PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU

Transkriptio

1 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU Piikkilanjärvi sijaitsee Kuloveden pohjoispuolella Nokian ja Mouhijarven rajalla. Saikkalanjoen vesistöalueen vedet virtaavat Piikkilanj ärven kautta Kuloveteen. Valuma-alueen suuren koon takia Piikkilanjarven veden vaihtuvuus on melko nopeaa. Piikkilanjärven ylapuolinen valuma-alue on voimakkaasti viljeltyä. Etenkin Piikkilanjarveen laskevan Tupurlanjärven lahivaluma-alueella on runsaasti peltoa. Myös haja-asutus ja taajamakuormitus vaikuttavat osaltaan Piikkilanjarven vedenlaatuun. Perustiedot Piikkilanjärvestä on esitetty seuraavassa: Peruskarttalehti Pinta-ala 1,73 km2 (Nokian kaupungin alueella 1,26 km2) Kokonaissyvyys 24 m Tilavuus m3 Valurna-alueen pinta-ala 280 km2 Keskiviipyma 2kk12d Piikkilanjarven ylapuolinen Turpurlanjärvi on rehevä, joten sieltä tulevat vedet ovat runsasravinteisia. Myös humusta Tupurlanjarvessa oli elokuussa 2007 Piikkilanjarvea runsaammin. 2. TARKKAILU Näytteet otettiin Piikkilanjärvestä kahdelta eri asemalta vertikaalisesti pinnasta pohjaan. Tutkimus suoritettiin Kauniaisten kalastuskunnan toimeksiannosta. Tulokset on esitetty liitetaulukossa 1 ja havaintoasemien sijainti liitekartalla. Liitetaulukossa on esitetty Tupurlanjarven tuloksia vuosilta Osoite Postiosoite Puhelin Sähk6posti HalanpäBnkatu 3 B PL 265 (03) hanl.peralaakwy.fi Tampere Tampere Telekopio mhm-sivut (03) M)

2 3. TULOKSET Kukonokan asema sijaitsee Piikkilanjarven lansipaassa Otamusjoen laskun alapuolella. Veden kokonaissyvyys talla asemalla on 9,4 m. Vesi oli sameahkoa ja humussavytteistä. Fosforitaso oli rehevien vesien luokkaa kuten levien maaraa epäsuorasti kuvaava klorofillin maaräkin. Veden hygieeninen laatu oli erittäin hyva. Veden ph oli normaali ollen kaikille kalalajeille ja ravulle sopiva. Happea oli päällysvedessa (1-5 m) normaalisti, mutta pohjalta happi oli loppunut. Pohjanlaheinen vesi oli myös sameaa ja ravinnepitoisuudet olivat jonkin verran koholla. Paineita happitaloudelle luo kohonnut rehevyystaso ja mahdollisesti myös ylempää tulevan orgaanisen aineksen vajoaminen alusveteen. Veden yleislaatuluokka oli talla asemalla tyydyttävä. Varsinainen syvänne sijaitsee Piikkilanjarven itäosassa. Vedenlaatua on tutkittu aikaisemmin kesällä vuonna 1983, talvella vuonna 1995 ja kesalla 2002 (Taulukko 3.1). Taulukko 3.1. Tuloksia Piikkilanjarven veden laadusta. LI 4 Simew EjcAI. Ml. ph VLrl CW, K0k.N NHqN N4-N KkP WI-P Fe Mn Chla Fak.ar Lrmf N. -c mpn K M m m mtnw~ ~ ~ m p w n 4 wn ~ w w w w wn wdi IIWI dm 11.e swyrj 1.o W LI 02 SOfnwS 5-Joht. Alkil. ph Vkrl CW, KckN NHrN N4-N Ka.P POqP Fe Mn Chl a L koin. momf Ns ] 'c mgii K M m m m w WIRmpnOzW W W W W W wn wn kpvdl w dm s m 1.O Y OW Y Lt 4 Sameur Sjoht Allul. ph Vlld CODy, KokN N W NOa-N W.P WI-P FO Mn Chl a L.koIM. Kloml. N$ Valuma-alueen luonne huomioiden Piikkilanjärvelle on ominaista savisamennus ja rehevyys. Vesi ei ollut nyt kuitenkaan yhtä sameaa kuin elokuussa 2002, minkä ansiosta näkösyvyyskin (1,9 m) oli suurempi. Veden humuspitoisuutta kuvaavat väriluku ja kemiallinen hapenkulutus ovat valuma-alueella sijaitsevien suoalueiden takia hieman metsäisia alueita suurempia. Veden happamuustaso on normaali ja maatalousvaltaisille alueille ominaisesti puskurikyky happamoitumista vastaan on hyva. Tilanne ei ole heikentynyt.

