Vesistöjen käytön ja kunnostuksen tulevaisuuden näkymiä MMM:n hallinnonalalla

Transkriptio

1 Vesistöjen käytön ja kunnostuksen tulevaisuuden näkymiä MMM:n hallinnonalalla Vesistökunnostuksen neuvottelupäivä SYKE Jouni Tammi MMM/ luonnonvaraosasto, erätalousyksikkö

2 Sisältö Maakuntauudistuksesta Luontopolitiikka-kärkihanke, vaelluskalat Vesistökunnostuksen strateginen suunta

3 Maakuntalakilakiehdotus 6 Maakunnan tehtäväalat Maakunta hoitaa sille lailla säädettyjä tehtäviä seuraavilla tehtäväaloilla: 8) kala- ja vesitalous; 19) vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta; 20) vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu; Vesilaissa tarkoitetun valvontaviranomaisen tehtävien järjestämisen täsmällinen poliittinen linjaus puuttuu, tehtävän järjestäminen maakunnan ja uuden AVIn kesken avoinna. 3

4 Kalatalouden ja vesitalouden tehtävien järjestämisen mahdollinen perälautamalli (1) Maakuntien sopiessa tehtävien hoidon järjestämisestä tulee erityisesti huolehtia siitä, että 1.Tehtävien hoito vesistöaluekokonaisuuksina on varmistettu ja suunnitelmat, toimenpiteet ja päätökset valmistellaan ottaen huomioon vaikutukset koko vesistöalueella. 2. Asiakkaiden tasapuolisen palvelun edellytykset kaikilla alueilla on varmistettu järjestämällä tehtävissä tarvittava erityisosaaminen ja vesistöalueen olosuhteiden riittävä tuntemus kaikkien maakuntien käyttöön. 3.Tehtävien hoito järjestetään siten, että siinä hyödynnetään kalatalouden, vesitalouden, vesien hoidon ja merenhoidon, vesilain mukaisten tehtävien, maankäytön suunnittelun sekä tienpidon hankintojen keskinäisiä yhteyksiä.

5 Kalatalouden ja vesitalouden tehtävien järjestämisen mahdollinen perälautamalli (2) Maakuntien sopiessa tehtävien hoidon järjestämisestä tulee erityisesti huolehtia siitä, että 4. EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisessa kalastuksenvalvonnassa ja Euroopan meri - ja kalatalousrahaston (EMKR) elinkeinotukitehtävissä on varmistettu kooltaan pienen rahaston vaikuttavuus kalatalouselinkeinojen kokonaiskehityksen kannalta. Tulvariskien hallinnan sekä vesien hoidon ja merenhoidon EU-raportoinnin edellytykset on varmistettu. 5. Vesistörakenneomaisuuden ylläpidosta, käytöstä sekä vesioikeudellisiin lupiin ja sopimuksiin perustuvista velvoitteista huolehtiminen on varmistettu. Lisäksi eräät pienehköt tehtävät säädetään suoraan vastuumaakunnalle: patoturvallisuus, rajavesistöasiat, norppa

6 Kalatalouden ja vesitalouden tehtävien mahdollisia tasoja 1. Valtakunnallisina prosesseina tai tehtävinä nykyiset keskitetyt tehtävät, kuten patoturvallisuus, vesirakenneomaisuus SYKEn ja LUKEn asiantuntija ja viranomaispalvelut ministeriöiden strateginen ohjaus, [lainsäädäntö (?), rahoitus (?)] 2. Vesistö-, vesienhoito-, ja/ tai kalataloustehtäväaluekokonaisuuksittain mm. tulva- ja kuivuusriskien hallinta, vesienhoito ja kalatalous asiantuntemus, suunnittelu ja edistäminen, vesilain valvonta (?) alueyhteistyön ja tavoitteiden yhteensovittamisen koordinointi organisointitapa, koordinointi ja johtaminen avoinna 3. Maakunnittain alue- ja paikallistuntemus sekä läsnäolo perustuen nykyisiin ELY-keskuksiin sidosryhmäyhteistyö hankkeiden ja määrärahojen hallinnointi, myös kohdentaminen (?)

7 Kalatalouden ja vesitalouden tehtävien mahdollisia tasoja POH POP LAP KAI POH POP LAP KAI Vesistövisio - alueellinen suunnittelu - sininen biotalous - elinkeinojen edistäminen - yhteensovittaminen - alueelliset palvelut - alueen päätöksenteon tuki EPO KES POS POK EPO KES POS POK SAT VAR PIR UUD HÄM ESA KAS SAT VAR PIR UUD HÄM ESA KAS

8 Hallituksen kärkihankkeet Luontopolitiikka, vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen MMM:n strategiset linjaukset ja toimenpiteet Vaelluskalakantojen luontainen lisääntymiskierto pyritään palauttamaan kalatiestrategian kärkikohteista valituilla pilottialueilla Määräraha strategista julkista vipurahoitusta, jolla luodaan edellytyksiä yhteistyölle, uudenlaisille hankkeille sekä kalakantojen hoito- ja elvyttämistoimenpiteiden jatkuvuudelle Rahoitusta voidaan kohdentaa myös muihin kalatiestrategian kärkikohteisiin, joissa päästään eteenpäin valtion osatuella Hankkeiden nopea toteutettavuus: luvat valmiina 2017, kuokka maahan 2018 Hallituskauden 7 milj. :sta myönnetty tai sidottu yhteensä 1,66 milj. Hanketeemat Ratkaisut kalan kulun järjestämiseksi (ylös- ja alasvaellus) Lisääntymisalueet käyttöön (ylisiirrot, kotiuttamisistutukset) Elinympäristöhankkeet (ennallistaminen ja uudet ympäristöt) Hankkeiden suunnittelu, yhteistyön edistäminen ja koordinaatio 8

9 Kärkihankkeen yhteys muihin kokonaisuuksiin Luontopolitiikka kärkihanke/ vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen toimenpide (7 M ) Kansallinen kehittämissuunnitelma - Kehittämissuunnitelmassa ja alueellisessa yhteistyössä tunnistettujen toimenpiteiden toteutus - Uudenlaiset hankkeet (kokeiluhankkeet) MMM:n vesistötoimenpiteiden rahoitus (3 M ) Meri- ja kalatalousrahasto Kalatalouden innovaatio-ohjelmat: ympäristötoimet Kalatalousvelvoitteet - Käyttösuunnitelmiin perustuvat kalatalousmaksut - Toimenpidevelvoitteisiin liittyvät ajanmukaistamismahdollisuudet VNK:n hallinnoima uusi Tutkimus-, Ennakointi-, Arviointi- ja Selvitysraha (TEAS) -instrumentti - Kärkihankkeita tukeva tutkimus Yhteisrahoitteiset T&K-hankkeet (MMM, toiminnanharjoittajat, ET, kunnat) Tavoitellut lopputulokset - Vaelluskalakantojen luonnonlisääntymisen ja tuotantopotentiaalin edellytysten parantaminen -Uusia ratkaisuja rakennettujen vesien kalakantojen hoidossa -Kalastusmatkailun, kaupallisen kalastuksen ja vapaa-ajan kalastuksen kasvu - Uutta tutkimusta, innovaatioita ja uudenlaista kumppanuutta - Monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen luontoon palauttaminen - => Uusia työpaikkoja ja uutta liiketoimintaa 9

10 Lappokalatie, kokeiluhanke Tuki-istutukset Lohien ylisiirrot Raasakan kalatie 2018 Alasvaellusratkaisu, Haapakoski Tuki-istutukset Kalojen ylisiirrot Raasakan vanhan uoman parantaminen 2018 Freshabit , Villamon padon poiston jälkeiset kunnostukset Kalojen ylisiirtolaite 2017 Hupisaarten purojen kunnostus 2018 Freshabit , Leuhunkosken ja Hietaman kalatiet (Vattenfall) Oulujoki Koskialueiden kunnostukset Tuki-istutukset Emokalapyynti ja ylisiirrot Saarijoen kalatie (sivujoki) 2017 Kuurnan voimalan tulvauoman kehittäminen lisääntymisalueena Ala-Koitajoen luonnonlisääntymisen elvyttäminen (lisäkunnostukset ja -istutukset) Emokalojen pyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen Kangaskosken ja Ritakosken voimalaitosten käytöstä poisto? (2018?) Lahnasenkosken kalatien suunnittelu 2017 (tai vl:n käytöstäpoisto?) Freshabit , Koskenkosken ja Hålldamin padon kalatiet Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet Korkeakosken kalatie 2016 Lisäkunnostukset (Heko-soraistus) 2016 Tuki-istutukset (Ahvenkosken ja Klåsarön kalatiet?)

11 Kunnostustoiminnan strateginen suunta (1) Päälinjat kalataloussektorilla Kalatiestrategian toimeenpano hallinnon prioriteettina kunnostustoiminnassa (alueelliset toimenpideohjelmat) Valtion tuki avustuksina (Valtioneuvoston asetus vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta) Kunnostuskohteissa ratkaisuja haetaan yhteistyössä paikallisten tahojen ja sidosryhmien kanssa valtion rahan vaikuttavuustavoite (valtion raha = siemenraha)! Toiminnan periaate on saada hankkeisiin yhteisrahoitus (aluetoimijoiden merkittävä rahoitusosuus) Rakenteiden ylläpidon osalta pyritään ratkaisuihin, joissa valtiolle ei jää vastuita.

12 Kunnostustoiminnan strateginen suunta (2) Poiminnat ajankohtaisista kunnostusstrategioista (Vesien kunnostusstrategia 2013 ja Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia 2015) Strategioilla tuetaan vesienhoitosuunnitelmissa mainittujen kunnostuskohteiden toteutusta Vahvistetaan yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia Parannetaan toimijoiden omaehtoisen kunnostamisen edellytyksiä Valtionhallinto edistää kunnostustoimintaa, tukee muita toimijoita ja arvioi niiden toimintaa

13 Finnoon taimen. Kuva: A. Saura 13