Vanhusten lyhytaikaishoidon (LAH) nykytila ja kehittämissuositukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhusten lyhytaikaishoidon (LAH) nykytila ja kehittämissuositukset"

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2004:9 Vanhusten lyhytaikaishoidon (LAH) nykytila ja kehittämissuositukset Seija Muurinen, Jaakko Valvanne, Ilkka Sahi, Arja Peiponen, Pirjo Tolkki ja Maarit Soveri

2 HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGFORS STAD CITY OF HELSINKI KUVAILULEHTI SOSIAALIVIRASTO SOCIALVERKET SOCIAL SERVICES DEPARTMENT PRESENTATIONSBLAD TERVEYSVIRASTO HÄLSOVÅRDSVERKET DEPARTMENT OF HEALTH CARE PRESENTATION Tekijä(t) - Författare - Author(s) Seija Muurinen, Jaakko Valvanne, Ilkka Sahi, Arja Peiponen, Pirjo Tolkki, Maarit Soveri Nimeke - Titel - Title Vanhusten lyhytaikaishoidon (LAH) nykytila ja kehittämissuositukset Julkaisija (virasto tai laitos) - Utgivare (verk eller inrättning) Publisher (city department or office) Helsingin sosiaalivirasto Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2004 Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 22 s. Sarja - Serie - Series Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä ISSN/Sosv ISSN/Tervv ISBN/Sosv Tiivistelmä - Referat - Abstract ISBN/Tervv Osanumero - Del nummer Part number 2004:9 Kieli - Språk - Language suomi Tämän selvityksen tarkoituksena oli kuvata vanhusten lyhytaikaishoidon nykytilaa ja esittää lyhytaikaishoidon kehittämissuositukset. Nykytilaa selvitettiin lähettämällä kaikkiin Helsingin palveluasumisyksiköihin, vanhainkoteihin ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaisyksiköihin kysely, joka koski Helsingin kaupungin hoitoon ohjaamia lyhytaikaishoidossa olevia asiakkaita. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa ilmoitettiin olleen 165 asiakasta. Heistä palveluasumisyksiköissä oli 25 % (n=42), vanhainkodeissa 64 % (n=105) ja terveyskeskuksen pitkäaikaisosastoilla 11 % (n=18). Asiakkaista 95% oli 65 vuotta täyttäneitä. Tärkeimmät lyhytaikaishoitoon tulon perusteet olivat omaisen lepo ja asiakkaan kuntoutus. Lähes puolet asiakkaista hoidettiin erityisesti lyhytaikaishoitoon suunnitelluilla osastoilla. RaVa-indeksin keskiarvojen perusteella lyhytaikaishoidettavien toimintakyky oli sitä heikompi, mitä raskaammalla hoidon tasolla heitä hoidettiin, joskaan kaikkien asiakkaiden toimintakykyä ei ollut mitattu. Melkein puolet terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaisyksiköiden LAH-asiakkaista oli intervallihoidossa. Vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa heitä oli yksi neljästä. Lyhytaikaishoitojaksot olivat keskimäärin neljä viikkoa pitkiä. Vanhusten lyhytaikaishoidolle määriteltiin selvityksen tulosten perusteella toimintaperiaatteet sekä esitettiin toimenpide-ehdotukset. Lisäksi laadittiin suuntaviivat lyhytaikaishoidon kohdentamiseksi eri palvelumuotoihin. Lyhytaikaishoidon paikkojen määrää päätettiin lisätä vuoteen 2007 saakka viisi paikkaa vuodessa. Avainsanat - Nyckelord - Key words vanhukset; lyhytaikaishoito; kehittäminen Hinta Pris Price Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Telekopio: Sähköposti: Tiimiposti: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, HELSINGFORS STAD Telefon: Telefax: E-post: Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Distribution and sales: Social Services and Health Care Information Services PB 7010, Helsingin kaupunki Telephone: Telefax: Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv doc

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET Taustatietoja palveluiden tuottajista ja asiakasrakenteesta Asiakkaiden hoitoisuus Lyhytaikaishoidon jaksot ja pituus Lyhytaikaishoidon peruste Kotona saatu apu POHDINTA KEHITTÄMISSUOSITUKSET LÄHTEET LIITE LIITE

4 1 1. JOHDANTO Tässä raportissa esitetään vanhusten lyhytaikaishoidosta tehdyn poikkileikkausselvityksen tulokset sekä selvityksen perusteella laaditut lyhytaikaishoidon kehittämissuositukset. Tutkimus koskee lyhytaikaisessa hoidossa lokakuussa 2003 olleiden asiakkaiden profiilia ja hoitojakson perusteita. Kehittämissuosituksissa esitetään sekä yleisiä lyhytaikaisen hoitojakson periaatteita että toimenpide-ehdotuksia. Vanhusten lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan kotona asuvalle iäkkäälle henkilölle järjestettävää lyhyttä hoito- tai palvelujaksoa ympärivuorokautisen hoidon tai palveluasumisen yksikössä. Lyhytaikaisen hoidon ensisijaisena tarkoituksena on tarjota omaishoitajille mahdollisuus lepoon ottamalla hoidettava henkilö lyhytaikaisesti ympärivuorokautiseen hoitoon. Sekä lyhytaikaisesta laitoshoidosta että lyhytaikaisesta palveluasumisesta käytetään tässä raportissa käsitettä lyhytaikaishoito (LAH). Lyhytaikaishoidon katsotaan yleisesti lykkäävään pysyvän laitoshoidon tarvetta. Vakuuttavaa tutkimusnäyttöä LAH:n pitkäaikaishoitoa myöhentävästä vaikutuksesta ei kuitenkaan ole, vaikkakin joissakin yksittäisissä tutkimuksissa on tämän suuntaisia tuloksia saatu (esim. Kosloski ja Montgomery 1995). Omaishoitajien taakan keventämisessä LAH puolustaa paikkaansa (mm. Cox 1997). Helsingin kaupungin oman tehostetun palveluasumisen asumisvuorokausista 2,8 % ja omien vanhainkotien hoitovuorokausista 5,7 % käytettiin vuonna 2002 LAH:iin. Kaikista (omat ja ostopalvelu) hoitovuorokausista oli tehostetun palveluasumisen LAH:a 4,5% ja vanhainkotien LAH:a 5,6%. Kuitenkin vuotta 2002 koskevan Viisikko-raportin (Kumpulainen 2003) mukaan Helsingissä oli vuonna 2002 lyhytaikaishoidon hoitopäivien osuus vanhainkotien 65 vuotta täyttäneiden hoitopäivistä viisikon matalin. Helsingin vanhainkodeissa LAH:iin käytettiin 5,5 % hoitopäivistä, muiden kaupunkien osuudet vaihdellessa Turun 5,6 %:sta Vantaan 11,4 %:n välillä. Viisikko selvityksestä ei ole saatavissa vertailutietoja palveluasumisen LAH:sta. Kokemuksen mukaan LAH:n aiheet ovat epäselviä ja kriteerit tuntuvat vaihtelevan suurpiireittäin. Tätä tukee väitöskirjatutkimus Helsingistä (Muurinen 2003). Moni LAH:iin

5 2 tulevista oli tutkimuksen mukaan hyväkuntoinen ja yksinasuva. LAH:n kohdentamisessa näyttäisi näin ollen olevan huomattavasti kehittämisen varaa. Koska pitkäaikaishoidon sairaansijojen vähentäminen Helsingissä 188:lla vuonna 2004 aiheuttaa edelleen painetta kaikilla hoidon tasoilla, on myös LAH-paikkojen määrää tarkasteltava kriittisesti. Tämän selvityksen tarkoituksena oli selvittää LAH:n nykytilaa. Selvityksen tekemiseen osallistui vanhuspalveluprojektin (Vapro) sekä vanhusten laitos- ja asumispalvelut -yksikön (Valas) asiantuntijoita ja hoitotieteen opiskelija Maarit Soveri. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Lokakuussa 2003 lähetettiin kaikkiin Helsingin palveluasumisen yksiköihin, vanhainkoteihin ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoitoyksiköihin kysely, joka koski Helsingin kaupungin hoitoon ohjaamia lyhytaikaishoidossa olevia asiakkaita (liite 1). Vastaukset koottiin Vanhusten laitos- ja asumispalveluissa. Aineisto analysoitiin SPSS ohjelmalla. 3. TULOKSET 3.1. Taustatietoja palveluiden tuottajista ja asiakasrakenteesta Kyselyyn lyhytaikaishoidosta saatiin vastaus 13 palveluasumisyksiköltä, 12 vanhainkodilta ja kuudelta terveyskeskussairaalalta. Kaupungin omia yksiköitä oli palveluasumisen yksiköistä yksi ja vanhainkodeista neljä. Lyhytaikaishoidossa ilmoitettiin olleen 165 asiakasta. Heistä palveluasumisyksiköissä oli 25 % (n=42), vanhainkodeissa 64 % (n=105) ja terveyskeskuksen pitkäaikaisosastoilla 11 % (n=18). Lyhytaikaisasiakkaiden osuus palveluasumisen paikoista (N=3823) oli 1 %, vanhainkotien paikoista (N=2398) 4.4 % ja terveyskeskussairaaloiden paikoista (N=1444) 1.2%. Kaikista laitos- ja asumispaikoista (N=7665) lyhytaikaisasiakkaita oli 2.2 % ja ympärivuorokautisen hoidon paikoista 3.2 % (N=5082). Lyhytaikaisasiakkaita oli 75 vuotta täyttänyttä väestöä kohden kaikkiaan 0.5%. Lyhytaikaispaikkojen lukumäärä haluttiin tarkistaa ennen lyhytaikaisen laitoshoidon volyymin suunnittelua vuosille Tarkistusselvityksen (toukokuu 2004) mukaan

6 3 LAH-paikkoja oli kaupungin omissa palvelutaloissa 29, ostopalvelupalvelutaloissa 37, omissa vanhainkodeissa 45, ostopalveluvanhainkodeissa 58 ja pitkäaikaissairaaloissa Yhteensä paikkoja oli 186, kun pitkäaikaissairaalan luvusta huomioidaan suurempi luku. Eroa 2004 paikkojen ja lokakuussa 2003 tehdyn poikkileikkausselvityksen asiakkaiden lukumäärässä oli 24. Palvelutaloissa oli enemmän LAH-paikkoja kuin oli ilmoitettu LAHjaksolla olleita asiakkaita. Muissa palvelumuodoissa paikkojen ja asiakkaiden määrä oli sama, ero oli 0-2 palvelumuotoa kohden. Asiakkaiden keski-ikä oli 80,6 vuotta (vaihteluväli vuotta). Naisia oli 62% ja miehiä 37%. Terveyskeskusten pitkäaikaisosastoilla lyhytaikaishoidossa olleista asiakkaista yli puolet oli miehiä. Palveluasumisyksiköissä ja vanhainkodeissa oli enemmistö naisia. Taulukko 1. Asiakkaiden sukupuolijakauma eri palvelumuodoissa (%) Sukupuoli TKS (* VK (* PA (* YHT. n=18 n=105 n=41 n=164 Nainen 44 (n=8) 66 (n=69) 61 (n=25) 62 (n=102) Mies 56 (n=10) 34 (n=36) 39 (n=16) 38 (n=62) *)TKS=terveyskeskussairaalan pitkäaikaisyksikkö, VK=vanhainkoti, PA=palveluasumisyksikkö Suurin ikäryhmä oli vuotiaat LAH-asiakkaat. Heitä oli 39 % (n=63) kaikista asiakkaista. Terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaisosastoilla LAH-asiakkaiden ikäjakauma oli tasaisempi kuin vanhainkodeissa ja palveluasumisyksiköissä. Vanhainkodeissa suurin ryhmä LAH-asiakkaista oli vuotiaita. Palveluasumisyksiköissä suurimman ryhmän muodostivat vuotiaat. Taulukko 2. Asiakkaiden ikäjakauma eri palvelumuodoissa (%) Ikä TKS VK PA YHT. n=16 n=105 n=42 n= v. 19 (n=3) 4 (n=4) 5 (n=2) 5 (n=9) 65-74v. 38 (n=6) 16 (n=17) 19 (n=8) 19 (n=31) 75-84v. 31 (n=5) 39 (n=41) 40 (n=17) 39 (n=63) 85-95v. 12 (n=2) 41 (n=43) 36 (n=15) 37 (n=60)

7 4 Asiakkaista 42% hoidettiin erityisesti lyhytaikaishoitoon suunnitelluilla osastoilla ja viidennes dementiaosastoilla. Taulukko 3. Asiakkaiden jakautuminen osastotyypin mukaan eri palvelumuodoissa (%) Osaston tyyppi TKS VK PA YHT. n=18 n=105 n=42 n=165 LAH-osasto 5 (n=1) 54 (n=57) 26 (n=11) 42 (n=69) Dementiaosasto 39 (n=7) 13 (n=14) 26 (n=11) 19 (n=32) Psykoger.osasto 3 (n=1) 1 (n=1) Fyysisesti rajoitt. 6 (n=1) 2 (n=2) 12 (n=5) 5 (n=8) Sekaosasto 28 (n=5) 24 (n=25) 2 (n=1) 19 (n=31) Muu osasto 22 (n=4) 7 (n=7) 31 (n=13) 14 (n=24) Muu osasto oli kuvattu mm. termein ryhmäkoti, palvelutalo, tehostettu palveluasuminen, raskas hoiva, jonotusosasto, yhdistetty lyhytaikais-pitkäaikaispäätös-akuutti (LAH/PAP/Ac). LAH-osastoja oli yhteensä 8, dementiaosastoja 13, psykogeriatrisia osastoja 1, fyysisesti toimintarajoitteisten osastoja 4 ja sekaosastoja sekä muita osastoja Asiakkaiden hoitoisuus Selvityksen kohteena olleissa yksiköissä hoitoisuutta mitattiin fyysistä toimintakykyä kuvaavalla RaVa-indeksillä ja kognitiivista toimintakykyä mittaavalla MMSE-testillä. RaVaindeksi -arvo ilmoitettiin 72 %:lle asiakkaista ja MMSE-pisteet 75 %:lle. Kaikista tutkituista 89%:lla RaVa-mittaus ja 82 %:lla MMSE-arvio oli tehty 6 kk:n sisällä. Päivämäärämerkinnöistä ilmeni, että 31 RaVa- tai MMSE-mittausta tehtiin kyseisen lyhytaikaishoitojakson aikana. RaVa-indeksin keskiarvo oli 2,72 (vaihteluväli ,02). Yli 4,0-Rava-indeksi -arvot löytyivät terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaisosastoilta. MMSE-pisteiden keskiarvo oli 17,8 (vaihteluväli 0-30). Neljältä LAH-asiakkaalta, kaikki samasta vanhainkodista, oli mitattu hoitoisuus SAS-pistein. Keskiarvo oli 9,75 (vaihteluväli 1-19).

8 5 Terveyskeskuksen pitkäaikaishoidossa LAH-asiakkaiden keski-ikä oli matalampi kuin muissa palvelumuodoissa ja RaVa-indeksi -arvo osoitti raskaampaa hoitoisuutta kuin muiden palvelumuotojen RaVa-arvot. MMSE-pisteet osoittivat myös terveyskeskussairaaloiden LAHasiakkailla heikompaa kognitiivista toimintakykyä kuin vanhainkotien tai palveluasumisyksikköjen LAH-asiakkailla. Taulukko 4a. Asiakkaiden iän sekä RaVa-indeksin ja MMSE-pisteiden keskiarvot eri palvelumuodoissa Ikä RaVa MMSE TKS k.a. 73 (n=16) 3,22 (n=16) 13 (n=14) VK k.a. 82 (n=105) 2,7 (n=68) 18 (n=78) PA k.a. 81 (n=42) 2,51 (n=33) 18 (n=32) YHT. k.a. 81 (n=163) 2,72 (n=117) 17 (n=124) Taulukko 4b. Asiakkaiden jakautuminen Rava- ja MMSE-pisteiden mukaan koko aineistossa (n) Rava-luokitus MMSEluokitus Yhteensä Yhteensä Lyhytaikaishoidon jaksot ja pituus Palveluasumisyksiköissä yli puolet LAH-asiakkaista (59%, n=23) oli kertaluonteisella jaksolla, kun taas terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaisosastoilla kertaluonteisesti oli vain 17% (n=3). Säännöllisesti toistuvalla intervallijaksolla oli terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaisosastoilla 44% asiakkaista. Vanhainkodeissa LAH-jaksot jakautuivat tasaisimmin intervallin, epäsäännöllisesti toistuvien ja kertaluonteisten jaksojen kesken.

9 6 Taulukko 5. Asiakkaiden jakautuminen hoitomuodon mukaan eri palvelumuodoissa (%) Hoitomuoto TKS VK PA YHT. n=18 n=105 n=39 n=162 Intervalli 44 (n=8) 26 (n=27) 23 (n=9) 27 (n=44) Epäsäänn.toistuva 39 (n=7) 37 (n=39) 18 (n=7) 33 (n=53) Kertaluonteinen 17 (n=3) 37 (n=39) 59 (n=23) 40 (n=65) LAH-jakson pituus oli keskimäärin 28 vrk. Yleisin (n. 40 %) LAH-jakson pituus oli 14 päivää. Eroja eri palvelumuotojen välillä oli niin, että palveluasumisyksiköissä 2 viikon LAHjaksolla oli 20 %, vanhainkodeissa 47 % ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidon osastoilla 41% asiakkaista. Yli 85 päivän jaksoja oli palveluasumisyksiköissä 7 ja vanhainkodissa 1. Taulukko 6. Asiakkaiden hoitojakson keskimääräinen pituus vuorokausina eri palvelumuodoissa TKS VK PA YHT. LAH-jakso vrk k.a. 19 (n=17) 23 (n=104) 46 (n=41) 28 (n=162) Taulukko 7. Asiakkaiden jakautuminen hoitojakson pituuden mukaan eri palvelumuodoissa (%) Hoitovuorokaudet TKS VK PA YHT. n=17 n=104 n=41 n= vrk 18 (n=3) 7 (n=7) 5 (n=2) 7 (n=12) 8-14 vrk 53 (n=9) 57 (n=59) 24 (n=10) 48 (n=78) >14 vrk 29 (n=5) 36 (n=38) 71 (n=31) 45 (n=72) Intervallihoito 2 viikkoa kotona/2 viikkoa hoidossa oli kirjattu 32%:lle (n=30). Suuria eroja ei palvelumuotojen välillä ollut, mutta vanhainkodeissa oli vähemmän säännöllistä intervallihoitoa ja enemmän epäsäännöllistä kuin palveluasumisyksiköissä tai terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaisosastoilla.

10 7 Taulukko 8. Asiakkaiden jakautuminen 2/2 -viikon intervallihoidon ja epäsäännöllisesti toistuvan hoidon mukaan eri palvelumuodoissa (%) LAH-jaksotus TKS VK PA YHT. n=15 n=64 n=15 n=94 2vko/2vko 47 (n=7) 27 (n=17) 40 (n=6) 32 (n=30) Muu 53 (n=8) 73 (n=47) 60 (n=9) 68 (n=64) 3.4. Lyhytaikaishoidon peruste Omaisen lepo oli tärkein LAH-jaksolle tulon peruste. Terveyskeskussairaalan pitkäaikaisosastoilla oli 67% (n=12) LAH-asiakkaista omaisen levon vuoksi. Vanhainkodeissa heitä oli 31% (n=33) ja palveluasumisyksiköissä 31% (n=13). Omaishoidon lakisääteisten vapaapäivien vuoksi oli ainoastaan vanhainkodeissa 7 asiakasta, mikä oli 4% kaikista asiakkaista. Toiseksi tärkein LAH-peruste oli asiakkaan kuntoutus. Sitä varten oli hoidossa 16% (n=26) asiakkaista. Muut syyt oli kolmanneksi tärkein peruste. Tähän ryhmään kuului 15% kaikista asiakkaista (n=24). Palveluasumisyksiköissä ilmeni merkittäväksi (16%, n=7) LAH-jakson syyksi pitkäaikaispaikan odottaminen. Vertailtaessa alle 65-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden hoidon perustetta, alle 65-vuotialla hoidon peruste oli useammin omaisen lepo ja kuntoutus tai muuksi syyksi kirjattu peruste kuin 65 vuotta täyttäneillä. Yksin asuvilla lyhytaikaishoidon peruste oli yleisimmin asiakkaan kuntoutus, turvallisuuden tunteen tukeminen ja asunnon peruskorjaus. Mikäli LAH-jaksoa ei olisi voitu järjestää, asiakkaan avun tarve ja hoito olisi kyselyyn vastanneiden hoitajien mielestä voitu useimmin (n=38) korvata kotihoitoa tehostamalla. Monen mielestä (n=18) hoitoa ei olisi voitu korvata mitenkään muuten tai asukas olisi selviytynyt kotona huonosti (n=15). Suuri osa asiakkaista (n=32) olisi hoitajien mukaan päätynyt joko pitkäaikaishoitoon tai sairaalaan odottamaan paikkaa, mikäli LAH-jaksoa ei olisi voitu tarjota.

11 8 Taulukko 9. Asiakkaiden hoidon peruste eri palvelumuodoissa (%) LAH-peruste TKS VK PA YHT. n=18 n=105 n=42 n=165 Omaishoidon lakis. tuki 7 (n=7) 4 (n=7) Muu omaisen lepo 67 (n=12) 31 (n=33) 31 (n=13) 35 (n=58 Kuntoutus 17 (n=3) 16 (n=17) 14 (n=6) 16 (n=26) Turvallisuuden tukeminen 11 (n=2) 14 (n=15) 5 (n=2) 12 (n=19) Virkistyminen 3 (n=3) 5 (n=2) 3 (n=5) Remontti 7 (n=7) 9 (n=4) 7 (n=11) Odottaa PAH-paikkaa 8 (n=8) 16 (n=7) 9 (n=15) Muu syy 5 (n=1) 14 (n=15) 19 (n=8) 14 (n=24) Muista syistä nousivat tärkeimmiksi LAH-perusteiksi oikean asumispaikan selvittäminen, toimintakyvyn arviointi sekä omaisen huono terveydentila tai sairaus. Liitteessä 2 on selvitetty avointen kysymysten vastauksia lähemmin Kotona saatu apu Suurinta osaa LAH-asiakkaista, 41% (n=65) auttoi kotona puoliso. Noin neljänneksellä hoitajana oli tytär tai poika (23%, n=37). Osalla asiakkaista (23%, n=36) ei ollut hoitoon osallistuvaa läheistä. Vanhainkodeissa oli muita yksiköitä enemmän niitä asiakkaita, joilla ei ollut hoitoon osallistuvaa läheistä. Taulukko 10. Asiakkaiden jakautuminen kotona auttavan henkilön mukaan eri palvelumuodoissa (%) Auttava henkilö TKS VK PA YHT: n=18 n=102 n=38 n=158 Puoliso 61 (n=11) 39 (n=40) 37 (n=14) 41 (n=65) Tytär/poika 11 (n=2) 24 (n=24) 29 (n=11) 23 (n=37) Muu sukulainen 5 (n=1) 6 (n=6) 10 (n=4) 7 (n=11) Muu läheinen 17 (n=3) 5 (n=5) 3 (n=1) 6 (n=9) Ei hoitoon osallistuvaa 6 (n=1) 26 (n=27) 21 (n=8) 23 (n=36)

12 9 4. POHDINTA Tässä esitetyn poikkileikkausselvityksen mukaan LAH:ssa oli tutkimushetkellä 165 asiakasta. Tämä vastaa 3.2% ympärivuorokautisen hoidon paikoista (N=5082) vuonna Kadon määrästä ei ole tietoa. Terveyskeskussairaaloiden asiakkaiden määrä vaikutti vähäiseltä, mutta sairaalat ovat syksyllä 2003 vähentäneet LAH-asiakkaiden määrää runsaan ylipaikkaisuuden ja sairaansijasupistuksen vuoksi, ja paikkojen tarkistusselvityksessä toukokuussa 2004 voitiin todeta paikkojen ja 2003 ilmoitettujen asiakkaiden määrän vastaavan toisiaan. Palveluasumisessa ilmoitettiin LAH-paikkoja noin 20 enemmän kuin poikkileikkausselvityksessä oli asiakkaita. On kuitenkin täysi syy olettaa, että saadut tulokset voidaan yleistää helsinkiläistä LAH:a koskevaksi. Väestöön nähden miesten osuus on yliedustettuna. Tämä johtunee siitä, että vanhat naiset elävät usein raihnaan vaiheensa yksin, miehet taas raihnastuvat ajoittaista lepoa tarvitseva puoliso vierellään. Miehiä, joilla ei ollut läheistä oli vähemmän (9%) kuin ilman läheistä eläviä naisia (32%). Alle 65-vuotiaita oli 5 %. Heillä hoitojaksolle sijoittamisen syyt olivat muita useammin omaisen lepo ja kuntoutus. Tämän ikäryhmän lyhyt- ja pitkäaikaishoidon järjestelyt tulisi suunnitella pääosin tapahtuvaksi aikuisten palvelujen vastuualueella. Alle 65-vuotiaiden sijoittaminen vanhusten hoidon yksiköihin ei ole asiakkaiden näkökulmasta toivottavaa. Ei ole myöskään vanhusten kannalta suotavaa, että heille varattuja paikkoja käyttävät nuoremmat. Poikkeuksen muodostavat sairaalapaikkaa tarvitsevat henkilöt. Kaksi viidestä asiakkaasta hoidettiin erityisesti lyhytaikaishoitoon suunnitelluilla osastoilla ja yksi viidestä dementiaosastoilla. Dementia on yleisin avun ja laitoshoidon tarvetta aiheuttava krooninen sairausryhmä iäkkäillä. Dementian taudinkuvaan kuuluvat käytösoireet aiheuttavat usein hoitotilanteen kriisiytymistä kotona ja hoitavan henkilön uupumista. Dementiapotilaiden LAH tulisikin keskittää dementoituneiden hoitoon erikoistuneisiin yksiköihin ja dementiaryhmäkoteihin Dementoituneiden hoidon kehittämisohjelman (Valvanne ym. 2002) suositusten mukaisesti. Kaiken kaikkiaan LAH tulisi keskittää muutamille lyhytaikaishoitoon erikoituneille osastoille.

13 10 LAH:n tarkoitus on antaa omaishoitajalle vapaata, mutta myös samalla kuntouttaa asiakasta selviytymään mahdollisimman pitkään kotona. Tämä asettaa hoitotoiminnalle vaatimuksia, joihin vastaamiseen tarvitaan erityisosaamista. Henkilöstöllä tulee olla valmiuksia ja osaamista moniammatilliseen yhteistyöhön ja monialaiseen kuntoutukseen. Tämä tarkoittaa henkilöstömitoitukseen ja rakenteeseen panostamista. Yksittäisillä LAH-paikoilla tavoitteellinen kuntoutustoiminta on vaikeampi toteuttaa kuin erityisesti tämänkaltaiseen toimintaan suuntautuneilla osastoilla, joilla LAH-asiakkaiden hoito on jokapäiväistä toimintaa. Kotiin annettavien kuntoutuspalvelujen vähäisyys on ilmeinen ongelma, joka saattaa aiheuttaa kuntoutusta tarvitsevien henkilöiden hakeutumista lyhytaikaiselle hoitojaksolle (Muurinen 2003). RaVa-indeksin keskiarvojen perusteella lyhytaikaishoidettavien toimintakyky oli sitä heikompi, mitä raskaammalla hoidon tasolla heitä hoidettiin. Nykyinen hoidon porrastuksen periaate näyttää siis toteutuvan myös LAH:ssa. Pitkäaikaissairaala ei kuitenkaan ole sopiva hoitopaikka kotihoidossa oleville dementoituneille henkilöille, mikäli he eivät samalla ole sairaanhoitoa tarvitsevia. MMSE:n ja ja RaVa-indeksin ristiintaulukoinnin perusteella hyväkuntoisia (RaVa < 2,0), älyllisesti vireitä asiakkaita (MMSE >23) oli odotuksiin nähden yllättävän vähän, vain kolme henkilöä 104:stä. Koska näitä tietoja ei ollut käytettävissä 61:ltä asiakkaalta, on johtopäätösten suhteen oltava varovainen. Saattaa olla, että juuri hyväkuntoisilta ei ollut toimintakykyä mitattu. Hyväkuntoisten vähäinen osuus kyseisessä tarkastelussa toivottavasti kuitenkin viittaa siihen, että LAH:iin lähetetään nykyään painavammin indikaatioin kuin aikaisemmin on todettu (Muurinen 2003). Intervallihoidossa asiakas on osan ajasta kotona, osan laitoksessa. Melkein puolet sairaaloiden LAH-asiakkaista oli intervallihoidossa. Vanhainkodeissa ja tehostetussa palveluasumisessa heitä oli yksi neljästä. Intervallihoitoa, jossa asiakas oli puolet ajasta kotona ja puolet laitoksessa, sai kolmasosa säännöllistä intervallihoitoa saavista (30 henkilöä). Koska intervallihoito on tällöin puolittaista laitoshoitoa, siihen ei pitäisi päätyä kuin äärimmäisen tarkan harkinnan jälkeen. LAH:a tulisi ensisijaisesti tarjota vain tarpeen ilmaantuessa tai esim. 2-3 kertaa vuodessa. Ainakin intervallien kotihoidon osuuden tulisi pääsääntöisesti olla pidempi kuin laitoshoidon osuuden. Jos nykyisen rytmityksen sijaan hoidettaisiin esimerkiksi viikko laitoksessa ja 3 viikkoa kotona, voitaisiin intervalliasiakkaiden määrä kaksinkertaistaa

14 11 ilman paikkalisäystä. Puolittainen laitoshoito saattaa lisäksi olla iäkkäälle asiakkaalle raskasta, kun hän joutuu kahden viikoin välein muuttamaan kotoa laitokseen ja laitoksesta kotiin. Tämän vuoksi vaihtoehdon löytäminen kahden viikon rytmillä toistuvalle intervallihoidolle olisi tärkeää. Lyhytaikaishoitojaksot olivat tavattoman pitkiä, keskimäärin ne kestivät 4 viikkoa. Jo puolta lyhyemmässä ajassa ikäihminen yleisen käsityksen mukaan on riskissä laitostua. Tehostetussa palveluasumisessa hoidettiin asiakkaita keskimäärin jopa 1½ kk:n ajan. Paikkojen tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen käytön varmistamiseksi hoitoajat tulisi rajata 1-3 viikon mittaisiksi, asiakkaan ja tämän omaisen tarpeiden mukaan. Tavoitteena on mahdollisimman lyhyt, kotona asumista tukeva hoitojakso. Laitoshoidon kehittämisohjelman (Valvanne ym. 2002b) mukaan LAH-jaksojen pituus tulee suunnitella asiakkaan tarpeista lähtien. Joskus riittää muutama päivä, joskus tarvitaan muutama viikko. Olennaista on joustavuus, vaikka se on kova haaste hoitoyksiköille. Omaisen tyytyväisyyttä ja jaksamista lisää kokemuksen perusteella tieto siitä, että hän tarvittaessa saa omaisensa vaikka heti hoitoon. Laitoshoidon kehittämisohjelmassa vuosille (Valvanne ym. 2002b) lyhytaikaishoidon aiheet määriteltiin seuraavasti. LAH:n tulee palvella ensisijaisesti: 1. Omaishoitajia, joiden hoidettava kuuluu omaishoidon tuen piiriin tarjoamalla heille mahdollisuus lakisääteiseen lomaan. 2. Muita omaisia, jotka hoitavat vaikeasti sairaita ja toimintakyvyttömiä henkilöitä kotona, esimerkiksi omaisen uupuessa tai kotitilanteen muutoin kriisiytyessä. 3. Sairaaloiden akuuttiyksiköistä uloskirjoitettavia asiakkaita, jotka tarvitsevat määräajan ympärivuorokautista hoitopaikkaa ( toipilaskotia ) ennen kotiin tai palvelutaloon siirtymistä. LAH:n kohdentaminen onnistui nyt tehdyn selvityksen mukaan paremmin kuin aikaisemmin tehdyn tutkimuksen mukaan (Muurinen 2003). Omaisen lepo oli tärkein LAH-jaksolle tulon peruste. Kuntoutukseen tuli 16 %. Heistä osa oli mahdollisesti laitospalveluohjelmassa mainittuja toipilaita. Sinänsä laitoshoidon kehittämisohjelman mukaan kuntoutuksen tulee tapahtua pääsääntöisesti sairaalan akuuttisosastoilla ja mahdollinen jatkokuntoutus kotona esim. päiväsairaalan, kotisairaalan, kotiinkuntoutusosaston tai kotihoidon tukemana. Joissakin

15 12 tilanteissa mainittu toipilaskotityyppinen välivaihe on tarpeen (esim. potilaalla kipsi 6 viikkoa jalassa eikä kotona asuminen ole mahdollista). Turvallisuuden tukeminen, virkistyminen ja kodin remontti eivät täytä laitoshoidon kehittämisohjelmassa esitettyjä lyhytaikaishoidon indikaatioita. Kotihoitoa tuleekin kehittää niin, että se takaa riittävän turvallisuuden. Ympärivorokautinen hoito on liian kallis ja tuhti virkistysmuoto. Virkistys- ja palvelukeskukset ovat sitä varten. Kodin peruskorjauksen vuoksi tarvittava tilapäisasuminen tulee järjestää muualla kuin lyhytaikaishoitopaikoilla. Tähän tarkoitukseen tulee harkita esim. kaupungin vuokra-asuntojen tarjoamista ja kotihoidon järjestämistä niihin. Lyhytaikaishoitopaikat eivät ole pitkäaikaishoidon odottamista varten. Kun lyhytaikaishoitoon tullaan, tulee tehdä sopimus, että sieltä lähdetään kotiin. Jos kunto LAH:ssa jostain syystä heikkenee huomattavasti, oikea paikka diagnosointia, hoitoa ja kuntoutusta varten on akuuttisairaala. Asiakkaista 23 %:lla ei ollut hoitoon osallistuvaa omaista. Osuus vaikuttaa suurelta, sillä LAH on periaatteessa hoitavan omaisen lepoa varten. Yleisimmät perusteet itsenäisesti selviytyvien hoidolle olivat kuntoutus, turvallisuuden tunteen tukeminen ja asunnon peruskorjaus. Yksinasuvien lyhytaikaishoitoa voidaan toipilasvaiheessa toki ajatella, mutta vanhainkoti useimpien yksin elävien (n=27) sijoituspaikkana tuntuu liian raskaalta. SAS-toiminnan kehittämissuunnitelman mukaan ohjaus lyhytaikaishoitoon tulee tapahtua yhteisten kriteereiden mukaisesti osana SAP-toimintaa. Suositeltavaa on, että ohjaus lyhytaikaishoitoon tapahtuu keskitetysti. LAH-koordinaattoriksi voidaan nimetä esim. SASsijoittaja. Päätöksen lyhytaikaishoidosta tekee SAP-valmistelun pohjalta SAS-työpari. Kohdentamalla lyhytaikaishoito omaishoidon tukemisen ohella akuuttisairaanhoidon jälkeiseen kuntoutukseen ja toipilaskoti-tyyppiseen toimintaan käytetään paikat tarkoituksenmukaisesti ja helpotetaan päivystystilannetta. Sen lisäksi, että lyhytaikaishoito toimii hoitavan omaisen levon mahdollistajana, lyhytaikaishoidolla tuetaan asiakkaan toimintakyvyn säilymistä ja parantumista, niin että hän selviytyy mahdollisimman pitkään kotona. Hoitavan omaisen jaksamista voidaan tukea

16 13 antamalla hänelle tietoa vanhuksen sairauksista ja oikeista hoitotavoista sekä mm. opettamalla hänelle ergonomisesti oikeat työskentelytavat. Koska lyhytaikaishoidon tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn ja päivittäisissä toimissa tarvittavien taitojen ylläpitäminen, LAH:a tarjoavilla yksiköillä tulee olla käytettävissä fysioterapeutin ja toimintaterapeutin palvelut. On saatu hyviä kokemuksia siitä, että kokonaan lyhytaikaiseen hoitoon profiloituneilla osastoilla työskentelee kokopäiväisesti oma fysioterapeutti, joka yksilöllisen suunnitelman mukaan ohjaa asiakasta, omaista ja hoitohenkilökuntaa asiakkaan fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä. Intervalliasiakkaille on erityisen tärkeää sopia yhteiset tavoitteet ja hoitomenetelmät (yhteinen hoitosuunnitelma) koti- ja laitoshoidon työntekijöiden sekä hoitavan omaisen kesken, ja näitä on hyvä arvioida säännöllisesti. Kun asiakas on intervallihoidossa, hänellä tulisi olla samat apuvälineet laitoksessa ja kotona. Kotihoidon tehtävänä on huolehtia siitä, että asiakkaan koti kunnostetaan asukkaan kotona selviytymistä tukevaksi. Lyhytaikaishoito tulee olla selkeästi kotihoidon tukimuoto. Hoitovastuu on näin ollen avohoidolla. Siten kaikkien lyhytaikaisasiakkaiden hoito (yhteinen hoitosuunnitelma) ja heidän omaistensa tukeminen (tiedon antaminen ja ohjaus hoidossa) koordinoidaan kotihoidosta käsin. Lyhytaikaisessa hoidossa olevien asiakkaiden lääketieteellisen hoidon vastuukysymyksistä on hoitosuunnitelmassa selvästi sovittava. Koska LAH-asiakkaat ovat avohoidossa olevia, heidän hoitovastuunsa tulisi sen mukaan olla myös avohoidossa. Luonnollisesti LAH-jakson aikaiset hoitotarpeen akuutit muutokset pitää ratkaista hoitopaikassa. 5. KEHITTÄMISSUOSITUKSET Vanhusten laitoshoidon kehittämisohjelmassa esitetään, että LAH:a tulee kehittää ohjelmassa mainittujen suuntaviivojen mukaisesti. Ohjelmassa esitetään, että kehittymisen vauhdittamiseksi tarvitaan yksityiskohtainen suunnitelma LAH:n toteuttamisesta ja LAH:iin liittyvistä vastuukysymyksistä. Taulukkoon 11 on koottu suuntaviivat LAH:n kohdentamiseksi Helsingissä.

17 14 Taulukko 11. Vanhusten lyhytaikaishoidon aiheet ja hoitopaikka Lyhytaikaishoidon aihe Geriatrinen arviointi ja kuntoutus Depressiivisen, dementoituneen tai moniongelmaisen vanhuksen geriatrinen arviointi. Lyhytaikainen tai harvajaksoinen kuntoutus. Sosiaalilääketieteellinen kriisi vanhus sekava Akuutin sairauden jälkeinen kuntoutus Toipilasvaihe akuutin sairauden jälkeinen epävarmuus ja voimattomuus; tai esim. yläraajamurtuman kipsivaihe Sosiaalinen kriisi esim. hoitaja joutuu sairaalaan vanhus raskashoitoinen Sosiaalinen kriisi vanhuksesta riippumattomista syistä (kuten kaltoinkohtelu, asunnon äkillinen menetys) Vapaan järjestäminen omaishoitajalle (raskashoitoinen vanhus) Lyhytaikainen asunnon tarve, esim. asunnon remontti, perhekriisi toimintarajoitteisella ikäihmisellä Yleinen voinnin heikentyminen Turvattomuus Paikka Akuuttisairaala Päiväsairaala Akuuttisairaala Akuutti - tai pitkäaikaissairaala Kotihoito tai palvelutalo Palvelutalo tai vanhainkoti tai kriisipaikka Palvelutalo tai kriisipaikka Palvelutalo tai vanhainkoti Jos erityistä syytä, esim. potilaan voinnin tai hoidon arviointi (käytösoireet, lääkitys ym.): akuutti- tai pitkäaikaissairaala Vanhusten asuintalo tai palvelutalo Kotihoito + kuntouttava työote tai päivätoiminta Kotihoito, päivätoiminta tai sosiaalityön lähityö Vanhusten lyhytaikaishoidon toteutuksessa tulisi noudattaa seuraavanlaisia toimintaperiaatteita: - LAH-jaksoille sijoitetaan 65-vuotta täyttäneitä, toimintarajoitteisia henkilöitä. LAH:n pääasiallisimmat perusteet ovat hoitavan omaisen lepo ja asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvä kuntoutus. Ensisijaisesti on turvattava omaishoitajien lakisääteiset vapaapäivät. Hoitoa tarvitsevat asiakkaat hoidetaan pääsääntöisesti kotihoidossa, kotiinkuntoutusosastoilla tai sairaaloiden osastoilla. LAH-paikkoja ei käytetä pitkäaikaispaikan odotukseen. Asiakasta ei sijoiteta asunnon peruskorjauksen vuoksi laitokseen tai palvelutaloon, mikäli hänellä ei ole hoidon tarvetta. Asuntojen

18 15 peruskorjaustilanteessa asukkaat etsivät korvaavan asunnon itsenäisesti. Tarvittaessa kaupunki voi osallistua tilapäisasumisen järjestämiseen joko kaupungin vuokra-asunnossa tai vanhusten asuintalossa. - LAH on aina määräaikaista, ja LAH:n pituus määritellään asiakkaan tarpeen mukaan. Pääsääntöisesti jakso voi olla vain joitakin päiviä, ja vain painavista syistä yli kaksi viikkoa. Tarvittaessa LAH voidaan toteuttaa säännöllisin väliajoin tapahtuvana intervallihoitona, joka voi toistua yksilöllisesti määritetyllä rytmillä. Pääsääntöisesti intervallihoidossa pyritään mahdollisimman lyhyeen laitosjaksoon ja tätä pidempään kotihoitojaksoon. - LAH keskitetään vähitellen siihen erikoistuneille osastoille. Asiakkaan tarve ja toimintakyky ohjaavat sijoittamista asiakkaalle sopivaan LAH -palvelumuotoon ja - yksikköön. Dementoituneet sijoitetaan dementiayksiköihin, fyysistä kuntoutusta tarvitsevat fyysisesti toimintarajoitteisten yksiköhin, psykogeriatriset asiakkaat psykogeriatrian yksiköihin ja kriisipaikkaa tarvitsevat yksittäisille kriisipaikoille. (Ks. Taulukko 11, s 14.) - Kaikentyyppinen LAH on kuntouttavaa, sekä omaisen jaksamista että asiakkaan kotona selviytymistä tukevaa. Kotihoidolla ja LAH:lla on yhteinen hoitosuunnitelma. Kotihoito koordinoi LAH-asiakkaiden hoitoa ja pitää yhteyksiä laitoksiin ja palvelutaloihin yhteisistä asiakkaista. Kotihoito kirjaa ja ilmoittaa laitokseen tai palvelutaloon sijoittamisen perusteen. Myös LAH:n tavoite ilmoitetaan hoitoyksikköön. - Kuntoutumiseen tähtäävä LAH edellyttää riittävää henkilöstömitoitusta ja koulutettua henkilöstöä. Henkilöstörakenne on dementia-, psykogeriatria- ja fyysisesti toimintarajoitteisten LAH-yksiköissä sairaanhoitajista ja lähihoitajista muodostuva. Erityisesti fyysisesti toimintarajoitteisten yksikössä sairaanhoitajan voi korvata fysioterapeutilla ja lähihoitajien valinnassa voi suosia kuntoutumiseen suuntautuneita henkilöitä, tai tehtävään voidaan valita myös kuntohoitaja.

