VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Transkriptio

1 VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta rakentamalla alueelle yksi kosteikko, korjaamalla kolme vanhaa laskeutusallasta, rakentamalla kaksi uutta laskeutusallasta, rakentamalla kaksi padottavaa pohjapatoa Etelälahdenojaan sekä ohjaamalla metsäojitusvesiä aiemmin rakennettuun kosteikkoon. Hankealueen ja toimenpiteiden kuvaus (metsänomistajat, tilat, toimenpiteet) Vesiensuojelukohteet sijaitsevat Haapaveden kaupungissa Vatjusjärven kylällä. Metsäkeskus on hankkinut kirjallisen suostumuksen maanomistajilta. 1. Kosteikko rakennetaan Martti Liukkonen kp:n Järvelä-tilalle rno Rakennettavan kosteikon yläpuolinen valuma-alue on pinta-alaltaan 166 ha ja se on suurimmaksi osaksi ojitettua metsämaata. Uoma-analyysin mukaan virtaus alueen ojissa on liian nopeaa ja se aiheuttaa ojien havaittavaa syöpymistä sekä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta Pieneen Vatjusjärveen. Kosteikko rakennetaan kaivamalla tulevalle avohakkuualueelle. Alueelta on puukauppa tehty ja se tullaan hakkaamaan kesään 2019 mennessä. Alueella on vanhoja maanottokuoppia. Aluetta on käytettävissä noin 1,5 hehtaaria allas- ja läjitysalueeksi. Kosteikko kaivetaan syvyydeltään vaihtelevaksi siten, että paikoin tulee avovesisyvänteitä ja paikoin matalikkoja, jotka saavat heinittyä umpeen. Tuloojan suulle kaivetaan syvänne, jonne karkein kiintoaines laskeutuu ja se voidaan tarvittaessa sieltä poistaa. Kosteikon keskisyvyydeksi kaivetaan noin 70 cm. Kaivumaat tasoitetaan kosteikon reunoille loivaksi, leveäksi penkereeksi ja saariksi sen keskelle. Penkereet tulee muotoilla ja tasoittaa siten, että syntyvä kasvillisuus on helppo pitää kurissa. Saarten määrä ja koko päätetään tarkemman suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä. Pitkänomaisen kosteikon alueella maanpinta laskee yli metrin, joten tarkemman suunnittelun yhteydessä on tutkittava, pitääkö kosteikko jakaa kahteen osaan välikynnyksen avulla. 2. Samalla tilalla on vanha osittain täyttynyt laskeutusallas valuma-alueeltaan noin 50 hehtaarin metsäojitusalueen yhteydessä. Altaassa ei ole havaittavaa pohjakynnystä ja kiintoaineet kulkeutuvat altaan läpi. Allas tyhjennetään kertyneestä hiekasta. Pohjoisesta tuleva altaan kulmaa sivuava metsäoja ohjataan altaaseen ja kulma tukitaan. Vedet ohjataan pois altaasta keskiosaan vanhan ojan kohdalle rakennettavan pohjapadon kautta. Altaan tyhjennystä mahdollisesti haittaavat puut poistetaan hanketyönä. 3. Etelälahdenojan länsiosa on uomaltaan paikoin voimakkaasti syöpynyt. Virtausnopeuden hidastamiseksi ja kiintoaineen pysäyttämiseksi uomaan rakennetaan kaksi padottavaa pohjapatoa tiloille Rimmi (maanomistaja Martti Puolitaival) ja Kuru (maanomistaja Marjo-Riitta Aakko). Padot rakennetaan kartan mukaisesti ajourien kohdalle tarpeeksi leveäksi ja vahvaksi siten, että niitä voidaan käyttää puron ylitykseen. Puron reunat luiskataan padon kohdalla. Padon materiaalin on kestettävä puron virtaus.

2 TOIMENPIDESUUNNITELMA 2 (7) 4. Etelälahdenojan länsiosaan laskevalla metsäojitusalueella on kaksi rappeutunutta laskeutusallasta. Altaat ovat täyttyneet hiekalla eikä niissä ole pohjakynnystä. Altaat tyhjennetään ja niihin rakennetaan padottava pohjapato. Altaat sijaitsevat tiloilla Saikonranta (maanomistaja Juho ja Mira Haukipuro) ja Eerola (maanomistaja Marjo-Riitta Aakko). Altaan tyhjennystä mahdollisesti haittaavat puut poistetaan hanketyönä. 5. Etelälahdenojan eteläinen haara on valuma-alueeltaan noin 350 hehtaaria ja on lähes kokonaan ojitettua metsäaluetta. Purossa on syöpymisen ja kiintoaineen kulkeutumisen merkkejä. Haittojen vähentämiseksi tilan Kotimetsä (maanomistaja Erkki Isoaho) vanhalle peltoheitolle rakennetaan kaivamalla laskeutusallas padottavalla pohjapadolla kooltaan noin 2000 m2. Altaan länsipuolelle sivuun jäävä puron vanha uoma tukitaan. Alueella kasvaa harvahkoa puustoa, joka poistetaan hanketyönä. Altaan eteläpuolelle, Lehtolan palstalle 59:23 rakennettavan penkkatien päähän rakennetaan rumpu altaan itälaidan huoltotieksi ja kulkuyhteyden säilyttämiseksi palstalle 59:40. Altaan länsipuolelle naapuritilan Vetoniemi (omistaja Olavi Lehtola) alueelle tilan rajaa sivuavalle jo olemassaolevalle kulku-uralle rakennetaan penkkatie altaan huoltotieksi. Altaan kaivumaita voidaan käyttää tien rakentamiseen. Mahdolliset puiden poistot tehdään hanketyönä. Etelälahdenojaan tilalle Vetoniemi (omistaja Olavi Lehtola) rakennetaan kaivamalla laskeutusallas padottavalla pohjapadolla kooltaan noin 1000 m2. Yläpuolinen valuma-alue on noin 250 hehtaaria. Alueella kasvaa harvahkoa puustoa, joka poistetaan hanketyönä. 6. Hankkeen ykkösvaiheessa tilalle 66:24 Hollanti rakennettua kosteikkoa sivuten virtaa metsäojitusvesiä suoraan Isoon Vatjusjärveen. Nämä vedet ohjataan kosteikkoon patoamalla tilojen Etelälahti (maanomistaja Jani Jokela) ja Hollanti (maanomistaja Eemeli Heitto) välinen pelto-oja ja rakentamalla rumpu penkkatien ali kosteikon koilliskulman reunaojaan korvaamalla paikalla jo oleva pieni putki tarvittavan kokoisella rummulla. Pelto-ojan padon tulee kestää mahdollinen tulva-aikainen ylivirtaus. Suunnittelussa on huomioitava peltojen vettymisriski. LIITTEET: LIITE 1: Suunnitelman yleiskartta LIITE 2: Kohdekartat

3 TOIMENPIDESUUNNITELMA 3 (7) LIITE 1

4 TOIMENPIDESUUNNITELMA 4 (7) LIITE 2 Kohteet 1 ja 2

5 TOIMENPIDESUUNNITELMA 5 (7) Kohteet 3, 4

6 TOIMENPIDESUUNNITELMA 6 (7) Kohteet 5

7 TOIMENPIDESUUNNITELMA 7 (7) Kohteet 6