Taloussuunnitelma vuosille Talousarvio vuodelle 2016

Transkriptio

1 Taloussuunnitelma vuosille Talousarvio vuodelle 2016 Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto xx.xx.2015

2 Sisällysluettelo 1 Yleisperustelut Yleinen taloudellinen tilanne Talousarvio Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne ja tehtävät Rakenne ja tehtävät Talousarvion laadintaohjeet vuodelle Kuntayhtymän missio, visio, arvot ja strategiset painopistealueet Toiminnalliset tavoitteet vuodelle Koko kuntayhtymä Opetustoiminta Tasapainotettu tuloskortti Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit vuosille Tulostavoitteet Investointisuunnitelma vuosille (euromääräinen yhteenveto) Yhtymävaltuuston sitovuustaso Yhtymähallituksen sitovuustaso Talousarvion rahoitusosa Henkilöstön määrän kehitys suunnitelmakaudella Toiminnan tuloksellisuus Talousarvio Opiskelijamäärät ammatillisessa peruskoulutuksessa Pro Economica -raportit Osastot/kustannuspaikat... 51

3 Yhtymävaltuustolle Valtakunnan hallitusohjelmaan sisältyvä toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi tulee merkittävällä tavalla muuttamaan ammatillista koulutusta. Reformilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä, uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatkokoulutuskelpoisuus säilyttäen ja huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Pelkästään ammatillisen koulutuksen rahoitukseen kohdistuvat noin 230 milj. euron leikkaukset edellyttävät koulutuksen rakenteiden uudistamista ja toteuttamistapojen muuttamista. Samalla koulutustarjonnan ja koulutuksen sisältöjen tulee entistä paremmin vastata työelämän tarpeita ja nuorten toiveita. Hallitus antaa Eduskunnalle ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä sekä rahoituslainsäädäntöä koskevan esityksen alkuvuodesta Lait tulevat voimaan ja ammatillisen koulutuksen reformi on toimeenpantu ja toteutettu vuoden 2018 loppuun mennessä. Kuntayhtymälle koulutuksen järjestäjänä tilanne on ongelmallinen. Koulutuksen järjestämiseen olennaisesti vaikuttavat säästötoimenpiteet toteutetaan pääsääntöisesti ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa. On vielä täysin epäselvää, kuinka säästöpäätökset toteutetaan ja millä kaikella tavalla se vaikuttaa koulutuksen järjestämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö kertonee säästöjen toteuttamistavasta vasta vuoden 2016 alussa. Vuonna 2017 valtio pienentää ammatillisen koulutuksen valtionosuuksia 190 milj. euroa. Tämä on noin 15 % vuoden 2015 rahoituksen tasosta. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä tämä tarkoittaa noin 2,4 2,5 milj. euroa rahoituksen vähenemistä. Opettajan virkoina tämä tarkoittaa 27 henkilötyövuotta. Opetusryhmissä vaikutus on 18 luokkaa ja opiskelijoissa noin 324 opiskelijaa. Jos valtionosuuden vähennykset kohdistuvat pääasiallisesti opiskelijakohtaisiin yksikköhintoihin, tulee entistä pienemmillä resursseilla opettaa suurempia opetusryhmiä. Vastuun koko ikäluokan kouluttamisesta edellyttää opiskelijamäärän pitämistä nykyisellä tasolla. Kuntayhtymäjohtaja on asettanut työryhmän laatimaan ehdotus säästöjen toteuttamiseksi. Työryhmän tulee tehdä ehdotus kuntayhtymäjohtajalle mennessä. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä on varautunut tulevaisuuden haasteisiin uudistamalla organisaatiota ja henkilöstön tehtävänkuvia. Yhtymävaltuuston hyväksymä hallintosäännön muutos mahdollisti kuntayhtymän kolmen oppilaitoksen sulauttamisen yhdeksi oppilaitokseksi ja yhdeksi tulosalueeksi. Kuntayhtymän ydintehtävänä on tarjota seutukuntien nuorille ja aikuisille sekä työelämälle laadukkaita, tehokkaasti ja taloudellisesti toteutettuja koulutuspalveluita. Ydintehtävän tukena ovat hallinnon ja talouden tukipalvelut. Uudistettu organisaatio on otettu henkilökunnan keskuudessa hyvin vastaan

4 Kuntayhtymän koulutustarjontaa on uudistettu vastaamaan työelämän sekä nuorten ja aikuisten toiveita. Uutena koulutuksena on aloitettu tekniikan ja liikenteen alaan kuuluva verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto sisustajan koulutusohjelmassa. Elokuussa 2016 aloitetaan sosiaali-, terveys ja liikunta-alaan kuuluva kauneudenhoitoalan perustutkinto kosmetologin koulutusohjelmassa ja hotelli-, ravintola- ja cateringalan opiskelija voi valita joko kokin koulutuksen tai uutena tarjoilijan koulutuksen. Suuren kysynnän vuoksi on jatkuvasti lisätty tekniikan ja liikenteen alaan kuuluvaa logistiikan perustutkinnon suorittavien määrää kuljetuspalveluiden koulutusohjelmassa. Maakunnalle tärkeän kone- ja metallialan koulutuksen vetovoimaa lisätään koulutuksen järjestäjien ja ELY-keskuksen rahoittaman mittavan yhteishankkeen avulla. Kuntayhtymässä ja Loimaan kaupungissa on jatkettu tammikuussa 2014 aloitettua työtä Loimaan lukion järjestämisluvan siirtämiseksi kaupungilta kuntayhtymälle. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhdistämistä koskeva työryhmän ensimmäinen raportti luovutettiin Loimaan kaupungille ja kuntayhtymälle Kaupunki ja kuntayhtymä asettivat uuden työryhmän jatkamaan yksityiskohtaisempaa valmistelua siirron toteuttamiseksi. Työryhmä saa työnsä valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että Loimaan lukio siirtyisi kuntayhtymän lukioksi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän ja Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän yhtymähallitukset ovat vuosien aikana tavanneet kolme kertaa ja keskustelleet kuntayhtymien mahdollisesta yhdistämisestä tulevaisuudessa. Kuntayhtymien välinen etäisyys on noin 35 km ja koulutustarjonnassa ja hallinnon sekä opetuksen järjestämisessä on paljon päällekkäisyyksiä, joita purkamalla olisi mahdollista luoda entistä kilpailukykyisempi, toimivampi ja taloudellisempi kuntayhtymä. Mikäli kuntayhtymien fuusio toteutuu, voisi uusi kuntayhtymä aloittaa aikaisintaan Opetus ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen tukee yhdistymisajatusta. Loimaalla Antti Virtanen kuntayhtymäjohtaja - 2 -

