Vammalan Seudun kalastusalueen KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA
|
|
- Jaana Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vammalan Seudun kalastusalueen KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA vuosille
2
3 Vammalan Seudun Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille Simo Suominen, Keijo Sydänmaa Vammalan seudun kalastusalue Kalastusalueen hallitus
4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO KUVAUS ALUEISTA JA PERUSTIEDOT Yleistä Kulovesi Rautavesi Liekovesi Kokemäenjoen alue Ekojärvi Houhajärvi Kiimajärvi Ylistenjärvi Kalastusalueen muut pienvesialueet Merkittävät lisääntymisalueet Kuormittajat ja velvoitteet Kalojen käyttökelpoisuus KALASTUS JA SAALISTIEDOT Yleistä Virkistyskalastus Kulovesi Rautavesi Liekovesi Jokialue ja muut järvet 27 4 ARVIO KALAKANNOISSA TAPAHTUNEISTA MUUTOKSISTA Yleistä Kulovesi Rautavesi Liekovesi Jokialue ja muut järvet 30 5 ARVIO ISTUTUSTEN TULOKSELLISUUDESTA REITTIVESISSÄ KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA RAJOITUKSET Yleistä Verkkokalastus Rajoitukset ja seisovat pyydykset Virkistyskalastus Yleistä Viehekalastus Onginta ja pilkintä 2
5 7 KALASTUSALUEEN KALASTUS JA SEN HARJOITTAMISEEN KALASTUSKÄYTTÖ... VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 7.1 Tavoitteet 7.2 Pyydysyksiköinti 7.3 Kokonaispyydysyksikkömäärät ja sen jakaminen eri kalastajaryhmille Kalastus Yleistä Onginta ja pilkintä Viehekalastus Verkkokalastus ja seisovat pyydykset Ammattikalastus HOITOTOIMENPITEET 8.1 Yleistä 8.2 Suositeltavat hoitotoimenpiteet reittivesillä Yleistä Hoitokalastus ja järvien kunnostus Ekojärvi Houhajärvi Kiimajärvi Ylistenjärvi Istutussuositukset Istutukset vuosittain reittivesiin 8.4 Tiedustelu Kalastuksen lisääminen 8.6 Tiedottaminen 8.7 Suositeltavat selvitykset Kuha Siika Ankerias, harjus ja made Muikkukantojen selvitys 8.8. Pienvesien käyttö- ja hoitosuunnitelmat 8.9 Muut toimenpiteet Valvonta Virkistyskalastuskohteet Nuorisotoiminta Kalastusmatkailu ja elinkeinokalatalous Toiminnan rahoitus YHTEENVETO LÄHDEAINEISTOT:
6 1 JOHDANTO Vammalan Seudun Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma on päivitetty ja täydennetty vuosiksi Suunnitelma käsittää alueen päävesialueen Kulo- Rauta- ja Liekoveden, sekä jokialueen Kokemäenjoessa. Lisäksi siihen on otettu alueen suurimmat järvet Ekojärvi, Houhajärvi, Kiimajärvi ja Ylistenjärvi. Suunnitelman laatijoiksi on valittu kalastusalueen isännöitsijä Keijo Sydänmaa, Simo Suominen ja kalastusalueen hallitus. Apuna suunnittelussa käytetään aikaisempien vuosien käyttö- ja hoitosuunnitelmia, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laatimia velvoitetarkkailuraportteja, Hämeen ELY - keskuksen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja sekä muita alueelta valmistuneita selvityksiä. Kalastusalue toimii hyväksymänsä ohjesäännön mukaan paikallisena kalavesien omistajien ja käyttäjien yhteistoimintaelimenä. Se noudattaa kalastuslain ja asetusten sekä hallintomenettelylain säädöksiä. Kalastaja ja kalastusoikeuden haltija ei ilman perusteltua aihetta saa vaikeuttaa toimenpiteellään tai laiminlyönnillään tämän käyttö- ja hoitosuunnitelman toteuttamista. Kalastusalueen tekemät päätökset tulee perustua tähän käyttö- ja hoitosuunnitelmaan ja tulee KaL 82 :n mukaan olla ohjeena kalakantojen hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä. Tämän suunnitelman tavoitteena on helpottaa kalastusalueen ja osakaskuntien päätösten tekoa. Kalastusta suunniteltaessa on huomioitava KaL 1, joka antaa ohjeita kalastuksen järjestämiseen. Sen mukaan kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon. Kalaveden käyttö ja hoito kuuluvat vesialueen omistajille. Kalaveden omistajat voivat antaa kalaveden käytön ja hoidon joko kokonaan tai osaksi kalastusalueen tehtäviksi, eikä kalastusalue voi tehtävistä kieltäytyä. Kalastusalue hoitaa kalavesien käytön ja hoidon sille selvittelysopimuksin siirretyillä vesialueilla, sekä valvoo, että muuallakin kalastusalueeseen kuuluvilla vesialueilla noudatetaan kalastusalueen, kalastuslain ja asetusten antamia määräyksiä. Tässä suunnitelmassa keskitytään reittiveden kalataloudelliseen suunnitteluun. Lisäksi yli 100 hehtaarin järvet Ekojärvi, Houhajärvi, Kiimajärvi ja Ylistenjärvi on käsitelty lyhyesti. Kalastusalueen pienemmistä järvistä ja puroista on laadittu oma pienvesien käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka on hyväksytty vuoden 2006 kalastusalueen kokouksessa. Pienvesiä koskevia asioita on kirjattu mukaan lyhykäisesti. Raputaloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma on hyväksytty vuoden 2001 kalastusalueen kokouksessa ja siinä on käsitelty raputalouteen liittyvät asiat Vammalan seudun kalastusalue. 2 KUVAUS ALUEISTA JA PERUSTIEDOT 2.1 Yleistä 4
7 Vammalan Seudun kalastusalue sijaitsee kokonaisuudessaan Pirkanmaan maakunnassa. Vedet sijaitsevat Sastamalassa entisen Vammalan ja Äetsän alueella sekä Nokian kaupungissa kalatalouden osalta alue kuuluu Hämeen ELY-keskuksen alaisuuteen. Vammalan Seudun kalastusalueen vedet kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön, jonka vedet laskevat pääasiassa Tampereelta Pyhäjärvestä Nokian virran kautta (MQ 147 m 3 /s) ja Ikaalisten suunnasta Siuronkoskesta (MQ 29 m 3 /s) Kuloveteen. Vettä tulee runsaasti pieniltä valuma-alueilta laskevia jokia ja puroja myöten, mm Ylistenjärveltä ja Kiimajärveltä. Houhajärven vesi laskee Sammaljoen-Illonjoen kautta Huittisiin ja Kokemäenjokeen. Kokemäenjokea pitkin vedet laskevat lopulta mereen Porin edustalle. Reittiveden suurimman altaan Kuloveden pinta-ala on 3503 ha, Rautaveden 2452 ha, Liekoveden 458 ha, ja jokialueen noin 370 ha. Suurimmat järvet Ylistenjärvi 449 ha, Houhajärvi 375 ha, Kiimajärvi 186 ha ja Ekojärvi 108 ha. Kalastusalueen koko vesipinta-ala on 9164 ha. Veden laatu jokialueella määräytyy nykyisin varsin pitkälle Nokian virrasta tulevan veden laadun mukaiseksi. Kulo- ja Rautaveden veden laatu on parantunut selvästi vuosien aikana kuormituksen alenemisen myötä. Esimerkiksi veden fosforipitoisuus on laskenut sekä Kulo- että Rautavedellä selvästi vuosien aikana. Kuormituksesta johtuen Kulovesi on kuitenkin pysynyt Rautavettä rehevämpänä. Vaikka järvien veden happiolosuhteet ovat parantuneetkin selvästi vuosien aikana, havaitaan vedessä edelleen happivajetta. Korkeasta perustuotantotasosta muodostuva orgaaninen aine sekä kuormittajien happea kuluttavien aineiden kuormitus kuluttavat edelleen veden happivaroja. Happipitoisuus laskee ajoittain jo 10 metrin syvyydessä haitallisen alhaiseksi kaloille ja pohjanläheiset vedet ovat nykyäänkin vielä usein kesällä hapettomia. Alusveden hapettomien kausien aikana sedimenttiin sitoutunut fosfori vapautuu alusveteen (Heikki Holsti Kulo- ja Rautaveden kalataloudellinen tarkkailu 2010). YHTENÄISLUPA-ALUE Tarkempi kalastusalueen kartta keskiaukeamalla. Kokemäenjoen veden laadun tarkkailu kuuluu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tehtäviin ja tulokset ovat luettavissa yhdistyksen nettisivuilta ( Nokianvirran veden laatu vuonna Tuloksissa ovat mukana myös velvoitetarkkailun tulokset. 5