19 16 Vanhusten lyhytaikaishoidon toiminnan kehittämiseksi esitetään seuraavat toimenpideehdotukset: 1. Ratkaisun LAH:n tarpeesta tekee SAS-työpari. Kriisisijoitukset sosiaalisista syistä voi tehdä sosiaalityöntekijä. 2. Pääsääntöisesti nykyiset LAH-paikat suunnataan siten, että fyysisesti toimintarajoitteiset LAH-asiakkaat hoidetaan palvelutaloissa, dementoituneet ja psykogeriatriset asiakkaat vanhainkodeissa, sairaanhoitoa jaksonsa aikana vaativat asiakkaat pitkäaikaissairaaloissa. Jatkossa selvitetään mahdollisuutta perustaa LAH-kriisipaikkoja palvelutaloihin ja vanhainkoteihin. 3. LAH-paikkojen määrää lisätään vuosina viisi paikkaa vuodessa. LAHpoikkileikkausselvityksen (2003) ja LAH-paikkaselvityksen (2004) perusteella palveluasumisesta varataan vuonna 2005 LAH:iin 65 paikkaa. Vanhainkotien paikoista varataan LAH-käyttöön 105 paikkaa. Pitkäaikaissairaanhoidon paikoista LAH:iin varataan 20 paikkaa. LAH:a on siten vuonna 2005 kaikkiaan 190 paikkaa. Tämän volyymin noston arvioidaan riittävän LAH:n todennäköisesti kasvavaan tarpeeseen, kun olemassa olevan LAH-kapasiteetin kohdentamisessa edetään suunnitellulla tavalla. Mikäli omaishoidon tuen myöntämisperusteisiin ja tukitoimenpiteisiin suunnitellaan huomattavia muutoksia, LAH-paikkojen määrä on arvioitava uudelleen. (Taulukko 12.) Taulukko 12. LAH-paikkojen määrällinen kehitys Toteutunut Tavoite Väestö ja peittävyys vuotta täyttänyt väestö vuotta täyttänyt väestö Peittävyys 65+ väestöstä Peittävyys 75+ väestöstä LAH-paikkojen määrä

20 17 LÄHTEET Cox C Findings statewide program of respite care: A comparison of service users, stoppers and nonusers. The Gerontologist, 37, Kosloski K, Montgomery R The impact of respite use on nursing home placement. The Gerontologist, 35, Kumpulainen A. Viiden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu Viisikko-työryhmän julkaisusarja 6/2003. Edita Oy Ab. Muurinen S Hoitotyö ja hoitohenkilöstön rakenne vanhusten lyhytaikaisessa laitoshoidossa. Akateeminen väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 936. Tampere University Press, Tampere. Valvanne J, Rautio M yhteistyössä suomen dementiahoitoyhdistyksen kanssa Oikeat palvelut oikealla tavalla oikeaan aikaan. Dementoituneiden hoidon kehittämisohjelma. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2002:15. Helsingin kaupungin terveysviraston monisteita 2002:9. Valvanne J, Backlund K, Finne-Soveri H, Peiponen A, Virtaniemi S, Muurinen S. 2002b. Turvallista ja laadukasta elämää ammattitaitoisilla ja oikea-aikaisilla palveluilla. Laitoshoidon kehittämisohjelma vuosille Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2002:18. Helsingin kaupungin terveysviraston monisteita 2002:11.

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT Sijoitushoitaja Elina Niskakangas 27.4.2009 1.INTERVALLI/JAKSOHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito Perhehoito Lapissa uusia mahdollisuuksia omaishoidon tueksi Sirkka Nissi Onnela, aluevastaava, Omaishoitajat ja Läheiset liitto Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko Hallitus 64 11.03.2015 Omaishoidon tuen kriteerit 2015 251/05.12.00.01/2015 EKSTPHAL 64 Eksoten yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet ovat olleet käytössä vuoden 2010 alusta. Myöntämisperusteita

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Nykyinen asumismuoto Omistusasunto Omakotitalo Rivitalo TK:n vuodeosasto Palvelutalo, mikä Asuu yksin Asuu yhdessä, kenen kanssa?

Nykyinen asumismuoto Omistusasunto Omakotitalo Rivitalo TK:n vuodeosasto Palvelutalo, mikä Asuu yksin Asuu yhdessä, kenen kanssa? Sivu 1 / 5 1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Henkilötunnus Postinumero- ja toimipaikka Etunimet Kotikunta Puhelunnumero Sähköpostiosoite Siviilisääty Naimaton Avoliitossa Naimisissa Eronnut Leski Asuu erillään

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (7) 294 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto Mari Rantasen ym. valtuustoaloitteesta omaishoitajien henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton selvittämisestä HEL

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkiot vuonna 2016

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkiot vuonna 2016 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkiot vuonna 2016 31/05.02.20/2014 Sotelk 1 Omaishoidon tuki on lakisääteinen (937/2005) sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 85/2016 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 1.11.05 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT:

PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT: PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT: Kuvaus palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja palveluiden tasoista. PALVELUTASO 1 Asiakas suoriutuu päivittäisistä

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2016 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA:

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Liite 2 PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Kuvaus tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Vanhusten palvelut Helsinki

Vanhusten palvelut Helsinki Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali

Lisätiedot

PALVELUASUMISEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEN

PALVELUASUMISEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEN Hakemus on saapunut Hakemus on käsitelty SAS-ryhmässä Hakemuksen kaikki kohdat on täytettävä huolellisesti ja täydellisesti. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: (alleviivatkaa kutsumanimi) Nykyinen

Lisätiedot

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta Osavuosikatsaus 2: tammi-elokuu 2014 Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvät ja tarkentuvat tilinpäätöksen yhteydessä. Katso myös kuvaajat aineiston

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta OPERATIIVINEN SOPIMUS seuranta 1.1.-30.6. Vanhus- ja vammaispalvelut Taloudelliset tavoitteet 1.1 Määrärahat 1.000 TP 15 TAM Ennuste Tulot 34 738 33 824 33 891 Menot 179 494 180 299 180 326 Netto 144 756

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Omaishoito Etelä- Karjalan alueella - Eksoten lausunto HE 85/2016 vp/omaishoidon tuki. Merja Tepponen

Omaishoito Etelä- Karjalan alueella - Eksoten lausunto HE 85/2016 vp/omaishoidon tuki. Merja Tepponen Omaishoito Etelä- Karjalan alueella - Eksoten lausunto HE 85/2016 vp/omaishoidon tuki Merja Tepponen Omaishoitajat Etelä-Karjalan alueella Ikä 2013 2014 2015 Imatra 2015 Yhteensä 2015 18-64- vuotiaat 339

Lisätiedot

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Sivu 1 / 5 JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Hakemuksen saapumispäivä: 1. MITÄ HAETAAN JAKSOHOITO, minkä verran jaksohoitoa haetaan: PALVELUASUMINEN (ei ympärivuorokautinen) RYHMÄKOTI(ei ympärivuorokautinen)

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit

Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat 15.10.2014 Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit Omaishoidon tuen palveluohjaus ja päätöksenteko Espoossa Perhe- ja sosiaalipalveluiden tulosyksikön vammaisten

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9. Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden palvelumuoto Tampereella Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.2013 Esityksen sisältö Perhehoito ideasta palveluksi Mitä perhehoidon

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot