HOITOISUUSLUOKITUS INARIN KUNNAN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOLLE. -PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksyllä 2010.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOITOISUUSLUOKITUS INARIN KUNNAN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOLLE. -PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksyllä 2010."

Transkriptio

1 HOITOISUUSLUOKITUS INARIN KUNNAN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOLLE -PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso syksyllä projektiraportti Ulla Ruotsalainen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO INARIN KUNNAN VUODEOSASTON HANKE Tavoite Taustaa KÄSITTEITÄ TOTEUTUS Resurssit Menetelmät ja toiminta SELVITYSTYÖN TULOKSET JA TUOTOKSET Hoitoisuusluokitusmittareiden esittelyä: ARVIOINTI Mittareiden arviointia Vuodeosaston valmiuksien arviointia Työskentelyjakson tuloksien arviointia Arviointia työskentelyjakson kehittäjänä toimimisesta JATKOTOIMENPITEET PROJEKTIN JÄLKEEN Liite 1. Vanhusten depressioseula Liite 2. RAVA-indeksin arvot ja hoitosuositukset Liite 3. Arviointilomake (RaVa-INDEKSI) Liite 4. Rafaela hoitoisuusluokituksen käytön positiivisia seurauksia

3 1. JOHDANTO Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali-ja terveyspalvelut-hanke PaKaste on aloittanut ja kestää saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Jokaiselle kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena. 2. INARIN KUNNAN VUODEOSASTON HANKE 2.1.Tavoite Inarin kunnan vuodeosaston hanke liittyi perusterveydenhuollon kehittämiseen. Terveyskeskuksen vuodeosastolla oli selkeä tarve hankkeelle, koska vuodeosastolla ei ole ollut käytössä mitään hoitoisuusluokitusmittaria hoitoisuuden mittaamiseksi, joten vuodeosaston toiminnan optimaalinen taso ei ole tiedossa ja nykyiset tiedot liittyvät vain mutu-tuntumaan. Tarkoitus oli löytää Ivalon terveyskeskuksen vuodeosastolle sopiva hoitoisuusluokitus, jonka avulla tehty työ ja potilaiden hoitoisuus saataisiin mitattua ja täten myös kehitettyä hoidon tarpeen arviointia ja parannettua sekä kuntalaisten että matkailijoiden hoidon laatua. Mittarin avulla voitaisiin myös tarkastella hoidon porrastuksen oikeellisuutta. 2.2.Taustaa Inarin kunnan terveyskeskuksen vuodeosastoa ei voida verrata suoraan useimpiin maamme terveyskeskuksien vuodeosastoihin. Tähän löytyy useita syitä: Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta, kunnan pinta-ala on ,89 km2. Koska terveyskeskus sijaitsee kaukana Lapin keskussairaalasta, vuodeosaston potilasaines ns. akuuttipuolella poikkeaa monen pienen Etelä- Suomen terveyskeskuksen vuodeosaston potilaista. Hoitohenkilöstö kokee myös työn vaativan monialaista osaamista. Inarin kunnan asukasluku on vain 6863 (2009 vuoden lopussa), mutta pitkät välimatkat (yksistään Lapin Keskussairaalaan kertyy matkaa 296 km), harvaan asutus, väestön ikärakenne ja valtaisa matkailijajoukko asettavat haasteen henkilökunnan osaamiselle. Väestön työttömyysluvut ja sairastavuus nousevat yli keskitason maassamme. Yksityisiä lääkäripalveluita on hankalammin saatavissa kuin Etelä-Suomessa. Taloudellisistakin seikoista johtuen turvaudutaan pääasiallisesti julkiseen terveydenhuoltoon. 3

4 Inarin kunnan väestöstä on vajaa kolmannes saamelaisia. Virallisesti on kolmea eri saamenkieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltansaame. Saamelaisväestölle ei pystytä kuitenkaan Ivalon terveyskeskuksessakaan useimmiten antamaan palvelua heidän omalla äidinkielellään, vaikka lain mukaan siihen pitäisi pyrkiä. Inarin kunta on Suomen merkittävimpiä ja samalla kansainvälisimpiä matkailukuntia. Alueellamme vierailee vuosittain satojatuhansia matkailijoita. Siksi on selvä, että matkailu- ja turistisesonki kuormittavat palvelujärjestelmää. Varsinkin kevätsesonki ja ruska-aika lisäävät kunnan alueella ihmismäärää. Matkailijat ja monet kausityöntekijät kunnassa nostavat palveluja tarvitsevien lukumäärää. Varsinkin hiihto- ja laskettelukausi Saariselän tunturikeskuksessa vetävät matkailijoita alueelle, tällöin tapaturmien määräkin kasvaa huomattavasti. Ruska-aikana taas on vanhempaa väkeä bussilasteittain kunnassa liikkeellä. Matkailukunnalle hyvä palvelu ja palvelujen saatavuus on tärkeää. Vuodeosaston henkilökunta hoitaa virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen, 128 h/viikko. Käytännössä siihen irrotetaan yhden hoitajan työpanos työvuorossa. Päivystysaikana ei työvuoron kulku ole ennakoitavissa, tilanteet ja hoidettavien lukumäärä vaihtelee. Lääkäripäivystyksen ovat lähtien hoitaneet Med Onen lääkärit. Kunnassa on kaksi hoitotason ambulanssia, välimatkoista johtuen on päivystysaikoina kohtalaisen usein ambulanssityhjiö, jolloin päivystystä hoitava sairaanhoitaja lähtee tarvittaessa taksilla tai ensivasteen kanssa kohteeseen. Utsjoki ostaa päivystyspalvelut Ivalosta. Ulkomaalaisten asiakkaiden hoito päivystyksessä vie usein enemmän aikaa kuin kotimaisten, koska aina ei yhteistä kieltä löydy. Kieliongelmasta johtuen useiden lomakkeiden täyttö ja kirjaaminen esim. liikennetapaturmissa vie hoitajan aikaa hoitotyön lisäksi. Etelän terveyskeskuksiin verrattaessa potilaat viipyvät usein ajallisesti kauemmin tarkkailtavana vuodeosastolla ennen kuin lähtevät jatkohoitoon Lapin keskussairaalaan, tai sitten heitä pyritään hoitamaan vuodeosastolla keskussairaalan antaman ohjeistuksen mukaan. Nykyisin lääketiede etenee kovaa vauhtia, tutkimukset, hoidot ja laitteet kehittyvät. Esimerkiksi keinonivelet, lonkkamurtumien korjaukset, ohitusleikkaukset ja pallolaajennukset tehdään yhä vanhemmille ikäryhmille. Ikääntyvät ovat useasti monisairaita potilaita, joiden toipuminen kotikuntoiseksi tapahtuu hitaammin kuin nuoremman väestöryhmän. Potilaat tarvitsevat entistä enemmän apua ja hoitoa luvulla palvelurakennetta muutettiin siten, että hoitopäivät erikoissairaanhoidossa laskivat ja vastaavasti perusterveydenhuollossa lisääntyivät. Erikoissairaanhoidosta siirrytään perusterveydenhuollon piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa esimerkkinä syöpäja kirurgiset potilaat. Terveyskeskuksissa vuodeosaston hoitopäivät ovat lisääntyneet. Tarvittaessa tehdään esimerkiksi sydäninfarktien liuotushoidot vuodeosastolla, ennen kuin siirto keskussairaalaan tapahtuu. Riittävän henkilökunnan ollessa paikalla tehdään myös kardioversioitakin polikliinisesti. Synnytystoiminta lakkautettiin noin 10 vuotta sitten Ivalon terveyskeskuksessa, kätilö-sairaanhoitajat siirtyivät vuodeosaston sairaanhoitajiksi. Kätilösairaanhoitajien työpanos tarvitaan synnyttäjän tilan arvioimisessa ja saattajina ambulanssin mukana keskussairaalaan. Synnyttäjät tulevat usein päivystysaikana synnytyksen jo käynnistyttyä. Kätilöt voidaan kutsua hälytystyönä arvioimaan tilannetta. Keskeytysasiakkaat ja keskenmenot hoidetaan usein vuodeosaston tiloissa ja henkilökunnalla. Vuodeosastolla hoidetaan myös ns. katkaisupotilaat ja psykiatrisia potilaitakin. Fyysisesti omatoimiset potilaat voivat hoitoisuudeltaan olla kuitenkin vaativia, fyysinen kunto ei aina kerro hoitoisuutta. Pitkäaikaispotilaat vuodeosastolla ovat vähintäänkin kahden autettavia, enimmäkseen 4

5 kaikilla perushoidon alueilla hoitoa tarvitsevia. Vuodeosastolla on tällä hetkellä 21 pitkäaikaispotilasta. Kokonaisuudessaan osastolla on 37 potilaspaikkaa, lisäksi ns. tarkkailuhuoneessa 2 paikkaa, jotka ovat ajoittain lisäpaikkana vuodeosastolla samoin iso wc joudutaan usein ottamaan potilaskäyttöön. Yksi huone toimii myös ns. teho-tarkkailuhuoneena. Vuodeosastolla toteutetaan saattohoitoa. Osastolla on myös kuntoutus- ja intervallipaikkoja. Vuodeosaston kuormitusprosentti oli keskiarvoltaan v ,97 %. Tähän lukuun eivät sisälly osastolla päivystysaikana tarkkailussa olevat henkilöt. Vuodeosastolla vakituiset virat on pystytty suurelta osin täyttämään. mutta sijaistyövoimasta on pulaa, varsinkin sairaanhoitajien osalta. Vuodeosaston hoitohenkilökunnalta työ vaatii paljon monialaista osaamista, koska vuodeosaston toiminnan luonne poikkeaa vastaavista Etelä-Suomen terveyskeskusten vuodeosastoista pelkän sijaintinsa takia ja matkailukunnan matkailijamäärien vuoksi, kuten aiemmin on jo todettu. Vuodeosaston toiminnan tavoitteina on mm. turvata kuntalaisille ja matkailijoille tarpeenmukainen akuuttihoito ja pääsy jatkohoitoon, sekä nopea pääsy erikoissairaanhoidosta vuodeosastolle ja kotihoitoon. Vuodeosasto pyrkii tarjoamaan myös pitkäaikaispotilaille ja kuntoutusasiakkaille hyvää ja laadukasta hoitoa. Inarin kunnassa on käytössä Pegasospotilastietojärjestelmä. Inarin kunnassa ei ole ollut nykyisin käytössä varsinaisesti mitään hoitoisuusluokitusta. Lyhyellä aikavälillä 2000 luvulla vuodeosastolla käytettiin mutu-tuntumalla henkilökohtaista arviointia, Tietoa kerättiin pitkällä aikavälillä päivittäin, luokituksella A-D. Nykyisin ajoittainen kiire, työn paljous ja hoitojen vaativuus sekä vuodeosaston potilailla että päivystysasiakkailla, asettavat henkilöresurssit ajoittain tiukoille. Omat tavoitteet ja hoitoon riittävä aika ovat monesti ristiriidassa. Kiireen ja työmäärän lisääntyessä on noussut tarve saada tehty työ näkyväksi ja varmistaa hoidon hyvän laatu. Sopivan mittarin avulla saadaan hoitoisuus, ja hoidon kuormittavuus näkyville, päästään eroon mutu-tuntumasta. Sitä kautta voitaisiin kohdentaa hoitajia oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Oikealla resussoinnilla voitaisiin hoidon laatua toivottavasti nostaa ja helpottaa kiirettä myös matkailun ruuhkahuippuina. Hoitoisuusluokituksen avulla saadaan selville, millaista ja miten vaativaa hoitoa kulloinkin potilaat tarvitsevat työvuoron aikana. Samoin vuodeosaston päivystysasiakkaiden vaatima hoito tulisi näkyväksi. Luokituksen avulla voitaisiin myös osoittaa hoidon porrastuksen oikeellisuutta vanhuspotilaiden kohdalla. 3. KÄSITTEITÄ Hoitoisuudella tarkoitetaan eri potilasryhmien tarvitseman hoidon määrän ja vaativuuden määrittelyä laadun arvioimiseksi, henkilöstön mitoittamiseksi ja/tai hoitotyön kustannusten selvittämiseksi. Hoitoisuuden arviointi on osa hoitoprosessia. Potilaan hoitoisuus kuvaa hoitajan arviota potilaan hoidon tarvetta vastaavasta hoitotyön työpanoksesta. Potilaiden hoitoisuuden arviointi tapahtuu sitä varten kehitetyn hoitoisuusluokitusmittarin avulla. Arviointi on osa hoitotyön ja sen kirjaamisen prosessia. Hoitoisuusluokitus on hoitotyön kuvaamista tiettyjen periaatteiden mukaisesti. Luokitusten tavoitteena on yhtenäinen ammatillinen kieli, jossa hoitotyön käsitteet ovat selkeät ja määritellyt. Luokituksia voidaan laatia hoitotyön tarpeista, hoitotyön toiminnoista ja tuloksista. Potilaiden hoitoisuuden arviointi tapahtuu sitä varten kehitetyn hoitoisuusluokitusmittarin avulla. 5

6 Hoitoisuusluokituksen avulla voidaan määritellä kuinka paljon hoitohenkilökuntaa tarvitaan, jotta voidaan vastata potilaiden hoidon tarpeeseen. Hoitoisuusluokituksella saatua tietoa voidaan hyödyntää muun muassa kustannuslaskennassa sekä hoidon laadun arvioinnissa. Luokittelu tapahtuu potilaan yksilöllisestä välittömästä ja välillisestä toteutuneesta hoidosta ennalta asetettujen kriteereiden perusteella joko kerran vuorokaudessa tai työvuorokohtaisesti. Rakenteinen kirjaaminen. Kansallisen terveyshankkeen tavoitteena on luoda valtakunnallinen yhtenäinen sähköinen sairauskertomusjärjestelmä. Kaikkien potilastietojärjestelmien tulisi käyttää rakenteisia ja luokiteltuja tietoja, jotka perustuvat kansallisesti hyväksyttyihin termeihin, luokituksiin ja koodistoihin. Sähköisten potilaskertomusten tulisi tuottaa tiedot eri tasoilla tapahtuvaan johtamiseen, ohjaamiseen ja seurantaan niin, että lähteenä tulisi aina olla sama perustieto.tietojärjestelmiltä edellytetään myös valmiutta päivittää käytettävät koodistot Stakesin ylläpitämältä koodistopalvelimelta. 4. TOTEUTUS 4.1. Resurssit Projektiin siirrettiin yksi vuodeosaston sairaanhoitaja ja hänen tilalleen palkattiin sijainen. Työaika määriteltiin normaalin viikkotuntimäärän pituiseksi, viikkotunnit 38,15h, itse hanke kesti kaksi kuukautta. Työn tukena ja ohjaajana toimivat osastonhoitaja Maija Valjakka ja laitoshoidon johtaja Anna-Maija Veijola.Yhteistyökumppanina toimi vielä Pegasoksen pääkäyttäjä Pirkko Löfman Menetelmät ja toiminta Projektityön alkuun kehittäjätyöntekijänä selvitin, mikä hoitoisuusluokituksen ohjelma soveltuu Pegasos tietojärjestelmän kanssa yhteen, ja mitä hoitoisuuden mittausmenetelmiä on käytettävissä. Projektityön aluksi perehdyin hoitoisuusluokitusmittarien ominaisuuksiin ja niiden toimivuuteen. Tarkastelun kohteeksi otin muutaman käytetyimmän hoitoisuusluokitusmittarin. Pohjatietoa oli alussa vain vähän, joten selvitystyö alkoi alkutekijöistä. Tutustuin moniin aihetta koskeviin hankeraportteihin sekä moniin AMK- lopputöihin, joissa käsiteltiin aihetta tai jotka sivusivat aihetta jollakin tapaa. Potilaan hoitoa kuvaavat mittarit ovat nykyisin osa terveydenhuollon arviointijärjestelmää sekä kansallisesti että maailmanlaajuisesti. Parin ensimmäisen viikon aikana tein kartoitusta ja puhelinhaastatteluja muutamiin terveyskeskuksiin (Kittilä, Sodankylä, Muonio-Enontekiö, Pudasjärvi ja Kuopio), joiden tiedettiin käyttävän samaa Pegasos potilastietojärjestelmää kuin Ivalokin. Alussa hain kokemuksia käytetyistä mittareista ja varmuutta siihen, mikä soveltuisi Inarin kunnan terveyskeskuksen vuodeosaston tarpeeseen. Keskustelut käytiin muutamien osastonhoitajien kanssa. Yleensä RaVa oli terveyskeskuksien hoitoisuuden arviointiin käyttämä mittari.. Enontekiö-Muonion kuntayhtymässä tehtiin mittausta RAVATAR ohjelman kautta. Se on itsenäinen mittari, ilman että sitä on liitetty esim. Pegasokseen. Kittilässä ja Sodankylässä on ollut käytössä jo muutaman vuoden Pegasoksen kautta tehtävä RaVa-mittaus. Pudasjärvestä löytyi tietoa, että siellä terveyskeskus käyttää jo Rafaela hoitoisuusluokitusta. Puhelinyhteydessä selvisi, ettei näin vielä ollut, mutta lähitulevaisuudessa tulossa oli kuitenkin Rafaela hoitoisuusluokitus koko Oulunkaareen alueelle. Oulussa se on jo käytössä erikoissairaanhoidossa. 6

7 Heinäkuussa teimme osastonhoitajan kanssa alustavan käynnin Sodankylän terveyskeskuksen vuodeosastolle tutustumaan RaVa mittariin. Jo silloin heräsi kysymys, mittaako RaVatoimintakykymittari kuitenkaan niitä asioita, mitä odotimme vuodeosaston hoitoisuusluokitukselta. Puhelinkeskustelujen jälkeen oli aika ottaa yhteyttä Kuntaliiton RaVa yhdyshenkilöön Liisa Klemolaan, joka selvitti RaVa-ohjelman ominaisuuksia. Esittely selvensi edelleenkin, että RaValla mitataan vanhusten toimintakykyä. Esittelijä suositteli itse RAVATAR ohjelmaa, joka ei ole suoraan liitetty Pegasos potilastietojärjestelemään, vaan sitä tehtiin internetin kautta. Sen vahvuus oli yhdyshenkilön mukaan erinomaisten raporttien saanti valtakunnan tasolla. Kuultuaan Ivalon vuodeosaston tarpeen ja tämän projektin odotukset, sain Rafaela- yhdyshenkilön numeron ja keskustelin hänen kanssaan Rafaela ohjelmasta. Tärkein tieto oli, että se voidaan linkittää Pegasosjärjestelmään tietyllä mäppäimellä internetin kautta, mutta varmuutta ei ollut, toimiiko se vanhan Pegasos-version kanssa. Suoraan Pegasokseen sitä ei voitu liittää. Sodankylä oli meille naapurikuntana yhteistyökumppani. RaVa-mittarin käyttöön perehtyneen terveydenhoitajan kanssa pidimme palaverin Ivalossa RaVa-mittarin hyödyistä ja käytännön toteutuksesta. Palaverissa olivat lisäksi mukana osastonhoitaja ja laitoshoidon johtaja. Osastonhoitajan ja laitoshoidon johtajan kanssa tapasimme viikottain, heille annoin tietoa sitä mukaan, kun hanke eteni. Myös työyhteisössä oli tärkeää esitellä hankkeen kulkua ja itse kehittämiskohdetta. Terveystoimen yleiskokouksessa olin hankkeen alkuvaiheessa esittelemässä kehittämiskohdettamme, samoin vuodeosaston osastotunnilla esittelin hankkeen aihetta ja sen hetkisiä tuloksia. Aihe herätti aktiivista keskustelua. Palavereja pidettiin lähinnä terveyskeskuksen sisällä. Loppupuolella hanketta oli palaveri avo- ja laitoshoidon esimiesten ja osastonhoitajan kanssa jatkotoimenpiteistä, lähinnä RaVa toimintakykymittarin hankinnasta. Hankittiin myös Kuntaliiton kustantama RaVa toimintakykymittari opas avo-ja laitospuolelle. Pegasos pääkäyttäjän kanssa tarkastelimme Pegasokseen sopivaa, kunnissa yleisesti käytössä olevaan RaVa-toimintakykymittaria. Pegasos koulutusympäristöön oli jo projektin aluksi liitetty RaVa toimintakykymittari hoitoisuutta mittaamaan. RaVa mittari oli käytössä 2000-luvun lopulla jo 83%:ssa kunnista. Selvisi, että mittarin käyttöönotto ja lisenssin myöntäminen Kuntaliitolta edellyttää myös koulutuksen ostamista heiltä. Kuntaliiton kouluttaja kouluttaa yhtenäisellä koulutuksella henkilökunnan, jotta tulokset olisivat mahdollisimman yhtenäiset, laadukkaat ja vertailukelpoiset myös valtakunnan tasolla. Kuopion kaupungin Harjulan sairaalan osasto 2 muistutti jossakin määrin Ivalon terveyskeskuksen vuodeosastoa, mutta ilman päivystystoimintaa. Kuopion kaupungilla Harjulan sairaalassa on käytössä Pegasos potilastietojärjestelmä ja RaVa-mittari on ollut käytössä jo pitkään. Kokemusta oli RaVan käytöstä jo useilta vuosilta. Puhelinkeskustelun aikana varmistui, että se palvelee >65- vuotiaitten toimintakyvyn mittaamista, välillisesti voidaan kuitenkin vetää myös jonkinasteisia johtopäätöksiä myös työmäärästä. Tämä palvelee mietittäessä henkilökunnan mitoituksia. Tällä hetkellä Harjulan sairaalassa keskityttiin rakenteisen kirjaamisen juurruttamiseen. Harkinnassa oli OPC-mittarin käyttöönotto myöhemmässä vaiheessa. Rakenteiseen kirjaamiseen perehtyminen ja käyttö on alkanut jo vv Selvisi myös, että Harjulan sairaalan osasto 2:n osastonhoitaja oli ollut mukana hankkeessa, jossa päästiin vaikuttamaan uuden Pegasospäivitysohjelman hoitolehteen. Sairaala oli tällä hetkellä pilotoimassa ensimmäisenä kyseistä hoitolehteä. Kuopion yliopistollisen sairaalan erikoissairaanhoidon yksiköt Kuopiossa käyttävät luonteensa takia puolestaan Rafaela ohjelmaa hoitoluokitusten tekoon. Loppupuolella kehittämisajanjaksoa teimme osastonhoitajan kanssa tutustumiskäynnin Kuopion kaupungin Harjulan sairaalaan osasto 2:lle. Opintokäynnillä saimme käytännön tietoa RaVasta, lisäksi pääsimme perehtymään Pegasoksen uuden päivitysversion hoitolehteen, sen parannuksiin sekä rakenteisen kirjaamisen toteuttamiseen uudessa versiossa. Pääsimme myöstutustumaan heidän koulutussuunnitelmaansa sekä RaVan että rakenteisen kirjaamisen osalta. Siellä meitä perehdytti 7

8 osastonhoitaja Eija Väätäinen ja Pegasos vastaava Kirsi Hyvärinen, jotka itse olivat olleet hoitolehden kehittämistyössä mukana. Laitoshoidon johtaja toivoi kehittämistyön puitteissa pystyttävän irroittamaan aikaa RaVan esittelyyn eri yksiköissä ennen varsinaista koulutusta. niinpä loppupuolella hanketta kävin antamassa laitoshoidon ja avopuolen yksiköissä tietoa RaVasta. 5. SELVITYSTYÖN TULOKSET JA TUOTOKSET 5.1. Hoitoisuusluokitusmittareiden esittelyä: RaVa-mittari RaVa mittari on ollut käytössä vuodesta 1999, sen käyttöaste on 83 % Suomen kunnista. Sen omistaa Kuntaliitto. RaVa-indeksin laskemiseen ja tallentamiseen pystytään käyttämään myös potilas- ja asiakastietojärjestelmiä, joissa RaVa-osio on liitetty perusjärjestelmäkäyttöön. RaVatoimintakykymittaria voidaan käyttää ikääntyvän asiakkaan toimintakyvyn ja päivittäisen avun tarpeen arvioinnin välineenä. RaVa-hoitoisuustietojen kirjaus tehdään potilaille/asukkaille, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta. Lisäksi on täytyttävä joku seuraavista kriteereistä: Säännöllisen kotihoidon asiakaat, pitkäaikaishoidossa olevat potilaat, tehostetussa palveluasumisessa asuvat asukkaat, omaishoidontuen asukkaat, vuodeosastolla asumispalvelupaikkaa odottavat potilaat. Mittarin avulla voidaan tarkastella hoidon porrastuksen oikeudellisuutta, koti- ja laitoshoito voivat yhtenäisesti käyttää sitä vanhusten toimintakyvyn seuraamiseen ja myös jonkin verran henkilökunnan resurssien suuntaamiseen. RaVa-indeksin tarkastelu antaa tietoa myös siitä, onko kunnan palvelurakenne taloudellinen ja myös ikääntyvää väestöä huomioiva. Tärkeää on ensin tehdä tulorava-mittaus pohjalukemaksi asiakkaan tullessa hoidon piiriin. Toimintakykyarviota voidaan tehdä vuodeosastolla esimerkiksi vanhuksen kotiutuessa laitoshoidon jaksolta. Olisi myös tarkoituksenmukaista arvioida toimintakykyä jonkun ajan päästä kotiuttamisesta ja muulloinkin toimintakyvyn muuttuessa. Poikkileikkausajot tehdään kaksi kertaa vuodessa. Tämä yleensä jää Pegasos pääkäyttäjän tehtäväksi. Tällöin pyydetään sekä laitos- että avopuolelta sen hetkiset RaVa-indeksit jokaisesta vanhuksesta tietyllä ajanjaksolla. Tavoitteellista olisi, että asiakkaan parhaiten tunteva hoitaja tekisi arvion fyysiseen toimintakykyyn. Tulokset ovat esimiesten käytettävissä ja tarkasteltavissa. Esimerkiksi muistisairaiden kanssa pisteet voivat olla liian hyvät hoitoisuuteen nähden. Mittarin heikkoutena on, että se keskittyy liikaa fyysiseen puoleen. MMSE (muistitesti) ja GDS15( vanhusten masennustesti) voidaan tehdä rinnalla, kun arvioidaan vanhuksen koko toimintakykyä. Toimintakykymittaria on suhteellisen helppo käyttää ja sitä voidaan käyttää apuna määritellessä oikeaa sijoituspaikkaa ikääntyvälle, sekä vastata riittävällä avulla ja palvelulla indeksiin nähden. Se toimii oivallisena apuna SAS-tai vastaavalle ryhmälle. Indeksillä voidaan seurata asiakkaan toimintakyvyn ja palvelujen tarpeen muutoksia. Tarkasteluun voidaan lisätä myös hoitajan arvio hoitoisuudesta luvuilla Luotettavuuden kannalta on tärkeää, että jokainen arviota tekevä on osallistunut Kuntaliiton kouluttajan antamaan koulutukseen. Täten pidetään laatu ja kriteerit yhdenmukaisena. RaVa-mittariakin esimiehet voivat käyttää jossakin määrin henkilöstötarpeen arviointiin ja budjetointiinkin, samoin voidaan kohdentaa riittävää apua tarpeen mukaan. 8

9 RaVa mittauksen paperiversiot olisi hyvä säilyttää myös esim. hoito- ja palvelusuunnitelman kanssa yhdessä. RaVa arvioinnit on mahdollista tallentaa RAVATAR ohjelmaan, jonka vahvuus Liisa Klemolan mukaan on hyvät raportit esimiehille, ohjelma antaa tietoa koko valtakunnan tasolta. Osa kunnista onkin siirtynyt RAVATAR järjestelmään, joka on erillinen Pegasoksesta. Perehtyminen syvemmin eri hoitoisuusluokitusmittareihin vakuutti RaVa-mittarin käyttökelpoisuudesta oivallisena välineenä ikääntyvien osalta sekä avo- että laitoshoidossa, sen antaen tärkeää tietoa vanhuksien toimintakyvystä ja sijoituspaikkojen oikeellisuudesta Inarin kunnassakin. RAFAELA hoitoisuusluokitusjärjestelmä Rafaela on Kuntaliitton omistama hoitoisuusluokitusjärjestelmä, jolla kerätään yhdenmukaisesti tietoa osaston potilaiden hoitoisuudesta ja hoitotyöhön käytetyistä resursseista. Järjestelmä perustuu hoitotieteeseen ja holistiseen ihmiskäsitykseen. Rafaela -järjestelmä syntyi kahden vuoden mittaisen hoitoisuusluokitusprojektin tuloksena, jonka käynnistäjänä toimi Suomen Kuntaliitto. Projektissa toimi mukana 14 sairaalaa, ja näissä yhteensä 86 somaattista vuodeosastoa. Hoitoisuusmittarina projektissa käytettiin OPC-mittaria (Oulu Patient Classification) ja POLIHOIqmittaria (pkl). Siinä kaikki yksikköön sisään kirjatut asiakkaat luokitellaan hoitoisuusluokitusmittarilla x 1 hoitojaksossa, työvuoro/vuorokausi. Somaattisilla vuodeosastoilla käytetään OPC mittaria, joka perustuu Oulun yliopistollisessa sairaalassa ( ) kehiteltyyn mittariin. Siinä huomioidaan kuusi potilaan tarvealuetta. Hoitoisuusluokitusten lisäksi tiedonkeruuseen kuuluu olennaisena osana hoitotyöhön käytettyjen resurssien kirjaus, jossa huomioidaan potilaiden hoitotyöhön osallistuneiden hoitajien työaika. Potilaiden hoitoisuuden ja resurssitiedon yhdistämisen tuloksena syntyy tieto potilaiden hoitoisuudesta/hoitaja. Rafaela luokituksen teko perustuu systemaattiseen kirjaamiseen ja sitä käytetään sekä hoitotyön arvioinnin välineenä että hoitotyön laadun parantamisen apuna riittävällä hoitajamäärällä. Poliklinikka työssä on oma mittarinsa, POLIHOIq-mittari, lisäksi tarvitaan PAONCIL-mittari (professionaalinen arviointi optimaalisesta hoitoisuustasosta). Selvitettävää on edelleenkin, miten hyvin se toimisi tällä hetkellä Pegasos potilastietojärjestelmän uuden version kanssa. Tällä hetkellä se ei onnistu, mutta saisiko sen jatkossa yhdistettyä rakenteisen kirjaamisen kanssa yhteen, jotta yhdestä kirjaamisalustasta saisi tarvittavat tiedot myös hoitoisuuteen. Pegasos potilastietojärjestelmässä on tulossa uusi päivitys vuonna Kysymys kuuluukin, olisiko siinä jo mahdollista liittää OPC-mittari suoraan esim. rakenteisen kirjaamisen kanssa yhteen. Eräs tämän hetkinen arvio on, että sen saisi jo jollakin mäppäimellä liitettyä Pegasokseenkin. Oulussa tehty hanke on pohtinut kyseisiä asioita, Kuopiokin oli jäänyt odottelemaan hankkeelta vastauksia tähän päivään. RAI-järjestelmä Rai (Resident Assesment Instrument= asukkaan arviointiväline) on vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi- ja seurantajärjestelmä. Rai järjestelmän ratkaisut pohjautuvat maailmanlaajuiseen Rai-järjestelmään. Tämä järjestelmä on ollut vähemmän käytössä Suomen terveydenhuollon kentässä. Järjestelmä soveltuu yksilön hoito-ja palvelusuunnitelmien laadintaan ja hoidon tulosten seurantaan. Mittarit ja tunnusluvut muodostavat työvälineet palvelujen suunnitteluun ja tulosten seurantaan sekä henkilöstön johtamiseen iäkkäiden hoitoketjun kaikilla portailla. Painopiste tuntui myös olevan ikääntyvässä väestössä. Mainittakoon, että Kuopiossa oli 9

10 harkittu siirtymistä RAI-järjestelmään, mutta he pitivät hintaa korkeana verrattuna RaVaan, joka palveli samaa asiaa vanhushuollossa. Vanhusten toimintakykymittareita edellisten lisäksi on pienemmässä mittakaavassa vielä mm. Vasa-mittari, Barthelin indeksi, Joensuuluokitus, ja itsenäisen toimintakyvyn mittari. 6. ARVIOINTI Työskentelyjaksolle asetettu tavoite toteutui selvitystyön osalta, mutta hoitoisuusluokituksen hankkimisen kohdalla tuli muutoksia. Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöön ei ollut vielä valmiuksia. Päätettiin kuitenkin saavuttaa hoidon laadun parantamista kunnan vanhustyön osalta ja käynnistää RaVa-mittaukset pysyväksi osaksi hoitotyötä, koska alustavat valmiudet mittarin käyttöön jo olivat luotuina. Edellytyksenä on kuitenkin, että avopuoli lähtee toiseksi osapuoleksi Mittareiden arviointia Lähinnä olen tarkastellut RaVa-mittaria ja Rafaelaa. Rai-mittari lupasi myös saada henkilökunnan työn näkyväksi ja mitata hoidon laatua, mutta esitteissään keskittyi vanhusasiakkaisiin. RaVaan tutustuminen vakuutti RaVa- mittarin olevan käyttökelpoinen myös Inarin kunnassa kotisekä laitoshoidossa olevien vanhusten toimintakyvyn arvioijana ja hoitopaikan määrittämisen apuna. Koska mittari keskittyy lähinnä fyysisen toimintakyvyn arviointiin sosiaalisen ja psyykkisen puolen jäädessä vähemmälle, niin avuksi liitettiin Pegasokseen toimintakykyosioon GDS-15 (vanhusten masennustesti) liite1. Ennestään Pegasos toimintakykypalkin alla näkyi MMSE:n pisteet. Näin saadaan toimintakyvyn arvioinnissa kokonaisuus paremmin esille. Vanhustyönryhmässä voidaan tarkastella rinnakkain kaikkia näitä mittaustuloksia saman toimintakyky-valikon alta mietittäessä indeksin mukaista sijoitus- paikkaa ja palvelujen kohdentamista. Vuodeosastolla voidaan kuitenkin ajaa omia mittauksia tarvittaessa. Kyseinen luokitus- ja tekotapa ei kuitenkaan mittaa sitä, mitä odotettiin hoitoisuusluokituksen tuovan esille nimenomaan Inarin kunnan terveyskeskuksen vuodeosastoa koskien. Toiminnaltaan Inarin kunnan vuodeosastohoito ja vuodeosastolla tapahtuva päivystys muistuttavat lähinnä siis aluesairaalatoimintaa. Akuuttipuolen asiakkaat ja kaikki pitkäaikaispotilaatkaan eivät täytä ikäkritiikkiä välttämättä, ja RaVa ei mittaa päivittäistä kuormitusta ja hoitoisuuden vaihteluita terveyskeskuksen vuodeosaston työssä. RaVa-luokituksen teko ei anna sitä tietoa, mitä täytyisi saada, jotta voitaisiin kehittää hoidon laatua ja työtä näkyväksi ja henkilökuntaresursseja oikein. Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmä OPC-, POlLIHOIq ja PAONCIL- mittarineen näytti mittaavan haluttuja asioita työmäärän ja hoidon laadun kehittämisen kannalta. Se mittaa paremmin potilaan hoitoisuutta päivittäin, ja resurssien riittävyyttä. Hoidon järjestelmällinen suunnittelu ja arviointi yhdenmukaisine kirjaamineen tekee hoitoon kohdistuvat vaatimukset näkyväksi. Seurauksena yksilöllinen hoito paranee. Kun hoitaja joutuu miettimään ja arvioimaan työtään tarkemmin myös suunnittelu paranee. Kirjaamisen tason parantuessa hoitotyö saadaan myös näkyvämmäksi. Kun tiedollinen ja taidollinen ammattiosaaminen kehittyy, oma arvostus osaamistaan kohtaan nousee. Tästä seurauksena ammatti-identiteetti vahvistuu ja työmotivaatio lisääntyy. 10

11 Nykyisin henkilöstöpulan kautta tärkeäksi tekijäksi henkilökunnan saamiseksi ja sitouttamiseksi on noussut myös työhyvinvointi. Työssä viihtyminen on tärkeä tekijä hoitohenkilökunnan pysyvyydelle ja hoidon laadun takaamiselle. Arvostus ja kokemus kuulluksi tulemisesta liittyy hyvinvointiin työssä, joten hyvällä mittarilla hoitajien osaaminen tulisi näkyväksi ja mahdollisesti lisäisi työn arvostusta. Jaksava työntekijä on kiinnostunut kehittämään toimintatapojaan ja hoidon laatu pysyy hyvänä. Mittausta tarvitaan myös päättäjille ja esimiehille suunnitellessa henkilökuntaresursseja ja pitkällä aikavälillä budjetin laadinnassakin. Tämä mahdollistaisi myös ehkä määräaikaisesti lisäämään ruuhka-aikoina (pääsiäinen) hoitajia. Hoitoisuusluokituksen myötä hoitotyö ja sen vaatima työmäärä saadaan näkyväksi ja esimiehet voivat käyttää lukuja resurssien kohdentamiseen. Raportin loppuun on lisätty kaavio, joka esittää Rafaela luokituksen mukanaan tuomia etuja hoitotyössä. Liite 4(lainattu lopputyöstä: Osastonhoitajien kokemukset valmiuksistaan Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmän käytössä ja sen hyödyntämisessä Päijät-Hämeen keskussairaalassa) 6.2. Vuodeosaston valmiuksien arviointia Projektityön aikana jouduttiin pohtimaan Inarin kunnassa terveyskeskuksen vuodeosaston valmiuksia hoitoisuusluokitusten tekoon esimerkiksi OPC- mittarilla. Hoitoisuusluokitusmittari on hoitajien työkalu hoitoisuutta mitattaessa. Huomio kiinnittyi laadukkaan kirjaamisen tärkeyteen; potilastietojen, hoidon suunnittelun, hoitotoimenpiteiden ja arvioiden kirjaamiseen, sisältöjen yhtenäisyyteen. Hoitoisuusluokituksen tekeminen tarvitsee hyvän kirjaamisalustan ja yhdenmukaiset kirjaamiskäytännöt, jotta tulokset olisivat yhdenmukaisia. Hoitoisuusluokitus tehdään aina yhteisesti sovittujen rakenteisten tietojen perusteella. Rakenteinen kirjaaminen on tulossa koko terveydenhuoltojärjestelmään. (STM asetus potilasasiakirjoista 2009). Hoidon tulos on yksi kansallisesti määritelty hoitotyön ydintieto. Jatkossa Kela alkaa koota valtakunnallisesti tiedot yhteen arkistoon. Alunpitäen takarajana oli kevät 2011, mutta ilmeisesti ajankohta on siirtynyt eteenpäin aina vuoteen Osastoilla, jossa rakenteista kirjaamista on jo järjestelmällisesti tehty, on todettu kirjaamisen tason nousseen, hoidon suunnittelun ja laadun parantuneen. Hoitoisuusluokituksia ei voida luotettavasti käyttää ennen kuin hoitotyöntekijät ovat kehittyneet kirjaajina ja osaavat kuvata potilaan tarvitseman avun ja hoitotyön panostuksen. Hoitohenkilökunnan olisi hyvä olla kehittämässä, jos mahdollista, myös tietoteknisiä järjestelmiä hoitotyössään, näin selviäisi työn asettamat vaatimukset parhaiten. Hoitoisuusluokitus perusterveydenhuollossa Rafaelan avulla on vasta tuloillaan, lähinnä se on ollut käytössä erikoissairaanhoidossa. Suomessa terveyskeskuksista Heinolan terveyskeskussairaala on ottanut sen ensimmäisenä käyttöön. Tämä pohdinta nosti esille tietyt seikat, joihin tulisi paneutua ensin ennen kuin voidaan mahdollisesti aloittaa esim. Rafaela hoitoisuusluokituksen käyttö. Ensimmäiseksi ja tärkeäksi nousi rakenteiseen kirjaamiseen perehtyminen ja sen käyttöönotto Inarin kunnan vuodeosastolla. Hoitohenkilökunnan perehdyttäminen ja kouluttaminen siihen on ensiarvoisen tärkeää. Vuodeosaston hoitajista on kaksi nimetty vastuuhenkilöiksi, jotka paneutuvat perehdytykseen. Toinen heistä on ollut Lapin alueen koulutuksissa alusta saakka. Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen käyttöönoton jälkeen osaamisen varmistaminen on jatkuvuuden kannalta erittäin tärkeää. Hoitotyön henkilöstöllä on aina oltava saatavilla tukea ja opastusta kirjaamiseen liittyen. Tarkoituksena on perustaa vahva osaajien verkosto työyksiköihin, vuodeosastolla tukihenkilönä voisi toimia nimetyt sairaanhoitajat. 11

12 Rakenteisen kirjaamisen juurruttua potilastyöhön olennaisena osana, esimerkiksi OPC-mittarin liittäminen kirjaamisen yhteyteen olisi helpompaa. Luokitusta tulisi voida tehdä samanaikaisesti rakenteisen kirjaamisen kanssa, koska ylimääräiseen kirjaamiseen ei nykyresursseilla jää aikaa. Prosessia kirjatessa tietojärjestelmän tulisi ohjata valitut luokat OPC-mittarin osa-alueiden alle. Mittaria tulee voida suoraan käyttää Pegasoksen hoitolehdeltä. Tätä erityisesti on Oulun alueella kokeiltu omassa hankkeessaan. Rakenteinen kirjaaminen on aluksi aikaa vievää, mutta vähitellen sen hallitsemisen myötä se on osa luontevaa hoitotyötä. Kirjaamisen luonnistuessa tulisi henkilökunnan yhdessä pohtia vuodeosaston moduulityötä, voisiko sitä uudistaa. Tällä hetkellä osasto jakaantuu kahteen moduuliin, akuutti- ja vanhuspuoleen. Moduulijakoa tulisi jatkossa tarkastella vielä tarkemmin etenkin akuuttipuolen osalta. Pienemmässä moduulissa vastuualue yhtä hoitajaa kohden rajautuisi, muistettava asia vähenisi ja kokonaisuutena hoito olisi kokonaisvaltaisempaa potilaan kannalta työvuoron aikana. Kirjaaminenkin täsmentyisi vähempiin potilaisiin. Tämänhetkinen tehtäväkeskeinen malli ei ole välttämättä paras mahdollinen. Uutta hoitomallia mietittäessä tulisi avoimesti tarkastella henkilökunnan riittävyyttä eri vuoroissa, miten työnjako muuttuisi ja miten työ jakautuisi kuitenkin oikeudenmukaisesti. Tehtäväkeskeisestä työskentelystä siirtyminen kokonaisvaltaiseen hoitoon vaatii siirtymäaikaa ja lisää pohdintaa yhdessä. Hoitoisuusluokitusmittari ei tässä vaiheessa onnistu vielä osastolla selvinneiden seikkojen vuoksi. Jatkossa edetään vaihe kerrallaan. Työskentelyjaksolla saatiin alkuperäinen tavoite vain osittain saavutettua. Laajan selvitystyön puitteissa saatiin arvokasta tietoa hoitoisuusluokituksista, mutta myös edellytyksistä ja valmiuksista niiden käyttöönottoon. Rafaela hoitoisuusluokitusjärjestelmällä saadaan haluttuja tietoja, mutta Inarin kunnan vuodeosastolla joudutaan vielä tekemään edellytysten kanssa kehittämistyötä. Tosin pystyimme hahmottamaan vaadittuja ennakkotoimenpiteitä, joten hankkeen puitteissa olemme tehneet jo välttämätöntä selvitystyötä. Näin saatu tieto tulee hyödyttämään vuodeosaston toimintaa ja hoidon kehittämistä edelleen. Rakenteisen kirjaamisen käyttöönotto tiukalla henkilöstömäärällä ja sen juurruttaminen päivittäiseen käyttöön vie oman aikansa. Toteuttamismallia voimme ottaa mallia Kuopiossa toteutuneesta mallista Työskentelyjakson tuloksien arviointia Vaikka Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä ei vielä toteudu, laitoshoidon esimiehet päättivät ottaa laitoshoidon käyttöön ensi vuoden puolella RAVA-toimintakykymittarin, koska se oli jo Pegasoksen osana valmiina käyttöön koulutusympäristössä. Tähän odotetaan vielä avopuolen johtajan lopullista päätöstä mukaan tuloon. Vuodeosastolla potilasaines on ikääntyvää ja pitkäaikaispotilaitakin on 21 pysyvästi. Yhä enenevässä määrin on vuodeosastolla vanhuksia, jotka eivät voi palata kotihoitoon. Avo- ja laitospuoli tekevät hoitotyötä samojen asiakkaiden kanssa, samalla voitaisiin tehostaa yhteistyötä. Yhtenäinen toimintakykymittari voisi parantaa myös hoidon laatua. Kehitystyöntekijänä perehdyin kyseisen mittarin ominaisuuksiin ja sen käyttämiseen. Hanke mahdollisti kehitystyöntyöntekijän käyntini eri toimipisteissä RaVa toimintakyky-mittarin merkeissä. Käynneillä kerroin mittarista ja motivoin sen käyttöä työn laadun parantajana ja työn näkyväksi saattajana. Henkilökohtainen käynti työpisteissä lisäsi työntekijöiden kiinnostusta myös oman työn arviointiin. RaVa-mittarin hyöty tulee varsinkin avopuolella näkyviin, työhön saadaan yhtenäinen mittari, joka auttaa hoidon suunnittelussa ja porrastuksessa. Omaisten kanssa toimiessa tulokset myös kertoisivat omaa kieltään. Tieto RaVa-mittarista otettiin enimmäkseen kiinnostuneena vastaan sekä avo- että laitoshoidossa. Eri työpisteissä käynnit olivat lähinnä motivointia ja RaVan esittelyä. Ohjattiin myös koulutusdemon käyttöön harjoittelussa. Perehtyminen koulutusdemolla etukäteen helpottaa uuden oppimista. ja avaa ehkä kysymyksiä 12

13 kouluttajalle. FCG:n henkilön kanssa alustavasti sovittiin jo koulutusta alkuvuodeksi. Vuodeosaston ja palvelukodin välisiä toiveita ja kysymyksiä vaihdettiin käynnin yhteydessä. Avo- ja laitospuolen vanhustyö yhtenäistyisi ikääntyvien toimintakyvyn tarkastelussa, yhtenäinen mittari lisää yhteistyötä. RaVa-indeksiluku on nähtävissä toimintakykyvalikossa kaikissa yksiköissä. Käynnit lähensivät avo- ja laitospuolta, käynneillä saatiin vaihtaa puolin ja toisin ilmassa olevia kysymyksiä ja ajatuksia yhteistyön helpottumiseksi muutenkin. Vanhustyönryhmä voi tulevaisuudessa hyödyntää tuloksia ja käyttää sitä suunnittelutyössään apuna. Hoitoisuuden mittaamistulokset vaativat jatkossa säännöllisesti vanhustyönryhmän kannanottoja. Vanhustyöryhmä on ajan puutteessa jäänyt kokoontumatta viime vuosina. Tarkoituksena olisi saada vanhustyöpalaverit toimimaan. Suurena puutteena on ollut vuodeosaston lääkärin jatkuva vaihtuminen. Kyseinen työntekijä toimii myös palvelukotien lääkärinä. RaVa-mittari jää jatkuvaan käyttöön vanhustyön osana toivottavasti. Aloittaminen tehdään Pegasos ohjelman kautta Sodankylän mallin mukaan. Pegasosohjelman käyttö on tuttua ja madaltaa kynnystä aloittaa. Myöhemmin voidaan siirtyä myös RAVATAR- sovellukseen, jos Pegasos RaVan antamat tiedot eivät riitä, koska lisenssi maksetaan vuodeksi kerrallaan. Tietynlainen arvioiden tekeminen mittarin avulla ja sen näkyväksi saattaminen kehittää varmasti vanhushoidon laatua ja nostaa työntekijöillä oman työn arvostustakin. Tulokset tulee säännöllisin väliajoin tehdä kuitenkin näkyväksi myös työntekijöille, jotta tekeminen ei jää vain irralliseksi mittaukseksi. Palautteen antaminen koetaan tärkeänä Arviointia työskentelyjakson kehittäjänä toimimisesta Projektityötekijänä toimiminen oli uutta. Ensikertalaisen alkuhankaluuksien jälkeen hanketyöntekijänä toimiminen oli haastavaa. Aluksi piti syventyä itse projektin kulkuun ja mitkä ovat tuloksia, joita odotetaan, sekä raportin laadintaan. Ajan ja henkilökunnan vaje vuodeosastolla rajaa mahdollisuuksia pohdiskella työhön liittyvää kehittämistä arkityössä. Irrottautuminen kiireisestä vuodeosastotyöstä antoi etäisyyttä rutiineihin ja ennen kaikkea aikaa pohtia laajempaa kokonaisuutta kuin tämä päivän hoitotehtävät. Monesti muutokset lähtevät pienistä toimenpiteistä. Keskustelut laitoshoidonjohtajan ja osastonhoitajan kanssa viikottain antoivat tukea hankkeen eri vaiheissa, ja he saivat puolestaan selvitystyöni edetessä uutta tietoa, johon olin perehtynyt. Jos sijaisia olisi ollut käytettävissä tai olisi voitu jakaa aika syksylle ja keväälle, olisi osa ajasta voitu kehittää suunnitelmaa rakenteisen kirjaamisen jalkauttamiseen osastolle, mutta nyt oli mahdotonta irrottaa lisää henkilöitä hankkeen aikataulun puitteissa. RaVa- mittarin perehdytyskierroksella käynnit antoivat laajempaa näkemystä eri yksiköiden välillä ajatusten vaihdon lomassa. Yhteistyön kannalta on hyvä tavata kasvokkainkin. Siinä yhteydessä tuli mietittyä muitakin yhteistyökuvioita ja toimintatapoja. Käynnit edesauttoivat myös yhteisen kirjaamisen osalta, yhtenäisten mittareiden löytymistä Pegasos-järjestelmästä. Esim MMSE muistitestin kirjaamispaikka oli hyvä näyttää tässä yhteydessä. Se liittyy olennaisena vanhusväestön hoitoon sekä avo- että laitospuolella ja jatkossa jokainen vie testin pisteet samaan paikkaan. Yhteistyö ja hoidon laatu paranivat jo tältä osin. Kehitystyössä mukana olemisella sain näkemystä laajemmista kokonaisuuksista ja sain perehtyä olemassa oleviin raportteihin ja käytäntöihin ympäri Suomea myös. Se irrotti sopivasti arkityöstä antaen uutta tietoa useammalta taholta. Ikääntyvänä työntekijänä uskon, että kehittämistyö antoi eväitä arkityön jaksamiseenkin. Uudenlainen ajatustyö viritti monia uusia ajatuksia ja uutta tarkastelua arkityöhönkin. 13

14 7. JATKOTOIMENPITEET PROJEKTIN JÄLKEEN -Kun avopuoli vahvistaa mukaantulonsa, otetaan ensi vuoden alussa FCG:n koulutus kaikille RaVamittaria käyttäville henkilöille. Kouluttajana toimii Liisa Klemola Kuntaliitosta. Esimiehet sekä avo- että laitoshoidosta mahdollistavat mahdollisimman monen pääsyn koulutukseen jo työvuorojen suunnittelussa. Koulutuksen myötä otetaan kyseinen mittari täydessä määrin käyttöön. Kustannukset jaetaan avo- ja laitoshoidon osalta. Jokaiseen toimipisteeseen pyritään nimeämään RaVa-yhdyshenkilö, joka voi olla tukena myös aluksi mittausta tehtäessä. - Ehdotetaan virittää Inarin kunnassa ns. vanhustyöryhmä toimivaksi, kokousten säännöllisyys asetetaan tavoitteeksi. Vanhustyönryhmä on suppeampi työryhmä kuin ns. SAS ryhmä.(sastyöryhmä on moniammatillinen työryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida vanhuspalvelujen käyttöä sekä avo- että laitoshoidossa. Tavoitteena on selvittää ensisijaisesti avohoidon mahdollisuudet palvelujen järjestämisessä ja sen jälkeen löytää tarkoituksenmukainen hoitopaikka palveluasunnoista, hoitokodeista tai terveyskeskuksen vuodeosastolta. Hoitopaikan priorisoinnissa käytetään ohjaavana mittarina kunnassa käytössä olevaa, asiakkaan toimintakykyä mittaavaa RaVaindeksiä.) -Ehdotetaan Pegasos versio 8.2. päivitystä ensi vuoden alkuun. - Rakenteinen kirjaaminen otetaan käyttöön vuodeosastolla vuoden 2011 aikana, mahdollisesti jo keväällä. Tämä vaatii hyvän suunnitelman ja toteuttamisaikaa. Pyritään saamaan erotettua muutamaksi päiväksi koulutusta saaneet kaksi sairaanhoitajaa suunnittelemaan toteutusta. Tämän jälkeen toteutetaan koulutus pienemmissä ryhmissä. Hoitohenkilökunnalle annetaan tämän jälkeen vielä tukiopetusta kirjaamiseen koulutuksen jälkeen tukihenkilön kanssa. Tukihenkilön apua tarvitaan niin kauan kuin hoitohenkilökunta tarvitsee tukea. Henkilöstöllä tulee olla aina jatkossakin saatavilla tukea kirjaamiseen liittyen. Pegasos pääkäyttäjä osallistuu koulutukseen lisäksi. Tilataan lisäkoulutusta esim. Rovaniemen ammattikorkeakoulusta, jos osaston sairaanhoitajia ei pystytä irrottamaan kyseiseen tehtävään. Jos avautuu hankerahoitusta voitaisiin hakea rahoitustakin suunnitelman toteuttamiseen. Yritetään saada samalla kohennettua vuodeosaston sijaistilannetta. - Pidetään esillä edelleenkin vuodeosaston tarvetta saada tarkoituksenmukainen mittari hoitoisuuden selvittämiseksi (esimerkiksi Rafaela hoitoisuusluokitus), kun on saatu rakenteinen kirjaaminen juurrutettua vuodeosastolle. Tämä auttaisi tulevaisuudessa hoidon laadun paranemista ja osaston toiminnan kehittämistä. Rakenteista kirjaamista toivotaan voivan myöhemmin hyödyntää siirryttäessä mahdollisesti terveyskeskuksen osalta hoitoisuusluokitusmittari Rafaelan käyttöön ja siinä OPC mittarin käyttöön. Mukaan tulisi ottaa myös POLIHOIq mittari päivystystyötä mittaamaan. Odotetaan Oulun hankkeen tuloksia mittarin liittämisestä Pegasokseen. - Sairastumiseni myötä jouduttiin siirtämään osastolle suunnatut osastotunnit RaVa-mittarin käytöstä hankkeen jälkeen tapahtuvaksi. Ne pyritään pitämään joulukuussa. Mahdollisesti myös Inarin terveydenhoitajien ja kodinhoitajien palaverissa RaVan esittely olisi myöskin joulutammikuussa. 14

15 LÄHTEET: Eija-Maarit Laajarinne-Salminen Arja :Osastonhoitajien kokemukset valmiuksistaan Rafaela hoitoisuuusluokitusjärjestelmän käytössä ja sen hyödyntämisessä Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Lahden AMK opinnäytetyö Suomen Kuntaliitto:RAVA-toimintakykymittari Opas sisältöön ja käyttöön. Helsinki Kuopion kaupunki sosiaali- ja terveyskeskus: Kirsi Hyvärinen ja Eija Väätäinen Projektin nimi: Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Lyhyt kuvaus Hoitotyön luokitusten käyttöönotto Pegasospotilastietojärjestelmässä pohjautuen kansallistenydintietomääritysten mukaisiin tietorakenteisiin. Kontio Hanna: Opinnäytetyö 1995 Diakonia AMK Helsingin yksikkö RAVa toimintakykymittarin merkitys yksityisen kotihoidon hoitotyöhön hoitajien kokemana 15

16 Liite 1. Vanhusten depressioseula Arviointipäivämäärä: Syntymäaika: 1. Oletteko suurin piirtein tyytyväinen elämäänne? 2. Oletteko luopuneet monista toimistanne ja harrastuksistanne? 3. Pidättekö elämäänne tyhjänä? Arvioija: Myöhäisiän depressioseula GDS-15 kyllä EN KYLLÄ en KYLLÄ en 4. Ikävystyttekö usein? KYLLÄ en 5. Oletteko useimmiten hyvällä tuulella? 6. Pelkäättekö että teille tapahtuisi jotain pahaa? 7. Tunnetteko itsenne useimmiten tyytyväiseksi? 8. Tunnetteko itsenne usein avuttomaksi? 9. Pysyttekö mielummin kotona kuin lähdette ulos kokeilemaan uutta? kyllä EN KYLLÄ en kyllä EN KYLLÄ en KYLLÄ en 10. Onko Teillä mielestänne enemmän muistihäiriöitä kuin muilla? 11. Onko mielestänne nyt hyvä elää? 12. Tunnetteko itsenne nykyisellään jokseenkin kelvottomaksi? 13. Oletteko mielestänne täynnä tarmoa? 14. Pidättekö tilannettanne toivottomana? 15. Meneekö mielestänne useimmilla muilla paremmin kuin teillä? KYLLÄ ei kyllä EI KYLLÄ en kyllä EN KYLLÄ en KYLLÄ ei Isoilla kirjaimilla (varjostetut alueet) kirjoitettujen vastausten lukumäärä lasketaan yhteen. Kustakin tällaisesta annetaan yksi piste. Yli 6 pistettä antaa aihetta depression epäilyyn. 16

17 Liite 2. RAVA-indeksin arvot ja hoitosuositukset RAVAindeksin arvo Hoitosuositus (viitteellinen) ,49 Itsenäisesti tai omaisen avulla kotona 1,50 1,99 Kotihoito / tehostettu palveluasuminen erityistilanteissa 2,00 2,49 Tehostettu kotihoito / tehostettu palveluasuminen 2,50 2,99 Tehostettu palveluasuminen / vanhainkoti / tehostettu kotihoito 3,00 3,49 Vanhainkotihoito / terveyskeskussairaalan(tksairaalan) pitkäaikaishoito / tehostettu kotihoito 3,50 4,02 Tk-sairaalan pitkäaikaishoito / vanhainkoti / tehostettu kotihoito 17

18 Liite 3. Arviointilomake (RaVa- INDEKSI) 18

19 Liite 4. Rafaela hoitoisuusluokituksen käytön positiivisia seurauksia.. 19

Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston

Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston moduulityöskentelyn kehittäminen - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010 Tekijät Seija Jaako Taija Krats Päivämäärä 20.10.2010 Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

ETÄJUMPPA II. PaKaste työskentelyjakso 2011. Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011

ETÄJUMPPA II. PaKaste työskentelyjakso 2011. Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011 1 ETÄJUMPPA II PaKaste työskentelyjakso 2011 Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kolarin kunnan työskentelyjakson aihe/ sisältö... 3 3. Tavoite... 4 4. Toteutus...

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011 Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Sisällysluettelo Johdanto 3 Kemin kaupungin työskentelyjakson

Lisätiedot

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Rinnakkaissessio: Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta 6.9.2011 klo 13:40 14:00 Sirkka Kukkola, johtava ylihoitaja, ESH,SHJ,THT Riihimäen seudun

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KEMI - KOTI KAUPUNGISSA V. 2012 asukkaita 22 257; 75 vuotta täyttäneitä 10,3 %. Koko maassa 8,3 %. Maapinta-ala 95 m²; rajalta rajalle 20 km. Kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä

Lisätiedot

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen 24.5.2010 FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Tutkimuksen toteutus

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa 12.5.2015 Terveydenhuollon Atk-päivät Tampere Tea Mononen ja Sirkka Kulju Sisältö Organisaation

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 30-31.5.2005 MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI MONIAMMATILLISEN KERTOMUKSEN KÄYTTÖ HELSINGIN TERVEYSKESKUKSESSA Hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus HELSINGIN

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA PORVOO 50.000 ASUKASTA Yli

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Johan Groop, TkT

Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Johan Groop, TkT Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Johan Groop, TkT Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? TAVOITE Kotihoidon asiakkaat pystyvät elämään arvokkaasti ja mahdollisimman omatoimisesti kotona,

Lisätiedot

Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen?

Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen? Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen? Rauha Heikkilä RAI-vertailukehittämisen seminaari 29.9.2012, Messukeskus 1.10.2012 THL 1 Yhtenäinen iäkkäiden palveluiden voimavaratarveluokitus läpi

Lisätiedot

Rovaniemen ammattikorkeakoulu perusterveydenhuollon kehittämiskumppanina Lapin läänissä

Rovaniemen ammattikorkeakoulu perusterveydenhuollon kehittämiskumppanina Lapin läänissä Rovaniemen ammattikorkeakoulu perusterveydenhuollon kehittämiskumppanina Lapin läänissä - PaKasteen, perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010 Raportti Maria Kiistala Outi Soikkeli 20.10.2010 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE

VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE Hoitotyön ydintiedot sähköisessä potilaskertomuksessa VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE Hankkeen hallinnoijana Varsinais Suomen sairaanhoitopiiri Kaarina Tanttu, projektipäällikkö

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS Pirkko Kortekangas LT, kir el, neukir el VSSHP atk palvelut, alueellinen tiedonhallinta hanke 8.6.2006 Esityksen sisältö Hoitoketjun tekeminen on mielekästä Käytön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT Sijoitushoitaja Elina Niskakangas 27.4.2009 1.INTERVALLI/JAKSOHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Lisätiedot

Projektityö tai kehittymistehtävät

Projektityö tai kehittymistehtävät Projektityö tai kehittymistehtävät Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskoulutuksen sekä erikoistuvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden johtamiskoulutuksen yksi kolmesta osa-alueesta on projektityöskentely,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Käytännön hoitoprosessit ja palvelut miten muutos saadaan aikaan ja mitataan?

Käytännön hoitoprosessit ja palvelut miten muutos saadaan aikaan ja mitataan? Käytännön hoitoprosessit ja palvelut miten muutos saadaan aikaan ja mitataan? Ann-Marie Turtiainen FT, laatupäällikkö Helsingin terveyskeskus puh. 09 310 42265 mob. 050 5441563 Käytännön hoitoprosesit

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 31.5.2007 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Tavoitteet edelleen voimassa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014

Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014 Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014 1. RAI- arviointijärjestelmän käyttöönoton tarkoitus ja tavoitteet Seinäjoella tarvitaan yhtenäinen ja luotettava arviointijärjestelmä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa VeTe Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen prosessia kuvaavien tunnuslukujen ja henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Perustuvalautaunta 17.12.2013 167, Liite 1 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten vaikutus työhyvinvointiin

Sosiaali- ja terveydenhuollon TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten vaikutus työhyvinvointiin Sosiaali- ja terveydenhuollon TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten vaikutus työhyvinvointiin Tutkimusjohtaja, LT Jorma Mäkitalo Esitykseni runko Mitä muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollossa

Lisätiedot