8 6
9 Veden laatua tarkkaillaan jätevesien velvoitetarkkailujen (Nokian kaupunki, SCA Tissue Finland Oy Nokia, ja Sastamalan kaupunki) avulla. Kalataloudelliset velvoitetarkkailut perustuvat aluehallintoviraston tekemiin päätöksiin. Vammalan Seudun kalastusalue kuuluu Länsi- ja Sisä - Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen. Kyseessä olevat velvoitetarkkailut on laadittu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksessä ja ne on hyväksytty Hämeen ELY-keskus. 2.2 Kulovesi Pinta-ala Rantaviivan pituus Keskisyvyys Suurin syvyys 3503 ha 102 km 8,1 m 37 m Nokian ja Sastamalan välinen vesireitti Kulovesi - Rautavesi, saa vetensä pääosin Nokianvirrasta Pirkkalan kalastusalueelta Kuloveteen laskee pohjoisesta lisäksi Siuron reitti Mahnalan-Kirkkojärven kalastusalueelta. Suodenniemen kalastusalueelta laskee vesiä Tupurlanjärven ja Piikkilänjärven kautta Leukaluissa Kuloveteen. Kulovedestä vedet virtaavat Rautaveden kautta Kokemäenjokeen. Valuma-alue on erittäin laaja ja veden vaihtuvuus siten nopeaa. Kuloveden lähivaluma-alueella ja Nokianvirran varrella sijaitsee runsaasti peltoa, mikä näkyy yhdessä muun kuormituksen kanssa Kuloveden vedenlaadussa kohonneena ravinnetasona. Veden laatu määräytyy nykyisin varsin pitkälle Nokianvirrasta tulevan veden laadun mukaan. Kuloveden vesi on sameahkoa ja lievästi ruskeaa. Veden humusleima on vain kohtalainen ja happamuustaso on normaali. Siuronkosken kautta laskevan Ikaalisten reitin vaikutus näkyy talvisin ajoittain päällysvedessä mm. suolapitoisuuden selvänä laskuna. Veden yleislaatuun Siuron reitiltä tulevat lisävedet eivät juurikaan vaikuta. Pitkällä aikavälillä vesistön tila on parantunut merkittävästi koko alueella ylävesistössä tapahtuneen kuormituskevennyksen ansiosta. Nokian seudulta tuleva ravinnekuormitus lisää fosforipitoisuutta keskivirtaaman aikana alle 1,0 µg/l. Tästä huolimatta Kulovesi ja myös alapuolinen Rautavesi ovat säilyneet rehevinä Nokianvirran kohonneista ravinnepitoisuuksista johtuen. Ravinnetaso on lievästi reheville vesille ominainen. Lievä rehevyys aiheuttaa leväsamennusta ja ajoittain sinileväkukintoja. Nokia Oy:n lopetettua selluloosan valmistuksen happea kuluttava kuormitus laski tuntuvasti, eikä se vaikuta enää sanottavasti happipitoisuuksiin. Kuloveden Kesäniemen edustalla sijaitsevalla syvänteellä ei ole todettu talvisin merkittäviä happitalouden häiriöitä. Sen sijaan Kalmetsaaren viereisessä syvänteessä happitalouden häiriöt ovat olleet talvisin melko säännöllisiä. Pohjan läheinen vesikerros on ajoittain jopa täysin hapeton. Kesäisin pohjan läheisessä vesikerroksessa on todettu molemmilla syvännealueilla alhaisia happipitoisuuksia kerrostuneisuuden pysyessä vakaana. Päällysveden happiongelmat ovat pitkällä aikavälillä lähes hävinneet metsäteollisuuden jätevesien leiman vähennyttyä merkittävästi. Kuloveden vedenlaatu on parhaimmillaan hyvä ja heikoimmillaan vain välttävä. Parhaimmillaan vedenlaatu on talvisin, jolloin vesi on vain lievästi sameaa ja ravinnetaso on alhaisimmillaan. Kesäisin vedenlaatu on selvästi heikompi, sillä ravinnetaso nousee lähelle rehevien vesien rajaa ja vedessä 7
10 voimakas kuluminen syvänteiden pohjalla. Kokonaisuudessaan vedenlaadun voidaan sanoa olevan tyydyttävä. (Tiedot: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen internet-sivut 2013 ( on todettu voimakkaita leväsamennuksia. Vedenlaatua heikentää sekä talvella että kesällä hapen voimakas kuluminen syvänteiden pohjalla. Kokonaisuudessaan vedenlaadun voidaan sanoa olevan Pohjoisesta Mahnalanselän - Kirkkojärven kalastusalueelta laskee Siuronkoski, jossa on entinen Vattenfalin voimala. Siuronkosken voimalaitos toimii ja on nykyään Sami Oksasen puutarhan omistuk- tyydyttävä. (Tiedot: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen internet-sivut 2013 ( sessa. Omistaja rakennutti kalaportaat vuonna Myös kalojen kutusoraikkoja on koskessa kunnostettu. Siuronkoskessa lipotaan keväisin kuoretta. Siuronkosken virkistyskalastuskohteessa noudatetaan sille laadittuja kalastussääntöjä. Siuronkoskelle myytiin kalastuslupia vuonna 2013 yli 2000 Pohjoisesta Mahnalanselän - Kirkkojärven kalastusalueelta laskee Siuronkoski, jossa on entinen Vattenfalin voimala. Siuronkosken voimalaitos toimii ja on nykyään Sami Oksasen puutarhan omistuksessa. Omistaja rakennutti kalaportaat vuonna Myös kalojen kutusoraikkoja on koskessa kun- kpl joista osa vuosilupia arvioitu kalastusvuorokaudet n kpl. Kalastajia käy kautta Suomen, ja koski on Pirkanmaan suosituimpia koskikalastuskohteita. nostettu. Siuronkoskessa lipotaan keväisin kuoretta. Siuronkosken virkistyskalastuskohteessa noudatetaan sille laadittuja kalastussääntöjä. Siuronkoskelle myytiin kalastuslupia vuonna 2013 yli 2000 Kuloveden länsiosa kuuluu yhtenäislupa - alueeseen, Suoniemen vedet ovat järjestäytyneet Suoniemen Kalastusseuran huostassa (ei sopimuksia vesialueen omistajien kanssa) ja lisäksi Kulovedellä kpl joista osa vuosilupia arvioitu kalastusvuorokaudet n kpl. Kalastajia käy kautta Suomen, ja koski on Pirkanmaan suosituimpia koskikalastuskohteita. on yksityisiä vesialueita. Kuloveden pohjoisosassa sijaitsee Leukaluun salmi, jonka kautta pohjoisesta laskee vesiä Piikkilänjärvestä ja Suodenniemen kalastusalueelta. Kuloveden länsiosa kuuluu yhtenäislupa - alueeseen, Suoniemen vedet ovat järjestäytyneet Suoniemen Kalastusseuran huostassa (ei sopimuksia vesialueen omistajien kanssa) ja lisäksi Kulovedellä Kuloveden eteläpuolella sijaitsee Sarkolanlahti, jonka perukoille laskevaan Lanajokeen nousee kuoretta. Sarkolanlahti on jonkin verran rehevöitynyt. Vahalahti ja erityisesti sen yksi osa-alue, Pumpulin- on yksityisiä vesialueita. Kuloveden pohjoisosassa sijaitsee Leukaluun salmi, jonka kautta pohjoisesta laskee vesiä Piikkilänjärvestä ja Suodenniemen kalastusalueelta. lahti, ovat lähes umpeenkasvaneita. Syynä lahtien rehevöitymiseen pidetään yläpuolisten suoalueiden ojituksia. Kalmetsaaren ja Vanajavuoren läheisyydessä on merkittäviä syvänteitä. Muuraisaaren Kuloveden eteläpuolella sijaitsee Sarkolanlahti, jonka perukoille laskevaan Lanajokeen nousee kuoretta. Sarkolanlahti on jonkin verran rehevöitynyt. Vahalahti ja erityisesti sen yksi osa-alue, Pumpulin- pohjoispuolelle laskee Karinoja. lahti, ovat lähes umpeenkasvaneita. Syynä lahtien rehevöitymiseen pidetään yläpuolisten suoalueiden ojituksia. Kalmetsaaren ja Vanajavuoren läheisyydessä on merkittäviä syvänteitä. Muuraisaaren Kutalan-saaren länsipuolella sijaitsee Hulttistenvuolle ja itäpuolella Kutalan vuolle. Kutalan vuolteeseen laskee etelästä Myllyoja, jonka eteläinen haara (Karrasalonoja) lähtee Otajärvestä. Otajärvessä pohjoispuolelle laskee Karinoja. on jokirapua. Etelästä laskee Piimäsjärvistä Kärppälänjoki. Piimäsjärviä rasittaa voimakas hajakuormitus. Kärppälänjokeen laskee sivuhaara etelästä, Haapakorvenoja. Alueella sijaitsee Masossa Kutalan-saaren länsipuolella sijaitsee Hulttistenvuolle ja itäpuolella Kutalan vuolle. Kutalan vuolteeseen laskee etelästä Myllyoja, jonka eteläinen haara (Karrasalonoja) lähtee Otajärvestä. Otajärvessä