Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Transkriptio

1 Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Vaelluskalafoorumi Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto

2 2

3 Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Luontopolitiikan toimenpiteenä Toimenpiteessä seuraavat kokonaisuudet: Vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen kalatiestrategian kärkikohteista valittuihin pilottikohteisiin: toimenpiteiden suunnittelu, hankkeistaminen ja aikataulutus Kansallisen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen sekä uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen (erit. uusi kalastuslaki ja - asetus) Uudet ratkaisut rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoidossa. => Rahoitusta 7,85 milj. vuosina => Strategista julkista vipurahoitusta, jolla luodaan edellytyksiä yhteistyölle, uudenlaisille hankkeille sekä kalakantojen hoito- ja elvyttämistoimenpiteiden jatkuvuudelle.

4 Pilottikohteiden toimenpiteiden ja valtion tuen strategiset linjaukset Hanketeemat Ratkaisut kalan kulun järjestämiseksi (ylös- ja alasvaellus) Lisääntymisalueet käyttöön (ylisiirrot, kotiuttamisistutukset) Elinympäristöhankkeet (ennallistaminen ja uudet ympäristöt) Hankkeiden suunnittelu, yhteistyön edistäminen ja koordinaatio Rahoitusperiaatteet Hankkeella tulee olla merkittävä omarahoitusosuus, valtion raha on strateginen vipuraha Hankkeiden nopea toteutettavuus: kuokka maahan Rahoitusta voidaan kohdentaa myös muihin kalatiestrategian kärkikohteisiin, joissa päästään eteenpäin valtion osatuella 4

5 Kuva 1. Kalatiestrategian kärkikohdevesistöt. Oulujoki

6 I Lainsäädäntöhankkeet Uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen - Valtioneuvoston asetus vaelluskaloja koskevista uusista rauhoitussäännöksistä sekä istutettavien lohikalojen eväleikkausvelvollisuudesta annettiin 1/2016. Uudistetaan kansallinen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmä lohi ja meritaimenstrategian mukaiseksi - Kaupallisessa kalastuksessa otettiin vuoden 2017 alusta käyttöön lakiin 1048/2016 perustuva uusi kiintiöjärjestelmä. - Uusi lohiasetus voimaan kevään 2017 aikana

7 II Selvitys-, innovaatio- ja tukihankkeet Selvitys Suomen pienvesivoimaloiden lupien kalatalousvelvoitteista ja virtaamavelvoitteista - VARELY:n kalatalouspalvelut-yksikkö teetti selvityksen 153 vesivoimalaitoksen (teho alle 5 MW) lupapäätöksistä - työssä selvitettiin vesivoimalaitoksille määrättyjä kalatalous- ja virtaamavelvoitteita koskevien lupamääräysten sisältöä Kalasydän innovaatiohanke, vaihtoehto perinteiselle kalatielle - Rovaniemeläinen keksintö, rahoittajina Kalasydän Oy, Kemijoki Oy ja PVO- Vesivoima + valtio Luonnonvarakeskuksen asiantuntija- ja kehittämistehtävät

8 III Vesistöhankkeet alueilla Ratkaisut kalan kulun järjestämiseksi, elinympäristöhankkeet, kotiuttamis- ja tuki-istutukset sekä emokalojen ylisiirrot hankesuunnittelu alueellisissa yhteistyöryhmissä suunnittelu- ja toteutus käynnissä kymmenellä vesistöalueella vetureina toimivat maakuntaliitto, kehittämisyhtiö tai ELYkeskus. rahoittajina voimayhtiöt, valtio, kunnat, liitot, kalastusorganisaatiot, EU-rahastot

9 Kuva 2. Toteutettavat kärkihanketoimenpiteet pilottialueilla (ml. Freshabitkalatiekohteet). KEMI-OUNASJOKI Kalasydän pilottihanke Lohien ylisiirrot Tuki-istutusohjelma OULUJOKI Kalojen ylisiirtorakenne 2017 Hupisaarten purojen kunnostus 2018 IIJOKI Raasakan kalatie 2018 Alasvaelluksen pilottitutkimus Haapakoskella Tuki-istutukset Kalojen ylisiirrot Raasakan vanhan uoman parantaminen 2018 LIEKSANJOKI Koskialueiden kunnostukset Tuki-istutukset Emokalapyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen Saarijoen kalatie (sivujoki) 2017 LAPVÄÄRTINJOKI-ISOJOKI Villamon padon poiston jälkeiset kunnostukset Freshabit PIELISJOKI Ala-Koitajoen lisäkunnostukset ja -istutukset Emokalojen pyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen Saimaan järvilohen kärkihanke (Kuurnan voimalaitoksen tulvauoman kehittäminen lisääntymisalueena) rahoituspohja selvillä, vesilupahakemus AVIssa KISKONJOKI Koskenkosken ja Hålldamin padon kalatiet Freshabit MUSTIONJOKI Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet Poikasten alasvaellustutkimus KYMIJOKI Korkeakosken kalatie 2016 Pääuoman lisäkunnostukset (mm. helikopterisoraistukset) 2016 Ahvenkosken ja Klåsarön kalankulkuratkaisujen suunnittelu

10 Kuva 3. Esityksiä kärkihanketoimenpiteiksi. KEMI-OUNASJOKI Taivalkosken voimalaitoksen kalatien/ylisiirtolaitteen toteuttaminen Kalasydän III 2018 Isohaaran kalateiden kehittäminen Lohien ylisiirrot SAARIJÄRVEN REITTI Hietaman- ja Leuhunkosken kalatiet, Vattenfall Freshabit NILSIÄN REITTI Juankosken ja Karjalankosken kalatiet 2018 HIITOLANJOKI Voimalaitoksen käytöstä poisto (toteutunut) ja ohitusuoman rakentaminen

11 Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Iijoen kärkihankkeessa rakennetaan kalatie Iin Raasakan voimalaitoksen yhteyteen käynnistetään kalanpoikasten alasvaellusrakenteen pilottihanke Haapakoskella on käynnistetty pienpoikasten istutusohjelma ja siirretty lohia ja meritaimenia voimalaitosten yli kunnostetaan elinympäristöjä Raasakan ja Maalismaan vanhoilla uomilla Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 4,3 milj. euroa, josta valtio kattaa 2,0 milj. euroa kärkihankerahoituksella Aluerahoittajina PVO-Vesivoima Oy, alueen kunnat (Oulu, Ii, Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo), Pohjois-Pohjanmaan liitto, kalastusalueet sekä Metsähallitus.

12 12

13

14 Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Oulujoen Montan kiinniottolaite otettiin käyttöön Siirtolaitteen rakentaminen on Fortumin, Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke lohen ja taimenen palauttamiseksi Oulujokeen Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 2,65 milj.. Pääosasta vastasi Fortum, valtion osuus oli n. 11 %. Oulun Hupisaarten purojen kunnostus

15

16 Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Kemijoella on tehty lohien ylisiirtoja käynnistetty laaja istutusohjelma kehitetty uudenlaista ratkaisua perinteisen kalatien sijaan kalan kulun edistämiseksi voimalaitospatojen ohi (ns. Kalasydän - innovaatio) Hanke-esitykset: - vaelluskalojen kiinniottolaite Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen - Kalasydän III - Isohaaran kalateiden kehittäminen

17 Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Kymijoella avattiin Korkeakosken kalatie kesäkuussa 2016 pääuoman koskia kunnostettiin 2016 helikopterisoraistuksin (Ilmasilta II) Helsingin Energia on käynnistänyt selvitys- ja suunnitteluhankkeen kalan kulun järjestämiseksi Kymijoen länsihaarassa (rahoitus HELEN+valtio)

18

19 Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Mustionjoella aloitetaan kalateiden rakentaminen vuoden 2018 aikana kahteen alimpaan voimalaitokseen, Åminneforsiin ja Billnäsiin Hankkeen omarahoittajina kunnat, Koskienergia Oy ja EU- Freshabit -hankekokonaisuuden rahoitusosuus. Valtion osuus hankkeessa on 0,8 milj..

20 Mustionkoski Peltokoski Billnäs Åminne 20

21 Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Lieksanjoella on käynnistetty kolmevuotinen järvilohen ja järvitaimenen palautukseen ja tukitoimiin pohjautuva hanke, jossa kunnostetaan Lieksanjoen Pankajärven yläpuolisia koskialueita tehdään tehostettuja emokalojen ylisiirtoja sekä järvilohen ja järvitaimenen tuki-istutuksia Alueen omarahoittajina Kemijoki Oy, kunnat, kalastusalueet ja Metsähallitus.

22

23

24 Mitä saatu aikaan pilottialueilla? Pielisjoella ollaan toteuttamassa hanketta järvilohelle soveltuvan lisääntymis- ja poikasalueen rakentamiseksi Kuurnan voimalaitoksen yhteyteen (Saimaan järvilohen kärkihanke) Hankkeessa Kuurnankoskeen johdettaisiin pysyvä 35 kuution virtaus läpi vuoden, joka mahdollistaisi järvilohen luontaisen lisääntymisen Hankkeen kokonaiskustannus 2,5 2,8 M. Valtion osuus n, 1,3 M.

25

26 Suunnitteilla/ selvitykset menossa Hiitolanjoella Rautjärven kunta on lunastanut Vantaan Energialta Lahnasenkosken voimalaitoksen. Kunnostustöihin ja voimalaitoksen ohitukseen on suunnitteilla hanke, jonka kokonaiskustannukset ovat n. 0,8-0,9 milj.. Aluerahoittajia hankkeessa ovat alueen kunnat sekä alueella toimivat säätiöt. Nilsiän reitin Juankoskeen ja Karjalankoskeen on suunnitteilla kalatiet. Hankkeen kokonaiskustannus olisi n. 0,8 milj.. Saarijärven reitti. Vattenfall rakentaa Hietamaan ja Leuhunkoskeen kalatiet. Hanke saa tukea EU:n Life-rahastosta (Freshabit).

27

28 Yhteenveto Yht. 7,85 milj. euron kärkihankemäärärahasta kohdennettu n. 6,9 milj. euroa Hankkeiden kokonaiskustannus n. 20 milj. euroa Yksittäisten hankkeiden valtionosuus vaihtelee 11-50%:n välillä Hankkeiden luvanhaku menossa usealla kohdealueella Pääosa rakennushankkeista käynnistyy 2018, osa vuonna 2019 Valmistuneita suurempia rakenteita mm. Kymijoen Korkeakosken kalatie sekä Oulujoen Montan kalojen kiinniottolaite