Vammalan Seudun Kalastusalueen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vammalan Seudun Kalastusalueen"

Transkriptio

1 Vammalan Seudun Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille Simo Suominen, Keijo Sydänmaa Vammalan seudun kalastusalue Kalastusalueen hallitus 2013 Osarahoitus: Ely - keskus kalatalousyksikkö 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO KUVAUS ALUEISTA JA PERUSTIEDOT Yleistä Kulovesi Rautavesi. 2.4 Liekovesi Kokemäenjoen alue Ekojärvi Houhajärvi Kiimajärvi Ylistenjärvi Kalastusalueen muut pienvesialueet Merkittävät lisääntymisalueet Kuormittajat ja velvoitteet 2.13 Kalojen käyttökelpoisuus. 3 KALASTUS JA SAALISTIEDOT Yleistä Virkistyskalastus. 3.3 Kulovesi 3.4 Rautavesi. 3.5 Liekovesi 3.6 Jokialue ja muut järvet 4 ARVIO KALAKANNOISSA TAPAHTUNEISTA MUUTOKSISTA. 4.1 Yleistä 4.2 Kulovesi 4.3 Rautavesi 4.4 Liekovesi 4.5 Jokialue ja muut järvet 5 ARVIO ISTUTUSTEN TULOKSELLISUUDESTA REITTIVESISSÄ. 6 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA RAJOITUKSET 6.1 Yleistä. 6.2 Verkkokalastus ja seisovat pyydykset 6.3 Virkistyskalastus Yleistä Viehekalastus Onginta ja pilkintä 2

3 7 KALASTUSALUEEN KALASTUSKÄYTTÖ Tavoitteet 7.2 Pyydysyksiköinti 7.3 Kokonaispyydysyksikkömäärät ja sen jakaminen eri kalastajaryhmille Kalastus Yleistä Onginta ja pilkintä Viehekalastus Verkkokalastus ja seisovat pyydykset Ammattikalastus 8 HOITOTOIMENPITEET 8.1 Yleistä 8.2 Suositeltavat hoitotoimenpiteet reittivesillä Yleistä Hoitokalastus ja järvien kunnostus Ekojärvi Houhajärvi Kiimajärvi Ylistenjärvi Istutussuositukset Istutukset vuosittain reittivesiin 8.4 Tiedustelu Kalastuksen lisääminen 8.6 Tiedottaminen 8.7 Suositeltavat selvitykset Kuha Siika Ankerias, harjus ja made Muikkukantojen selvitys 8.8. Pienvesien käyttö- ja hoitosuunnitelmat 8.9 Muut toimenpiteet Valvonta Virkistyskalastuskohteet Nuorisotoiminta Kalastusmatkailu ja elinkeinokalatalous Toiminnan rahoitus 9 YHTEENVETO LÄHDEAINEISTOT: 3

4 1 JOHDANTO Vammalan Seudun Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma on päivitetty ja täydennetty vuosiksi Suunnitelma käsittää alueen päävesialueen Kulo- Rauta- ja Liekoveden, sekä jokialueen Kokemäenjoessa. Lisäksi siihen on otettu alueen suurimmat järvet Ekojärvi, Houhajärvi, Kiimajärvi ja Ylistenjärvi. Suunnitelman toteuttajaksi on valittu kalastusalueen isännöitsijä Keijo Sydänmaa, Simo Suominen ja kalastusalueen hallitus. Apuna suunnittelussa käytetään aikaisempien vuosien käyttö- ja hoitosuunnitelmia, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laatimia velvoitetarkkailuraportteja, Hämeen ELY - keskuksen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja sekä muita alueelta valmistuneita selvityksiä. Kalastusalue toimii hyväksymänsä ohjesäännön mukaan paikallisena ELY-keskuksen alaisena kalastusviranomaisena. Se noudattaa kalastuslain ja asetusten sekä hallintomenettelylain määräyksiä. Kalastaja ja kalastusoikeuden haltija ei ilman perusteltua aihetta saa vaikeuttaa toimenpiteellään tai laiminlyönnillään tämän käyttö- ja hoitosuunnitelman toteuttamista. Kalastusalueen tekemät päätökset tulee perustua tähän käyttö- ja hoitosuunnitelmaan ja tulee KaL 82 :n mu kaan olla ohjeena kalakantojen hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä. Tämän suunnitelman tavoitteena on helpottaa kalastusalueen ja osakaskuntien päätösten tekoa. Kalastusta suunniteltaessa on huomioitava KaL 1, joka antaa ohjeita kalastuksen järjestämiseen. Sen mukaan kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon. Kalaveden käyttö- ja hoito kuuluvat vesialueen omistajille. Kalaveden omistajat voivat antaa kalaveden käytön ja hoidon joko kokonaan tai osaksi kalastusalueen tehtäviksi, eikä kalastusalue voi tehtävistä kieltäytyä. Kalastusalue hoitaa kalavesien käytön ja hoidon sille selvittelysopimuksin siirretyillä vesialueilla, sekä valvoo, että muuallakin kalastusalueeseen kuuluvilla vesialueilla noudatetaan kalastusalueen, kalastuslain ja asetusten antamia määräyksiä. Tässä suunnitelmassa keskitytään reittiveden kalataloudelliseen suunnitteluun. Lisäksi yli 100:n hehtaarin järvet Ekojärvi, Houhajärvi, Kiimajärvi ja Ylistenjärvi on käsitelty lyhyesti. Kalastusalueen pienemmistä järvistä ja puroista on laadittu oma pienvesien käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka on hyväksytty vuoden 2006 kalastusalueen kokouksessa. Pienvesiä koskevia asioita on kirjattu mukaan lyhykäisesti. Raputaloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma on hyväksytty vuoden 2001 kalastusalueen kokouksessa ja siinä on käsitelty raputalouteen liittyvät asiat Vammalan seudun kalastusalue. 4

5 2 KUVAUS ALUEISTA JA PERUSTIEDOT 2.1 Yleistä Vammalan Seudun kalastusalue sijaitsee kokonaisuudessaan Pirkanmaan maakunnassa Länsi-Suomen läänissä. Vedet sijaitsevat Sastamalassa entisen Vammalan ja Äetsän alueella sekä Nokian kaupungissa. Hallinnollisesti alue kuuluu Hämeen ELY-keskuksen alaisuuteen. Vammalan Seudun kalastusalueen vedet kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön, jonka vedet laskevat pääasiassa Tampereelta Pyhäjärvestä Nokian virran kautta (MQ 147 m 3/s) ja Ikaalisten suunnasta Siuronkoskesta (MQ 29 m3/s) Kuloveteen. Vettä tulee runsaasti pieniltä valumaalueilta laskevia jokia ja puroja myöten, mm Ylistenjärveltä ja Kiimajärveltä. Houhajärven vesi laskee Sammaljoen-Illonjoen kautta Huittisiin ja Kokemäenjokeen. Kokemäenjokea pitkin vedet laskevat lopulta mereen Porin edustalle. Reittiveden suurimman altaan Kuloveden pinta-ala on 3503 ha, Rautaveden 2452 ha, Liekoveden 458 ha, ja jokialueen noin 370 ha. Suurimmat järvet Ylistenjärvi 449 ha, Houhajärvi 375 ha, Kiimajärvi 186 ha ja Ekojärvi 108 ha. Kalastusalueen koko vesipinta-ala on 9164 ha. Veden laatu jokialueella määräytyy nykyisin varsin pitkälle Nokian virrasta tulevan veden laadun mukaiseksi. Kulo- ja Rautaveden veden laatu on parantunut selvästi vuosien aikana kuormituksen alenemisen myötä. Esimerkiksi veden fosforipitoisuus on laskenut sekä Kulo- että Rautavedellä selvästi vuosien aikana. Kuormituksesta johtuen Kulovesi on kuitenkin pysynyt Rautavettä rehevämpänä. Vaikka tutkimusalueiden veden happiolosuhteet ovat parantuneetkin selvästi vuosien aikana, havaitaan vedessä edelleen happivajetta. Korkeasta perustuotantotasosta muodostuva orgaaninen aine sekä kuormittajien happea kuluttavien aineiden kuormitus kuluttavat edelleen veden happivaroja. Happipitoisuus laskee ajoittain jo 10 metrin syvyydessä haitallisen alhaiseksi kaloille ja pohjanläheiset vedet ovat nykyäänkin vielä usein kesällä hapettomia. Alusveden hapettomien kausien aikana sedimenttiin sitoutunut fosfori vapautuu alusveteen (Heikki Holsti Kulo- ja Rautaveden kalataloudellinen tarkkailu 2010). YHTENÄISLUPA-ALUE Tummennettu alue. Tarkempi kalastusalueen kartta keskiaukeamalla. 5

