Tiesääseurannan tavoitetila

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiesääseurannan tavoitetila"

Transkriptio

1 Jukka Lähesmaa, Juha Levo Tiesääseurannan tavoitetila Versio 1.0, Tiehallinnon selvityksiä 6/2003

2

3 Jukka Lähesmaa, Juha Levo Tiesääseurannan tavoitetila Tiehallinnon selvityksiä 6/2003 Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Kouvola 2003

4 ISSN ISBN TIEH v OSWALD Interkopio Oy MIKKELI 2003 Raportin kustannus ja jakelu: Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Telefax Liitekartat: Genimap Oy lupanro L4356 Maanmittauslaitos lupanro MYY/167/99-p Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Kauppamiehenkatu KOUVOLA puh (vaihde)

5 Jukka Lähesmaa, Juha Levo: Tiesääseurannan tavoitetila. Kouvola Tiehallinto, Tiehallinnon selvityksiä 6/ s. + 6 liitt. ISBN , ISSN , TIEH v. Aiheluokka 20, 05 Asiasanat liikenteen hallintajärjestelmät, liikenteen hallinta, tiesää, telematiikka TIIVISTELMÄ Tiesääseurannan tavoitetila -projektin tavoitteena on määritellä Tiehallinnon sää- ja kelitietojen seurannan tavoitetila vuosille Sää- ja kelitiedoilla tarkoitetaan tiesääasemien tietoja, kelikamerakuvia, satelliittija tutkakuvia, eri muotoisia sääennusteita sekä tietoja kelitilanteesta ja keliennusteita. Tiesääseurannan tavoitetila on osaprojekti Tie- ja ympäristöolosuhteiden seurannan kehittämishankkeessa. Tavoitetilan kuvausta käytetään seurantajärjestelmän kehittämisen apuvälineenä. Tiesäätietojen kuusi käyttökohdetta asettivat vaatimukset seurantajärjestelmän tavoitetilalle. Tiehallinnon rooliin kunnossapidon tilaajaorganisaationa liittyy vaatimus pystyä valvomaan kunnossapidon laatua. Tästä käyttökohteesta tulevat tärkeimmät uudet vaatimukset tavoitetilalle. Tietojen perinteisestä käyttökohteesta, kunnossapidon toteutuksesta, saatiin yksityiskohtaisimmat vaatimukset. Lisäksi liikenteen ohjaus asettaa tiukemmat vaatimukset niille tiejaksoille, joilla käytetään muuttuvia opasteita. Nykyinen sää- ja kelitietojen seurantajärjestelmä vastaa monilta osin myös tulevaisuuden tarpeita. Seurantajärjestelmän tavoitetila on kuvattu sään ja kelin seurantajärjestelmässä vuosina olevien uusien tai parannettujen osien avulla. Tavoitetilassa todettiin tarvittavan seuraavat uudet osat: kelikamera- ja tiesääasemaverkon perusparannus ja laajennus naapurimailta saatavien tiesääasematietojen vastaanotto- ja hyödyntämisjärjestelmä uudistettu kelikamerakuvien varastointijärjestelmä sää- ja kelitietojen keskitetty tiedonvälityspalvelu tiedon jalostusjärjestelmä yhteenvetojen ja analyysien tekemiseen sekä tiesääasemilta saatavien hälytysten hyödyntämiseen kunnossapidon laadun seurannassa parannettu tietojen esitysjärjestelmä analyysien tulosten ja kunnossapidon laadun seurannan tarpeisiin räätälöityjen tietojen esittämiseen järjestelmä tiesäätietojen ja kelikamerakuvien metatietojen käsittelyyn Kelikamera- ja tiesääasemaverkon laajennus ja perusparannushankkeen kustannuksiksi arvioitiin 7,8 miljoonaa euroa. Muiden toteutushankkeiden yhteenlasketut kustannukset ovat euroa. Tärkeimmät jatkoselvitystä vaativat kehityskohteet ovat kelimallinnus ja - ennusteet sekä kelin liikkuva havainnointi, joiden kehittämiseen arvioidaan tarvittavan yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa.

6

7 Jukka Lähesmaa, Juha Levo: Tiesääseurannan tavoitetila [Objective state of road weather monitoring]. Kouvola Finnish Road Administration. 39 p. + 6 apps. ISBN , ISSN , TIEH v. Keywords traffic management systems, traffic control, road weather, telematics ABSTRACT The aim of the objective state of road weather data monitoring project is to define the objective state of weather and road weather data monitoring for years 2005 and The data means road weather station data and camera pictures, satellite and radar pictures, weather forecasts in different forms as well as data on road conditions and road weather forecasts. This project is a part of the Road and environment data monitoring development project. The objective state definition is a toll for the monitoring system development. Six use cases of the monitoring system defined the requirements for the objective state. As Road Administration is ordering the road maintenance it has to control the quality of the work. The most important new requirements came from this use case. The most detailed requirements came from the traditional maintenance realization use case. In addition the traffic control use case has it s own requirements for those road sections with variable speed limits and information boards. The present monitoring system meets many of the future requirements. The objective state is illustrated by defining the new and enhanced parts of the system at 2005 and The objective new parts are following: enlarged and better equipped road weather station and camera network receiving and utilisation system for road weather data form neighbouring countries renewed storage system for road weather camera pictures centralised data transmission system for road weather data processing system to realize summaries and analyses as well as to produce alarms to road maintenance quality control improved information presentation system for analyses and road maintenance quality control system to process road weather station and camera metadata The estimated cost of the road weather station and camera network enlargement and improvement project is 7,8 million euros. The total costs of other realization projects are euros. The most important future development items are road weather models and forecasts and floating car road weather monitoring. The development costs fro these are together about 1,5 million euros. The project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks Transport.

8

9 ALKUSANAT Tiesääseurannan tavoitetila projektin tavoitteena oli määritellä Tiehallinnon sää- ja kelitietojen seurannan tavoitetila vuosille Tavoitetilan kuvaus tulee ohjaaman seurantajärjestelmän kehitystä lähivuosina. Erityisen tärkeää hankkeessa oli saada tietoa tiesääasema- ja kelikameraverkon laajennustarpeista. Tavoitetilan kuvausta tarvittiin seurantajärjestelmän käyttökohteissa tapahtuneiden muutosten ja kehityksen vuoksi. Erityisesti nykyinen seurantajärjestelmä ei vastaa täysin kunnossapidon laadun seurannan tarpeita. Tämä hanke on osa Tiehallinnon Tie- ja ympäristöolosuhteiden seurantajärjestelmän kehittämishanketta. Hanke on suunniteltu jatkettavan seuraavaksi tavoitetilan kuvaamisella kelirikkotietojen, tienhoitotietojen ja tienkäyttäjäpalautteen osalta. Tiesääseurannan tavoitetilan kuvaamisesta vastasi projektiryhmä, johon kuuluivat Jouko Kantonen ja Jyri Vilhunen keskushallinnon liikenteen palvelut yksiköstä, Yrjö Pilli-Sihvola, Kimmo Toivonen ja Eija Lahtinen Kaakkois-Suomen tiepiiristä, Juha Ylikorpi Turun tiepiiristä ja Anne Leppänen keskushallinnon hankintayksiköstä. Lisäksi työssä kuultiin runsaasti muita Tiehallinnon ja muiden tahojen asiantuntijoita. Konsulttina työssä toimivat Jukka Lähesmaa ja Juha Levo SysOpenista. Hanke on saanut Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks - Transport) -rahoitusta. Kouvolassa, tammikuussa 2003 Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri

10

11 Tiesääseurannan tavoitetila 9 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT ALKUSANAT 1 LÄHTÖKOHDAT 11 2 TAVOITE 11 3 TOTEUTUS 12 4 TAVOITETILAN KOKONAISKUVAUS Nykytilan kuvaus Käyttökohteet Tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS Tiesääasemien ja kelikameroiden määrä ja sijoittelu Pohjoismaiset suositukset Tarpeet käyttökohteittain Uusien tiesääasemien ja kelikameroiden sijoittelu Suositukset tiesääasemien ja kelikameroiden määrästä ja sijoittelusta Tiesääasemien ja kelikameroiden varustelu Tiesääasemien varustelu Kelikameroiden ominaisuudet ja varustelu Kevyt tiesääasema Tiedonvälityspalvelu Tavoite ja lähtökohdat Sidosryhmät Alustavat vaatimukset Tiesääasemadata muilta mailta Keli- ja toimenpidetieto kunnossapidon toteutuksesta Tiehallinnolle Kelikamerakuvien varastointi Tietojen jalostaminen Tietojen esitystavan kehittäminen Tiesääasemien ja kelikameroiden metatiedot 28 6 TOTEUTUSSUUNNITELMA Yleistä Kelikamera- ja tiesääasemaverkon laajennus Kelikamerakuvien tietovaraston uusiminen Tiedonvälityspalvelun perustaminen Mobiilijakelukanavan perustaminen Tiesäätietojen yhdistely ja esittäminen Tietojen ja hälytysten käyttö kunnossapidon laadun seurannassa 31

12 10 Tiesääseurannan tavoitetila SISÄLLYSLUETTELO 6.8 Metatietojen kerääminen ja varastointi Kunnossapidon keli- ja toimenpidetietojen tuottamisen määrittely Yhteenveto 33 7 JATKOSELVITYS KOHTEET JA HANKKEET Yleistä Kelimallien ja ennusteiden kehitys Kelin liikkuvan havainnoinnin jatkotoimenpiteet Liukkauden mittaaminen tiesääasemilla Pilvisyyden mittaaminen Liikennemäärä- ja nopeustietojen hyödyntäminen kelin seurannassa Automaattinen kuvan analysointi 36 LÄHTEET 37 LIITTEET 39 LIITE 1. NYKYTILAN KUVAUS 39 LIITE 2. KÄYTTÖKOHDEKORTIT 57 LIITE 3. VIKING MONITORING GUIDELINES 2002 SUOSITUKSET 79 LIITE 4. TIESÄÄASEMIEN JA KELIKAMEROIDEN SIJOITUSPAIKAT 81 LIITE 5. KYSELYSTÄ SAATU YLEINEN PALAUTE 101 LIITE 6. TAVOITETILAN UUDET OSAT 117

