Mitä osaaminen on? (Siikaniemi, Saikkonen ja Härkönen 2010)

Transkriptio

1 Satu Öys)lä Tutkivan oppimisen periaa0eet ja työelämälähtöinen opetus Mitä osaaminen on? (Siikaniemi, Saikkonen ja Härkönen 2010) Tiedot, taidot ja asenteet ovat osaamisessa integroituina Sosiaalises) konstruoitua Dynaamista ja kaiken aikaa muutoksen kohteena Konteks)sidonnaista ()etyssä kul=uurissa, amma)ssa, organisaa)ossa, tehtävässä, roolissa ja )lanteessa tapahtuvaa) Tarpeellista tehtävien suori=amisessa, ongelmien ratkaisemisessa sekä amma)llisessa ja henkilökohtaisessa kehi=ymisessä 1

2 Elinikäinen oppiminen (lifelong learning) Oppiminen ei rajoitu vain koulunkäyn)in ja lapsuuden ja nuoruuden aikaan, vaan oppiminen jatkuu koko elämän ajan. Elinikäinen oppiminen vii=aa ajan myötä tapahtuvaan, pitki=äiseen eli ver)kaaliseen oppimiseen. Elämänlaajuinen oppiminen (lifewide learning) Oppimista tapahtuu laajas) elämän eri konteksteissa, kuten työssä, vapaa- ajalla ja koulutuksessa. Elämänlaajuisessa oppimisella tarkoitetaan horisontaalista, poiki=aista, oppimista erilaisissa toiminnan konteksteissa 2

3 Formaali oppiminen Formaali oppiminen tapahtuu )lanteissa ja ympäristöissä, jotka on suunniteltu oppimista varten, kuten koulussa, yliopistossa tai täydennyskoulutuksessa. Oppiminen on ser)fioitu ja siitä saa todistuksen, mahdollises) kelpoisuuden työhön tai opintojen jatkamiseen Nonformaali oppiminen Nonformaali oppiminen tapahtuu muissa kuin oppimiseen tarkoitetuissa ins)tuu)oissa, eikä siitä yleensä anneta muodollista ser)fikaaia, joka olisi jonkin amma)n tai myöhemmin aloite=avien opintojen juridinen edellytys. Työssä oppiminen on tyypillistä nonformaalia oppimista, samoin yhteiskunnallisissa tai poliiisissa tehtävissä toimiminen. Formaali, nonformaali ja informaali oppiminen yhdistetään usein toisiinsa, esim. opintoihin kuuluvissa työssäoppimisen jaksoissa = koulutuksen informalisaa)o (AHOT, näy=ökokeet, pormoliot) 3

4 Informaali oppiminen Informaali oppiminen tarkoi=aa arkielämän )edostamatonta ja ei- tarkoituksellista oppimista. Ihmiset oppivat sanomaleh)ä lukemalla ja televisiota katsomalla, seuraamalla arkista elämää, poh)malla ja keskustelemalla muiden kanssa. Media ja Internet ovat tulleet en)stä tärkeämmiksi oppimisen ympäristöiksi. Tutkiva oppiminen vs. työelämälähtöisyys Mitä tarkoi=aa tutkiva oppiminen? Mitä tarkoi=aa työelämälähtöisyys oppimisessa? Mite ne tarkoi=avat sinun opetuksessasi? 4

5 Mikä on tärkeää tutkivassa oppimisessa? Tutkiva oppiminen? rakenne ope=ajan rooli arvioin) yhteinen kieli opiskelijan kokemus mikä muu? Tutkiva oppiminen on konstrukjo Tutkiva oppiminen on konstruk)o, kielellinen rakennelma ja käsi=eellinen apuväline Kokoelma hyviä opetuksen toteu=amisen käytäntöjä? Kokoelmana opinnoissa tärkeinä pide=yjä näkökulmia? Voidaanko opetuksen järjestämisellä vaiku=aa opiskelijan kokemusmaailmaan siten, e=ä hän kokee jonkin toiminnan aikaisempaa mielekkäämmäksi, siis voidaanko ja missä määrin opetusjärjestelyjen kau=a tuo=aa tai lisätä opiskelijan mo)vaa)ota? 5