Mustalahden rapufarmi. Kuloveden länsipäässä sijaitsee Salonsaaren pohjoispuolella Hiedan vuolle ja Myllyvuolle sekä Salonsaaren eteläpuolella Karkunkylän vuolle. on jokirapua. Etelästä laskee Piimäsjärvistä Kärppälänjoki. Piimäsjärviä rasittaa voimakas hajakuormitus. Kärppälänjokeen laskee sivuhaara etelästä, Haapakorvenoja. Alueella sijaitsee Masossa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen viimeisessä tutkimuksissa Kuloveden veden laatu Mustalahden rapufarmi. Kuloveden länsipäässä sijaitsee Salonsaaren pohjoispuolella Hiedan vuolle mainitaan tyydyttäväksi. (yhdistyksen internet-sivut) ja Myllyvuolle sekä Salonsaaren eteläpuolella Karkunkylän vuolle. Istutusvesi Kokemäenjoen Kulovesi vesistön vesiensuojeluyhdistyksen viimeisessä tutkimuksissa Kuloveden veden laatu mainitaan tyydyttäväksi. (yhdistyksen internet-sivut) Kuloveteen on istutettu kaudella kuhaa, harjusta, kirjolohta, järvilohta ja taimenta. Aiemmin Istutusvesi myös haukea, Kulovesi siikaa, ankeriasta, karppia, toutainta, suutaria ja täplärapua. Kuloveteen on istutettu kaudella kuhaa, harjusta, kirjolohta, järvilohta ja taimenta. Aiemmin myös haukea, siikaa, ankeriasta, karppia, toutainta, suutaria ja täplärapua. Taimen Järvilohi Kirjolohi Harjus Kuha 2 4v 4 6v 2 3v 1k 1k Taimen 5017 Järvilohi Kirjolohi 1262 Harjus 1000 Kuha v 4 6v v 1k 1k Kulovedellä kuhan istutusmäärät ovat olleet merkittäviä. 8 Istutuksessa pidettiin tauko vuonna 2006 Kuhan istutukset ovat määrällisesti olleet sopivia, joskin viime aikaisten tutkimustulosten perusteella kuhaistutuksia ei suositella sellaisiin vesiin, joissa on luontaisesti lisääntyvä kuhakanta. Kulovesi so-
11 Kulovedellä kuhan istutusmäärät ovat olleet merkittäviä. Istutuksessa pidettiin tauko vuonna 2006 Kuhan istutukset 2008 ovat määrällisesti 6265 olleet sopivia, 657 joskin viime aikaisten tutkimustulosten perusteella kuhaistutuksia ei suositella sellaisiin vesiin, joissa on luontaisesti lisääntyvä kuhakanta. Kulovesi sopii ominaisuuksiltaan hyvin kuhavedeksi. Tehdyillä istutuksilla on todennäköisesti ollut kantaa vah vistava vaikutus, 2012 mutta saalistietojen 3945 perusteella on mahdotonta 2489 erottaa luonnossa 1000 syntyneitä 5105 ja istutettuja poikasia. Kulovedellä kuhan istutusmäärät ovat olleet merkittäviä. Istutuksessa pidettiin tauko vuonna 2006 Kuhan Siikaa istutukset istutettu viimeksi ovat määrällisesti vuonna 2002 olleet Aikaisemmin sopivia, joskin suoritetut viime aikaisten runsaat istutukset tutkimustulosten eivät ole perusteella antaneet mainittavaa kuhaistutuksia tulosta, ei suositella joten sen sellaisiin istutuksesta vesiin, on joissa luovuttu. on luontaisesti Siikakanta lisääntyvä on kuitenkin kuhakanta. olemassa Kulovesi ja kanta sopii ominaisuuksiltaan luontaisesti lisääntyvä. hyvin kuhavedeksi. Tehdyillä istutuksilla on todennäköisesti ollut kantaa vah- lienevistava vaikutus, mutta saalistietojen perusteella on mahdotonta erottaa luonnossa syntyneitä ja istutettuja poikasia. on harvinainen kala Suomessa ja Vammalan Seudun kalastusalue on varsin tärkeässä ase- Toutain massa lajin säilymisen kannalta. Tällä hetkellä osakaskunnat eivät ole kiinnostuneita jatkamaan toutaimen Siikaa istuttamista, istutettu viimeksi koska vuonna se mielletään 2002 Aikaisemmin selkeästi särkikalaksi, suoritetut jonka runsaat käyttöön istutukset ei ole eivät totuttu. ole antaneet Velvoitetarkkailuraporttien mainittavaa tulosta, mukaan joten sen toutainkanta istutuksesta on on todettu luovuttu. lisääntyvän Siikakanta ilman on kuitenkin istutuksia. olemassa Toutainta ja kanta istutettiin lienee viimeksi luontaisesti vuonna lisääntyvä Toutain Järvitaimenen, on harvinainen kirjolohen kala ja järvilohen Suomessa istutukset ja Vammalan ovat Seudun olleet runsaita kalastusalue ja taimenen on varsin ja kirjolohen tärkeässä takaisinsaanti lajin on säilymisen ollut hyvin kannalta. kattavaa. Tällä Järvilohen hetkellä takaisin osakaskunnat saanti on eivät toistaiseksi ole kiinnostuneita ollut heikkoa. jatkamaan Lohikalaistu- tou- asemasstaimetukset ovat istuttamista, lisänneet koska virkistyskalastajien se mielletään kiinnostusta selkeästi särkikalaksi, aluetta kohti, jonka joka käyttöön näkyy luvanmyynnissä. ei ole totuttu. Velvoitetarkkailuraporttien mukaan toutainkanta on todettu lisääntyvän ilman istutuksia. Toutainta istutettiin viimeksi Harjusta vuonna istutettu viimeksi vuonna 2010 ja aiemmin 2005 ja Vuollealueille ja Siuronkoskeen on muodostunut vähäinen harjuskanta. Järvitaimenen, kirjolohen ja järvilohen istutukset ovat olleet runsaita ja taimenen ja kirjolohen takaisinsaanti on on ollut istutettu hyvin viimeksi kattavaa. vuonna Järvilohen 1995 takaisin ja saanti Ankeriassaaliit on toistaiseksi Kulovedellä ollut heikkoa. lienevät Lohikalaistu- viime vuo- Ankeriasta sina tukset peräisin ovat lisänneet muualla virkistyskalastajien tehdyistä istutuksista. kiinnostusta aluetta kohti, joka näkyy luvanmyynnissä. Aikaisemmin Harjusta on istutettu on istutettu viimeksi pieni vuonna määrä 2010 karppia, ja aiemmin joka on 2005 kasvanut ja hyvin. Vuollealueille Takaisin saanti ja Siuronkoskeen prosentti ollut on muodostunut hyvä. Karpin vähäinen käyttöön harjuskanta. ei ole totuttu ja sen istuttaminen palveleekin vain kalalajien monipuolisuutta. Aikoinaan istutetut karpit lienevät jo pyydetyn loppuun. Yläpuolisista vesistä on levinnyt lisääntyvä Ankeriasta suutarikanta, on istutettu viimeksi kalojen koon vuonna ollessa 1995 kilon ja kahta Ankeriassaaliit puolta. Kulovedellä lienevät viime vuosina peräisin muualla tehdyistä istutuksista Rautavesi Aikaisemmin on istutettu pieni määrä karppia, joka on kasvanut hyvin. Takaisin saanti prosentti on ollut Pinta-ala: hyvä. Karpin käyttöön ei 2452 ole totuttu ha ja sen istuttaminen palveleekin vain kalalajien monipuolisuutta. Rantaviivan Aikoinaan pituus: istutetut karpit 95 kmlienevät jo pyydetyn loppuun. Yläpuolisista vesistä on levinnyt lisääntyvä Keskisyvyys suutarikanta, kalojen 5,3 koon m. ollessa kilon kahta puolta. Suurin syvyys 25 m. Veden 2.3. Rautavesi keskiviipymä 14 vrk Pinta-ala: 2452 ha Rantaviivan pituus: 95 km Keskisyvyys 5,3 m. Suurin syvyys 25 m. 9 9