13 Tiesääseurannan tavoitetila LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITE 11 1 LÄHTÖKOHDAT Tiehallinto on käynnistänyt hankkeen tie- ja ympäristöolosuhteiden seurannan kehittämiseksi. Tammikuussa 2002 valmistui hankkeen esiselvitys, jossa kuvattiin laajasti tie- ja ympäristöolosuhteiden seurannan nykytila, jäsennettiin tavoitteellisen seurantajärjestelmään kuuluvat asiat ja tehtiin työsuunnitelma tavoitetilan kuvaamisen toteuttamisesta. (Tie- ja ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitys. Tiehallinnon selvityksiä 10/2002, Elokuussa 2002 pidettiin työpaja, jossa ohjeistettiin miten hanketta jatketaan. Työhön mukaan otettaviksi tietopalveluiksi ja osaprosesseiksi valittiin seuraavat: Sää- ja kelitiedot Kelirikkotiedot Tienhoitotiedot Tienkäyttäjäpalaute Tavoitetilan kuvausprojektin 1 vaiheessa päätettiin kuvata sää- ja kelitietojen seurannan tavoitetila. Ensimmäisen vaiheen nimeksi annettiin Tiesääseurannan tavoitetila. Myöhemmin päätetään tavoitetilan kuvaamisesta kelirikkotietojen, tienhoitotietojen ja tienkäyttäjäpalautteen osalta. 2 TAVOITE Tiesääseurannan tavoitetila -projektin tavoitteena on määritellä Tiehallinnon sää- ja kelitietojen seurannan tavoitetila vuosille Tavoitetilan kuvaus kattaa havaintoverkon kattavuuden, havainnointimenetelmät ja yhteistyötahoilta hankittavat tiedot, tietojen käsittelyn ja varastoinnin sekä tietojen jakelun Tiehallinnon omille toiminnoille ja tietoja käyttäville sidosryhmille. Sää- ja kelitiedoilla tarkoitetaan tiesääasemien tietoja, kelikamerakuvia, satelliitti- ja tutkakuvia, eri muotoisia sääennusteita sekä tietoja kelitilanteesta ja keliennusteita. Tavoitetilan kuvausta käytetään seurantajärjestelmän kehittämisen apuvälineenä. Tavoitetilan kuvaukseen liittyy toimenpidesuunnitelman laatiminen, jonka tehtävänä on kuvata tärkeimmät tehtävät, joita olisi toteutettava tavoitetilan saavuttamiseksi. Tavoitetilaprojektin kanssa samaan aikaan on käynnissä pidempikestoisempi Tiesäätiedon laatuprojekti. Laatuprojektin tehtävänä on varmistaa nykyisen ja tavoitetilan mukaisen järjestelmän toimintavarmuus ja tuotettavien tietojen luotettavuus. Tavoitetilan kuvauksessa laatuun liittyvät kysymykset on jätetty laatuprojektin käsiteltäviksi.

14 12 Tiesääseurannan tavoitetila TOTEUTUS 3 TOTEUTUS Tavoitetilan kuvaushanke toteutettiin kuvan 1 mukaisesti kolmessa vaiheessa. 1. KÄYTTÖKOHTEET 2. TAVOITETILA Kokonaiskuvaus Uusien osien kuvaus Kehitysideoiden kuvaus 3. TOTEUTUSSUUNNITELMA Kuva 1. Hankkeen vaiheet. Työ aloitettiin käsittelemällä käyttökohteet, joissa seurantajärjestelmän tietoja tarvitaan. Esimerkkejä käyttökohteista ovat kunnossapidon laadun seuranta tai tiedotus. Kunkin käyttökohteen osalta selvitettiin tarvittavat tiedot ja niiden käyttö haastattelemalla asiantuntijoita. Lisäksi tiesääasemien ja kelikameroiden sijoittelua selvitettiin laajalla kyselyllä. Seuraavana tehtiin varsinainen tavoitetilan kuvaus. Tavoitetilan kuvauksen pohjaksi tarkennettiin esiselvityksessä tehty nykyjärjestelmän kuvaus tarvittavalla tasolle. Tavoitetilan kuvaus tehtiin kolmessa osassa. Ensin tehtiin kokonaiskuvaus tavoitetilassa ylläpidettävistä tiedoista ja niiden tuottamisesta. Tämän jälkeen kuvattiin tarkemmin tiedon tuottamisen uudet osat ja osat, jotka vaativat parantamista. Lisäksi kuvattiin kehitysideat, joiden tarpeellisuudesta tai käyttökelpoisuudesta ei vielä olla varmoja. Ratkaisuja on ensin kokeiltava tai selvitettävä. Työn viimeisenä vaiheena tehtiin toteutussuunnitelma, jossa tavoitetilan tärkeimpien uusien osien toteutuksesta tehtiin hankkeita ja hankkeet aikataulutettiin vuosille Tärkeimmistä kehitysideoista tehtiin vastaavasti kehityshankkeita. Tavoitejärjestelmän kuvaamisesta ja toteutussuunnitelmasta vastasi tiesääjärjestelmän asiantuntijoista koostunut hankkeen projektiryhmä.

15 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN KOKONAISKUVAUS 13 4 TAVOITETILAN KOKONAISKUVAUS 4.1 Nykytilan kuvaus Tiehallinnon sää- ja kelitietojen seurannan tavoitetila muodostuu suurelta osin nykyisestä järjestelmästä. Nykyinen järjestelmä vastaa monilta osin myös vuoden 2005 tai 2007 tarpeita. Tavoitetilan kuvaus perustuu nykytilan tuntemiseen. Tavoitetilan kuvauksessa esitetään millä uusilla osilla tai parannuksilla nykyjärjestelmä saadaan vastaamaan tavoitetilan vaatimuksia. Sää- ja kelitietojen seurannan nykytila on kuvattu liitteessä 1. Nykytilan kuvaus muodostuu kolmesta eri osasta, jotka ovat tiedon tuottamisen prosessin kuvaus, eri tietopalveluiden kuvaukset ja järjestelmän tekninen kuvaus. Tietopalvelut ovat Tiehallinnon tapoja varastoida ja välittää tietoja. Sää- ja kelitietojen seurantajärjestelmään kuuluvat tietopalvelut ovat: tiesääasematiedot, kelikamerakuvat, satellitti- ja tutkakuvat, sääennusteet sekä kelitilanne ja keliennusteet. 4.2 Käyttökohteet Sää- ja kelitietoja tarvitaan taulukon 1 käyttökohteissa. Käyttökohteet ovat Tiehallinnon omia tai muiden organisaatioiden toimintoja, joissa seurantatietoja hyödynnetään. Kukin käyttökohde on kuvattu oman korttina liitteessä 2. Taulukko 1. Sää- ja kelitietojen käyttökohteet Nro Käyttökohde Lyhyt kuvaus Tiehallinnon käyttökohteet O1 Kunnossapidon laadun seuranta Kunnossapidon ajantasainen seuranta ja laadun tarkkailu sekä laadun ja toimintatapojen jälkianalyysit O2 Liikenteen ohjaus Muuttuvien nopeusrajoitusten ja informaatiotaulujen ohjaus O3 Tiedotus Tiedottaminen tienkäyttäjille eri tiedotuskanavia käyttämällä Muiden organisaatioiden käyttökohteet U1 U2 Kunnossapidon toteutus Tiedotus- ja sääpalveluiden toteutus Kunnossapitokaluston käytön suunnittelu ja ohjaaminen Sää- ja keliennusteiden laatiminen sekä sää- ja kelitiedotuspalveluiden toteutus U3 Kuljetusten hallinta Kuljetusten suunnittelu ja ohjaus. Keliolosuhteiden huomiointi kuljetusten aikana. Käyttökohteet asettavat tavoitetilan vaatimukset, millaisia tietoja seurantajärjestelmästä on saatava ja miten ne on pystyttävä tuottamaan. Tärkeimmät kehitysvaatimukset järjestelmälle tulevat kunnossapidosta. Sään ja kelin seurantajärjestelmää on perinteisesti käytetty kunnossapitokaluston käytön suunnitteluun ja ohjaamiseen. Tämän toiminnan kehittämisestä tulevat kaikkien yksityiskohtaisemmat vaatimukset tavoitetilalle. Tiehallinnon uuteen rooliin kunnossapidon tilaajaorganisaationa liittyy vaatimus pystyä hallitsemaan ja valvomaan kunnossapidon laatua. Tästä käyttökohteesta tulevat tärkeimmät ja suurimmat uudet vaatimukset tavoitetilalle. Liikenteen ohjaus asettaa tiukemmat

16 14 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN KOKONAISKUVAUS vaatimukset niille tiejaksoille, joilla käytetään muuttuvia opasteita. Tiedotuksen sekä sää- ja kelitiedotuspalveluiden tuottamisen tärkein vaatimus on saada olemassa olevat tiedot yksinkertaisesti käyttöön. Kuljetusten hallinnan kannalta kelirikkotiedot ovat tässä työssä käsiteltyjä sää- ja kelitietoja tärkeämpiä. Kuljetusten hallinta ei ole olennainen käyttökohde sää- ja kelitiedoille eikä aseta seurantajärjestelmälle vaatimuksia. Vaatimukset on käsitelty yksityiskohtaisesti liitteen 2 käyttökohdekorteissa. 4.3 Tavoitetila Sään ja kelin seurantajärjestelmän tavoitetila on kuvattu määrittelemällä järjestelmän uudet tai parannetut osat vuosille Seuraavassa pelkistetyssä kuvassa 2 on esitetty nämä uudet tai parannusta vaativat osat. Lisäksi kukin osa on selitetty lyhyesti. Tavoitetilan varsinainen tarkempi prosessikuvaus on esitetty liitteessä 6 ja jokainen uusi osa kuvattu tarkemmin luvussa 5. Uudet osat on esitetty tietojen käsittelyjärjestyksessä. Tavoitetilaan on otettu mukaan vain tärkeimmät uudet osat ja osien välistä keskinäistä tärkeysjärjestystä ei ole määritelty. Tavoitetila on tehty siten, että hankkeen projektiryhmä suunnitteli uudet osat käyttökohteiden kehitysvaatimusten perusteella. KÄYTTÖKOHTEET kunnossapidon laadun seuranta (O1) liikenteen ohjaus (O2) tiedotus (O3) kunnossapidon toteutus (U1) tiedotusja sääpalvelut (U2) kuljetusten hallinta (U3) 8 tiedon esitys tiedonvälityspalvelu 6 tiedon jalostus tiesääasema tietopalvelu metatiedot tiesääasema havainnointi kelikamera havainnointi kelikamerakuva tietopalvelu varastointi 5 tutka- ja satelliittikuva tietopalvelu kelitilanne- ja lähiajan ennuste 4 sääennuste tietopalvelu kelitilanne ja lyhyen ajan ennuste tietopalvelu tutka- ja satellittikuvat liikennesääennuste sääennuste 3 tiesääasemadata muilta mailta Kuva 2. Pelkistetty tavoitetilan kokonaiskuvaus.

