MUISTIO 1 (9) LOIMAAN LIIKENNEONNETTOMUUS VALTATIELLÄ 9 Tieliikelaitoksen selvitys. Tapahtumien kulku valtatiellä 9 välillä Kyrö-Humppila

Transkriptio

1 MUISTIO 1 (9) /Sakari Suominen LOIMAAN LIIKENNEONNETTOMUUS VALTATIELLÄ 9 Tieliikelaitoksen selvitys Tapahtumien kulku valtatiellä 9 välillä Kyrö-Humppila Tieosuus Kyrö-Humppila valtatiellä 9 on aurattu ja suolattu kello Suolaa on annosteltu voimakkaasti tarkoituksena estää lumen tarttuminen päällysteeltään urautuneelle tielle. Onnettomuuskohta on aurattu ja suolattu Tampereen suuntaan kello ja Turun suuntaan kello Lumisade oli havainnon mukaan hyvin vähäistä. Kello kuljettaja on tarkistanut toimenpiteensä vaikutukset valtatiellä 9 Loimaan kohdalla etelän ja pohjoisen suuntiin. Havainto oli, että suola vaikuttaa hyvin ja sulattaa hyvin tienpintaa. Havainto lumisateesta vähäistä. Sen jälkeen auto on puhdistanut valtatien eritasoliittymän rampit ja käynyt Loimaan tukikohdassa kääntämässä sivuauran kulutusterät (kello ). Kuljettaja on soittanut kelikeskukseen kello ja neuvotellut kelikeskusoperaattorin kanssa kelitilanteesta, tauon pitämisestä ja uudelleen lähtemisestä kello 21. Ennusteen mukaan tauon aikana keli ei merkittävästi heikkenisi. Operaattorin mukaan lumisade alueella oli pientä ja kuljettajan mukaan suolan vaikutus oli hyvä, joten tunnin tauon pitäminen oli mahdollista. Tauosta tehtiin merkintä päiväkirjaan, jotta vuoronvaihdon jälkeen seuraava osaa hälyttää, mikäli tilanne muuttuu oleellisesti. Kuljettaja lähti tauolle samalla auraten tietä 213 (Alastaron suunta). Kuljettaja on lähtenyt toimenpiteitä toteuttamaan kello Hän ajoi Hirvikosken tukipisteen kautta ja täytti suolasäiliöt. Valtatielle 9 hän pääsi kello ja lähti lumen ja sohjon poistoon Turun suuntaan. Päätöksen perusteena oli se, että sateen piti olla ollut voimakkaampaa Turun suunnasta ja suunnan aurauksesta oli kulunut enemmän aikaa. Lumisadehavainto hyvin vähäinen. Kello auto oli auraamassa tieosalla kohti Turkua. Lumisadealue oli lähestymässä Loimaalta etelään ja sade oli koko matkalla vähäistä. Kello Liito-viesti onnettomuudesta vastaanotetaan Turun kelikeskuksessa. Operaattori soitti välittömästi kuljettajalle, joka oli Loimaan kohdalla menossa kohden Humppilaa. Välitön yhteydenotto myös tavoitettavissa olevaan työnjohtoon. Lumimäärä onnettomuuspaikalla On ilmeistä, että onnettomuuspaikalla laatuvaatimusten mukainen maksimilumisyvyys (neljä senttimetriä) ylittyi onnettomuushetkellä. Säätutkan perusteella voidaan arvioida sateen määrän olleen 4-5 millimetriä (vetenä mitattuna). Ilmatieteen laitoksen Jokioisten mittausaseman mukaan sademäärä koko päivänä oli 4,2 millimetriä. Liikenteen vaikutuksesta kertynyt

2 2 (9) Urakoitsijan päivystys- ja varallaolojärjestelmä lumi kasautui ajourien reunoille, jolloin ajoradan keskivallin kohdalla lumensyvyys oli suurempi kuin keskimääräinen sademäärä. Maksimilumisyvyyden eräs arviointikohta on keskivalli. Voidaan arvioida, että onnettomuuspaikalla on ollut 5 6 senttimetriä lunta tasaisesti sataneena. Tien pinnalla ollut suola on osin pehmentänyt lunta. Pöytyän alueurakan päivystys- ja varallaolojärjestelmä on kuvattu oheisessa liitteessä. Säätietojen merkitys kriittisissä vaiheissa Kelikeskuksella oli käytössään kahden sääpalvelun tuottajan ennusteet ja molemmissa ennuste oli samansuuntainen. Kelikeskuksen sää- ja keliarvio kello 19 oli, että lumisade jatkuu