12 Veden keskiviipymä 14 vrk Rautaveden Veden keskiviipymä tärkein kalalaji on 14 kuha. vrk Lisäksi tärkeitä lajeja ovat hauki ja ahven. Harvinaisempia saaliskaloja ovat olleet siika, ankerias ja harjus. Vammalan Rautaveden seudun tärkein kalastusalue kalalaji on kuha. yhdessä Lisäksi Kokemäenjoen-Loimijoen tärkeitä lajeja ovat hauki kalastusalueen ja ahven. Harvinaisempia kanssa siirsi saaliskaloja edustalta ovat merilohia olleet siika, ja ankerias taimenia. ja harjus. siirto kustannettiin Kokemäenjoen voimalalaitosten kalatalous- Porimaksuvaroin. Vammalan seudun Vuosina kalastusalue 2011 ja 2013 yhdessä lohia Kokemäenjoen-Loimijoen ja taimenia siirrettiin Kuloveteen kalastusalueen 33 kappaletta. kanssa Siirron siirsi Porin edustalta on merilohia saada tietoja taimenia. kalojen siirto käyttäytymisestä kustannettiin Kulovedessä Kokemäenjoen ja voimalalaitosten muistuttaa siitä, kalatalous- että Koke- tarkoituksenmäenjokmaksuvaroin. mukaan Vuosina luettuna 2011 järvineen ja 2013 lohia on ollut ja taimenia yksi tärkeimmistä siirrettiin maamme Kuloveteen lohijoista. 33 kappaletta. Kalat merkittiin Siirron tarkoituksena palautustietoja on saada tietoja saadaan kalojen lähivuosien käyttäytymisestä aikana. Kulovedessä ja muistuttaa siitä, että Koke- ja merkkien mäenjoki mukaan luettuna järvineen on ollut yksi tärkeimmistä maamme lohijoista. Kalat merkittiin ja merkkien Rauta- ja palautustietoja Liekoveteen saadaan tehdyt lähivuosien kalanistutukset aikana Rauta- ja Liekoveteen tehdyt kalanistutukset Taimen Järvilohi Kirjolohi Kuha Täplärapu Meri lohi 2 Taimen 4v 4 Järvilohi 6v 2 Kirjolohi 3v 1k Kuha 1-2k Täplärapu ylisiirto Meri lohi v v 2 3v 1k k 2400 ylisiirto Rautavesi on varattu täplärapualueeksi, ja alueelle on suoritettu rapuistutuksia. Vesialue kuuluu ko konaisuudessaan yhtenäislupa - alueeseen. Rautavesi on varattu täplärapualueeksi, ja alueelle on suoritettu rapuistutuksia. Vesialue kuuluu kokonaisuudessaan ovat yhtenäislupa olleet Rauta- - alueeseen. ja Liekovedellä erittäin mittavia. Istutusmäärät vaihtelevat vuosit- Kuhaistutukset tain ja näin ollen niiden vaikutusta on melko vaikea havaita saalistiedoissa, koska kannoissa tapahtuviin Kuhaistutukset muutoksiin ovat vaikuttaa olleet luonnossa Rauta- ja Liekovedellä syntyneiden poikasten erittäin mittavia. lukumäärä. Istutusmäärät vaihtelevat vuosittain ja näin ollen niiden vaikutusta on melko vaikea havaita saalistiedoissa, koska kannoissa tapahtuviin muutoksiin ja järvilohta vaikuttaa on luonnossa istutettu samoin syntyneiden kirjolohta poikasten joiden lukumäärä. takaisin saanti on ollut varsin Järvitaimenta hyvä. Viimeinen Järvitaimenta ankeriasistutus ja järvilohta on Rautaveteen istutettu samoin tehtiin kirjolohta vuonna joiden Tästä takaisin istutuksesta saanti on lienee ollut varsin peräisin hyvä. hyvät siimakalastajien ankeriassaaliit vuosina 2012 ja Viimeinen ankeriasistutus Rautaveteen tehtiin vuonna Tästä istutuksesta lienee peräisin hyvät Kuloveteen siimakalastajien aikoinaan ankeriassaaliit istutetut karpit vuosina levisivät 2012 ja hyvin Rautaveteen ja kasvoivat hyvin. Verkkokalastajain saamat isokokoiset karpit todistavat, että istukkaiden takaisinsaantiprosentti on ollut korkea. Istutetut karpit aikoinaan lienevät pyydetyt istutetut loppuun. karpit levisivät Ilmeisesti hyvin yläpuolisista Rautaveteen vesistä ja kasvoivat on varsinkin hyvin. Rautaveden Verkkokalasta- itä- Kuloveteen osiin jain saamat levinnyt isokokoiset suutari. Sen karpit koko todistavat, on ollut kilon että kahta istukkaiden puolta. takaisinsaantiprosentti Kalastajille tämä on ollut on aivan ollut korkea. uutta, eikä Istutetut käyttöön karpit lienevät ole vielä pyydetyt totuttu. loppuun. Luontaisesti Ilmeisesti Rautavedessä yläpuolisista esiintyy vesistä vähän on varsinkin järviruutanaa, Rautaveden jota itä- on kalan saatu osiin levinnyt saaliiksi suutari. viime vuosina Sen koko enenevässä on ollut kilon määrin. kahta puolta. Kalastajille tämä on ollut aivan uutta, eikä kalan käyttöön ole vielä totuttu. Luontaisesti Rautavedessä esiintyy vähän järviruutanaa, jota on Veden saatu saaliiksi laatu noudattaa viime vuosina pääosin enenevässä Kuloveden määrin. veden laatua, joskin kuormituksesta johtuen Rautavesi on vähemmän rehevöitynyt. Molemmissa vesissä fosforipitoisuudet ovat selvästi laskeneet vuosien aikana. Veden laatu Vaikka noudattaa happiolosuhteet pääosin ovat Kuloveden selvästi veden parantuneet, laatua, havaitaan joskin kuormituksesta vedessä edelleen johtuen happivajetta. Rautavesi Korkeasta on vähemmän perustuotantotasosta rehevöitynyt. Molemmissa muodostuva vesissä orgaaninen fosforipitoisuudet aine sekä ovat kuormituksen selvästi laskeneet happea kuluttava vuosien aikana. Vaikka happiolosuhteet ovat selvästi parantuneet, havaitaan vedessä edelleen happivajetta. Korkeasta perustuotantotasosta muodostuva orgaaninen aine sekä kuormituksen happea kuluttava 10 10
13 vaikutus näkyy vedenlaadusta. Happipitoisuus laskee ajoittain jo 10 metrin syvyydessä haitallisen alhaiseksi kaloille. Pohjanläheiset vedet ovat nykyisinkin vielä kesäisin hapettomia. Rautaveden pohjoisosaan laskee Nohkuanjärvestä Nohkuanjoki, joka on suuosaltaan lettoa, joten kalataloudellinen merkitys on pieni. Kalastusalueen pohjoisrajalla sijaitsee Hurttiojärvi, joka on ollut aikoinaan Karkun alueen raakavesilähde. Rautaveden luoteispuolella sijaitsevat Riippilänjärvi (69,97 ha) ja Sorvijärvi (2,47 ha), joiden ranta-alueille on tehty laajamittaisia suunnitelmia vapaa-ajan virkistyskäytön suhteen. Golf-kentän omistajille on määrätty velvoitteita Riippilänjärven vesialueelle. Ritajärvet ovat Vammalan kaupungin virkistysaluetta. Ritajärvien alue on erämaahenkinen ja siellä on seisovilla pyydyksillä pyynti kielletty. Ainoastaan yhdelle henkilölle on annettu lupa koekalastukseen kahdella katiskalla. Jokialueilla on ollut kotimaista jokirapua. Ritajärvien alueesta on laadittu virkistyskäyttösuunnitelma (Uotila, 1994). Suunnitelmassa on käsitelty lyhyesti kalastuksen järjestämistä. Rautaveteen laskee pohjoisesta Rautajoki, joka saa alkunsa Pääjärvestä (11,61 ha vska puolella) ja Iso Haukijärvestä (9,67 ha). Rautajoessa on jokirapua. Etelästä Rautaveteen laskee Ekojoki, jota kuormittaa Polar mining Oy:n rikastamo. Toinen Ekojoen haaroista saa alkunsa Kaltsilan Kiimajärvestä (15,70 ha) ja toinen Ekojärvestä (107,62 ha). Rautavesi päättyy Vammaskoskeen. Nopeusrajoitus Hiedan vuolteessa Salosaaren ja Isosaaren välillä on 6 solmua/h. Vammaskoskessa nopeusrajoitus on 10 km/h. Rautaveden veden laatu viimeisessä Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen mittauksessa 2011 todetaan tyydyttäväksi Liekovesi Pinta-ala: Rantaviivan pituus keskisyvyys suurin syvyys 458 ha 12 km 2,2 m 11 m Liekovedessä pääkaloina ovat kuha ja hauki. Liekovesi onkin hyvä kuhavesi. Lisäksi siellä on muita alueelle tyypillisiä kalalajeja, mm. toutainta, madetta, ja ahventa, Lisäksi tavataan istutettuna järvitaimenta, kirjolohta. Liekovesi kuuluu kokonaan yhtenäislupa-alueeseen. Istutusvesi Liekovesi Liekoveden istutukset on tilastoitu yhdessä Rautaveden kanssa. Todennäköisesti myös Liekovedellä kuha lisääntyy luontaisesti, joten istutusten vaikutusta kannan vaihteluihin on vaikea havaita. 11
