Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja. Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari

Transkriptio

1 Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari

2 Meritaimenkanta alun perin 60 joessa nyt 11 jokea tuottaa taimenta. Vain yhdessä luontainen lisääntyminen on niin suurta, että kanta kestää yhtään kalastuspainetta. Alkuperäinen Itämeren lohikanta on jäljellä kahdessa joessa. Suurin osa geneettistä diversiteettiä on hävinnyt. Järvilohen nousureitit on tukossa. Kutuhabitaattia erittäin rajallisesti. Järvitaimenkanta on vähintään kohtalainen ainoastaan Inarinjärvellä. Se mitä tänään tehdään, vaikuttaa jo huomenna.

3 Vaelluskalakantojen elvyttäminen ympäristövirtaama ja muut ratkaisut

4 Grafiikka Marianna Korpi, SYKE

5 Hankkeen tavoitteena tukea rakennettujen vesistöjen käytön ja kalakantojen hoidon kehittämistä tuottamalla uutta tietoa ympäristövirtaaman merkityksestä vaelluskalojen elinvoimaisuudelle edistämällä rakennettujen vesien käytön, erityisesti vesivoiman ja vesienhoidon vuoropuhelun tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittamista arvioimalla vaelluskalan palauttamisen toimien kustannustehokkuutta kokonaisvaltaisesti tarkastelemalla vesilain muutostarpeita ja muutosten oikeudellisia reunaehtoja vaelluskalakantojen elvyttämiseksi ja ympäristövirtaamien varmistamiseksi Kalavirta 5

6 Ratkaisuja ja ehdotuksia toimenpiteiksi 1. Säännöstelyn kehittäminen ja vuosikellojen yhteensovittaminen Suomessa toteutetut ympäristövirtaamahankkeet VESISTÖJEN SÄÄNNÖSTELY Vaelluskalavesistöissä säännöstelyn kehittämisessä otettava jatkossa huomioon ympäristövirtaamatavoitteet. Operatiivinen vuosisäännöstely on linkitettävä vaelluskalojen elinkierron vaiheisiin. LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELY Yhteiskunnallisesti vähämerkityksellisissä kohteissa virtavesilajistolle saavutettavissa olevaa hyötyä verrataan vesivoimatuotannolle ja muille toiminnoille aiheutuviin haittoihin; jos hyödyt ovat haittoja suuremmat, niin lyhytaikaissäännöstelystä luovutaan. Suojelullisesti tärkeissä kohteissa tulee luopua voimakkaasta lyhytaikaissäännöstelystä. 6

7 2. Uusien kalatalousmääräysten lisääminen vesilupaan VESILAIN MUUTOSTARPEET VL 3 luvun 22 : Lupaviranomaisen tulisi pystyä nykyisen kalatalousmääräysten muuttamisen ohella lisäämään vesilupaan uusia kalatalousmääräyksiä, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet. VL 19 luvun 10 : Myös siirtymäsääntelyssä tulisi viitata vanhojen lupien kalatalousmääräysten muuttamisen lisäksi mahdollisuuteen lisätä vanhaan lupaan uusia kalatalousmääräyksiä. VL 3:22: Uusien kalatalousmääräysten lisäämisen ja kalatalousmääräysten muuttamisen edellytyksenä voitaisiin viitata VL 3 luvun 14 :n sääntelyyn. VL 3:14 :n mukaan kalatalousvelvoitteen toimenpiteiden suorittamisesta ei saa aiheutua niillä saavutettavaan hyötyyn verrattuna hankkeesta vastaavalle kohtuuttomia kustannuksia. 7

8 3. Kompensaatiotoimenpiteet Selvitetään kompensaatiosääntelyn sisällyttämistä vesilakiin ja ympäristönsuojelulakiin Vesilain muutosten päälinjat: pääsääntönä haittojen ehkäisy vaikutusalueella jos em. ei mahdollista, niin määritellään korvaussumma, jolla haittoja kompensoidaan joen toisessa osassa tai kokonaan toisessa vesistössä vaikka vaellusesteitä olisi useita ja kokonaistilanne heikko, tulee silti tehdä toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi korvausten lisääminen tulee olla joustavampaa kuin nykyisin 8

9 4. Priorisointi ja arvottaminen Kokonaisvaltainen kustannus-hyöty-analyysi (Kymijoki) Vaelluskalakantojen arvottaminen Kalatiestrategian kärkikohteiden virkistyskalastuspotentiaali ja paine? 5. Sidosryhmien näkemysten yhteensovittaminen Vuoropuhelu, ongelmien syvällinen ymmärtäminen ja ulottuvuuksien tunnistaminen sekä läpinäkyvä vaihtoehtojen vertailu. 6. Sopeutuvat toimintamallit Epävarmuuksia ei pystytä poistamaan, vaikka taustaselvitykset olisivat erittäin tarkkoja. 9

10 Kun jokin epäonnistuu, on tärkeämpää keskustella asioiden korjaajasta kuin siitä, ketä on moitittava. -Francis J. Cable

11 Kompensaation haasteet Additionality eli kompensaation täytyy tuoda lisää verrattuna nykyiseen, miten lisäarvo mitataan? Kenelle kompensoidaan tai mitä priorisoidaan? Kompensoidaanko elinympäristö, vai laji tai populaatio? Ihmiselle? Miten valitaan hyötyjät ja jätetäänkö jotkut alueet kokonaan esim. vesivoimatuotantoon? Priorisoidaanko mahdollisesti tuottava lohikala vai vesiperhonen vai pystytäänkö priorisoimaan ekosysteemejä (resilienssikyky)? Riittääkö lainaa tai vakuuksia? Kuinka kauas kompensaation voi viedä? Entä jos lainan ottajia on liikaa ja kaikki ovat valmiita maksamaan, mutta sopivia kohteita ei? Miten suhtautua Kuurnan tapaukseen?

12 Kuurna Uoman kunnostushankkeessa rakennetaan noin 5-7 hehtaarin laajuinen lisääntymis- ja poikastuotantoalue uhanalaiselle järvilohelle, johon kaloilla on järvialueelta esteetön pääsy. Nykyisen tulvapadon yhteyteen rakennetaan pienvesivoimala. Kuurnan voimalaitosta ei tulla räjäyttämään eli siitä luopuminen ei varmastikaan ole tällä hetkellä mitenkään ajankohtaista. Tällä toimenpiteellä saadaan pieni tai jopa suuri askel järvilohelle palauttamalla luontaista habitaattia oikeaan käyttöön. 12

13 Virtaamalla 35 m 3 /s, kun alavesi on alhaalla, vesisyvyys on kutuun hyvä tai erinomainen, ja pienpoikasille hyvä, mutta osin korkeahko. Virtausnopeus on kutuun hyvä tai erinomainen ja pienpoikasille erinomainen. Yhteenvetona voidaan todeta, että vettä on kutuun sopiva määrä. Poikasille soveltuvuus on hyvä tai erinomainen. Alustavat kuvat ja mallinnukset Fortum / Markku Lahti Käyttö Pohjois-Savon ELYn / Timo Turunen luvalla 13

14 Alustavat kuvat ja mallinnukset Fortum / Markku Lahti Käyttö Pohjois-Savon ELYn / Timo Turunen luvalla 14

15 Lopuksi Ajan pelaamisen on loputtava, nyt on aika toimia. On uskallettava tehdä uusia ratkaisuja ja toimittava eri tavalla, kuin mihin ollaan totuttu. Kun aikaa on vähän, tarvitaan rohkeutta on uskallettava altistua myös epäonnistumiselle. Mutta kaikkensa antaneelle sen pitäisi riittää

16 Ihminen joka tahtoo, keksii keinot. Ihminen joka ei tahdo, keksii selitykset.