5 1 Yleisperustelut 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön syyskuussa ilmestyneen taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää kituliaaksi. Kansainvälisen talouden kehityksestä on saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu ennustejaksolla. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Ansiotaso nousee ennusteperiodin aikana hitaasti. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,1 % ja seuraavina kahtena vuotena ansiotason ennustetaan nousevan 1,2 %. Vuoden 2016 kasvuksi valtiovarainministeriö ennustaa 1,3 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy negatiiviseksi. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Julkinen velka ylittää kuluvana vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu

6 Nordean talousennusteet ovat synkemmät kuin Valtiovarainministeriön. Syyskuun ennusteessaan Nordean ekonomistit ovat alentaneet Suomen talouden kasvuennusteita lähivuosille. Nordea arvioi kokonaistuotannon supistuvan 0,3 prosenttia vuonna 2015 ja yltävän vain vaatimattomaan 0,5 prosentin nousuun vuosina 2016 ja 2017 (aikaisemmat ennusteet kuluvalle ja ensi vuodelle olivat -0,2 ja 1,0 prosenttia). Suomen talouden supistuminen venyy näin neljän vuoden mittaiseksi. Myös sen jälkeen kasvu on huomattavasti hitaampaa kuin kilpailijamaissa. Tärkein syy kasvuennusteiden alentamiseen on se, että Nordea ei odota viennin merkittävää piristymistä. Osuuspankin ekonomistit arvioivat, että Suomen BKT supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia ja vuonna 2016 Suomen talous elpyy 0,8 prosentin kasvuun. Kasvu perustuu investointien piristymiselle, kulutuksen pienen kasvun jatkumiselle sekä Venäjän viennin suurimman kielteisen vaikutuksen poistumiselle. Pellervon taloustutkimuksen mukaan tänä vuonna Suomen talouskasvu jää 0,2 prosenttiin. Suomen viennissä on ollut tänä vuonna positiivinen vire. Kasvu on selvästi piristynyt keskeisissä euromaissa. Vuonna 2016 päästään 1,1 prosentin talouskasvuun, mutta talouden tunnelmat ovat kaksijakoiset Suomessa. Vienti kasvaa maailmantalouden imussa, mutta kotimainen kysyntä polkee paikoillaan ja työttömyys kasvaa edelleen. Ennusteet, volyymin muutos % e 2016e Bruttokansantuote -0,4 0,2 1,1 Tuonti 0,0-1,1 3,4 Vienti -0,7 1,0 3,7 Yksityinen kulutus 0,5 0,7 0,5 Julkinen kulutus -0,2-0,3-0,2 Investoinnit -3,3-2,8 2,5 e=ptt:n ennuste Valtiovarainministeriön ennusteet ovat positiivisemmat verrattuna muihin ennustelaitoksiin, joista tässä kolmen muun tiedot

7 1.2 Talousarvio Kunta-alan palkkakehitys Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Vuonna 2016 toteutetaan 1. helmikuuta KVTES:n tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistaminen 16 eurolla, kuitenkin vähintään 0,47 prosenttia. Kustannusvaikutus KVTES-alueella on keskimäärin 0,64 prosenttia KVTES-palkkasummasta. OVTES:n 0,4 prosentin yleiskorotus toteutetaan 1. tammikuuta 2016 lukien. Kustannusvaikutus keskimäärin 0,49 prosenttia. Teknisten sopimuksen yleiskorotus tulee 1.helmikuuta ja merkitsee tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamista 16 eurolla, kuitenkin vähintään 0,47 prosenttia. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan on ensi vuonna noin 30,18 prosenttia Kuntaliiton arvion mukaan. Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnat Vuoden 2015 keskimääräinen ammatillisen koulutuksen yksikköhintamme on ,18 euroa per opiskelija. Yksikköhintoihin on vuodelle 2016 tehty talousarviossa -3 prosenttiyksikön vähennys verrattuna kuluvaan vuoteen. Vuodelle 2017 on arvioitu säästötarpeen olevan nykytasoon verrattuna noin -15 prosenttia, joka merkitsee kuntayhtymällemme noin 2,5 M :n valtionosuustulojen vähennystä. Ammatillista koulutusta koskeva uusi rahoituslaki tulee voimaan vuoden 2018 alusta lukien. Lain valmistelusta ei ole vielä saatu tietoa sen suhteen, kuinka paljon laki noudattaa keväällä hylättyä lakiesitystä ja mitä mahdollisia muutoksia tähän on tehty. Kuntayhtymän talousarviovuosi on kalenterivuosi. Valtuuston on säännösten mukaan hyväksyttävä kuntayhtymälle talousarvio. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolme vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja taloussuunnitelma samanaikaisesti. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi, nyt vuosille Kuntalain säännöksissä korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa. Säännös edellyttää valtuuston sitoutumista asettamiinsa tavoitteisiin. Valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat koko suunnitelmakaudelle. Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kuntayhtymän rahoitustarpeen kattamiskeinot. Kuntayhtymän tavoitteiden toteutumista seurataan tasapainotetun tuloskortin ja siinä esitettyjen mittareiden kautta. Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja taloussuunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto kuntayhtymän ja opetustoiminnan vastuutasoilla, rahoituksesta yhtymähallituksen hyväksymällä tasolla ja investoinneista toimipaikkatasolla

8 Talousarvion sitovuustaso yhtymähallitukseen nähden on ns. osasto 3-taso, joita ovat: - 11 Kuntayhtymäjohtaja - 12 Talous- ja hallintojohtaja - 51 Myllykyläntie - 52 Turuntie - 53 Liedon toimipaikka - 54 Ylistaronkatu - 55 Hämeentie - 56 Uudenkaupungin opetus - 57 Aikuiskoulutus - 58 Oppisopimustoimisto - 71 Opetuksen yhteiset - 72 Kiinteistöt - 73 Ruokapalvelut 1.3 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne ja tehtävät Rakenne ja tehtävät Uuden kuntalain 101 määrää talousarviosta ja -suunnitelmasta. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Toiminnan ja investointien rahoitus osoitetaan tuloslaskelma- ja rahoitusosassa. jotka määräävät suunnitelmien rakenteen. - kokonaistalouden ja rahoituksen näkökulma - tuloslaskelmaosa (tulorahoituksen riittävyys) - rahoitusosa (rahan lähteet ja käyttö) - toiminnan ohjauksen ja budjetoinnin näkökulma - käyttötalousosa - investointiosa Kuntayhtymän kokonaistaloutta kuvataan käyttötalous ja tuloslaskelmaosassa. Tuloslaskelmaosa on kuntayhtymän kokonaistaloudellinen laskelma, jonka tehtävänä on osoittaa tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Kuntayhtymän tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut. Tuloslaskelmaosan tunnuslukuja ovat toimintakateprosentti, vuosikateprosentti, tilikauden tulos ja taseen kertynyt yli- tai alijäämä. Muodollisesti tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla. Tilikauden tulos yksittäisenä suunnitelmavuotena voi olla yli- tai alijäämäinen