heikkona ja heikkenee edelleen yötä kohti. Sademäärän arvioitiin olevan 0,2 0,6 senttimetriä tunnissa ja kokonaiskertymä olisi aamu kolmeen mennessä 2-5 senttimetriä lumena. Sateen ennustettiin loppuvan 22.1 kello kolmeen mennessä. Tämän tiedon perusteella arvioitiin, että oli sopiva hetki kuljettajan tauolle ja laatuvaatimukset eivät tule alittumaan. Kello kuljettajan lähtiessä tauolle tehtiin päätös töiden uudelleen aloittamisesta kello 21. Päätös tehtiin olemassa olevien säätietojen perusteella. Kuitenkin kävi niin, että saderintaman liikkuessa kohti luodetta alkoi sade voimistua. Tarkempi kuvas tästä sateen yllättävästä voimistumisesta löytyy oheisesta liitteestä (Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta). Lumisateesta kertovat tutkakuvat olivat operaattoreiden käytössä noin puoli yhdeksän aikaan. Mellilän tiesääasemassa (Loimaalta 10 km Turkuun) oli kello yhdeksän aikaan havaittavissa sateen voimakkuuden nousua. Tässä vaiheessa todettiin, että kuljettaja on tulossa toimenpiteisiin. Asian katsottiin olevan kunnossa. Kelikeskuksen jälkiarvion mukaan lunta on selvemmin alkanut kertyä tiejaksolle kello 20 jälkeen. Suurin osa lumikertymästä on satanut pienestä (halkaisijaltaan noin viiden kilometrin alue) voimakkaasta kuurosolusta kello välisenä aikana. Pyryn kesto oli luokkaa 40 minuuttia, josta rankimman osuuden ehkä 30 minuuttia tai alle. Tiejaksolla Loimaa Humppila ei ole yhtään kelikameraa, josta asian olisi voinut nopeammin todeta. Mellilän tiesääasema ei ole riittävän luotettavaa tyyppiä sateen luonteen arviointiin. Myös valtatiellä 2 oleva Humppilan tiesääasema aliarvioi sademäärän merkittävästi. Kuljettaja olisi ehtinyt auraamaan valtatien Humppilaan menevän 19 kilometrin osuuden ennen tauolle lähtöään, jos tarve tähän olisi ilmennyt. Tehdessään Loimaan keskustan risteysalueen puhdistusta kuljettaja oli noin 11 km päässä onnettomuuspaikassa ja olisi varmasti havainnut laaja-

3 3 (9) alaisemman sadealueen. Tämä riippumatta tiesääasemien ja kelikameroiden toiminnasta tai säätutkasta. Lähtiessään uudelle toimenpidekierrokselle ajosuunnan valinta olisi voitu tehdä toisin, jos oma havainto sateen voimakkuudesta, tiesää, säätutka tai mahdolliset tienkäyttäjien palautteet olisivat viestineet muuta Loimaan Humppilan välissä oli toimenpiteissä 3 alihankkijaa ja Humppilassa Forssan urakan oma kuljettaja. Heidän havaintonsa 9-tien liittymissä eivät olleet sellaisia, että lumenpoistoa olisi pitänyt kiirehtiä. Oheisessa liitteessä on esitetty tarkemmin säätilan kehitys. Mahdollisuudet vähentää vastaavien tapauksien riskiä Kalustoa oli riittävästi laatuvaatimusten täyttämiseksi. Tässä nimenomaisessa tapauksessa tilannetta ei olisi auttanut esimerkiksi parempi mitoitus, koska aurauspäätökseen tarvittava informaatio ei ollut käytettävissä. Tässä tapauksessa ei suurempi määrä tiesääasemia tai kelikameroita olisi auttanut, ellei joku niistä olisi ollut juuri oikealla tieosalla kohdassa, jossa mäen vaikutus on ehkä paikallisesti edelleen voimistanut sadetta. Paremmilla tutkakuvilla olisi ollut vaikutusta sääilmiön havaitsemiseen. Millään resursseilla tai tekniikalla ei voida kokonaan täysin poistaa tiestöltä laatutason alitustilanteita. Yhteenveto Päätökset toimenpiteistä on tehty juuri sillä hetkellä käytettävissä olleiden tietojen perusteella. Sään ja kelin jatkuva seuranta oli järjestetty vähintään laatusuunnitelmassa