17 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN KOKONAISKUVAUS Tiesääasemien ja kelikameroiden määrä ja sijoittelu Tiesääasemien ja erityisesti kelikameroiden määrää on lisättävä vastaamaan erityisesti kunnossapidon laadun seurannan tarpeita. Kaikilla urakka-alueilla tulee olla käytettävissä useampia kelikameroita ja tiesääasemia. Pääteiden lisäksi kelikameroita ja kevyesti varusteltuja tiesääasemia on saatava muulle tieverkolle. Lisäksi sään ja kelin mukaan automaattisesti muuttuvilla opasteilla varustetuilla tiejaksoilla on asemien ja kameroiden tiheyden oltava muuta tieverkkoa tiheämpi. Yhteensä Suomessa tarvitaan uusia tiesääasemia ja kelikameroita noin 110 kappaletta. 2. Tiesääasemien ja kelikameroiden varustelu Kaikkien tiesääasemien varustelua on parannettava ja yhdenmukaistettava siten, että kaikissa asemissa on PWD-sadeanturi ja kuituanturi tienpinnan tilan ja peitteisyyden mittaamiseen. Lisäksi uutena mittaustietona joillekin asemille tarvitaan anturi tienpinnan lumipeitteen paksuuden mittaamiseen. Erityisesti muulle tieverkolle sijoitettavaksi tarvitaan ns. kevyt tiesääasema, josta puuttuvat normaalit tienpinta-anturit. Kelikamerat ohjelmoidaan ottamaan tietyin väliajoin kuvia eri suuntauksin, kuten esimerkiksi kuva ajoradasta tai yleiskuva tiejaksosta. Kaikkien kelikameroiden sijoituspaikoille varmistetaan riittävän tehokas valaistus. Kelikameran yhteydessä mitataan myös ilman lämpötila ja mahdollisesti muita perustietoja. Tiesääasemien tiedot ja kelikamerakuvat päivitetään päätieverkolla kunnossapitotoimenpiteitä vaativassa tilanteessa vähintään 15 minuutin välein. Muulla tieverkolla päivitystiheys voi olla pidempi. Muuttuvilla opasteilla varustetuilla tiejaksoilla on tietoja ja kuvia päivitettävä muuttuvissa olosuhteissa tiheämmin. 3. Tiesääasemadata muilta mailta Tiehallinto saa Ruotsista, Norjasta, Virosta ja Venäjältä Suomen keliolosuhteiden kannalta tärkeimmistä tiesääasemilta maankohtaisesti keskitetysti tietoja. Tiedot on yhdistetty tiesääjärjestelmään ja niitä pystytään selailemaan kuten omien tiesääasemienkin tietoja. 4. Keli- ja toimenpidetieto kunnossapidon toteutuksesta Tiehallinnolle Tiehallinto saa kelikeskuksista ja urakoitsijoilta luotettavaa tietoa vallitsevasta ja lähiajalle ennustetusta kelistä sekä kunnossapitotoimenpiteistä. Kelikeskukset voivat toimittaa tiedot kelisyöttöohjelmalla tai tiedonsiirtona rajapintaan. Kelisyöttöohjelma mahdollistaa valitun maantieteellisen alueen tietojen syöttämisen kerralla. Muuttuvilla opasteilla varustetuilla tiejaksoilla toimivat urakoitsijat ovat velvollisia raportoimaan järjestelmän toiminnasta. Tienpitäjän on ilmoitettava liikennekeskukseen vallitsevasta kelistä ja tarpeesta muuttaa nopeusrajoitusta tai opastustaulujen informaatiota, mikäli käytössä olevat rajoitukset ja opasteet eivät vastaa tienpitäjän arviota todellisesta tilanteesta tiellä. 5. Kelikamerakuvien varastointi Kelikamerakuvien varastointiaika on vähintään viikko, jolloin kunnossapidon laadun seurannalle jää riittävästi aikaa jälkianalyysien tekemiseen ja tarvittaessa tietojen pidempiaikaiseen tallentamiseen omaan käyttöön. Lisäksi kelikamerakuvat varastoidaan pysyvästi massamuistiin.

18 16 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN KOKONAISKUVAUS 6. Tiedonvälityspalvelu Sää- ja kelitiedot välitetään keskitetysti Tiehallinnon tiedonvälityspalvelun (STARAn) kautta kaikille tietoja tarvitseville Tiehallinnon muille järjestelmille sekä ulkopuolisille tahoille. 7. Tietojen jalostaminen Eri sää- ja kelitiedoista tuotetaan yhteenvetoja ja analyysikuvia eri muuttujien yhteisvaikutuksista. Esimerkiksi tiesääasemalta saatavaa sadetietoa voidaan tiesääjärjestelmän sovelluksissa yhdistää sadetutkasta saatavaan tietoon tietojen luotettavuuden ja kattavuusalueen arvioimiseksi. Toisena esimerkkinä liukkautta arvioidaan tienpinnan ja ilman lämpötilojen, kastepisteen muutosten sekä tuulen perusteella. Tiesääasemilta saatavista tiedoista tuotetaan hälytyksiä, joita hyödynnetään kunnossapidon operatiivisen laadun seurannan ajoituksen ja jälkianalyysien apuna. Lisäksi tietojen jalostamisella varmistetaan, että kunnossapidon laadun seurannassa toimenpidetietoja on mahdollista yhdistää tiesääjärjestelmän tietoihin. Tiesääjärjestelmä tarjoaa tiedotus-käyttökohteelle tarvittavat tiedot, jotta tiedottamisessa kansalaisille pystytään olosuhteista tiedottamisen lisäksi antamaan suosituksia. 8. Tietojen esitystavan kehittäminen Tiesäätiedot esitetään kunnossapidon laadun seurannan tarpeiden mukaisesti. Kunnossapidon laadun seurannan tarpeet tietojen esittämiseen esimerkiksi Web-Tiesään kautta poikkeavat jonkin verran kunnossapidon toteutuksen tarpeista, joiden perusteella käyttöliittymä on toteutettu. Lisäksi Tiemestarit voivat tarkastella sää- ja kelitietoja mobiilipalveluna. Uudenlaisen tietojen jalostamisen tuloksena syntyvät yhteenveto- ja analyysikuvat esitetään tarpeen mukaan käyttäjille. Eri muodossa olevia tietoja (esimerkiksi kuvia ja tekstimuotoisia tietoja) pystytään esittämään päällekkäin käyttäjän valinnan mukaan. Kaikki tiesääjärjestelmän käyttäjät koulutetaan eri tietojen hyödyntämiseen käyttötarkoituksen mukaan. 9. Tiesääasemien ja kelikameroiden taustatiedot Tiesääasemista ja kelikameroista tarvitaan lisää metatietoja erityisesti kunnossapidon laadun seurannan sekä myös sääpalveluiden tuottamisen tarpeisiin. Metatiedot ovat taustatietoja asemien ja kameroiden tuottamista tiedoista. Tärkeimmät tarvittavat metatiedot ovat tiesääasemien ja kelikameroiden paikkatiedot, kuvaus asemien sijoittelusta sekä luokittelu kameroiden valaistuksesta ja niiden ottamista kuvista kameran suuntauksen perusteella.

19 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS 17 5 TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS 5.1 Tiesääasemien ja kelikameroiden määrä ja sijoittelu Pohjoismaiset suositukset Pohjoismaisen VIKING Monitoring Guidelines 2002 tuloksena on laadittu suositukset tiesääasemien ja kelikameroiden sijoittelusta. Pääteillä Suomen olosuhteissa suositellaan keskimääräiseksi tiesääasemien sijoitustiheydeksi 40 km. Kelikameroiden sijoitustiheydeksi suositellaan 50 km. Lisäksi liikenteellisesti, ilmastollisesti tai muuten kriittisiksi koettuihin paikkoihin tulisi sijoittaa havaintolaitteet. Tämänlaisia paikkoja ovat mm. sillat, jyrkät mäet, risteykset ja liittymät. (Kulmala & Luoma 2002) Tarpeet käyttökohteittain Suurimmat tarpeet tiesääjärjestelmän kehittämiseen tulevat kunnossapidon laadun seuranta ja kunnossapidon toteutus käyttökohteista, jotka hyödyntävät seurantajärjestelmää operatiivisessa toiminnassa ja jälkianalyyseissä. Lisäksi tiesääjärjestelmän kattavuuden kehittäminen on oleellista liikenteen ohjaukselle. Tiedotuksen ja sääpalveluiden tuottajien tarpeisiin jo nykyjärjestelmä vastaa kattavuudeltaan. Kunnossapidon operatiivista toimintaa varten tiesääjärjestelmän tulisi tuottaa riittävästi tietoa jokaiselta urakka-alueelta painopisteen ollessa päätieverkolla. Pääteiden lisäksi tietoa tulisi saada muilta teiltä varsinkin niillä urakka-alueilla, joissa etäisyydet ovat pitkiä tai olosuhteet vaihtelevia. Lisäksi muun havaintoverkon ollessa heikko (esimerkiksi säätutkan katvealueilla) tulisi säätieasemia ja kelikameroita sijoittaa tiheämmin. Tiesääasemien ja kelikameroiden sijoittelu onkin aina ratkaistava tapauskohtaisesti. Kunnossapidon laadun seurannan ja toteutuksen kannalta urakka-alueittain riittävä tiesääasemien ja kelikameroiden määrä on keskimäärin 2-3 kumpaakin. Erityisesti pääteiden ulkopuolella sopivimmaksi havaintovälineeksi koetaan kelikamera täydennettynä vähintään ilman lämpötilan mittaamisella. Lisäksi muulle tiestölle voitaisiin sijoittaa vain perustiedot (ilman ja tien lämpötila, kastepiste, tuuli) mittaavia tiesääasemia. Tiesääasemia ja kelikameroita tulisi sijoittaa erityisesti liikenteellisesti tai ilmastollisesti vaativiin paikkoihin. Lisäksi havaintolaitteiden sijoittelussa tulee huomioida tienhoidon valvonnan kannalta oleelliset paikat. Kelikamerat tulee sijoittaa niin, että niitä voidaan hyödyntää useisiin käyttötarkoituksiin kameraa kääntämällä. Kameroiden sijoittaminen risteyksiin palvelee hyvin useimpia käyttökohteita. Liikenteen ohjauksen tarpeisiin tarvitaan muuta tiestöä tiheämpi havaintoverkko. Muuttuvilla opasteilla varustetuilla tiejaksoilla sopiva asemien ja kameroiden tiheys vaihtelee tiekohtaisesti. Kameroiden sopiva väli on tyypillisesti 15 kilometriä. Tiesääasemia tarvitsee olla vaativilla, olosuhteiltaan vaihtelevilla tiejaksoilla viiden kilometrin välein. Jokaisella muuttuvalla opasteella ohjattavalla yksittäiselläkin tieosuudella tulee olla vähintään yksi tiesääasema ja kelikamera. Liikenteen ohjauksen ja tiedotuksen kannalta olisi oleellista sijoittaa havaintolaitteet tieosuutta keskimääräisesti parhaiten kuvaavaan paikkaan, mikä toisinaan on ristiriidassa kunnossapidon tarpeiden kanssa.