9 Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investoinneista tulisi selvittää, tavoitellaanko investoinnilla palvelutuotannon määrän lisäystä, palvelukyvyn parantamista vai tuotannon tehostamista. Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan yhteydessä esitetään lisäksi toiminnan rahoitusta koskevat tavoitteet ja niiden toteutumista mittaavien tunnuslukujen tavoitearvot. Rahoitusosa tunnuslukuja ovat lainanhoitokate ja kassan riittävyys (pv). Taloussuunnitelma ja talousarvio ovat valtuuston toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Muut toimielimet ohjaavat palvelu- ja viranomaistoimintaa käyttösuunnitelmilla. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston talousarviossa ja taloussuunnitelmassa asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Yleisperiaatteena kuntayhtymän vuoden 2016 talousarviossa sekä suunnitelmissa lähdetään siitä, että kuntayhtymän menot sopeutetaan valtionrahoitukseen sekä kuntayhtymän omiin tuloihin. 1.4 Talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2016 Yhtymähallitus hyväksyi kokouksessaan talousarvion 2016 laadintaan yleiset taloutta koskevat ohjeet, joiden mukaan valtionosuuksiin tehdään 3 %:n vähennys kuluvan vuoden tasoon verrattuna, palkkojen korotuksiin lasketaan enintään 0,5 prosenttia ellei paikallisista olosuhteista muuta johdu (ikälisät/vuosisidonnaiset lisät/pätevöitymiset ym.) ja muiden kustannusten nousuksi 0 prosenttia. Toimintoja kehittämällä pyritään löytämään säästö muualta, jos jotkut kustannukset nousevat. Sairausvakuutusmaksuksi ensi vuodelle on arvioitu 2,14 prosenttia, työttömyysvakuutusmaksuksi keskimäärin 3,02 prosenttia ja palkkaperusteiseksi kunnallisen työnantajan eläkemaksuksi (KuEL -maksuksi) 17,00 prosenttia KuEL-palkoista. Eläkemenoperusteinen maksu voidaan talousarvioihin arvioida palkanlaskennasta saatavan toteutumatiedon ja kertomalla tämä kuluvan vuoden luku 0,93:llä. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu voidaan arvioida kertomalla kuluvan vuoden kustannus 1,26:lla

10 2 Kuntayhtymän missio, visio, arvot ja strategiset painopistealueet Missio Luotsaamme sinut elämään. Visio Kasvatamme tulevaisuuteen suuntaavia, vastuullisia ja aktiivisia ammattiosaajia. Arvot Oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, luovuus ja yhteisöllisyys - 8 -

11 3 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle Koko kuntayhtymä Strategiset painopistealueet Henkilöstö; Yhteistyö ja ammattiylpeys Toiminnallinen tavoite ja mittari Henkilöstömäärän sopeuttaminen vaadittaviin säästöihin yhteistyössä henkilöstön ja heitä edustavien luottamusmiesten kanssa. Kuntayhtymän strategisten painopistealueiden jalkauttaminen koko henkilöstön tietoisuuteen. Asiakkuus; Yrittäjyys ja työelämä Ydinprosessit; Joustavat opintopolut, uusi tapa toimia, lupa kokeilla Talous; raamit toiminnan toteuttamiselle Kuntayhtymätasolla yhteistyökumppaneiden löytäminen (lukio, muu ammatillinen koulutuskuntayhtymä). Rakenteellisten uudistusten toimeenpano kaikissa toiminnoissa. Talouden sopeuttaminen ammatillisen koulutuksen rakenteellisiin sekä valtionosuusuudistuksiin siten, että vuoden 2017 yksikköhinnan 15 %:n laskusta (noin 2,5 M ) huolimatta talous on ylijäämäinen. 3.2 Opetustoiminta Lounais-Suomen ammattiopisto Novidan toiminnalliset tavoitteet Strategiset painopistealueet Henkilöstö; Yhteistyö ja ammattiylpeys Toiminnallinen tavoite ja mittari Osaava Varsinais-Suomi -hankkeen kautta ammatillista osaamista opettajille. Osaava -hankkeen kautta lähiesimieskoulutusta. Työelämäjaksojen vakiinnuttaminen. Alakohtaiset kehittämispäivät. Uuden opiston käytänteiden luominen. OpsoDiili Länsi-Suomi -hankkeen kautta opettajien kouluttaminen ja oman osaamisen kehittäminen. Asiakkuus; Yrittäjyys ja työelämä Neuvottelukuntien osallisuuden lisääminen. Oppilaskunta- ja tutortoiminnan vakiinnuttaminen. Arvioijakoulutusten yhtenäistäminen ja osaamisen päivittäminen. Jokaisella opintoalalle tehdään suunnitelma aikuiskoulutuksen tavoitteista. NTM-tutkintojen suorittamisen lisääminen ja päivityksiin osallistuminen. Työpaikkaohjaajien kouluttaminen

12 Oppisopimustoiminnan vaikuttavuuden lisääminen. Ydinprosessit; Joustavat opintopolut, uusi tapa toimia, lupa kokeilla Kesätyöllä hankittavan osaamisen tunnustaminen osaksi tutkintoa. Rakennetaan sosiaalinen ja kulttuurinen osaamisen tutkinnon osaan verkkokurssina toteutettava osio. Tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus kv-polkuun Erasmus+ - hankkeen kautta. Opiston tarjonnan hyödyntäminen opetusryhmien kokoamisessa. Talous; raamit toiminnan toteuttamiselle Talouden edelleen sopeuttaminen ammatillisen koulutuksen rakenteellisiin sekä valtionosuusuudistuksiin. Talouden sopeuttaminen rahoituksen supistumiseen

