Hangasnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki ja Lapua

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 40/2013/1 Dnro LSSAVI/47/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Hangasnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki ja Lapua EPV Bioturve Oy Frilundintie Vaasa EPV Bioturve Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Hangasnevan 310,0 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Seinäjoen ja Lapuan kaupungeissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset, alueen kaavoitustilanne ja YVA Hangasnevan turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Suunniteltu turvetuotantoalue on pääosin EPV Bioturve Oy:n omistamaa aluetta. Puuttuvien tilojen omistajien kanssa hakija on sopinut alueiden sisällyttämisestä ympäristölupahakemukseen ja hakija tekee alueiden käytöstä sopimukset tilojen omistajien kanssa ympäristöluvan saamisen jälkeen. Alueelta on tehty ympäristövaikutusten arviointi, joka valmistui Yhteysviranomaisena toiminut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 Ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kulkevat Hangasnevan poikki seuraavat alueita rajaavat viivat: Seutukunnan raja, maaseudun kehittämisen kohdealue sekä matkailun vetovoima-alue. Hangasnevan lähellä on lisäksi merkinnällä "kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue" rajattu Kyrönjoen varteen sijoittuva alue. Turvetuotannon ohjaamiseksi maakuntakaavassa on annettu yleisiä suunnittelumääräyksiä. Kyrönjoen vesistöalue sijoittuu kaavassa turvetuotantovyöhykkeelle tt-2, jota koskee maakuntakaavan suunnittelumääräys III: vesistöalueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Lisäksi suunnittelumääräys I koskee koko maakuntaa, sen mukaan turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja -päätökset (LSL 77 ) sekä Natura verkosto. Turvetuotantoalueita perustettaessa tuotantoalueista tehdään asianmukaiset lupahakemukset lainsäädännön edellyttämine ympäristövaikutusten arviointeineen ympäristölupaviranomaisten käsiteltäväksi. Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Hangasnevan turvetuotantoalueen pinta-ala on hakemuksen täydennysten jälkeen auma-alueineen 310 ha. Tuotanto aloitetaan kunnostamalla suo turvetuotantokuntoon. Kuntoonpano aloitetaan kaivamalla tuotantoalueen ympärille eristysojat ja rakentamalla keskitetyt vesiensuojelurakenteet. Tämän jälkeen tuotantoalueelle kaivetaan kokoojaojat ja sarkaojat sekä asennetaan ojien vesiensuojelurakenteet. Alueelta tuotetaan jyrsinpolttoturvetta keskimäärin MWh vuodessa. Tuotantoa on kesäkautena keskimäärin 40 vuorokauden aikana. Tuotettu turve kuljetetaan voimalaitoksille pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena. Hangasnevalta tuotettavan energiaturpeen pääkäyttökohteet ovat Seinäjoen ja Vaasan kaupunkien lämmitykseen käytettävillä lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitoksilla. Turvetuotanto suoalueella kestää noin vuotta. Tuotannon loputtua alueelta poistetaan turvetuotantotoimintaan liittyvä kalusto ja rakenteet. Turvetuotannon loputtua alueella on kuivatusojasto, alueen jälkikäyttömuotona tulee olemaan maa- ja/tai metsätalous.

3 3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Hangasnevan kuivatusvedet johdetaan Kyrönjokeen kahta peltoalueella sijaitsevaa laskuojaa pitkin. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien allassyvennykset ja sihtiputket, kokoojaojien putkipadot, seitsemän laskeutusallasta, pumppaamot ja pintavalutuskentät. Vedet johdetaan pintavalutuskentille pumppaamalla ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän 1 pinta-ala on 16,8 ha ja valuma-alue 256 ha. Kentän pinta-ala on 6,5 % valuma-alueesta. Kenttä on osittain ojitettu suoalue ja sen turvepaksuus on 2,5-3,4 m. Pintavalutuskentän 2 pinta-ala on 4,0 ha ja valuma-alue 78 ha. Kentän pinta-ala on 5,1 % valumaalueesta. Kenttä on kokonaan ojittamatonta suoaluetta ja sen turvepaksuus on 2,3-3,3 m. Hangasnevan tuotantovaiheen aiheuttama vuosittainen brutto- ja nettokuormitus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailutulosten perusteella laskettuna. BRUTTO NETTO Ala Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Tuotantovaihe 307, Pöly, melu ja liikenne Kuntoonpanovaiheen kuormitus on tuotantovaihetta suurempaa erityisesti keväällä. Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Pölyn muodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölymuodostus ja leviäminen ympäristöön on erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa ja koska turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja koska käsiteltävä turve on kosteata. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Tutkimustulosten sekä laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta voi maksimissaan pölyn leviämisen kannalta suotuisissa olosuhteissa avoimessa maastossa ulottua noin 500 m

4 Varastointi ja jätteet etäisyydelle. Tuulensuunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Turvepöly on pääosin (90-98 %) orgaanista ja sen koostumus vastaa kasveja, joista turve on muodostunut. Turvepölyä syntyy tuotannon kaikissa vaiheissa sekä autoon lastauksen ja kuljetuksen aikana. Pölyäminen on toiminnan luonteen vuoksi ajoittaista ja keskittyy kesä-elokuun poutakausiin, jolloin tuotantotoiminta on vilkasta. Pölypäästöjen määrään vaikuttavat useat tekijät, kuten turpeen kosteus, maatuneisuus, hiukkaskoko, tuotantomenetelmä, säätila sekä tuulen voimakkuus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään jo lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Sateisina jaksoina tai tuulen yläpuolella pölyä ei yleensä esiinny. Turvetuotannon aiheuttama melu ja tärinä ovat peräisin työkoneista ja raskaista kulkuneuvoista. Tuotannon aiheuttama melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 40. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttama melu voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Turvetuotannon aiheuttama meluhaitta on yleensä hyvin paikallinen ja vastaa maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaavat siten liikennemelua. Yleensä lokahuhtikuuhun ajoittuvat toimitusvaiheen aikana eri turvesoilla olevat aumat tyhjennetään työmaa kerrallaan. Turpeen toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Turpeen kuljetus aumoista asiakkaalle tapahtuu pääosin syyskevätkautena energian kulutuksen ollessa suurimmillaan. Hangasnevalta arvioidaan kuljetettavan vuorokaudessa kuormaa, jolloin suon aumojen tyhjennys kestää 4 kuukautta. Kuljetukset tapahtuvat metsäautotien kautta Lapuantielle (valtatie 16). Suon keskiosan aumoista turvekuljetukset tapahtuvan Kyrönjokivarren Vanhatien kautta Vaasaan tai Seinäjoelle. Suon itäosan aumalta turvekuljetukset Vaasaan tapahtuvat Viemeröntien kautta Lapuantielle. Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen polttoainesäiliöön. Säiliö sijoitetaan tukikohta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Tukikohtaalue sijaitsee Hangasnevan suunnitelmassa tuotantoalueen keskiosassa auma-alue 4:n kaakkoispuolella. Tuotantokalusto käydään tankkaamassa polttoainesäiliöstä. Hangasnevan tuotantoalueella jätteitä syntyy lähinnä tuotantokoneiden huollosta. Tuotantokoneiden huolto tullaan tekemään perustettavalla tukikohta-alueella, jonne varataan jätteille asianmukaiset keräys- ja säilytystilat. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jäte- 4

