Taloussuunnitelma vuosille Talousarvio vuodelle 2015

Transkriptio

1 Taloussuunnitelma vuosille Talousarvio vuodelle 2015 Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 Sisällysluettelo 1 Yleisperustelut Yleinen taloudellinen tilanne Talousarvio Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne ja tehtävät Rakenne ja tehtävät Talousarvion laadintaohjeet vuodelle Strategiatyön 2014 tulokset Toiminnalliset tavoitteet vuodelle Koko kuntayhtymä Loimaan tulosalue Uudenkaupungin tulosalue Tasapainotettu tuloskortti Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit vuosille Tulostavoitteet Investointisuunnitelma vuosille (euromääräinen yhteenveto) Yhtymävaltuuston sitovuustaso Yhtymähallituksen sitovuustaso Talousarvion rahoitusosa Henkilöstön määrän kehitys suunnitelmakaudella Toiminnan tuloksellisuus Talousarvio Opiskelijamäärät ammatillisessa peruskoulutuksessa Rahoituslaskelma Pro Economica raportit Osastot/kustannuspaikat Mittariselosteet... 71

3 Yhtymävaltuustolle Koulutuskuntayhtymän talous on ollut useamman vuoden vakaalla pohjalla, mutta vuosi 2015 ja sitä seuraavat vuodet tulevat olemaan talouden kannalta haasteellisia. Julkisen hallinnon säästötoimet koskettavat poikkeuksellisen voimakkaasti myös ammatillista koulutusta. Yksikköhintoihin kohdistuvien leikkausten lisäksi rahoituksen painopiste tulee olemaan suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvassa rahoituksessa. Vuodesta 2017 alkaen rahoitus muodostuu perusrahoituksesta, jonka osuus on hieman alle 50 prosenttia, sekä suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksesta. Nykyisestä opiskelijamäärään perustuvasta rahoituksesta, samoin kuin toteutuneisiin kustannuksiin perustuvasta rahoitusjärjestelmästä, luovutaan. Uudessa rahoitusjärjestelmässä perusrahoitus määräytyy opiskelijavuosien ja vuotta kohden määräytyvän hinnan perusteella. Suoritusrahoitus määräytyy kalenterivuoden aikana suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien perusteella. Vaikuttavuusrahoitus perustuu nykyiseen tulosrahoituksen mittaristoon ja siinä huomioidaan työllistyminen, jatko-opintoihin sijoittuminen, keskeyttäminen, läpäisy ja uutena asiana opiskelija- ja työelämäpalaute. Vuoden 2015 alussa annettava rahoituslain uudistus ja yksikköhintojen pienentämiset tulevat vähentämään kuntayhtymän tuloja vuonna 2017 yli miljoonalla eurolla. Edessämme on toiminnan ja talouden sopeuttaminen niukkeneviin resursseihin. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteltu toisen asteen koulutuksen rakenteiden uudistamista. Uudistuksen tavoitteena on parantaa lukion ja ammatillisen koulutuksen koulutuspalveluita vastaamaan 2020-luvun työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin. Koulutuksen järjestäjiltä edellytetään nykyistä parempaa reagointikykyä, erikoistumista, toiminnan laatua ja resurssien tehokkaampaa käyttöä. Tavoitteisiin pyritään tiivistämällä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkkoa. Vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestäjiin perustuva järjestäjäverkko tulee voimaan Tällä hetkellä LSKKY on Suomen 31. suurin ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjä. Koulutuksen järjestäjiä on yhteensä 131. Kuntayhtymä tulee uudistamaan koulutustarjontaansa vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Aikuiskoulutuksessa keskitytään työelämän kannalta tärkeiden tutkintojen ja tutkintojen osien tarjoamiseen. Koulutusta räätälöidään entistä enemmän seudullisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Nuorisoasteen ammatillisessa koulutuksessa lisätään työvaltaista oppimista ja työssäoppimista. Tutkinnoista jopa puolet voidaan tulevaisuudessa suorittaa työpaikoilla työssäoppimalla. Digitaalisuuden hyödyntämistä kaikessa koulutuksessa tehostetaan ja opetussisältöjä uudistetaan vastaamaan tulevaisuuden ammatteja. Osa nykyisistä ammateista tulee poistumaan ja joillakin aloilla ammattitaitoisen työvoiman tarve vähenee jyrkästi. Kuntayhtymä keskittyy Varsinais-Suomen kehittämisen kannalta tärkeiden koulutusalojen tutkintojen kehittämiseen ja tarjoamiseen

4 Kuntayhtymän suuret rakennusmassat alkavat ikääntyä ja ne vaativat suuria peruskorjauksia. Suurien kiinteistöjen peruskorjaus ei onnistu ilman lainarahoitusta. Liedon opetustiloja lukuun ottamatta opetus Loimaalla ja Uudessakaupungissa annetaan kuntayhtymän omistamissa tiloissa. Kuntayhtymän toimintoja voidaan tulevaisuudessa keskittää nykyistä suurempiin kampuksiin Loimaalla ja Liedossa. Uudessakaupungissa on selkeä kampusalue. Liedon kunnalta vuokratuissa opetustiloissa on ollut pahoja sisäilmaongelmia, jotka kunta on luvannut hoitaa kuntoon vuoden 2014 ja 2015 aikana. Osana toisen asteen valtakunnallista rakenneuudistusta Loimaan kaupungin talous- ja strategiatyöryhmä asetti työryhmän selvittämään Loimaan lukiokoulutuksen siirtämistä osaksi kuntayhtymän toimintaa. Työryhmään kuuluvat Loimaan kaupungin sivistysjohtajan lisäksi lukion rehtori ja kuntayhtymäjohtaja. Työryhmän aikataulu on vuoden 2014 loppuun mennessä. Kuntayhtymä on tarjonnut kaikille lukiota ylläpitäville jäsenkunnille mahdollisuutta lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön tiivistämiseksi. Uudenkaupungin kaupunki harkitsee eroamista kuntayhtymästä ja selvittää mahdollisuutta järjestää toisen asteen ammatillinen koulutus ainoastaan Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan kanssa. Koulutuksen järjestämisluvan perusteella kuntayhtymä voi järjestää nuorten ja aikuisten ammatillista peruskoulutusta jäsenkunnissaan. Ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on enintään 1655 opiskelijaa vuosina Uudenkaupungin ero kuntayhtymästä olisi vakava asia kuntayhtymälle. Kuntayhtymän organisaation kehittämistä on jatkettu yhtymähallituksen toimeksiannon mukaisesti ja uudistetun organisaation on tarkoitus aloittaa Antti Virtanen kuntayhtymäjohtaja - 2 -

5 1 Yleisperustelut 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön syyskuussa ilmestyneen taloudellisen katsauksen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset, kuten Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea, ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Ennuste pitää sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen, eli tämän vuoden sisäinen kasvu muodostuu positiiviseksi. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 prosenttia johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,5 prosenttiin, josta n. 0,5 prosenttiyksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin. Kuluvan vuoden elokuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli työtöntä työnhakijaa. Tämän lisäksi tulee ns. piilotyöttömien määrä, joka on jo Kun sekä työttömyys, piilotyöttömyys ja vauhdittunut eläköityminen lasketaan yhteen, on työllisten osuus vuotiaista pudonnut 68,9 prosenttiin, joka on liian alhainen rahoittamaan pohjoismaista hyvinvointivaltiota. **arviotieto - 3 -

6 Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 prosenttia. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 prosenttia. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. **arviotieto Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia vuonna Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna Tässä vaiheessa vain osa ennustelaitoksista on julkaissut kokonaistaloudellisen ennusteen vuodelle Valtiovarainministeriön ennustaa vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia, ja muutkin ennusteen julkaisseet laitokset ennakoivat kyseiselle vuodelle hyvin samansuuntaista kasvua. Bruttokansantuotteen historiallisen matala kasvu ennusteajanjaksolla johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta

7 Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 prosenttia. Korotuksen talousarviovaikutus on puolet tästä eli 0,4 prosenttia. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia, mutta koska jo tänä vuonna voimaan tullutta vuosilomauudistusta rahoitettiin näistä varoista, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kunta-alalla keskimäärin 0,3 prosenttiin. Tästä puolen vuoden talousarviovaikutus on 0,15 prosenttia. Palkkakustannuksiin vaikuttaa myös 0,4 prosentin suuruinen palkkaperintö, minkä vuoksi sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6 prosenttia. Lisäksi palkka-kustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät, työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen muutokset. Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan säilyy tänä ja ensi vuonna noin 30 prosentissa, mutta vähitellen vuoteen 2018 mennessä maksujen arvioidaan laskevan 29,5 prosentin tuntumaan. Ammatillisen koulutuksen yksikköhintoihin ei tehdä vuonna 2014 kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen menovähennykset toteutetaan opiskelijamääriä vähentämällä ja leikkaamalla yksikköhintaa. Toisaalta nuorisotakuun toteuttamiseen annetaan lisää valtionosuutta. Vuosien 2015 ja 2016 yksikköhintojen leikkauksiksi ilmoitettiin viime syksynä -4,2 prosenttia nykytasoon verrattuna. Nyttemmin on saatu tietoa, että leikkaus vuodelle 2015 on -1,5 prosenttia laskettuna kuluvan vuoden tasosta. Vuoden 2016 osalta uutta tietoa ei ole - 5 -

8 ja vuonna 2017 toteutuu valtionosuusuudistus, joka kesäkuisten koelaskelmien perusteella vähentäisi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän valtionosuutta noin 1,4 M. Tästä noin puolimiljoonaa euroa poistuu oppilaitosmuotoisesta lisäkoulutuksesta johtuen siitä, että meillä on ollut runsaasti ei-tutkintotavoitteista koulutusta, johon jatkossa ei saa valtionosuutta. Jatkossa perusrahoitusta per opiskelija tulee olemaan vain noin 49 prosenttia. Suorituksiin perustuen rahoitusta tulee prosenttia ja vaikuttavuudesta (ent. tulosrahoitus) 6-10 prosenttia. Lisä- ja oppisopimuskoulutuksessa vastaavat prosenttiosuudet tullevat olemaan: vaikuttavuusrahoitus 5 prosenttia, suorituksiin perustuva rahoitus 60 prosenttia ja perusrahoitus 35 prosenttia Tiedot: Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus ja Suomen Kuntaliiton julkaisu Kuntatalous 3/ Talousarvio Kuntayhtymän talousarviovuosi on kalenterivuosi. Valtuuston on säännösten mukaan hyväksyttävä kuntayhtymälle talousarvio. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolme vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja taloussuunnitelma samanaikaisesti. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi, nyt vuosille Kuntalain säännöksissä korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa. Säännös edellyttää valtuuston sitoutumista asettamiinsa tavoitteisiin. Valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat koko suunnitelmakaudelle. Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kuntayhtymän rahoitustarpeen kattamiskeinot. Kuntayhtymän tavoitteiden toteutumista seurataan tasapainotetun tuloskortin ja siinä esitettyjen mittareiden kautta. Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja taloussuunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto kuntayhtymätasolla sekä Loimaan ja Uudenkaupungin tulosaluetasoilla, rahoituksesta yhtymähallituksen hyväksymällä tasolla ja investoinneista hanketasolla. Talousarvion sitovuustaso yhtymähallitukseen nähden on ns. osasto 3-taso, joita ovat: - 11 kuntayhtymäjohtaja - 12 talous- ja hallintojohtaja - 21 Myllykyläntie - 22 Hämeentie, Turuntie, Ylistaronkatu - 23 Liedon ammatti- ja aikuisopisto - 24 Aikuiskoulutus Loimaa - 25 Oppisopimustoimisto Loimaa - 26 Kiinteistöt Loimaa - 27 Ruokailupalvelut Loimaa - 28 Ammattistartti - 29 Tulosaluehallinto Loimaa - 31 Novidan opetus - 32 Aikuiskoulutus Uusikaupunki - 33 Oppisopimustoimisto Uusikaupunki - 34 Kiinteistöt Uusikaupunki - 35 Ruokapalvelut Uusikaupunki - 36 Yrityspalvelut Uusikaupunki - 37 Tulosaluehallinto Uusikaupunki - 6 -