13 -11-4 Tasapainotettu tuloskortti 4.1 Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit vuosille Näkökulmat Henkilöstö; Yhteistyö ja ammattiylpeys Asiakkuus; Yrittäjyys ja työelämä Ydinprosessit; Joustavat opintopolut, uusi tapa toimia, lupa kokeilla Talous; raamit toiminnan toteuttamiselle Keskeiset strategiset tavoitteet ammatti-taitoinen ja motivoitunut henkilöstö - opettajat perehtyneet hyvin alansa työelämään ja sen kehitysnäkymiin - työelämän tarpeiden mukainen tutkinto- ja kurssitarjonta - pysyminen kehityksen eturintamassa - pätevän henkilöstön saanti, onnistunut rekrytointi - ennakointitoiminta laajaa työhallinnon ja työelämän kanssa - oppimisympäristöt soveltuvia koko ikäluokkaa ja elinikäistä oppimista varten - läheinen yhteistyö työelämän kanssa opetuksen toteutuksessa ja opetusvälineiden käytössä -osallistuminen tiiviisti alueen kehittämiseen - työelämän tarpeiden mukainen tutkinto- ja kurssitarjonta -ryhmätyöskentelyn, verkostoitumisen ja yhteistyön syventäminen -yhteistyö valmistuneiden työllistämisessä - kokonaisvaltainen toiminnan suunnittelu ja ohjaus - toiminnan arviointijärjestelmä - systemaattinen palautteen kerääminen ja sen tulosten hyödyntäminen - kustannusten hyvä hallinta - riittävä investointikyky Ratkaisevat menestystekijät - henkilöstön osaaminen - henkilöstön työkyky ja motivaatio - joustavat työajat ja -muodot - koulutustarjonnan uusiutumiskyky - tutkintotiimien innovatiivisuus - johtamisen ja esimiestoiminnan tasokkuus - tilojen ja välineiden ajanmukaisuus - koulutustarjonnan vetovoimaisuus - yhteisten kehittämishankkeiden määrä työelämän, kehittämiskeskuksen ja Turun amk:n kanssa - aikuiskoulutuksen joustavuus ja laatu - asiakaspalautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen - oppimisen teho ja laatu - opetusjärjestelyjen joustavuus - koulutuksen osuvuus, asiakastyytyväisyys, valmistuminen ammattiin normiajassa, erityisopetuksen teho - kaksoistutkintojen kehittäminen yhteistyössä lukioiden kanssa - sähköinen toiminnan ohjausjärjestelmän käyttöönotto - esimiestoimintaa palvelevat kustannusten seurantajärjestelmät - välineiden ja tilojen uusiminen - tutkinnot toteutettava vos-rahoituksella Mittarit 1. päteviä opettajia % päätoimisista 2. henkilöstökoulutus % palkoista 3. henkilöstökyselyn tulos 4. ulkopuolinen kehittämisrahoitus /v 5. uusia koulutustutkintoja kpl/vuosi 6. % ikäluokasta ammatilliseen koulutukseen alueella peruskouluittain 7. asiakaspalautteen tulos 8. aikuiskoulutuksen volyymi opiskelijatyöpäivinä 9. Neuvottelukuntatyö (kokoontumistiheys) UUSI 10. Oppisopimusopiskelijoiden volyymi (laskentapäivien keskiarvo) UUSI 9. koulutuksen vaikuttavuus 10. opiskelijapalautteen tulos 11. suhteellinen velkautuneisuus % 12. vuosikate % poistoista Toteutuma % 1,47 % 3, ,97 3 (** **) käytetty asteikko ,5 19,9 3,8 23 % 188,1 % Tavoite % 3,5 % 3, > 55 % >3, ei ollut, koska uusi >1,5 >3,5 10 % 150 % Toteutuma /arvio % 1,75 % 3, % ei tehty krt/v/ tmk 269,5-13,3 3,9 10 % 90,3 % Tavoite % 1,8 % 3, % 3, krt/v/ tmk ,9 8 % 80 %

14 -12 - MITTARISELOSTEET 1. päteviä opettajia % päätoimisista Valtakunnallinen tuloksellisuusmittari, paino 7 %: Kuvaa opetushenkilöstön muodollista kelpoisuutta työhönsä tilanteessa edellisenä vuonna. Tavoite: osuus mahdollisimman suuri 2. henkilöstökoulutus % palkoista Valtakunnallinen tuloksellisuusmittari, paino 3 %: Kuvaa taloudellista panosta henkilöstön ammattitaidon uudistamiseen ja ylläpitämiseen, mukana myös työelämäjaksot. Tavoite: osuus mahdollisimman suuri mahdollisuuksien puitteissa. 3. henkilöstökyselyn tulos Henkilöstölle suoritetun kyselyn perusteella annettujen vastausten (asteikko 1-5) keskiarvo. Kysely tehty keväällä Tavoite: keskiarvo ainakin 3,5. 4. ulkopuolinen kehittämisrahoitus /v Ulkopuolisen rahoituksen määrä kehittämishankkeissa, joita ovat esim. ESR-, EAKR- ja OPH:n hankkeet Tavoite: strategisten tavoitteiden mukaisten hankkeiden ulkopuolisen rahoituksen osuus mahdollisimman suuri, tarve arvioidaan vuosittain. 5. uusia koulutustutkintoja kpl/vuosi Kuntayhtymän oppilaitosten aloittamien uusien ops-perusteisten ja näyttötutkintojen (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) määrä vuodessa. 6. % ikäluokasta ammatilliseen koulutukseen alueella peruskouluittain Uudenkaupungin ja Loimaan alueiden peruskoulun päättäneistä ammatillisen koulutuksen aloittaneiden osuus %:ina. Tavoite: pysyminen valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. 7. asiakaspalautteen tulos Asiakkaina olleille työnantajille suorittujen kyselyjen perusteella saatu vastausten (asteikko 1-5) keskiarvo. Kysely tehty 2014, mutta ei vuonna Tavoite: tavoite vuodelle 2016 keskiarvo ainakin 3,5. 8. aikuiskoulutuksen volyymi opiskelijatyöpäivinä Aikuiskoulutuksena suoritettujen opintojen määrä opiskelijatyöpäivinä, 7 tuntia= 1 työpäivä. Tavoite: määrä kasvaa vuosittain. 9. koulutuksen vaikuttavuus Valtakunnallinen tuloksellisuusmittari, paino 90 %: aikaisemmat työllistymis-, jatko-opiskelu-, keskeyttämis- ja läpäisymittarit on yhdistetty yhdeksi mittariksi. Tavoite: mahdollisimman suuri. 10. opiskelijapalautteen tulos Opiskelijoille suoritetun kyselyn perusteella annettujen vastausten (asteikko 1-5) keskiarvo. Kysely tehty Tavoite: 3, suhteellinen velkautuneisuus % Ilmaisee, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntayhtymien keskiarvo vuonna 2013 on noin 39,4 % ja ammatillisessa koulutuksessa noin 26,2 %. Tavoite: osuus pienenee 12. vuosikate % poistoista Ilmaisee, kuinka monta % vuosikate on poistojen määrästä. Kun osuus on 100 %, tulorahoitus on riittävä. Tavoite: osuus on ainakin 100 %. Ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 se on ollut 149,4 %.