20 18 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS Uusien tiesääasemien ja kelikameroiden sijoittelu Sääasemien ja kelikameroiden sijoittelusta toteutettiin loka-marraskuun 2002 aikana kysely, joka lähetettiin hoitoverkon jäsenille, liikennekeskusten päälliköille, liikenteen palvelupäälliköille, kelikeskusten yhteyshenkilöille, urakoitsijoille sekä muutamille muille sidosryhmille. Kysely lähetettiin yhteensä 40 asiantuntijalle, jotka lisäksi välittivät kyselyä omalla toimialueellaan. Vastauksia saatiin 37 asiantuntijalta maan laajuisesti. Tämän kyselyn tavoitteena oli selvittää laajasti käyttäjien näkemys nykyjärjestelmästä ja sen kehittämisestä. Vastauksissa on tiepiirikohtaisia eroja, mutta niistä katsottiin saatavan kohtuullisen hyvä keskimääräinen kuva tarpeista. Kyselyn tulokset on esitetty tarkemmin liitteissä 4. Tiesääasemien ja kelikameroiden sijoituspaikat sekä 5. Kyselystä saatu yleinen palaute. Seuraavassa kuvassa on esitetty kyselyn yleisten kysymysten tulokset: Kyllä Ei Vastaajien näkemys tiesääjärjestelmän nykytilasta (n=37) Kys.1) Saatteko nykyisellä sään ja kelin seurantajärjestelmällä käyttöönne tarvittavat tiedot (n=37)? Kys.3) Onko tiesääasemien määrä mielestänne alueella riittävä (n=36)? Kys.5) Saadaanko tiesääasemilta tarvittavat tiedot (n=36)? Kys.7) Onko kelikameroiden määrä alueella mielestänne riittävä (n=37)? 5 32 Kys.9) Saadaanko kameroilla tarvittavat tiedot (n=31)? Kuva 3. Vastaajien näkemys tiesääjärjestelmän nykytilasta Tiesääjärjestelmään ollaan muuten tyytyväisiä, mutta kattavuudessa ja tietojen laadussa katsotaan olevan parantamisen varaa. Erityisesti havaintoverkon kehittäminen nähdään tarpeelliseksi säätutkien katvealueilla ja joillain päätieosuuksilla sekä yleisesti muulla tiestöllä. Varsinkin kelikameroiden määrää tulisi lisätä. Seuraavassa on kyselyn vastauksissa esitettyjä kommentteja nykyisestä seurantajärjestelmästä: Pääosin järjestelmä pelaa, joissakin kelikameroissa toimintavarmuus ei hyvä ja varsinkin Keski-Suomessa kamerapaikoilla puutteellinen valaistus. Joissakin tiesääasemissa säädöt epäilyttävät ts. eivät ole luotettavia. (Kelikeskuksen esimies) Järjestelmä ei ole kattava kaikilla urakka-alueilla. Kelinseurannallisesti jää katvealueita, joista ei saa tietoja. Pääteistä, joista tehdään keliennusteita on osa ilman kelikameraa tai tiesääasemaa. (Suomen Kelitieto) Nykyisten tiepiirien liikennekeskusten lakkauttamisen ja liikennekeskustoimintojen siirtyminen valtakunnallisiin työpisteisiin alueellisen tuntemuksen vähetessä tekee tiedottamisesta enenevässä määrin laitehavaintoihin perustuvaa. Tiedotuksen tarve lisääntyy ja tiedotteiden laatutasoa on tarkoitus parantaa. Vaa-

21 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS 19 timukset edellyttävät laajempaa havaintopisteverkostoa. (Liikennekeskusvastaava) Pohjoisen alueella on vain 2 säätutkaa, joiden kantaman ulkopuolelle jää suuri osa alueesta. Näiltä alueilta kelitiedon saaminen on paljolti aistihavaintojen varassa, koska kamera- ja sääasemaverkko on harva pohjoisessa. Vaasan alueella ei ole säätutkaa. Säärintamat tukevat yleensä lounaasta meren päältä ja näitä ei saada kiinni kuin vasta rannikon tiesääasemista. (Kelikeskuksen vetäjä) Tiesääasemien määrä on pääteiden osalta vastaajien mukaan jo melko riittävä. Sääasemia toivotaan lisää lähinnä tiettyihin ongelmakohtiin ja alueille, joissa asemia on vielä harvakseltaan. Erityisesti kunnossapidon edustajat katsovat tiesääasemia tarvittavan lisää. Lisäksi joissain tapauksissa nykyisten asemien uudesta sijoittelusta katsottaisiin olevan hyötyä ja yleisesti toivottiin tiesääasemia alemmalle tiestölle. Tiesääasemien sijoituksen sopivuus eri hyödyntämistarkoituksiin koetaan myös haastavaksi. Seuraavassa on muutamia kyselyn vastauksissa esitettyjä kommentteja tiesääasemien riittävyydestä: Tiesääasemaverkko on Vaasan ja Oulun alueilla kohtuullisen kattava, koska niistä on suurin apu pääteiden liukkaudentorjunnassa ja pääteillä asemaverkko on kohtuullisen riittävä. Pudasjärven ja Oulun välillä uusi asema olisi tarpeellinen, koska Pudasjärven urakassa ei ole tällä välillä asemaa. Lapissa asemaverkko on harva mutta siellä liikennemäärät ovat vähäisempiä ja keli talvisempaa, joten asemista ei siellä saada sellaista hyötyä kuin vilkkaammilla teillä. Lapin alueella kelikamerat ovat sääntarkkailussa käyttökelpoisempia kuin tiesääasemat. (Kelikeskuksen vetäjä) Valtatieverkolla kyllä, ellei muuttuvia nopeusrajoitusmerkkejä laiteta ohjautumaan tiesää-asemien tietoihin, jolloin tarvitaan 3 uutta tiesääasemaa. (Liikennekeskusvastaava) Osalla alueista on välttävä määrä, osalla pahoja puutteita. Rajoilla sijaitsevat sääasemat ongelmallisia, ei saada luotettavaa kuvaa tienpinnan tilasta, koska naapuriurakan toimenpiteet saattavat näkyä mittaustuloksissa. (Suomen Kelitieto) Ilman tiesääasemaa tällä alueella ovat mm: meren rannikko ja sisämaa itärajalle päin. (Tiemestari) Muuttuvien merkkien alueella tiesääasemia voisi olla tiheämmässä ja ohjaus varmempaa kaikissa tilanteissa. Muuten nykyiset tiesääasemien sijainnit vastaavat tarpeita. (Liikennekeskusvastaava) Kiteen ja Ilomantsin alueurakka: Ovat melko harvassa ja urakka-alueiden ollessa yli 1000 kilometriä ja kun valvottavana on kaksikin urakkaa silloin aluetta on yli 2000 kilometriä. Tiheämpi tiesääasema ja valvontakamera verkosto helpottaisi ajantasaisen tiedon saantia urakka-alueella. Viinijärven alueurakka: Valtatiellä 23 katvealue. (Hoitotiimi) Nykyinen tiesääverkko tehty sillä periaatteella, että on vain yksi tienhoitourakoitsija. (Aluevastaava) Kyselyyn vastanneet ehdottivat yhteensä 64 uutta tiesääasemaa. Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan kohteen tärkeyttä asteikolla 1= erittäin tärkeä ja 2= melko tärkeä. Uusien tiesääasemien ja kelikameroiden ehdotetut sijoituspaikat on esitetty kartalla liitteessä 4. Tiesääasemien ja kelikameroiden sijoituspaikat. Tiepiireittäin uusia tiesääasemia ehdotetaan seuraavasti:

22 20 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS Taulukko 2: Ehdotetut tiesääasemat tiepiireittäin Ehdotetut tiesääasemat Tärkeys: Tiepiiri kaikki 1 lk 2 lk Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi 1 1 Vaasa 3 3 Oulu Lappi Yhteensä: Lähes kaikki kyselyyn vastanneet katsoivat kelikameroita tarvittavan lisää. Kyselyn perusteella kelikameroita tarvitaan lisää sekä pääteille että etenkin muulle tieverkolle. Kelikamera on vastaajien mielestä erittäin hyvä havaintoväline kunnossapidon tarpeisiin. Seuraavassa on muutamia kyselyn vastauksissa esitettyjä kommentteja kelikameroiden riittävyydestä: Kelikameroilla saadaan helposti ymmärrettävä havainto kyseisen kohdan kelitilanteesta. Kelikamerat täydentävät tiesääasemaverkostoa. Kamera sopii myös tieosuuksille, missä tie on osan aikaa polannepintainen. Kelikamerakuva sopii kelitiedottamiseen esim. Internetissä, koska se on havaintokuva, jonka tienkäyttäjä ymmärtää ilman tulkintaa. Kaakkois-Suomen tiepiirin tieverkolla on useita kohtia, missä uusilla kelikameroilla parannetaan oleellisesti vallitsevan kelin havainnointia. (Liikennekeskusvastaava) Suuria alueellisia eroja, suunnitelmallinen aukkopaikkojen täyttäminen. Kameroiden sopimusongelmien ratkaiseminen tärkeää. (Liikennekeskusjohtaja) Säätutkat kattavat vain osan alueesta, joten kamerat ovat tarpeellisia tutkien katvealueille Lappiin, Koillismaalle ja Kainuuseen, sekä Vaasan tiepiirin pohjoisosiin. (Kelikeskuksen vetäjä) Varsikin tutkan ulkopuolella Pohjois-Karjalan alueella ei sateita saada kiinni oikein muusta kuin kelikameroista ja verkko on harva. Etelä-Savon puolella kelikameraverkko on todella harva. (Kelikeskusvastaava) Kameroista suuri apu kelinseurannassa ja etenkin kelitiedottamisessa. Nyt paljon pääteitä urakoilla joista kamerat uupuu. Jokaisella päätiellä urakassa tulisi olla kamera. (Suomen Kelitieto) Valtatieverkolla kyllä, alemmalla ei. (Liikennekeskusvastaava) Kamerat täydentävät tiesääasemien verkkoa ja antavat kuvallista tietoa vallitsevista keliolosuhteista. (Liikennekeskuspäivystäjä) Kyselyyn vastanneet ehdottivat yhteensä 111 uutta kelikameraa. Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan kohteen tärkeyttä asteikolla 1= erittäin tärkeä ja 2= melko tärkeä. Tiepiireittäin uusia kelikameroita ehdotetaan sijoitettavan seuraavasti:

23 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS 21 Taulukko 3: Ehdotetut kelikamerat tiepiireittäin Ehdotetut kelikamerat Tärkeys: Tiepiiri kaikki 1 lk 2 lk Uusimaa Turku Kaakkois-Suomi Häme Savo-Karjala Keski-Suomi Vaasa Oulu Lappi Yhteensä: Suositukset tiesääasemien ja kelikameroiden määrästä ja sijoittelusta Tavoitetilan mukaisessa tiesääjärjestelmässä tulisi näiden tietojen perusteella olla vähintään 2-3 tiesääasemaa ja kelikameraa urakka-aluetta kohden. Yhteensä uusia tiesääasemia tarvitaan ja kelikameroita noin 110 kappaletta. Tämä vastaa lähes VIKING Monitoring Guidelines hankkeessa tehtyjä tiheyssuosituksia päätieverkolla. Muulle tieverkolle tarvitaan tapauskohtaisesti kelikameroita ja ns. kevyitä tiesääasemia. Näiden vaatimusten lisäksi tiesääasemien ja kelikameroiden sijoittelussa on huomioitava muun havaintoverkon (esim. säätutkien) katvealueet sekä poikkeukselliset liikenteelliset, ilmastolliset ja mikroilmastolliset olosuhteet. Liikenteen ohjaukseen asemia ja kameroita tarvitaan muuta tieverkkoa tiheämmin. Seuraavassa taulukossa on esitetty suositukset havaintojärjestelmän määrän ja sijoituksen osalta: Tie Väline Tiheys (km) Sijoituspaikan perustelu Päätiet Tiesääasema 40 Liikenteelliset, ilmastolliset ja mikroilmastolliset olosuhteet, kunnossapidon seurannan tarpeet Kelikamera 50 Liikenteelliset, ilmastolliset ja mikroilmastolliset olosuhteet, kunnossapidon seurannan tarpeet Automaattisin opastein ohjattu tiejakso Muut tiet Tiesääasema 5-10 Tiejakson olosuhdevaatimukset, vähintään yksi tiesääasema kullekin muuttuvalle nopeusrajoitusmerkille. Tiejaksoa keskimääräisesti parhaiten kuvaava sijoituspaikka. Kelikamera 15 Tiejakson olosuhdevaatimukset, vähintään yksi kelikamera kullekin muuttuvalle nopeusrajoitusmerkille. Tiejaksoa keskimääräisesti parhaiten kuvaava sijoituspaikka. Kevyt Kriittinen paikka Liikenteelliset, ilmastolliset ja mikroilmastolliset tiesääasema olosuhteet, kunnossapidon seurannan tarpeet Kelikamera Kriittinen paikka Liikenteelliset, ilmastolliset ja mikroilmastolliset olosuhteet, kunnossapidon seurannan tarpeet Kuva 4. Suositukset tiesääasemien ja kelikameroiden sijoittamisesta

24 22 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS 5.2 Tiesääasemien ja kelikameroiden varustelu Tiesääasemien varustelu Tiesääasemien tuottamat tiedot ovat pääosin riittäviä. Tietojen laadun osalta kehitystä toivotaan erityisesti näkyvyyden ja sateen mittauksen tarkkuuteen ja luotettavuuteen sekä kelitiedon määrittelyyn. Tarkkuuden kehittäminen on oleellista erityisesti automaattisten opasteiden kannalta. Laatukysymyksiä käsitellään erillisessä Tiesääjärjestelmän laatu -projektissa. Kunnossapidon toimenpiteitä vaativissa olosuhteissa tiesääasemien ja kelikameroiden tietoja on päivitettävä vähintään 15 minuutin välein. Lisäksi muuttuvilla opasteilla varustetuilla tiejaksoilla on tietoja ja kuvia päivitettävä tiheämmin, esimerkiksi 5 minuutin välein. Asemien varustuksen tulee olla yhtenäistä, jotta käyttäjät voivat luottaa saavansa tarvittavat tiedot kaikilta asemilta ja eri asemilta saatavat tiedot ovat mahdollisimman yhteismitallisia. Asemien varustusta tulisi harmonisoida seuraavasti siten, että kaikilta asemilta saataisiin pääosin samat tiedot: Kaikkiin asemiin tulee saada vähintään PWD11-sadeanturi ja osaan kohteista PWD21-anturi. Kaikkiin asemiin tulee saada uuden ROSA version mukainen kuituanturi tienpinnan tilan ja peitteisyyden mittaamiseen. Uutena tietona tarvittaisiin tiellä olevan lumen syvyyden mittaaminen ainakin joiltakin tiesääasemilta Kelikameroiden ominaisuudet ja varustelu Tavoitetilassa kaikkien kelikameroiden yhteyteen tulisi saada perustietoja tuottavia antureita. Vähimmäisvaatimuksena on ilman lämpötilan mittaus kaikissa kamerapisteissä. Seuraavaksi tärkeimpiä tietoja ovat tien pinnan lämpötila ja sademäärä. Kelikameroiden kuvausalueen valaistusta tulee kehittää. Kaikille kameroille tarvitaan riittävä lisävalaistus kuvien laadun varmistamiseksi. Lisäksi kelikameroiden toimintavarmuutta tulisi kehittää. Tavoitetilassa kullekin kelikameralle määritellään valmiiksi eri käyttötarkoituksia varten otettavat kuvat, jotka päivitetään säännöllisesti. Nykyjärjestelmän puitteissa voidaan kameroille ohjelmoida 9 eri asentoa säännöllisesti kuvattavaksi. Tämä edellyttää kameroiden oheistietojen määrittelemistä ja välittämistä eri käyttäjille. Seuraavassa on muutamia kyselyn vastauksissa esitettyjä kommentteja kelikameroiden tuottamista tiedoista: Nyt on ongelmana pitkät päivitysvälit, kuva saatava tarvittaessa. Suuntaukseen kiinnitettävä enemmän huomiota. Lisänä voisi olla (jos paikalla ei ole varsinaista tiesääasemaa) tuuli- ja sadetiedot sekä lämpötila. (Suomen Kelitieto) Kameroiden kuvien saannissa, kuvien terävyydessä ja kameroiden suuntauksissa ajoittain suuria puutteita. Toiveena on, että kamerat suunnataan syksyllä yhteen paikkaan mistä on hyötyä kelitulkinnalle, eikä suuntausta muuteta siitä. Lapissa on ollut ongelmana, että kameroilla katsellaan välillä maisemakuvia ja

25 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS 23 sitten kamera saattaa jäädä viikonlopuksi katselemaan jotain tunturia, eikä siitä ole hyötyä kelitulkinnoissa kun kelikeskuksesta sitä ei voi kääntää. (Kelikeskuksen vetäjä) Liikennekamerat ovat liian vika-alttiita ja valaistus ei ole aina riittävä yökuville. Tievalaistusta olisi parannettava valojen värien osalta. Kuvat osassa epäselviä. (Hoitotiimi) Kevyt sääasema Havaintoverkkoa täydennetään myös uuden tyyppisillä nykyisiä asemia kevyemmin varustelluilla sääasemilla. Tämänlainen kevyt sääasema tuottaisi seuraavat tiedot: ilman lämpötila tien lämpötila kastepiste sade tuuli (tarvittaessa harkinnan mukaan) Nämä tiedot tuottavilla sääasemilla voitaisiin täydentää nykyistä havaintoverkkoa pääteillä joissain erityiskohteissa sekä muulla tiestöllä. Kevyen sääaseman ja kelikameran yhdistelmällä saataisiin muun tiestön keli- ja säätiedoista riittävä kuva kustannustehokkaasti. 5.3 Tiedonvälityspalvelu Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena on, että sää- ja kelitietojen välitystä hoidetaan keskitetysti Tiehallinnon tiedonvälityspalvelun (STARAn) kautta silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Sää- ja kelitietojen raakadata halutaan välittää Tiehallinnon kunnossapidon hallintaa ja tiedotusta varten. Muut organisaatiot tarvitsevat tietoja kunnossapidon hallintaa sekä sääennusteiden ja sää- ja kelitiedotuksen tuottamiseksi. Tiehallinnossa on käynnissä hanke, jossa kehitetään tiedonvälityksen STARA-palvelua. STARA-palvelun tavoitteena on välittää Tiehallinnossa eri tavoin syntyvät tiedot liikenteestä, siihen vaikuttavista olosuhteista tai Tiehallinnon omasta toiminnasta yhdenmukaisesti kaikille tietoja tarvitseville sidosryhmäorganisaatioille. Lisäksi palvelun avulla välitetään sidosryhmien tiedot Tiehallinnon omaan käyttöön. Parhaillaan suunnitellaan tiedonvälityspalvelun teknistä infrastruktuuria ja tehdään yleistä ja tarkempaa liikennehäiriötietojen välityksen määrittelyä palvelusta Sidosryhmät Seuraavassa kuvassa on esitetty sää- ja kelitietojen STARA-palvelun sidosryhmät eli tahot, jotka vastaanottavat tietoja ja välittävät tietoja Tiehallinnolle.