9 1.3 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne ja tehtävät Rakenne ja tehtävät Kuntalain 65 määrittelee talousarvion rakenteen. Talousarviolla on kuntayhtymässä kolme päätehtävää. Ensiksi siinä asetetaan palvelutoimintaa ja investointihankkeita koskevat tavoitteet. Toiseksi talousarviossa budjetoidaan menot ja tulot käyttötalouden eri tehtäville ja investointihankkeille. Kolmanneksi talousarviossa osoitetaan, miten varsinainen toiminta ja investoinnit rahoitetaan. Talousarvion rakenne palvelee mainittuja kolmea tehtävää: tavoitteiden asettaminen tehtäville ja investointihankkeille sekä menojen ja tulojen budjetointi tehtäville ja hankkeille osoitetaan talousarvion käyttötalousinvestointiosissa. Toiminnan ja investointien rahoitus osoitetaan tuloslaskelma- ja rahoitusosassa. jotka määräävät suunnitelmien rakenteen. - kokonaistalouden ja rahoituksen näkökulma - tuloslaskelmaosa (tulorahoituksen riittävyys) - rahoitusosa (rahan lähteet ja käyttö) - toiminnan ohjauksen ja budjetoinnin näkökulma - käyttötalousosa - investointiosa Kuntayhtymän kokonaistaloutta kuvataan käyttötalous ja tuloslaskelmaosassa. Tuloslaskelmaosa on kuntayhtymän kokonaistaloudellinen laskelma, jonka tehtävänä on osoittaa tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Kuntayhtymän tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut. Tuloslaskelmaosan tunnuslukuja ovat toimintakateprosentti, vuosikateprosentti, tilikauden tulos ja taseen kertynyt yli- tai alijäämä. Muodollisesti tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla. Tilikauden tulos yksittäisenä suunnitelmavuotena voi olla yli- tai alijäämäinen. Kolmivuotisella suunnittelukaudella kuntayhtymän tulojen on katettava menot (sisältää myös poistot). Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Hankekohtaisissa tavoitemäärityksissä selvitetään, onko kyse uus-, laajennus vai korvausinvestoinnista. Lisäksi selvitetään tavoitellaanko investoinnilla palvelutuotannon määrän lisäystä, palvelukyvyn parantamista vai tuotannon tehostamista. Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan yhteydessä esitetään lisäksi toiminnan rahoitusta koskevat tavoitteet ja niiden toteutumista mittaavien tunnuslukujen tavoitearvot. Rahoitusosa tunnuslukuja ovat lainanhoitokate ja kassan riittävyys (pv). Taloussuunnitelma ja talousarvio ovat valtuuston toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Muut toimielimet ohjaavat palvelu- ja viranomaistoimintaa käyttösuunnitelmilla. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston talousarviossa ja taloussuunnitelmassa asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta

10 Yleisperiaatteena kuntayhtymän vuoden 2015 talousarviossa sekä suunnitelmissa lähdetään siitä, että kuntayhtymän menot sopeutetaan valtionrahoitukseen sekä kuntayhtymän omiin tuloihin. 1.4 Talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2015 Yhtymähallitus hyväksyi kokouksessaan talousarvion 2015 laadintaan yleiset taloutta koskevat ohjeet, joiden mukaan palkkojen korotukset saavat olla enintään yksi prosenttia ja muiden kustannusten nousu 1,7 prosenttia. Koska valtionosuuksia karsitaan keskimäärin 4,2 prosenttia vuoden 2013 tasosta, tulee löytää talouden tasapainottamiseen keinot (menojen karsinta/tulojen lisäys). Sosiaalivakuutusmaksuja lasketaan talousarvioon keskimäärin 29,2 prosenttia

11 2 Strategiatyön 2014 tulokset Kuntayhtymässä tehtiin laajalla rintamalla strategiatyötä keväällä 2014 pohtien kuntayhtymän olemassaoloa ja tehtävää, strategisia tavoitteita ja arvoja. Pohdinnan tuloksena kirkastuivat kuntayhtymän missio, visio, arvot ja strategiset painopistealueet: Missio Luotsaamme sinut elämään. Visio Kasvatamme tulevaisuuteen suuntaavia, vastuullisia ja aktiivisia ammattiosaajia. Arvot Oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, luovuus ja yhteisöllisyys - 9 -

12 3 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle Koko kuntayhtymä Strategiset painopistealueet Henkilöstö; Yhteistyö ja ammattiylpeys Asiakkuus; Yrittäjyys ja työelämä Ydinprosessit; Joustavat opintopolut, uusi tapa toimia, lupa kokeilla Talous; raamit toiminnan toteuttamiselle Toiminnallinen tavoite ja mittari Opettajien työelämäjaksojen vakiinnuttamisen jatko. Ikäohjelman laadinta. Kuntayhtymän strategisten painopistealueiden jalkauttaminen koko henkilöstön tietoisuuteen. Työvaltaisten oppimispolkujen kehittäminen ja opiskeluympäristöjen kehittäminen. Kestävä kehitys osaksi laadunhallintajärjestelmää Laadunhallintajärjestelmän saaminen osaksi strategista johtamista ja toiminnan ohjausta. Uusien pedagogisten opetusmenetelmien käyttöönotto. Talouden sopeuttaminen ammatillisen koulutuksen rakenteellisiin sekä valtionosuusuudistuksiin mm. kaikki aikuiskoulutus tutkintotavoitteiseksi. 3.2 Loimaan tulosalue Strategiset tavoitteet Perustutkintojen laajuudet opintoviikoista opintopisteisiin Työvaltaiset oppimispolut Yhteisöllisyys Oppimisympäristöjen kehittäminen Riittävien opetustilojen turvaaminen ja tilojen asianmukaisina pitäminen Toiminnallinen tavoite ja mittari Jatketaan tutkinnon perusteiden muutostyötä osaamispisteisiin kevään 2015 aikana ja otetaan käyttöön Muutos koskee uusia ja jatkavia opiskelijoita. Oppisopimus on vakiintunut tapa suorittaa tutkinto. Oppivuorot 2+1 -hankkeessa haetaan yhteistyökumppaneita ja levitetään oppisopimusmallia. Keväällä 2015 valmistuu ensimmäinen laajennetun työssäoppimisen polun opiskelijaryhmä. Hyödynnetään tästä ryhmästä saatuja kokemuksia ja laajennetaan käytäntö muille aloille. Kehitetään työpajatoimintaa osana joustavien opintopolkujen pedagogisena toteutusmuotona. Uuden opiskeluhuoltolain mukaisesti kehitetään opiskelijan, huoltajien ja henkilöstön osallisuutta koulun toiminnassa. Kuntayhtymän strategian mukaisesti opettajilla on lupa kokeilla ja sitä kautta kehittää oppimisympäristöä monipuolisemmaksi ja näin uudeksi tavaksi oppia. Tästä saatuja kokemuksia hyödynnetään suunniteltaessa tulevaisuuden oppimisympäristöjä. Huolehditaan opetustilojen tarvekartoituksesta suhteessa koulutustarjontaan. Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon, sisustusalan koulutusohjelman valmistelu ja aloittaminen syksyllä Liedon tilaratkaisut saatava päätökseen