6 Kokemäenjoen veden laadun tarkkailu kuuluu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tehtäviin ja tulokset ovat luettavissa yhdistyksen nettisivuilta (www.kvvy.fi). Nokianvirran veden laatu vuonna Tuloksissa ovat mukana myös velvoitetarkkailun tulokset. 6

7 Veden laatua tarkkaillaan jätevesien velvoitetarkkailujen (Nokian kaupunki, SCA Tissue Finland Oy Nokia, ja Sastamalan kaupunki) avulla. Kalataloudelliset velvoitetarkkailut perustuvat vesioikeuden tekemiin päätöksiin jätevesien laskuluvista. Vammalan Seudun kalastusalue kuuluu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston toimialueeseen. Kyseessä olevat velvoitetarkkailut on laadittu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksessä ja ne on hyväksytty Hämeen ELYkeskuksen kalatalousyksikössä. Vesistöjen velvoitetarkkailun tehtävänä on selvittää vesiä muuttavan toiminnan vaikutukset vesistössä. Kalataloustarkkailussa kohteena on sekä kalasto että kalastus. Velvoitetarkkailut on tehtävä alueellisten ympäristökeskusten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaan. Tarkkailua toteuttavat vesialan konsulttitoimistot ja vesiensuojeluyhdistykset. Tulosten luotettavuuden takaamiseksi näiden vesitutkimuslaitosten toimintaa valvotaan mm. vertailunäytekokein. Kalastoa ja kalastusta koskeva tarkkailu suoritetaan työvoima ja elinkeinopiirien kalatalousyksikköjen hyväksymällä tavalla. Jokaisesta vesistö- ja kalataloustarkkailusta laaditaan vuosittain kirjallinen raportti, jossa esitetään taustatiedot, mittaustulokset sekä niiden perusteella tehtävät johtopäätökset. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan ympäristökeskukselle, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kalastusalueelle. Eri vesialueiden perustietoihin kuuluu kalanistutukset, joita on toteutettu vuosien aikana. Istutuksilla on ollut enemmän tai vähemmän vaikutusta siihen, missä kunnossa kukin vesialue kalastoltaan tänä päivänä on. 2.2 Kulovesi Pinta-ala 3503 ha Rantaviivan pituus 102 km Keskisyvyys 8,1 m Suurin syvyys 37 m 7

8 Nokian ja Sastamalan välinen vesireitti Kulovesi - Rautavesi, saa vetensä pääosin Nokianvirrasta Pirkkalan kalastusalueelta Kuloveteen laskee pohjoisesta lisäksi Siuron reitti MahnalanKirkkojärven kalastusalueelta. Suodenniemen kalastusalueelta laskee vesiä Tupurlanjärven ja Piikkilänjärven kautta Leukaluissa Kuloveteen. Kulovedestä vedet virtaavat Rautaveden kautta Kokemäenjokeen. Valuma-alue on erittäin laaja ja veden vaihtuvuus siten nopeaa. Kuloveden lähivaluma-alueella ja Nokianvirran varrella sijaitsee runsaasti peltoa, mikä näkyy yhdessä muun kuormituksen kanssa Kuloveden vedenlaadussa kohonneena ravinnetasona. Kuloveden vedenlaatua seurataan säännöllisesti Tampereen seudun yhteistarkkailun yhteydessä kahdelta syvänneasemalta. Havaintopisteet sijaitsevat Kesäniemen edustalla sekä Kalmetsaaren vieressä olevalla syvänteellä. Veden laatu määräytyy nykyisin varsin pitkälle Nokianvirrasta tulevan veden laadun mukaan. Kuloveden vesi on sameahkoa ja lievästi ruskeaa. Veden humusleima on vain kohtalainen ja happamuustaso on normaali. Siuronkosken kautta laskevan Ikaalisten reitin vaikutus näkyy talvisin ajoittain päällysvedessä mm. suolapitoisuuden selvänä laskuna. Veden yleislaatuun Siuron reitiltä tulevat lisävedet eivät juurikaan vaikuta. Pitkällä aikavälillä vesistön tila on parantunut merkittävästi koko alueella ylävesistössä tapahtuneen kuormituskevennyksen ansiosta. Nokian seudulta tuleva ravinnekuormitus lisää fosforipitoisuutta keskivirtaaman aikana alle 1,0 µg/l. Tästä huolimatta Kulovesi ja myös alapuolinen Rautavesi ovat säilyneet rehevinä Nokianvirran kohonneista ravinnepitoisuuksista johtuen. Ravinnetaso on lievästi reheville vesille ominainen. Lievä rehevyys aiheuttaa leväsamennusta ja ajoittain sinileväkukintoja. Nokia Oy:n lopetettua selluloosan valmistuksen happea kuluttava kuormitus laski tuntuvasti, eikä se vaikuta enää sanottavasti happipitoisuuksiin. Kuloveden Kesäniemen edustalla sijaitsevalla syvänteellä ei ole todettu talvisin merkittäviä happitalouden häiriöitä. Sen sijaan Kalmetsaaren viereisessä syvänteessä happitalouden häiriöt ovat olleet talvisin melko säännöllisiä. Pohjan läheinen vesikerros on ajoittain jopa täysin hapeton. Kesäisin pohjan läheisessä vesikerroksessa on todettu molemmilla syvännealueilla alhaisia happipitoisuuksia kerrostuneisuuden pysyessä vakaana. Päällysveden happiongelmat ovat pitkällä aikavälillä lähes hävinneet metsäteollisuuden jätevesien leiman vähennyttyä merkittävästi. Kuloveden vedenlaatu on parhaimmillaan hyvä ja heikoimmillaan vain välttävä. Parhaimmillaan vedenlaatu on talvisin, jolloin vesi on vain lievästi sameaa ja ravinnetaso on alhaisimmillaan. Kesäisin vedenlaatu on selvästi heikompi, sillä ravinnetaso nousee lähelle rehevien vesien rajaa ja vedessä on todettu voimakkaita leväsamennuksia. Vedenlaatua heikentää sekä talvella että kesällä hapen voimakas kuluminen syvänteiden pohjalla. Kokonaisuudessaan vedenlaadun voidaan sanoa olevan tyydyttävä. (Tiedot: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen internet-sivut 2013 (www.kvvy.fi)). Kuloveteen laskee Pirkkalan kalastusalueelta Nokian virta, jota kuormittavat Nokian kaupunki ja SCA Tissue Finland Oy Nokia (ent. Georgia Pasific Finland Oy aiemmin Nokia Fort James). Pohjoisesta Mahnalanselän - Kirkkojärven kalastusalueelta laskee Siuronkoski, jossa on entinen Vattenfalin voimala. Siuron kosken voimalaitos toimii ja on nykyään Wirolan puutarhan omistuksessa. Omistaja rakennutti alueelle kalaportaat vuonna 2004 ja suorittaa tarkkailua portaiden toimivuudesta. Myös kalojen kutusoraikkoja on koskessa kunnostettu. Siuronkoskessa li- 8