26 24 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS Urakoitsijat Kelikeskukset (O:I) Sääennusteiden tuottajat (O:I) Tiedotuspalveluiden tuottajat (O) Viranomaiset (O:I) Hätäkeskuslaitos (O) Sää- ja kelitietojen STARA-palvelu Kuljetusyritykset (O) Tiesääasemat ja kelikamerat (O:I) Kunnat (O:I) selitys Muiden maiden O Tiehallinto lähettää tieto tälle taholle järjestelmät (O:I) I Tiehallinto vastaaottaa tietoa tältä taholta tavallinen teksti: tavoitetilan taho kursivoitu teksti: mahdollinen tulevaisuuden taho Kuva 5. Sää- ja kelitiedon välityksen sidosryhmät Tiedotus järjestelmät (O) Kunnossapidon hallinnan järjestelmät (O) Tiehallinnon työntekijät (O) Taulukko 4. Tiedon välitys eri sidosryhmien kanssa Taho Lähetys Vastaanotto Tiedotusjärjestelmät Tiesääasematiedot, kelikamarakuvat, kelitilanne, -ennusteet ja toimenpidetiedot Kunnossapidon hallinnan Tiesääasematiedot, kelikam- järjestelmät rakuvat. Mahdollisuus hakea tietoja tapauskohtaisesti. Tiehallinnon työntekijät Sovituille henkilöille (tiemestareille) matkaviestimeen kelikamarakuvia ja osa tiesääasematiedoista. Mahdollisuus kysellä tiettyjä tietoja. Muiden maiden järjestelmät Tiedot maan kanssa sovituilta tiesääasemilta ja kameroilta Tiedot maan kanssa sovituilta tiesääasemilta ja kameroilta Kelikeskukset, urakoitsijat Kaikki sää- ja kelitiedot Kelitilanne, 6h ennuste ja toimenpidetiedot Tiedotuspalveluiden Tiesääasematiedot, kelikamerakuvat, tuottajat kelitilanne, kelien- nuste ja toimenpidetiedot. Mahdollisuus hakea rajattuja tuot- Sääennusteiden tajat Viranomaiset Kunnat Tiesääasemat ja kelikamerat tietoja. Tiesääasematiedot, kelikamerakuvat, kelitilanne, keliennuste ja toimenpidetiedot. Tiesääasematietoja ja kelikamerakuvia. Osalle tahoista aluekohtaista tietojen rajausta. Tiesääasematietoja ja kelikamerakuvia. Osalle tahoista aluekohtaista tietojen rajausta. Ohjauskäskyt Kuljetusyritykset Kelitilanne, -ennusteet, toimenpidetiedot, kelikamerakuvia. Sääennusteet, tutka- ja satelliittikuvat Tiesääasematietoja ja kelikamerakuvia, esimerkiksi ilmalulaitokselta Tiesääasematietoja ja kelikamerakuvia Tiesääasematiedot ja kelikamarakuvat. Tavoitteena keskitetty tiedonkeruun tekninen valvonta.

27 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS Alustavat vaatimukset Seuraavassa listassa on lueteltu sää- ja kelitietojen välitykseen liittyvät tärkeimmät vaatimukset. Tietojen lähettäminen siirtotiedostoina järjestelmille ja viesteinä matkaviestimiin Tietojen välittäminen mahdollisimman pitkälti samassa muodossa eri tahoille Tietojen vastaanottaminen muilta järjestelmiltä monissa eri muodoissa Tietojen lähettämisen ryhmittely 1) tiesääasematietoihin, 2) kelikamerakuviin, 3) satellitti- ja tutkakuviin, 4) sääennusteisiin ja 5) kelitilanne, -ennuste ja toimenpidetietoihin. Mahdollisuus rajata tietojen lähetys eri tahoille ryhmittelyn mukaan. Tietojen automaattinen lähettäminen eri tahoille ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella, esimerkiksi aluekohtaisesti rajattuna. Tietojen automaattinen lähettäminen muiden järjestelmien kyselyiden perusteella. Mahdollisuus määritellä jakelutaajuus (välittömästi, tietyin väliajoin, tiettyyn kellonaikaan, lähtöjärjestelmän kriteerien laukaisemana, pyydettäessä) Tietojen hakeminen suoraan tiesääseurannan operatiivisista kannoista ja tietojen tallentaminen suoraan niihin 5.4 Tiesääasemadata muista maista Säärintamien Suomeen saapumisen ennakoimiseksi olisi kelikeskuksilla ja urakoitsijoilla on tarve saada ajantasaista tiesääasematietoa muiden maiden (Viron, Ruotsin, Norjan ja Venäjän) asemilta. Tieto tulisi saada integroitua osaksi Tiehallinnon tiesääjärjestelmää ja tietoja tulisi päästä käyttämään kuten omien asemien tietoja. Tiedot tulisi myös esittää samassa muodossa kuin oman järjestelmän tiedot. Olennaisia ovat rajojen lähellä olevien asemien tiedot. Muiden alueiden osalta tiedotuksen tarpeisiin riittää, että tietoja voidaan selailla esimerkiksi Internet-palvelun kautta. Tiesääasemien tiedot on mahdollista saada eri maista keskitetysti Tiehallinnon sanomanvälityspalveluun. Sanomanvälityspalvelun tehtävänä olisi välittää nämä tiesääasemien tiedot tallennettavaksi tiesäätietokantaan. Muiden maiden tietojen ollessa tallennettuna tiesäätietokannassa vastaavasti kuin Tiehallinnon omien asemien tiedot mahdollistuu tietojen esittäminen normaaleilla Web-Tiesää tai Tiesää-Windows käyttöliittymillä. 5.5 Keli- ja toimenpidetieto kunnossapidon toteutuksesta Tiehallinnolle Tässä projektissa ei varsinaisesti määritelty kunnossapidon toteutuksesta Tiehallinnolle saatavien keli- ja toimenpidetietojen tavoitetilaa vaan tämä tehdään Tie- ja ympäristöseurannan Tavoitetila 2005-kokonaishankkeen seuraavana vaiheena, jossa käsitellään laajemmin kunnossapidon toimenpidetietojen tavoitetilaa. Seuraavassa on esitetty tässä työssä esille tulleita tarpeita, jotka toimivat seuraavan vaiheen lähtökohtina. Tiehallinnon tulee saada kelikeskuksista ja urakoitsijoilta luotettavaa tietoa vallitsevasta ja lähiajalle ennustetusta kelistä sekä kunnossapitotoimenpiteistä. Kelitilanteen ja kunnossapitotoimenpiteiden tietojen pitää vastata todellisia tiellä tehtyjä havaintoja ja toimenpiteitä ja perustua kunnossapitokaluston kuljettajalta saatuihin tietoihin. Kelikeskukset voivat toimittaa tiedot kelisyöttöohjelmalla tai tiedonsiirtona Tiehallinnon rajapintaan. Kelisyöttöohjelman kehittämisessä tulee selvittää valitun maantieteellisen alueen tietojen syöttämistä kerralla erikseen määriteltävien olosuhteiden niin salliessa. Lisäksi kartoilla esitettävien tietojen tulisi päivittyä automaattisesti ja loogisesti tiejakso-

28 26 Tiesääseurannan tavoitetila TAVOITETILAN OSIEN KUVAUS kohtaisista tiedoista. Kelisyöttö-sovelluksen kehittämiseen keskitytään erikseen urakoitsijoilta saatavien toimenpidetietojen kehittämisen yhteydessä. Urakoitsijoilta kelikeskuksiin välitettävä kelikuvaus, toimenpidetiedot ja käytettävät tiedonsiirtotavat tulisi määritellä nykyistä tarkemmin. Urakoitsijat tulisi velvoittaa ja riittävällä tasolla myös kouluttaa kelin tulkitsemiseen ja siitä raportoimiseen. Kelikuvauksen tulisi olla yksiselitteinen ja sen lähde tulisi pystyä tarkistamaan. Muuttuvilla opasteilla varustetuilla tiejaksoilla toimivien urakoitsijoiden tulisi olla velvollisia raportoimaan järjestelmän toiminnasta. Tienpitäjän tulisi ilmoitettaa liikennekeskukseen vallitsevasta kelistä ja tarpeesta muuttaa nopeusrajoitusta tai opastustaulujen informaatiota, mikäli käytössä olevat rajoitukset ja opasteet eivät vastaa tienpitäjän arviota todellisesta tilanteesta tiellä. 5.6 Kelikamerakuvien varastointi Kunnossapidon laadun seurannassa tehdään jälkianalyysejä kunnossapidon toteutumisesta ja laadusta. Tässä työssä yhtenä osana tarvitaan kamerakuvia ajoradasta ja yleisilmeestä tiejaksolta. Poikkeaman, esimerkiksi onnettomuuden tai epäillyn laiminlyönnin, vuoksi tehtävistä jälkianalyyseistä noin 95 prosenttia pystytään tekemään viikon sisällä tarkastelun kohteena olevasta ajanjaksosta. Kunnossapidon toimintatapojen selvittämiseksi tehtävät jälkianalyysit tai tutkimukset pystytään suunnittelemaan etukäteen ja tarvittava aineisto pystytään keräämään talteen tutkimuskohtaisiin varastoihin koko aineiston viikon varastointiaikana. Lisäksi kelikamarakuvat varastoidaan pysyvästi massamuistiin mahdollista myöhempää käyttöä varten. Nykyistä kelikamerakuvien noin 36 tunnin varastointiaikaa on pidennettävä vähintään viikkoon. Varastointiajan pidentäminen ei saa merkitä kuvien hakuajan kasvamista nykyisestä. Ensisijaisesti tähän pyritään kuvatuotepalvelimen kapasiteetin ja suorituskyvyn parantamisella. Varastoidut kuvat voidaan käyttökohteiden kannalta jakaa kahteen ryhmään eli lyhytaikaiseen (esimerkiksi 36 tuntia) ja pitkäaikaiseen (esimerkiksi 1 viikko) varastoon. Lyhytaikaista varastoa käytettään kunnossapidon toteutuksessa, kunnossapidon ajantasaisessa laadun seurannassa ja tiedotuspalveluissa, joissa kuvien haun vasta-aikojen on oltava erityisen lyhyet. Pitkäaikaista varastoa käytetään kunnossapidon laadun jälkianalyyseissä ja muussa kuvien välityksessä jälkikäteen, jolloin vasteajat voivat olla pidempiä kuin lyhytaikaisen varaston käytössä. Lyhyt- ja pitkäaikaisen erottelu ei näy käyttökohteille. Käyttökohteet hakevat tarvittavat tiedot tiedonvälityspalvelun kautta, joka huolehtii eri tyyppisten varastojen hyödyntämisestä ilman, että hyödyntävien järjestelmien tarvitsee tietää kumpaa kuvavarastoa käytetään. Pitkäaikaisesta varastosta tiedot tallennetaan määräajoin massamuistiin esimerkiksi CD-ROM levyille. Massamuistista tietoja ei voida käyttää suoraa hyödyntävissä järjestelmissä, mutta tarvittavat kuvat voidaan erikseen hakea myöhemmin esille tullutta käyttötarkoitusta, kuten tutkimusta varten. 5.7 Tietojen jalostaminen Sää- ja kelitietojen jalostamisessa on tavoitetilanteessa kaksi uutta tai parannettavaa osaa: eri tietojen yhteenvetojen tuottaminen ja hälytysten käyttäminen kunnossapidon laadun seurannassa.