15 4.2 Tulostavoitteet Keskeisimpien taloutta kuvaavien tunnuslukujen pysyttäminen nykyisessä tasossaan tai tunnusluvun parantaminen. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Talousarvio 2016 KS II 2015 Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2014 Vuosikate % poistonalaisista investoinneista 63,91 64,9 73,1 - Vuosikate/poistot, % ,3 104,6 188,1 Investointien tulorahoitus % 93,83 90,5 106,6 277,5 Kassan riittävyys, pv ,2 Suhteellinen velkaantuneisuus % ,1 Lainanhoitokate 2,1 1,8 2,1 3,9 Omavaraisuusaste, % ,3 Henkilöstökulut kok.kuluista, % 67,2 67,2 67,9 66,6 Palveluiden ostot kokonaiskuluista, % 17,6 16,9 16,3 18,5 Aineet, tarvikkeet, tavarat kok.kuluista, % 12,2 12,9 13,0 12,2 Rahoituskulut kokonaiskuluista, % 0,1 0,1 0,1 0,1 Toimintakate % 5,0 3,5 4,7 8,0 (Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno määräytyy talousarvion laadintavuotta edeltävän tilinpäätösvuoden, kuluvan talousarviovuoden ja laadittavan talousarvion- ja suunnitelman poistonalaisten investointien omahankintamenon keskimäärästä) Ammatilliset koulutusky:t Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2012 Vuosikate % 9,6 9,4 Vuosikate/poistot, % 149,4 174,7 Investointien tulorahoitus % 90,4 82,6 Kassan riittävyys, pv 53,0 59,0 Suhteellinen velkaantuneisuus % 26,2 25,2 Lainanhoitokate Omavaraisuusaste, % 74,8 76,0 Henkilöstökulut kok.kuluista, % 62,1 62,7 Palveluiden ostot kokonaiskuluista, % 15,4 16,0 Aineet, tarvikkeet, tavarat kok.kuluista, % 10,4 10,4 Rahoituskulut kokonaiskuluista, % 0,3 0,3-13 -

16 5 Investointisuunnitelma vuosille (euromääräinen yhteenveto) 5.1 Yhtymävaltuuston sitovuustaso Vuodet Rakennusinvestoinnit, Lieto Loimaa Uusikaupunki Rakennusinvestoinnit yhteensä Irtaimistoinvestoinnit, Lieto Loimaa Uusikaupunki Irtaimistoinvestoinnit yhteensä Kaikki yhteensä

17 5.2 Yhtymähallituksen sitovuustaso Rakennusinvestoinnit, Loimaan toimipaikka Korvausinvestoinnit Hämeentie: pohjaviemärin saneeras Hämeentie; liitokset kunnall. viemärilaitokseen+ koulutilan viemäröinti Hämeentie; päärak. saneerauksen suunnittelu ja rakentaminen Myllykyläntie; Monitoimikenttä, rakennekerrokset Myllykyläntie; etupihan sv- viem. ja valaistus Myllykyläntie; Levyosaston poistoilman suodatus ja kohdepoistot Myllykyläntie; kosmetologikoulutus Turuntie; ilmanvaihtokoneen uusinta Turuntie; auditorion saneeraus (AV-tekn, pinnat) Turuntie; aulatilan saneeraus, tekn. uusinta Ylistaronkatu; vesikaton uusinta, matala osa Laajennus- ja uusinvestoinnit Hämeentie; halli Hämeentie; kalustokatos ajoneuvoille Hämeentie; vanhan konehallin peruskorjaus Hämeentie; tilaohjelman laadinta Myllykyläntie; paloilmoitin järjestelmän laajent. työpajasiivessä Myllykyläntie; päädyn laajennus- ja muutossuun. ja rakentaminen Liedon toimipaikka Laajennus- ja uusinvestoinnit Lieto; työtila Pajakujalle Uudenkaupungin toimipaikka Korvausinvestoinnit Viikaistenkatu; A-rak. (cat-osasto) ilmastoinnin suunn. ja uusiminen Viikaistenkatu; auto-os. pienkoneiden korjaamotilan toteuttaminen Viikaistenkatu; F-rak.(säh-osasto) ilmastoinnin suunn. ja uusiminen Viikaistenkatu; C-rakennuksen (auto-osasto) ilmastoinnin uusiminen Viikaistenkatu; A-rakennuksen peltikaton uusiminen Viikaistenkatu; F-rakennuksen peltikaton uusiminen Viikaistenkatu; tiiliseinien uusiminen: A-rakennus ( osittain) Liljalaaksonkatu; tiiliseinien uusiminen: B-rakennus, eteläpääty Viikaistenkatu; liikuntasalin lattian pinnoitus Viikaistenkatu; D-rak. (metallios.) ilmastoinnin suunn. ja uusiminen Viikaistenkatu; F-rakennuksen (säh-osaston) ikkunoiden uusiminen Viikaistenkatu; pohjaviemärien saneerausta / sujutusta Viikaistenkatu; tilamuutokset huone A Laajennus- ja uusinvestoinnit Viikaistenkatu; ajoharjoitteluradan valaistuksen lisäys Viikaistenkatu; D-rak. seinien korjaus Viikaistenkatu; Logistiikan osaston kalustosuojan suunn. ja rak.(kylmä) Viikaistenkatu; Logistiikan työskentely- ja sos.tilojen suunn. ja rak Rakennusinvestoinnit yhteensä

18 Rakennusinvestoinnit Rakennusinvestointisuunnitelma Hämeentie Myllykyläntie Turuntie Ylistaronkatu Lieto Uusikaupunki

19 Irtaimistoinvestoinnit, Loimaan toimipaikka Myllykyläntie Sähköosasto valokuitumittaus- ja tarkistuslaitteisto+ koulutus automaation opetuslaitteisto + koulutus kiinteistöautomaation opetusvälineistö tietoliikennetekniikan mittauslaitteisto Kone- ja metalliosasto polttoleikkauskoneen ohjelmoinnin päivitys kanttikoneet virtuaalihitsauslaite akselinen työstökeskus manuaalisorvi Hiusala kosmetologikoulutus Hämeentie Logistiikka kuorma-autojen uusiminen perävaunu trukin uusiminen pyöräkuormaajan uusiminen yleissimulaattori kurottajan uusiminen Luonnonvara-ala etukuormaajatraktorin uusiminen äes ruoankuljetusauton hankinta Liedon toimipaikka kalustehankinnat Uudenkaupungin toimipaikka Auto-osasto pakokaasun poistojärjestelmän päivitys (hallin katossa) paineilmaputkiston saatt.ajantasalle, letkukelat seinille autonostimen hankinta vanhan tilalle induktiokuumennin ja auton pintapellin oikaisulaitteet Sähköosasto teollisuusrobotti MPS-asema tai vastaava kokonaisuus uuden asennustilan kalustaminen Logistiikka kuorma-auton hankinta kappaletavaranosturin korvaushankinta vaihtokuormatilan hankinta traktorin vaihtolava perävaunu kuorma-auton korvaushankinta puutavaranosturi pyöräkuormaajan korvaushankinta ajoneuvotrukki Catering yhdistelmäuuni bankettikasetilla, hupulla ja alustalla ruokasalin pöytälevyjen uusiminen, tuolien hankk. ja pääll Ruokapalvelut ruokasalin tuolien kunnostaminen Irtaimistoinvestoinnit yhteensä Rakennus- ja irtaimistoinvestoinnit yhteensä