9 potaan keväisin kuoretta. Suironkosken virkistyskalastuskohteessa noudatetaan sille laadittuja kalastussääntöjä. Siuronkoskelle myytiin kalastuslupia vuonna 2013 yli 2000 kpl joista osa vuosilupia arvioitu kalastusvuorokaudet n kpl. Kalastajia käy kautta Suomen, ja koski on Pirkanmaan suosituimpia koskikalastuskohteita. Kuloveden länsiosa kuuluu yhtenäislupa - alueeseen, Suoniemen vedet ovat järjestäytyneet Suoniemen Kalastusseuran huostassa (ei sopimuksia vesialueen omistajien kanssa) ja lisäksi Kulovedellä on yksityisiä vesialueita. Kuloveden pohjoisosassa sijaitsee Leukaluun salmi, jonka kautta pohjoisesta laskee vesiä Piikkilänjärvestä ja Suodenniemen kalastusalueelta. Kuloveden eteläpuolella sijaitsee Sarkolanlahti, jonka perukoille laskevaan Lanajokeen nousee kuoretta. Sarkolanlahti on jonkin verran rehevöitynyt. Vahalahti ja erityisesti sen yksi osa-alue, Pumpulinlahti, ovat lähes umpeenkasvaneita. Syynä lahtien rehevöitymiseen pidetään yläpuolisten suoalueiden ojituksia. Kalmetsaaren ja Vanajavuoren läheisyydessä on merkittäviä syvänteitä. Muuraisaaren pohjoispuolelle laskee Karinoja. Kutalan-saaren länsipuolella sijaitsee Hulttistenvuolle ja itäpuolella Kutalan vuolle. Kutalan vuolteeseen laskee etelästä Myllyoja, jonka eteläinen haara (Karrasalonoja) lähtee Otajärvestä. Otajärvessä on jokirapua. Etelästä laskee Piimäsjärvistä Kärppälänjoki. Piimäsjärviä rasittaa voimakas hajakuormitus. Kärppälänjokeen laskee sivuhaara etelästä, Haapakorvenoja. Alueella sijaitsee Masossa Mustalahden rapufarmi. Kuloveden länsipäässä sijaitsee Salonsaaren pohjoispuolella Hiedan vuolle ja Myllyvuolle sekä Salonsaaren eteläpuolella Karkunkylän vuolle. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen viimeisessä tutkimuksissa Kuloveden veden laatu mainitaan tyydyttäväksi. (yhdistyksen internet-sivut) Istutusvesi Kulovesi Kuloveteen on istutettu kaudella kuhaa, harjusta, kirjolohta, järvilohta ja taimenta. Aiemmin myös haukea, siikaa, ankeriasta, karppia, toutainta, suutaria ja täplärapua. Istukkaiden ikä: 1k = yksikesäinen 2k = kaksikesäinen 1v = yksivuotias 2v = kaksivuotias jne. aik = istutettu sukukypsiä kaloja, vk = vastakuoriutunut poikanen ek = esikesäinen la = lasiankerias 2008 Taimen Järvilohi Kirjolohi Harjus Kuha 2 4v 4 6v 2 3v 1k 1k

10 Kulovedellä kuhan istutusmäärät ovat olleet merkittäviä. Istutuksessa pidettiin tauko vuonna 2006 Kuhan istutukset ovat määrällisesti olleet sopivia, joskin viime aikaisten tutkimustulosten perusteella kuhaistutuksia ei suositella sellaisiin vesiin, joissa on luontaisesti lisääntyvä kuhakanta. Kulovesi sopii ominaisuuksiltaan hyvin kuhavedeksi. Tehdyillä istutuksilla on todennäköisesti ollut kantaa vahvistava vaikutus, mutta saalistietojen perusteella on mahdotonta erottaa luonnossa syntyneitä ja istutettuja poikasia. Siikaa istutettu viimeksi vuonna 2002 Aikaisemmin suoritetut runsaat istutukset eivät ole antaneet mainittavaa tulosta, joten sen istutuksesta on luovuttu. Siikakanta on kuitenkin olemassa ja sitä on saatu vähän. Kanta lienee luontaisesti lisääntyvä. Toutain on harvinainen kala Suomessa ja Vammalan Seudun kalastusalue on varsin tärkeässä asemassa lajin säilymisen kannalta. Tällä hetkellä osakaskunnat eivät ole kiinnostuneita jatkamaan toutaimen istuttamista, koska se mielletään selkeästi särkikalaksi, jonka käyttöön ei ole totuttu. Velvoitetarkkailuraporttien mukaan toutainkanta on todettu lisääntyvän ilman istutuksia. Toutainta istutettiin viimeksi vuonna Järvitaimenen, kirjolohen ja järvilohen istutukset ovat olleet runsaita ja taimenen ja kirjolohen takaisinsaanti on ollut hyvin kattavaa. Järvilohen takaisin saanti on toistaiseksi ollut heikkoa. Lohikalaistutukset ovat lisänneet virkistyskalastajien kiinnostusta aluetta kohti, joka näkyy luvanmyynnissä. Harjusta on istutettu viimeksi vuonna 2010 ja aiemmin 2005 ja Vuollealueille ja Siuronkoskeen on muodostunut vähäinen harjuskanta. Ankeriasta on istutettu viimeksi vuonna 1995 ja Ankeriassaaliit Kulovedellä lienevät viime vuosina peräisin muualla tehdyistä istutuksista. Aikaisemmin on istutettu pieni määrä karppia, joka on kasvanut hyvin. Takaisin saanti prosentti on ollut hyvä. Karpin käyttöön ei ole totuttu ja sen istuttaminen palveleekin vain kalalajien monipuolisuutta. Aikoinaan istutetut karpit linevät jo pyydetyn loppuun. Yläpuolisista vesistä on levinnyt lisääntyvä suutarikanta, kalojen koon ollessa kilon kahta puolta. Myös järviruutanan on todettu lisääntyneen ja kasvaneen viimeisten vuosien aikana Rautavesi Pinta-ala: 2452 ha Rantaviivan pituus: 95 km Keskisyvyys 5,3 m. 10