5 huollon mukaisesti. Hangasnevan turvetuotantoalueella syntyy jätteitä seuraavasti: työkoneiden voiteluaineet 500 kg/v, suodattimet ja öljyiset huoltojätteet kg/v, akkuromua 60 kg/2 v, teräsromua, mahdollisesti aumamuovia. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Vetokoneiden tankkausta varten laajalla tuotantoalueella on oltava käytettävissä useita siirreltäviä polttoainesäiliöitä, joiden koko on yleensä litraa. Siirrettävät polttoainesäiliöt sijoitetaan työmaalla tiiviille ja kantavalle kivennäismaa-alustalle (moreeni tms.) tai asfaltti- tai betonialustalle riittävän etäälle avo-ojista. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettävään pelastussuunnitelmaan. Turvetuotantoalueen valumavesiin ei lisätä mitään aineita, vaan vesi on verrattavissa suoperäiseltä valuma-alueelta tulevaan veteen. Valumavesissä ei myöskään ole myrkkyjä eikä haitallisia bakteereita. Voiteluaineet ja öljyiset jätteet sekä romuakut varastoidaan työmaalla tukikohta-alueen jätekatoksessa jätteiden säilytykseen tarkoitetuissa astioissa. Ongelmajätteet alueelta hakee ongelmajätteiden keräysyritys. Muun kiinteän jätteen alueelta kerää jätehuoltoyhtiö tehtävän jätehuoltosopimuksen mukaan. Hankesuunnitelman liitteenä olevassa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitettypintamaan, kantoja ja muun puuaineksen, kivien, kivennäismaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrää, käyttöä ja ympäristövaikutuksia. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Alueelle suunnitellut vesiensuojelurakenteet ovat hakijan näkemyksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset ja toiminta tulee kaikilta osin olemaan ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Hangasneva on pääosin ojitettu metsänkasvatukseen. Suo sijoittuu Kyrönjoen koillispuoliselle laakealle soistuneelle suo- ja metsäalueelle. Suoalueen pohjois-, länsi- ja eteläosa on raivattu laajoiksi peltoalueiksi. Itä- ja lounaispuolella Hangasneva rajoittuu moreenimaastoon, jolla harjoitetaan metsätaloutta. Hankealuetta ympäröivät suoalueet on ojitettu metsänkasvatukseen. Uhanalaisia tai erityishuomiota vaativia kasvilajeja Hangasnevalla ei havaittu. Hangasneva on suoyhdistymätyypiltään lähinnä keidassuota. Pääosa keidassuoalueesta on ojitettu. Ojitusalueiden lisäksi suolla on hajallaan eri puolilla suota seitsemän ojittamatonta aluetta (yhteensä 75 ha). Ojittamattomilla alueilla esiintyy vielä luonnontilaista ja luonnontilaisen kaltaista suota. Ojittamattomat alueet ovat pääosin keidasrämettä. Keidassuoalueen ja mineraalimaan välissä alueen itäreunalla esiintyy pienehköllä 5

6 Asutus ja maankäyttö alalla (2 ha ja 6 ha) aapasoiden suotyyppejä lyhytkorsineva (uhanalaisuusluokka VU, vaarantuneet), kalvakkaneva (VU), saraneva (VU) ja rimpineva (NT, silmälläpidettävät). Hangasnevalla luontoselvityksessä esitetyt metsäsaarekkeet sijoittuvat 3-3,5 m paksuiselle turvekerrokselle. Kyseessä ei ole mineraalimaasaareke suoalueella vaan kuivemmalla rahkamätäspinnalla pienialaisesti tiheämmin kasvavat männyt. Kasvillisuusselvityksessä metsälakikohteeksi (luokitteluperusteena vähäpuustoiset suot) ovat suotyypiltään keidasrämettä (uhanalaisuusluokka LC, säilyvät). Hangasnevan linnustollinen arvo piilee alueen lajirunsaudessa. Alueella elää suolajiston lisäksi muun muassa pensaikkolajeja, kololintuja, petolintuja ja metsälajeja. Varsinaisia suolajeja Hangasnevalta tavattiin 8. Lintudirektiivin lajeja oli 9, uhanalaisia 1 ja erityisvastuulajeja 3. Ojituksista ja alueen peitteisyydestä johtuen suolajien parimäärät kokonaisuudessaan alueella ovat melko keskimääräisiä. Hakija ei ole pitänyt alueen itäreunalla olevia vesimuodostumia vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamina pieninä lampina. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan katsonut, että vesimuodostumat ovat laissa tarkoitettuja lampia ja turpeenottohankkeelle on haettava vesilain 2 luvun 11 :n mukaista poikkeusta suojellun vesiluontotyypin luonnontilan vaarantamiskiellosta, mikäli hankealue halutaan ulottaa näiden vesimuodostumien alueelle ja läheisyyteen. Hakija on päivätyllä vastineellaan muuttanut hakemusta niin, että kyseinen noin 8 ha:n kokoinen alue, jolla kyseiset vesimuodostumat sijaitsevat, on rajattu tuotantoalueen ulkopuolelle. Asutus Hangasnevan alueella on sijoittunut enimmäkseen Kyrönjokivarteen Hangasnevan lounaispuolelle. Myös Hangasnevan itäpuolella on harvaa asutusta Viemeröntien varressa. Samoin hankealueen pohjois- ja kaakkoispuolen peltoalueella on harvaa asutusta. Lähin asuttu rakennus on hankealueen itäpuolella 580 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Tuotantoalueen eteläpuolella on rakennus 450 m etäisyydellä tuotantokentän reunasta. Rakennus on asumaton. Suoalueen pohjois-, länsi- ja eteläosa on raivattu laajoiksi peltoalueiksi. Itäja lounaispuolella Hangasneva rajoittuu moreenimaastoon, jolla harjoitetaan metsätaloutta. Hankealuetta ympäröivät suoalueet on ojitettu metsänkasvatukseen. Suunniteltu tuotantoalue ei aiheuta haittoja ympäröivän alueen metsätalouskäytölle. Marjastuksen kannalta luonnontilaiset alueet ovat pienialaisia, pirstaleisia ja ojitusalueiden ympäröimiä. Marjastajien ja metsästäjien käytössä ovat alueelle rakennettavat turvekuljetuksia palvelevat tiet. Tuotantoalueelle ja aumoille kulku on kielletty paloturvallisuuden ja alueen työmaaluonteen vuoksi. 6

7 7 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Hangasnevan hankealueen vaikutusalueella ei ole suojelualueita tai suojelukohteita. Hangasnevan välittömässä läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on alueen lounaispuolella noin 3 kilometrin päässä sijaitseva Koivulakson ( ) I luokan pohjavesialue. Suon ja pohjavesialueen välissä virtaa Kyrönjoki. Hangasnevan lounaispuolella sijaitsee Korvenvuolteen vesiyhtymän vedenottamo. Vedenottamon kaivo sijaitsee 800 m etäisyydellä suunnitellun turvetuotantoalueen reunasta. Vedenottamon ja Hangasnevan välissä on vedenjakaja. Vesistö, vedenlaatu ja kalasto Vesistön tila Hangasneva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella, Kyrönjoen keskiosan (42.02) Hanhikosken alueella (42.023) valuma-alueella. Pieni osa alueen pohjoisosasta sijaitsee Lapuanjoen keskiosan (44.02) Löyhkinluoman valuma-alueella (44.025). Hankealueen kuivatusvedet on kuitenkin tarkoitus johtaa kahta pelto-ojaa pitkin kokonaan Kyrönjokeen. Kyrönjoen valumaalueen pinta-ala on pelto-ojien laskun kohdalla noin 3950 km 2. Kyrönjoen pääuoma on Malkakosken yläpuolella luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Malkakosken alapuolista joen pääuomaa, johon myös hankealueen kuivatusvedet johdetaan, on vesienhoitosuunnitelmassa käsitelty luonnollisena vesistönosana. Kyrönjoen valuma-alueen maankäyttö on erittäin intensiivistä ja joillakin osavaluma-alueilla peltojen osuus voi olla jopa 60 %. Arvioidut virtaamat Sulkueenjoen suulla (112,17 km 2 ) laskussa Seinäjokeen ja Seinäjoen Hautakoskessa (F 250,9 km 2 ). Pelto-ojat laskussa Kyrönjokeen m 3 /s Kyrönjoki Peltoojien laskun jälkeen m 3 /s Keskivirtaama 0,1 36 Kevään keskiylivirtaama Kesäkauden keskiylivirtaama 0,3 100 Kesän keskialivirtaama (30 vrk) 0,01 3,6 Talven keskialivirtaama (30 vrk) 0,01 3,6 Kyrönjoen fosfori- ja typpipitoisuudet ovat korkeita. Myös kiintoainepitoisuudet ovat ajoittain hyvin korkeita. Kyrönjoesta mitattujen virtaamien ja pitoisuuksien perusteella vuosien keskimääräinen fosforipitoisuus on noin 110 μg/l ja typpipitoisuus μg/l. Vuosien väliset vaihtelut

8 ovat kuitenkin suuria. Fosforipitoisuudet ovat olleet laskussa, mutta typpipitoisuuksissa on lievää nousua. Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan ihmistoiminnan voidaan todeta vaikuttaneen merkittävästi pääuoman ala- ja keskiosan veden tilaan. Vaikutukset näkyvät kalaluokittelussa, pohjaeläinluokittelussa, veden ravinne- ja klorofyllipitoisuudessa sekä ph-arvoissa. Hajakuormitus ja osin myös pistekuormitus (asutuksen jätevedet) ovat tehneet joesta rehevän. Malkakosken alapuolisessa Kyrönjoessa on kalojen vaellusesteitä ja muutenkin joen luonnontilaa on osin muutettu pengertämällä ja ruoppaamalla. Pitkämön ja Kyrkösjärven lyhytaikaissäännöstelyn vaikutukset ovat vaihtelevia. Vesistötöiden seurauksena kevään ylivirtaama on muuttunut melko paljon. Happamuushaittoja esiintyy alueella vuosittain ja 5-10 vuoden välein on sattunut laajamittaisia kalakuolemia. Toimenpideohjelmassa Kyrönjoen ala- ja keskiosan ekologinen luokka on välttävä ja kemiallinen tila hyvää huonompi. Kyrönjoen ravinnekuormitus on pääosin peräisin peltoviljelystä. Kyrönjoen pääuoman kokonaisfosforikuormituksesta 60 % muodostuu maataloudesta ja seuraavaksi eniten luonnonhuuhtoumasta (16 %) ja haja-asutuksesta (11 %). Typpikuormituksessa maatalouden kuormitusosuus on pienempi ja luonnonhuuhtouman ja yhdyskuntien kuormitusosuus suurempi kuin fosforikuormituksessa. Kyrönjoen valuma-alueella oli vuonna 2007 toiminnassa 67 turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on ha. Turvetuotantoalueiden osuus joen kokonaiskuormituksesta on muutaman prosentin luokkaa. Valuma-alueella on runsaasti vanhoja turvetuotantoalueita, joiden kuivatusvesien käsittely on puutteellista. Tuotantoalasta osa poistuu tuotannosta vuoteen 2015 mennessä ja vastaavasti uusia tuotantoalueita otetaan käyttöön. Kyrönjoen vesiensuojelun toimenpideohjelman mukaan turvetuotannossa pintavalutuksella ja kasvillisuuskentillä voidaan periaatteessa vähentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta tavoitteiden mukaisesti (50-70%), jos ja kun myös perustoimenpiteet (sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat) ovat kunnossa kaikilla alueen turvetuotantoalueilla. Näillä lisätoimenpiteillä turvetuotannon kuormituksen vähentämistavoite voitaneen saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Hangasneva edustaa Kyrönjoen valuma-alueen uusia tuotantoalueita. Hangasnevan hankkeessa tuotantoalueelle suunnitelluista vesienkäsittelyrakenteista pintavalutuskenttä on vesienhoidon toimenpideohjelman mukainen pääuoman alueelle ensisijaisesti suositeltu vesienkäsittelymenetelmä. Hankkeen toteutus ko. menetelmällä on vesienhoidon toimenpideohjelman mukainen, eikä hankkeen toteutus vaaranna vesienhoidon tavoitteita Kyrönjoella. Hangasnevan pohjamaan happamuus Hangasnevan sulfidisedimenttien esiintymistä koskevaa selvitystä ja happamuuden torjumista koskevaa suunnitelmaa varten kairattiin näytteet nel- 8

9 jästä pisteestä. Suon keskiosassa pohjamaa on luokiteltavissa potentiaalisesti happamiin sulfaattimaihin, jotka hapettuessaan voivat happamoitua todelliseksi happamaksi sulfaattimaaksi. Myös molempien pintavalutuskenttien alueilla on potentiaalisesti hapanta pohjamaata. Suon eteläosan reunaosassa pohjamaan pintaosa ei ollut potentiaalisesti hapanta pohjamaata. Happamoitumisen esto on Hangasnevalla mahdollista toteuttaa happamoitumisen torjuntasuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä, joita ovat: kuivatustavan muutos, ojituksen vesiensuojelurakenteiden toteutustavalla, pohjapadoilla, kaivumassojen käsittelyllä, kalkkirouhepadoilla ja -pohjilla sekä lasku-uoman kalkituksella. Tuotantoajan keskivaiheilla, noin 15 vuoden kuluttua, lohkojen 4 ja 5 kokoojaojaa siirretään tarvittaessa kentälle päin. Näin vältetään kokoojaojan ja sarkaojien kaivu pohjamaahan. Tuotantosaroilla sarkaojia tai sarkaojien allasyvennyksiä ei kaiveta pohjamaahan ja tuotantosaroille jätetään vähintään 20 cm turvekerros. Eristysojien kaivu ei pääsääntöisesti ulotu pohjamaahan. Jos kaivu auman 5 alueella kuitenkin joudutaan tekemään pohjamaahan asti, tullaan kaivumassat käsittelemään. Virtaamansäätöpatoja lisätään tuotannon loppuvaiheessa pohjavesipinnan pitämiseksi kivennäismaan rajassa. Mineraalimaakaivumassojen käsittely (peitto turpeella, tarvittaessa kalkitus) tehdään aina kaivun ulottuessa pohjamaahan. Alueelle tehdään kalkkirouhepatoja ja -pohjia tarveharkinnan perusteella. Happamuuden torjuntaan soveltuvista menetelmistä ja niiden toimivuudesta saadaan lisätietoa meneillään olevista kehitysprojekteista (Catermass ja Haku). Kehitysprojektien tulokset ovat sovellettavissa käyttöön Hangasnevalla turvetuotannon lähestyessä loppuvaihetta nevan reunoilla 15 vuoden ja keskiosissa 25 vuoden kuluttua. Kalastus ja kalasto Kyrönjoen vapaa-ajan kalastusta on selvitetty vuoden 2003 osalta joki- ja suistoalueella. Selvitys tehtiin postitse lähettämällä tiedustelulomakkeet kotitalouksille. Selvityksen osa-alue C käsittää Malkakosken ja Hiirikosken välisen alueen. Kalastustiedustelun perusteella alueella arvioidaan harjoittavan kalastusta 1023 henkilöä 575 ruokakunnasta. Kalastuksesta on ongintaa/pilkintää 64 %, kalastusluvalla (kalastusalueen ja koskialueen luvat) kalastavia on 19 % ja osakkaita/omistajia 4 %. Kalastus keskittyy kesäaikaan kesä-elokuulle, jolloin kalastuspäiviä on keskimäärin 4-5 päivää kuukaudessa ruokakuntaa kohden. Alueella suurimmat pyyntiponnistukset olivat katiskapyynnissä (1984 kalastuskertaa), viehekalastuksessa (5112 kalastuskertaa) ja onginnassa/pilkinnässä (5192 kalastuskertaa). Alueen keskisaalis on ruokakunnalla 19,2 kg. Vapaa-ajan kalastajien saalis on yhteensä kg. Alueen tärkeimmät saaliskalat olivat ahven (2276 kg) ja hauki (2526 kg). Särkisaalis oli 588 kg. Kiiskiä saatiin 110 kg, lahnaa 473 kg, säynettä 21 kg, salakkaa 87 kg, madetta 93 kg taimenta 116 kg, 9

