Säilyykö järvilohi kalastossamme?

Transkriptio

1 Säilyykö järvilohi kalastossamme? Jorma Piironen LUKE Joensuu Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Muonio 1

2 Esityksen sisältö Oi niitä aikoja. Miksi järvilohella menee heikosti Miten säilytys on tähän asti hoidettu Nykytilanne ja sen ongelmat Joidenkin ongelmien ratkaisuja Ala-Koitajoki ja kärkihankkeet Pielisjoella ja Lieksanjoella 2

3 Mikä järvilohi? Salmo salar m. sebago (Girard) Atlantin lohen makean veden muoto Kehittynyt merivaelteisista populaatioista, jotka menettivät meriyhteyden maankohoamisen seurauksena viimeisen jääkauden jälkeen noin vuotta sitten Noin 20/2500 lohipopulaatiosta järvilohia Elinkierto pääpiirteissään samanlainen kuin merilohella Ossi Seppovaara (1962) todisti tieteellisesti järvilohen olemassaolon Paikalliset kalastajat puhuivat alavetisestä eli järvilohesta erotuksena ylävetisestä (kudulle laskeutuva taimen) 3

4 Oi niitä aikoja. 4

5 Ala-Koitajoen Pamilonkoski Noin 70 m 3 /s Noin 6 m 3 /s 5

6 Arvioidut luonnontilaiset poikastuotantoalueet ja vaelluspoikastuotanto Joki MQ, m 3 /s Pinta-ala, ha Vaelluspoikasia/v Pielisjoki Ala-Koitajoki Lieksanjoki yhteensä

7 Voimalat ja padot Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa Hiiskosken pato 1955 Kaltimo 1958 Pamilo 1955 Kuurna 1971 Utrankosket 7

8 Lieksanjoki, voimalat ja padot Future Missions 8

9 Miksi järvilohi on nyt äärimmäisen uhanalainen? luontaisesti pieni populaatio kärsinyt jokien ruoppauksista, kanavoinnista, puun uitosta, liiallisesta kalastuksesta vesivoimaloiden rakentaminen ja 1970-luvuilla tärveli luontaiset lisääntymisalueet ja esti kutunousun populaatiokoko romahti > geneettinen pullonkaula > suurin osa perinnölli- sestä muuntelusta menetetty menetettyjä geenimuotoja ei saa takaisin, vaikka populaatiokoko kasvaa Kuurnan voimala Pielisjoessa 9

10 Järvilohen nykytila Äärimmäisen uhanalainen => sukupuuton uhka Kokonaan viljelyn ja istutusten varassa Vähän perinnöllistä muuntelua > sukusiitosriski kasvaa, sopeutumiskyky heikkenee Vähän kutukaloja, heikot istutustulokset (poikkeuksiakin on) Kutukalat pienempiä ja nuorempia kuin luvulla Nopeakasvuisimmat ja suurimmiksi kasvavat eli myöhään sukukypsiksi varttuvat lohet joutuvat helpommin pyydetyiksi > alamittasäätelyn ongelma? 10

11 Jäljellä vähän perinnöllistä muuntelua pitääkö olla huolissaan? 23 eurooppalaisen lohipopulaation mikrosatelliittimuuntelu Tonteri et al (2005) (C.Primmer) Alleleic diversity Observed Heterozygosity Anadromous population Land-locked population Population

12 Todisteita sisäsiitosheikkoudesta Perinnöllisesti muuntelevammat järvilohet aggressiivisempia kuin ne lajitoverinsa, joiden muuntelun taso alhaisempi (Tiira et al. 2003) Epämuodostuneet viljelylaitoksessa syntyneet poikaset vähemmän muuntelevia kuin normaalit kalat (Tiira et al. 2006)

13 Järvilohen säilyttäminen täysin riippuvainen emokalanviljelystä ja poikasistutuksista lähes 50 vuotta v:teen 1989 saakka istukkaat Kuurnasta saatujen jälkeläisiä v:sta 1983 alkaen Enonkoskelle on perustettu uusi emokalasto joka vuosi Pielisjoesta ja Lieksanjoesta (v:sta1992) pyydetyistä kutukaloista niiden jälkeläisistä laitosemoja > mäti poikastuotantoon noin 6-7 vuoden sukupolvikierto säilytysistutukset Pielisjokeen ja Lieksanjokeen LUKE: Enonkoski Viljelyvastuu 1980-luvulta alkaen 13

14 Kuurna, Pielisjoen alin voimalaitos Future Missions 14

15 Kutuvalmis järvilohi Kuurnasta, Pielisjoesta (4+-6+, noin 3-4 kg) 15

16 Kuurnasta, Pielisjoesta saatu järvilohikoiras (5+-6+, noin 5-6 kg) 16

17 Mädin ja maidin käsittely Kutukalojen lypsyt Kuurnassa Mäti ja maiti Enonkoskelle (noin 120 km) Mädin ja maidin säilytys jäärouheen päällä 0 C:ssa (toimii väh. 2 viikkoa). Maiti tarvitsee happea! 17

18 Laitoskalastojen perustaminen Matriisihedelmöitykset geneettisen vaihtelun lisäämiseksi > suuri määrä perheitä haudotaan erillään Jokaisesta perheestä otetaan sama määrä jälkeläisiä (spavaiheessa) kasvatettavaan laitoskalastoon > perheiden perinnöllinen vaikutus tasataan 18

19 Matriisihedelmöitykset ja lohiperheiden mädin haudonta 19

20 2-3 vuotta laitoskasvatusta smolttia 1 palaava kutulohi Istutus Kuurnan voimalan alapuolelle 20

21 Pielisjokeen istutettujen järvilohien vaellusalue Vuoksen vesistössä Ala-Koitajoki Istutuspaikka Kuurnassa 2-4 v järvellä 21 kartta: POK-ELY

22 Merkitty Kuurnassa: 78 cm, 4,98 kg naaras (mätiä 920g) Saatu Paasivedestä : 78 cm, 3,4 kg (kuva:päivö Hirvonen)

23 v j-lohia, kpl 2-v järvilohien istutukset Pielisjokeen ei tiedossa velvoite valtion kalanviljely muu rahoitus

24 kutukaloja, kpl Pielisjoesta saadut järvilohen kutukalat naaraat koiraat Istukkaat Enonkosken mädistä Emokalastot Enonkoskelle 24

25 Pielisjokeen istutettujen järvilohien palautukset menneet heikompaan suuntaan Istutusvuodet eriä merkittyjä, kpl Palautuksia kpl Pal.vaihteluväli % Keskim. pal.% , , ,9-9,8 5, ,0 0, ,4-1,5 0, , ,3-0,5 0,4 Saalis keskim. 59 kg/1000 istukasta, paras 265 kg/1000 ist. 25

26 Samat 2-v istukkaat (n kpl/erä) eri järvissä paikka laitos vuosi K-pit, cm K-paino g Pal. kpl Pal.-% Lieksanjoki K-järvi , ,9 Paalasmaa K-järvi , ,4 Höytiäinen K-järvi , ,1 Pielisjoki K-järvi , ,5 Lieksanjoki K-järvi , ,0 Höytiäinen K-järvi , ,8 Höytiäisen saalis: 307 kg/1000 ist ja 178 kg/1000 ist

27 Järvilohen nykytila - lisää ongelmia suuri mätikuolleisuus muutaman viime vuoden aikana poikasten laatu vaihtelee, heikkenemässä? ärhäkkä vesihome tappoi keväällä istukkaita useilla laitoksilla ja syksyllä 2016 Enonkosken emokalastoja (vuosiluokat ), myös Paltamossa 2016 ja 2017 > istukaspula

28 VESIHOME ja muut vitsaukset? 28

29 434 palautusta Järvilohi ja kalastus: Suuri haaste kalastusjärjestelyille ja hallinnolle ennen lakiuudistusta: erilaisia säädöksiä villejä ei pystytty erottelemaan alamitat mitä sattui muitakin kaloja tavoitellaan > sivusaalisongelma Pielisjokeen ja Oriveden alueelle v istutettujen 2- ja 3-v lohien pyyntipaikat 29

30 osuus saaliista, % Pielisjokeen ja Oriveden alueelle istutettujen järvilohien pyydykset (N=850 lohta) ei ilm vapa verkko trooli, nuotta 30

31 Mitä järvilohen hyväksi voidaan tehdä? Luontainen lisääntyminen ykkösasia! 31

32 ISYV:n Pamilonkoski päätös 2008, jonka KHO vahvisti: velvoitteet Vattenfall Oy:lle juoksutusta Ala-Koitajokeen lisättävä 7 v ajaksi m 3 /s, muu aika 4 m 3 /s selvitettävä: eri juoksutusvaihtoehtojen merkitystä Ala-Koitajoen kalakannoille järvilohen poikastuotannolle ja järvilohikannan ylläpidolle eri juoksutusvaihtoehdoista aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia energian tuotannolle seurannat tehtävä yhteistyössä POKELY:n kanssa tehtävä lupavirastolle uusi hakemus juoksutuksen yms. järjestämisestä 6 vuoden kuluessa ( ) 32

33 Vattenfallin ja POK-ELYn seurantaohjelma ja Luke (RKTL)-vetoinen seuranta- ja tutkimushanke , johon liittyy myös koski- ja kutusoraikkokunnostuksia Itä-Suomen yliopisto (Tuuliaisen säätiö) Pielisjoen kalastusalue/enonkylän osakaskunta P-K:n kalatalouskeskus Ilosaarirock 33

34 Kutulohi Hiiskosken padon alapuolelle 34

35 Mitä Ala-Koitajoella voidaan saavuttaa? tavoitteena järvilohen luontainen lisääntyminen mutta ihmisen tukemana > emokalojen kuljetus Kuurnasta, smolttien kuljetus Kuurnan alapuolelle? emokalakasvatus villeistä jokipoikasista mahdollisesti nykyistä elinkelpoisempi lohikanta, josta tuottavampia istukkaita luontainen poikastuotanto ei tule riittämään kalastettavaksi > kalastettavat lohet tuotettava viljelemällä 35

36 Miten eteenpäin luvassa parempaa? säilyminen varmistettava luontaisella elinkierrolla tarvitaan lisää kutukaloja tarvitaan lisää kutukoskia ja poikasten kasvuympäristöjä > kunnostukset, nousuesteet? uuden kalastuslain toivotut vaikutukset kalastuksen ongelmiin lisää täsmäratkaisuja hallituksen kärkihankkeet: LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen mm. Pielisjoki - Ala-Koitajoki ja Lieksanjoki pilottikohteina 36

37 Uusi laki 2016 alkaen: evällinen JL rauhoitettu > rasvaevästä tunnistuskeino kalastajille - eväleikatulla lohella 60 cm alamitta, saaliskiintiö, rajoitettu kalastusaika (rauhoitus pääreitillä) 37

38 Laskennallinen paluu, % Kutulohia, kpl Yhtä kutulohta varten on tarvittu noin 1500 ( ) vaelluspoikasta arvio kutulohista ? 0,14 25 % 4+, 50% 5+ ja 25% , , , , , , ,00 istutusvuosiluokka

39 lohia, kpl Pielisjoesta saadut kutulohet naarat koiraat

40 Mitä kutulohien määrän nousu voisi merkitä? Siirrot patojen yläpuolisille kutualueille Ala- Koitajoessa ja Lieksanjoessa Luonnontuotannon elpyminen > jokipoikasten käyttö laitoskalastojen perustamisessa Luonnonkierron läpikäyneiden emojen mädin käyttö poikasistutusten tarpeisiin > elinkelpoisemmat istukkaat? Asteittainen luopuminen laitoskalastoista kannan säilyttämisistutuksia varten Ja rahaa säästyisi. 40

41 Monia konkreettisia toimia on käynnistetty Ala-Koitajoen kunnostukset ja kutulohien siirrot käynnissä lisävesityksen ansiosta kutupaikat kelpaavat, poikasia syntyy Uusi tilannearvio 2019 jälkeen lisävesityksen jatko? Pielisjoen Kuurnan kärkihanke tulvakanavan vesitys ja lisääntymisalue suunnitteilla Lieksanjoen kärkihanke Pankajärven yläpuolisen Lieksanjoen koskikunnostukset ja kutulohien ja taimenten ylisiirrot käynnistetty Tutkimushanke järvilohen elinvoimaisuuden parantamismahdollisuuksista risteyttämällä (Tornionjoen, Nevajoen lohi, Hiitolanjoen lohi?) käynnistetty 41

42 Entiset lisääntymisalueet palautettavissa tuottaviksi kunnostuksilla Ala-Koitajoelle kutu- ja poikasalueita koskialueella Lieksanjoella vastaavia kunnostuksia koskialueella 42

43 Pielisjoen kärkihankesuunnitelma Kuurnassa lupaprosessi käynnissä 43

44 Merkkejä elinkelpoisuudesta: Järvilohi 10,805 kg; 98 cm; ikä 2.5+ Täkyraksi Etelä-Saimaa Kuva: Jussi Honkanen 44

45 Janne Mertanen: järvilohi 10,2 kg Suvasvesi Kuva: Janne Mertanen 45

46 Jussi ja Ville Makkonen: järvilohi 10,2 kg Puruvesi juhannus 2015 Kuva: Jussi ja Ville Makkonen 46

47 Kiitos! 47