20 Irtamistoinvestoinnit Hämeentie Myllykyläntie Lieto Uusikaupunki 2016 Irtaimistoinvestointisuunnitelma Hämeentie Myllykyläntie Lieto Uusikaupunki

21 Perustelut investoinneille: Rakennusinvestoinnit: Loimaan toimipaikka Hämeentien päärakennuksen saneerauksen suunnitteluraha on esitetty vuodelle 2017 ja saneeraustyön aloitus seuraavalle suunnitelmavuodelle. Vanhan konehallin peruskorjauksen suunnittelu alkaa vuonna Lisäksi Hämeentiellä on uudisrakennushankkeena hallin rakentaminen vuosilla Koska Hämeentien toimipisteessä on useita suuria rakennusinvestointeja esitetyssä taloussuunnitelmassa, tehdään tilaohjelman muotoon laadittu tarvekartoitus toimipaikan tilatarpeista. Korvausinvestointeina on suunniteltu toteutettavaksi päärakennuksen pohjaviemärin uusintaa ja liitokset kunnalliseen viemärilaitokseen vuosina Myllykyläntien toimipisteessä esitetään määrärahaa ensi vuodelle kosmetologikoulutuksen aloituksen vaatimiin rakennusteknisiin muutostöihin. Tilat on tarkoitus saneerata lähinnä tulopuolen parkkipaikkaa olevaan luokkasiipeen. Yhdistettäviin luokkatiloihin sijoitetaan 8-10 hoitopaikkaa kasvo-, käsi-, jalka- ja kokovartalohoitojen opetusta palvelemaan. Tilan lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmää tulee tehostaa nykyisestä. Samoin vesi- ja viemäripisteet joudutaan rakentamaan hoitopaikkojen läheisyyteen. Myllykyläntien päärakennuksen pohjoispäädyn muutossuunnitelmalla uusitaan suurtalouskeittiön kylmätilat ja lisätään ruoan kuljetuksen sekä jakelun vaatimia tiloja. Turuntien vanhan osan ilmanvaihtokoneen uusinta on ohjelmassa siirretty vuodelle Turuntien aulatilan saneeraus sekä talotekniikan uusinta ajoittuvat suunnitelmavuosiin Liedon toimipaikka Liedon ammatti- ja aikuisopiston Pajakujan tontille on suunnitelmissa toteuttaa opetukseen liittyvänä harjoitustyönä opetus- ja varastotilaa. Liedossa opetustoiminta on tällä hetkellä siirretty kokonaan pois Liedon kunnan omistamasta Opintien kiinteistöstä. Liedon kunta kuitenkin korjaa ja saneeraa Opintien tiloja ja kunta on varautunut vuokraamaan korjatut tilat ammatti- ja aikuisopiston käyttöön aikaisintaan vuoden 2016 alusta. Uudenkaupungin toimipaikka Auto-osaston ilmanvaihtolaitteet ovat alkuperäiset ja käyttöikänsä päässä. Suunnitelmat hallin ilmanvaihdon saneerauksesta ovat valmistumassa ja ilmanvaihdon saneeraustyö tehdään kesän 2016 aikana. Myös A-rakennuksen catering-osaston ilmastointikone on alkuperäinen ja vuodelta Ilmastointilaitteet piti uudistaa vuonna 2004 kohteen korjauksen yhteydessä, mutta uudistustyö ei toteutunut. Nykyisissä laitteissa ei ole lämmön talteen ottoa, joka on tarpeen energian säästämiseksi. Myös huoltokustannuksia saadaan pienemmäksi uudistuksen myötä. Suunnittelutyö tehdään ensi vuonna ja saneeraustyöt vuonna Ajoharjoitteluradan valaistuksen suunnitelmat ovat valmiina ja urakka kilpailutetaan ja toteutetaan urakoitsijoiden toimesta. Logistiikan opiskelijoiden määrä on lisääntynyt ja lisätilaa logistiikan opiskelijoille on saneerattu metalliosaston käytöstä vapautuneeseen hallin osaan. Pienkoneiden ja perämoottoreiden korjaukseen tarkoitettu tila saneerataan autoosaston nykyisiin tiloihin. Tavoitteena on paikallisten palvelutarpeiden ja nuorten työllistämismahdollisuuksien lisäys. Sähköosaston ikkunoiden uusiminen ja cateringosaston pohjaviemärin uusinta ovat ensi vuoden korvausinvestointeja