11 Suurin syvyys 25 m. Veden keskiviipymä 14 vrk Rautaveden tärkein kalalaji on kuha. Lisäksi tärkeitä lajeja ovat hauki ja ahven. Harvinaisempia saaliskaloja ovat olleet siika, ankerias ja harjus. Rautaveteen on istutettu Kuloveden tapaan huomattavia määriä järvitaimenta ja lohta sekä kirjolohta. Vuonna 2011 siirtoistutettiin 18 kpl merilohia joista istutuksen yhteydessä kuoli yksi. Kalojen keskipaino oli 9 kg, ja ne kaikki merkittiin. Merkkipalautuksia on tullut muutama ja takaisin kasvamaan on laskettu ainakin yksi kala. Istutuksesta odotetaan tarkempia tuloksia. Rauta- ja Liekoveen tehdyt kalanistutukset Taimen Järvilohi Kirjolohi Kuha Täplärapu Meri lohi 2 4v 4 6v v 1k 1-2k ylisiirto 18 Rautavesi on varattu täplärapualueeksi, ja alueelle on suoritettu rapuistutuksia. Vesialue kuuluu kokonaisuudessaan yhtenäislupa - alueeseen. Kuhaistutukset ovat olleet Rauta- ja Liekovedellä erittäin mittavia. Istutusmäärät vaihtelevat vuosittain ja näin ollen niiden vaikutusta on melko vaikea havaita saalistiedoissa, koska kannoissa tapahtuviin muutoksiin vaikuttaa luonnossa syntyneiden poikasten lukumäärä. Järvitaimenta ja järvilohta on istutettu samoin kirjolohta joiden takaisin saanti on ollut varsin hyvä. Viimeinen ankeriasistutus Rautaveteen tehtiin vuonna Tästä istutuksesta lienee peräisin hyvät siimakalastajien ankeriassaaliit vuosina 2012 ja Kuloveteen aikoinaan istutetut karpit levisivät hyvin Rautaveteen ja kasvoivat hyvin. Verkkokalastajain saamat isokokoiset karpit todistavat, että istukkaiden takaisinsaanti prosentti on ollut korkea. Istutetut karpit lienevät pyydetyt loppuun. Ilmeisesti yläpuolisista vesistä on varsinkin Rautaveden itäosiin levinnyt suutari. Sen koko on ollut kilon kahta puolta. Kalastajille tämä on ollut aivan uutta, eikä kalan käyttöön ole vielä totuttu. Luontaisesti Rautavedessä esiintyy vähän järviruutanaa, jota on saatu saaliiksi viime vuosina enenevässä määrin. Veden laatu noudattaa pääosin Kuloveden veden laatua, joskin kuormituksesta johtuen Rautavesi on vähemmän rehevöitynyt. Molemmissa vesissä fosforipitoisuudet ovat selvästi laskeneet vuosien aikana. Vaikka happiolosuhteet ovat selvästi parantuneet, havaitaan vedessä edelleen happivajetta. Korkeasta perustuotantotasosta muodostuva orgaaninen aine sekä kuormituksen 11

12 happea kuluttava vaikutus näkyy tutkimuksissa. Happipitoisuus laskee ajoittain jo 10 metrin syvyydessä haitallisen alhaiseksi kaloille. Pohjanläheiset vedet ovat nykyisinkin vielä kesäisin hapettomia. Rautaveden pohjoisosaan laskee Nohkuanjärvestä Nohkuanjoki, joka on suuosaltaan lettoa, joten kalataloudellinen merkitys on pieni. Kalastusalueen pohjoisrajalla sijaitsee Hurttiojärvi, joka on ollut aikoinaan Karkun alueen raakavesilähde. Rautaveden luoteispuolella sijaitsevat Riippilänjärvi (69,97 ha) ja Sorvijärvi (2,47 ha), joiden ranta-alueille on tehty laajamittaisia suunnitel mia vapaa-ajan virkistyskäytön suhteen. Golf-kentän omistajille on määrätty velvoitteita Riippilänjärven vesialueelle. Ritajärvet ovat Vammalan kaupungin virkistysaluetta. Ritajärvien alue on erämaahenkinen ja siellä on seisovilla pyydyksillä pyynti kielletty. Ainoastaan yhdelle henkilölle on annettu lupa koekalastukseen kahdella katiskalla. Jokialueilla on ollut kotimaista jokirapua. Ritajärvien alueesta on laadittu virkistyskäyttösuunnitelma (Uotila, 1994). Suunnitelmassa on käsitelty lyhyesti kalastuksen järjestämistä. Rautaveteen laskee pohjoisesta Rautajoki, joka saa alkunsa Pääjärvestä (11,61 ha vska puolella) ja Iso Haukijärvestä (9,67 ha). Rautajoessa on jokirapua. Etelästä Rautaveteen laskee Ekojoki, jota kuormittaa Polar mining Oy:n rikastamo. Toinen Ekojoen haaroista saa alkunsa Kaltsilan Kiimajärvestä (15,70 ha) ja toinen Ekojärvestä (107,62 ha). Rautavesi päättyy Vammaskoskeen. Nopeusrajoitus Hiedan vuolteessa Salosaaren ja Isosaaren välillä on 6 solmua/h. Vammaskoskessa nopeusrajoitus on 10 km/h. Rautaveden veden laatu viimeisessä Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen mittauksessa 2011 todetaan tyydyttäväksi Liekovesi Pinta-ala: 458 ha Rantaviivan pituus 12 km keskisyvyys 2,2 m suurin syvyys 11 m Liekovedessä pääkaloina ovat kuha ja hauki. Liekovesi onkin hyvä kuhavesi. Lisäksi siellä on muita alueelle tyypillisiä kalalajeja, mm. toutainta, madetta, ja ahventa, Lisäksi tavataan istutettuna järvitaimenta, kirjolohta. Liekovesi kuuluu kokonaan yhtenäislupa-alueeseen. Istutusvesi Liekovesi Liekoveden istutukset on tilastoitu yhdessä Rautaveden kanssa. Todennäköisesti myös Liekovedellä kuha lisääntyy luontaisesti, joten istutusten vaikutusta kannan vaihteluihin on vaikea havaita. 12

13 Liekoveteen laskee pohjoisesta Vaunujoki, joka saa alkunsa aivan kalastusalueen pohjoisrajan tuntumasta. Yläpuolisista järvistä mainittakoon Joutsijärvi (9,74 ha vska puolella), Miekkajärvi (8,56 ha), Kyynärjärvi (24,98 ha) sekä Pikku- ja Iso Lattiojärvet (6,87 ha), joista lähtevä Lattio noja laskee Vaunujokeen. Vaunujoki on hyvää jokirapualuetta. Liekoveden kaakkoisosaan laskee Pesurinoja, jonka yläpuolella on Ylistenjärvi (448,7879 ha). Ylistenjärvestä ja alapuolisista vesistä tuhoutui hyvä jokirapukanta syksyllä 2000, todennäköisesti ruton vuoksi. Pesurinkoskella on tehty alustavia tutkimuksia taimenen kotiuttamisesta jokeen ja mahdollisesta poikastuotannosta. Roismalanlahti on rehevöitynyt viime vuosina. Syynä lienee virtausten muuttuminen; nykyään päävirta menee sivummalta, eikä vesi vaihdu kunnolla lahdessa. Roismalanlahden perälle on valmistunut pumppulaitos v. 2008, jolla Roismalanaukean ylisvedet nostetaan Liekoveteen. Tällä saattaa olla vaikutusta veden virtauksiin varsinkin tulva-aikoina. Roismalanlahti on virkistyskalastukselle tärkeä lähikalastusalue. Liekoveden veden laatu noudattelee yläpuolisten vesien laatua ja on Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen tutkimusten mukaan tyydyttävä. Hartolankoskessa on voimalaitos, jossa veden pitkäaikainen keskivirtaama on 183 m3/s Kokemäenjoen alue Jokialue on noin 10 km pitkä ja metriä leveä. Pinta-ala noin 370 ha. Hartolankosken ja Äetsän voimalaitosten veden juoksutuksesta johtuen pinta-ala vaihtelee suuresti. Virtausten voimakas vaihtelu ja rantojen liejuisuus on suuri haitta kalastukselle. Jokiuomassa on suuria syvyysvaihteluja. Syvimmät kohdat noin m. Jokialueelle on istutettu mm kuhaa, haukea ja harjusta. Lisäksi on istutettu järvitaimenta, kirjolohta ja järvilohta. Kokemäenjoen istutukset: 2008 Harjus k 5500 Järvitaimen 3v Järvitaimen 3k 2320 Kirjolohi Järvitaimen 4k 300 Kirjolohi 2v 914 Kirjolohi 3k 258 2v 517 Järvitaimen 4k Järvitaimen 3V 2010 Järvitaimen 3v Kirjolohi 3k 664 Kirjolohi 2v 510 Kuha 1k Kirjolohi 2v 662 Kirjolohi 3k 254 Kuha 1k Harjus 1k 5400 Järvitaimen 3v