6 Tutkivan oppimisen käsite (A. Brew) Käsi=eeseen vaiku=aa olennaises) se, miten tutkimus, )eto (objek)ivinen, toiminnan, tutkimuksen tuloksena saatu vai subjek)ivinen, tulkinnan ja merkityksenannon tulos) ja opetus ()edonsiirtona vai oppijakeskeisenä toimintana) määritellään. Miksi tutkiva oppiminen? Angela Brew: Muutokset yliopisto- opetuksessa, jotka ovat tuo=aneet uusia haasteita tutkimuksen ja opetuksen väliselle suhteelle: yliopisto- opiskelijoiden lukumäärän lisääntyminen tutkimukseen ja opetukseen käyte=y aika sekä tutkimuksen e=ä opetuksen luonteessa tapahtuneet muutokset käsitys )edosta muu=unut yliopiston rooli ja kri)ikki yliopisto- ins)tuu)ota kohtaan 6

7 Tutkiva oppiminen (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2005, 279) Tutkivalla oppimisella tarkoitetaan prosessia, jonka aikana haetaan järjestelmällises) vastausta sellaiseen ongelmaan, jota ei voida ratkaista aikaisemmin hankitun )edon varassa. Ongelma voi olla käytännöllinen, nousta käytännön ja teorian yhteensovi=amisesta tai olla luonteeltaan käsi=eellinen. Tutkiva oppiminen (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2005, 296) Tutkivan oppimisen malli voidaan ymmärtää sillaksi, jota pitkin oppimiskäytäntöjä voidaan muuntaa lähemmäksi )edonluomiseen suuntautunu=a innova)ivista yhteisöä. Oppimisprosessia tarkastellaan oppimisen ja )edonrakentamisen välisenä vuorovaikutussuhteena. 7

8 Tutkivan oppimisen periaa0eita ilmiöiden ymmärtäminen ongelmaperustainen oppiminen ennakkokäsitysten tutkiminen ideoiden työstäminen yhteisöllinen )edonrakentaminen ja jae=u asiantun)juus Tutkivan oppimisen lähestymistavoille ovat ominaisia seuraavat piirteet I: 1. Osano=ajat ovat vastuullisia omasta oppimisestaan ja ryhmän toiminnasta oppimisen omistajuus. 2. Oppiminen käynnistyy caseista ja/tai lähtökohdista, jotka mahdollistavat monenlaisia ratkaisutapoja. 8

9 Tutkiva oppiminen II 3. Työskentely integroi eri alojen teemoja yhteen. 4. Ryhmän yhteistoiminta (kollaboraa)o) on yhteisöllisen oppimisen ja arvioinnin oleellinen osa. 5. Yksilöiden itsenäinen työskentely ja )edon hankinta toimii vuorovaikutuksessa ryhmän toiminnan kanssa ja yhteisöllistä oppimista tukien. Tutkiva oppiminen III 6. Ryhmän oppiminen yhteisen tehtävän ympärillä tuo=aa jaetun ymmärryksen ja merkitysneuvo=elun. 7. Itse- ja vertaisarvioin) ovat prosessin, eivät vain lopputuloksen, olennaisia osia. 8. Työskentely edistää käytäntöyhteisöjen kehi=ymistä. 9

10 Tutkiva oppiminen IV 9. Työskentely edistää yleisten työelämävalmiuksien kehi=ymistä. Opetusmenetelmät tutkivassa oppimisessa Osallistavat, oppijakeskeiset opetusmenetelmät (vrt. ope=ajan roolin muutos) Yhteistoiminnalliset lähestymistavat: tutkiva oppiminen ja sen eri muodot: projek)oppiminen, case- oppiminen ja ongelmaperustainen oppiminen (PBL) sisältävät sekä yksilö- ja ryhmätyön ja vastuun Ohja=avana oleminen valinnat, esim. henkilökohtaistaminen 10

