Mitä osaaminen on? (Siikaniemi, Saikkonen ja Härkönen 2010)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä osaaminen on? (Siikaniemi, Saikkonen ja Härkönen 2010)"

Transkriptio

1 Satu Öys)lä Tutkivan oppimisen periaa0eet ja työelämälähtöinen opetus Mitä osaaminen on? (Siikaniemi, Saikkonen ja Härkönen 2010) Tiedot, taidot ja asenteet ovat osaamisessa integroituina Sosiaalises) konstruoitua Dynaamista ja kaiken aikaa muutoksen kohteena Konteks)sidonnaista ()etyssä kul=uurissa, amma)ssa, organisaa)ossa, tehtävässä, roolissa ja )lanteessa tapahtuvaa) Tarpeellista tehtävien suori=amisessa, ongelmien ratkaisemisessa sekä amma)llisessa ja henkilökohtaisessa kehi=ymisessä 1

2 Elinikäinen oppiminen (lifelong learning) Oppiminen ei rajoitu vain koulunkäyn)in ja lapsuuden ja nuoruuden aikaan, vaan oppiminen jatkuu koko elämän ajan. Elinikäinen oppiminen vii=aa ajan myötä tapahtuvaan, pitki=äiseen eli ver)kaaliseen oppimiseen. Elämänlaajuinen oppiminen (lifewide learning) Oppimista tapahtuu laajas) elämän eri konteksteissa, kuten työssä, vapaa- ajalla ja koulutuksessa. Elämänlaajuisessa oppimisella tarkoitetaan horisontaalista, poiki=aista, oppimista erilaisissa toiminnan konteksteissa 2

3 Formaali oppiminen Formaali oppiminen tapahtuu )lanteissa ja ympäristöissä, jotka on suunniteltu oppimista varten, kuten koulussa, yliopistossa tai täydennyskoulutuksessa. Oppiminen on ser)fioitu ja siitä saa todistuksen, mahdollises) kelpoisuuden työhön tai opintojen jatkamiseen Nonformaali oppiminen Nonformaali oppiminen tapahtuu muissa kuin oppimiseen tarkoitetuissa ins)tuu)oissa, eikä siitä yleensä anneta muodollista ser)fikaaia, joka olisi jonkin amma)n tai myöhemmin aloite=avien opintojen juridinen edellytys. Työssä oppiminen on tyypillistä nonformaalia oppimista, samoin yhteiskunnallisissa tai poliiisissa tehtävissä toimiminen. Formaali, nonformaali ja informaali oppiminen yhdistetään usein toisiinsa, esim. opintoihin kuuluvissa työssäoppimisen jaksoissa = koulutuksen informalisaa)o (AHOT, näy=ökokeet, pormoliot) 3

4 Informaali oppiminen Informaali oppiminen tarkoi=aa arkielämän )edostamatonta ja ei- tarkoituksellista oppimista. Ihmiset oppivat sanomaleh)ä lukemalla ja televisiota katsomalla, seuraamalla arkista elämää, poh)malla ja keskustelemalla muiden kanssa. Media ja Internet ovat tulleet en)stä tärkeämmiksi oppimisen ympäristöiksi. Tutkiva oppiminen vs. työelämälähtöisyys Mitä tarkoi=aa tutkiva oppiminen? Mitä tarkoi=aa työelämälähtöisyys oppimisessa? Mite ne tarkoi=avat sinun opetuksessasi? 4

5 Mikä on tärkeää tutkivassa oppimisessa? Tutkiva oppiminen? rakenne ope=ajan rooli arvioin) yhteinen kieli opiskelijan kokemus mikä muu? Tutkiva oppiminen on konstrukjo Tutkiva oppiminen on konstruk)o, kielellinen rakennelma ja käsi=eellinen apuväline Kokoelma hyviä opetuksen toteu=amisen käytäntöjä? Kokoelmana opinnoissa tärkeinä pide=yjä näkökulmia? Voidaanko opetuksen järjestämisellä vaiku=aa opiskelijan kokemusmaailmaan siten, e=ä hän kokee jonkin toiminnan aikaisempaa mielekkäämmäksi, siis voidaanko ja missä määrin opetusjärjestelyjen kau=a tuo=aa tai lisätä opiskelijan mo)vaa)ota? 5

6 Tutkivan oppimisen käsite (A. Brew) Käsi=eeseen vaiku=aa olennaises) se, miten tutkimus, )eto (objek)ivinen, toiminnan, tutkimuksen tuloksena saatu vai subjek)ivinen, tulkinnan ja merkityksenannon tulos) ja opetus ()edonsiirtona vai oppijakeskeisenä toimintana) määritellään. Miksi tutkiva oppiminen? Angela Brew: Muutokset yliopisto- opetuksessa, jotka ovat tuo=aneet uusia haasteita tutkimuksen ja opetuksen väliselle suhteelle: yliopisto- opiskelijoiden lukumäärän lisääntyminen tutkimukseen ja opetukseen käyte=y aika sekä tutkimuksen e=ä opetuksen luonteessa tapahtuneet muutokset käsitys )edosta muu=unut yliopiston rooli ja kri)ikki yliopisto- ins)tuu)ota kohtaan 6

7 Tutkiva oppiminen (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2005, 279) Tutkivalla oppimisella tarkoitetaan prosessia, jonka aikana haetaan järjestelmällises) vastausta sellaiseen ongelmaan, jota ei voida ratkaista aikaisemmin hankitun )edon varassa. Ongelma voi olla käytännöllinen, nousta käytännön ja teorian yhteensovi=amisesta tai olla luonteeltaan käsi=eellinen. Tutkiva oppiminen (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2005, 296) Tutkivan oppimisen malli voidaan ymmärtää sillaksi, jota pitkin oppimiskäytäntöjä voidaan muuntaa lähemmäksi )edonluomiseen suuntautunu=a innova)ivista yhteisöä. Oppimisprosessia tarkastellaan oppimisen ja )edonrakentamisen välisenä vuorovaikutussuhteena. 7

8 Tutkivan oppimisen periaa0eita ilmiöiden ymmärtäminen ongelmaperustainen oppiminen ennakkokäsitysten tutkiminen ideoiden työstäminen yhteisöllinen )edonrakentaminen ja jae=u asiantun)juus Tutkivan oppimisen lähestymistavoille ovat ominaisia seuraavat piirteet I: 1. Osano=ajat ovat vastuullisia omasta oppimisestaan ja ryhmän toiminnasta oppimisen omistajuus. 2. Oppiminen käynnistyy caseista ja/tai lähtökohdista, jotka mahdollistavat monenlaisia ratkaisutapoja. 8

9 Tutkiva oppiminen II 3. Työskentely integroi eri alojen teemoja yhteen. 4. Ryhmän yhteistoiminta (kollaboraa)o) on yhteisöllisen oppimisen ja arvioinnin oleellinen osa. 5. Yksilöiden itsenäinen työskentely ja )edon hankinta toimii vuorovaikutuksessa ryhmän toiminnan kanssa ja yhteisöllistä oppimista tukien. Tutkiva oppiminen III 6. Ryhmän oppiminen yhteisen tehtävän ympärillä tuo=aa jaetun ymmärryksen ja merkitysneuvo=elun. 7. Itse- ja vertaisarvioin) ovat prosessin, eivät vain lopputuloksen, olennaisia osia. 8. Työskentely edistää käytäntöyhteisöjen kehi=ymistä. 9

10 Tutkiva oppiminen IV 9. Työskentely edistää yleisten työelämävalmiuksien kehi=ymistä. Opetusmenetelmät tutkivassa oppimisessa Osallistavat, oppijakeskeiset opetusmenetelmät (vrt. ope=ajan roolin muutos) Yhteistoiminnalliset lähestymistavat: tutkiva oppiminen ja sen eri muodot: projek)oppiminen, case- oppiminen ja ongelmaperustainen oppiminen (PBL) sisältävät sekä yksilö- ja ryhmätyön ja vastuun Ohja=avana oleminen valinnat, esim. henkilökohtaistaminen 10

11 Henkilökohtaistamisen (AHOT) kehi0äminen oppimisympäristön haasteena (Anne Sivonen 2007) Henkilökohtaistamisella tarkoitetaan opiskelijan olemassa olevan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista eli opiskelijoiden kanssa yhteistyössä tehtävää opintojen suunni=elua ja toteu=amista. Tavoi=eena on sovi=aa ja soveltaa suorite=avan tutkinnon perusteet opiskelijan ja hänen olevien tai tulevien työtehtäviensä tarpeisiin. Henkilökohtaistamisen tavoi0eet Henkilökohtaistamisen tavoi=eena on huomioida opiskelija yksilönä, joka paikantaa opiskelua omassa elämän)lanteessaan ja suhteu=aa sen uratavoi=eisiinsa, työssä jaksamiseen, työelämän tarpeisiin ja arkielämän organisoin)in. Henkilökohtaistamisella pyritään vastaamaan pedagogises) ammaitaidon kehi=ämisen haasteisiin tutkinnon perusteiden mukaises). Samalla pyritään lisäämään opiskelijan mo)vaa)ota, itseohjautuvuu=a ja oppimiskykyä. 11

12 Henkilökohtaistamisen haasteet (Heikki Pasanen) Retoriikan ja käytännön suhde Tutkinnon perusteiden ase=amat rajoi=eet Työelämän vaa)musten vaikutus Dialogin aikaansaaminen ja sille varatut resurssit? Joustavuus ja suunnitelmien tarkistaminen Vertais- ja ryhmänohjauksen hyödyntäminen Henkilökohtaistamisella tulisikin pyrkiä erityises4 oppijoiden oppimisprosessien ja henkilökohtaisen amma4llisen kehi7ymisen varmistamiseen, ei niinkään teknisten oppisisältöjen valintaan ProjekJoppiminen Projek)oppimisella tarkoitetaan suhteellisen pitkäkestoista, tavoi=eellista, kertaluonteista, ajallises) määriteltyä, organisoitua ja erikseen resursoitua työelämän ja koulutuksen yhteistoiminnallista kehi=ämistehtävää ja oppimisprojek)a. Se on teorian ja käytännön yhdistämistä työelämässä, jossa integroidaan eri )eteen- ja )edonalojen käsityksiä ja käsi=eitä. Oppijat ratkaisevat ja kehi=ävät autenisia työelämän )lanteita. Perusideana on työelämässä havai=ava kehi=ämistarve johon vastataan projek)työn mahdollistamin keinoin. Projek) voi lii=yä myös yrityksen perustamiseen. 12

13 ProjekJoppimisen vaiheet Työelämästä nousevat kehittämistarpeet Tavoitteet Keinot Toteutus Arviointi Työelämän asiakas Tiimi Opiskelija Projektin teema ja opetussuunnitelma Esimerkkejä opetusprojekteista AutenIset ohjelmoin)tehtävät yrityksille AutenIset käännöstehtävät yrityksille Maisemasuunni=eluprojek)t Yritysten perustamisprojek)t kummiyritykset oikeista yrityksistä Formula Student projek)t Tapahtumien tai esitysten järjestäminen (myös lapsilla ja luokkahuoneissa toteute=avia) 13

14 OpetusprojekJn erityispiirteet I Opetusprojek)ssa pyritään tehtävän ratkaisun ohella uusien taitojen ja työroolien oppimiseen, joten työnjako ei perustu asian hallintaan kuten todellisen työelämän projekteissa, vaan oppimistarpeeseen. Tehdään yhteistyössä alueen yritysten ja muiden työorganisaa)oiden kanssa. Tuo=aa oppilaitoksen ja ympäröivän yhteiskunnan vuoropuhelua. AutenIsuus toimii tehokkaana mo)vaa=orina OpetusprojekJn erityispiirteet II Tilaajan kansa asioiminen säännöllistä Projek)n )laaja voidaan o=aa mukaan opetukseen Opiskelijat saavat )laisuuden luoda verkostoja alan työelämän edustajien kanssa Työharjoi=elu voidaan kytkeä projekteihin Eri alojen opetusta integroidaan projekteihin, esim. suunni=elu, laskentatoimi, kirjallinen ja suullinen vies)ntä, kielet jne. Ope=ajien yhteistyö lisääntyy Integroidaan myös muuta opetusta, esim. luentoja tukemaan projek)a 14

15 OpetusprojekJn erityispiirteet III Ope=ajan rooli muu=uu valmentajaksi Onnistuu parhaiten, jos mukana on intensiivijaksoja Onnistuu parhaiten, jos projek)t saavat käy=öönsä sopivat )lat ja materiaalin ProjekJn vaiheet I 1. Opetusprojek)n lähtökoh)en selvi=äminen - aihealueeseen perehtyminen ja rajaus 2. Kehi=elyvaihe - ryhmiin jakautuminen, )edonhankintasuunnitelma 3. Tavoi=een määri=ely - asiasisällöt, osatavoi=eet, tavoi=een mahdollistuminen käyte=ävissä olevin resurssein, työskentelyaikataulu, kokoontumiset (pienryhmä- ja yhteiskokoontumiset) ja aikaansaannosten arvioin)suunnitelma 15

16 ProjekJn vaiheet II 4. Alustava suunni=eluvaihe - ongelman määri=ely, luovan ongelmanratkaisun tekniikat, asiakkaan todellisten tarpeiden selvi=äminen, suunnitelman hyväksy=äminen )laajan kanssa 5. Toteutusvaihe - Kohteeseen tutustuminen, )edonhankinta (myös ken=äinventoinnit, opintokäynnit ja haasta=elut, relevan)n )edon seulominen ProjekJn vaiheet III 6. Lopputuloksen suunni=elu - hautumisvaihe, luova ideoin) 7. Ratkaisujen käsi=ely - vaihtoehtojen valinta, ideoiden arvioin) ja karsiminen, kustannukset 8. Idean myyminen asiakkaalle - Ratkaisun visualisoin) ja argumentoin), hyväksynnän hankkiminen ratkaisuille 9. Toteutus ja jatkuva arvioin) - Tuo=een testaaminen ja kehi=äminen 16

17 ProjekJn määri0elyn muisjlista (Lifländer) 1. Projek)n käynnistämisen syyt - kuka on )laaja? Kuka tarvitsee projek)a? Miksi? 2. Yleistavoi=eet ja tehtävät - mihin projek)ssa pyritään ja mitä tehtäviä siihen sisältyy? 3. Aikataulu ja kustannukset - projek)n kesto, alustava työmäärä, kustannukset, muut asiaan lii=yvät seikat 4. Alustavat )edot osallistujista ProjekJn määri0elyn muisjlista (Lifländer) 5. Lähde- ja muu aineisto - kirjallisuus, muut vastaavat projek)t, haastateltavat henkilöt jne. 6. Rinnakkaisprojek)t - hankkeet, jotka tukevat tätä projek)a ja joihin tämä voi vaiku=aa 7. Projek)suunnitelman laa)jat, valmistuminen ja hyväksyjä - projek)suunnitelman laa)minen, ohjausryhmä 17

18 Case- opetuksen tausta Case- opetusta käyteiin ensimmäisen kerran Harvard Law Schoolissa luvulla ja luvulle mennessä siitä oli tullut pääopetusmenetelmä Harvard School of Business oppilaitoksessa Tänä päivänä case- opetusta käytetään yleises) korkea- asteen opetuksessa sekä yliopistoissa e=ä ammaikorkeakouluissa. Esim. TTY:n kurssi Yrityksen johtaminen toteutetaan kokonaan case- opetuksena. Myös MBA- ohjelmissa käytetään paljon case- opetusta. Mitä case- opetus on? Case- opetus tarkoi=aa tosielämän )lanteen eli tapauksen simuloin)a aja=elutasolla. Casen eli tapauskuvauksen tarkoituksena on havainnollistaa ilmiötä, mene=elytapaa, ongelmaa, päätöksenteko)lanne=a tai viitekehystä, joka toimii oppimisen käynnistäjänä. Case kirjoitetaan usein päätöksentekijän näkökulmasta ja se antaa opiskelijalle mahdollisuuden ase=ua kuvi=eellises) päätöksentekijän tai ongelmanratkaisijan asemaan. 18

19 Case voi olla: narra)ivinen Case- opetuksen periaa0eita todellisen )lanteen kuvaava avoin ja monitulkintainen sisällöltään monipuolinen Case- tyyppejä Kirjallisessa muodossa oleva case, esim. johtamisvies)ntä: julkisuudessa esillä olleet vies)ntä)lanteet leh)ar)kkeleina ja niihin lii=yvät kysymykset: kuntauudistus, Fortum myrsky)lanteessa, Talvivaara. Tämän jälkeen niitä voi käsitellä rooliharjoituksina johtoryhmätapaamisista. Video tai muu mul)media, esim. johtoryhmätyöskentely ja sen videoin) (sosiaali- ja terveysalan MBA- ohjelmassa videoi)in kolmea johtoryhmää, osano=ajat katsoivat ja arvioivat johtoryhmien dynamiikkaa Elävä case, esim. henkilö hänen tarinansa ja haasta=elunsa 19

20 Case- oppiminen Menetelmä au=aa mm. kokonaisuuksien ymmärtämisessä. Case- opetus vaa)i hyvin laadi=uja tapauksia toimiakseen tehokkaas). Tehtävät antavat opiskelijoille todentuntuisia )lanteita ja kiinnekoh)a, joihin he etsivät uu=a )etoa sekä muokkaavat ja soveltavat jo oppimiaan asioita. Mitä ovat tapaukset case- opetuksessa? Case- opetuksessa käsitellään esimerkkitapauksia, joihin opiskelijat soveltavat aikaisemmin oppimaansa )etoa ja kokemuksiaan. Tapauksia pohditaan useista näkökulmista ja oppijat pyritään ase=amaan asemaan, joka vastaa heille mahdollises) työelämässä eteen tulevaa todellista )lanne=a. Tapaukset voivat olla esimerkiksi )lanne- esimerkkejä, joihin lii=yviä ongelmia ratkaistaan ja tehdään päätöksiä. Nämä esimerkit ja vastaukset voidaan käsitellä keskustellen. 20

21 Opiskelijoiden rooli case- oppimisessa Case- lähestymistavassa tapaukset ovat selkeäs) raja=uja ja niissä ohjataan tavoi=eellises) ratkaisun etsimiseen. Case- tehtävien tapaukset ovat esimerkiksi kuvauksia erilaisista )lanteista, jotka herä=ävät opiskelijoissa kysymyksiä, kuten globalisaa)on vaikutus yrityksen liiketoimintaan )etyllä alueella. Case- tehtävien avulla opiskelijat etsivät uu=a )etoa aiemmin oppimansa lisäksi. He tekevät johtopäätöksiä ja yleistyksiä tapaukseen lii=yen ja saavat kuvan siitä, kuinka opi=uja asioita voidaan soveltaa erilaisissa työelämän )lanteissa. Case- opetuksen haasteita Oikean materiaalin etsiminen, arvioin), valinta, hankkiminen ja toimi=aminen Casen tulee olla rii=ävän lähellä opiskelijoiden kokemuspiiriä Opiskelijoiden on tutustu=ava materiaalin (jos kyseessä on pitkä case) etukäteen Ope=ajan valmistautuminen ja opetuksen suunni=elu Arvaama=omuus, etenkin avoimissa caseissa toimiiko case? Fik)ivisen casen käy=ö? 21

22 NäkökohJa case- opetuksen vetämiseen Päätöksentekovaihtoehdot ovat auki, jo=a niistä voi valita perustellen Avoimet caset, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta, ovat yleisempiä kuin suljetut, esim. strategian jalkau=amisen malli tai hyvät käytännöt Casessa voi olla tarkoituksella harhaanjohtavaa ja/tai ylimääräistä informaa)ota Case- opetuksen vaiheet (Westernin lähestymistapa) 1. Casen lukeminen huolella 2. Ongelmien määri=ely 3. Annetun informaa)on yhteenvetäminen 4. Informaa)on analysoin) 5. Ongelman määri=elyn tarkentaminen 6. Vaihtoehtojen hakeminen ongelman käsi=elemiseksi 7. Vaihtoehtojen arvioin) 8. Vaihtoehdon valinta ja toteutusstrategia 22

23 Case- opetuksen vaiheet II 9. Toimintasuunnitelman laa)minen toimintasuunnitelma sisältää seurannan ja arvioinnin 10. Toimintasuunnitelmien virallinen esi=äminen Case- opetuksen toinen toteu0amistapa Harvardin metodi on luonteeltaan enemmän sokratelainen. Case käydään läpi dialek)ses), jolloin totuus on suhteellista, todellisuus todennäköistä ja rakenteelliset suhteet sa=umanvaraisia. Tämän lähestymistavan tarkoituksena on tukea sitä, e=ä opiskelijat voivat löytää uusia ja ainutlaatuisia viitekehyksiä työelämän ongelmien tutkimiseen ja ymmärtämiseen. Lähestymistavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan täydentäviä. 23

24 Casen laajuus ja saatavuus Case voi olla pituudeltaan ennakkoperehtymistä vaa)va, esim sivua pitkä teks), pisimmät ovat 90- sivuisia, lyhyt (muutama sivu) tai case- kertomus, jotka eivät edellytä perehtymistä ennakkoon European Case Clearing House: caseja voi hakea hakusanoilla tai organisaa)oilla: kanna=aa valita mahdollisimman uusia caseja, jo=a päätöksenteko)lanteet säilyvät samoina (max. yksi vuosi) ja aloi=aa palkinnon saaneista vapaas) saatavilla olevat ja maksulliset caset: 3,75-5 euroa/kopio (1 kopio/osano=aja) Case- oppiminen KonteksJn luominen ja opetuksen ankkuroinj Uuden työskentely- teorian luominen Ongelmien ase0aminen Tarkentuvan ongelman ase0aminen Työskentelyteorian luominen Syventävän Jedon hankkiminen KriiYnen arvioinj 24

25 Tutkivan oppimisen osatekijät ja case- oppiminen I 1. Opetuksen ankkuroiminen opiskelijoiden aikaisempiin kokemuksiin ak)voinnin, ymmärtämisen, sitoutumisen ja mo)voinnin edistämiseksi 2. Ongelmien ase=aminen, johon opiskelijat osallistuvat, jolloin rakennetaan uu=a )etoa. Tutkivan oppimisen osatekijät ja case- oppiminen II 3. Opiskelijat luovat omat työskentelyteoriansa, eli kehi=elevät ole=amuksia, hypoteeseja, malleja, selityksiä tai tulkintoja 4. Rakentava, mu=a kriiinen itsearvioin), jossa opiskelijat arvioivat kriiises) tutkimusprosessinsa/oppimisensa edistymistä ja ase=avat uusia tavoi=eita 25

26 Tutkivan oppimisen osatekijät ja case- oppiminen III 5. Uuden )edon hankkiminen ja luominen - monipuolinen )edonhaku ja )edon arvioin) 6. Asiantun)juuden jakaminen - Kaikki osaprosessit jaetaan, kaikkien vastuu Ongelmaperustainen oppiminen (PBL) Ongelmaperustainen oppiminen tarkoi=aa oppimisen strategiaa, jossa opetussuunnitelma uudistetaan juonneopetussuunnitelmaksi, jossa asiat opitaan laajempina kokonaisuuksina, luonnollisessa konteks)ssaan PBL- syklissä opiskelijat määri=elevät yhteisen oppimistehtävänsä, johon he hakevat vastausta itsenäisen )edonhankinnan, muun opetuksen ja muiden resurssien avulla PBL käsitellään perusteellisemmin keväällä

27 Kirjallisuu0a Hyppönen, O. ja Lindén, S Ope=ajan käsikirja Opintojakson rakenteet, opetusmenetelmät ja arvioin). Teknillisen korkeakoulun Opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 4/2009 Espoo 2009 Nokelainen, T Caset opetusmetodina. Täydennyskoulutuksen opetuksen kehi=äminen seminaarisarja TTY/Edutech. PirYnen, J Projek)oppiminen ammaikorkeakoulussa. Amma)llisen ope=ajakorkeakoulun julkaisuja. D 19. Sulkanen, L Case- menetelmä ja sen vaikutus ope=amiseen ja oppimiseen. Lahden ammaikorkeakoulun julkaisu, sarja C. Teknillinen korkeakoulu, Ope=ajan tehosalkku vuodesta Case study - harjoitus akjvoinjkeinona. h=p://www.tkk.fi/yksikot/opintotoimisto/ Opetuki/tehosalkku/opetus/opetusmenetelmia/casestudy.htm 27

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Hei me kehitetään! YHDESSÄ, mu%a miten?