13 Opettajien työelämäosaamisen ajan tasalla pitäminen Laadunhallintajärjestelmä Aikuiskoulutuksen tutkintotavoitteisuus M.O.T. hankkeen avulla pääsee opettajia työelämäjaksolle yhteensä 40 viikoksi vuoden 2015 aikana. Liedosta on lähdössä 2 opettajaa ja Loimaalta 6 opettajaa työelämäjaksolle. Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmän jalkauttaminen tiimitasolle. Aikuiskoulutuksen laatujärjestelmän jalkauttaminen aikuiskoulutusvastaaville. Kaikki aikuiskoulutus on tutkintotavoitteista koulutusta. Keskeyttämisen ehkäisy / laaduntarkkailu Työpaikkakouluttajakoulutuksen suorittamisen edistäminen. Oppisopimuskoulutuksen tietopuolisen koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien toteutuksen seurantakäytänteiden kehittäminen. 3.3 Uudenkaupungin tulosalue Strategiset tavoitteet Opiskelijahankinnan tehostaminen Opetuksen sisällön kehittäminen Opetusjärjestelyjen kehittäminen lupa kokeilla-periaatteella Opetusjärjestelyjen muu kehittäminen Toiminnallinen tavoite ja mittari Yrityskentän tuntemuksen lisääminen yläkouluissa. Opiskelijoiden työstämän esittelyvideon valmistaminen. Somen (Facebook, Instagram) käytön lisääminen markkinoinnissa. Erityisesti metallialan koulutuksen vetovoiman parantaminen yhdessä yritysten kanssa. Alueellisen elinkeinorakenteen erityistarpeiden huomioiminen opetuksessa. Opetuksen ja opetusvälineiden ajanmukaisuudesta huolehtiminen. Opettajien työelämätuntemuksen lisääminen. Opetussuunnitelmien ja toteutussuunnitelmien kehittäminen tutkintorakenneuudistuksen edellyttämällä tavalla. Neuvottelukuntien toiminnan kehittäminen. Joustavien opintopolkujen kehittäminen. Teoria- ja työopetuksen integroiminen. Ammatillisten ja attoaineiden linkittäminen. Samanaikaisopetuksen lisääminen. Pienryhmäopetuksen laajentaminen. Ammatillisten ohjaajien roolin edelleen selkiinnyttäminen. Osallisuuden lisääminen ja laajentaminen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Atk-ja mobiiliavusteisen opetuksen kehittäminen

14 Oppimisympäristön kehittäminen Opiskelijahuollon kehittäminen Aikuiskoulutuksen ja työelämän kehittäminen Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Kestävä kehitys Muu kehittäminen Oppimisympäristöjen kehittäminen työelämää muistuttaviksi. Oppimista tukevien ja tarkoituksenmukaisten tilaratkaisujen kehittäminen. Logistiikan alan opetustilojen uudelleen järjesteleminen. Osallistamisen edistäminen. Yhteisöllisyyden edistäminen. Ennakollistamisen kehittäminen. Palvelujen saatavuuden edelleen parantaminen. TYKE-tehtävän jatkaminen esimerkiksi esr-hankkeena. Yhteisseminaarien järjestäminen alueen yritysten ja koulutusalojen kanssa. Kohdennettujen koulutusteemojen kehittäminen. Somen (Facebook, Instagram, Twitter) käytön lisääminen markkinoinnissa. Tutkinnonosakoulutusten tarjonnan lisääminen. Opiskelijahankinnan edelleen tehostaminen. Laadun tarkkailun kehittäminen keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Kestävän kehityksen periaatteiden konkretisointi ja toteutus sekä opetuksessa että oppilaitoksen muussa toiminnassa. Käytöstä poistetun materiaalin uusiokäytön edistäminen. Ttarjolla olevan hankerahoituksen hyödyntäminen suunnitelmallisesti opetuksen kehittämiseen. Hallinto-ja tukipalveluiden keskinäisen yhteistyön lisääminen. Pilvipalvelun käyttöönoton tukeminen. Uudenkaupungin tulosalueen toiminnallisten tavoitteiden asettamisprosessi on uudistettu siten, että henkilöstöä on kuultu aiempaa paremmin. Jokainen koulutusala, aikuiskoulutusyksikkö, oppisopimustoimisto ja tukipalvelut asettivat omat toiminnalliset tavoitteensa. Materiaalia ja hyviä tavoitteita tuli kiitettävästi. Niistä Novidan johtoryhmä muodosti opiston yhteiset tavoitteet pitäen mielessä oppilaitoksen kokonaisuus, kuntayhtymän strategia ja alueelliset tarpeet

15 -13-4 Tasapainotettu tuloskortti 4.1 Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit vuosille Näkökulmat Keskeiset strategiset tavoitteet Ratkaisevat menestystekijät Mittarit Toteutuma 2013 Tavoite 2014 Toteutuma Tavoite /arvio Henkilöstö ja toiminnan uusiutumiskyky Asiakkaat ja yhteistyötahot - ammatti-taitoinen ja motivoitunut henkilöstö - opettajat perehtyneet hyvin alansa työelämään ja sen kehitysnäkymiin - työelämän tarpeiden mukainen tutkinto- ja kurssitarjonta - pysyminen kehityksen eturintamassa - pätevän henkilöstön saanti, onnistunut rekrytointi - ennakointitoiminta laajaa työhallinnon ja työelämän kanssa - oppimisympäristöt soveltuvia koko ikäluokkaa ja elinikäistä oppimista varten - läheinen yhteistyö työelämän kanssa opetuksen toteutuksessa ja opetusvälineiden käytössä -osallistuminen tiiviisti alueen kehittämiseen - henkilöstön osaaminen - henkilöstön työkyky ja motivaatio - joustavat työajat ja -muodot - koulutustarjonnan uusiutumiskyky - tutkintotiimien innovatiivisuus - johtamisen ja esimiestoiminnan tasokkuus - tilojen ja välineiden ajanmukaisuus - koulutustarjonnan vetovoimaisuus - yhteisten kehittämishankkeiden määrä työelämän, kehittämiskeskuksen ja Turun amk:n kanssa - aikuiskoulutuksen joustavuus ja laatu - asiakaspalautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen 1. päteviä opettajia % päätoimisista 2. henkilöstökoulutus % palkoista 3. henkilöstökyselyn tulos 4. ulkopuolinen kehittämisrahoitus /v 5. uusia koulutustutkintoja kpl/vuosi 6. % ikäluokasta ammatilliseen koulutukseen alueella peruskouluittain 7. asiakaspalautteen tulos 8. aikuiskoulutuksen volyymi opiskelijatyöpäivinä 81,25 % 1,65 % 3, ,15 % ei tehty % 3,5 % 3, % 4 ( * * ) asteikko ,1 % 1,5 % 3, n.50 % 2,9 ( ** ** ) käytetty asteikko % 5 % >3, > 55 % >3, Ydin- ja tukiprosessit Talous -ryhmätyöskentelyn, verkostoitumisen ja yhteistyön syventäminen -yhteistyö valmistuneiden työllistämisessä - kokonaisvaltainen toiminnan suunnittelu ja ohjaus - toiminnan arviointijärjestelmä - systemaattinen palautteen kerääminen ja sen tulosten hyödyntäminen - kustannusten hyvä hallinta - riittävä investointikyky - oppimisen teho ja laatu - opetusjärjestelyjen joustavuus - koulutuksen osuvuus, asiakastyytyväisyys, valmistuminen ammattiin normiajassa, erityisopetuksen teho - kaksoistutkintojen kehittäminen yhteistyössä lukioiden kanssa - sähköinen toiminnan ohjausjärjestelmän käyttöönotto - esimiestoimintaa palvelevat kustannusten seurantajärjestelmät - välineiden ja tilojen uusiminen - tutkinnot toteutettava vos-rahoituksella 9. koulutuksen vaikuttavuus 10. opiskelijapalautteen tulos 11. suhteellinen velkautuneisuus % 12. vuosikate % poistoista ei mitattu 3,6 23,4 % 343,3 % 25 3,8 20 % 150 % 19,9 3,8 21 % 170 % >1,5 >3,5 10 % 150 % mittariselosteet sivulla 71