11 Henkilökohtaistamisen (AHOT) kehi0äminen oppimisympäristön haasteena (Anne Sivonen 2007) Henkilökohtaistamisella tarkoitetaan opiskelijan olemassa olevan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista eli opiskelijoiden kanssa yhteistyössä tehtävää opintojen suunni=elua ja toteu=amista. Tavoi=eena on sovi=aa ja soveltaa suorite=avan tutkinnon perusteet opiskelijan ja hänen olevien tai tulevien työtehtäviensä tarpeisiin. Henkilökohtaistamisen tavoi0eet Henkilökohtaistamisen tavoi=eena on huomioida opiskelija yksilönä, joka paikantaa opiskelua omassa elämän)lanteessaan ja suhteu=aa sen uratavoi=eisiinsa, työssä jaksamiseen, työelämän tarpeisiin ja arkielämän organisoin)in. Henkilökohtaistamisella pyritään vastaamaan pedagogises) ammaitaidon kehi=ämisen haasteisiin tutkinnon perusteiden mukaises). Samalla pyritään lisäämään opiskelijan mo)vaa)ota, itseohjautuvuu=a ja oppimiskykyä. 11

12 Henkilökohtaistamisen haasteet (Heikki Pasanen) Retoriikan ja käytännön suhde Tutkinnon perusteiden ase=amat rajoi=eet Työelämän vaa)musten vaikutus Dialogin aikaansaaminen ja sille varatut resurssit? Joustavuus ja suunnitelmien tarkistaminen Vertais- ja ryhmänohjauksen hyödyntäminen Henkilökohtaistamisella tulisikin pyrkiä erityises4 oppijoiden oppimisprosessien ja henkilökohtaisen amma4llisen kehi7ymisen varmistamiseen, ei niinkään teknisten oppisisältöjen valintaan ProjekJoppiminen Projek)oppimisella tarkoitetaan suhteellisen pitkäkestoista, tavoi=eellista, kertaluonteista, ajallises) määriteltyä, organisoitua ja erikseen resursoitua työelämän ja koulutuksen yhteistoiminnallista kehi=ämistehtävää ja oppimisprojek)a. Se on teorian ja käytännön yhdistämistä työelämässä, jossa integroidaan eri )eteen- ja )edonalojen käsityksiä ja käsi=eitä. Oppijat ratkaisevat ja kehi=ävät autenisia työelämän )lanteita. Perusideana on työelämässä havai=ava kehi=ämistarve johon vastataan projek)työn mahdollistamin keinoin. Projek) voi lii=yä myös yrityksen perustamiseen. 12

13 ProjekJoppimisen vaiheet Työelämästä nousevat kehittämistarpeet Tavoitteet Keinot Toteutus Arviointi Työelämän asiakas Tiimi Opiskelija Projektin teema ja opetussuunnitelma Esimerkkejä opetusprojekteista AutenIset ohjelmoin)tehtävät yrityksille AutenIset käännöstehtävät yrityksille Maisemasuunni=eluprojek)t Yritysten perustamisprojek)t kummiyritykset oikeista yrityksistä Formula Student projek)t Tapahtumien tai esitysten järjestäminen (myös lapsilla ja luokkahuoneissa toteute=avia) 13

14 OpetusprojekJn erityispiirteet I Opetusprojek)ssa pyritään tehtävän ratkaisun ohella uusien taitojen ja työroolien oppimiseen, joten työnjako ei perustu asian hallintaan kuten todellisen työelämän projekteissa, vaan oppimistarpeeseen. Tehdään yhteistyössä alueen yritysten ja muiden työorganisaa)oiden kanssa. Tuo=aa oppilaitoksen ja ympäröivän yhteiskunnan vuoropuhelua. AutenIsuus toimii tehokkaana mo)vaa=orina OpetusprojekJn erityispiirteet II Tilaajan kansa asioiminen säännöllistä Projek)n )laaja voidaan o=aa mukaan opetukseen Opiskelijat saavat )laisuuden luoda verkostoja alan työelämän edustajien kanssa Työharjoi=elu voidaan kytkeä projekteihin Eri alojen opetusta integroidaan projekteihin, esim. suunni=elu, laskentatoimi, kirjallinen ja suullinen vies)ntä, kielet jne. Ope=ajien yhteistyö lisääntyy Integroidaan myös muuta opetusta, esim. luentoja tukemaan projek)a 14