luvatulla tavalla. Tavoitettavissa oleva työnjohto seurasi tilannetta ja ohjasi alihankkijoita, mitään erityistä viestiä tietarkastuksen tarpeesta ei tullut. Talvihoidon mitoitus ja resurssit olivat määrältään ja laadultaan sellaiset, että kaikki edellytykset laatuvaatimusten täyttymiseen olisivat olleet olemassa, jos tieto paikallisesta lumisateesta olisi saatu ajoissa. Sakari Suominen Johtaja, LIITTEET Talvihoidon päivystys- ja varallaolojärjestelmä Pöytyällä Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta Toimenpiteet valtatiellä 9 välillä Kyrö-Humppila

4 4 (9) Toimenpiteet valtatie 9 välillä Kyrö-Humppila iltapäivällä ja illalla Klo 15:00 24 h sääennuste Klo15-03 sadekertymä 0,9 5 mm, sateen todennäköisyys 95 %, Klo sadekertymä 0..1 mm, todennäköisyys 55 %. Piste-ennuste Humppilaan lupaa klo 20 jälkeen lumisateen olevan heikkoa 0,2-0,3 cm tunnissa. Kokonaissademäärä 2 cm klo 02 mennessä. Klo 15:00 17:25 valtatie 9 on aurattu ja suolattu välillä Kyrö-Humppila tie saatu puhtaaksi ja suolaa annosteltu voimakkasti tarkoituksena estää lumen tarttuminen päällysteeltään urautuneelle tielle. auto auraus+suolaus onnettomuuskohdalla suuntaan Humppila 16:39, takaisin 17:08. Lumisade havainnon mukaan vähäistä ( tutkakuva GMT 1525) Klo 17:00 (noin) neuvottelu tiimin toisen kuljettajan kanssa, joka auraa lähistöllä teitä 213 ja 210 vt 9 rampit ja tietä 213 vt 9:n jälkeen klo 18:20-18:30 kuljettaja tarkastaa valtatietä 9 etelään ja pohjoiseen tieosat 114 ja 115. kuljettajan havainto: suola vaikuttaa hyvin ja sulattaa hyvin tien pintaa havainto lumisateesta vähäistä (tutkakuva GMT 1625) klo 19:39 soitto kelikeskukseen: neuvotellut kelikeskusoperaattorin kanssa kelitilanteesta ja tauon pitämisestä ja uudelleen lähtemisestä yhdeksältä operaattorin mukaan lumisade alueella oli pientä ja kuljettajan mukaan suolan vaikutus oli hyvä, joten tunnin tauon pitäminen oli mahdollista. merkintä päiväkirjaan, jotta vuoronvaihdon jälkeen klo 20 seuraava operaattori tietää varoittaa, mikäli tilanne näyttää muuttuvan klo 18:40-20:00 on puhdistaa Vt 9:n rampit tieosalla 114 ja käy lähellä tukikohdassa kääntämässä sivuauran kulutusterät ramppien ja tukikohdan alueelle osuu tänä aikana ympäristöä vähäsateisempi kohta, (tutkakuva GMT 1720 ja 1740) Klo 21:20 kuljettaja lähti uudestaan toimenpiteisiin kuljettaja ajoi Hirvikosken varaston kautta ja täytti uudelleen auton suolasäiliöt pääsi toimenpiteisiin valtatielle 9 klo 22:15 tieosalle 114 ja lähti lumen ja sohjon poistoon Turun suuntaan päätöksen perusteena oli se, että sateen piti olla ollut voimakkaampaa Turun suunnasta ja suunnan aurauksesta oli kulunut enemmän aikaa. lumisadehavainto hyvin vähäinen Klo 22:30 auraamassa tieosalla 112 kohti Turkua. Lumisadealueen lähestymässä Loimaalta etelään ja sade koko matkalla vähäistä (tutka GMT 20:20) Klo 21:50 22:20 pieni ehkä 5 km halkaisijaltaan voimakkaan pyryn alue menee tieosan kohdalta osittain 2-tietä pitkin. Hyvin voimakas säätutkakaiku tulee 21:55-22:10. Forssan urakan kuljettaja arvioi 22:58 vt 9:llä 2-tien risteyksessä olevan auraamatonta lunta 3-4 cm. Ei pitänyt määrää kuitenkaan sellaisena, että tulisi soittaa ja varmistaa ovatko