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR 7LHODLWRV 0XXWWXYDWQRSHXVUDMRLWXNVHWVHNlWLHQNl\W WlMLlSDOYHOHYDWQRSHXVMDOlPS WLODQl\W W Jyväskylä 2000 7,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQX.HUDODPSL0DUMD/DDYLVWR

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

Jukka Lähesmaa, Leif Nyberg, Yrjö Pilli-Sihvola. Tie- ja ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitys

Jukka Lähesmaa, Leif Nyberg, Yrjö Pilli-Sihvola. Tie- ja ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitys Jukka Lähesmaa, Leif Nyberg, Yrjö Pilli-Sihvola Tie- ja ympäristöolosuhteiden seurannan tavoitetilan 2005 esiselvitys Tiehallinnon selvityksiä 10/2002 VIKING Jukka Lähesmaa, Leif Nyberg, Yrjö Pilli-Sihvola

Lisätiedot

Liikenteen hallinta sää- ja kelitiedon tuottaminen kuvien tuottaminen liikennetiedon tuottaminen

Liikenteen hallinta sää- ja kelitiedon tuottaminen kuvien tuottaminen liikennetiedon tuottaminen sää- ja kelitiedon kuvien liikennetiedon kunnossapidon toimenpidetietojen analysointi tietojen täydennys ja tilanteen häiriön muuttuvien opasteiden Bussi Hälytysajoneuvo Häl. ajon. kuljettaja Palvelun

Lisätiedot

Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI

Lisätiedot

0DULWWDÃ3ROYLQHQ. .HOLWLHGRWWDPLQHQÃÃWLHWRMHQÃNHUXXÃNlVLWWHO\ÃMD MDNHOX. Helsinki 1998 VIKING. TIEHALLINTO Liikenteen palvelut

0DULWWDÃ3ROYLQHQ. .HOLWLHGRWWDPLQHQÃÃWLHWRMHQÃNHUXXÃNlVLWWHO\ÃMD MDNHOX. Helsinki 1998 VIKING. TIEHALLINTO Liikenteen palvelut 0DULWWDÃ3ROYLQHQ 7LHODLWRV.HOLWLHGRWWDPLQHQÃÃWLHWRMHQÃNHUXXÃNlVLWWHO\ÃMD MDNHOX Helsinki 1998 TIEHALLINTO Liikenteen palvelut VIKING 0DULWWDÃ3ROYLQHQ.HOLWLHGRWWDPLQHQWLHWRMHQNHUXXNlVLWWHO\ MDMDNHOX 7LHODLWRV

Lisätiedot

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta Jukka Lähesmaa SysOpen Oyj SysOpen Oyj VTT EP-Logistics Jukka Lähesmaa 22.4.2002 Tavoitteet > kuvata liikenteen häiriönhallinnan nykytilanne tie, rautatie- ja

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ. Vaikutustutkimus. Kouvola ,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING

3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ. Vaikutustutkimus. Kouvola ,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING 3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ 7LHODLWRV 6llRKMDWXQWLHQMDWNH Vaikutustutkimus Kouvola 1998 7,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING 3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ 6llRKMDWXQWLHQMDWNH Vaikutustutkimus 7LHODLWRV

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Kimmo Toivonen Uusien liikennetiedotuspisteiden käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri

Kimmo Toivonen Uusien liikennetiedotuspisteiden käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Kimmo Toivonen Uusien liikennetiedotuspisteiden käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Kimmo Toivonen Uusien liikennetiedotuspisteiden käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta 1 Nykytilanne Prosessi Pelastustoiminnassa onnettomuustilanteessa organisaatiolla yhteinen prosessi Liikenteen hallinnassa ja tiedotuksessa kullakin oma prosessi

Lisätiedot

Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus

Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus Heidi Saarinen Strafica Oy Tavoitteena Vastata kysymyksiin: 1. Mitä merkittäviä tieliikenteelle kohdennettuja sää- ja kelitietopalveluja tarjotaan Suomessa? 2. Mitkä

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Kelikameratilanne LAM asematilanne

Kelikameratilanne LAM asematilanne LAM asematilanne Tiesääpäivät 3.-4.6.2015, Kouvola Jouko Kantonen, KaS ELY / Valtti Kameroita on Suomessa 681 kpl (05/2015). Näistä kameroista 541 kpl on Axis-videopalvelimeen liitettyjä (tai kevyt ip-kameroita)

Lisätiedot

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille.

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille Ohjeet ja ohjelma Luonnos 16.5.2002 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT...4 2 ETUKÄTEISVALMISTELU...5

Lisätiedot

Kelin seurannan palvelutasojen määrittely. Tiesääpäivät Heidi Saarinen, Strafica Oy

Kelin seurannan palvelutasojen määrittely. Tiesääpäivät Heidi Saarinen, Strafica Oy Kelin seurannan palvelutasojen määrittely Tiesääpäivät 3.6.2015 Heidi Saarinen, Strafica Oy Työn tavoitteet ja tilanne Liikennevirasto on aiemmin teettänyt tieliikenteen vaihtuvan ohjauksen sekä tunneleiden

Lisätiedot

Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen

Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen Liikenneviraston tieliikennekeskuksen rooli viranomaispalvelujen tuottajana 24.9.2015 Liikennevirasto Liikennevirasto on Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Carlink langaton autojen välinen tietoverkko

Carlink langaton autojen välinen tietoverkko Carlink langaton autojen välinen tietoverkko Älykkään liikenteen päivä 30.10.2007 Timo Sukuvaara Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Taustaa Hankkeessa kehitetään autojen välinen tietoverkkopalvelualusta,

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Eija Lahtinen Liikenteen automaattinen mittauspiste ja kamera Vaalimaalle Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Liikenteen automaattinen mittauspiste ja kamera Vaalimaalle Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Liikenteen automaattinen mittauspiste ja kamera Vaalimaalle Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Liikenteen automaattinen mittauspiste ja kamera Vaalimaalle Kaakkois-Suomen tiepiiri

Lisätiedot

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa

Lisätiedot

Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri. Tavoitteellinen järjestelmäarkkitehtuuri

Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri. Tavoitteellinen järjestelmäarkkitehtuuri Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri Tavoitteellinen järjestelmäarkkitehtuuri Versio 1.02 8.3.2005 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri Tavoitteellinen järjestelmäarkkitehtuuri Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja

Lisätiedot

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Liikennetiedotus digi-tv:ssä pilottiprojekti Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 27.1.2005 Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka liikennetiedot

Lisätiedot

LOTJU - Liikenteen olosuhdetietojen tietojärjestelmät

LOTJU - Liikenteen olosuhdetietojen tietojärjestelmät LOTJU - Liikenteen olosuhdetietojen tietojärjestelmät LOU hanke 06.06.2017 Eeva Ala-Krekola Mikä on LOTJU? Liikenteen Olosuhdetietojärjestelmät (LOTJU) koostuu keruu- ja metatietosovelluksista: Tiesääkeruu-,

Lisätiedot

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sisältö Palvelujen arvoketjut ja -verkot Digitrafficin merkitys eri palveluille Päätelmiä 3.9.2002 Digitraffic-seminaari

Lisätiedot

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2 Liikenneviraston digitalisaatiohanke, tulevaisuuden liikenne, mitä se tuo tullessaan motoristien ja tienkäyttäjien näkökulmasta SMOTO kerhokonferenssi Jan Juslén, Tieto-osaston johtaja, Liikennevirasto

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

HEMS-yksiköiden sijoittaminen. 6.5.2010 HEMS hallinnointiyksikköhanke

HEMS-yksiköiden sijoittaminen. 6.5.2010 HEMS hallinnointiyksikköhanke HEMS-yksiköiden sijoittaminen 6.5.2010 HEMS hallinnointiyksikköhanke 1 Problematiikka Ensihoidossa ei ole määritelty Arvoja Normeja Tavoitteita Vaihtoehtoiset tavoitteet Nopeasti, mutta vähemmän väestöä

Lisätiedot

Tiesäätiedon laatukäsikirja

Tiesäätiedon laatukäsikirja Tiesäätiedon laatukäsikirja V1.0 21.5.2003 Tiedosto: TiesaaLaatuKasikirja.DOC Tulostettu: 16.04.2004 Luokka: Luottamuksellinen Intrinsic Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...5 1.1 Laatukäsikirjan tarkoitus...5

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK)

Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK) Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK) Markus Nilsson, projektipäällikkö, Liikennevirasto 3.6.2015 Liikenneviraston T-LOIK T-LOIK on TieLiikenteen Ohjauksen Integroitu Käyttöliittymä

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Karttajärjestelmällä havainnollisuutta, tehokkuutta ja parempaa asiakaspalvelua Käytännön kokemuksia pilotoinneista ja käytössä olevista karttajärjestelmistä Juha

Lisätiedot

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Seppo Kaarto Destia Oy Kelikeskustoiminta on kokonaisvaltaista talvihoidon ohjaustoimintaa, joka toimii talvikaudella ympäri vuorokauden tuottaen asiakkailleen