15 OpetusprojekJn erityispiirteet III Ope=ajan rooli muu=uu valmentajaksi Onnistuu parhaiten, jos mukana on intensiivijaksoja Onnistuu parhaiten, jos projek)t saavat käy=öönsä sopivat )lat ja materiaalin ProjekJn vaiheet I 1. Opetusprojek)n lähtökoh)en selvi=äminen - aihealueeseen perehtyminen ja rajaus 2. Kehi=elyvaihe - ryhmiin jakautuminen, )edonhankintasuunnitelma 3. Tavoi=een määri=ely - asiasisällöt, osatavoi=eet, tavoi=een mahdollistuminen käyte=ävissä olevin resurssein, työskentelyaikataulu, kokoontumiset (pienryhmä- ja yhteiskokoontumiset) ja aikaansaannosten arvioin)suunnitelma 15

16 ProjekJn vaiheet II 4. Alustava suunni=eluvaihe - ongelman määri=ely, luovan ongelmanratkaisun tekniikat, asiakkaan todellisten tarpeiden selvi=äminen, suunnitelman hyväksy=äminen )laajan kanssa 5. Toteutusvaihe - Kohteeseen tutustuminen, )edonhankinta (myös ken=äinventoinnit, opintokäynnit ja haasta=elut, relevan)n )edon seulominen ProjekJn vaiheet III 6. Lopputuloksen suunni=elu - hautumisvaihe, luova ideoin) 7. Ratkaisujen käsi=ely - vaihtoehtojen valinta, ideoiden arvioin) ja karsiminen, kustannukset 8. Idean myyminen asiakkaalle - Ratkaisun visualisoin) ja argumentoin), hyväksynnän hankkiminen ratkaisuille 9. Toteutus ja jatkuva arvioin) - Tuo=een testaaminen ja kehi=äminen 16

17 ProjekJn määri0elyn muisjlista (Lifländer) 1. Projek)n käynnistämisen syyt - kuka on )laaja? Kuka tarvitsee projek)a? Miksi? 2. Yleistavoi=eet ja tehtävät - mihin projek)ssa pyritään ja mitä tehtäviä siihen sisältyy? 3. Aikataulu ja kustannukset - projek)n kesto, alustava työmäärä, kustannukset, muut asiaan lii=yvät seikat 4. Alustavat )edot osallistujista ProjekJn määri0elyn muisjlista (Lifländer) 5. Lähde- ja muu aineisto - kirjallisuus, muut vastaavat projek)t, haastateltavat henkilöt jne. 6. Rinnakkaisprojek)t - hankkeet, jotka tukevat tätä projek)a ja joihin tämä voi vaiku=aa 7. Projek)suunnitelman laa)jat, valmistuminen ja hyväksyjä - projek)suunnitelman laa)minen, ohjausryhmä 17

18 Case- opetuksen tausta Case- opetusta käyteiin ensimmäisen kerran Harvard Law Schoolissa luvulla ja luvulle mennessä siitä oli tullut pääopetusmenetelmä Harvard School of Business oppilaitoksessa Tänä päivänä case- opetusta käytetään yleises) korkea- asteen opetuksessa sekä yliopistoissa e=ä ammaikorkeakouluissa. Esim. TTY:n kurssi Yrityksen johtaminen toteutetaan kokonaan case- opetuksena. Myös MBA- ohjelmissa käytetään paljon case- opetusta. Mitä case- opetus on? Case- opetus tarkoi=aa tosielämän )lanteen eli tapauksen simuloin)a aja=elutasolla. Casen eli tapauskuvauksen tarkoituksena on havainnollistaa ilmiötä, mene=elytapaa, ongelmaa, päätöksenteko)lanne=a tai viitekehystä, joka toimii oppimisen käynnistäjänä. Case kirjoitetaan usein päätöksentekijän näkökulmasta ja se antaa opiskelijalle mahdollisuuden ase=ua kuvi=eellises) päätöksentekijän tai ongelmanratkaisijan asemaan. 18

19 Case voi olla: narra)ivinen Case- opetuksen periaa0eita todellisen )lanteen kuvaava avoin ja monitulkintainen sisällöltään monipuolinen Case- tyyppejä Kirjallisessa muodossa oleva case, esim. johtamisvies)ntä: julkisuudessa esillä olleet vies)ntä)lanteet leh)ar)kkeleina ja niihin lii=yvät kysymykset: kuntauudistus, Fortum myrsky)lanteessa, Talvivaara. Tämän jälkeen niitä voi käsitellä rooliharjoituksina johtoryhmätapaamisista. Video tai muu mul)media, esim. johtoryhmätyöskentely ja sen videoin) (sosiaali- ja terveysalan MBA- ohjelmassa videoi)in kolmea johtoryhmää, osano=ajat katsoivat ja arvioivat johtoryhmien dynamiikkaa Elävä case, esim. henkilö hänen tarinansa ja haasta=elunsa 19

20 Case- oppiminen Menetelmä au=aa mm. kokonaisuuksien ymmärtämisessä. Case- opetus vaa)i hyvin laadi=uja tapauksia toimiakseen tehokkaas). Tehtävät antavat opiskelijoille todentuntuisia )lanteita ja kiinnekoh)a, joihin he etsivät uu=a )etoa sekä muokkaavat ja soveltavat jo oppimiaan asioita. Mitä ovat tapaukset case- opetuksessa? Case- opetuksessa käsitellään esimerkkitapauksia, joihin opiskelijat soveltavat aikaisemmin oppimaansa )etoa ja kokemuksiaan. Tapauksia pohditaan useista näkökulmista ja oppijat pyritään ase=amaan asemaan, joka vastaa heille mahdollises) työelämässä eteen tulevaa todellista )lanne=a. Tapaukset voivat olla esimerkiksi )lanne- esimerkkejä, joihin lii=yviä ongelmia ratkaistaan ja tehdään päätöksiä. Nämä esimerkit ja vastaukset voidaan käsitellä keskustellen. 20

21 Opiskelijoiden rooli case- oppimisessa Case- lähestymistavassa tapaukset ovat selkeäs) raja=uja ja niissä ohjataan tavoi=eellises) ratkaisun etsimiseen. Case- tehtävien tapaukset ovat esimerkiksi kuvauksia erilaisista )lanteista, jotka herä=ävät opiskelijoissa kysymyksiä, kuten globalisaa)on vaikutus yrityksen liiketoimintaan )etyllä alueella. Case- tehtävien avulla opiskelijat etsivät uu=a )etoa aiemmin oppimansa lisäksi. He tekevät johtopäätöksiä ja yleistyksiä tapaukseen lii=yen ja saavat kuvan siitä, kuinka opi=uja asioita voidaan soveltaa erilaisissa työelämän )lanteissa. Case- opetuksen haasteita Oikean materiaalin etsiminen, arvioin), valinta, hankkiminen ja toimi=aminen Casen tulee olla rii=ävän lähellä opiskelijoiden kokemuspiiriä Opiskelijoiden on tutustu=ava materiaalin (jos kyseessä on pitkä case) etukäteen Ope=ajan valmistautuminen ja opetuksen suunni=elu Arvaama=omuus, etenkin avoimissa caseissa toimiiko case? Fik)ivisen casen käy=ö? 21

22 NäkökohJa case- opetuksen vetämiseen Päätöksentekovaihtoehdot ovat auki, jo=a niistä voi valita perustellen Avoimet caset, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta, ovat yleisempiä kuin suljetut, esim. strategian jalkau=amisen malli tai hyvät käytännöt Casessa voi olla tarkoituksella harhaanjohtavaa ja/tai ylimääräistä informaa)ota Case- opetuksen vaiheet (Westernin lähestymistapa) 1. Casen lukeminen huolella 2. Ongelmien määri=ely 3. Annetun informaa)on yhteenvetäminen 4. Informaa)on analysoin) 5. Ongelman määri=elyn tarkentaminen 6. Vaihtoehtojen hakeminen ongelman käsi=elemiseksi 7. Vaihtoehtojen arvioin) 8. Vaihtoehdon valinta ja toteutusstrategia 22

23 Case- opetuksen vaiheet II 9. Toimintasuunnitelman laa)minen toimintasuunnitelma sisältää seurannan ja arvioinnin 10. Toimintasuunnitelmien virallinen esi=äminen Case- opetuksen toinen toteu0amistapa Harvardin metodi on luonteeltaan enemmän sokratelainen. Case käydään läpi dialek)ses), jolloin totuus on suhteellista, todellisuus todennäköistä ja rakenteelliset suhteet sa=umanvaraisia. Tämän lähestymistavan tarkoituksena on tukea sitä, e=ä opiskelijat voivat löytää uusia ja ainutlaatuisia viitekehyksiä työelämän ongelmien tutkimiseen ja ymmärtämiseen. Lähestymistavat eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan täydentäviä. 23

24 Casen laajuus ja saatavuus Case voi olla pituudeltaan ennakkoperehtymistä vaa)va, esim sivua pitkä teks), pisimmät ovat 90- sivuisia, lyhyt (muutama sivu) tai case- kertomus, jotka eivät edellytä perehtymistä ennakkoon European Case Clearing House: caseja voi hakea hakusanoilla tai organisaa)oilla: kanna=aa valita mahdollisimman uusia caseja, jo=a päätöksenteko)lanteet säilyvät samoina (max. yksi vuosi) ja aloi=aa palkinnon saaneista vapaas) saatavilla olevat ja maksulliset caset: 3,75-5 euroa/kopio (1 kopio/osano=aja) Case- oppiminen KonteksJn luominen ja opetuksen ankkuroinj Uuden työskentely- teorian luominen Ongelmien ase0aminen Tarkentuvan ongelman ase0aminen Työskentelyteorian luominen Syventävän Jedon hankkiminen KriiYnen arvioinj 24

25 Tutkivan oppimisen osatekijät ja case- oppiminen I 1. Opetuksen ankkuroiminen opiskelijoiden aikaisempiin kokemuksiin ak)voinnin, ymmärtämisen, sitoutumisen ja mo)voinnin edistämiseksi 2. Ongelmien ase=aminen, johon opiskelijat osallistuvat, jolloin rakennetaan uu=a )etoa. Tutkivan oppimisen osatekijät ja case- oppiminen II 3. Opiskelijat luovat omat työskentelyteoriansa, eli kehi=elevät ole=amuksia, hypoteeseja, malleja, selityksiä tai tulkintoja 4. Rakentava, mu=a kriiinen itsearvioin), jossa opiskelijat arvioivat kriiises) tutkimusprosessinsa/oppimisensa edistymistä ja ase=avat uusia tavoi=eita 25

26 Tutkivan oppimisen osatekijät ja case- oppiminen III 5. Uuden )edon hankkiminen ja luominen - monipuolinen )edonhaku ja )edon arvioin) 6. Asiantun)juuden jakaminen - Kaikki osaprosessit jaetaan, kaikkien vastuu Ongelmaperustainen oppiminen (PBL) Ongelmaperustainen oppiminen tarkoi=aa oppimisen strategiaa, jossa opetussuunnitelma uudistetaan juonneopetussuunnitelmaksi, jossa asiat opitaan laajempina kokonaisuuksina, luonnollisessa konteks)ssaan PBL- syklissä opiskelijat määri=elevät yhteisen oppimistehtävänsä, johon he hakevat vastausta itsenäisen )edonhankinnan, muun opetuksen ja muiden resurssien avulla PBL käsitellään perusteellisemmin keväällä

27 Kirjallisuu0a Hyppönen, O. ja Lindén, S Ope=ajan käsikirja Opintojakson rakenteet, opetusmenetelmät ja arvioin). Teknillisen korkeakoulun Opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 4/2009 Espoo 2009 Nokelainen, T Caset opetusmetodina. Täydennyskoulutuksen opetuksen kehi=äminen seminaarisarja TTY/Edutech. PirYnen, J Projek)oppiminen ammaikorkeakoulussa. Amma)llisen ope=ajakorkeakoulun julkaisuja. D 19. Sulkanen, L Case- menetelmä ja sen vaikutus ope=amiseen ja oppimiseen. Lahden ammaikorkeakoulun julkaisu, sarja C. Teknillinen korkeakoulu, Ope=ajan tehosalkku vuodesta Case study - harjoitus akjvoinjkeinona. h=p:// Opetuki/tehosalkku/opetus/opetusmenetelmia/casestudy.htm 27