3 Piikkilanjarven ravinnetaso on luonnontasosta kohonnut. Elokuussa 2007 mitattu pitoisuus oli hieman aikaisempaa pienempi, minkä perusteella rehevyys ei ole ainakaan lisääntynyt. Kukonnokan alueeseen verrattuna päällysveden fosforipitoisuus oli 5 pg/l alhaisempi sedimentaation ansiosta. Fosforipitoisuudella 23 pg/l ja kloro~llipitoisuudella 15 pg/l Piikki- Ianjärvi sijoittuu edelleen reheviin vesiin (Taulukko 3.2). Taulukko 3.2. Rehevyysluoktitukset. VecllencluojeluyhdistysIsicl~vedet Vesi- ja ymp~riclt6hallitus/ylelsluokitus K0k.P Kiorofylli-a K0k.P Klorofylli-a Luokka IJgll mglma V911 mglm' Karu < 10 < 3 < 12 Lievasti reheva < 30 Rehevä < 50 Erittäin rehevä = 100 Ylireheva r 100 r 50 r 100 Alusvedessä on esiintynyt kerrosteisuuskausien lopulla happivajetta, ei kuitenkaan hapettomuutta. Piikkilanjärvi oli nyt selvästi lämpötilan mukaan kerrostunut, ja happipitoisuudet olivat normaaleja vain päällysvedessä (1-5 m). 10 metrin syvyydessä todettiin ns. happiminimi ja tätä alempanakin happivaje oli voimakas. Pohjalla happea oli hyvin vähän. Kalastolle optimaaliset happiolot rajoittuivat siten ylempiin vesikerroksiin, joten happitilanne oli vain välttävä. Typpipitoisuus oli pintavedessä vain lievästi kohonnut, mutta alus- ja välivedessä typpeä oli runsaasti kuten edelliselläkin tutkimuskerralla vuonna Väli- ja alusvedessä typestä suuri osa oli nitraattina, joka ei loppunut paallysvedestäkaän. Ammoniumtyppea ei juuri ollut pohjallakaan. Piikkilanjarvi soveltuu virkistyskäyttöön käytettävissä olevien tulosten perusteella tyydyttavasti. Veden laatua heikentävät rehevyys ja kesäaikaan kohonneen ravinnetason mahdollistama levänmuodostus. Tupurlanjärven Piikkilanjärvea heikompi veden laatu huomioiden Piikkilanjarven rehevöityminen on peräisin Mouhijarven suunnasta. Hygieenisesti vesi oli tässäkin päässä järveä puhdasta. Tampereella KOKEMAENJOEN VE UYHDISTYS ry. Toiminnanjohtaja Limnologi LuK Liite: Tiedoksi: Harri Perälä Tarkkailutulokset (liite 1) Tupurlanjärven tuloksia (liite 2) Liitekartta Lasku Pirkanmaan ympäristökeskus 1 kpl Nokian kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö

4 Vesinäytteiden tutkimustuloksia vuodelta 2007 Liite 1. sivu 111 Nokian jawitutkimukset (NOKIA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti Happi Kyll.% Sameus Sahkonj Alkalin ph Väri COD(Mn) K0k.N N023-N Fe Mn NH4-N K0k.P Klorof Lamp.kolif Syvyys (m) mgll % FNU mslm mmolll mgllpt md102 pgll dl dl pg/l pgll pgll mdm3 k~vroami NOKIA 1 PIIKKIL Piikkiltinjarvi Kok.syv. 25,l m; Nak.syv. 1.9 m; Klo 12:15; Naytt.ottaja AL; Ilm.lt. 22 'C; Pilv. 1 18; Tuulnop. 2 ds; Tuulsuunt. 90; NOKIA1 PIIKKIL2 Piikkiltinjarvi, Kukonnokka Kok.syv. 9,4 m; Ntlk.syv. 1.7 m; Klo 11:30; Ntlytt.otiaja AL; Ilm.lt. 21 'C; Pilv. 1 18; Tuulnop. 2 ds; Tuulsuunt. 100; Kokemaenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys r.y. Testauslaboratorio T 064

5 Vesinaytleiden tutkimustuloksia vuodelta 2007 Liite 2. sivu 111 Mwhija~en jarvitutklmukset (MOUHLJAR) PMn. Hav.paikka Lampbti Happi Kyll.% Sameus SBhkonj Alkalin ph Vari COD(Mn) K0k.N N023-N K0k.P Fe NH4-N Klord Lamp.kolif SyvWr (m) mg % FNU ms/m mm4 rngn Pt rngn 02 P@ P@ P@ P@ pgii ma/m3 kpu100 ml MOUHIJARITUPURL Tupurianjlwl Kok.syv m; Nak.syv. 1.5 m; Lumi 1.0 dm: Jaa 4,O dm: Klo 11: NBytl.ottaja AL; Ilm.lt 'C; Pilv. 0 i0; Tuulnop. 2.0 mls; Tuulsuunt. 310: MOUHIJARITUPURL Tupurianjlwl Kok.syv. 14,8 m; Nak.syv. 1.3 m: Klo 1450: Naytl.ottaja AL: 1lm.M. 25 'C: Pilv. 1 18: 1.O 21, , MOUHIJARI TUPURL Tupurhnjlwl Kok.syv m: Nak.syv. 0.7 m; Jaa 5 dm: Klo 12:05: Naytl.ottaja JI; Ilm.ll. 4 'C: Pilv. 6 i0: Tuulnop. 3 mls; Tuulsuunt. 50; 1.o n , MOUHIJARITUPURL Tupurlanjlwl Kok.syv m; Nak.syv. 0.8 m: Lumi 1 dm: Jaa 4 dm: MOUHIJAR 1 TUPURL Tupurianjl~l Kok.syv m: Nak.syv. 1.2 m; Klo 15:20: NBytl.ottaja EH; Ilm.lt. 23 'C; Pilv. 3 18: Tuulnop. 7 mls; Tuulsuunt. 80: 1.O , , MOUHIJAR ITUPURL Tupurlanjl~l Kok.syv m: Nak.syv. 1.0 m; Lumi 2 dm; Jaa 4 dm; Klo 1340: Naytl.ottaja JI: Ilm.lt. -2 'C: Pilv. 0 18: Tuulnop. 0 mk: Tuulsuunt. 0; 1.O , MOUHIJAR ITUPURL Tupurhnjl~l Kok.syv m; Nak.syv. 1.2 m: Klo 10:40; NBytl.ottaja AL; Ilm.lt. 21 'C: Pilv. 0 i0: Tuulnop. 2 mls: Tuulsuunt. 100: , , ,s , Kokemaenjoen vesistcm vesiensuojeluyhdistys r.y Testauslaboratciio T 064

6