10 kirjolohta 583 kg ja kuhaa 28 kg. Tärkeimmät pyydykset olivat katiska, viehe ja onki/pilkki. Pääosa haukisaaliista saatiin vieheellä. Ahvensaalis saatiin pääosin vieheellä ja ongella/pilkillä. Suurimmat ahven- ja haukiyksikkösaaliit saatiin vieheellä. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hakemuksessa on tehty arvio Hangasnevan turvetuotantoalueen vaikutusta alapuolisessa vesistössä tapahtuviin ainepitoisuuden muutoksiin. Arvio on tehty laskemalla tarkastelukohdassa vesistössä kulkevan virtaaman ainepitoisuuksien kohoamista tuotantoalueelta tulevan kuormituksen johdosta. Kyrönjokeen purkautuvat Hangasnevan tuotantoalueen kuivatusvedet 310 ha tuotantoalalta (sisältää auma-alueet). Ympäröivältä valuma-alueelta tulevana keskivalumana on tuotantokaudella kesäajalta käytetty arviota kesän keskivalumasta kesä-syyskuun jaksolta (9 l/s km2). Tuotantoalueen keskivalumana on käytetty samaa keskivaluntaa kuin ympäröivillä alueilla. Arvio Hangasnevan tuotantovaiheen kuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Kyrönjoessa. Valuma Kiintoaine Kok. P Kok. N l/s km 2 mg/l µg/l µg/l Kesän keskiarvo (brutto) 7 0,005 0,05 1 Kesän keskiarvo (netto) 7 0,003 0,03 0,4 Kesän ylivaluma (1 vrk brutto) 25 0,001 0,01 0,3 10 Ympäristöriskit Kyrönjoessa Hangasnevan kuormituksen vaikutuksia ei voi erottaa. Pintavalutuskenttien kautta tuleva tuotantoalueiden vesi on ollut tarkkailutulosten mukaan ravinnetasoltaan varsin hyvälaatuista verrattuna Kyrönjoen veden ravinnepitoisuuksiin. Hangasnevan tuotantoalueen nettoominaiskuormitustaso on 7 kg/v km² kokonaisfosforia ja 206 kg/v km² kokonaistyppeä. Käytännössä Kyrönjoessa ei voi erottaa Hangasnevan turvetuotannon vaikutuksia eikä hankkeella näin ollen ole myöskään kalatalousvaikutuksia. Turvetuotantotoimintaan ei sisälly erityisiä ympäristövaikutusten kannalta poikkeuksellisia riskejä. Alueen turvetuotantoprosessi toimii samalla tavalla koko tuotannon mahdollistavan ajan. Tuotantoalueen vesistökuormitukseen vaikuttaa luonnollisesti tuotantoalueelta lähtevän virtaaman suuruus. Tuotantoalueen vesiensuojelurakenteet on mitoitettu myös suuremmille virtaamille. Tuotantoalueen palosuojelu tullaan toteuttamaan Sisäasianministeriön antaman ohjeen mukaan. Tuotantokaluston polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä.

11 11 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Sen mukaan päästötarkkailua tehdään kuntoonpanovaiheessa ottamalla näytteet toukokuussa, elokuussa, lokakuussa, joulukuussa ja helmikuussa. Virtaama mitataan jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Näytteenottopaikkana on pintavalutuskentän 1 alapuoli. Kunnostuksen jälkeen tuotantoalue liitetään EPV Bioturve Oy:n turvesoiden yhteistarkkailuohjelmaan. Tuotantovaiheen aikana päästö- ja pintavalutuskentän tehon tarkkailua tehdään kahden vuoden ajan, kun suo on siirtynyt kunnostusvaiheen jälkeen tuotantoon, ja uudelleen kahden vuoden ajan ennen ympäristöluvan tarkistushakemuksen jättämistä. Näytteet otetaan toukokuussa, elokuussa, lokakuussa, joulukuussa ja helmikuussa. Näytteenottopaikkana on pintavalutuskentän 1 alapuoli. Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä. Vesistötarkkailussa otetaan näytteet päästötarkkailun näytteenoton yhteydessä Kyrönjoesta pelto-ojan laskukohdan ylä- ja alapuolelta. Korvenvuolteen vesiyhtymän pohjavedenvedenottamon tarkkailu voitaisiin hakijan mukaan toteuttaa niin, että ennen kunnostustöiden aloittamista otetaan yhdet vesinäytteet ja mitataan veden pinnan korkeus. Tuotantoalueen kunnostusvaiheessa sekä kaksi vuotta tuotannon alettua otetaan ottamolta vesinäytteet helmi- ja maaliskuussa sekä elokuussa, samalla mitattaisiin vedenpinnan korkeus kaivossa. Tämän jälkeen laaditaan tarkkailusta yhteenvetoraportti ja päätetään tarkkailun jatkotarpeesta. Pöly- ja melutarkkailua tai kalataloustarkkailua ei esitetä tehtäväksi. Korvaukset Hakija arvioi, että Hangasnevan turvetuotannon kuormitus ei muuta vesistön laatua alapuolisessa Kyrönjoessa. Hangasnevan turvetuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle eikä tonttien arvolle. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan tarkennetuilla tuotantosuunnitelman piirustuksilla, joissa on muun muassa tarkennettu pintavalutuskenttien suunnitelmia, rakennetta ja sijaintia, poistettu pintavalutuskenttien ohitusojat sekä varmennettu laskuojan 1 reitti, tarkennettu hakijan oikeutta alueeseen, täydennetty asianosaistietoja sekä tarkkailusuunnitelmia, esitetty selvitys pölyhaitan estämiseksi lähimmille peltolohkoille, tarkennettu alueella mahdollisesti olevien enintään 1 ha:n suuruisten lampien olemassa oloa sekä toimitettu yhteenveto hankkeesta. Hakija on lisäksi toimittanut selvityksen Hangasnevan sulfidisedimenttien esiintymistä ja

12 Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot suunnitelman happamuuden torjumiseksi sekä asiantuntija-arvion luonnonsuojeluasetuksen liitteen 5 lajien elinympäristöistä Hangasnevalla. Hakija on täydentänyt Hangasnevalla toteutettuja luontoselvityksiä tarkemmilla selvityksillä viitasammakon kutualueista ja rämeristihämähäkin sekä saukon ja liito-oravan esiintymisestä. Hakija on täydentänyt vastinevaiheessa hakemustaan Hangasnevan perhosselvityksellä, tarkennuksella viitasammakon ja ristirämehämähäkin kartoitusmenetelmillä, selvityksellä alueella olevista rimmistä, pintavalutuskentän 2:n tutkimustuloksilla sekä päivitetyillä piirustuksilla. Hakija on vastineellaan muuttanut hakemusta niin, että 8 ha:n kokoinen alue, jolla sijaitsee useita pieniä alle yhden hehtaarin kokoisia lampia, on rajattu tuotantoalueen ulkopuolelle. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa, Seinäjoen kaupungissa ja Lapuan kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Ilkassa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Lapuan kaupungilta ja Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Seinäjoen kaupungilta ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ei puolla ympäristöluvan myöntämistä esitettyjen selvitysten perusteella ja hakemuksessa olevan tuotantoalueen rajauksen johdosta. Alapuolinen vesistö ja kuormitus Tuotantoalueen kaikki vedet johdetaan pelto-ojien kautta Kyrönjokeen. Luonnollinen reitti osalle tuotantoalueen vesiä olisi pohjoiseen eli Lapuanjokeen. Kyrönjoki laskee Merenkurkkuun Vaasan kaupungin pohjoispuolella. Kyrönjoki ja sen sivuhaarat ovat tummavetisiä, rehevöityneitä ja ajoittain happamoituneita. Kyrönjoen alaosa, mihin hankkeen kuivatusvesiä on tarkoitus johtaa, on Lehmäjoen ja Orismalanjoen ohella joen happamimpia osuuksia ja usein syypää siihen, että joen alimmalla osalla on vaikeita happamuusongelmia ja kalakuolemia. Kyrönjoki on vedenhankintavesistö, mihin ei ole hakemuksessa kiinnitetty ollenkaan huomiota. Vaasan kaupunki ottaa raakavetensä Kyrönjoen alaosalla Båskas-nimisen kosken kohdalla n. 40 km Hangasnevalta tulevan ojan yhtymäkohdan alapuolella. Merkittävä ongelma tasaisella valuma-alueella ovat myös tulvat, joten valuma-alueen siirto Lapuanjoelta Kyrönjoelle ei paranna tulva-ennusteita, varsinkaan koska turvetuotantoalueet luovuttavat keväällä vettä nopeassa 12

13 tahdissa. Valuma-alueen siirto vaikuttaa lisäksi negatiivisesti Lapuanjoen voimatalouteen. Kyrönjoki on tärkeä kevätkutuisten kalojen kutu- ja poikastuotantoalue varsinkin sellaisina vuosina jolloin happamuushaitta on pieni. Joessa elää ja kutee myös joen oma kalataloudellisesti tärkeä siikakanta, "kyroälvsiken". Joki on myös tärkeä virkistyskalastuskohde sekä luontaisesti esiintyvän meritaimenen ja kevätkutuisten kalalajien että istutetun kirjolohen takia. Hanke on Kyrönjoen alaosan ensimmäinen suurempi turvetuotantohanke. Turvetuotannon aloittaminen vaikeuttaa osaltaan vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista Kyrönjoen alimmilla osilla. Kyrönjoen alin osa on luokiteltu ekologisesti huonoksi ja kemiallisesti hyvää huonompaan tilaan ja Kyrönjoen alaosa (Lehmäjoen yhtymäkohdasta Malkakoskelle) välttäväksi valtioneuvoston joulukuussa 2009 hyväksytyssä vesienhoitosuunnitelmassa. Tuotantoalueelta lähtevä kuormitus on arvioitu hakemuksessa, mutta arvion lähtökohdat ovat selvästi hataria ja antavat liian myönteisen kuvan turvetuotannon kuormituksesta. Hakemuksessa on arvioitu, että kuormitus olisi 5312 kg kiintoainetta, 48 kg fosforia ja 1404 kg typpeä vuodessa. Arviota vedenlaadun kannalta tärkeimmistä parametreista, happea kuluttavasta kuormituksesta ja happamuuteen liittyvästä raskasmetallikuormituksesta ei ole esitetty. Etelä- Pohjanmaalla tehtyjen ympärivuotisten tarkkailujen perusteella happea kuluttava kuormitus on n. 600 g COD Mn /ha/d eli Hangasnevalta n noin 70 t vuodessa. Kunnostusvaiheen kuormitus on yleensä ollut 1-2 kertaa suurempi kuin tuotantovaiheessa. Vesien käsittely Tuotantoalueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa sarkaojien lietetaskujen, päisteputkipidättimien ja virtaamansäätöpatojen kautta laskeutusaltaisiin (yht 7 kpl) ja pumpata kahdelle pintavalutuskentälle. Pintavalutuskenttä 1:n pinta-ala on noin 6,6 % valuma-alueesta ja pintavalutuskenttä 2:n noin 5,1 % valuma-alueesta. PV 1 on osittain ojitettu ja osittain ojittamaton. Kentän pohjoisosasta on ojittamatonta aluetta noin 8,9 ha ja etelä-kaakkoisosa on ojitettu veden virtaamasuunnan mukaisesti. Ojittamaton osa on yksinään hyvin lähellä mitoitusvaatimusta ja kentän kaltevuus on melko hyvä, joten kenttää voidaan pitää sopivana vesien käsittelemiselle. PV 2 on ojitettua aluetta. Alueella on kasvanut osin suurikokoista puuta, joka on hiljakkoin hakattu pois. Alueella on selkeitä ajouria ja syvä ojitus. Kentän keskiosa on lisäksi reunoja korkeammalla, joten vesien jakaantuminen kentälle ei todennäköisesti ojien tukkimisen jälkeenkään tule olemaan kovin hyvä eikä suunniteltu kenttä todennäköisesti tule toimimaan hyvin kuivatusvesien puhdistuksessa. Hakijan tulisi etsiä eteläosan kuivatusvesille toinen käsittelypaikka/ratkaisu. Happamat sulfaattimaat Turvetuotanto on Kyrönjoen alimman osan ja alaosan hyvän tilan saavuttamiselle uhkatekijä varsinkin happamuuden ja kemiallisen hapenkulutuksen kannalta. Hakemuksen liitteenä on selvitys sulfidisedimenttien esiintymisestä ja on todettu että hankealue on potentiaalisesti hapanta sulfaattimaata, sekä arvio siitä mitä voidaan tehdä happamuuden torjumiseksi. 13

14 Hakemuksessa esitetään kuitenkin edelleen esimerkiksi laskeutusaltaiden kaivamista mineraalimaahan saakka. Alueen jälkikäyttönä esitetään lisäksi maataloutta, jolloin alueen kuivatustilannetta joudutaan tuotannon jälkeisenä aikana parantamaan ja happamuushaittojen estäminen voi olla hankalaa. Tuotannonaikaisten, tarvittavien toimenpiteiden happamuushaittojen vähentämiseksi on sulfidiselvityksessä todettu olevan toteutettavissa. Mikäli hankkeelle ELY- keskuksen näkemyksen vastaisesti myönnetään lupaa, tulee happamuuden torjumiseksi tehtävät toimenpiteet varmistaa lupamääräyksin. Tarkkailu Hakemuksen liitteenä on ylimalkainen esitys kuormitustarkkailuohjelmaksi ja kahdeksi vesistötarkkailupisteeksi, mutta kaavailuja haitallisten ja vaarallisten aineiden tarkkailusta ei ole esitetty. Koska vaikutusalueena on ongelmallinen vesistöalue, jossa esiintyy sekä rehevyys-, happamuus- että liettymis- ja tulvaongelmia riittävä tarkkailu on edellytettävä, mikäli hankkeelle myönnetään lupa. Käyttö- ja päästötarkkailut voidaan järjestää siten, kun niitä on kaavailussa esitetty, mutta ne on toteutettava vuosittain ja molempien pintavalutuskenttien osalta. Parempi järjestelmä olisi kuitenkin ympärivuotinen kuormitustarkkailu, jossa ainakin toisella pintavalutuskentällä olisi jatkuva virtaaman mittaus ja vedenlaatumittaus joka toinen viikko. Tällöin myös tulvat ja kaatosateet saataisiin paremmin tarkkailun piiriin. Myös vesistötarkkailun on oltava jokavuotinen. Vaikutustarkkailussa on esitettyjen Kyrönjoki-pisteiden lisäksi löydettävä selvä ojapiste (esimerkiksi Herttolanjoen ja Ylistaro-Lapua paikallistien risteys) ja tarkkailua on tehtävä vuosittain koska Kyrönjoki-tyyppisessä vesistössä eri vuodet ovat hyvin erilaisia. Lisäksi on tarkkailuissa hyödynnettävä Skatilan seurantapistettä, joka on valtakunnallinen VHS-seurantapiste. Tarkkailtavien parametrien listaan on lisättävä asiditeetti ja ainakin ne raskasmetallit, joille on asetuksessa 868/2010 asetettu ympäristölaatunormi (Cd, Ni, Pb ja Hg). Vesienkäsittelyrakenteille ja varsinkin pintavalutuskentille on asetettava tehotavoitteita fosforille, typelle ja kiintoaineelle. Luonnonsuojelu ELY keskus toteaa, että eräiden lintu- ja luontodirektiivin mukaisten lajien huomioonottamiseksi ja uhanalaisten luontotyyppien turvaamiseksi arvokkaimmat ojittamattomat suoalueet olisi tullut jättää kokonaan turpeenottohankkeen ulkopuolelle. YVA-arviointiselostuksesta annetussa lausunnossa ( ) on esitetty, että YVA-selostuksen liitteessä 2 (sivu 12 YVAlausunnossa) merkityt ojittamattomat alueet tulisi jättää turpeenottohankkeen ulkopuolelle ja mahdollisuuksien mukaan huomioida alueet tuotantosuunnitelmassa niin, että mahdollisimman vähän vahinkoa syntyisi näille alueille. Tätä YVA-yhteysviranomaisen antamaa lausuntoa ei ole otettu mitenkään huomioon hanketta suunniteltaessa. Uusimpien luontoselvitysten mukaan alueelta ei ole löytynyt etsittyjä viitasammakoita, rämeristihämähäkkejä tai liito-oravia. Selvityksessä ei kui- 14

15 tenkaan ole selostettu kartoitusmenetelmiä, joten tuloksia ei voida arvioida. ELY-keskuksen vaatimaa perhosselvitystä ei ole tehty. Yhteysviranomaisen lausunnossa on todettu myös, että ilmakuvan ja luontoselvityksessä olevan kuvan (kuva 5, s. 9) perusteella Hangasnevan itäosassa esiintyy vesilain 1 luvun 15 a :n nojalla suojeltuja alle 1 ha:n laajuisia lampia, ja että turpeenoton ulottaminen kyseiselle alueelle vaatinee poikkeusluvan hakemista aluehallintovirastosta. Tästä kysymyksestä todetaan hakemuksen täydennyksessä ( ) vain, että lampia ei havaittu luontoselvityksessä eikä suotutkimuksessa. Kuitenkin sekä ilmakuvassa että luontoselvityksen kuvassa näkyy avovesipintaisia lampareita. Luontoselvityksen liitteen 5 kuvatekstissä puhutaan rimpisestä ja välipintaisesta aapasuosta. Juuri tällaisista aapasuon avorimmistä nyt onkin kyse. Myös niitä on pidettävä vesilaissa tarkoitettuina alle 1 ha:n suuruisina lampina, joiden luonnontilan vaarantaminen edellyttää aluehallintoviraston poikkeuslupaa. Asian jatkokäsittely edellyttää poikkeamisluvan hakemista. Luontoselvityksen mukaan hankealueella pesii useita luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja lintulajeja, osa nimenomaan varsinaisia suolajeja. Tosin tämä suojelullinen asema on unohdettu mainita luontoselvityksen taulukoissa 2, 3 ja 4. Luontoselvityksen luvussa 5.6. on todettu kaikkien Suomessa luonnonvaraisina esiintyvien nisäkkäiden ja lintujen olevan luonnonsuojelulain nojalla (37, 38 ) rauhoitettuja lukuun ottamatta metsästyslain 5 :ssä tarkoitettuja riistaeläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä. Siinä puolestaan on unohdettu todeta, että näitä lajeja koskee myös luonnonsuojelulain 39 :n mukainen häirintäkielto. Hakemuksesta ei käy missään kohtaa ilmi onko turpeenottohanke, valmistavat kuntoonpanotyöt ja tienrakennustyöt mukaan lukien suunniteltu siten ja toteutettavissa aikataulullisesti niin, että em. häirintäkiellon vastaisilta seuraamuksilta vältytään. Hakemusta ja tuotantosuunnitelmaa on täydennettävä tällaisella selvityksellä, jotta mahdolliseen luonnonsuojelulain 49 :n mukaiseen poikkeamisluvan tarpeeseen voidaan ottaa kantaa. Melu- ja pölyhaitat Lähimmät asutut asuinrakennukset sijaitsevat turvetuotantoalueesta noin metrin etäisyyksillä. Lähin vapaa-ajan rakennus sijaitsee turvetuotantoalueesta noin 580 metrin etäisyydellä. ELY-keskus katsoo, että tuotantoalueesta ei aiheudu melu- tai pölyhaittaa lähimmille asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöille. Auma-alue 3:n lähellä on laidun ja rehupeltoja, joille ei saa aiheutua pölyhaittoja vaan aumaa on tarvittaessa siirrettävä kauemmas peltoalueista. Toiminnan aloittaminen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että vesienkäsittelyrakenteiden rakentamiselle ei tule myöntää lupaa muutoksenhausta huolimatta, koska ELY-keskus ei puolla ympäristöluvan myöntämistä toiminnalle. 15 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa Kyrönjoen keskiosan ekologinen tila on arvioitu

16 huonoksi ja Kyrönjoen alaosan ekologinen tila on arvioitu välttäväksi. Kyrönjoen keskiosalla on hyvä ekologinen tila arvioitu saavutettavan lisätoimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä ja Kyrönjoen alaosalla vuoteen 2027 mennessä. Paremman vedenlaadun saavuttaminen vaatii huomattavaa panostusta vesiensuojeluun tulevina vuosina. Tilanteen parantamiseksi tulisi ainekuormitusta vähentää merkittävästi nykyiseltä tasolta. Turvetuotanto vaikuttaa omalla osuudellaan vesistöjen rehevöitymiskehitykseen. Kyrönjoen veden laadulle ovat tyypillisiä korkeat ravinnepitoisuudet, tumma väri, ajoittain suuri happamuus ja etenkin tulva-aikana sameus ja korkea kiintoainepitoisuus. Kyrönjoki kärsii ajoittain pahoista happamuusongelmista erityisesti alajuoksulla. Kyrönjoen virtaamien vaihtelut ovat suuria ja epäsäännöllisiä. Erot pienimmän ja suurimman virtaaman välillä ovat jopa 400-kertaisia. Kyrönjoen fosfori- ja typpipitoisuudet ovat korkeita. Myös kiintoainepitoisuudet ovat ajoittain hyvin korkeita. Kyrönjoen keskimääräinen fosforipitoisuus ( ) on ollut noin 110 µg/l ja typpipitoisuus noin µg/l. Vuosien väliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Fosforipitoisuudet ovat olleet laskussa mutta typpipitoisuuksissa on lievää nousua. Kyrönjoki on Etelä-Pohjanmaan suurin joki ja kalastuksella on suuri merkitys Kyrönjoella. Ammattimaista kalastusta on jokisuistossa ja sen edustan merialueella. Muualla kalastus on kotitarve-, virkistys- ja matkailukalastusta. Kyrönjoen kalakannat ovat elpymässä ja myös kalastus on lisääntynyt. Kyrönjoessa ja sen edustan merialueella esiintyy peräti 60 kalalajia. Kyrönjoen keskiosan sähkökalastuksissa on tavattu kivennuoliaista, kivisimppua, salakkaa, ahventa, haukea, lahnaa, seipiä ja särkeä. Köykänkoskessa, joka sijaitsee jonkun verran Hangasnevan alapuolella, sähkökalastettiin syyskuussa Saaliiksi saatiin ahventa 1,4 kpl/100 m 2, kivennuoliaista 2,8 kpl/100 m 2, kivisimppua 0,7 kpl/100 m 2 ja särkeä 0,7 kpl/100 m 2. Kalojen kappalemääräiset tiheyden minimiarvot olivat yhteensä 5,6 kalaa/100 m 2. Vuonna 2011 sähkökalastuksen yksikkösaaliit olivat tavanomaista pienempiä. Kylänpäässä, joka sijaitsee jonkun verran Hangasnevan alapuolella, tehtiin poikasnuottauksia (10 vetoa) heinäkuussa Kalanpoikasten yksikkösaaliit olivat seuraavat: ahven kpl/veto, hauki 2.6 kpl/veto, kuha 2.1 kpl/veto, lahna kpl/veto, salakka 0.1 kpl/veto ja särki 26.2 kpl/veto. Yhteensä Kylänpään yksikkösaalis oli 479 kalapoikasta/veto. Kylänpäässä tehtiin myös verkkokoekalastuksia elokuussa 2011, jolloin kalastettiin yhden vuorokauden ajan kahdella verkkosarjalla. Verkkokoekalastusten kappalemääräiset yksikkösaaliit (kpl/verkkosarja/vuorokausi) olivat: ahven 16 kpl, kiiski 13 kpl, lahna 4 kpl, särki 19 kpl ja yhteensä kappalemääräinen yksikkösaalis oli 52 kalaa. Kyrönjoella on tehty kalastustiedustelu vuoden 2007 kalastuksesta. Osa-alueella Isokyrö Ylistaro, jonka kohdalla Hangasneva sijaitsee, kalasti tiedustelun mukaan vuonna asuntokuntaa. Saaliiksi kyseisellä osa-alueella saatiin yhteensä kg kalaa, joka koostui hauesta (8 348 kg), taimenesta (1 603 kg), kirjolohesta (45 kg), salakasta (113 kg), särjestä (1 716 kg), lahnasta (3 928 kg), mateesta (858 kg), ahvenesta (2 352 kg) ja kuhasta (312 kg). Pyyntivälineinä käytettiin katiskaa, onkea, pilkkiä ja uistinta. Suurimmaksi kalastusta haittaavaksi tekijäksi koettiin virtaaman ja vedenpinnan vaihtelu. 16

17 Hangasnevalla tehdyn happamien sulfaattimaiden selvityksen mukaan Hangasneva sijaitsee potentiaalisen happaman sulfaattimaan päällä. Pohjan mineraalimaan päästessä kosketuksiin hapen kanssa muodostuu tästä reaktiosta hyvin hapanta (ph-arvo jopa 2,4) kuormitusta. Hangasnevalta tulevat happamat vedet lisäisivät Kyrönjoen hapanta kuormitusta ja näin ollen pahentaisivat Kyrönjoen tilannetta entisestään ja vaikeuttaisivat hyvän ekologisen tilan saavuttamista vesistöissä. Veden happamuuden suhteen ovat lohi- ja särkikalat herkimpiä. Ne vaativat hyvin viihtyäkseen yleensä veden ph-alueen 6 8. Sen sijaan hauki ja ahven viihtyvät hyvin vielä vähä päälle ph 5 arvoissa. Kalaveden ph-arvon ollessa alle 5 voivat kalakuolemat olla jo mahdollisia. Kaaviossa, jossa on laitettu vastakkain jokiveden ympärivuotinen keskimääräinen ph ja kalalajien esiintyminen, näkee selvästi herkkien kalalajien kohdalla (kivisimppu, harjus, taimen ja made), että kalalajien esiintyvyys/tiheys laskee merkittävästi ph-arvo 5,5 kohdalla. Kalat on saatu sähkökalastuksin lähinnä Pohjanmaan ja Pohjois- Pohjanmaan alueelta (n = noin 150). Kalatalousryhmä katsoo ensisijaisesti, että ympäristöluvan myöntämiselle Hangasnevan turvetuotannolle ei ole ympäristösuojelulain mukaisia edellytyksiä ja hakemus on hylättävä. Toissijaisesti kalatalousryhmä katsoo, että jos hankkeelle kuitenkin myönnetään lupa, on luvan saajan vuosittain maksettava euron kalatalousmaksu Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi hoitokalastukseen ja kalojen istutuksiin. Jos lupa kuitenkin myönnetään, on riittävän korkean ph-arvon varmistamiseksi Hangasnevan tuotantoalueella oltava jatkuvatoiminen happamuudenseurantalaitteisto tai viikoittainen näytteenotto. Luvansaajaa on velvoitettava ryhtymään neutralointitoimenpiteisiin aina silloin kun pintavalutuskentältä lähtevän veden ph-arvo on alhaisempi kuin Kyrönjoessa. Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että luvassa tulee edellyttää kaikkien vesien käsittelymenetelmien ja -rakenteiden tehokkuuden, kunnon ja toimivuuden säännöllistä tarkastelua ja seurantaa sekä niiden perusteella madollista kunnostusta. Laskeutusaltaiden tyhjennys tulee toteuttaa mahdollisuuksien mukaan kuivana ajankohtana, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Tuotantoalueen vesistövaikutuksia tulee tarkkailla eri vuodenaikoina ja jo kuntoonpanovaiheessa. Korvenvuolteen vedenottamon tarkkailu on erittäin tärkeää. Myös ympäristössä olevien talousvesikaivojen näyt- 17

18 Muistutukset ja mielipiteet teenottoa olisi syytä harkita, ainakin niiden kiinteistöjen osalta, jotka ovat ainoastaan kaivoveden varassa. Alueella esiintyvät sulfaattimaat tulee huomioida jo kuntoonpanovaiheessa, eikä sarka- ja kokoojaojia tai laskeutusaltaita saa kaivaa pohjamaahan asti. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti tankkauskäytössä olevat maanpäälliset öljy-, polttoaine- ja kemikaalisäiliöt tulee varustaa niin, että säiliön vapaa tyhjentyminen estyy. Ulkona sijaitsevat säiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle ja irti maasta sekä maastollisesti siten, että mahdollisen vuotovahingon yhteydessä aine ei pääse ympäristöön. Vaihtoehtoisesti käytettävät säiliöt voivat olla 2-vaippaisia, jolloin tiivistä alustaa ei tarvita. Mikäli vaarallisille jätteille, kuten romuakuille ja öljyisille jätteille, on tuotantoalueella järjestetty keräys, tulee alueella noudatettavien Lakeuden jätelautakunnan jätehuoltomääräysten mukaan vaarallisia jätteitä varten olla erillinen lukittava tai valvottu tila. Kutakin keräyspisteeseen toimitettavaa lajia varten tulee olla erillinen selvästi merkitty keräysväline. Auma-alueiden säännöllisestä muovin keräämisestä tulee huolehtia, jotta muovia ei pääse leviämään ympäristöön. Toiminnan aloittamista koskeva pyyntö on perusteltu, koska vesiensuojelurakenteiden rakentamisella talviaikaan vähennetään alapuoliseen vesistöön aiheutuvaa kuormitusta, eikä luvan myöntäminen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. 4) Korvenvuolteen vesiyhtymä on huolestunut Hangasnevan turvetuotannon mahdollisista vaikutuksista Ylistaron Hanhikosken kylän Vanhantien varressa olevalla vedenottamolla. Ottamo sijaitsee noin 600 metrin päässä Hangasnevan reunasta. Vesiyhtymä on perustettu vuonna 1965 ja vedenkäyttäjinä on tällä hetkellä 12 taloutta. Veden käyttömäärä vuonna 2009 oli noin 4200 m 3, josta noin puolet kuluu maatiloilla. Vesimäärä on pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta riittänyt. Veden laatu on hyvä, eikä puhdistus- tai lisäaineita tarvita. Hakemuksessa on huomioitu pohjavesialueena vain Kyrönjoen toisella puolella sijaitseva Koivulaakson Vesi Oy, mutta lähempänä sijaitseva Korvenvuolteen vesiyhtymä on jäänyt vaille huomiota. EPV Bioturve Oy:n on vastattava ja tarvittaessa korvattava toimintansa mahdollisesti aiheuttamat haitat veden laadulle ja riittävyydelle osakkaiden tarpeisiin. Kaikki mahdolliset haitat tulee korvata täysimääräisinä. 5) AA, BB, CC ja DD sekä BB EE:n puolesta ovat Jaakko Mattilan kuolinpesän (kiinteistö Ojala, RNo 3:59) nimissä todenneet, että kiinteistö sijaitsee Kyrönjoen rannalla ja kiinteistöllä on talo, joka on pääsääntöisesti virkistyskäytössä vuoden ympäri. Kiinteistö käyttävät kuolinpesän osakkaat perheineen, yhteensä noin 30 henkeä. 18

19 Turvesuon avaaminen johtaa Kyrönjoen veden laadun huomattavaan heikentymiseen. Erityisesti pienhiukkasten lisääntyminen lisää veden sameutta. Erityisesti raskasmetallien lisääntyminen aiheuttaa huolta, sillä tontilla on puutarhaviljelyä ja kasteluvesi otetaan joesta. Kyrönjoen veden laatu on viime vuosina parantunut ja kalakantojen paraneminen muun muassa istutusten johdosta on lisännyt jokivarren viihtyisyyttä. Suoalueen häviäminen heikentää veden pidättymistä ja lisää vedenpinnan vaihteluita Kyrönjoella. Suoluonnon häviäminen ja köyhtyminen tuntuu avattavaa turpeennostopaikkaa kauempanakin ja vaikuttaa välilliset kiinteistön virkistyskäyttöön. Emme hyväksy EPV Bioturve Oy:n Hangasnevan turvetuotantoalueen aloittamista ja esitämme lupa-anomuksen hylkäämistä. 6) FF tilojen Ruuskanen (RNo 38:0), Leinola RNo (2:136) ja Nevakorpi (RNo 4:155) omistajana on todennut, että Hangasnevan suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee hänen viljelysmaitten välittömässä läheisyydessä. Edellä mainittujen peltolohkojen ympärysojia on suunniteltu käytettäväksi Hangasnevan kuivatusvesien juoksutukseen isompaan juoksutuskanavaan ja edelleen Kyrönjokeen. Kanavat ovat vapaajuoksutteisia ja erittäin vähäkaatoisia. Viljelysmaat ovat erittäin alavia ja salaojat ovat kanavissa lähellä pohjaa. Keväisin ja muulloinkin paljon veden aikaan on vedenpinta lähellä pellon pintaa. Vaarana on, että erityisesti keväällä nevalta tulevat vedet aiheuttaisivat maitten vettymisen, sillä myös joessa on tuolloin vesi korkealla ja virtaama on joelta pelloille päin. Miksi vesi johdetaan kahta kanavaa Kyrönjokeen, kun nykyisin vettä menee myös Lapuanjoen suuntaan? Onko suunnitelma tehty niin, että toiminta vähiten rasittaa viljelyalueita? Mikäli suunniteltuja ojastoja käytetään, tulee hakijan tehdä ojastot jokeen asti asiallisiksi ja myös vastattava niiden toimivuudesta. Toiminnasta ei saa aiheutua haittaa viljelyksille. Kanavien ja ojastojen teosta tulevat massat on levitettävä ja kalkittava, tai sopimus tehtävä viljelijöiden kanssa näiden töiden tekemisestä. Nevalta tuleva humus haittaa jo nykyisellään ojastojen kunnossapitoa ja haittaa suurenee turvetuotannon alettua, huolimatta pintavalutuskentistä. Muistuttajan omistamalla tilalla (Leinola RNo 2:136) sijaitsee Korvenvuolteen vesiyhtymän vedenottamo. Ottamolta pumpataan vesi 13 talouteen. Vettä on ottamosta riittänyt ja se on hyvälaatuista, minkäänlaisia puhdistuselementtejä ei tarvita. Muistuttaja vaatii, että veden laadun tulee säilyä hyvänä ja sen riittävyys tulee taata. Jos vedenottamo tuhoutuu tai tulee muuten käyttökelvottomaksi kyseiset turvetuotannon vuoksi, tulee luvan hakijan korvata tuhoutunut vesialue. Muistuttajalla on maatilamatkailuyritys, jolle lähialueen luonto, puhdas ilma ja hiljaisuus ovat tärkeitä elementtejä. Hangasnevalla on entisen Ylistaron kunnan ympäri kulkeva luontopolku ja noin 1 km:n mittaiset pitkospuut. Reitillä voi tutustua suoluontoon ja erityisesti keskieurooppalaiset arvosta- 19

20 vat alueen ainutlaatuisuutta. Alueen käyttö nykyisessä muodossa on mahdotonta toiminnan alettua. Edellä mainittuun viitaten muistuttaja vaatii tarkkaa suunnitelman arviointia maanviljelylle, matkailulle sekä vedenottamolle aiheutuvien pöly-, melu-, vesi-, maisema- ja liikennehaittojen selvittämiseksi sekä mahdollisten vahinkojen täysimääräistä korvaamista. 7) GG:t tilan Mäntyranta (RNo 6:164) omistajina harjoittavat päätoimista lammastaloutta. Luomusäännösten mukaan tulee lampaiden karitsoineen laiduntaa kesän aikana vähintään 4 kuukautta vuodessa. Muistuttajien peltolohkoja sijaitsee aivan hakemuksen mukaisen turveauma 3:n välittömässä läheisyydessä, lohkot ovat rehun tuotannossa ja laidunkäytössä. Varsinkin turvetta aumatessa ja kuormatessa syntyvä turvepöly aiheuttaa esteen puhtaalle nurmentuotannolle. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä ympäristöluvan hakijan edustaja ilmoitti, että auma voidaan siirtää keskemmälle tuotantoaluetta, mutta näin ei ole toimittu. Koska suodatuskentän vesipatsas nousee nevan pinnan yläpuolelle, on syytä varmistaa suodatusaltaan pitävyys. Suodatusallas sijaitsee lähellä vedenjakajaa, nytkin osa vesistä virtaa Lapuanjokeen. Vesitalouden kannalta on keskeistä, että saatto-ojat kaivetaan auki myös Lapuanjokeen laskeville vesille riittävän pitkästi, jotta maa- ja metsätaloutta voidaan jatkossakin harjoittaa esteettä. Mikäli turvetuotanto aiheuttaa jotain haittaa maatalous- ja kotieläintuotannolle, tulee aiheutunut vahinko korvata elinkeinonharjoittajille. 20 Hakijan vastine 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon osalta hakija on todennut, että se on teettänyt vaaditun perhosselvityksen kesällä Perhosselvityksessä Hangasnevalla ei havaittu EU:n luontodirektiivin mukaan suojeltuja perhoslajeja eikä myöskään Suomen luonnonsuojelulain ja asetuksen nojalla rauhoitettuja lajeja. Uusimmassa uhanalaisuusluokituksessa valtakunnallisesti uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokiteltuja lajeja ei myöskään tavattu hankealueella. Alueellisesti uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja tavattiin suolla kolme: synkkänopsayökkönen (Sympistis funebris), RT, isojuuriyökkönen (Apamea monoglypha), RT ja nummisiilikäs (Coscinia cribraria), RT. Selvityksessä todetaan yhteenvetona, että kesällä 2012 tehdyn selvityksen mukaan Hangasnevan suoperhosfauna näyttää olevan suhteellisen rajoittunut. Vastineen liitteenä on toimitettu vaadittu kartoitusmenetelmän selostus viitasammakko- ja rämeristihämähäkkiselvityksistä. Hakijan käsityksen mukaan selvitykset on tehty asiantuntemuksella ja tarkasti. Vaatimuksesta ojittamien alueiden jättämisestä turvetuotannon ulkopuolelle hakija on muun muassa vastannut, että pienialaiset ojittamattomat alueet ovat hajallaan hankealueella ojitusalueiden ympäröiminä eivätkä ojittamattomat alueet muodosta yhtenäistä häiriintymätöntä hydrologista kokonaisuutta. Jo tehdyt ojitukset ovat muuttaneet ojittamattomien alueiden