Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma. Vesistökunnostusverkoston seminaari

Transkriptio

1 Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelma Vesistökunnostusverkoston seminaari Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus

2 Vuoksen järvitaimenen nykytila Erittäin uhanalainen Kantojen säilyttämiseen tarvittavan emokalaston uusiminen luonnonkierrosta hyvin vähäistä Perimän kapeneminen suuri uhka

3 taimennaaraita, kpl Enonkosken kalanviljelylaitoksella laitoskalastojen perustamisessa käytetyt eri pyyntipaikoista saadut luonnonkierron läpi käyneet emokalat Kermankoski naaras Lieksanjoki naaras Pielisjoki naaras Jarmo Makkonen, RKTL

4 Vuoksen taimenen alkuperäisiä ja nykyisiä lisääntymisalueita

5 Järvitaimenkannan väheneminen ja romahdus 1. Lisääntyminen heikentynyt satoja vuosia virtavesiä padottu ja perattu asutushistorian ajan 2. Romahdus vl reittivesien patoaminen hävitti merkittävimmät kannat - kalastuksen nopea tehostuminen - istutustoiminta kompensoi luonnontuotannon häviämisen myös luonnontilaisilla reiteillä - emokalaston häviäminen huomattiin emokalapyynneissä luvuilla

6 Sisävesikalastus ja järvitaimen 1900-luvun alkupuoli kalastuskuolevuus järvillä pientä taimenten kalastuksen painopiste koskilla 1950-luvulta nykypäivään lohikalojen kasvun ylikalastus kalastuksen tehostuminen ja monipuolistuminen taimeneen kohdistuvan kalastuksen painopiste järville -nailonverkot, vapakalastuksen lisääntyminen, kaupallinen pyynti matkailu, kaupalliset paineet kalastuksen säätely yleistyy

7 Toimenpideohjelman tavoitteet Ohjelman lyhyen aikavälin tavoite on erityistoimin luonnonkierron lisääminen emokalojen pyyntikohteissa siten, että perimän säilyminen varmistetaan. Pitkän aikaväin tavoite on turvata alkuperäisten taimenkantojen tulevaisuus palauttamalla taimenen luonnonvarainen lisääntyminen ja vaellusmahdollisuudet siihen laajuuteen, että taimen esiintyy vaeltavana muotona mahdollisimman monessa virtavedessä, joiden kunnostetut kutu- ja poikastuotantoalueet ovat täysimääräisessä käytössä. Kaikki potentiaaliset taimenvesistöt huomioidaan hoitokohteena parhaalla mahdollisella tavalla

8 Toimenpiteet Kosket hyödynnetään täysimääräisesti mäti- ja poikasistutuksin Tiedontasoa parannetaan - tutkimus - tiedotus Elinvoimaisen vaeltavan järvitaimenen palauttaminen Vaellusreitit palautetaan ja lisääntymisalueita parannetaan -kalatiestrategia Emokalojen kasvu lisääntymiskokoon turvataan kalastuksensäätelyllä

9 Toimenpiteet Kärkikohteet Erityistoimenpiteitä varten valitaan ns. kärkikohteet, joihin kohdennetaan tavanomaista suurempia resursseja. Kärkikohteet ovat ensisijaisesti emokalojen pyyntikohteita, joissa varmistetaan kantojen säilyminen monimuotoisena lisäämällä taimenkantojen luontaista poikastuotantoa merkittävästi nykyisestä

10 Kärkikohteiden valintakriteerit Alueet, joilla on vielä mahdollista riittävän nopeilla ja hyvin kohdennetuilla toimenpiteillä saada säilymään luontaisesti lisääntyvä taimenkanta tai joilla on riittävästi potentiaalia elinkelpoisen taimenkannan palauttamiseksi kututaimenten määrä poikastuotanto ja sen vahvistamismahdollisuudet taimenkannan kalataloudellinen merkitys (kasvuominaisuudet, vaellukset) mahdollisuudet tuottaa kalanviljelyn avulla (perinnöllisesti edustavien emokalastojen perustaminen) istukasmateriaalia kalastettavien kantojen ylläpitämiseksi Vuoksen alueelle

11 Kärkikohteet Heinäveden reitti Lieksanjoki-Pielinen Partakoski (Korpijärven reitti) Joroisvirran reitti

12 Kärkikohdealueet

13 Toimenpiteet Kalastuksen ohjaaminen ja säätely Viljely ja istutukset Kalataloudelliset kunnostukset Valistus ja tiedotus Seuranta ja tutkimus Hoitokohteiden valinta ja toimenpiteet muissa kohteissa

14 Kalastuksen ohjaaminen ja säätely Tavoite : Lisätään emokalastoa Toimenpide 1: Rasvaevällisten taimenten ottaminen kielletään kokonaan koosta riippumatta. Toimenpide 2: Asetetaan lisääntymis- ja poikastuotantoalueille rauhoitusalueita, joissa ei kalasteta lainkaan. Toimenpide 3: Tarkemmin määriteltyinä ajankohtina tietyllä, erikseen sovittavalla etäisyydellä kunkin kärkikohteen lisääntymisalueista sekä vaellusreitin kapeikoissa sallitaan kalastus vain pyydyksillä, joista taimen voidaan vapauttaa elävänä. Toimenpide 4: Pyydystä ja päästä kalastuksen tai valikoivan kalastuksen salliminen.

15 Kalastuksen ohjaaminen ja säätely Toimenpide 5: Perustetaan rauhoituspiirejä tai kalaväyliä. Toimenpide 6: Säädellään verkkojen yleisiä solmuvälejä. (60 mm) Toimenpide 7: Asetetaan koho- ja välivesiverkkojen alimmaksi solmuväliksi vähintään 80 mm (pl. muikkuverkot). Toimenpide 8: Kalastajakohtainen verkkomäärä järvitaimenen syönnösalueilla rajoitetaan 120 metriin (verkkojen yhteispituus)

16 Kalastuksen ohjaaminen ja säätely Toimenpide 9: Kielletään kohosiimapyynti (lohisiima, kohoilla varustettu kalatäkyinen pitkäsiima) ympärivuotisesti. Toimenpide 10: Syysrauhoitus palautetaan ja jatketaan rauhoitusaikaa tarvittaessa. Toimenpide 12: Kahluukielto lisääntymisalueilla aikavälillä

17 Kalastuksen ohjaaminen ja säätely Toimenpide 13: Asetetaan venekohtainen vapamäärärajoitus, jossa sallitaan 8-10 vavan käyttäminen per vene. Toimenpide 14: Vetouistelussa, verkkokalastuksessa ja muussa järvialueen kalastuksessa kielletään järvitaimenen paloitteleminen tai fileeraus ennen rantaan tuloa. Toimenpide 15: Kielletään taimenen myynti

18 Kalastuksen ohjaaminen ja säätely Toimenpide 16: Suositellaan välttämään talvikalastusta koskialueilla. Toimenpide 17: Suositellaan kalastuksen lopettamista, jos veden lämpötila nousee yli 20 asteeseen. Toimenpide 18: Suositellaan käytettäväksi kumipintaista ja solmutonta haavia. Toimenpide 19: Suositellaan käytettäväksi enintään 3 koukun kärkeä (esim. yksi kolmihaarakoukku tai 3 yksihaarakoukkua) per uistin. Lisäksi suositellaan käytettäväksi erityisesti koskikalastuksessa väkäsettömiä koukkuja

19 Kolme kärkeä Kuva Mirko Laakkonen

20 Viljely ja istutukset Tavoite: Perimän säilyttäminen, poikastuotannon vahvistaminen Toimenpide 20: Varmistetaan istukasmateriaalinen geneettinen edustavuus ja perinnöllisesti tehokkaiden lisääntymisjärjestelmien käyttöönotto. Mikäli taimenkannat poikkeavat perinnöllisesti toisistaan, perustetaan niistä omat emokalastot valtion kalanviljelylaitokselle. RKTL:n on varauduttava perustettavien emokalastojen kasvattamiseen ja käyttöön mädin- ja pienpoikastuotantoa varten. Toimenpide 21: Istutuksissa käytetään reitin omaa kantaa ja ylijäämämäti palautetaan pyyntialueen koskiin. Tuki-istutukset tehdään ensisijaisesti mädillä ja vaihtoehtoisesti pienpoikasilla. Toimenpide 22: Kalastusta varten tarkoitetut taimenet istutetaan järvialueille. Toimenpide 23: Kaikki kalastettavat istukkaat rasvaeväleikataan koko kärkikohteen vaikutusalueella

21 Kalataloudelliset kunnostukset Toimenpide 24:Tarkastellaan kalateiden rakentamisedellytykset kärkikohteissa kalatiestrategian mukaisesti. Toimenpide 25: Selvitetään emokalojen ylisiirron tarve ja mahdollisuudet. Toimenpide 26: Inventoidaan jäljellä olevat kunnostustarpeet kärkikohteissa. Suunnitellaan ja toteutetaan kunnostukset

22 Kalatiestrategian kärkikohteet

23 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

24 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

25 Valistus ja tiedotus Toimenpide 27: Kärkikohteilla tiedotetaan tehostetusti kalastussäännöistä ja rajoituksista. Toimenpide 28: Ohjeistetaan ja opastetaan kalastajia saaliskalojen oikeaoppiseen vapauttamiseen. Toimenpide 29: Uistelukilpailujen sääntöjä muutetaan siten, että lämpimän veden aikaan järjestettävissä kilpailuissa (kesäkuu elokuu) suositaan muita kuin lohikaloja

26 Seuranta ja tutkimus Toimenpide 30: Seurataan koskien poikastuotantoa sähkökalastuksin ja emokalojen määriä mm. kutupesäinventoinnein. Toimenpide 31: Järjestetään vapakalastajille saalisseuranta ja eväleikatut tilastoidaan. Saalispalaute on ehtona uusien kalastuslupien myöntämiselle. Toimenpide 32: Seurataan villien taimenten vaelluksia merkinnöin ja telemetrialla?

27 Seuranta ja tutkimus Toimenpide 33: Järjestetään seurantaan riittävät resurssit. Toimenpide 34: Perustetaan alueelliset yhteistyöryhmät kullekin kärkikohteelle seurannan järjestämiseksi ja jatkotoimenpiteiden koordinoimiseksi

28 Toimenpiteet muissa kohteissa kattavat koko Vuoksen vesistöalueen potentiaaliset taimenvesistöt nimetään ja luokitellaan paikallistasolla käyttö- ja hoitosuunnitelmien puitteissa tehtäviä hoitotoimenpiteitä varten. maakunnittain arvioidaan 20 merkittävintä jo nyt tiedossa olevaa taimenen hoitokohdetta muiden potentiaalisten taimenvesistöjen luokittelua varten esitetään tärkeimmät kriteerit

29 Toimenpiteet ja hoitokohteiden valinta muissa kuin kärkikohteissa Toimenpide 35: Kartoitetaan monipuolisesti taimenen lisääntymisalueiksi uudentyyppiset sopivat virtavedet. Toimenpide 36: Taimenen poikastuotantoon sopiviin virtavesiin aloitetaan pienpoikasten istutukset, jos alkuperäistä taimenkantaa ei ole. Toimenpide 37: Kunnostetaan kaikki potentiaaliset virtavedet taimenen lisääntymisalueiksi

30 Hyödyntämättömiä lisääntymisalueita Pieniä virtavesiä runsaasti Kunnostuksia pienellä vaivalla Monia etuja isoihin nähden Suhteellisesti tuottavampia, predaatio, ravintokilpailu ja kalastuspaine vähäistä Pitkäjänteinen kalastonhoito merkitsevää

31 Floå, Ruotsi Kuva: Mirko Laakkonen,

32 Rauvanjoki, Kaavi

33 Suovunjoki, Kuopio

34 KIITOS MIELENKIINNOSTA Kysymyksiä?