14 Liekoveteen laskee pohjoisesta Vaunujoki, joka saa alkunsa aivan kalastusalueen pohjoisrajan tuntumasta. Yläpuolisista järvistä mainittakoon Joutsijärvi (9,74 ha vska puolella), Miekkajärvi (8,56 ha), Kyynärjärvi (24,98 ha) sekä Pikku- ja Iso Lattiojärvet (6,87 ha), joista lähtevä Lattionoja laskee Vaunujokeen. Vaunujoki on hyvää jokirapualuetta. Liekoveden kaakkoisosaan laskee Pesurinoja, jonka yläpuolella on Ylistenjärvi (448,7879 ha). Ylistenjärvestä ja alapuolisista vesistä tuhoutui hyvä jokirapukanta syksyllä 2000, todennäköisesti ruton vuoksi. Pesurinkoskella on tehty alustavia tutkimuksia taimenen kotiuttamisesta jokeen ja mahdollisesta poikastuotannosta. Roismalanlahti on rehevöitynyt viime vuosina. Syynä lienee virtausten muuttuminen; nykyään päävirta menee sivummalta, eikä vesi vaihdu kunnolla lahdessa. Roismalanlahden perälle on valmistunut pumppulaitos v. 2008, jolla Roismalanaukean ylisvedet nostetaan Liekoveteen. Tällä saattaa olla vaikutusta veden virtauksiin varsinkin tulva-aikoina. Roismalanlahti on virkistyskalastukselle tärkeä lähikalastusalue. Liekoveden veden laatu noudattelee yläpuolisten vesien laatua ja on Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen tutkimusten mukaan tyydyttävä. Hartolankoskessa on voimalaitos, jossa veden pitkäaikainen keskivirtaama on 183 m3/s Kokemäenjoen alue Jokialue on noin 10 km pitkä ja metriä leveä. Pinta-ala noin 370 ha. Hartolankosken ja Äetsän voimalaitosten veden juoksutuksesta johtuen pinta-ala vaihtelee suuresti. Virtausten voimakas vaihtelu ja rantojen liejuisuus on suuri haitta kalastukselle. Jokiuomassa on suuria syvyysvaihteluja. Syvimmät kohdat noin m. Jokialueelle on istutettu mm kuhaa, haukea ja harjusta. Lisäksi on istutettu järvitaimenta, kirjolohta ja järvilohta. Kokemäenjoen istutukset: Harjus 1k 5500 Järvitaimen 3v 1266 Järvitaimen 3k 2320 Kirjolohi 2v 517 Järvitaimen 4k 300 Järvitaimen 4k 1020 Kirjolohi 2v 914 Kirjolohi 3k Järvitaimen 3V Kirjolohi 3k 664 Järvitaimen 3v 2538 Kirjolohi 2v 510 Kirjolohi 2v 662 Kuha 1k 1606 Kirjolohi 3k 254 Kuha 1k Harjus 1k 5400 Järvitaimen 3v 1767 Kirjolohi 2v
15 Täplärapu aik. 200 Kirjolohi 3k 195 Harjus 1k 5400 Toutaimen on havaittu lisääntyneen alueella ja lisäksi toutainistutukset aikaisemmin ovat olleet erittäin merkittäviä. Ne takaavat kannan säilymisen Kokemäenjoen alueella. Jokialueella on erittäin hyvä kalastettava kanta taimenta, kuhaa ja haukea. Harjusta on saatu satunnaisesti. Viimeisen viisivuotiskauden aikana harjusta istutettiin runsaasti, jonka toivotaan lisäävän harjuksen saantia tulevaisuudessa. Vähempiarvoista kalaa, kuten särkeä, pasuria ja lahnaa on suunnattomasti, mutta niiden pyyntiä ei harrasteta muuta kuin virkistysmielessä ongella. Ravinto- ja happitilanne joessa on hyvä, joten kalojen kasvulle ja lisääntymiselle on varsin hyvät edellytykset. Harjuskannan nykytilasta ja luonnonvaraisesta lisääntymisestä on tehty tutkimussuunnitelma. (Olli van der Meer Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa). Vammalan ja Äetsän välillä on veden laadussa havaittavissa ravinteiden lisääntymistä ja selvää hygieenistä likaantumista. Muutos voi osittain aiheutua alueelle kohdistuvasta hajakuormituksesta ja osittain Vammalan kaupungin jätevesistä. Hartolankosken alapuolelle laskee etelästä Soininjoki, johon lasketaan Vammalan jätevesipuhdistamon vedet. Joen pohjoispuolella sijaitsee Kiimajärvi (162,9304 ha), joka on Natura-alue. Kiimajärvestä laskee Kikkerlänjoki, jossa on jokirapua. Rannikolle päin mentäessä pohjoisesta laskevat seuraavina pääuomaan Meskalanjoki ja Luojoki. Luojoki saa alkunsa Tyrisevänjärvestä (48,55 ha) ja Kivijärvestä (28,18 ha). Luojoessa on ollut jokiravun lisäksi luontainen taimenkanta. Seuraavana pääuomaan laskee pohjoisesta Hahmo-oja ja etelästä Kilpijoki. Lähes luonnontilainen Kilpikoski, joka on suojeltu koskiensuojelulailla, on Natura-aluetta. Se on 160 metriä leveä. Kilpikoskessa on vain vähän putoamiskorkeutta, mutta kuohuva koskiosuus on maisemallisesti kaunis. Se on uhanalaisen toutaimen lisääntymisaluetta. Kilpikoski on onginta- ja pilkintäkieltoaluetta eikä kalastus läänin viehekalastusluvalla ole sallittua. Jokialueella on lisäksi Töörin- ja Talankosket. Töörinkoski on noin 160 m pitkä ja sen jälkeen on suvanto. Talankoski on yli 300 m pitkä koski, jonka uomaa on vähän avarrettu. Putoamiskorkeutta on noin 2 m koko alueella. Myös nämä koskialueet ovat toutaimen luontaista lisääntymisaluetta. Ne ovat maisemallisesti erittäin kauniita. Kilpikoskessa kalastus on sallittu osakkaille. Pohjoispuolella, Äetsän voimalaitoksen yläpuolella sijaitsee Kemira Chemicals oy. Voimalaitoksen alapuolelle lasketaan Sastamalan jäteveden puhdistamon vedet Aarikkalan kylän kohdalta pääuomaan. Veden laatu todetaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan tyydyttäväksi. 13
16 2.6 Ekojärvi Pinta-ala: Rantaviivan pituus 107,62 ha 6,2 km Ekojärvi on luonnonsuojelualuetta ja se on kuuluisa lintujärvi. Ekojärvi on hyvin matala, suurin syvyys 1,5 metriä, ja sen rantoja kiertää leveä ruoko-, sara- ja osmankäämikasvustojen vyöhyke. Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura - alueisiin. Kalataloudellisesti sillä ei ole suurta merkitystä. Mataluudesta ja runsaasta kasvillisuudesta johtuen järven happitalous on huono, etenkin talvella happi voi loppua kokonaan. Vesi on tummaa ja sen laatua luonnehtii voimakas humusleimaisuus ja rehevyys. Talviset kalakuolemat ovat olleet tavanomaisia, mutta kalasto on näitten jälkeen nopeasti normalisoitunut. Vahva ruutanakanta ei ole kärsinyt veden laadusta, vaan on hyötynyt ravinnon saannissa. Järven kalastoa pitäisi enemmän hyödyntää silloin, kun siihen on mahdollisuutta. 2.7 Houhajärvi Houhajärven pinta-ala 379,99 ha. Se sijaitsee vedenjakajan eteläpuolella. Järven vedet laskevat eteläpäästään Sammaljokeen ja sen kautta Kokemäenjokeen. Järvi on melko matala, vain sen leveämmässä päässä on syvyyttä noin seitsemän metriä. Vammalan raakaveden ottamo sijaitsee Houhajärven läheisyydessä. Vammalan saadessa uuden vedenottamon muualle, saattaa veden otto alueelta vähetä tai jopa loppua. Se saattaa parantaa veden laatua järvessä. Rapukanta hävisi noin 5 vuotta sitten. Nykyään Houhajärvessä on ravustuskielto. Houhajärvellä toimii Houhajärvi-yhdistys, joka vastaa järven hoidosta ja kunnostusasioista. Järvellä on suoritettu hoitokalastusta nuottaamalla. Saaliiksi on saatu runsaasti särkeä ja pientä lahnaa. Istutuksesta peräisin järvessä on vähäinen kasvava kuhakanta. Houhajärveltä on laadittu selvitys: "Houhajärven äyriäisplankton ja kalasto vuonna: Perttu Louhesto & Vesa Saarikari 2004". Pinnankorkeuden säännöstely on rakenteilla. Kalatutkimusten perusteella Houhajärven ahven on erittäin hidaskasvuista ja isompien ahventen ravinnonhankinta kohdistuu ensin eläinplanktoniin ja planktonin loputtua 1-2 vuotiaisiin kalanpoikasiin. Näin ollen myös kasviplanktonin määrä pääsee lisääntymään ja leväkukinnot lisääntyvät. HOUHAJÄRVEN HOITOKALASTUKSET Hoitokalastusta on 2006, 2007, 2008, 2009 ja Arviomme mukaan nyt järveen särkien massamäärä on sopivalla tasolla eikä aiheuta merkittävää sisäistä kuormitusta. Särkien lisäkasvun määrää seurataan ja tarvittaessa vähennetään. Lahnaa on selvästi vielä liikaa. Lahna on pahin sisäisen kuormituksen aiheuttaja. Moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ajo Houhajärvellä on kielletty. 14