14 Kirjolohi 2v 1005 Täplärapu aik. 200 Kirjolohi 3k 195 Harjus 1k 5400 Toutaimen on havaittu lisääntyneen alueella ja lisäksi toutainistutukset aikaisemmin ovat olleet erittäin merkittäviä. Ne takaavat kannan säilymisen Kokemäenjoen alueella. Jokialueella on erittäin hyvä kalastettava kanta taimenta, kuhaa ja haukea. Harjusta on saatu satunnaisesti. Viimeisen viisivuotiskauden aikana harjusta istutettiin runsaasti, jonka toivotaan lisäävän harjuksen saantia tulevaisuudessa. Vähempiarvoista kalaa, kuten särkeä, pasuria ja lahnaa on suunnattomasti, mutta niiden pyyntiä ei harrasteta muuta kuin virkistysmielessä ongella. Ravinto- ja happitilanne joessa on hyvä, joten kalojen kasvulle ja lisääntymiselle on varsin hyvät edellytykset. Harjuskannan nykytilasta ja luonnonvaraisesta lisääntymisestä on tehty tutkimussuunnitelma. (Olli van der Meer Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa). Vammalan ja Äetsän välillä on veden laadussa havaittavissa ravinteiden lisääntymistä ja selvää hygieenistä likaantumista. Muutos voi osittain aiheutua alueelle kohdistuvasta hajakuormituksesta ja osittain Vammalan kaupungin jätevesistä. Hartolankosken alapuolelle laskee etelästä Soininjoki, johon lasketaan Vammalan jätevesipuhdistamon vedet. Joen pohjoispuolella sijaitsee Kiimajärvi (162,9304 ha), joka on Natura-alue. Kiimajärvestä laskee Kikkerlänjoki, jossa on jokirapua. Rannikolle päin mentäessä pohjoisesta laskevat seuraavina pääuomaan Meskalanjoki ja Luojoki. Luojoki saa alkunsa Tyrisevänjärvestä (48,55 ha) ja Kivijärvestä (28,18 ha). Luojoessa on ollut jokiravun lisäksi luontainen taimenkanta. Seuraavana pääuomaan laskee pohjoisesta Hahmo-oja ja etelästä Kilpijoki. Lähes luonnontilainen Kilpikoski, joka on suojeltu koskiensuojelulailla, on Natura-aluetta. Se on 160 metriä leveä. Kilpikoskessa on vain vähän putoamiskorkeutta, mutta kuohuva koskiosuus on maisemallisesti kaunis. Se on uhanalaisen toutaimen lisääntymisaluetta. Kilpikoski on onginta- ja pilkintäkieltoaluetta eikä kalastus läänin viehekalastusluvalla ole sallittua. Jokialueella on lisäksi Töörin- ja Talankosket. Töörinkoski on noin 160 m pitkä ja sen jälkeen on suvanto. Talankoski on yli 300 m pitkä koski, jonka uomaa on vähän avarrettu. Putoamiskorkeutta on noin 2 m koko alueella. Myös nämä koskialueet ovat toutaimen luontaista lisääntymisaluetta. Ne ovat maisemallisesti erittäin kauniita. Kilpikoskessa kalastus on sallittu osakkaille. Pohjoispuolella, Äetsän voimalaitoksen yläpuolella sijaitsee Kemira Chemicals oy. Voimalaitoksen alapuolelle lasketaan Sastamalan jäteveden puhdistamon vedet Aarikkalan kylän kohdalta pääuomaan. Veden laatu todetaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan tyydyttäväksi. 14

15 2.6 Ekojärvi Pinta-ala: 107,62 ha Rantaviivan pituus 6,2 km Ekojärvi on luonnonsuojelualuetta ja se on kuuluisa lintujärvi. Ekojärvi on hyvin matala, suurin syvyys 1,5 metriä, ja sen rantoja kiertää leveä ruoko-, sara- ja osmankäämikasvustojen vyöhyke. Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura - alueisiin. Kalataloudellisesti sillä ei ole suurta merkitystä. Mataluudesta ja runsaasta kasvillisuudesta johtuen järven happitalous on huono, etenkin talvella happi voi loppua kokonaan. Vesi on tummaa ja sen laatua luonnehtii voimakas humusleimaisuus ja rehevyys. Talviset kalakuolemat ovat olleet tavanomaisia, mutta kalasto on näitten jäl keen nopeasti normalisoitunut. Vahva ruutanakanta ei ole kärsinyt veden laadusta, vaan on hyötynyt ravinnon saannissa. Järven kalastoa pitäisi enemmän hyödyntää silloin, kun siihen on mahdollisuutta. 2.7 Houhajärvi Houhajärven pinta-ala 379,99 ha. Se sijaitsee vedenjakajan eteläpuolella. Järven vedet laskevat eteläpäästään Sammaljokeen ja sen kautta Kokemäenjokeen. Järvi on melko matala, vain sen leveämmässä päässä on syvyyttä noin seitsemän metriä. Vammalan raakaveden ottamo sijaitsee Houhajärven läheisyydessä. Vammalan saadessa uuden vedenottamon muualle, saattaa veden otto alueelta vähetä tai jopa loppua. Se saattaa parantaa veden laatua järvessä. Rapukanta hävisi noin 5 vuotta. Nykyään Houhajärvessä on ravustuskielto. Houhajärvellä toimii Houhajärvi-yhdistys, joka vastaa järven hoidosta ja kunnostusasioista. Järvellä on suoritettu hoitokalastusta nuottaamalla. Saaliiksi on saatu runsaasti särkeä ja pientä lahnaa. Istutuksesta peräisin järvessä on vähäinen kasvava kuhakanta. Houhajärveltä on laadittu selvitys: "Houhajärven äyriäisplankton ja kalasto vuonna: Perttu Louhesto & Vesa Saarikari 2004". Pinnankorkeuden säännöstely on rakenteilla. Kalatutkimusten perusteella Houhajärven ahven on erittäin hidaskasvuista ja isompien ahventen ravinnonhankinta kohdistuu ensin eläinplanktoniin ja planktonin loputtua 1-2 vuotiaisiin kalanpoikasiin. Näin ollen myös kasviplanktonin määrä pääsee lisääntymään ja leväkukinnot lisääntyvät. HOUHAJÄRVEN HOITOKALASTUKSET Hoitokalastussaalis: 2006 ja kg/vuosi 20 kg/ha; kg 50 kg/ha Saaliin lajisuhteet painona 2008: Lahna 74%, Ahven -19% ja Särki -7%. Työ tehtiin Houhajärven kokonaissaalis on nyt kg - 50 kg/ha. So piva tehokalastusvaiheen saalis Houhajärvelle on n kg/ha. 15

16 Arviomme mukaan nyt järveen jäävien särkien massamäärä on sopivalla tasolla eikä aiheuta merkittävää sisäistä kuormitusta. Särkien lisäkasvun määrää seurataan ja tarvittaessa vähennetään. Särkeä on järvessä määränsä verran oltava. Tällainen sopiva määrä on veden laadul le eduksi. Mahdollisesti järveen muualta vaeltavan kalan toteamiseksi olisi keksittävä jokin keino. Tästä on osakaskuntien ja muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa keskusteltava. Lahnaa on selvästi vielä liikaa. Lahnaa on vähennettävä vielä reippaasti. Lahnan suuri määrä varmistui tämän vuoden hoitokalastuksissa. Lahna on pahin sisäisen kuormituksen aiheuttaja. Sisäinen kuormitus on jo voimakasta kun lahnan määrä saavuttaa kg /ha tason. Houhajärven lahnamäärä ylittää selvästi edellä mainitun tason. Vuoden aikana sopivana ajankohtana lahnaa on poistettava vielä 5 15 tn heinä- ja lokakuussa nuotattiin yhteensä noin 8500 tn. Moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ajo Houhajärvellä on kielletty. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan Houhajärven veden laatu on tyydyttävä. Houhajärven veden laatutiedot SASPE:n tutkimuksissa vuosina HOUHAJÄRVI Näytteenottopäivämäärä Näytesyvyys m Lämpötila o C Fek. kolif bakteerit pmy/100 ml ,5 15,6 0 7,5 0,3 15 0,1 11,5 Escherichia coli pmy/100 ml Fek. streptokokit pmy/100 ml 4 1 <2 <2 0 < Alkaliteetti mmol/l <2 4 0 < ,12 0,3 0,26 0,76 0,3 0,32 0,38 0,34 0,32 0,28 Sähkönjohtavuus ms/m 8,7 7,9 8,1 7,9 9,0 7,5 9,1 7,4 8,1 7,4 ph Väriluku KHT Sameus Pt mg/l mg/l FNU 6,4 7,1 6,5 7,2 6,5 7,1 6,7 7,1 6, ,2 10 8,3 6,9 8,7 9,8 8,1 10 9,4 4,1 5,1 1,9 3,6 0,73 1,9 2,5 3,2 0,73 2,9 Kokonais-N mikro-g/l ammonium-n mg/l Nitraatti-N mg/l Kokonais-P mikro-g/l Happipit. mg/l Hapen kyllästysaste % < < ,6 12 8,7 8,8 11 8,8 9,3 13 9, Kiimajärvi. Pinta-ala 162,93 ha Suurin syvyys noin 7 m Kiimajärvi on yksi harvoista luontaisesti runsasravinteisista järvistä Pirkanmaalla. Sen kalastuksesta ja kalanhoidosta vastaa osakaskuntien yhteenliittymä. Kiimajärvi on pitkänomainen luode - kaakkoissuuntainen järvi. Pituutta sillä on noin 4 km ja le veyttä keskimäärin puolisen kilometriä. Kiimajärven kaakkois- ja luoteispäät ovat reheviä, mutta järven keskiosa on eri tyyppistä, melko jyrkkärantaista ja karummalta vaikuttavaa kuin järven päät. Järvi on lähdevaikutteinen. Kiimajärvellä kasvaa kaksi vesikasvia läntisellä äärirajallaan. Komea välkevita kurottaa pintaan runsaana kaikkialla järvessä, mutta isolummetta kasvaa vain pari kasvustoa Rukossaaren 16

17 kaakkoispuolella, iso- ja pohjanlumpeen risteymää tosin löytyy laajemmalti järven kaakkoispäästä ja Haapaniemenlahdesta. Kiimajärven kaakkoispäässä sijaitsee Kiimajärven kylätaajama, ja keskivaiheilla järveä on runsaasti mökkejä. Järven kaakkoispäätä sekä Haapaniemenlahtea ympäröivät pitkään viljellyt peltoaukeat. Lisäksi valuma-alueella on jonkin verran ojitettuja soita ja metsätalousmaata. Luoteesta, Kiikoisten suunnasta järveen työntyy Sarvan harju, jossa on Kiikoisten kunnan vedenottamo. Kiimajärveen laskevat myös Kortejärven (23,30 ha), Syväjärven (40,24 ha), Kaitajärven (12,80 ha) ja Lammijärven (11,45 ha) vedet. Kiimajärveä on aikoinaan laskettu. Kiimajärven vedenlaatua on tutkittu ensimmäisen kerran jo 1960-luvulla. Tuoreimmat tutkimustulokset ovat vuodelta Kiimajärvi on ruskeavetinen humusjärvi, jonka ravinnetaso on talvella lievästi rehevien vesien tasoa, mutta kohoaa kesällä voimistuvan hajakuormituksen takia reheville vesille ominaiselle tasolle. Veden ph on neutraali ja puskurikyky hyvä. Alusvedessä voi esiintyä lopputalvella happivajetta, mutta kokonaisuutena happitilanne on ollut kohtalaisen hyvä. Järvi on suhteellisen matala ja suhteellisen pitkä selkäalue huomioiden kesäkerrostuneisuus voi jäädä lieväksi. Kiimajärven yleistilaa voidaan pitää tyydyttävänä, mihin vaikuttaa mm. järven kohonnut rehevyystaso. Kiimajärveen suunnitellaan laadittavan kunnostussuunnitelma. Sen tavoitteena tulee olemaan järven ulkopuolisen kuormituksen vähentäminen ja valuma-alueen kunnostus. Kiimajärvellä on tehty kesällä 2001 koekalastus sekä sedimentti- ja syvyystutkimus. Koekalastustulosten eivät yksiselitteisesti anna perusteita hoitokalastukselle. Kiimajärvi on rehevä järvi, jonka saalismäärät ovat luonnostaankin korkeat. Särkikalavaltaisuus on tällaiselle järvelle ominaista. Selvityksen mukaan arvellaan, että hoitokalastuksen vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi, ellei muissa järven veden laatuun vaikuttavissa tekijöissä tapahdu muutosta. Selvityksessä todetaan, että tällä hetkellä tärkeimpänä kalavesien hoitotoimenpiteenä voidaan pitää järveen ihmistoiminnan seurauksena tulevan kuormituksen tehokasta vähentämistä valuma-alueen vesiensuojelua parantamalla. (Tiedot kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma ). Kiimajärvellä sallitaan nykyään vain 1 verkko taloutta kohden, silmäkoko 50 mm. Kuha on lisääntynyt luontaisesti, sillä kuhanpoikasia on saatu muun pyynnin yhteydessä. Saalikaloista suurimmat kuhat ovat painaneet 5-8 kiloa. Kalaston hoitoa on suoritettu nuottauksin. Järvestä on poistettu vähempiarvoista pikkukalaa, pääosin särkeä ja lahnaa, sekä pikkuahventa vuonna Ilmastointilaitteella on alus veden happipitoisuutta lisätty talvisin. Vuosittain on suoritettu vähäisessä määrin vesikasvien poistoa. : Kiimajärven poistopyynnin kokonaissaalis on kg - 89 kg/ha. Tämä määrä on osoittautunut riittäväksi veden laadun paranemiselle. Vuoden 2004 jälkeen ei ole sinilevää Kiimajärvessä 17

18 esiintynyt. Veden näkösyvyys on pysynyt hyvänä ja pyydyksiä sotkeva limalevä on pysynyt pääosin pois. Kiimajärven lahnakantaa kannattaa vielä lähivuosina pienentää. (Ote Kari Kinnusen raportista 2008) Särkikantaa on vielä harvennettava reippaasti. Hoitokalastusten alussa havaittiin särkien koko pieneksi. Koska hapettomuuden aiheuttamia kalakuolemia ei ole ollut, on kysymyksessä nälkiintymisen vuoksi pienikokoiseksi jäänyt, jo kasvunsa lopettanut normaali aikuisikäinen särkikanta. Tällaisesta särkikannasta ei saa enää tervettä tekemälläkään. On parempi uusia valtaosa koko kannasta. Näin tehtiin. Särjet ovat vielä nuoria, mutta nyt paremmissa olosuhteissa nopeakasvuisempia. Kesä 2007 havainnot tukevat nopeakasvuisuutta. Uskon että saamme välttämättömän ja kookkaista yksilöistä muodostuvan särkikannan Kiimajärveen. Alkuvuosina tällainen nuori särkikanta tuottaa biomassa reippaasti joten sitä on harvennettava vielä muutamaan kertaan siihen asti että se saavuttaa normaalin ikärakenteen. Tähän prosessiin menee vielä puolenkymmentä vuotta. Kiimajärvessäkin on lahnaa vielä vähittäin poistettava. Särkien pyyntipäivien määrä laskelmiemme mukaan olisi kaksi - kolme pyyntipäivää parin vuoden välein. Tämän jälkeen kalakanta pitää pääosin oman tasapainonsa kunnossa. Tästä eteenpäin hoitokalastuksia tehtäisiin vain tarvittaessa. Ongelmana on usein hoitokalastusjakson jälkeinen aika. Pääosin se työmaillamme on järjestyksessä. Tämä on vielä aika uusi asia missä meillä ammattilaisillakin on vielä opittavaa. Aivan yksin me emme ehkä selviä. Kysymys on seurannasta, missä ei ole vielä löydetty selvää konseptia miten havaitaan ajoissa mahdollinen uusi järven ekohäiriön syntyminen. Tässä asiassa on osakaskunnilla aika iso rooli. Meidän yritysryhmän sisällä on pohdittu asiaa ja olemme rakentaneet tiettyjä toimintamalleja missä aktiiviset henkilöt toimivat tiedonhankkijoina ja havaintojentekijöinä. Pidämme tätä seikkaa tärkeänä ja asiaa kannatta pohtia (Kinnunen 2008). Kalastusalue antaa tarvittaessa asiantuntija apua järven osakaskunnille. Kiimajärveen on istutettu 2009 Hauki ek 3000 kpl Kiimajärveen läiheisessä yhteydessä olevaan Kaitajärveen Hauki ek 1000 kpl 2011 Kuhan poikasia 3180 kpl. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan Kiimajärven veden laatu on hyvä. 2.9 Ylistenjärvi Ylistenjärven pinta-ala on 448,79 ha. Ulappa - alueen syvyys on 5-6 metriä ja suurin syvyys noin 11,5 metriä. Järvi on muodoiltaan avoin, lukuun ottamatta järven pohjoisosan matalaa ki vikkoista melko suljettua Tapionlahtea. Järven valuma-alueen pinta-ala on 17 km 2 ja se on latvajärvi (Meriluoto, 2001). Ylistenjärven vesiensuojeluyhdistys vastaa järven kalastuksesta ja kalanhoidosta. Istutukset Ylistenjärvelle: 2008 Rapu aik 1045 kpl 18

19 Ylistenjärvi on ollut erittäin kirkasvetinen, hiekkapohjainen järvi, ja on säilynyt melko karuna (Meriluoto 2001). Kuitenkin veden samentumista on ollut havaittavissa viimeisien vuosien aikana. Kesällä 2007 havaittiin jonkin verran sinilevää. Vaarana on vähittäinen rehevöityminen, jollei järveen tulevaa ravinnekuormitusta vähennetä. Koska Ylistenjärven vesi vaihtuu hitaasti, sen tilan parantuminen, jos se pääsee rehevöitymään, on hyvin hidasta. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota peltoviljelystä, metsätaloustoimenpiteistä sekä loma- ja haja - asutuksesta tulevaan kiintoainekuormaan. Laaditussa kunnostus- ja hoitosuunnitelmassa annetaan ohjeita järveen tulevan kuormituksen vähentämiseksi (Meriluoto 2001). Ylistenjärvessä on luontaisesti lisääntyvä muikkukanta, joka on luotu siirtoistutuksilla. Myös kuhaa on istutettu, mutta sen lisääntymisestä luontaisesti ei ole havaintoja. Järvessä on ollut aikoinaan hyvä siikakanta, jota on ylläpidetty istutuksin. Istutuksia ei ole suoritettu viimeisten vuo sien aikana, ja kanta on heikko. Rapurutto tuhosi rapukannan vuoden 2000 kesällä. Ylistenjärvellä on tehty hoitonuottauksia useampana vuonna. Viimeinen nuottauskerta 2007 antoi saalista 3300 kg. Siitä oli salakkaa 55 %, särkiä 29% ja ah venta 16 %. Myös muikkua löytyi saaliin joukosta kymmeniä kiloja, joka kertoo emokalamuikun hyvästä kannasta. Parantuneissa olosuhteissa tämä tuottaa nopeasti vahvoja vuosiluokkia. Nuottaajan mukaan muikkuistutuksia ei tässä vaiheessa kannata tehdä. (Raportti Kari Kinnunen: Houha- ja Ylistenjärven saalistiedot 2007) Ylistenjärven kokonaissaalis poistokalastuksessa oli 7800 kg kg/ha. Tämä määrä on osoittautunut sopivaksi. Ylistenjärven työn tarkoituksena on muikkukannan palauttaminen. Tässä työssä korjataan tietyn kalalajin laatua ja määrää. Hyvin tuloksiin päästään aina pienemmillä saalistavoitteilla oli järvi karu tai rehevä. Työtapa poikkeaa parannettuun veden laatuun tähtäävistä hoitokalastuksista. Syksyn hoitokalastuksissa tavoitettiin 0+ muikkua eli hottaa. Nuorta muikkua oli riittävän paljon tuottamaan vahvan verkkomuikkukannan. Siltä osin työ on tehty. Kannattaa kuitenkin seurata muikkuikäluokkien kehitystä. Isorysä on parhain väline selvittämään muikkuikäluokkien määrää ja suhteita. Lahnaa oli paljon syyskuun alun kaikuluotauksissa nähtävillä. Tämän lahnakannan harventaminen ei tekisi pahaa kalastolle. Lahna on viheliäinen jos se pääsee runsastumaan. Syksyn luotauksissa lahna oli asettunut syvännealueen reunaan riittävän taajaan tiheyteen mistä se on hyvä ottaa kiinni. Mikäli on mahdollista, niin lahnakantaa kannattaa aina harventaa. Korostan että kysymyksessä ei ole akuutti tilanne kun vain muistaa seurata ja harventaa lahnakantaa ainakin lähivuosina. Onnistuessaan kahden neljän päivän työskentely nuotalla todennäköisesti riittää sopivaksi. Ylistenjärvi on karu. Kalojen kokonaismäärä hehtaarilla on selvästi pienempi kuin Houhajärvellä (Kinnunen 2008). Nopeusrajoitus Ylistenjärvellä on 10 km/h. Jäällä ajo moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla on kokonaan kielletty. 19

20 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan Ylistenjärven veden laatu on erinomainen. Osakaskunnat ovat ryhtyneet toimiin veden laadun säilyttämisessa hyvänä. Kalastusalue on mukana tarvittaessa - antamaan asiantuntija apua. Saspen tutkimuksissa Ylistenjärven veden laatu vuosina laatu vuosina Näytteenotto pvm. NäyteLämpötila syvyys m oc Fek. kolif bakteerit pmy/100 ml 2, ,5 8, ,6 13,5 Escherichia coli pmy/100 ml Fek. streptokokit pmy/100 ml <2 1 <2 <2 0 < Alkaliteetti Sähkönjohtavuus mmol/l ms/m 4 3 <2 <2 0 < ,12 0,1 0,3 0,22 0,36 0,22 0,44 0,24 0,28 0,26 6,6 5,5 6,4 5,6 7,1 5,6 8 5,4 6,5 5,6 ph Väriluku KHT Sameus Kokonais-N Kokonais-P Happi mg/l FNU mikrog/l mikrog/l mg/l 6,2 7,1 6,2 7,2 6,5 7,2 6,9 7,2 6,3 7, ,5 7,5 6,3 4,8 5,5 4,7 4,9 8,7 5,9 3,1 2,7 1,6 1,2 1,2 1 7,6 0,94 1,4 1,2 <10 <10 15 <10 <10 <10 <10 <10 <10 10 Hapen kyllästysaste % 5,9 9,6 2,2 9,2 3,7 11 2,6 9,2 5,5 9, Kalastusalueen muut pienvesialueet Kalastusalueen pienvesistä on tehty oma pienvesien käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka on hyväksytty (Vammalan Seudun Kalastusalue: Pienvesien Käyttö- ja hoitosuunnitelma Simo Suominen 2005). Luettelo Vammalan seudun kalastusalueen järvistä ja pinta-alat sekä korkeus meren pinnasta metreinä. Nimi Pinta- Korkeus Pinta- Korkeus ala merenpin- ala merenpin- ha nasta / m ha nasta / m 0, , , , , , , , , ,21000 n ,70 112,40 105,20 117,00 97,30 123,30 106,00 57,90 113,30 19, , , , , , , , , , , , , , , ,90 n ,50 n ,70 108,60 57,50 93,70 n ,70 122,70 103,10 110,60 111,70 109,20 n. 122 n ,30 117,20 69,90 110,40 n. 90 n ,90 88,80 114,00 88,90 n ,40 101,50 77,90 87,10 119,40 n ,60 115,80 101,60 89,90 n ,60 106,20 90,70 101,30 89,00 89,20 Nimi Alinen Heinijärvi Alinen Piimäsjärvi Umpeenkasvanut Alinen Ritajärvi Anijärvi Aurajärvi E-T-Kuutti Ekojärvi Hanhijärvi Hanhijärvi Heinijärvi 3, , , , , , , , , , ,00 86,80 101,20 97,30 104,50 n ,20 121,10 n ,90 Launisjärven laskuojan levennys Launisjärvi Likolammi Maholammi Masojärvi Nokia / Sastamala Miekkajärvi Murtojärvi Mustalammi Nohkuanjärvi Ojajärvi Herajärvi Himmaa Hornionjärvi Hosionlampi Houhajärvi Humalisjärvi Hurttionjärvi Hynnä-Hinkkanen Hyyryjärvi Iso Haukijärvi Iso Kakkuri Iso Lattio Iso-Kuovanen Jaakkola Joutsijärvi Jukola uusi-katara Järvinen Kaakinmaan Isolammi Kaitajärvi Kaitajärvi Kaivolammi Kalatonjärvi Kelorinteen lampi Keskistenjärvi Kiimajärvi Kiimajärvi Kivijärvi Kivijärvi Kortejärvi Korvalammi Korvalammi Kotajärvi Kotojärvi Kuolemanjärvi Kyynärjärvi Lailujärvi Lammijärvi Lammijärvi Lammijärvi Vehkakorpi Lamminjärvi Lamminjärvi Lamminjärvi Lamminlutakko Latvajärvi 5, , , , , , , , , , , , , ,30 n ,00 n ,50 89,60 120,70 n ,20 87,00 144,50 100,00 113,50 n ,60 n. 117 n. 110 n ,20 114,10 85,00 118,60 123,30 87,50 68,00 114,90 86,50 115,00 n ,20 69,80 106,20 n ,10 90,30 n ,10 80,50 72,80 77,90 n. 86 n. 92 n ,60 Otajärvi Nokia / Sastamala Paskajärvi Paskolammi Paskolammi Paskolammi Maso Perkojärvi Piikkilänjärvi Pikku Haukijärvi Pikku-Kuovanen Pikku-Lattio Pikku-Murtojärvi Pikku-Poikkelus Pikkujärvi Pitkäjärvi Potkujärvi Putkokorpi Pälli Pääjärvi Rekujärvi Riipilänjärvi Ritajärvi Ruohola Ruutanajärvi Saarijärvi Salosjärvi Sammakkajärvi Sanasjärvi Savo I Ojanperä Sorvijärvi Suolijärvi Syväjärvi Tapiolanjärvi Taulajärvi Tervajärvi Tyrisevä Vahtolammi Valkeajärvi Valkeajärvi Kotajärvenmaa Varrenlammi Varsi Vihdanlammi Vähäjärvi länsiosa Ylinen Piimäsjärvi Ylinen Ritajärvi Ylinenjärvi Ylistenjärvi 9, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,78790

Vammalan Seudun kalastusalueen KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Vammalan Seudun kalastusalueen KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Vammalan Seudun kalastusalueen KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA vuosille 2014-2018 Vammalan Seudun Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2014-2018 Simo Suominen, Keijo Sydänmaa Vammalan seudun

Lisätiedot

Vammalan Seudun kalastusalueen KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Vammalan Seudun kalastusalueen KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Vammalan Seudun kalastusalueen KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA vuosille 2009 2013 Vammalan Seudun Kalastusalueen KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA vuosille 2009 2013 Simo Suominen, Kalle Kallo Kalastusalueen hallitus

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla tutkimussuunnitelma

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla tutkimussuunnitelma Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla tutkimussuunnitelma Jussi T. Pennanen, Matti Salminen ja Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Taulukko1 38,44500 38,44500 35,68 92,96 0,00 0,00 128,64 0,00 31,29 92,60 0,00 0,00 123,89 0,00

Taulukko1 38,44500 38,44500 35,68 92,96 0,00 0,00 128,64 0,00 31,29 92,60 0,00 0,00 123,89 0,00 R:no 9477,17400 9163,93510 KHM 2011 ja VKM 2010 KHM 2012 ja VK; 2011 Kylä -313,2389 P-ala/ha KHM VKM

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

20.8.2007. Kalojen 137 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 2005

20.8.2007. Kalojen 137 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 2005 2.8.27 Kalojen 37 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 25 Evira-STUK -yhteishanke, PILOT HGCS Ritva Saxén, STUK Anja Hallikainen, Evira Johdanto Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti

Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen kuormittajat 19 18 15c 57 52 17 15d 0 Ahlainen 56 Pihlavanlahti 51 50 15b 16 47 46 15a 42 40 Pori 14 13 12

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

kalakannan kehittäminen

kalakannan kehittäminen -Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16

o övv Liite 8 Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 o övv Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys 26.5.20 16 Liite 8 Kalataloudellisen vahingon korvaaminen vesialueen omistajille, kalatalousmaksu ja rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitta Kalaraloudellisen

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä

Lisätiedot