Hei me kehitetään! YHDESSÄ, mu%a miten? Hei me kehitetään! YHDESSÄ, mu%a miten? Hanke vai projek3? Hanke- termin käy%ö ei ole vakiintunut vaan vii%aa eri organisaa3oissa eri asioihin, mikä aiheu%aa helpos3 väärinymmärryksiä. Hanke voi olla synonyymi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus

Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus Taitoja työhön ja elämään Miiko Taka Amma)llinen erityisope4aja, Bovallius- amma;opisto Pauliina Jääskeläinen Työhönvalmentaja, Bovallius-

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Hot session: Ti klo 13:45-14:15

Hot session: Ti klo 13:45-14:15 Hot session: Ti 1.11.2016 klo 13:45-14:15 2 Krooninen vaiva ei korjaudu akuu/lla lääkityksellä Toimintamalli Moduulipohjainen, pitkäkestoinen ja osallistava valmennusohjelma Intensiiviset noin 3h tapaamiset

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere OPS ja oppimiskäsitys OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere Esiopetus Perusopetus Oppiminen pohjautuu aikaisempaan osaamiseen ja kokemuksiin. Oppiminen on aikaisempiin =etoihin, taitoihin, tunteisiin ja kokemuksiin

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 DIGITAALISUUS Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Käsityöprojekti. Samran Khezri Abdisalam Ismail Daut Gerxhalija

Käsityöprojekti. Samran Khezri Abdisalam Ismail Daut Gerxhalija Käsityöprojekti Samran Khezri Abdisalam Ismail Daut Gerxhalija Maailman kartta villahuovutuksella Jakson tavoi+eet ja avainkäsi+eet Tavoi+eena on, e+ä lapset saavat valmiiksi 8h:n jälkeen tehtävän, eli

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan

Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan ECVET TULEE, OLETKO VALMIS! SEMINAARISARJA OPPILAITOSVÄELLE Turku 13.9.2013 Riitta Karusaari Toimipistejohtaja

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI

10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI 10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI OPPIMATERIAALI: TAVOITTEET JA PEDAGOGINEN VIITEKEHYS Lähtökohtana: sosiaalityön juridiset

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Sosiaalinen media opintoohjauksen tukena Anne Rongas 20.4.2011 Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Sosiaalinen media ja... työ- ja toimintakulttuurin muutos opinto-ohjaajan työ tiedotuskanavat henkilökohtainen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Hyvää oppimista- periaa0eet Lahdessa

Hyvää oppimista- periaa0eet Lahdessa Hyvää oppimista- periaa0eet Lahdessa Itsesäätely Ympäristö, jossa voi kokeilla rajojaan turvallises= Pe0ymysten sietäminen Aikuisen ak=ivinen läsnäolo Omaan ohjaukseen siirtyminen On opi0ava ponnistelemaan

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Oppimisen ja osaamisen arviointi Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppimisen (ammatillinen peruskoulutus) arvioinnin periaatteita kolmikantaisuus: työssäoppija, työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op Koulutuksen sisältösuunnitelma Maanantai 22.11.2010 Klo 9-11.30 Koulutukseen osallistujat Koulutuksen tavoitteet ja sisällöt Ennakkotehtävä; mitä tiedän henkilökohtaistamisesta

Lisätiedot

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 TERV108 V luento Tutkimus terveystiedossa, 3op syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 raili.valimaa@jyu.fi Ryhmän yhteisen lukupiiritehtävän työstäminen ARVIOI RYHMÄN PROSESSIA PUHEKÄYTÄNTÖJEN

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Inspiroivat oppimisympäristöt?

Inspiroivat oppimisympäristöt? Inspiroivat oppimisympäristöt? Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #rymsy #mindgap Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

MIKSI JÄRJESTÄÄ MOOC?

MIKSI JÄRJESTÄÄ MOOC? MIKSI JÄRJESTÄÄ MOOC? Mikä on kysymys, jos vastaus on MOOC? Pirjo Hiidenmaan raporj viime vuodelta h?p://ok.helsinki.fi/wp- content/uploads/ 2014/01/Jos_mooc_on_vastaus.pdf The Crisis in Higher EducaGon.

Lisätiedot

OPS

OPS + OPS 2014 15.-17.4.2015 + n 4 hengen ryhmät: n MUISTELKAA AIKAA, KUN ALOITIT OPETTAJANA: n MITEN OPS OLI NÄKYNYT OPISJKELUAIKANASI n MITEN OPS OLI KÄYTÖSSÄ KOULUSSASI n PUHUTTIINKO OPPIMISKÄSITYKSESTÄ

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

AHOT korkeakouluissa. AHOT-työryhmä Turun yliopisto

AHOT korkeakouluissa. AHOT-työryhmä Turun yliopisto AHOT korkeakouluissa AHOT-työryhmä Turun yliopisto AHOT korkeakouluissa -hanke Mikä: Valtakunnallinen kehittämishanke, joka kattaa sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut ja päättyy helmikuussa 2014.

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lapin innovaa)oassisten- - valmennuksen hakuinfossa esiin nousseita kysymyksiä ja vastauksia:

Lapin innovaa)oassisten- - valmennuksen hakuinfossa esiin nousseita kysymyksiä ja vastauksia: Lapin innovaa)oassisten- - valmennuksen hakuinfossa 26.3.2015 esiin nousseita kysymyksiä ja vastauksia: Onko Lapin innovaa)oassisten- - valmennus tarkoite5u ylemmän amma-korkeakoulu- tutkinnon suori5aneille?

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Eheyttävä luonnontieteiden opetus

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Eheyttävä luonnontieteiden opetus Eheyttävä luonnontieteiden opetus Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Anu Hartikainen-Ahia, Ilpo Jäppinen, Tuula Keinonen, Sirpa Kärkkäinen ja Kari Sormunen 1.

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Suositeltavia käyte/äviä materiaaleja mm.

Suositeltavia käyte/äviä materiaaleja mm. Tämä korkeakouluopiskelijoille tarkoite1u diasarja on vapaas5 muoka1avissa omia tarpeita vastaavaksi. Ryhmäkeskusteluista voi itse valita mitä ohjaa. Suosi1elemme käy1ämään aiheeseen lii1yviä materiaaleja

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten

Lisätiedot

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Projektipäällikkö Tero Keva Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Työpajan

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet Tutkinnonuudistus osana Bolognan prosessia tavoitteena eurooppalainen korkeakoulualue: yliopistojen rooli Euroopan kehittäjänä yhtenäinen tutkintorakenne ymmärrettävyys

Lisätiedot

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja

Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja Sari Lindblom Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus ja kehittämisyksikkö Kasvatustieteen laitos Tutkimuspohjainen opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kirjaamisosaamisen kehi.äminen

Kirjaamisosaamisen kehi.äminen Kirjaamisosaamisen kehi.äminen 11.12.2015 Kansa- koulu- hankkeen esi3ely Pohjois- Savon sosiaalijohdon kokous, Kuopio Hanna Lohijoki Sosiaalihuollon >edonhallinnan asiantun>ja Esityksen sisältö Kirjaaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaaliyliopistotoiminnan kokemukset Virtuaaliyliopisto poliittisena projektina Avoimen yliopisto-opetuksen ja kampuspohjaisen opetuksen näkökulmat

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo

Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Yli-insinööri Timo Repo Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu Yli-insinööri Timo Repo Lähtökohtia työelämälähtöisyyden lisäämisestä/osaavan työvoiman tarve yhteinen kieli koulutukselle ja työelämälle

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt

Lisätiedot

Koulutusjohtamisen instituutti

Koulutusjohtamisen instituutti OSAAVA FORUM 2015 OPPIMISEN JA OSAAMISEN KOKONAISARKKITEHTUURI KESKI-SUOMESSA: JOHTAMINEN JA ARVIOINTI 13.11.2015 JYVÄSKYLÄ Mika Risku, Instituutin esimies Koulutusjohtamisen instituutti, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Digitaalinen oppiminen lukiossa

Digitaalinen oppiminen lukiossa Digitaalinen oppiminen lukiossa Englanninopettajana tämän päivän koulussa Tuula Sutela 2.11.2011 Generation D, the digital natives, the natural born multi-taskers (Chris Sanderson, The Future Laboratory,

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke)

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Opetuksen toteutus työelämäyhteydessä II (11/2012 12/2014) Sosiaalialan koulutusohjelma (Kemi-Tornion AMK) Ryhmä: YPT/SOK21 Sisältö

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Teemaopinnot. Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari Kimmo Koskinen

Teemaopinnot. Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari Kimmo Koskinen Teemaopinnot Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari 3.11.2016 Kimmo Koskinen VN asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (942/2014) Lukiokoulutuksessa

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli OPETTAJAN OHJE JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelissä opiskellaan opetussuunnitelmiin kuuluvia asioita yhdessä tekemällä. Tavoitteena on luoda uutta

Lisätiedot