22 Irtaimistoinvestoinnit: Loimaan toimipaikka Myllykyläntielle kosmetologikoulutuksen aloituksen vaatimiin hankintoihin on varattu euroa. Hämeentien logistiikka-alan trukki, yleissimulaattori ja kurottaja ja luonnonvara-alan äes ovat opetussuunnitelmaperusteisen opetuksen tarvitsemia työvälineitä ja -koneita. Opetuksen toteuttamien edellyttää toimivaa ja ajanmukaista kalustoa. Lisäksi ruoankuljetukseen Hämeentielle tarvitaan oma autonsa, jonka kustannukset kohdennetaan molempiin opetusaloihin. Liedon toimipaikka Takaisin muuttoon Opintien kiinteistöön ja siihen liittyviin kalustehankintoihin, sisäilman saastuttaman kaluston tilalle, on varattu Uudenkaupungin toimipaikka: Sähkö- ja automaatiotekniikan jatkotutkintoa / kappaletavara-automaation tutkinnon osaa 30 osp, suorittaa vuosittain Uudenkaupungin toimipaikassa noin 14 opiskelijaa. Uuden teollisuusrobotin hankinta ( ) lisää koneautomaation välineresurssia, sillä aikaisemmin hankitun robotin kapasiteetti opetuksessa ei ole riittävä. Sähköala saa käyttöönsä uuden opetustilan, jonka kalustamiseen tarvitaan peruslaitteistoa. Investoinnin arvo Autoalan huolto- ja korjaustöissä opiskelijat käyttävät laajasti paineilmatoimisia työkaluja. Työsalitilan seinille eri työskentelykohteisiin asennettaan uudet letkukelat ja paineilmaverkostoa uudistetaan sekä saatetaan ajan tasalle. Logistiikan opiskelijamäärät ovat kasvaneet selkeästi viimeisten 5 vuoden aikana. Opiskelijaryhmien määrä on kasvanut yhdestä kahteen ja sisäänottoryhmien koko 16:sta 18:aan. Logistiikan ajoneuvokalustoa (kuorma-auto) on hankittava lisää, jotta opetuksen välineresurssit vastaavat opiskelijamäärän kasvuun. Lounaspaikassa on ollut käytössä kaksi yhdistelmäuunia. Toinen uuneista on hajonnut noin 3 vuotta sitten, eikä uunin korjaus ole enää kannattavaa. Uusi yhdistelmäuuni ( ) tarvitaan rikkoutuneen uunin tilalle. Edelleen lounaspaikan asiakastilan kalusteet ovat kuluneita ja tuolit osittain rikkoutuneita. Asiakastilan kalusteita on vuosien aikana korvattu myös yksittäisillä pöydillä ja tuoleilla. Tästä johtuen yleisilme ei ole yhtenäinen. Kalusteiden korvaaminen uusilla edellyttää :n investointia

23 6 Talousarvion rahoitusosa TP KS2 TA TS TS Toiminnan rahavirta Vuosikate +/ Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät +/- Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin + Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta +/ Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - Antolainasaamisten vähennykset + Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset +/- Vaikutus maksuvalmiuteen +/ Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 3,8 1,8 2,1-2,6-2,6 Kassan riittävyys, pv 39,3 Rahoituslaskelman kaikkia lukuja ei voida esittää, koska ne tulevat vasta kyseisen vuoden taseesta

24 7 Henkilöstön määrän kehitys suunnitelmakaudella Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän henkilöstön määrä on vuoden 2015 lopussa arviolta 250 (ed.v. 285), näistä vakinaisia 190 (ed.v. 204) ja määräaikaisia 50 (ed.v.81). Lisäksi sivutoimisia opettajia on noin 10 (ed.v. 15). Valtionosuuksien leikkausten vuoksi henkilöstömäärää joudutaan jo talousarviovuonna hallitusti vähentämään. Eläkkeellesiirtymisten tai irtisanoutumisten yhteydessä henkilöstötarve arvioidaan aina uudelleen. Lähiopetustuntien lukumäärä ja ryhmäkoot, jotka eivät saa olla liian pieniä, ratkaisevat opettajatarpeen. Vuonna 2017 kuntayhtymän valtionosuuksiin kohdistuu noin 2,5 M :n leikkaus, joka merkitsee jopa %:n vähennystä nykyiseen henkilöstömäärään. 8 Toiminnan tuloksellisuus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaan tuloksellisuuden perusteella määräytyvä osuus on enintään kolme prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen valtakunnallisista kokonaiskustannuksista. Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään neljälle viidesosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä. Aikaisemmat työllistymis-, jatko-opiskelu-, keskeyttämis- ja läpäisymittari on vuonna 2011 tapahtuneen tuloksellisuusrahoituksen uudistamisen yhteydessä yhdistetty yhdeksi vaikuttavuusmittariksi, jonka painoarvo on 90 %, opettajien kelpoisuusmittarin painoarvo on 7 % ja henkilöstön kehittämismittarin painoarvo on 3 %. Näistä kolmesta muodostetaan tulosindeksi kullekin koulutuksen järjestäjille. Tulosindeksistä riippuu se, pääseekö koulutuksen järjestäjä niiden 4/5 joukkoon, jotka tulevat saamaan tulosrahoitusta. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän tiedot vuosilta : Vuosi Tarkastelussa Vaikuttavuus- Kelpoisuus- Henkilöstön Tulos- olevat opiskelijat mittari, 90 % mittari, 7 % kehittämis- indeksi mittari, 3 % ,8 80 2, , , ,2 78, ,9 76,8 3, ,1 2, ,7 88,6 2,3 929 Ammatillisen peruskoulutuksen tulosmittariseloste ja raportit koulutuksen järjestäjäkohtaisista tulosmittareista, tulosindeksistä ja taustatiedoista löytyvät Opetushallituksen sivuilla

25 9 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuuston hyväksyttävät määrärahat (mukana sis. tulot/menot) Menot Tulot Netto 1. Käyttötalousosa (sis.poistot) Vastuuyksikkö.10 Kuntayhtymä Opetus yhteensä Käyttötalous yhteensä Rahoitus Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Käyttötalous ja rahoitus yhteensä Investoinnit Rakennusinvestoinnit Irtaimistoinvestoinnit Yhteensä

26 Yhtymähallituksen hyväksyttävät määrärahat (mukana sis. tulot/menot) 1. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto (sis.poistot) Vastuuyksikkö..11 Kuntayhtymäjohtaja (Virtanen) Talous- ja hallintojohtaja (Suonkanta) Kuntayhtymä yhteensä Myllykyläntie (Tevasaari) Turuntie (Tevasaari) Liedon toimipaikka (Asula) Ylistaronkatu (Asula) Hämeentie (Asula) Uudenkaupungin opetus (Jokinen) Aikuiskoulutus (Lähde) Oppisopimustoimisto (Lähde) Opetuksen yhteiset (Lähde) Kiinteistöt (Suonkanta) Ruokapalvelut (Suonkanta) Opetus yhteensä Käyttötalous yhteensä Kiinteistöjen ja ruokapalveluiden poistot on vyörytetty sisäisiksi poistomenoiksi opetusaloille ja vastaavasti sisäisiksi poistotuloiksi kiinteistöihin ja ruokapalveluihin. Kiinteistöt (Suonkanta) Ruokapalvelut (Suonkanta) Rahoitus Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Käyttötalous ja rahoitus yhteensä Investoinnit Rakennusinvestoinnit Irtaimistoinvestoinnit Yhteensä

27 Talousarvion 2016 kokonaismenot (ulkoiset) % Käyttötalousmenot ,9 Investoinnit ,0 Rahoituskulut ,1 yhteensä , ,9 % 5,0 % ,1 % Käyttötalousmenot Investoinnit Rahoituskulut Toimintakulujen (ulkoiset) jakaumaa v % Kuntayhtymän yhteiset ,2 Kiinteistömenot ,8 Ruokailu ,8 Opetus ,1 Opetuksen yhteiset hankkeet ,8 Muut opetuksen yhteiset ,3 Yhteensä ,0 71,1 %; Opetus 0,8 %; Opetuksen yhteiset hankkeet 5,8 %; Ruokailu 11,8 %; Kiinteistömenot 4,2 %; Kuntayhtymän yhteiset 6,3 %; Muut opetuksen yhteiset