Lisätiedot

-XNNDÃ6DYRODLQHQÃ-DDNNRÃ0\OO\Ol. .DDNNRLV6XRPHQ WLHSLLULQÃVHOYLW\NVLl. Kouvola 1999. TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut VIKING

-XNNDÃ6DYRODLQHQÃ-DDNNRÃ0\OO\Ol. .DDNNRLV6XRPHQ WLHSLLULQÃVHOYLW\NVLl. Kouvola 1999. TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut VIKING -XNNDÃ6DYRODLQHQÃ-DDNNRÃ0\OO\Ol 7LHODLWRV 7LHODLWRNVHQXXVLNHOLNDPHUDMlUMHVWHOPl.DDNNRLV6XRPHQ WLHSLLULQÃVHOYLW\NVLl Kouvola 1999 TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut VIKING Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Ohjaussuosituslaskennan uudistaminen

Ohjaussuosituslaskennan uudistaminen Ohjaussuosituslaskennan uudistaminen LOU hanke, T-LOIK projekti 07.06.2017 Eeva Ala-Krekola Mitä ohjaussuosituslaskenta on nyt? Ohjaussuosituslaskentaa käytetään vaihtuvien opasteiden ohjaamisessa KRM

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla

Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Lumen 1/2017 ARTIKKELI Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Päivi Honka, FM, tuntiopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen

Lisätiedot

Maanteiden tulvariskien hallinta. 25.10.2011 Tommi Merta

Maanteiden tulvariskien hallinta. 25.10.2011 Tommi Merta Maanteiden tulvariskien hallinta 25.10.2011 Tommi Merta Maanteiden tulvariskikartoituksen taustaa Tiehallinnon riskienhallintasuunnitelma (2009): riski, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääri-ilmiöt aiheuttavat

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana

Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana Helsinki-Pietari-Moskova - älyliikennekäytävähankkeessa 09.12.2013 FITSRUS-pilottihankkeet FITSRUS pilots Automatisoitu säätietopalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

MUISTIO 1 (9) LOIMAAN LIIKENNEONNETTOMUUS 21.1.2005 VALTATIELLÄ 9 Tieliikelaitoksen selvitys. Tapahtumien kulku valtatiellä 9 välillä Kyrö-Humppila

MUISTIO 1 (9) LOIMAAN LIIKENNEONNETTOMUUS 21.1.2005 VALTATIELLÄ 9 Tieliikelaitoksen selvitys. Tapahtumien kulku valtatiellä 9 välillä Kyrö-Humppila MUISTIO 1 (9) /Sakari Suominen 2.2.2005 LOIMAAN LIIKENNEONNETTOMUUS 21.1.2005 VALTATIELLÄ 9 Tieliikelaitoksen selvitys Tapahtumien kulku valtatiellä 9 välillä Kyrö-Humppila Tieosuus Kyrö-Humppila valtatiellä

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely

Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely Urakoitsijaseminaari 17.8.2016 17.8.2016 Taustaa Lapin ELY-keskuksen vahingonkorvauskäsittelyssä on noussut esille 1.10.2015 alkaneiden sopimusten myötä tilanteita,

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

T-Loik TieLiikenteen Ohjauksen Integroitu Käyttöliittymä

T-Loik TieLiikenteen Ohjauksen Integroitu Käyttöliittymä TieLiikenteen Ohjauksen Integroitu Käyttöliittymä Valtakunnalliset tiesääpäivät 2017 Jani Laiho, Liikennevirasto 7.6.2017 Tarjoaa tieliikennekeskuksen päivystäjille yhdenmukaisen käyttöliittymän liikenteenhallintaan

Lisätiedot

Tielaitos. Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan lähtötilanne. xx/1998. Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja. Helsinki 1999

Tielaitos. Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan lähtötilanne. xx/1998. Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja. Helsinki 1999 Tielaitos Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan lähtötilanne Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja xx/1998 Helsinki 1999 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan

Lisätiedot

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Työkalujen merkitys mittaamisessa Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien

Lisätiedot

Esiselvitys V0.0.4 11.2.2002. Tiedosto: TiesaaLaatuEsi.DOC Tulostettu: 11.2.2002 Luokka: Luottamuksellinen. Intrinsic Oy

Esiselvitys V0.0.4 11.2.2002. Tiedosto: TiesaaLaatuEsi.DOC Tulostettu: 11.2.2002 Luokka: Luottamuksellinen. Intrinsic Oy V0.0.4 11.2.2002 Tiedosto: TiesaaLaatuEsi.DOC Tulostettu: 11.2.2002 Luokka: Luottamuksellinen Intrinsic Oy Quality Management for Road Weather Data, Preliminary Study Abstract The road weather data is

Lisätiedot

WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista

WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista Ville Henttu Työryhmä: Ville Henttu, Lauri Lättilä, Juha Saranen, Olli-Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvolan yksikkö Prikaatintie 9, FIN-45100

Lisätiedot

Juuso Kummala. Co-operation between Finnish Road Administration and Emergency Response Centres

Juuso Kummala. Co-operation between Finnish Road Administration and Emergency Response Centres Juuso Kummala Co-operation between Finnish Road Administration and Emergency Response Centres Juuso Kummala Co-operation between Finnish Road Administration and Emergency Response Centres Tiehallinto

Lisätiedot

Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta

Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta Jari Uotila Johtava konsultti, Uudet liiketoiminnot Istekki

Lisätiedot

Tieliikennekeskus ja liikenneturvallisuus

Tieliikennekeskus ja liikenneturvallisuus Tieliikennekeskus ja liikenneturvallisuus 16.11.2016 Sisällysluettelo Tieliikennekeskus ja sen tehtävät Liikenteen seuranta Liikenteen ohjaus Toiminta häiriötilanteessa Liikennetiedottaminen Tienpidon

Lisätiedot

Valtatie 4 (E75) Liikennetelematiikkalaitteiden yleissuunnitelma välille Kerava Lahti. TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Hämeen tiepiiri

Valtatie 4 (E75) Liikennetelematiikkalaitteiden yleissuunnitelma välille Kerava Lahti. TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Hämeen tiepiiri Valtatie 4 (E75) Liikennetelematiikkalaitteiden yleissuunnitelma välille Kerava Lahti 1998 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Hämeen tiepiiri Valtatie 4 (E75) Liikennetelematiikkalaitteiden yleissuunnitelma

Lisätiedot

E18 -tien muuttuvat liikennemerkit. Tielaitos. Helsinki 1999. Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus VIKING

E18 -tien muuttuvat liikennemerkit. Tielaitos. Helsinki 1999. Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus VIKING Tielaitos E18 -tien muuttuvat liikennemerkit Helsinki 1999 Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus VIKING E18-tien muuttuvat liikennemerkit järjestelmän laajennus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus

Lisätiedot

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Virpi Anttila, Merja Penttinen ja Heidi Sandberg VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikennetelematiikka

Lisätiedot

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Jani Granqvist Iisakki Kosonen. Poissa: Sirkka Holmberg VR-Cargo Oy

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Jani Granqvist Iisakki Kosonen. Poissa: Sirkka Holmberg VR-Cargo Oy Kokousmuistio TKI 11.12.2002 sivu 1 FITS Hanke 3 "Liikenteen ja kuljetusten seuranta" Hankeryhmän kokous 11.12.2002 klo 9-11.00 Paikka: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen neuvotteluhuone

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan. Ismo Kohonen

Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan. Ismo Kohonen Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan Ismo Kohonen 17.8.2016 Sisäisen tarkastuksen kohde, laajuus ja rajaukset Tarkastuksen kohde oli Väylänpidon alueurakkasopimusten hallinnan

Lisätiedot

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III-Lahnus 1 Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Destia Selvitysalue Vihdintien

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti Tiivistelmä Huhtikuu 2007 1 1 Hankkeen tausta ja tarpeet EU:n ympäristösäätely

Lisätiedot

Raskas ajoneuvo jumissa

Raskas ajoneuvo jumissa Liikenneturvan selvityksiä 3/2015 Raskas ajoneuvo jumissa liikennehäiriöt 2012 2014 Juha Valtonen Juha Valtonen Raskas ajoneuvo jumissa - liikennehäiriöt 2012-2014 Liikenneturvan selvityksiä 3/2015 Liikenneturva

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Mallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1

Mallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1 Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa Manu Marttinen Työpäällikkö 3.6.2015 NCC Roads Oy 1 TIEDONHALINNAN Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi

Lisätiedot

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi 27.5.2014 Sisältö: Iso kehittämishanke - Jakopalkat 2015 Pienemmät kehittämisen painopisteet - Henkilöstöhallinnon prosessin tuki

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ Reaaliaikaisia varoituksia muilta ajoneuvoilta, erikoistutkija VTT Sisältö Idea ja kehitysvaiheet Mahdollisuudet Jatkosuunnitelmat Tutkimusprojektit Yhteenveto Idea ja kehitysvaiheet

Lisätiedot

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Esityksen sisältö Yleistä mittaamisesta Sadon määrän lohkokohtainen mittaus

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto

Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005. Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmän toiminta v. 2005 Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto Jakelun Kehittämisryhmä, taustaa Perustettu Sanomalehtien Liiton teknologiajaoston aloitteesta 1980-luvun puolivälissä

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Sähköinen omaisuuden hallinta

Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Sähköinen omaisuuden hallinta Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Sähköinen omaisuuden hallinta Tuotekuvaus 2015 Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Tietomekka Oy tarjoaa tievalaistusten palvelusopimuksiin toiminnanohjauksen

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Mikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS

Mikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS Mikko Malmivuo/ Innomikko Oy TALVIKUNNOSSAPIDON KOKONAISEDULLISUUS TUTKIMUS Huoli: urakoitsijoiden kyky selviytyä velvoitteistaan kannattavasti Tutkimus: talvihoidon toimijoiden haastattelut Tavoite: talvihoidon

Lisätiedot

Autonkuljettajan tietotarpeet ja liikennetiedottaminen. Pirkko Rämä

Autonkuljettajan tietotarpeet ja liikennetiedottaminen. Pirkko Rämä Autonkuljettajan tietotarpeet ja liikennetiedottaminen Pirkko Rämä 29.1.2003 Johdantoa Uudet tiedonkäsittely- ja tiedonsiirtotekniikat Suuret tietomäärät Laadullinen muutos esim. joukkotiedottaminen henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot