Vanhusten lyhytaikaishoidon (LAH) nykytila ja kehittämissuositukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhusten lyhytaikaishoidon (LAH) nykytila ja kehittämissuositukset"

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2004:9 Vanhusten lyhytaikaishoidon (LAH) nykytila ja kehittämissuositukset Seija Muurinen, Jaakko Valvanne, Ilkka Sahi, Arja Peiponen, Pirjo Tolkki ja Maarit Soveri

2 HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGFORS STAD CITY OF HELSINKI KUVAILULEHTI SOSIAALIVIRASTO SOCIALVERKET SOCIAL SERVICES DEPARTMENT PRESENTATIONSBLAD TERVEYSVIRASTO HÄLSOVÅRDSVERKET DEPARTMENT OF HEALTH CARE PRESENTATION Tekijä(t) - Författare - Author(s) Seija Muurinen, Jaakko Valvanne, Ilkka Sahi, Arja Peiponen, Pirjo Tolkki, Maarit Soveri Nimeke - Titel - Title Vanhusten lyhytaikaishoidon (LAH) nykytila ja kehittämissuositukset Julkaisija (virasto tai laitos) - Utgivare (verk eller inrättning) Publisher (city department or office) Helsingin sosiaalivirasto Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2004 Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 22 s. Sarja - Serie - Series Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä ISSN/Sosv ISSN/Tervv ISBN/Sosv Tiivistelmä - Referat - Abstract ISBN/Tervv Osanumero - Del nummer Part number 2004:9 Kieli - Språk - Language suomi Tämän selvityksen tarkoituksena oli kuvata vanhusten lyhytaikaishoidon nykytilaa ja esittää lyhytaikaishoidon kehittämissuositukset. Nykytilaa selvitettiin lähettämällä kaikkiin Helsingin palveluasumisyksiköihin, vanhainkoteihin ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaisyksiköihin kysely, joka koski Helsingin kaupungin hoitoon ohjaamia lyhytaikaishoidossa olevia asiakkaita. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa ilmoitettiin olleen 165 asiakasta. Heistä palveluasumisyksiköissä oli 25 % (n=42), vanhainkodeissa 64 % (n=105) ja terveyskeskuksen pitkäaikaisosastoilla 11 % (n=18). Asiakkaista 95% oli 65 vuotta täyttäneitä. Tärkeimmät lyhytaikaishoitoon tulon perusteet olivat omaisen lepo ja asiakkaan kuntoutus. Lähes puolet asiakkaista hoidettiin erityisesti lyhytaikaishoitoon suunnitelluilla osastoilla. RaVa-indeksin keskiarvojen perusteella lyhytaikaishoidettavien toimintakyky oli sitä heikompi, mitä raskaammalla hoidon tasolla heitä hoidettiin, joskaan kaikkien asiakkaiden toimintakykyä ei ollut mitattu. Melkein puolet terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaisyksiköiden LAH-asiakkaista oli intervallihoidossa. Vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa heitä oli yksi neljästä. Lyhytaikaishoitojaksot olivat keskimäärin neljä viikkoa pitkiä. Vanhusten lyhytaikaishoidolle määriteltiin selvityksen tulosten perusteella toimintaperiaatteet sekä esitettiin toimenpide-ehdotukset. Lisäksi laadittiin suuntaviivat lyhytaikaishoidon kohdentamiseksi eri palvelumuotoihin. Lyhytaikaishoidon paikkojen määrää päätettiin lisätä vuoteen 2007 saakka viisi paikkaa vuodessa. Avainsanat - Nyckelord - Key words vanhukset; lyhytaikaishoito; kehittäminen Hinta Pris Price Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Telekopio: Sähköposti: Tiimiposti: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, HELSINGFORS STAD Telefon: Telefax: E-post: Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Distribution and sales: Social Services and Health Care Information Services PB 7010, Helsingin kaupunki Telephone: Telefax: Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv doc

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET Taustatietoja palveluiden tuottajista ja asiakasrakenteesta Asiakkaiden hoitoisuus Lyhytaikaishoidon jaksot ja pituus Lyhytaikaishoidon peruste Kotona saatu apu POHDINTA KEHITTÄMISSUOSITUKSET LÄHTEET LIITE LIITE

4 1 1. JOHDANTO Tässä raportissa esitetään vanhusten lyhytaikaishoidosta tehdyn poikkileikkausselvityksen tulokset sekä selvityksen perusteella laaditut lyhytaikaishoidon kehittämissuositukset. Tutkimus koskee lyhytaikaisessa hoidossa lokakuussa 2003 olleiden asiakkaiden profiilia ja hoitojakson perusteita. Kehittämissuosituksissa esitetään sekä yleisiä lyhytaikaisen hoitojakson periaatteita että toimenpide-ehdotuksia. Vanhusten lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan kotona asuvalle iäkkäälle henkilölle järjestettävää lyhyttä hoito- tai palvelujaksoa ympärivuorokautisen hoidon tai palveluasumisen yksikössä. Lyhytaikaisen hoidon ensisijaisena tarkoituksena on tarjota omaishoitajille mahdollisuus lepoon ottamalla hoidettava henkilö lyhytaikaisesti ympärivuorokautiseen hoitoon. Sekä lyhytaikaisesta laitoshoidosta että lyhytaikaisesta palveluasumisesta käytetään tässä raportissa käsitettä lyhytaikaishoito (LAH). Lyhytaikaishoidon katsotaan yleisesti lykkäävään pysyvän laitoshoidon tarvetta. Vakuuttavaa tutkimusnäyttöä LAH:n pitkäaikaishoitoa myöhentävästä vaikutuksesta ei kuitenkaan ole, vaikkakin joissakin yksittäisissä tutkimuksissa on tämän suuntaisia tuloksia saatu (esim. Kosloski ja Montgomery 1995). Omaishoitajien taakan keventämisessä LAH puolustaa paikkaansa (mm. Cox 1997). Helsingin kaupungin oman tehostetun palveluasumisen asumisvuorokausista 2,8 % ja omien vanhainkotien hoitovuorokausista 5,7 % käytettiin vuonna 2002 LAH:iin. Kaikista (omat ja ostopalvelu) hoitovuorokausista oli tehostetun palveluasumisen LAH:a 4,5% ja vanhainkotien LAH:a 5,6%. Kuitenkin vuotta 2002 koskevan Viisikko-raportin (Kumpulainen 2003) mukaan Helsingissä oli vuonna 2002 lyhytaikaishoidon hoitopäivien osuus vanhainkotien 65 vuotta täyttäneiden hoitopäivistä viisikon matalin. Helsingin vanhainkodeissa LAH:iin käytettiin 5,5 % hoitopäivistä, muiden kaupunkien osuudet vaihdellessa Turun 5,6 %:sta Vantaan 11,4 %:n välillä. Viisikko selvityksestä ei ole saatavissa vertailutietoja palveluasumisen LAH:sta. Kokemuksen mukaan LAH:n aiheet ovat epäselviä ja kriteerit tuntuvat vaihtelevan suurpiireittäin. Tätä tukee väitöskirjatutkimus Helsingistä (Muurinen 2003). Moni LAH:iin

5 2 tulevista oli tutkimuksen mukaan hyväkuntoinen ja yksinasuva. LAH:n kohdentamisessa näyttäisi näin ollen olevan huomattavasti kehittämisen varaa. Koska pitkäaikaishoidon sairaansijojen vähentäminen Helsingissä 188:lla vuonna 2004 aiheuttaa edelleen painetta kaikilla hoidon tasoilla, on myös LAH-paikkojen määrää tarkasteltava kriittisesti. Tämän selvityksen tarkoituksena oli selvittää LAH:n nykytilaa. Selvityksen tekemiseen osallistui vanhuspalveluprojektin (Vapro) sekä vanhusten laitos- ja asumispalvelut -yksikön (Valas) asiantuntijoita ja hoitotieteen opiskelija Maarit Soveri. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Lokakuussa 2003 lähetettiin kaikkiin Helsingin palveluasumisen yksiköihin, vanhainkoteihin ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoitoyksiköihin kysely, joka koski Helsingin kaupungin hoitoon ohjaamia lyhytaikaishoidossa olevia asiakkaita (liite 1). Vastaukset koottiin Vanhusten laitos- ja asumispalveluissa. Aineisto analysoitiin SPSS ohjelmalla. 3. TULOKSET 3.1. Taustatietoja palveluiden tuottajista ja asiakasrakenteesta Kyselyyn lyhytaikaishoidosta saatiin vastaus 13 palveluasumisyksiköltä, 12 vanhainkodilta ja kuudelta terveyskeskussairaalalta. Kaupungin omia yksiköitä oli palveluasumisen yksiköistä yksi ja vanhainkodeista neljä. Lyhytaikaishoidossa ilmoitettiin olleen 165 asiakasta. Heistä palveluasumisyksiköissä oli 25 % (n=42), vanhainkodeissa 64 % (n=105) ja terveyskeskuksen pitkäaikaisosastoilla 11 % (n=18). Lyhytaikaisasiakkaiden osuus palveluasumisen paikoista (N=3823) oli 1 %, vanhainkotien paikoista (N=2398) 4.4 % ja terveyskeskussairaaloiden paikoista (N=1444) 1.2%. Kaikista laitos- ja asumispaikoista (N=7665) lyhytaikaisasiakkaita oli 2.2 % ja ympärivuorokautisen hoidon paikoista 3.2 % (N=5082). Lyhytaikaisasiakkaita oli 75 vuotta täyttänyttä väestöä kohden kaikkiaan 0.5%. Lyhytaikaispaikkojen lukumäärä haluttiin tarkistaa ennen lyhytaikaisen laitoshoidon volyymin suunnittelua vuosille Tarkistusselvityksen (toukokuu 2004) mukaan

6 3 LAH-paikkoja oli kaupungin omissa palvelutaloissa 29, ostopalvelupalvelutaloissa 37, omissa vanhainkodeissa 45, ostopalveluvanhainkodeissa 58 ja pitkäaikaissairaaloissa Yhteensä paikkoja oli 186, kun pitkäaikaissairaalan luvusta huomioidaan suurempi luku. Eroa 2004 paikkojen ja lokakuussa 2003 tehdyn poikkileikkausselvityksen asiakkaiden lukumäärässä oli 24. Palvelutaloissa oli enemmän LAH-paikkoja kuin oli ilmoitettu LAHjaksolla olleita asiakkaita. Muissa palvelumuodoissa paikkojen ja asiakkaiden määrä oli sama, ero oli 0-2 palvelumuotoa kohden. Asiakkaiden keski-ikä oli 80,6 vuotta (vaihteluväli vuotta). Naisia oli 62% ja miehiä 37%. Terveyskeskusten pitkäaikaisosastoilla lyhytaikaishoidossa olleista asiakkaista yli puolet oli miehiä. Palveluasumisyksiköissä ja vanhainkodeissa oli enemmistö naisia. Taulukko 1. Asiakkaiden sukupuolijakauma eri palvelumuodoissa (%) Sukupuoli TKS (* VK (* PA (* YHT. n=18 n=105 n=41 n=164 Nainen 44 (n=8) 66 (n=69) 61 (n=25) 62 (n=102) Mies 56 (n=10) 34 (n=36) 39 (n=16) 38 (n=62) *)TKS=terveyskeskussairaalan pitkäaikaisyksikkö, VK=vanhainkoti, PA=palveluasumisyksikkö Suurin ikäryhmä oli vuotiaat LAH-asiakkaat. Heitä oli 39 % (n=63) kaikista asiakkaista. Terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaisosastoilla LAH-asiakkaiden ikäjakauma oli tasaisempi kuin vanhainkodeissa ja palveluasumisyksiköissä. Vanhainkodeissa suurin ryhmä LAH-asiakkaista oli vuotiaita. Palveluasumisyksiköissä suurimman ryhmän muodostivat vuotiaat. Taulukko 2. Asiakkaiden ikäjakauma eri palvelumuodoissa (%) Ikä TKS VK PA YHT. n=16 n=105 n=42 n= v. 19 (n=3) 4 (n=4) 5 (n=2) 5 (n=9) 65-74v. 38 (n=6) 16 (n=17) 19 (n=8) 19 (n=31) 75-84v. 31 (n=5) 39 (n=41) 40 (n=17) 39 (n=63) 85-95v. 12 (n=2) 41 (n=43) 36 (n=15) 37 (n=60)

7 4 Asiakkaista 42% hoidettiin erityisesti lyhytaikaishoitoon suunnitelluilla osastoilla ja viidennes dementiaosastoilla. Taulukko 3. Asiakkaiden jakautuminen osastotyypin mukaan eri palvelumuodoissa (%) Osaston tyyppi TKS VK PA YHT. n=18 n=105 n=42 n=165 LAH-osasto 5 (n=1) 54 (n=57) 26 (n=11) 42 (n=69) Dementiaosasto 39 (n=7) 13 (n=14) 26 (n=11) 19 (n=32) Psykoger.osasto 3 (n=1) 1 (n=1) Fyysisesti rajoitt. 6 (n=1) 2 (n=2) 12 (n=5) 5 (n=8) Sekaosasto 28 (n=5) 24 (n=25) 2 (n=1) 19 (n=31) Muu osasto 22 (n=4) 7 (n=7) 31 (n=13) 14 (n=24) Muu osasto oli kuvattu mm. termein ryhmäkoti, palvelutalo, tehostettu palveluasuminen, raskas hoiva, jonotusosasto, yhdistetty lyhytaikais-pitkäaikaispäätös-akuutti (LAH/PAP/Ac). LAH-osastoja oli yhteensä 8, dementiaosastoja 13, psykogeriatrisia osastoja 1, fyysisesti toimintarajoitteisten osastoja 4 ja sekaosastoja sekä muita osastoja Asiakkaiden hoitoisuus Selvityksen kohteena olleissa yksiköissä hoitoisuutta mitattiin fyysistä toimintakykyä kuvaavalla RaVa-indeksillä ja kognitiivista toimintakykyä mittaavalla MMSE-testillä. RaVaindeksi -arvo ilmoitettiin 72 %:lle asiakkaista ja MMSE-pisteet 75 %:lle. Kaikista tutkituista 89%:lla RaVa-mittaus ja 82 %:lla MMSE-arvio oli tehty 6 kk:n sisällä. Päivämäärämerkinnöistä ilmeni, että 31 RaVa- tai MMSE-mittausta tehtiin kyseisen lyhytaikaishoitojakson aikana. RaVa-indeksin keskiarvo oli 2,72 (vaihteluväli ,02). Yli 4,0-Rava-indeksi -arvot löytyivät terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaisosastoilta. MMSE-pisteiden keskiarvo oli 17,8 (vaihteluväli 0-30). Neljältä LAH-asiakkaalta, kaikki samasta vanhainkodista, oli mitattu hoitoisuus SAS-pistein. Keskiarvo oli 9,75 (vaihteluväli 1-19).

8 5 Terveyskeskuksen pitkäaikaishoidossa LAH-asiakkaiden keski-ikä oli matalampi kuin muissa palvelumuodoissa ja RaVa-indeksi -arvo osoitti raskaampaa hoitoisuutta kuin muiden palvelumuotojen RaVa-arvot. MMSE-pisteet osoittivat myös terveyskeskussairaaloiden LAHasiakkailla heikompaa kognitiivista toimintakykyä kuin vanhainkotien tai palveluasumisyksikköjen LAH-asiakkailla. Taulukko 4a. Asiakkaiden iän sekä RaVa-indeksin ja MMSE-pisteiden keskiarvot eri palvelumuodoissa Ikä RaVa MMSE TKS k.a. 73 (n=16) 3,22 (n=16) 13 (n=14) VK k.a. 82 (n=105) 2,7 (n=68) 18 (n=78) PA k.a. 81 (n=42) 2,51 (n=33) 18 (n=32) YHT. k.a. 81 (n=163) 2,72 (n=117) 17 (n=124) Taulukko 4b. Asiakkaiden jakautuminen Rava- ja MMSE-pisteiden mukaan koko aineistossa (n) Rava-luokitus MMSEluokitus Yhteensä Yhteensä Lyhytaikaishoidon jaksot ja pituus Palveluasumisyksiköissä yli puolet LAH-asiakkaista (59%, n=23) oli kertaluonteisella jaksolla, kun taas terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaisosastoilla kertaluonteisesti oli vain 17% (n=3). Säännöllisesti toistuvalla intervallijaksolla oli terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaisosastoilla 44% asiakkaista. Vanhainkodeissa LAH-jaksot jakautuivat tasaisimmin intervallin, epäsäännöllisesti toistuvien ja kertaluonteisten jaksojen kesken.

9 6 Taulukko 5. Asiakkaiden jakautuminen hoitomuodon mukaan eri palvelumuodoissa (%) Hoitomuoto TKS VK PA YHT. n=18 n=105 n=39 n=162 Intervalli 44 (n=8) 26 (n=27) 23 (n=9) 27 (n=44) Epäsäänn.toistuva 39 (n=7) 37 (n=39) 18 (n=7) 33 (n=53) Kertaluonteinen 17 (n=3) 37 (n=39) 59 (n=23) 40 (n=65) LAH-jakson pituus oli keskimäärin 28 vrk. Yleisin (n. 40 %) LAH-jakson pituus oli 14 päivää. Eroja eri palvelumuotojen välillä oli niin, että palveluasumisyksiköissä 2 viikon LAHjaksolla oli 20 %, vanhainkodeissa 47 % ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidon osastoilla 41% asiakkaista. Yli 85 päivän jaksoja oli palveluasumisyksiköissä 7 ja vanhainkodissa 1. Taulukko 6. Asiakkaiden hoitojakson keskimääräinen pituus vuorokausina eri palvelumuodoissa TKS VK PA YHT. LAH-jakso vrk k.a. 19 (n=17) 23 (n=104) 46 (n=41) 28 (n=162) Taulukko 7. Asiakkaiden jakautuminen hoitojakson pituuden mukaan eri palvelumuodoissa (%) Hoitovuorokaudet TKS VK PA YHT. n=17 n=104 n=41 n= vrk 18 (n=3) 7 (n=7) 5 (n=2) 7 (n=12) 8-14 vrk 53 (n=9) 57 (n=59) 24 (n=10) 48 (n=78) >14 vrk 29 (n=5) 36 (n=38) 71 (n=31) 45 (n=72) Intervallihoito 2 viikkoa kotona/2 viikkoa hoidossa oli kirjattu 32%:lle (n=30). Suuria eroja ei palvelumuotojen välillä ollut, mutta vanhainkodeissa oli vähemmän säännöllistä intervallihoitoa ja enemmän epäsäännöllistä kuin palveluasumisyksiköissä tai terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaisosastoilla.

10 7 Taulukko 8. Asiakkaiden jakautuminen 2/2 -viikon intervallihoidon ja epäsäännöllisesti toistuvan hoidon mukaan eri palvelumuodoissa (%) LAH-jaksotus TKS VK PA YHT. n=15 n=64 n=15 n=94 2vko/2vko 47 (n=7) 27 (n=17) 40 (n=6) 32 (n=30) Muu 53 (n=8) 73 (n=47) 60 (n=9) 68 (n=64) 3.4. Lyhytaikaishoidon peruste Omaisen lepo oli tärkein LAH-jaksolle tulon peruste. Terveyskeskussairaalan pitkäaikaisosastoilla oli 67% (n=12) LAH-asiakkaista omaisen levon vuoksi. Vanhainkodeissa heitä oli 31% (n=33) ja palveluasumisyksiköissä 31% (n=13). Omaishoidon lakisääteisten vapaapäivien vuoksi oli ainoastaan vanhainkodeissa 7 asiakasta, mikä oli 4% kaikista asiakkaista. Toiseksi tärkein LAH-peruste oli asiakkaan kuntoutus. Sitä varten oli hoidossa 16% (n=26) asiakkaista. Muut syyt oli kolmanneksi tärkein peruste. Tähän ryhmään kuului 15% kaikista asiakkaista (n=24). Palveluasumisyksiköissä ilmeni merkittäväksi (16%, n=7) LAH-jakson syyksi pitkäaikaispaikan odottaminen. Vertailtaessa alle 65-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden hoidon perustetta, alle 65-vuotialla hoidon peruste oli useammin omaisen lepo ja kuntoutus tai muuksi syyksi kirjattu peruste kuin 65 vuotta täyttäneillä. Yksin asuvilla lyhytaikaishoidon peruste oli yleisimmin asiakkaan kuntoutus, turvallisuuden tunteen tukeminen ja asunnon peruskorjaus. Mikäli LAH-jaksoa ei olisi voitu järjestää, asiakkaan avun tarve ja hoito olisi kyselyyn vastanneiden hoitajien mielestä voitu useimmin (n=38) korvata kotihoitoa tehostamalla. Monen mielestä (n=18) hoitoa ei olisi voitu korvata mitenkään muuten tai asukas olisi selviytynyt kotona huonosti (n=15). Suuri osa asiakkaista (n=32) olisi hoitajien mukaan päätynyt joko pitkäaikaishoitoon tai sairaalaan odottamaan paikkaa, mikäli LAH-jaksoa ei olisi voitu tarjota.

11 8 Taulukko 9. Asiakkaiden hoidon peruste eri palvelumuodoissa (%) LAH-peruste TKS VK PA YHT. n=18 n=105 n=42 n=165 Omaishoidon lakis. tuki 7 (n=7) 4 (n=7) Muu omaisen lepo 67 (n=12) 31 (n=33) 31 (n=13) 35 (n=58 Kuntoutus 17 (n=3) 16 (n=17) 14 (n=6) 16 (n=26) Turvallisuuden tukeminen 11 (n=2) 14 (n=15) 5 (n=2) 12 (n=19) Virkistyminen 3 (n=3) 5 (n=2) 3 (n=5) Remontti 7 (n=7) 9 (n=4) 7 (n=11) Odottaa PAH-paikkaa 8 (n=8) 16 (n=7) 9 (n=15) Muu syy 5 (n=1) 14 (n=15) 19 (n=8) 14 (n=24) Muista syistä nousivat tärkeimmiksi LAH-perusteiksi oikean asumispaikan selvittäminen, toimintakyvyn arviointi sekä omaisen huono terveydentila tai sairaus. Liitteessä 2 on selvitetty avointen kysymysten vastauksia lähemmin Kotona saatu apu Suurinta osaa LAH-asiakkaista, 41% (n=65) auttoi kotona puoliso. Noin neljänneksellä hoitajana oli tytär tai poika (23%, n=37). Osalla asiakkaista (23%, n=36) ei ollut hoitoon osallistuvaa läheistä. Vanhainkodeissa oli muita yksiköitä enemmän niitä asiakkaita, joilla ei ollut hoitoon osallistuvaa läheistä. Taulukko 10. Asiakkaiden jakautuminen kotona auttavan henkilön mukaan eri palvelumuodoissa (%) Auttava henkilö TKS VK PA YHT: n=18 n=102 n=38 n=158 Puoliso 61 (n=11) 39 (n=40) 37 (n=14) 41 (n=65) Tytär/poika 11 (n=2) 24 (n=24) 29 (n=11) 23 (n=37) Muu sukulainen 5 (n=1) 6 (n=6) 10 (n=4) 7 (n=11) Muu läheinen 17 (n=3) 5 (n=5) 3 (n=1) 6 (n=9) Ei hoitoon osallistuvaa 6 (n=1) 26 (n=27) 21 (n=8) 23 (n=36)

12 9 4. POHDINTA Tässä esitetyn poikkileikkausselvityksen mukaan LAH:ssa oli tutkimushetkellä 165 asiakasta. Tämä vastaa 3.2% ympärivuorokautisen hoidon paikoista (N=5082) vuonna Kadon määrästä ei ole tietoa. Terveyskeskussairaaloiden asiakkaiden määrä vaikutti vähäiseltä, mutta sairaalat ovat syksyllä 2003 vähentäneet LAH-asiakkaiden määrää runsaan ylipaikkaisuuden ja sairaansijasupistuksen vuoksi, ja paikkojen tarkistusselvityksessä toukokuussa 2004 voitiin todeta paikkojen ja 2003 ilmoitettujen asiakkaiden määrän vastaavan toisiaan. Palveluasumisessa ilmoitettiin LAH-paikkoja noin 20 enemmän kuin poikkileikkausselvityksessä oli asiakkaita. On kuitenkin täysi syy olettaa, että saadut tulokset voidaan yleistää helsinkiläistä LAH:a koskevaksi. Väestöön nähden miesten osuus on yliedustettuna. Tämä johtunee siitä, että vanhat naiset elävät usein raihnaan vaiheensa yksin, miehet taas raihnastuvat ajoittaista lepoa tarvitseva puoliso vierellään. Miehiä, joilla ei ollut läheistä oli vähemmän (9%) kuin ilman läheistä eläviä naisia (32%). Alle 65-vuotiaita oli 5 %. Heillä hoitojaksolle sijoittamisen syyt olivat muita useammin omaisen lepo ja kuntoutus. Tämän ikäryhmän lyhyt- ja pitkäaikaishoidon järjestelyt tulisi suunnitella pääosin tapahtuvaksi aikuisten palvelujen vastuualueella. Alle 65-vuotiaiden sijoittaminen vanhusten hoidon yksiköihin ei ole asiakkaiden näkökulmasta toivottavaa. Ei ole myöskään vanhusten kannalta suotavaa, että heille varattuja paikkoja käyttävät nuoremmat. Poikkeuksen muodostavat sairaalapaikkaa tarvitsevat henkilöt. Kaksi viidestä asiakkaasta hoidettiin erityisesti lyhytaikaishoitoon suunnitelluilla osastoilla ja yksi viidestä dementiaosastoilla. Dementia on yleisin avun ja laitoshoidon tarvetta aiheuttava krooninen sairausryhmä iäkkäillä. Dementian taudinkuvaan kuuluvat käytösoireet aiheuttavat usein hoitotilanteen kriisiytymistä kotona ja hoitavan henkilön uupumista. Dementiapotilaiden LAH tulisikin keskittää dementoituneiden hoitoon erikoistuneisiin yksiköihin ja dementiaryhmäkoteihin Dementoituneiden hoidon kehittämisohjelman (Valvanne ym. 2002) suositusten mukaisesti. Kaiken kaikkiaan LAH tulisi keskittää muutamille lyhytaikaishoitoon erikoituneille osastoille.

13 10 LAH:n tarkoitus on antaa omaishoitajalle vapaata, mutta myös samalla kuntouttaa asiakasta selviytymään mahdollisimman pitkään kotona. Tämä asettaa hoitotoiminnalle vaatimuksia, joihin vastaamiseen tarvitaan erityisosaamista. Henkilöstöllä tulee olla valmiuksia ja osaamista moniammatilliseen yhteistyöhön ja monialaiseen kuntoutukseen. Tämä tarkoittaa henkilöstömitoitukseen ja rakenteeseen panostamista. Yksittäisillä LAH-paikoilla tavoitteellinen kuntoutustoiminta on vaikeampi toteuttaa kuin erityisesti tämänkaltaiseen toimintaan suuntautuneilla osastoilla, joilla LAH-asiakkaiden hoito on jokapäiväistä toimintaa. Kotiin annettavien kuntoutuspalvelujen vähäisyys on ilmeinen ongelma, joka saattaa aiheuttaa kuntoutusta tarvitsevien henkilöiden hakeutumista lyhytaikaiselle hoitojaksolle (Muurinen 2003). RaVa-indeksin keskiarvojen perusteella lyhytaikaishoidettavien toimintakyky oli sitä heikompi, mitä raskaammalla hoidon tasolla heitä hoidettiin. Nykyinen hoidon porrastuksen periaate näyttää siis toteutuvan myös LAH:ssa. Pitkäaikaissairaala ei kuitenkaan ole sopiva hoitopaikka kotihoidossa oleville dementoituneille henkilöille, mikäli he eivät samalla ole sairaanhoitoa tarvitsevia. MMSE:n ja ja RaVa-indeksin ristiintaulukoinnin perusteella hyväkuntoisia (RaVa < 2,0), älyllisesti vireitä asiakkaita (MMSE >23) oli odotuksiin nähden yllättävän vähän, vain kolme henkilöä 104:stä. Koska näitä tietoja ei ollut käytettävissä 61:ltä asiakkaalta, on johtopäätösten suhteen oltava varovainen. Saattaa olla, että juuri hyväkuntoisilta ei ollut toimintakykyä mitattu. Hyväkuntoisten vähäinen osuus kyseisessä tarkastelussa toivottavasti kuitenkin viittaa siihen, että LAH:iin lähetetään nykyään painavammin indikaatioin kuin aikaisemmin on todettu (Muurinen 2003). Intervallihoidossa asiakas on osan ajasta kotona, osan laitoksessa. Melkein puolet sairaaloiden LAH-asiakkaista oli intervallihoidossa. Vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa heitä oli yksi neljästä. Intervallihoitoa, jossa asiakas oli puolet ajasta kotona ja puolet laitoksessa, sai kolmasosa säännöllistä intervallihoitoa saavista (30 henkilöä). Koska intervallihoito on tällöin puolittaista laitoshoitoa, siihen ei pitäisi päätyä kuin äärimmäisen tarkan harkinnan jälkeen. LAH:a tulisi ensisijaisesti tarjota vain tarpeen ilmaantuessa tai esim. 2-3 kertaa vuodessa. Ainakin intervallien kotihoidon osuuden tulisi pääsääntöisesti olla pidempi kuin laitoshoidon osuuden. Jos nykyisen rytmityksen sijaan hoidettaisiin esimerkiksi viikko laitoksessa ja 3 viikkoa kotona, voitaisiin intervalliasiakkaiden määrä kaksinkertaistaa

14 11 ilman paikkalisäystä. Puolittainen laitoshoito saattaa lisäksi olla iäkkäälle asiakkaalle raskasta, kun hän joutuu kahden viikoin välein muuttamaan kotoa laitokseen ja laitoksesta kotiin. Tämän vuoksi vaihtoehdon löytäminen kahden viikon rytmillä toistuvalle intervallihoidolle olisi tärkeää. Lyhytaikaishoitojaksot olivat tavattoman pitkiä, keskimäärin ne kestivät 4 viikkoa. Jo puolta lyhyemmässä ajassa ikäihminen yleisen käsityksen mukaan on riskissä laitostua. Tehostetussa palveluasumisessa hoidettiin asiakkaita keskimäärin jopa 1½ kk:n ajan. Paikkojen tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen käytön varmistamiseksi hoitoajat tulisi rajata 1-3 viikon mittaisiksi, asiakkaan ja tämän omaisen tarpeiden mukaan. Tavoitteena on mahdollisimman lyhyt, kotona asumista tukeva hoitojakso. Laitoshoidon kehittämisohjelman (Valvanne ym. 2002b) mukaan LAH-jaksojen pituus tulee suunnitella asiakkaan tarpeista lähtien. Joskus riittää muutama päivä, joskus tarvitaan muutama viikko. Olennaista on joustavuus, vaikka se on kova haaste hoitoyksiköille. Omaisen tyytyväisyyttä ja jaksamista lisää kokemuksen perusteella tieto siitä, että hän tarvittaessa saa omaisensa vaikka heti hoitoon. Laitoshoidon kehittämisohjelmassa vuosille (Valvanne ym. 2002b) lyhytaikaishoidon aiheet määriteltiin seuraavasti. LAH:n tulee palvella ensisijaisesti: 1. Omaishoitajia, joiden hoidettava kuuluu omaishoidon tuen piiriin tarjoamalla heille mahdollisuus lakisääteiseen lomaan. 2. Muita omaisia, jotka hoitavat vaikeasti sairaita ja toimintakyvyttömiä henkilöitä kotona, esimerkiksi omaisen uupuessa tai kotitilanteen muutoin kriisiytyessä. 3. Sairaaloiden akuuttiyksiköistä uloskirjoitettavia asiakkaita, jotka tarvitsevat määräajan ympärivuorokautista hoitopaikkaa ( toipilaskotia ) ennen kotiin tai palvelutaloon siirtymistä. LAH:n kohdentaminen onnistui nyt tehdyn selvityksen mukaan paremmin kuin aikaisemmin tehdyn tutkimuksen mukaan (Muurinen 2003). Omaisen lepo oli tärkein LAH-jaksolle tulon peruste. Kuntoutukseen tuli 16 %. Heistä osa oli mahdollisesti laitospalveluohjelmassa mainittuja toipilaita. Sinänsä laitoshoidon kehittämisohjelman mukaan kuntoutuksen tulee tapahtua pääsääntöisesti sairaalan akuuttisosastoilla ja mahdollinen jatkokuntoutus kotona esim. päiväsairaalan, kotisairaalan, kotiinkuntoutusosaston tai kotihoidon tukemana. Joissakin

15 12 tilanteissa mainittu toipilaskotityyppinen välivaihe on tarpeen (esim. potilaalla kipsi 6 viikkoa jalassa eikä kotona asuminen ole mahdollista). Turvallisuuden tukeminen, virkistyminen ja kodin remontti eivät täytä laitoshoidon kehittämisohjelmassa esitettyjä lyhytaikaishoidon indikaatioita. Kotihoitoa tuleekin kehittää niin, että se takaa riittävän turvallisuuden. Ympärivorokautinen hoito on liian kallis ja tuhti virkistysmuoto. Virkistys- ja palvelukeskukset ovat sitä varten. Kodin peruskorjauksen vuoksi tarvittava tilapäisasuminen tulee järjestää muualla kuin lyhytaikaishoitopaikoilla. Tähän tarkoitukseen tulee harkita esim. kaupungin vuokra-asuntojen tarjoamista ja kotihoidon järjestämistä niihin. Lyhytaikaishoitopaikat eivät ole pitkäaikaishoidon odottamista varten. Kun lyhytaikaishoitoon tullaan, tulee tehdä sopimus, että sieltä lähdetään kotiin. Jos kunto LAH:ssa jostain syystä heikkenee huomattavasti, oikea paikka diagnosointia, hoitoa ja kuntoutusta varten on akuuttisairaala. Asiakkaista 23 %:lla ei ollut hoitoon osallistuvaa omaista. Osuus vaikuttaa suurelta, sillä LAH on periaatteessa hoitavan omaisen lepoa varten. Yleisimmät perusteet itsenäisesti selviytyvien hoidolle olivat kuntoutus, turvallisuuden tunteen tukeminen ja asunnon peruskorjaus. Yksinasuvien lyhytaikaishoitoa voidaan toipilasvaiheessa toki ajatella, mutta vanhainkoti useimpien yksin elävien (n=27) sijoituspaikkana tuntuu liian raskaalta. SAS-toiminnan kehittämissuunnitelman mukaan ohjaus lyhytaikaishoitoon tulee tapahtua yhteisten kriteereiden mukaisesti osana SAP-toimintaa. Suositeltavaa on, että ohjaus lyhytaikaishoitoon tapahtuu keskitetysti. LAH-koordinaattoriksi voidaan nimetä esim. SASsijoittaja. Päätöksen lyhytaikaishoidosta tekee SAP-valmistelun pohjalta SAS-työpari. Kohdentamalla lyhytaikaishoito omaishoidon tukemisen ohella akuuttisairaanhoidon jälkeiseen kuntoutukseen ja toipilaskoti-tyyppiseen toimintaan käytetään paikat tarkoituksenmukaisesti ja helpotetaan päivystystilannetta. Sen lisäksi, että lyhytaikaishoito toimii hoitavan omaisen levon mahdollistajana, lyhytaikaishoidolla tuetaan asiakkaan toimintakyvyn säilymistä ja parantumista, niin että hän selviytyy mahdollisimman pitkään kotona. Hoitavan omaisen jaksamista voidaan tukea

16 13 antamalla hänelle tietoa vanhuksen sairauksista ja oikeista hoitotavoista sekä mm. opettamalla hänelle ergonomisesti oikeat työskentelytavat. Koska lyhytaikaishoidon tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn ja päivittäisissä toimissa tarvittavien taitojen ylläpitäminen, LAH:a tarjoavilla yksiköillä tulee olla käytettävissä fysioterapeutin ja toimintaterapeutin palvelut. On saatu hyviä kokemuksia siitä, että kokonaan lyhytaikaiseen hoitoon profiloituneilla osastoilla työskentelee kokopäiväisesti oma fysioterapeutti, joka yksilöllisen suunnitelman mukaan ohjaa asiakasta, omaista ja hoitohenkilökuntaa asiakkaan fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä. Intervalliasiakkaille on erityisen tärkeää sopia yhteiset tavoitteet ja hoitomenetelmät (yhteinen hoitosuunnitelma) koti- ja laitoshoidon työntekijöiden sekä hoitavan omaisen kesken, ja näitä on hyvä arvioida säännöllisesti. Kun asiakas on intervallihoidossa, hänellä tulisi olla samat apuvälineet laitoksessa ja kotona. Kotihoidon tehtävänä on huolehtia siitä, että asiakkaan koti kunnostetaan asukkaan kotona selviytymistä tukevaksi. Lyhytaikaishoito tulee olla selkeästi kotihoidon tukimuoto. Hoitovastuu on näin ollen avohoidolla. Siten kaikkien lyhytaikaisasiakkaiden hoito (yhteinen hoitosuunnitelma) ja heidän omaistensa tukeminen (tiedon antaminen ja ohjaus hoidossa) koordinoidaan kotihoidosta käsin. Lyhytaikaisessa hoidossa olevien asiakkaiden lääketieteellisen hoidon vastuukysymyksistä on hoitosuunnitelmassa selvästi sovittava. Koska LAH-asiakkaat ovat avohoidossa olevia, heidän hoitovastuunsa tulisi sen mukaan olla myös avohoidossa. Luonnollisesti LAH-jakson aikaiset hoitotarpeen akuutit muutokset pitää ratkaista hoitopaikassa. 5. KEHITTÄMISSUOSITUKSET Vanhusten laitoshoidon kehittämisohjelmassa esitetään, että LAH:a tulee kehittää ohjelmassa mainittujen suuntaviivojen mukaisesti. Ohjelmassa esitetään, että kehittymisen vauhdittamiseksi tarvitaan yksityiskohtainen suunnitelma LAH:n toteuttamisesta ja LAH:iin liittyvistä vastuukysymyksistä. Taulukkoon 11 on koottu suuntaviivat LAH:n kohdentamiseksi Helsingissä.

17 14 Taulukko 11. Vanhusten lyhytaikaishoidon aiheet ja hoitopaikka Lyhytaikaishoidon aihe Geriatrinen arviointi ja kuntoutus Depressiivisen, dementoituneen tai moniongelmaisen vanhuksen geriatrinen arviointi. Lyhytaikainen tai harvajaksoinen kuntoutus. Sosiaalilääketieteellinen kriisi vanhus sekava Akuutin sairauden jälkeinen kuntoutus Toipilasvaihe akuutin sairauden jälkeinen epävarmuus ja voimattomuus; tai esim. yläraajamurtuman kipsivaihe Sosiaalinen kriisi esim. hoitaja joutuu sairaalaan vanhus raskashoitoinen Sosiaalinen kriisi vanhuksesta riippumattomista syistä (kuten kaltoinkohtelu, asunnon äkillinen menetys) Vapaan järjestäminen omaishoitajalle (raskashoitoinen vanhus) Lyhytaikainen asunnon tarve, esim. asunnon remontti, perhekriisi toimintarajoitteisella ikäihmisellä Yleinen voinnin heikentyminen Turvattomuus Paikka Akuuttisairaala Päiväsairaala Akuuttisairaala Akuutti - tai pitkäaikaissairaala Kotihoito tai palvelutalo Palvelutalo tai vanhainkoti tai kriisipaikka Palvelutalo tai kriisipaikka Palvelutalo tai vanhainkoti Jos erityistä syytä, esim. potilaan voinnin tai hoidon arviointi (käytösoireet, lääkitys ym.): akuutti- tai pitkäaikaissairaala Vanhusten asuintalo tai palvelutalo Kotihoito + kuntouttava työote tai päivätoiminta Kotihoito, päivätoiminta tai sosiaalityön lähityö Vanhusten lyhytaikaishoidon toteutuksessa tulisi noudattaa seuraavanlaisia toimintaperiaatteita: - LAH-jaksoille sijoitetaan 65-vuotta täyttäneitä, toimintarajoitteisia henkilöitä. LAH:n pääasiallisimmat perusteet ovat hoitavan omaisen lepo ja asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvä kuntoutus. Ensisijaisesti on turvattava omaishoitajien lakisääteiset vapaapäivät. Hoitoa tarvitsevat asiakkaat hoidetaan pääsääntöisesti kotihoidossa, kotiinkuntoutusosastoilla tai sairaaloiden osastoilla. LAH-paikkoja ei käytetä pitkäaikaispaikan odotukseen. Asiakasta ei sijoiteta asunnon peruskorjauksen vuoksi laitokseen tai palvelutaloon, mikäli hänellä ei ole hoidon tarvetta. Asuntojen

18 15 peruskorjaustilanteessa asukkaat etsivät korvaavan asunnon itsenäisesti. Tarvittaessa kaupunki voi osallistua tilapäisasumisen järjestämiseen joko kaupungin vuokra-asunnossa tai vanhusten asuintalossa. - LAH on aina määräaikaista, ja LAH:n pituus määritellään asiakkaan tarpeen mukaan. Pääsääntöisesti jakso voi olla vain joitakin päiviä, ja vain painavista syistä yli kaksi viikkoa. Tarvittaessa LAH voidaan toteuttaa säännöllisin väliajoin tapahtuvana intervallihoitona, joka voi toistua yksilöllisesti määritetyllä rytmillä. Pääsääntöisesti intervallihoidossa pyritään mahdollisimman lyhyeen laitosjaksoon ja tätä pidempään kotihoitojaksoon. - LAH keskitetään vähitellen siihen erikoistuneille osastoille. Asiakkaan tarve ja toimintakyky ohjaavat sijoittamista asiakkaalle sopivaan LAH -palvelumuotoon ja - yksikköön. Dementoituneet sijoitetaan dementiayksiköihin, fyysistä kuntoutusta tarvitsevat fyysisesti toimintarajoitteisten yksiköhin, psykogeriatriset asiakkaat psykogeriatrian yksiköihin ja kriisipaikkaa tarvitsevat yksittäisille kriisipaikoille. (Ks. Taulukko 11, s 14.) - Kaikentyyppinen LAH on kuntouttavaa, sekä omaisen jaksamista että asiakkaan kotona selviytymistä tukevaa. Kotihoidolla ja LAH:lla on yhteinen hoitosuunnitelma. Kotihoito koordinoi LAH-asiakkaiden hoitoa ja pitää yhteyksiä laitoksiin ja palvelutaloihin yhteisistä asiakkaista. Kotihoito kirjaa ja ilmoittaa laitokseen tai palvelutaloon sijoittamisen perusteen. Myös LAH:n tavoite ilmoitetaan hoitoyksikköön. - Kuntoutumiseen tähtäävä LAH edellyttää riittävää henkilöstömitoitusta ja koulutettua henkilöstöä. Henkilöstörakenne on dementia-, psykogeriatria- ja fyysisesti toimintarajoitteisten LAH-yksiköissä sairaanhoitajista ja lähihoitajista muodostuva. Erityisesti fyysisesti toimintarajoitteisten yksikössä sairaanhoitajan voi korvata fysioterapeutilla ja lähihoitajien valinnassa voi suosia kuntoutumiseen suuntautuneita henkilöitä, tai tehtävään voidaan valita myös kuntohoitaja.