28 Toiminnan kokonaisrahoitus v (ulkoiset) % Ammatillinen peruskoulutus, valtionosuus ,13 Ammatillinen lisäkoulutus, valtionosuus ,32 Oppisopimuskoulutus, valtionosuus ,72 Muut myyntitulot ,95 Maksutuotot ,08 Tuet ja avustukset ,18 Muut toimintatuotot ,62 Yhteensä ,00 Ammatillinen peruskoulutus, valtionosuus 87,1 % Muut toimintatuotot 0,6 % Tuet ja avustukset 1,2 % Maksutuotot 0,1 % Ammatillinen lisäkoulutus, valtionosuus 3,3 % Oppisopimuskoulutus, valtionosuus Muut myyntitulot 3,7 % 3,9 % Talousarvion 2016 menot menolajeittain (ulkoiset) % Henkilöstökulut ,18 % Palvelujen ostot ,62 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,22 % Avustukset ,05 % Muut toimintakulut ,94 % yhteensä ,00 % Henkilöstökulut 67,18% Muut toimintakulut 2,94% Avustukset 0,05% Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12,22% Palvelujen ostot 17,62%

29 10 Opiskelijamäärät ammatillisessa peruskoulutuksessa TA 2016 laadinnassa käytetyt opiskelijamäärät Vuoden 2015 painotettu opiskelijamäärä aloittain Koulutusala / osasto Toimipaikka Toimipiste Luonnonvara- ja ympäristöala Loimaa Hämeentie Tekniikan ja liikenteen ala Autoala Loimaa Myllykyläntie Uusikaupunki Kone- ja metalliala Loimaa Myllykyläntie Uusikaupunki Rakennusala Lieto Loimaa Myllykyläntie Uusikaupunki Sähkö- ja automaatiotekniikan ala Lieto Loimaa Myllykyläntie Uusikaupunki Prosessiteollisuuden ala Uusikaupunki Talotekniikan ala Lieto Loimaa Myllykyläntie Verhoilu- ja sisustusala 14 5 Loimaa Ylistaronkatu 14 5 Logistiikka Loimaa Hämeentie Uusikaupunki Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Lieto Loimaa Turuntie Uusikaupunki Luonnontieteiden ala Lieto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Loimaa Myllykyläntie Uusikaupunki Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kauneudenhoitoala Loimaa Myllykyläntie Sosiaali- ja terveysala Lieto Loimaa Turuntie Uusikaupunki Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuuden ala Loimaa Ylistaronkatu Audiovisuaalisen viestinnän ala Loimaa Turuntie Valma 0 0 Lieto 0 0 Loimaa 0 0 Uusikaupunki 0 0 Kaikki yhteensä tästä Lieto Loimaa Uusikaupunki Nao (valtionavustus) 4,5 opiskelijaa 2015 (arit.ka)

30 aritmeettinen keskiarvo Opiskelijamäärät oppisopimuksessa PT aritmeettinen aritmeettinen keskiarvo keskiarvo PT Loimaa 68,0 75,5 PT Uusikaupunki 40,0 49,5 AT PT-yhteensä 108,0 125,0 AT Loimaa 28,0 33,0 AT Uusikaupunki 37,0 30,5 EAT EAT Loimaa 32,0 26,5 EAT Uusikaupunki 49,0 47,5 at-eat yhteensä: Loimaa 60,0 59,5 Uusikaupunki 86,0 78,0 at-eat yhteensä 146,0 137,5 ei-tutkinto tavoitteinen Loimaa 1,0 15,0 ei-tk.tav. Uusikaupunki 11,5 12,5 at-tutkinnonosa ei-tutk.tav. yhteensä 12,5 27,5 Loimaa 2,5 1,5 Uusikaupunki 0,5 1,0 at-tutkinnonosa yhteensä 3,0 2,5 lisäkoulutus yhteensä (AT+EAT+ei-tutk.tav.) lisäk.yht. Loimaa 63,5 76,0 lsäk.yht. Uusikaupunki 98,0 91,5 Yhteensä lisäk.yhteensä 161,5 167,5 Loimaa 131,5 151,5 Uusikaupunki 138,0 141,0 Oppisopimus ja ammatillinen lisäkoulutus 2015 at-eat yhteensä 54 % ei-tutk.tav. yhteensä 5 % Tulosalueet yhteensä 269,5 292,5 PT (perustutkinto), AT (ammattitutkinto), EAT (erikoisammattitutkinto) 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 at-tutkinnonosa yhteensä 1 % Vuosien 2014 ja 2015 vertailu PT-yhteensä 40 % 2015 Arit.ka 2014 Arit.ka

31 Opiskelijamäärät ammatillisessa lisäkoulutuksessa Opiskelijatyövuodet Toteutuma Toteutuma/arvio Vuosien keskiarvo Uusikaupunki Omaehtoinen koulutus 12,0 16,1 14,1 Henkilöstökoulutus 1,7 2,0 1,9 yht. 13,7 18,1 15,9 Loimaa Omaehtoinen koulutus 91,5 31,7 61,6 Henkilöstökoulutus 13,3 3,7 8,5 yht. 104,8 35,4 70,1 Lieto Omaehtoinen koulutus 0,0 0,0 0,0 Henkilöstökoulutus 0,0 0,0 0,0 yht. 0,0 0,0 0,0 Yhteensä Omaehtoinen koulutus 103,5 47,8 75,7 Henkilöstökoulutus 15,0 5,7 10,4 yht. 118,5 53,5 86,0 Työvoimakoulutus Loimaa 107,6 63,5 86,1 Lieto Uusikaupunki 25,3 12,5 18,9 yht. 132, Nao, Loimaa 0,6 0 0,3-29 -

32 Pro Economica -raportit Tuloslaskelma LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Talousarvio ja suunnitelma Sivu 1 Virallinen raportti Ulkoinen :11:41 EUR Tilinpäät. Talousarvio Kayttös.2 Talousarvio TS2 tuh. TS3 tuh Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 0003 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , Rahoitustuotot ja -kulut 6001 Korkotuotot , Muut rahoitustuotot 1.634, Korkokulut , Muut rahoituskulut , Rahoitustuotot ja -kulut , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset 7100 Suunnitelman mukaiset poistot , Poistot ja arvonalentumiset , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,