17 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan Houhajärven veden laatu on tyydyttävä. Houhajärven veden laatutiedot vuosina HOUHAJÄRVI HOUHAJÄRVI Taulukko1 Näytteenotto- Näytesyvyys Lämpötila Fek. kolif Fek. strepto- Alkaliteetti Sähkönjohtavuus ph Väriluku KHT Sameus Kokonais-P Happipit. Hapen päivämääränäytteenotto- m Näytesyvyys o Lämpötila C Fek. kolif bakteerit pmy/100 Escherichia mlcoli kokit Fek. strepto- pmy/100 Alkaliteetti ml mmol/l Sähkönjohtavuus ms/m ph Väriluku KHT Sameus Pt Kokonais-N mg/l mg/l ammonium-n FNU Nitraatti-N mikro-g/l Kokonais-P Happipit. mg/l Hapen kyllästysaste % päivämäärä m o C bakteerit pmy/100 ml pmy/100 ml kokit pmy/100 ml mmol/l ms/m Pt mg/l mg/l FNU mikro-g/l mg/l mg/l mikro-g/l mg/l kyllästysaste % ,12 8,7 6, , ,3 7,9 7,1 70 9,2 5,1 17 9, ,12 8,7 6, , ,5 <2 <2 0,26 8,1 6, , ,3 7,9 7,1 70 9,2 5,1 17 9, ,6 <2 4 0,76 7,9 7,2 70 8,3 3,6 24 8, ,5 0 <2 0 <2 0 0,26 0,3 8,1 6,5 9, ,5 1,9 15 6,9 0,73 < , ,6 7,5 <2 <2 4 <2 0,76 0,327,9 7,2 7,5 70 8,3 7,1 3,6 25 8,7 1, , , ,3 0,389,0 6,5 9,1 15 6,9 6,7 0, ,8 2,5 27<10 8,8 8, ,515 <2 4 <230 0,32 0,347,5 7,1 7,4 25 8,7 7,1 1,9 25 8,1 3, , ,3 0, ,38 0,329,1 6,7 8,1 25 9,8 6,9 2, ,73 <1027 8, , ,34 0,287,4 7,1 7,4 25 8,1 3, ,4 2, ,3 9, , ,32 8,1 6, ,73 < , ,28 7, ,4 2,9 18 9, Kiimajärvi. Pinta-ala Suurin syvyys noin 162,93 ha 7 m Kiimajärvi on yksi harvoista luontaisesti runsasravinteisista järvistä Pirkanmaalla. Sen kalastuksesta ja kalanhoidosta vastaa osakaskuntien yhteenliittymä. Kiimajärvi on pitkänomainen luode - kaakkoissuuntainen järvi. Pituutta sillä on noin 4 km ja leveyttä keskimäärin puolisen kilometriä. Kiimajärven kaakkois- ja luoteispäät ovat reheviä, mutta järven keskiosa on eri tyyppistä, melko jyrkkärantaista ja karummalta vaikuttavaa kuin järven päät. Järvi on lähdevaikutteinen. Sivu 1 Kiimajärven kaakkoispäässä sijaitsee Kiimajärven kylätaajama, ja keskivaiheilla järveä on runsaasti mökkejä. Järven kaakkoispäätä sekä Haapaniemenlahtea ympäröivät pitkään viljellyt peltoaukeat. Lisäksi valuma-alueella on jonkin verran ojitettuja soita ja metsätalousmaata. Luoteesta, Kiikoisten suunnasta järveen työntyy Sarvan harju, jossa on Kiikoisten kunnan vedenottamo. Kiimajärveen laskevat myös Kortejärven (23,30 ha), Syväjärven (40,24 ha), Kaitajärven (12,80 ha) ja Lammijärven (11,45 ha) vedet. Kiimajärveä on aikoinaan laskettu. Kiimajärvi on ruskeavetinen humusjärvi, jonka ravinnetaso on talvella lievästi rehevien vesien tasoa, mutta kohoaa kesällä voimistuvan hajakuormituksen takia reheville vesille ominaiselle tasolle. Veden ph on neutraali ja puskurikyky hyvä. Alusvedessä voi esiintyä lopputalvella happivajetta, mutta kokonaisuutena happitilanne on ollut kohtalaisen hyvä. Järvi on suhteellisen matala ja suhteellisen pitkä selkäalue huomioiden kesäkerrostuneisuus voi jäädä lieväksi. Kiimajärven yleistilaa voidaan pitää tyydyttävänä, mihin vaikuttaa mm. järven kohonnut rehevyystaso. Kiimajärveen suunnitellaan laadittavan kunnostussuunnitelma. Sen tavoitteena tulee olemaan järven ulkopuolisen kuormituksen vähentäminen ja valuma-alueen kunnostus. 15
18 Kiimajärvellä on tehty kesällä 2001 koekalastus sekä sedimentti- ja syvyystutkimus. Koekalastustulosten eivät yksiselitteisesti anna perusteita hoitokalastukselle. Kiimajärvi on rehevä järvi, jonka saalismäärät ovat luonnostaankin korkeat. Särkikalavaltaisuus on tällaiselle järvelle ominaista. Selvityksen mukaan arvellaan, että hoitokalastuksen vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi, ellei muissa järven veden laatuun vaikuttavissa tekijöissä tapahdu muutosta. Selvityksessä todetaan, että tällä hetkellä tärkeimpänä kalavesien hoitotoimenpiteenä voidaan pitää järveen ihmistoiminnan seurauksena tulevan kuormituksen tehokasta vähentämistä valuma-alueen vesiensuojelua parantamalla. (Tiedot kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma ). Kiimajärvellä sallitaan nykyään vain 1 verkko taloutta kohden, silmäkoko 50 mm. Kuha on lisääntynyt luontaisesti, sillä kuhanpoikasia on saatu muun pyynnin yhteydessä. Saalikaloista suurimmat kuhat ovat painaneet 5-8 kiloa. : Kalaston hoitoa on suoritettu nuottauksin. Järvestä on poistettu vähempiarvoista pikkukalaa, pääosin särkeä ja lahnaa, sekä pikkuahventa vuonna Ilmastointilaitteella on alusveden happipitoisuutta lisätty talvisin. Vuosittain on suoritettu vähäisessä määrin vesikasvien poistoa. Kiimajärven poistopyynnin kokonaissaalis on 82 kg/ha. Tämä määrä on osoittautunut riittäväksi veden laadun paranemiselle. Veden näkösyvyys on pysynyt hyvänä ja pyydyksiä sotkeva limalevä on pysynyt pääosin pois. Kiimajärven lahnakantaa kannattaa vielä lähivuosina pienentää. (Ote Kari Kinnusen raportista 2008): Särkikantaa on vielä harvennettava reippaasti. Hoitokalastusten alussa havaittiin särkien koko pieneksi. Koska hapettomuuden aiheuttamia kalakuolemia ei ole ollut, on kysymyksessä nälkiintymisen vuoksi pienikokoiseksi jäänyt, jo kasvunsa lopettanut normaali aikuisikäinen särkikanta. Tällaisesta särkikannasta ei saa enää tervettä tekemälläkään. On parempi uusia valtaosa koko kannasta. Näin tehtiin. Kesä 2007 havainnot tukevat nopeakasvuisuutta. Uskon että saamme välttämättömän ja kookkaista yksilöistä muodostuvan särkikannan Kiimajärveen. Alkuvuosina tällainen nuori särkikanta tuottaa biomassa reippaasti joten sitä on harvennettava vielä muutamaan kertaan siihen asti että se saavuttaa normaalin ikärakenteen. Tähän prosessiin menee vielä puolenkymmentä vuotta. Kiimajärvessäkin on lahnaa vielä vähittäin poistettava. Särkien pyyntipäivien määrä laskelmiemme mukaan olisi kaksi - kolme pyyntipäivää parin vuoden välein. Tämän jälkeen kalakanta pitää pääosin oman tasapainonsa kunnossa. Tästä eteenpäin hoitokalastuksia tehtäisiin vain tarvittaessa. Ongelmana on usein hoitokalastusjakson jälkeinen aika. Pääosin se työmaillamme on järjestyksessä. Tämä on vielä aika uusi asia missä meillä ammattilaisillakin on vielä opittavaa. Aivan yksin me emme ehkä selviä. Kysymys on seurannasta, missä ei ole vielä löydetty selvää konseptia miten havaitaan ajoissa mahdollinen uusi järven ekohäiriön syntyminen. Tässä asiassa on osakaskunnilla aika iso rooli. Meidän yritysryhmän sisällä on pohdittu asiaa ja olemme rakentaneet tiettyjä toimintamalleja missä aktiiviset henkilöt toimivat tiedonhankkijoina ja havaintojentekijöinä. Pidämme tätä seikkaa tärkeänä ja asiaa kannatta pohtia (Kinnunen 2008). Kalastusalue antaa tarvittaessa asiantuntija apua järven osakaskunnille. 16
19 Kiimajärveen on istutettu 2009 Hauki ek 3000 kpl Kiimajärveen läiheisessä yhteydessä olevaan Kaitajärveen Hauki ek 1000 kpl 2011 Kuhan poikasia 3180 kpl. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan Kiimajärven veden laatu on hyvä. 2.9 Ylistenjärvi Ylistenjärven pinta-ala on 448,79 ha. Ulappa - alueen syvyys on 5-6 metriä ja suurin syvyys noin 11,5 metriä. Järvi on muodoiltaan avoin, lukuun ottamatta järven pohjoisosan matalaa kivikkoista melko suljettua Tapionlahtea. Järven valuma-alueen pinta-ala on 17 km 2 ja se on latvajärvi (Meriluoto, 2001). Ylistenjärven vesiensuojeluyhdistys vastaa järven kalastuksesta ja kalanhoidosta. Istutukset Ylistenjärvelle: 2008 Rapu aik 1045 kpl Ylistenjärvi on ollut erittäin kirkasvetinen, hiekkapohjainen järvi, ja on säilynyt melko karuna (Meriluoto 2001). Kuitenkin veden samentumista on ollut havaittavissa viimeisien vuosien aikana. Vaarana on vähittäinen rehevöityminen, jollei järveen tulevaa ravinnekuormitusta vähennetä. Koska Ylistenjärven vesi vaihtuu hitaasti, sen tilan parantuminen, jos se pääsee rehevöitymään, on hyvin hidasta. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota peltoviljelystä, metsätaloustoimenpiteistä sekä loma- ja haja - asutuksesta tulevaan kiintoainekuormaan. Laaditussa kunnostus- ja hoitosuunnitelmassa annetaan ohjeita järveen tulevan kuormituksen vähentämiseksi (Meriluoto 2001). Ylistenjärvessä on luontaisesti lisääntyvä muikkukanta, joka on luotu siirtoistutuksilla. Myös kuhaa on istutettu, mutta sen lisääntymisestä luontaisesti ei ole havaintoja. Järvessä on ollut aikoinaan hyvä siikakanta, jota on ylläpidetty istutuksin. Istutuksia ei ole suoritettu viimeisten vuosien aikana, ja kanta on heikko. Rapurutto tuhosi rapukannan vuoden 2000 kesällä. Ylistenjärvellä on tehty hoitonuottauksia useampana vuonna. Viimeinen nuottauskerta 2007 antoi saalista 3300 kg. Siitä oli salakkaa 55 %, särkiä 29% ja ahventa 16 %. Myös muikkua löytyi saaliin joukosta kymmeniä kiloja, joka kertoo emokalamuikun hyvästä kannasta. Parantuneissa olosuhteissa tämä tuottaa nopeasti vahvoja vuosiluokkia. Nuottaajan mukaan muikkuistutuksia ei tässä vaiheessa kannata tehdä. (Raportti Kari Kinnunen: Houha- ja Ylistenjärven saalistiedot 2007) Ylistenjärven kokonaissaalis poistokalastuksessa oli 7800 kg (17.8 kg/ha). Tämä määrä on osoittautunut sopivaksi. Ylistenjärven työn tarkoituksena on muikkukannan palauttaminen. Tässä työssä korjataan tietyn kalalajin laatua ja määrää. Hyvin tuloksiin päästään aina pienemmillä saalistavoitteilla oli järvi karu tai rehevä. Työtapa poikkeaa parannettuun veden laatuun tähtäävistä hoitokalastuksista. 17
20 Syksyn hoitokalastuksissa tavoitettiin 0+ muikkua eli hottaa. Nuorta muikkua oli riittävän paljon tuottamaan vahvan verkkomuikkukannan. Siltä osin työ on tehty. Kannattaa kuitenkin seurata muikkuikäluokkien kehitystä. Isorysä on parhain väline selvittämään muikkuikäluokkien määrää ja suhteita. Lahnaa oli paljon syyskuun alun kaikuluotauksissa nähtävillä. Tämän lahnakannan harventaminen ei tekisi pahaa kalastolle. Lahna on viheliäinen jos se pääsee runsastumaan. Syksyn luotauksissa lahna oli asettunut syvännealueen reunaan riittävän taajaan tiheyteen mistä se on hyvä ottaa kiinni. Mikäli on mahdollista, niin lahnakantaa kannattaa aina harventaa. Korostan että kysymyksessä ei ole akuutti tilanne kun vain muistaa seurata ja harventaa lahnakantaa ainakin lähivuosina. Onnistuessaan kahden neljän päivän työskentely nuotalla todennäköisesti riittää sopivaksi. Ylistenjärvi on karu. Kalojen kokonaismäärä hehtaarilla on selvästi pienempi kuin Houhajärvellä (Kinnunen 2008). Nopeusrajoitus Ylistenjärvellä on 10 km/h. Jäällä ajo moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla on kokonaan kielletty. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan Ylistenjärven veden laatu on erinomainen. Osakaskunnat ovat ryhtyneet toimiin veden laadun säilyttämisessa hyvänä. Kalastusalue on mukana tarvittaessa - antamaan asiantuntija apua. Ylistenjärven veden laatu vuosina laatu vuosina Ylistenjärvi Taulukko1 Näytteen- Näyte- Lämpötila Fek. kolif Escherichia coli Fek. strepto- Alkaliteetti Sähkönjohtavuus ph Väriluku KHT Sameus Kokonais-N Kokonais-P Happi Hapen Näytteen- Näyte- Lämpötila Fek. kolif Fek. strepto- Alkaliteetti Sähkönjohtavuus ph Väriluku KHT Sameus Kokonais-P Happi Hapen otto pvm. otto syvyys pvm. m syvyys oc m oc bakteerit bakteerit pmy/100 ml ml pmy/100 kokit ml pmy/100 kokit pmy/100 ml mmol/l ml mmol/l ms/m mg/l FNUmg/l mikrog/l FNU mikrog/l mikrog/l mg/l mg/l kyllästysaste kyllästysaste % % ,5 <2 4 0,12 6,6 6, ,1 <10 5, ,5 1 < ,1 0,12 6,6 5,5 6,2 7, ,1 6,5 2,7 <10 <10 5,9 9, <2 <2 0,3 6,4 6,2 35 7,5 1,6 15 2, ,1 5,5 7,1 50 6,5 2,7 <10 9, <2 0,22 5,6 7,2 30 6,3 1,2 <10 9, ,5 3 0<2 0 <2 0,360,3 6,4 7,1 6,2 6,535 7,5 20 1,6 4,8 1,2 15<10 2,2 3, ,8 15. <2 <2 <2 <2 0,22 0,22 5,6 7,2 7,230 6,3 10 1,2 5,5 1 <10 <10 9, , ,440,36 7,18 6,5 6,920 4,8 50 1,2 4,7 7,6 <10 <10 3,7 2, ,8 0<2 0 <2 0,240,22 5,6 5,4 7,2 7,210 5, ,9 0,94 <10 < , , ,28 6,5 6,3 40 8,7 1,4 <10 5, ,44 8 6,9 50 4,7 7,6 <10 2, , ,26 5,6 7,2 20 5,9 1,2 10 9, ,24 5,4 7,2 10 4,9 0,94 <10 9, , ,28 6,5 6,3 40 8,7 1,4 <10 5, , ,26 5,6 7,2 20 5,9 1,2 10 9, Kalastusalueen muut pienvesialueet Kalastusalueen pienvesistä on tehty oma pienvesien käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka on hyväksytty (Vammalan Seudun Kalastusalue: Pienvesien Käyttö- ja hoitosuunnitelma Simo Suominen 2005). Luettelo Vammalan seudun kalastusalueen järvistä ja pinta-alat sekä korkeus meren pinnasta metreinä. Liite 1. Kalastusalueen pienvesiin on istutettu Sammaljoki 2010 Rapu 1k 2205 kpl Piikkilänjärvi 2008 Kuha 1 k 3400 kpl Riippilänjärvi 2008 Kuha 1 k 3125 kpl Riippilänjärvi 2008 Planktonsiika 1 k 625 kpl Sivu 1 Kaitajärvi, Kiikka 2009 Hauki ek 1000 kpl 18
21 Purojen kunnostushanke: Kalastusalue selvittää minkälaisiin toimenpiteisiin tulee ryhtyä näiden tutkimusten perusteella. Myllyojalla tehtiin kunnostusta vuonna Kunnostuksia on aloitettu Rauta-, Kikkerlän- ja Vaunujoella Merkittävät lisääntymisalueet Uhanalainen toutain lisääntyy Vammalan Seudun kalastusalueella. Tärkeimmät kutualueet ovat Siuronkoski, Lukkisalmi ja Kilpikoski sekä Vammaskoski, kuten muutkin Kokemäenjoen koskialueet. Toutaimen on havaittu lisääntyvän luontaisesti myös Otamuksessa ja Tupurlanjärvessä Suodenniemen kalastusalueella, josta kaloilla on mahdollisuus levitä Kulovedelle. Harjus lisääntyy Kokemäenjoen jokialueella. Ylistenjärvessä on lisääntyvä muikkukanta. Kuhan merkittävimmät ja suurimmat lisääntymisalueet sijaitsevat matalissa saarien rannoissa. Kulovedellä kuha lisääntyy syvänteistä nousevilla harjannealueilla, joissa veden syvyys on noin 3,5-4 m. Tärkeimmät lisääntymisalueet Kulovedellä ovat Siuronkoski, Maijansaaren pohjois - koillinen puoli ja Kalmetsaaren itäpuoli. Myös Maijansaaresta Suoniemeä kohti oleva sorakkoharjanne on todettu kuhan kutupaikaksi. Rautavedellä kuha lisääntyy Papinsaaren ja Oksalon välisellä alueella (myös Selkäsaaren ja Kuivaluodon alueet) sekä Vihattulanniemen, Ekosaaren ja Salosaaren ympäristössä. Liekovedellä Vammaskosken alapuolisella virta-alueella on oletettavasti kuhan kutualueita. Pilkkijät ovat viime vuosina saaneet kuhaa useammasta kohdin kalastusalueelta, joka kertoo kuhakannan olevan erittäin runsas näillä kohdin. Alueet lienevät myös kuhan parhaita lisääntymisalueita. Syksyllä 2012 suoritetussa Siuronkosken luonnonuomassa sähkökoekalastuksessa tavattiin koskessa syntyneitä taimenenpoikasia vain 3 kpl. Hauen lisääntymisalueina ovat Kulo- ja Rautavedellä lähes kaikki ruohikkoiset rannat. Mateiden tärkeimmät lisääntymisalueet sijaitsevat Vammaskoskessa sekä muissa jokisuissa ja pienissä joissa Kuormittajat ja velvoitteet Vammalan Seudun kalastusalueen vesiä kuormittavat mm. Nokian kaupunki (Kullanvuori ja Siuro), SCA Tissue Finland Oy, Vammalan Kaupunki, Stormin rikastamo sekä Kemira Chemicals Oy. Lisäksi vesiä rasittaa hyvin runsas hajakuormitus. Voimalaitokset sähköätuottavat Äetsä, Hartola ja Melo voimalatokset. Laitosten päästörajat, lupaehdot, myöntämispäivät ja uuden luvan hakupäivät ovat mm. kalastusalueen tiedossa. Velvoiteistutukset ja korvaukset: Nokian kaupungin puhdistamo 4180 euroa vuosittaista kalastuksenhoitomaksua. Siuron puhdistamo 1430 euroa vuosittaista kalastuksenhoitomaksua. 19
Vammalan Seudun kalastusalueen KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA
Vammalan Seudun kalastusalueen KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA vuosille 2009 2013 Vammalan Seudun Kalastusalueen KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA vuosille 2009 2013 Simo Suominen, Kalle Kallo Kalastusalueen hallitus
LisätiedotVammalan Seudun Kalastusalueen
Vammalan Seudun Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2014-2018 Simo Suominen, Keijo Sydänmaa Vammalan seudun kalastusalue Kalastusalueen hallitus 2013 Osarahoitus: Ely - keskus kalatalousyksikkö
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotKalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä
Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotTyösuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE
TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotKalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa
Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
Lisätiedot13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko
Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotNäsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...
LisätiedotAhosuon turvetuotantoalueen YVA
VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotNäsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13
Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue
LisätiedotOULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
LisätiedotHapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotToutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla tutkimussuunnitelma
Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla tutkimussuunnitelma Jussi T. Pennanen, Matti Salminen ja Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotKokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta
Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta 1997-2014 Jaana Hietala ja Mauri Pekkarinen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä www.tuusulanjarvi.org Pinta-ala 6,0 km2 Keskisyvyys 3,2 m Maksimisyvyys
LisätiedotVUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotSOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA
VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,
LisätiedotHoitokalastusta Lohjanjärvellä
Hoitokalastusta Lohjanjärvellä Lohjanjärvi Sijainti: Pinta-ala: Uudenmaan suurin järvi, 93 km 2 Syvin kohta: 55 m Keskisyvyys: 12.7 m Rannoilla ja saarissa lähes 3000 mökkiä ja huvilaa Taustaa Lohjanjärvellä
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotKokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa
Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa Anna Väisänen 15.3.2019 Velvoitetarkkailusta Toteutettu kalataloudellisena yhteistarkkailuna 1970-luvulta
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotKATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014
Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotPyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti
Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit
LisätiedotSATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä
SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT
LisätiedotPIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007
Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta
LisätiedotROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56
ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25
LisätiedotVesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?
Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotTyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014
Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti
LisätiedotToutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella
Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella - Vuoden 2013 tulokset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 8.4.2014 Holsti Sastamala Anna Väisänen Taustaa Toutaimen
LisätiedotPuulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015
UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin
LisätiedotKalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa
Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven
LisätiedotVedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
LisätiedotLiite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.
1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Harjus...4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY RAUVANJOELLA...4 3. LÄHTEET...5 4.
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotKoekalastus seitsemällä Tammelan järvellä
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotKANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali
KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotTanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen
Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti TANAKKA taloudellisesti kannattavan
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotVeden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto
Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotOman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?
Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Lapin kalatalouspäivät Luosto 17.11.2017 Osuuskunta Virtatiimi Eero Hiltunen OSUUSKUNTA Osuuskunta Virtatiimi Vesistökunnostussuunnittelua, neuvontaa ja kalatalousalan
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotToutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla raportti vuoden 2008 pilottitutkimuksesta
Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla raportti vuoden 2008 pilottitutkimuksesta J. T. Pennanen, M. Salminen ja A. Saura RKTL 28.11.2008,
LisätiedotKalastusalueen vedet
Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi
LisätiedotLapinlahden Savonjärvi
Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotKokemäenjoen kalatalous. Kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kokemäenjoen kalatalous Kalastusbiologi Leena Rannikko arsinais-suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kokemäenjoen tunnuslukuja esistöalueen pinta-ala 27 046 2 Jokiosuus 112 Putouskorkeutta 57,5 m
LisätiedotJudinsalon osakaskunta, istutukset 2013
aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY
ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotKala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle
0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotMetsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotKIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotKokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat. 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti
Kokemäenjoen vedenlaadun kehitys ja kalastushaitat 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Kokemäenjoen kuormittajat 19 18 15c 57 52 17 15d 0 Ahlainen 56 Pihlavanlahti 51 50 15b 16 47 46 15a 42 40 Pori 14 13 12
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotNurmesjärven tila, kunnostus ja hoito
Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
Lisätiedot