19 16 Vanhusten lyhytaikaishoidon toiminnan kehittämiseksi esitetään seuraavat toimenpideehdotukset: 1. Ratkaisun LAH:n tarpeesta tekee SAS-työpari. Kriisisijoitukset sosiaalisista syistä voi tehdä sosiaalityöntekijä. 2. Pääsääntöisesti nykyiset LAH-paikat suunnataan siten, että fyysisesti toimintarajoitteiset LAH-asiakkaat hoidetaan palvelutaloissa, dementoituneet ja psykogeriatriset asiakkaat vanhainkodeissa, sairaanhoitoa jaksonsa aikana vaativat asiakkaat pitkäaikaissairaaloissa. Jatkossa selvitetään mahdollisuutta perustaa LAH-kriisipaikkoja palvelutaloihin ja vanhainkoteihin. 3. LAH-paikkojen määrää lisätään vuosina viisi paikkaa vuodessa. LAHpoikkileikkausselvityksen (2003) ja LAH-paikkaselvityksen (2004) perusteella palveluasumisesta varataan vuonna 2005 LAH:iin 65 paikkaa. Vanhainkotien paikoista varataan LAH-käyttöön 105 paikkaa. Pitkäaikaissairaanhoidon paikoista LAH:iin varataan 20 paikkaa. LAH:a on siten vuonna 2005 kaikkiaan 190 paikkaa. Tämän volyymin noston arvioidaan riittävän LAH:n todennäköisesti kasvavaan tarpeeseen, kun olemassa olevan LAH-kapasiteetin kohdentamisessa edetään suunnitellulla tavalla. Mikäli omaishoidon tuen myöntämisperusteisiin ja tukitoimenpiteisiin suunnitellaan huomattavia muutoksia, LAH-paikkojen määrä on arvioitava uudelleen. (Taulukko 12.) Taulukko 12. LAH-paikkojen määrällinen kehitys Toteutunut Tavoite Väestö ja peittävyys vuotta täyttänyt väestö vuotta täyttänyt väestö Peittävyys 65+ väestöstä Peittävyys 75+ väestöstä LAH-paikkojen määrä

20 17 LÄHTEET Cox C Findings statewide program of respite care: A comparison of service users, stoppers and nonusers. The Gerontologist, 37, Kosloski K, Montgomery R The impact of respite use on nursing home placement. The Gerontologist, 35, Kumpulainen A. Viiden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu Viisikko-työryhmän julkaisusarja 6/2003. Edita Oy Ab. Muurinen S Hoitotyö ja hoitohenkilöstön rakenne vanhusten lyhytaikaisessa laitoshoidossa. Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 936. Tampere University Press, Tampere. Valvanne J, Rautio M yhteistyössä suomen dementiahoitoyhdistyksen kanssa Oikeat palvelut oikealla tavalla oikeaan aikaan. Dementoituneiden hoidon kehittämisohjelma. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2002:15. Helsingin kaupungin terveysviraston monisteita 2002:9. Valvanne J, Backlund K, Finne-Soveri H, Peiponen A, Virtaniemi S, Muurinen S. 2002b. Turvallista ja laadukasta elämää ammattitaitoisilla ja oikea-aikaisilla palveluilla. Laitoshoidon kehittämisohjelma vuosille Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2002:18. Helsingin kaupungin terveysviraston monisteita 2002:11.

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT Sijoitushoitaja Elina Niskakangas 27.4.2009 1.INTERVALLI/JAKSOHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Lisätiedot

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri ja RAI projektipäällikkö, Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Kuntoutuminen -mitäse on? toimintakyvyn

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan 1.1.2006 lukien. Tulevan kuntaliitoksen johdosta omaishoidon

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Köyliön kunta OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE

Köyliön kunta OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE Köyliön kunta OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE Omaishoidontuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (2005/937). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 1.11.05 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA

JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA Palvelukeskus Kanervalassa on varattuna hoitopaikkoja lyhytaikaista hoitoa tarvitseville asiakkaille. Paikat on tarkoitettu pääsääntöisesti omaishoitajien vapaapäivien ajaksi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Vanhustyön vastuualuepäällikön ehdotus: Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset

Vanhustyön vastuualuepäällikön ehdotus: Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet Perusturvaltk 42 / 08.02.2006 Vuoden 2006 alusta tuli voimaan laki omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidon tuki on osa sosiaalipalveluja, jonka

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2016 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO,

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje

Omaishoidontuen toimintaohje Omaishoidontuen toimintaohje 1/2015 Sisällysluettelo 1. Omaishoidon tuen hakeminen... 2 2. Omaishoidontuen myöntämisedellytykset... 2 3. Hoito- ja palvelusuunnitelma... 2 4. Päätös omaishoidontuesta sekä

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA:

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Liite 2 PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Kuvaus tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Vanhusten palvelut Helsinki

Vanhusten palvelut Helsinki Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 2015 SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 1 Yleiset periaatteet Suonenjoen kaupungin vanhuspalvelut tuottavat ja järjestävät sosiaalihuoltolain ( :t 17, 22, 23, 24 ja 25) mukaisia asumispalveluja

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013 IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS Tiedotustilaisuus Sairaalasta kotiin - kotihoito on ikäihmisten palvelujen perusta Laitostavasta rakenteesta siirrytään kotona pärjäämistä ja itsehoitoisuutta tukevaan

Lisätiedot

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä RAI- seminaari.9. Paasitorni, Helsinki Rauha Heikkilä 5.. Esityksen nimi / Tekijä 1 sisältö Kunta -vertailutietokanta

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 16.12.2003 Aila Kumpulainen 1 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot