Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Transkriptio

1 Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari, Oulu Jukka Tuohino Pohjois- Pohjanmaan ELY-Keskus

2 Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Luontopolitiikan toimenpiteenä Tavoitekokonaisuudet: Vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen kalatiestrategian kärkikohteista valittuihin pilottikohteisiin: toimenpiteiden suunnittelu, hankkeistaminen ja aikataulutus Kansallisen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen sekä uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen (erit. uusi kalastuslaki ja - asetus) Uudet ratkaisut rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoidossa. => Rahoitusta 7,85 milj. vuosina => Strategista julkista vipurahoitusta, jolla luodaan edellytyksiä yhteistyölle, uudenlaisille hankkeille sekä kalakantojen hoito- ja elvyttämistoimenpiteiden jatkuvuudelle.

3 Vaelluskalakantojen elvyttäminen rakennetuissa vesistöissä Strateginen tavoite Vaelluskalakantojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen ja ylläpito Lyhyen aikavälin toimenpiteet Pidemmän aikavälin toimenpiteet Lisääntymisalueiden istutukset Ylisiirtojen tehostaminen Ennallistaminen ja uudet ympäristöt Kalastuksen säätely Tutkimus ja seuranta Kalan kulun järjestäminen kalateiden ja alasvaellusratkaisujen avulla Kalatalousvelvoitteiden ajanmukaistaminen elvyttämistavoitetta tukevaksi Valtion kalanviljelyn roolin selkeyttäminen kantojen säilyttämistehtävässä Tavoitteen saavuttaminen yksityisen ja valtion yhteistyönä Luontainen lisääntymiskierto palautettu tai osana velvoitehoitoa, monimuotoisuus ja kalastusmahdollisuudet parantuneet, valtion tehtävät vähentyneet kalakantojen säilyttämisessä

4 Pilottikohteiden toimenpiteiden ja valtion tuen strategiset linjaukset Rahoitusperiaatteet Hankkeella tulee olla merkittävä omarahoitusosuus, valtion raha on strateginen vipuraha Hankkeiden nopea toteutettavuus: kuokka maahan Rahoitusta voidaan kohdentaa myös muihin kalatiestrategian kärkikohteisiin, joissa päästään eteenpäin valtion osatuella Hanketeemat Ratkaisut kalan kulun järjestämiseksi (ylös- ja alasvaellus) Lisääntymisalueet käyttöön (ylisiirrot, kotiuttamisistutukset) Elinympäristöhankkeet (ennallistaminen ja uudet ympäristöt) Hankkeiden suunnittelu, yhteistyön edistäminen ja koordinaatio 4

5 Toteutuneiden hankkeiden kolme koria 1. Lainsäädäntöhankkeet Uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen (kalastuslaki ja asetus 1/2016) Kansallinen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen lohi ja meritaimenstrategian mukaiseksi (kiintiöjärjestelmä ja uusi lohiasetus 2017) 2. Selvitys-, innovaatio- ja tukihankkeet Selvitys Suomen pienvesivoimaloiden (alle 5 MW, 153 kpl) lupien kalatalousja virtaamavelvoitteista Kalasydän -innovaatiohanke, vaihtoehto perinteiselle kalatielle Luonnonvarakeskuksen asiantuntija- ja kehittämistehtävät 3. Vesistöhankkeet alueilla Hankesuunnittelu alueellisissa yhteistyöryhmissä Suunnittelu- ja toteutus käynnissä kymmenellä vesistöalueella Vetureina maakuntaliitto, kuntayhteistyö, voimayhtiö tai ELY-keskus Rahoittajina voimayhtiöt, valtio, kunnat, liitot, kalastusorganisaatiot, EUrahastot

6 Kuva 1. Kalatiestrategian kärkikohdevesistöt. Oulujoki

7 Kuva 2. Toteutettavat kärkihanketoimenpiteet pilottialueilla (ml. Freshabitkalatiekohteet). KEMI-OUNASJOKI Kalasydän pilottihanke Lohien ylisiirrot Tuki-istutusohjelma OULUJOKI Kalojen ylisiirtorakenne 2017 Hupisaarten purojen kunnostus 2018 IIJOKI Raasakan kalatie 2018 Alasvaelluksen pilottitutkimus Haapakoskella Tuki-istutukset Kalojen ylisiirrot Raasakan vanhan uoman parantaminen 2018 LIEKSANJOKI Koskialueiden kunnostukset Tuki-istutukset Emokalapyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen Saarijoen kalatie (sivujoki) 2017 LAPVÄÄRTINJOKI-ISOJOKI Villamon padon poiston jälkeiset kunnostukset Freshabit PIELISJOKI Ala-Koitajoen lisäkunnostukset ja -istutukset Emokalojen pyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen Saimaan järvilohen kärkihanke (Kuurnan voimalaitoksen tulvauoman kehittäminen lisääntymisalueena) rahoituspohja selvillä, vesilupahakemus AVIssa KISKONJOKI Koskenkosken ja Hålldamin padon kalatiet Freshabit MUSTIONJOKI Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet Poikasten alasvaellustutkimus KYMIJOKI Korkeakosken kalatie 2016 Pääuoman lisäkunnostukset (mm. helikopterisoraistukset) 2016 Ahvenkosken ja Klåsarön kalankulkuratkaisujen suunnittelu

8 Kuva 3. Esityksiä tai valmistelussa olevia kärkihanketoimenpiteitä. KEMI-OUNASJOKI Kalasydän III 2018 Isohaaran kalateiden kehittäminen Taivalkosken voimalaitoksen kalatien/ylisiirtolaitteen toteuttaminen SAARIJÄRVEN REITTI Hietamankosken kalatie, Vattenfall Freshabit NILSIÄN REITTI Juankosken ja Karjalankosken kalatiet HIITOLANJOKI Voimalaitoksen käytöstä poisto (toteutunut) ja ohitusuoman rakentaminen

9 Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Kemijoella on tehty lohien ylisiirtoja, 2016 ja 2017 käynnistetty istutusohjelma, 2017 ja 2018 kehitetty Kalasydänratkaisua (kolme hanketta: Paltamo, Merikoski, Isohaara) Valtion tuki edellä mainituille hankkeille yhteensä euroa

10 Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Kemijoen hanke-esitykset: Isohaaran kalateiden kehittäminen Alasvaelluskokeilut ja predaation vähentäminen Kalaystävällisten ylisiirtojen kehittäminen, toteutus ja seuranta -hanke (ei edellytyksiä Perämerta koskevan kalojen ylisiirtokiellon vuoksi) Vaelluskalojen kiinniottolaite/ kalatie Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen

11 Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Iijoen kärkihankkeessa Rakennetaan kalatie Iin Raasakan voimalaitoksen yhteyteen, lupahakemus Avissa, rakennesuunnittelu käynnissä Alasvaellustutkimus Haapakoskella 2017 Käynnistetään kalanpoikasten alasvaellusrakenteen pilottihanke Haapakoskella ( ) Pienpoikasten istutusohjelma käynnissä ( vk lohta, vk mt) Lohien ja meritaimenien ylisiirto (2017) Raasakan vanhan uoman tilaa parannetaan Selvitetty Martimojoen soveltuvuus meritaimenen lisääntymisalueeksi (2017) Selvitetään Nauruanojan ja Maalismaan vanhan uoman lisääntymisalueet. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 4,3 milj. euroa, josta valtio kattaa 2,0 milj. euroa kärkihankerahoituksella Aluerahoittajina PVO-Vesivoima Oy, alueen kunnat (Oulu, Ii, Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo), Pohjois-Pohjanmaan liitto, Iijoen kalastusalue sekä Metsähallitus.