16 4.2 Tulostavoitteet Keskeisimpien taloutta kuvaavien tunnuslukujen pysyttäminen nykyisessä tasossaan tai tunnusluvun parantaminen. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Talousarvio 2015 Käyttösuunnitelma II 2014 Tilinpäätös 2013 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän historiatietoja Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2011 Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista 73,1 39,1 12,5 * ) 8,18 * ) 7,18 Vuosikate / poistot % 104,6 77,4 343,3 229,3 236,7 Investointien tulorahoitus % 106,6 75,2 263,3 123,0 26,5 Kassan riittävyys, pv 26,7 12,4 33,6 Suhteellinen velkaantuneisuus % 23,4 26,3 34,3 Lainanhoitokate 2,1 1,4 6,4 1,8 19,9 Omavaraisuusaste, % 69,1 65,2 57,4 Toimintakate % 4,7 3,2 12,6 8,5 7,3 * ) vuosikate % Ammatilliset koulutuskuntayhtymät Tilinpäätös Tilinpäätös Vuosikate % 9,4 7,8 Vuosikate/poistot, % 174,7 144,3 Investointien tulorahoitus % 82,6 67,0 Kassan riittävyys, pv 59,0 47,0 Suhteellinen velkaantuneisuus % 25,2 23,5 Lainanhoitokate Omavaraisuusaste, % 76,0 76,9 Henkilöstökulut kok. kuluista, % 62,7 61,8 Palveluiden ostot kokonaiskuluista, % 16,0 16,8 Aineet, tarvikkeet, tavarat kok. kuluista, % 10,4 10,9 Rahoituskulut kokonaiskuluista, % 0,3 0,3-14 -

17 5 Investointisuunnitelma vuosille (euromääräinen yhteenveto) 5.1 Yhtymävaltuuston sitovuustaso Vuodet Rakennusinvestoinnit, Loimaan tulosalue yhteensä Uudenkaupungin tulosalue Rakennusinvestoinnit yhteensä Irtaimistoinvestoinnit, Loimaan tulosalue Uudenkaupungin tulosalue Kuntayhtymä Irtaimistoinvestoinnit yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ

18 5.2 Yhtymähallituksen sitovuustaso Vuodet Rakennusinvestoinnit, Loimaan tulosalue yhteensä Korvausinvestoinnit Hämeentie: päärakennuksen saneeraus, suunn Hämeentie; liitokset kunnalliseen viemärilaitokseen Myllykyläntie; ryhmäkeskuksen uusinta, päärak Myllykyläntie; Monitoimikenttä Myllykyläntie; Autopaikoituksen lisäys, pihan sv- viem. ja valaistus Myllykyläntie; työpajasiiven muutokset Myllykyläntie; Levyosaston poistoilman suodatus ja kohdepoistot Myllykyläntie; kosmetologikoulutus Turuntie; ilmanvaihtokoneen uusinta Turuntie; auditorion saneeraus (AV-tekn, pinnat) Turuntie; aulatilan saneeraus, tekn. uusinta Ylistaronkatu; vesikaton uusinta, matala osa Laajennusinvestoinnit Myllykyläntie; opetuskeittiön rakentaminen, päädyn laajennus ja muutos Lieto; autotalli Pajakujalle Uusinvestoinnit Hämeentie; vanhan konehallin peruskorjaus Hämeentie; logistiikkahallin lämmitys ja ilmanvaihto Hämeentie; halli Myllykyläntie; paloilmoitin järjestelmän laajentaminen työpajasiivessä Lieto; Tilaratkaisujen kartoitus, hankesuunnittelu Myllykyläntie; Puuhamaan piha-alueen sorastus ja ymp. viimeistely Uudenkaupungin tulosalue yhteensä Korvausinvestoinnit Novida; Lounaspaikan saneeraus Novida; A-rakennus (cat-osaston) ilmastoinnin suunnittelu ja uusiminen Novida; auto-os. pienkoneiden korjaamotilan suunn. ja rakentaminen Novida; opiskelijoiden oleskelutilojen suunnittelu ja tekeminen Novida; F-rakennuksen (säh-osaston) ilmastoinnin suunn. ja uusiminen Novida; C-rakennuksen (auto-osaston) ilmastoinnin uusiminen Novida; A-rakennuksen peltikaton uusiminen Novida; F-rakennuksen peltikaton uusiminen Novida; tiiliseinien uusiminen: A-rakennus (osittain) B-rakennus eteläpääty Novida; D-rakennuksen (metalliosasto) ilmastoinnin suunnittelu ja uusiminen Novida; F-rakennuksen (sähkö -osaston) ikkunoiden uusiminen Novida; C-rakennuksen (auto-osasto) nosto-ovien uusiminen 2 kpl

19 Vuodet Laajennusinvestoinnit Novida; varastorakennuksen laajennus Novida; D-rakennuksen seinien korjaus ja C-rakennuksen laajennus Uusinvestoinnit Novida; Logistiikan varastopalvelujen koulutusohjelman suunnittelu ja tot Novida; Logistiikan osaston kalustosuojan suunnittelu ja valmistus (kylmä) Novida; Logistiikan työskentely- ja sos. tilojen suunn. ja rakentaminen Rakennusinvestoinnit yhteensä Irtaimistoinvestoinnit, Loimaan tulosalue Myllykyläntie Sähköosasto Valokuitumittaus- ja tarkistuslaitteisto+ koulutus Automaation opetuslaitteisto + koulutus Henkilönostin Pakettiauto henkilö- ja tarvikekuljetuksiin Kiinteistöautomaation opetusvälineistö Tietoliikennetekniikan mittauslaitteisto Kone- ja metalliosasto NC-levyntaivutuskone Polttoleikkauskoneen ohjelmoinnin päivitys Kanttikoneet Virtuaalihitsauslaite akselinen työstökeskus Manuaalisorvi Hiusala Kosmetologikoulutus Hämeentie Logistiikka kuorma-autojen uusiminen perävaunu Avant (kuorma-auto) trukin uusiminen pyöräkuormaajan uusiminen kurottajan uusiminen kuorma-auton uusiminen Luonnonvara-ala metsätraktorin uusiminen etukuormaajatraktorin uusiminen hakkuri Lieto Talotekniikka oppimisympäristöjen uudenaikaistaminen, älytaulut opetuksen yhteiset; eri alojen opetusvälineitä

20 Vuodet Uudenkaupungin tulosalue Auto-osasto pakokaasun poistojärjestelmän päivitys (hallin katossa) paineilmaputkiston saattaminen ajantasalle, letkukelat seinille autonostimen hankinta vanhan tilalle induktiokuumennin ja auton pintapellin oikaisulaitteet Kone- ja metalliosasto Sähköosasto laitteiden uusiminen teollisuusrobotti Ilmanvaihtojärjestelmän opetuslaitteisto MPS-asema tai vastaava kokonaisuus uuden asennustilan kalustaminen Rakennusosasto Rakennusosasto; Auto/minibussi Logistiikka työntömastotrukki henkilöauton, Hiace, korvaaminen uudella vaihtolavojen korvaushankinta Catering yhdistelmäuuni bankettikasetilla, hupulla ja alustalla ruokasalin pöytälevyjen uusiminen, tuolien hankk. ja pääll opetuskeittiön laitekannan uusiminen ja uudelleen järjestäminen Ruokapalvelut Ruokapalvelut; raepesukone Ruokapalvelut; ruokasalin tuolien kunnostaminen IT-osasto ATK1, ATK2 työasemat ja monitorit kameravalvonnan laajentaminen koko piha-alueelle Kuntayhtymä WLAN-tukiasemia kiinteistöihin Irtaimistoinvestoinnit yhteensä Rakennus- ja irtaimistoinvestoinnit yhteensä

21 Rakennusinvestoinnit 2015 Novida; ; 35 % Hämeentie; ; 36 % Lieto; ; 8 % Ylistaronkatu; 0; 0 % Turuntie; 0; 0 % Myllykyläntie; ; 21 % Rakennusinvestointisuunnitelma vuodet Hämeentie Myllykyläntie Turuntie Ylistaronkatu Lieto Novida

22 Irtaimistoinvestoinnit 2015 Kuntayhtymä ; ; 10 % Myllykyläntie; ; 14 % Novida; ; 19 % Lieto; ; 19 % Hämeentie; ; 38 % Irtaimistoinvestointisuunnitelma vuodet Myllykyläntie Hämeentie Lieto Novida Kuntayhtymä

23 Perustelut investoinneille: Loimaan tulosalue: Rakennusinvestoinnit: Hämeentien päärakennuksen saneerauksen suunnitteluraha on esitetty vuodelle 2016, samoin kuin vanhan konehallin peruskorjauksen suunnittelun aloitus. Logistiikka- hallin kylmän osan muuttaminen lämpimäksi tilaksi vaatii lämmönjakelu- ja ilmanvaihtojärjestelmän rakentamisen. Näihin toimenpiteisiin on esitetty investointiraha vuodelle Tilaa tullaan jatkossa käyttämään myös raskaskoneasentajien koulutustilana. Uutena hankkeena Myllykyläntielle on otettu määrärahavaraus vuodelle 2017 kosmetologikoulutuksen aloituksen vaatimiin muutostöihin. Paloilmoitinjärjestelmän laajennus työpajasiivessä ja ryhmäkeskuksien uusinta perustuvat PTS- suunnitelmaan lähivuosien peruskorjaustarpeista. Työpajasiiven muutokset ovat tarpeen mm. metalliosaston runsaan konekannan vuoksi. Hankeen valmistelu on siirretty suunnitteluvuosien lopulle. Myllykyläntien päärakennuksen laajennussuunnittelu on käynnistynyt uuden opetuskeittiön lisätilatarpeesta ja päärakennuksen vanhimman osan saneeraustarpeista. Hankeen jatkovalmisteluun esitetään suunnittelurahaa vuodelle Turuntien auditorio tarvitsee ajanmukaistamista. Ilmanvaihtokoneen uusinta Turuntiellä ja aulatilan saneeraus sekä talotekniikan uusinta perustuvat PTS- suunnitelmaan. IV- koneen uusintaan esitetään määrärahaa vuodelle Ylistaronkadun vesikaton uusimisesitys perustuu kuntokartoitukseen. Liedon ammatti- ja aikuisopiston Pajakujan tontille on suunnitelmissa toteuttaa opetukseen liittyvänä harjoitustyönä varasto- / autotallitilaa. Sisäilmaongelmat haittaavat opetuksen järjestämistä Liedon kunnalta vuokratuissa Opintien koulutiloissa. Joten Liedon tilaratkaisujen kartoitukseen ja hankesuunnitelman tekoon on esitetty suunnittelurahaa myös vuodelle Irtaimistoinvestoinnit: Loimaan tulosalueen irtaimistoinvestoinnit ovat opetussuunnitelmaperusteisen opetuksen tarvitsemia työvälineitä ja -koneita. Kuorma-auton uusimisen yhtenä perusteluna on kuorma-autokaluston vanheneminen, jolloin huolto- ja korjauskustannukset nousevat huomattavasti. Toisena perusteena on kaluston vanheneminen, eli tarvitaan uusia opetusvälineitä, kuten digipiirturi jne. Hämeentien Logistiikka-alalla on tällä hetkellä käytössään käytettynä hankitut pyöräkuormaajat pienempi Avant ja suurempi Volvo. Näille tarvitaan lisäksi välikooksi työelämässäkin paljon käytetty malli Avant. Trukin uusiminen; Logistiikan koulutusalalle ostettiin paljon koneita mahdollisimman halvalla, jotta opetus saatiin hoidettua, koska opiskelijamäärä kasvoi nopeasti. Hankitusta kalustosta yksi on tullut tiensä päähän ja sen uusimisesta on kysymys. Opetuksen toteuttamien edellyttää toimivaa ja ajanmukaista kalustoa. Nykyinen metsä- ja myös muussa opetuskäytössä oleva traktori Valmet 6300 on vuosimallia Kaluston vaihto uuteen alentaa korjauskustannuksia ja samalla opetuskäyttöä varten saadaan ajanmukaisella tekniikalla varustettu traktori, jonka hydrauliikan

24 tuotto on riittävä kouraharvesterin käyttöä varten. Maatalouden metsäopetusta laajennetaan metsuriperusteisestä moottorisahalla tapahtuvasta toiminnasta traktoriperusteiseen toimintaa, kuten myös todellisessa työelämässä on tapahtunut. Uudenkaupungin tulosalue: Rakennusinvestoinnit: A-rakennuksen (cat-osaston lounaspaikan) ilmastointi on vuodelta 1973 silloin kun rakennus on rakennettu. Ilmastointilaitteet piti uudistaa vuonna 2004 kohteen korjauksen yhteydessä, mutta uudistustyö ei toteutunut. Nykyisissä laitteissa ei ole lämmön talteen ottoa, joka on tarpeen energian säästämiseksi. Huoltokustannuksia saadaan pienemmäksi uudistuksen myötä. Suunnittelutyö on käynnistetty ja toteutus ajoittuu vuoteen Varaston laajennus on tarkoitettu sähköosastoa varten, jolloin se on varastona ja opetuspisteenä. Varaston toteuttaminen oli suunnitelmissa v. 2002, jolloin rakennusosaston halli tehtiin. Laajennuksen rakentaminen on käynnistynyt ja työn loppuunsaattamiseen tarvitaan määrärahaa ensi vuodellekin. Pienkoneiden ja perämoottoreiden korjaukseen tarkoitettu tila saneerataan autoosaston nykyisiin tiloihin. Tavoitteena on paikallisten palvelutarpeiden ja nuorten työllistämismahdollisuuksien lisäys. Logistiikan perustutkinnon opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut. Myös opettajien määrä on lisääntynyt. Opettajien työtilojen laajentamiseen varataan suunnitteluraha. Sähköosaston ja auto-osaston ilmastoinnin saneerauksen suunnitteluun varaudutaan ensi vuonna. Työsalien nosto-ovien uusintaa jatketaan uusimalla auto-osaston kaksi nosto-ovea. Irtaimistoinvestoinnit: Opetuskeittiön laitekannan uusiminen. Laitteita karsittu edelliseen verrattuna, hintaarvio laskenut yli Yhdistelmäuuni puuttuu kokonaan, kotitalousliedet ovat huonokuntoisia eivätkä vastaa ammattikäyttöön tarkoitettuja liesiä. Kunnon esipesuallas ja induktioliedet puuttuvat kokonaan. Luokat ATK1 ja ATK2 työasemat ja monitorit: koneet vanhentuneet. Kameravalvonnan laajennus kaikille piha-alueille; nykyinen valvonta ei kata koko piha-aluetta. Vaihtolavojen korvaushankinta, vanhat lavat käyttöikänsä lopussa. Raepesukone; Vanha elinkaaren päässä (13 v vanha), korjattu useasti kevään aikana. Ei kannata enää korjauttaa. Uuden asennustilan kalustaminen: Asennuksen opetuspisteiden toteuttaminen. Ilmanvaihtojärjestelmän opetuslaitteisto; kiinteistöautomaation opetus

25 6 Talousarvion rahoitusosa TP KS 2 TA TS TS Toiminnan rahavirta Vuosikate +/ Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät +/ Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin + Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta +/ Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - Antolainasaamisten vähennykset + Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset +/- Vaikutus maksuvalmiuteen +/ Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 6,4 1,4 2,1 2,0 2,0 Kassan riittävyys, pv 35,7 Rahoituslaskelman kaikkia lukuja ei voida esittää, koska ne tulevat vasta kyseisen vuoden taseesta

26 7 Henkilöstön määrän kehitys suunnitelmakaudella Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän henkilöstön määrä on vuoden 2014 lopussa arviolta 285 (ed.v. 292), näistä vakinaisia 204 (ed.v. 206) ja määräaikaisia 81 (ed.v.86). Lisäksi sivutoimisia opettajia on noin 15 (ed.v. 10). Valtionosuuksien leikkausten vuoksi henkilöstömäärää joudutaan jo talousarviovuonna hallitusti vähentämään. Eläkkeellesiirtymisten tai irtisanoutumisten yhteydessä henkilöstötarve arvioidaan aina uudelleen. Lähiopetustuntien lukumäärä ja ryhmäkoot, jotka eivät saa olla liian pieniä, ratkaisevat opettajatarpeen. 8 Toiminnan tuloksellisuus Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus otettiin ensimmäisen kerran osaksi yksikköhinnan määräytymisperustetta vuoden 2006 rahoituksessa. Tuloksellisuutta kuvaavia mittareita on kehitetty vuosien aikana, mutta oleelliset osat ovat pysyneet samana. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden kannalta keskeisimpinä tekijöinä on pidetty sitä, kuinka hyvin valmistuneet työllistyvät tutkinnon suorittamisen jälkeen, mikä on jatko-opintoihin siirtymisen aste, saadaanko koulutus suoritettua määräajassa, keskeytetäänkö opinnot sekä kuinka pätevää opetushenkilöstö on ja kuinka paljon henkilöstön kehittämiseen panostetaan. Tulosmittarit vuosien rahoituksessa ovat olleet samoja. Vuoden 2011 alusta ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusrahoitusta uudistettiin. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaan tuloksellisuuden perusteella määräytyvä osuus on enintään kolme prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen valtakunnallisista kokonaiskustannuksista. Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään neljälle viidesosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä. Aikaisemmat työllistymis-, jatko-opiskelu-, keskeyttämis- ja läpäisymittari on vuonna 2011 tapahtuneen tuloksellisuusrahoituksen uudistamisen yhteydessä yhdistetty yhdeksi vaikuttavuusmittariksi, jonka painoarvo on 90 %, opettajien kelpoisuusmittarin painoarvo on 7 % ja henkilöstön kehittämismittarin painoarvo on 3 %. Näistä kolmesta muodostetaan tulosindeksi kullekin koulutuksen järjestäjille. Tulosindeksistä riippuu se, pääseekö koulutuksen järjestäjä niiden 4/5 joukkoon, jotka tulevat saamaan tulosrahoitusta. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän tiedot vuosilta : Vuosi Tarkastelussa Vaikuttavuus- Kelpoisuus- Henkilöstön Tulosolevat opiskelijat mittari, 90 % mittari, 7 % kehittämis- indeksi mittari, 3 % ,8 80 2, , , ,2 78, ,9 76,8 3, ,1 2,9 978 Ammatillisen peruskoulutuksen tulosmittariseloste ja raportit koulutuksen järjestäjäkohtaisista tulosmittareista, tulosindeksistä ja taustatiedoista löytyvät Opetushallituksen sivuilla

27 9 Talousarvio 2015 Yhtymävaltuuston hyväksyttävät määrärahat (mukana sis. tulot/menot) 1. Käyttötalousosa (sis.poistot) Vastuuyksikkö Menot Tulot Netto.10 Kuntayhtymä Loimaan tulosalue (Lähde) Uudenkaupungin tulosalue (Koski) Käyttötalous yhteensä Rahoitus Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Käyttötalous ja rahoitus yhteensä Investoinnit Rakennusinvestoinnit Irtaimistoinvestoinnit Yhteensä

28 Yhtymähallituksen hyväksyttävät määrärahat (mukana sis. tulot/menot) 1. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto (sis.poistot) Vastuuyksikkö..11 Kuntayhtymäjohtaja (Virtanen) Talous- ja hallintojohtaja (Suonkanta) Kuntayhtymä yhteensä Myllykyläntie (Tevasaari) Hämeentie, Turuntie, Ylistaronkatu (Lähde) Liedon toimipaikka (Asula) Aikuiskoulutus (Lähde) Oppisopimustoimisto Loimaa (Lähde) Kiinteistöt (Suonkanta) Ruokapalvelut (Suonkanta) Ammattistartti Tulosaluehallinto Loimaa (Lähde) Loimaan tulosalue yhteensä Novidan opetus (Koski) Aikuiskoulutus (Koski) Oppisopimustoimisto Uusikaupunki (Koski) Kiinteistöt (Koski) Ruokapalvelut (Koski) Yrityspalvelut (Koski) Tulosaluehallinto Uusikaupunki (Koski) Uudenkaupungin tulosalue yhteensä Käyttötalous yhteensä Kiinteistöjen ja ruokapalveluiden poistot on vyörytetty sisäisiksi poistomenoiksi koulutusaloille ja vastaavasti sisäisiksi poistotuloiksi kiinteistöihin ja ruokapalveluihin. Kiinteistöt (Suonkanta) Ruokapalvelut (Suonkanta) Kiinteistöt (Koski) Ruokapalvelut (Koski) Rahoitus Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Käyttötalous ja rahoitus yhteensä Investoinnit Rakennusinvestoinnit Irtaimistoinvestoinnit Yhteensä

29 Talousarvion 2015 kokonaismenot (ulkoiset) % Käyttötalousmenot ,7 % Investoinnit ,1 % Rahoituskulut ,1 % yhteensä ,0 % ,7 % 4,1 % ,1 % Käyttötalousmenot Investoinnit Rahoituskulut Toimintakulujen (ulkoiset) jakaumaa v % Kuntayhtymän yhteiset ,6 % Kuntayhtymän yhteiset hankkeet ,0 % Kiinteistömenot ,0 % Ruokailu ,5 % Opetus ,5 % Tulosaluehallinnon hankkeet ,9 % Tulosaluehallinto ,6 % Yhteensä ,0 % Opetus 73,5 % Tulosaluehallinnon hankkeet 0,9 % Tulosaluehallinto 2,6 % Ruokailu 5,5 % Kiinteistömenot 11,0 % Kuntayhtymän yhteiset hankkeet 1,0 % Kuntayhtymän yhteiset 5,6 %

30 Toiminnan kokonaisrahoitus v (ulkoiset) % Ammatillinen peruskoulutus, valtionosuus ,84 % Ammatillinen lisäkoulutus, valtionosuus ,15 % Oppisopimuskoulutus, valtionosuus ,50 % Muut myyntitulot ,35 % Maksutuotot ,29 % Tuet ja avustukset ,29 % Muut toimintatuotot ,58 % Yhteensä ,00 % Ammatillinen peruskoulutus, valtionosuus 79,8 % Muut toimintatuotot 0,6 % Ammatillinen lisäkoulutus, valtionosuus 3,2 % Tuet ja avustukset 1,3 % Maksutuotot 0,3 % Muut myyntitulot 8,4 % Oppisopimuskoulutus, valtionosuus 6,5 % Talousarvion 2015 menot menolajeittain (ulkoiset) % Henkilöstökulut ,91 % Palvelujen ostot ,32 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,98 % Avustukset ,03 % Muut toimintakulut ,76 % yhteensä ,00 % Henkilöstökulut 67,91% Palvelujen ostot 16,32% Muut toimintakulut 2,76% Avustukset 0,03% Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12,98%

31 10 Opiskelijamäärät ammatillisessa peruskoulutuksessa Koulutusala TA 2015 laadinnassa käytetyt opiskelijamäärät vuoden 2014 painotettu opiskelijamäärä aloittain luonnonvara-ala, Loimaa tekniikan ja liikenteen ala Loimaa Loimaa Logistiikka Lieto Novida Novida Logistiikka yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden ja hallinnon ala Loimaa Lieto Novida luonnontieteiden ala Loimaa 0 0 Lieto Novida 0 2 matkailu-, ravitsemis- ja talousala majoitus- ja ravitsemisala Loimaa Novida sosiaali- ja terveysala kauneudenhoitoala sosiaali- ja terveysala Loimaa Lieto Novida kulttuuriala artesaanit audiovisuaalinen viestintä Loimaa Novida 0 0 ammattistartti 0 0 Loimaa 0 0 Lieto 0 0 YHTEENSÄ KAIKKI Tästä Loimaa Lieto Novida Novida; 539; 32 % Opiskelijamäärät TA 2015 Lieto; 243; 14 % Loimaa; 918; 54 %

32 aritmeettinen keskiarvo Opiskelijamäärät oppisopimuksessa PT Arit.ka Arit.ka PT Loimaa 75,5 98,0 PT Uusikaupunki 49,5 57,0 PT-yhteensä 125,0 155,0 AT AT Loimaa 33,0 39,5 AT Uusikaupunki 30,5 60,0 EAT Jakautuminen Loimaan tulosalueella eitutk.tav. EAT Loimaa Loimaa 10 % 17 % attutkinnonosa Loimaa 1 % EAT Uusikaupunki 34 % EAT Loimaa 26,5 40,5 AT EAT Uusikaupunki 47,5 74,0 AT Loimaa Uusikaupunki at-eat yhteensä: 22 % PT Loimaa 21 % 50 % Loimaa 59,5 80,0 Uusikaupunki 78,0 134,0 at-eat yhteensä 137,5 214,0 ei-tutkinto tavoitteinen Oppisopimus ja ammatillinen i-utk.tav. Loimaa 15,0 3,0 lisäkoulutus 2014 i-utk.tav. Uusikaupunki 12,5 7,5 attutkinnonosa 250,0 ei-tutk.tav. yhteensä 27,5 10,5 ei-tutk.tav. yhteensä yhteensä 200,0 at-tutkinnonosa 9 % 1 % 150,0 Loimaa 1,5 0,5 100,0 Uusikaupunki 1,0 50,0 at-tutkinnonosa yhteensä 2,5 0,5 0,0 PTyhteensä lisäkoulutus yhteensä (AT+EAT+eitutk.tav.) at-eat 43 % yhteensä säk.yht. Loimaa 76,0 83,5 47 % säk.yht. Uusikaupunki 91,5 141,5 lisäk.yhteensä 167,5 225,0 Yhteensä Loimaa 151,5 181,5 Uusikaupunki 141,0 198,5 Tulosalueet yhteensä 292,5 380,0 PT (perustutkinto), AT (ammattitutkinto), EAT (erikoisammattitutkinto) Jakautuminen Uudenkaupungin tulos alueella PT Uusikaupunki 35 % Vuosien 2013 ja 2014 vertailu ei-tutk.tav. Uusikaupunki 9 % attutkinnonosa Uusikaupunki 1 % 2014 Arit.ka 2013 Arit.ka