5 5 (9) Loimaan autot varmasti liikkeellä. 2-tiellä oli hetkittäin erittäin sakea näkyvyyttä vaarantava pyry. Edellisellä käynnillä 19:03 lumimäärä Vt 9:llä oli vähäinen. Klo 22:40 alihankkija käy mt 2293 ja vt 9:n liittymässä noin 7 km onnettomuuspaikalta Loimaalle päin, valtatien kunto kohtuullinen, käynti pt ja vt 9:n liittymässä 23:15 noin 3 km päässä ja sama havainto. Klo 23:20 Liito-viesti vastaanotetaan Turun kelikeskuksessa. Operaattori soitti välittömästi kuljettajalle joka oli tieosalla 115 eli Loimaan kohdalla menossa kohden Humppilaa. Välitön yhteydenotto myös tavoitettavissa olevaan työnjohtoon. Toinen Loimaalta lähtevä Tieliikelaitoksen oma auto on ollut toimenpiteissä mm. maanteillä 213 ja 210 aikavälillä 15:00-19:50 ja :00 (22.1). Pöytyältä lähtevä auto on ollut toimenpiteissä valtatiellä 9 tieosilla 106, 107, 108, 109 ja 110 (väli Aura-Kyrö) aikavälillä 18:40-19:50 ja uudestaan 23:20 23:45. Tavoitettavissa oleva työnjohto on ollut yhteydessä alihankkijoihin ja käynnistänyt alemman tieverkon auraukset eri reiteille 18:22, 20:00 ja 20:31. Alempaa tieverkkoa on aurattu siten, että toimenpiteet olivat päättyneet aamulla. Lähtiessään työhön alihankkijoilta eivät ilmoittaneet poikkeavan suurista lumimääristä. Työnjohto pystyi jatkuvan ADSL-yhteyden avulla seuraamaan kelikeskuksen päiväkirjaa, tiesään tapahtumia ja mahdollisia LIITO-viestejä. Tekstissä viitattu tutkakuvat ovat esityksessä Loimaan_onnettomuuden_säätilan_selvitys.pdf

6 6 (9) Talvihoidon päivystys ja varallaolojärjestelmä Pöytyällä Tavoitettavissaolo talvella Tiehallinnon vaatimusten mukaisesti Pöytyän työnjohto on resursoitu siten, että urakasta vastaa päätoiminen teknisen koulutuksen saanut henkilö: - Raimo Aaltonen, projektivastaavana. Päivittäinen työnjohto ja niihin liittyvät ratkaisut - Juho Veijola, projektipäällikö. Urakan resursointi - tavoitettavissa oleva työnjohto, joka illalla ja viikonlopulla vastaa työnjohdosta. Poikkeuksellisesti Pöytyä on tässä omana alueenaan, eikä siinä vuorossa olevalla ole valvontatehtäviä toisesta urakasta. Tieliikelaitoksella on 3 kelikeskusta, jotka seuraavat 24 H säätilaa, keliennusteista, tiesääasemia ja kelikameroita. Kelikeskus välittää myös keskitetysti alueensa tienkäyttäjäpalautetta, joten mahdollliset puutteet huomataan siellä niin nopeasti kuin se ylipäätään on mahdollista. Pöytyän urakka käyttää Tieliikelaitoksen Turun kelikeskusta, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi on 24 h käytettävissä Helsingin kelikeskuksen kautta. Alueurakkaan laaditaan tavoitettavissaololistat työnjohdolle ja kuljettajille. Pöytyän tavoitettavissaololistan talvikaudelle on liitteenä. Alueurakalla on aina talvikaudella vuorolistan mukaisesti tavoitettavissaoleva työnjohtohenkilö, joka johtaa urakan toimintaa ja vastaa toimenpiteistä. Omat kuljettajat muodostavat Pöytyällä kaksi työtiimiä. Tiimin työvuorossa olevat jäsenet ovat aina tavoitettavissa talvikaudella vuorolistan mukaisesti. Myös viikkolevolla olevat kuljettajat voidaan hälyttää töihin olosuhteiden niin vaatiessa ja viikkolepo pidetään myöhemmin sopivana ajankohtana. Urakan aliurakoitsijat ovat aina tavoitettavissa talvikaudella. Tieliikelaitoksessa talvihoidon ohjauksen vastuut ja tehtävät määritellään vastuumatriisilla ja toimintajärjestelmän menettelyohjeella, joita täsmennetään talvikausittain (ns. talvihoidon ohjausmalli). Voimassaololevat menettelyohjeet liitteenä. Tiestön tilan seuranta: työnjohdon ja kuljettajien toiminta Tavoitettavissa oleva työnjohto, työtiimi ja aliurakoitsijat tarkkailevat keliä tiestöllä. Tarkkailua keskitetään tiestön ongelmakohtiin, sekä niihin kohtiin, joita kelikeskus kehottaa erityisesti tarkistamaan. Hoitokauden alussa pidettävässä vuosittaisessa tilaisuudessa kerrataan yhteydenpidon periaatteet ja laatuvaatimukset. Hoitotoimenpiteiden ollessa käynnissä, kaikki työvuorossa olevat omat kuljettajat ja aliurakoitsijat ovat velvollisia raportoimaan työnjohdolle sää- ja keliolosuhteiden muutoksista. Jokainen urakassa työskentelevä henkilö (myös aliurakoitsijat) ovat velvollisia ilmoittamaan havaitsemistaan toimenpiteitä vaativista kohteista. Tiestön tilan seuranta kuuluu jokaiselle urakkaan kuuluvalle henkilölle hänen

7 7 (9) liikkuessaan urakka-alueen tiestöllä. Osalle alihankkijoista kuuluu sääntarkkailu talvikautena. Työnjohto ja kelikeskus seuraa Liito-palautteita ja reagoi saatuihin viesteihin ja käynnistävät tarpeen mukaan toimenpiteitä sovittujen menettelyiden mukaisesti. Pääkallokelien liukkaudentorjunnassa työnjohdolla on erityinen ohjausvastuu. Sään ja säätietojen tarkkailu: kelikeskuksen toiminta Säätietojen tarkkailusta ja säänseurannasta talvikaudella vastaa ensisijaisesti Tieliikelaitoksen kelikeskus. Kelikeskus seuraa, tarkkailee ja ennakoi sään ja kelin muutokset 24 h/vrk analysoimalla tiesääasemien, satelliitti- ja tutkakuvien ja kelikameroiden tietoja sekä ennustetietoja verkottuneena muihin Tieliikelaitoksen kelikeskuksiin sekä Ilmatieteen laitokseen. Kelikeskus seuraa ja on tietoinen sekä Tieliikelaitoksen että muiden toimijoiden toimenpiteistä. Kelikeskus hälyttää tiimit ennakkosuolaustilanteissa talvikautena ja ohjaa työnjohtoa muiden talvihoitotöiden käynnistämisessä. Toimintamallia tarkistetaan talvikausittain. Kelikeskuksella on omat sisäiset ohjeet omaa ja eri tilanteiden toimintaa varten eri säätilanteisiin. Kelikeskustoimintaa sekä kelin seuranta-, havainto- ja tulkintamenetelmiä kehitetään koko ajan. Kelikeskukset tuottavat kunnossapitäjien päätöksenteon tueksi reaaliaikaista sään- ja kelinhallintaa. Analysoinnin apuna käytetään mm. kelikameroita, keli- ja säähavaintoja, satelliitti- ja tutkakuvia sekä tiesäämalleja. Työnjohdolle tai kuljettajille välitetään muutosten ennakkotietoja myös ryhmätekstiviestiä käyttäen Tieliikelaitoksella on yhteistyösopimus Ilmatieteen laitoksen kanssa. Helsingin kelikeskus on fyysisesti sijoitettu samoihin toimitiloihin Ilmatieteen laitoksen kanssa. Yhteistyö Ilmatieteenlaitoksen kanssa parantaa sään- ja kelin muutostilanteissa liukkaudentorjunnan ennakointia sekä aurausten aloittamista. Avainasia talvihoidossa on ennakointi ja tiedon kulku koko toimintoketjussa. Helsingin kelikeskus ennakoi muutostilanteita meteorologin kanssa koko maahan. Muut kelikeskukset ovat yhteydessä Helsingin kelikeskukseen. Kelikeskuspäivystäjät voivat keskustella Ilmatieteenlaitoksen meteorologin kanssa oman alueensa ongelmista sään ja kelin muutostilanteissa. Raportointi, keliraportit Kelikeskus tekee urakalta saamiensa tietojen avulla 4 kertaa päivässä keliraportin Tiehallinnolle. Keliraportissa on erikseen osio pääteille ja alemman tieverkon tilanteelle. Keliraportti lähetetään sähköisesti Tiehallinnon liikennekeskuksiin. Vakioaikojen lisäksi tehdään erityinen raportti jos tilanne niin vaatii. Raportointi, toimenpide ja poikkileikkausraportointi Kaikissa Pöytyä urakan omissa autoissa ja yhdellä alihankkijalla on GPSpohjainen jatkuva toimenpiteiden seuranta- ja raportointijärjestelmä Keiju.

8 8 (9) Järjestelmän avulla saadaan lähdes ajantasainen hyvin monipuolinen ja tarkka päiväkirjaraportti toimenpiteistä ja materiaalien käytöstä. Alihankkijat ilmoittavat toimenpiteiden alusta ja lopusta SMS-viesteillä ns. Tasku Keiju -järjestelmällä. Aloitus- ja lopetusilmoitukset näkyvät kelikeskukseen ja tavoitettavissa olevan työnjohdolle lähes ilman viivettä. Tiehallinto on edellyttänyt tarkan toimenpideseurannan Pöytyällä 15 eri poikkileikkauksessa. Näissä kohdissa on raportoitava toimenpide ja sen tyyppi aina kun kohta ohitetaan. Tiedot saadaan em. järjestelmillä suoraan Tieliikelaitoksen tietokantaan, josta ne siirretään kerran viikossa Tiehallintoon. Toimenpiteiden lisäksi työnjohto raportoi varsinaiset tietarkastuksen näissä poikkileikkauspisteissä, jolloin voidaan varmistua riittävästä tien kunnon tarkastustiheydestä. Yhteydenpito naapuriurakkaan, jotta toimenpiteitä voidaan yhtenäistää Pöytyän urakan tilanteesta naapuriurakoihin välittyy tieto joko kelikeskuksen tai työnjohdon toimesta seuraavan taulukon mukaisesti. Forssan ja Huittisten urakat käyttävät samaa kelikeskusta, joten yhteydenpito on helppoa niihin suuntiin. Liedon urakan tapauksessa toimenpiteet välittyvät Suomen kelitiedon kautta Turun kelikeskukseen. Ilmoitukset kirjataan atktietokantaa, josta ne ovat välittömästi tavoitettavissa olevan työnjohdon luettavissa. Tarvittaessa ilmoitukset välitetään myös ryhmätekstiviesteinä. Tilanne Päätieverkon suolaus Alijäähtynyt vesisade Jatkuva säähäiriötilanne Ylivoimainen tilanne Päätieverkon pelkkä lumenpoisto kuurosadetilanne Alemman tieverkon lumenpoisto kuurosadetilanteessa Linjahiekoitus IS-I IB II Ilmoitustyyppi naapuriurakkaan. Ajoitus ja selityksiä Suolauksen käynnistyessä liittyvällä tiejaksolla. Ilmoitukseen sisältyy myös suolausmenetelmä (kostutettu / liuos). Ilmoitus havaitusta liikenneturvallisuutta vaarantavasta sateesta tehdään heti havainnon jälkeen sekä liikennekeskukseen että naapuriurakkaan (IS-IB luokka) Jatkuvassa tilanteessa ilmoitus toimenpiteen alusta päätieverkolla, myös silloin kun se ei ole suolaus. Toimenpideketjuja lumisateen kuluessa ei erikseen ilmoiteta. (Ilmoitusten määrä olisi suuri, eikä niillä ole merkitystä toiminnan käynnistyttyä yleensä vakioreiteillä) Päätös harvinaisissa, esim. tieverkon jonkin osan sulkemista edellyttävissä tilanteissa tehdään yhdessä tiemestarin kanssa tai valvojan niin edellyttäessä. naapuriurakan kanssa. Mahdollisuuksien mukaan neuvotellaan aina naapuriurakoitsijan kanssa. Kuten suolaus Yleisilmoitus lumenpoiston käynnistymisestä, yleensä tehty jo päätieverkon yhteydessä Kun hiekoitus käynnistyy tiejaksolla (yleensä etukäteen ) Kun hiekoitus käynnistyy alueella Kun laajamittainen hiekoitus käynnistyy alueella Kun laajamittainen hiekoitus käynnistyy alueella Pistehiekoitus Yleensä ei, koska urakka-alueiden hiekoituskohteet erilaisia

9 9 (9) Tilanne Toimenpiteet täsmäkohteissa Tasaus IS-III luokka Levitysauraus Tietarkastus Liikenneturvallisuutta oleellisesti vaarantava tapahtuma Ilmoitustyyppi naapuriurakkaan. Ajoitus ja selityksiä Yleensä ei, koska kohteet erilaisia Toimenpideilmoitus tarpeen, jos rajalle jää toimenpiderajan suuruinen ero polanneuriin. Yleensä ei Ei Aina ilmoitus, jos voi vaikuttaa myös naapuriurakkaan