Järvilohen vaellusten akustinen telemetria: kuteneitten emolohien liikkeet ja selviytyminen

Transkriptio

1 Järvilohen vaellusten akustinen telemetria: kuteneitten emolohien liikkeet ja selviytyminen Jorma Piironen, Tauno Nurmio, Markku Gavrilov, Tapani Heikkinen ja Ville Luolamo; RKTL Joensuu ja Enonkoski Tausta Kesällä 2006 aloitettiin 3-vuotinen Saimaan järvilohen telemetrinen tutkimus. Sen tavoitteena oli selvittää istutettavien vaelluspoikasten, järvivaiheessa elävien, kudulle palaavien sekä jo kuteneitten järvilohien vaelluskäyttäytymistä ja selviytymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Telemetriautkimus liittyi vuonna 2003 julkaistun Järvilohistrategian toimenpiteisiin, joiden avulla järvilohen elinkiertoa pyritään vahvistamaan. Sen ovat vuosina rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö (projekti , loppuraportti ), Pohjois-Karjalan TE-keskus (Pielisjoen voimaloiden kalatalousmaksut) ja RKTL. Vaikka telemetriahanke saatiin päätökseen v. 2008, on tutkimuksia jatkettu. Aineisto syönnösvaiheisista lohista jäi melko pieneksi ja kutulohilla telemetriatutkimuksia vasta käynnistettiin edellisen hankkeen viimeisenä vuonna. Tässä tulosraportissa esitellään keskeisimmät tulokset ja havainnot kuteneista järvilohista tähän mennessä kerätyistä ja käsitellyistä tiedoista. Kuteineitten järvilohien telemetriatutkimuksilla pyritään selvittämään: 1. kuinka suuri osa lypsetyistä emolohista ylipäätään selviää kutua seuraavasta talvesta 2. miten kuteneet lohet käyttäytyvät joessa 3. lähtevätkö ne vaeltamaan takaisin järvialueille ja milloin se tapahtuu ja 4. voiko kuteneitten emojen vapauttamisella tukea uhanalaista järvilohikantaa Kuteneitten emolohien liikkuminen ja selviytyminen Syksyllä 2007 merkittiin viisi (nrot 91-95) Pielisjoesta Kuurnan voimalan alapuolelta emokalapyynnissä saatua järvilohinaarasta ja syksyllä Pielisjokeen noussutta naaraslohta. Näiden lisäksi merkittiin v myös 5 Lieksanjoesta saatua lohinaarasta. Syksyllä 2009 Pielisjoella merkittiin 12 naarasta ja Lieksanjoella 4 naarasta (tiedot merkityistä kaloista ovat liitteessä 1. ja 2.). Koiraita ei ole voitu käyttää näissä tutkimuksissa, koska ne joudutaan tappamaan mm. BKD-näytteiden ottamiseksi munuaisesta. Naarailta BKD-määritykset voidaan tehdä ovarionesteestä ja mädistä. Mädin lypsyn jälkeen emokalapyynnissä saadut lohet merkittiin yksilöllisesti koodatuilla CTT-3-36-lähettimillä (Sonotronics). Lähetin laitettiin nukutetun kalan ruumiinonteloon vatsaan tehdystä 2-3 cm mittaisesta viiltohaavasta, joka suljettiin 1

2 tikeillä toimenpiteen jälkeen (Kuva 1). Lähettimet toimivat noin 3 vuotta. Merkinnän jälkeen kalojen annettiin toipua valvoituissa oloissa vähintään vuorokauden ennen niiden vapauttamista Pielisjokeen tai Lieksanjokeen. Kuva 1. Kuurnasta Pielisjoesta saatu, lypsetty järvilohinaaras ja telemetrialähettimen asennus naaraan ruumiinonteloon. Ensimmäiset Pielisjoesta saadut merkityt yksilöt vapautettiin Kuurnan voimalan alapuolelle Seuraavana syksynä merkityt lähetinlohet vapautettiin Pielisjokeen ja Lieksanjokeen. Kalojen liikkeitä seurattiin syksyn ja talven yli jokeen asennetuilla automaattisilla signaalien tallentimilla eli loggereilla ja edelleen kevään koittaessa järvialueelle eri salmipaikkoihin asennetuilla loggereilla (Kuva 2). Loggerit tallensivat kunkin kalan lähettimen frekvenssin, piipausten välisen ajan (intervallin) sekä päivän ja kellonajan, mikäli kala ui riittävän läheltä loggeria. Valmistajan ilmoittama maksimikantama näille lähettimille on 1000 m, mikä riittää loggeriseurantaan monissa kapeissa, järvialtaita yhdistävissä salmipaikoissa kuteneet emolohet Kaikki kuteneet emolohet lähtivät verkkaisesti vapautuksen jälkeen välisenä aikana alavirtaan ja niistä saatiin tietoja Kulhonselältä, noin 10 km Kuurnasta alavirtaan olleesta loggerista. Havaintoja oli rekisteröitynyt kolmesta naaraasta lokakuulta aina seuraavan vuoden helmikuulle saakka. Lohi nro 91 (X25) oli Kulhossa 16., , ja Lohi nro 93 (X19) oli puolestaan rekisteröitynyt saman loggerin muistiin ja lohi nro 95 (X24) Jo nämä havainnot osoittavat kuteneitten emolohien liikkuvan jokialueella aktiivisesti talven aikaan. Vuodenvaihteen jälkeen eniten havaintoja Kulhon loggeriin oli tallentunut lohesta nro 91. Havainnot eivät kuitenkaan olleet yhtäjaksoisia ( , 26. ja 31.1., ja ), vaan osoittivat lohen olleen edelleen aktiivinen, vaikka veden lämpötila olikin laskenut jo lähelle nollaa. Lohesta nro 92 (X27) saatiin havaintoja Kulhon loggerista toukokuussa ( ), jolloin tämä lohi oli rekisteröitynyt useita kertoja klo 4.31 ja välisenä aikana. Veden lämpötila oli noussut noin 7,5-7,8 C:een. Seuraavat havainnot saatiin Pielisjoen suualueelta, jokiaseman kohdalta. Lohi nro 93 oli ohittanut jokiaseman 2

3 loggerit noin klo Merkillepantavaa on, ettei esimerkiksi lohesta nro 95 ollut rekisteröitynyt havaintoja joella, vaikka se oli siirtynyt järvialueelle. Loggereiden sijainti Kuva 2. Äänisignaalien tallentimien (loggereiden) sijainti Pielisjoessa (vain osa merkitty kartalle) ja järvialueella. Järvialtailta näistä ns. talvikkolohista saatiin havaintoja Vuoniemestä (lohi nro ja lohi nro ), Arvinsalmesta (lohi nro ) ja Vuosalmesta Rääkkylän kohdalta (lohi nro ). Tuolloin veden lämpötila oli noin 7,2 C. 3

4 Lohi nro 95 tarttui uistelijan täkyraksiin Paasivedellä Ansoniemessä Villalan kylän tietämillä (Kuva 3.). Se painoi tuolloin 3,4 kg ja oli purkanut kutupukunsa ja saanut hopeanhohtoisen, vaelluspoikasta muistuttavan värityksen. Kala oli laihtunut kutuvaiheen 5 kilon painostaan yli 1,5 kiloa. Myös toinen talvikko oli onnistunut selviytymään Paasivedelle alkukesän aikana, sillä lohi nro 93 jäi RKTL:n lohisiimaan Se saatiin irrotettua vahingoittumattomana jatkamaan matkaansa. Tämän lohen vaellus jatkui aina Pihlajaveden Siikavedelle saakka (noin 40 km Savonlinnasta etelään), missä se jäi verkkoon Lohi painoi ainoastaan 2,6 kg ja oli laihtunut edellisen vuoden kutupainostaan (4,6 kg) jo kaksi kiloa. Kuva 3. Kuurnasta syksyllä 2007 vapautettu telemetrialohi, joka tarttui vetouistelijan vieheeseen Paasivedellä (kuva: Päivö Hirvonen) kuteneet emolohet Syksyllä 2008 merkittyjen kuteneitten naaraslohien liikkeitä pystyttiin seuraamaan Pielisjoessa edellisvuotta tarkemmin, koska loggereita sijoitettiin jokialueelle 12 kappaletta. Ainoastaan yhdestä lohesta ei saatu lainkaan havaintoja Kuurnasta vapauttamisen jälkeen. Kahdesta lohesta ainoat havainnot saatiin noin puolen kilometrin päässä vapautuspaikasta olevalla loggerilla pian vapautuksen jälkeen. Seitsemästä emolohesta saatiin havaintoja ainoastaan joesta lokakuun lopun ja marras-joulukuun aikana. Kaikki olivat laskeutuneet noin km alavirtaan Kuurnasta. Yksi näistä emolohista tarttui kalastajan uistimeen Utran Ristisaaren alapuolella. 4

5 Viidestä lohesta saatiin havaintoja runsaasti erityisesti joen suualueen lähettyviltä, missä osa näistä lohista rekisteröityi useaan otteeseen joulu-tammikuun välisenä aikana. Yksi näistä lohista havaittiin joessa vielä toukokuussa Kulhon ( ) Ruutisaaren (noin 3 km jokisuusta; ) lähettyvillä, mutta sen lähdöstä joesta ei ole varmuutta. Kaksi Kuurnasta vapautetuista lohista lähti erittäin nopeasti joesta. Toinen havaittiin jokisuulla jo kolmen päivän kuluttua ( ) ja toinen Lisäksi kaksi lohta lähti joesta marras-joulukuun aikana. Ennen lähtöään ne viipyilivät jokisuussa useita päiviä ( ja ). Kuuden lohen vaelluksista saatiin havaintoja myös järvialueen salmista. Yksi niistä oli jo lokakuussa (17.10.) joesta lähtenyt lohi. Se oli talvehtinut Pyhäselän alueella, sillä se havaittiin Pyhäselän eteläpäässä olevassa Vuoniemessä olevassa salmessa Sieltä lohi jatkoi kesän edetessä matkaansa etelään ja se havaittiin Paasiveden eteläpään Orivirrassa (noin 90 km Kuurnasta) hieman keskiyön jälkeen heinäkuun 1. päivänä. Vielä samana päivänä se oli todennäköisesti uinut Pyyveden ja Enonveden läpi Oraviin. Vuoniemessä havaittiin myös toinen lohi ( ), joka jo seuraavana päivänä havaittiin myös reilut 33 km alavirtaan olevassa Arvinsalmessa. Samassa paikassa havaittiin myös kolme muuta Kuurnassa syksyllä 2008 vapautettua talvikkoa. Ne olivat uineet Arvinsalmen ohi touko-kesäkuun vaihteessa ( ). Yksi niistä oli viipynyt useita päiviä loggerin lähettyvillä Arvinsalmessa ( ). Niistä kaksi oli ohittanut Savonselän ja Paasiveden ja ne havaittiin Savonrannalla Orivirrassa. Toukokuun lopulla Arvinsalmessa havaittu lohi oli ohittanut Orivirran vasta 5.7., mutta Arvinsalmessa kesäkuun 1. havaittu lohi oli jo viikon kuluttua ( ) Orivirrassa. Samassa paikassa havaittiin myös lohi, josta ei ollut tallentunut ylävirrassa oleviin loggereihin tietoja. Yllättävin Kuurnassa merkityistä kutulohista oli naaras, joka ei lähtenyt loggerihavaintojen perusteella lainkaan Pielisjoesta, mutta saatiin syksyn 2009 kutupyynnissä uudestaan saaliiksi Kuurnassa. Tämä lohi oli vuotta aiemmin 74,3 cm pitkä ja painoi ennen lypsyä 4,4 kg. Siitä saatiin mätiä 735 g (16,5%) ja lypsettynä se painoi 3,57 kg. Vuoden kuluessa kala oli kasvanut pituutta senttimetrin, mutta paino oli pysynyt samana. Siitä huolimatta tältä naaraalta lypsettiin 207 g mätiä (5,8%). Mädin hedelmöityvyydestä saadaan talven aikana tarkempia tietoja Enonkoskelta. Lieksanjoen järvilohet Lieksanjoesta saatuja järvilohia seurattiin lähinnä jokeen asennettujen loggereiden avulla. Viidestä syksyllä 2008 vapautetusta lypsetystä emolohesta neljä lähti lokakuun lopulla alle viikossa vapauttamisestaan Lieksanjoesta kohti Mönniselkää ja Pielisen muita selkävesiä. Yksi jäi talvehtimaan joen alajuoksulla oleviin syvänteisiin. Se liikkui aktiivisesti toukokuun lopun ja kesäkuun alun aikana jokisuun ja joen alaosien välisellä noin 2 km matkalla. 5

6 Kaksi näistä jo syksyllä Lieksanjoesta lähteneistä emolohista jäi verkkoon Pielisen puolella. Toinen saatiin vain muutamia päiviä vapauttamisestaan ( ) Kinahmonsalmen Suurselän puoleiselta alueelta noin 7-8 kilometrin päästä Lieksanjoen Kissakarilta. Toinen jäi kuhaverkkoon talvella ( ) vain parin kilometrin päästä Lieksanjokisuulta. Syksyllä 2009 merkityt lohet Kuurnasta syksyllä 2009 saatuja lypsettyjä naaraita merkittiin edellisten vuosien tapaan 12 kpl ja Lieksanjoesta saatuja 4 kpl. Kalat vapautettiin pyyntipaikoilleen Ensimmäinen Kuurnasta vapautettu lohi joutui verkkosaaliiksi Pyhäselän Mulossa jo Yhteenveto ja johtopäätökset Pieni osa kuteneista järvilohista lähtee vapauttamisen jälkeen joesta jo muutaman viikon kuluessa nopeimmat jo muutamassa päivässä. Osa Pielisjokeen vapautetuista kutunaaraista viipyy jopa useita viikkoja joen suualueella ennen lähtöään järvialueelle. Lieksanjoella, jonka vapaa alaosa on vain muutamien kilometrien mittainen, valtaosa vapautetuista lohista näyttää vaeltavan joesta heti järvialtaan puolelle. Suurin osa Pielisjoen kutulohista pysyy kuitenkin talven ajan jokialueella. Talvehtivat kalat eivät suinkaan ole passiivisia, vaan liikehtivät aika ajoin jokialueella jopa sydäntalven pimeimpinä ja kylmimpinä aikoina. Pieni osa joessa talvehtineista lohista lähtee vaellukselle kohti järvialtaita vasta seuraavana keväänä. Suuri osa joessa talvehtineista lohista ilmeisesti kuitenkin kuolee talven kuluessa, sillä vain poikkeustapauksissa jokeen jäävistä kaloista on saatu havaintoja myöhemmin. Tähän mennessä kerätyn havaintoaineiston perusteella noin puolet kuteneista lohinaaraista lähtee joesta järvialtaille. Järvialueelle selviytyneet lohet voivat vaeltaa kauas ainakin yli 100 km päähän Pielisjoesta. Varmuutta näiden lohien määränpäästä ei vielä ole, mutta vaikuttaa siltä, että ne hakeutuvat samoille syönnösalueille, joilta ne lähtivät ensimmäisen kerran kutuvaellukselle Pielisjokeen. Kummallisin havainto tähän mennessä oli kuitenkin yhden Pielisjoessa kutua seuraavan kasvukauden viettäneen lohen paluu jo seuraavana syksynä uudelleen kutuvalmiina Kuurnaan. Jo tähän menessä kertyneet havainnot lypsettyjen emojen selviytymisestä ja vaelluksista ovat positiivisia ja sen vuoksi kaikki emokalapyynneissä saadut hyväkuntoiset naaraat vapautetaan tulevina vuosina takaisin pyyntipaikalleen. Lähettimet toimivat korkeintaan 3 vuotta, mutta se aika antaa mahdollisuuden selvittää palaako joku järvialueelle toipumaan vaeltaneista emolohista kutemaan uudelleen. 6

7 Liite 1. Telemetrialähettimillä merkityt kuteneet lohinaaraat Pielisjoesta paikka merkki pituus, mm Lypsetyn kalan paino, g vapautuspvm Kuurna, Pielisjoki X Kuurna, Pielisjoki X Kuurna, Pielisjoki X Kuurna, Pielisjoki X Kuurna, Pielisjoki X Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE Kuurna, Pielisjoki XE

8 Liite 2. Telemetrialähettimillä merkityt kuteneet lohinaaraat Lieksanjoesta paikka merkki pituus Lypsetyn kalan paino, g vapautuspvm Lieksanjoki XE Lieksanjoki XE Lieksanjoki XE Lieksanjoki XE Lieksanjoki XE Lieksanjoki XE Lieksanjoki XE Lieksanjoki XE Lieksanjoki XE