12 12

13 13

14 Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Oulujoki Montan kiinniottolaite otettiin käyttöön Siirtolaitteen rakentaminen on Fortumin, Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke lohen ja taimenen palauttamiseksi Oulujokeen Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 2,65 milj.. Fortum vastasi noin 80 %:sta kustannuksista, valtion osuus oli n. 11 %. Oulun Hupisaarten purojen kunnostus , työt loppusuoralla. Ympärivuotinen vesitys ensi syksystä lähtien. (Oulun kaupunki, Oulun Energia, POPELY, Luke)

15

16 Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Kymijoella Korkeakosken kalatie avattiin kesäkuussa 2016 Pääuoman koskia kunnostettiin 2016 helikopterisoraistuksin (Ilmasilta II) Helsingin Energia käynnisti selvitys- ja suunnitteluhankkeen kalan kulun järjestämiseksi Kymijoen länsihaarassa (rahoitus HELEN+valtio). Esiselvitys valmis.

17

18 Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Mustionjoella Kalateiden rakentaminen aloitettu kahteen alimpaan voimalaitokseen, Åminneforsiin ja Billnäsiin. Suunnitelmat vaihtoehdoista myös kahteen ylempään laitokseen Peltokoskelle ja Mustioon. Alasvaellustutkimus tehtiin 2017 ja rakenteista alustavat suunnitelmat Hankkeen omarahoittajina kunnat, Koskienergia Oy ja EU- Freshabit -hankekokonaisuuden rahoitusosuus. Valtion osuus hankkeessa on 0,8 milj..

19 Mustionkoski Peltokoski Billnäs Åminne 19

20 Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Lieksanjoella on käynnistetty kolmevuotinen järvilohen ja järvitaimenen palautukseen ja tukitoimiin pohjautuva hanke, jossa kunnostetaan Lieksanjoen Pankajärven yläpuolisia koskialueita tehdään tehostettuja emokalojen ylisiirtoja sekä järvilohen ja järvitaimenen tuki-istutuksia Alueen omarahoittajina Kemijoki Oy, kunnat, kalastusalueet ja Metsähallitus.

21

22

23 Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Pielisjoella ollaan toteuttamassa hanketta järvilohelle soveltuvan lisääntymis- ja poikasalueen rakentamiseksi Kuurnan voimalaitoksen yhteyteen (Saimaan järvilohen kärkihanke). Alueen omarahoittajina ovat Kuurnan Voima Oy sekä laaja joukko muita yrityksiä ja alueen kuntia (UPM Energy Oy, Nestorisäätiö, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj, Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta, Fingrid Oyj, Oriveden kalastusalue, Joensuun kalastuskunta ja Pielisjoen kalastusalue, Pohjois- Karjalan maakuntaliitto). Hankkeessa Kuurnankoskeen johdetaan pysyvä 35 kuution virtaus läpi vuoden, joka mahdollistaa järvilohen luontaisen lisääntymisen tulvauomassa Hankkeen kokonaiskustannus 2,5 2,8 M. Valtion osuus n. 1,3 M.

24

25 Suunnitteilla/ selvitykset menossa Hiitolanjoella Rautjärven kunta on lunastanut Vantaan Energialta Lahnasenkosken voimalaitoksen. Kunnostustöihin ja voimalaitoksen ohitukseen on suunnitteilla hanke, jonka kokonaiskustannukset ovat n. 0,8-0,9 milj.. Aluerahoittajia hankkeessa ovat alueen kunnat sekä alueella toimivat säätiöt. Nilsiän reitin Juankoskeen ja Karjalankoskeen on suunnitteilla kalatiet. Hankkeen kokonaiskustannus olisi n. 0,7 milj.. Päärahoittajana Savon Voima Oy. Saarijärven reitti. Vattenfall rakentaa Hietamaan ja Leuhunkoskeen kalatiet. Hanke saa tukea EU:n Life-rahastosta (Freshabit).

26

27 Yhteenveto Yht. 7,85 milj. euron kärkihankemäärärahasta kohdennettu n. 6,9 milj. euroa Hankkeiden kokonaiskustannus n. 20 milj. euroa Yksittäisten hankkeiden valtionosuus vaihtelee 11-50%:n välillä Hankkeiden luvanhaku menossa usealla kohdealueella Pääosa rakennushankkeista käynnistyy 2018, osa vuonna 2019