Korvaavat habitaatit Imatran kaupunkipuron toteutus ja Hiitolan-, Pielis-, Lieksan- ja Iijoen tuotantomahdollisuuksista

Transkriptio

1 Korvaavat habitaatit Imatran kaupunkipuron toteutus ja Hiitolan-, Pielis-, Lieksan- ja Iijoen tuotantomahdollisuuksista Jukka Jormola SYKE Vaelluskalafoorumi Helsinki

2 Kalatiestrategia korvaavat lisääntymisalueet ja ympäristövirtaama Velvoitehoidon suuntaaminen kalojen luontaista elinkiertoa tukevaksi Uusien lupien kompensaatiotavoite ja -toimenpiteet toteuttavat nykyisiä ekologisen tilatavoitteen vaatimuksia vastaten täysimääräisesti vaellusesteiden aiheuttamia haittoja. Esitetään tarvittaessa lupaan sisällytettäväksi toimenpiteet alas vaelluksen helpottamiseksi ja menetettyjen lisääntymis- ja poikashabitaattien rakentamiseksi ohitusuomiin Tutkimuksen ja seurannan lisääminen Selvitetään tarve kehittää vesilainsäädäntöä niin, että se edellyttäisi ekologisen virtaaman varaamisen, joka turvaisi osaltaan vaelluskalojen nousun ja vaelluspoikasten alas vaelluksen Ohitusuomien avulla voidaan saada aikaan korvaavia kutu- ja poikasalueita ja lisätä rakennettujen vesistöjen poikastuotantoa Tutkitaan ohitusuomien toimivuutta nousuväylinä ja poikastuotantoa varten rakennettavia habitaatteja, mukaan lukien yhteydet muuhun jokiuomaan. 2

3 Mitä keinoja kunnostukseen? Haittavaikutus Lievennys tai kompensaatio Vaellusyhteyden menetys kalat pohjaeläimet, nisäkkäät Lisääntymisalueiden menetys Koskien padotus Peratut ja täytetyt uomat Säännöstely Lyhyt- ja pitkäaikais- Kuivauomat Pienet kalatievirtaamat Puuttuvat virtaamat talvella Satunnaiset tulvajuoksutukset Esteiden poisto Kalatiet Luonnonmukaiset ohitusuomat Lisääntymistä kompensoivat uomat kutukanavat poikastuotantouomat Koskien kunnostus Ympäristövirtaamien määrittely Minimivirtaama luvissa eri ajankohdille Tarpeet vaelluksen ja lisääntymisen kannalta Eroosio/sedimenttitasapaino 3

4 Kaitforsin Sääkskosken kalatie, Perhonjoki - meritaimenten lisääntymistä Osittain kynnysrakenne, osittain tasakaltevuinen Ensimmäinen, johon tehtiin tarkoituksella myös kutusoraikkoja 2012: Lohi 10 kg 2013: Meritaimenia 15 kpl, 7 kg Kesällä 2014 joitakin poikasia 4

5 Lisääntymisuomia Keski-Euroopassa Ruppoldingen, Sveitsi, Aare -joki Kaivettu lisääntymisuoma 1,2 km, virtaama 1,5-4,5 m3/s Kalatie haarautuu siitä voimalaitoksen alle, 0,4 m3/s Lisääntymisuomassa mm. harjuksen lisääntymistä

6 Keski-Euroopassa habitaattikompensaatio on lainsäädännöllinen vaatimus kalateiden lisäksi Rheinfelden, Rein 2012, suunnittelija Rolf-Jürgen Gebler Lisääntymisuoma 900 m, leveys 50 m, m3/s Erillinen kalatie haarautuu padolle, lisäksi voimalan kalatie toisella rannalla Seurannassa yksilöä, 33 lajia Voimalan kalatiessä yks., 22 lajia 2 merilohta

7 Löydettävyyden ja nousureitin varmistaminen Albbruck Dogern, Rein Haara voimalan lähelle tarvittaessa teknisellä kalatiellä Ohitusuomassa rinnakkain lisääntymisalue ja nousureitti isoille kaloille Gebler, R.-J Near-nature water courses at hydropower plants as fishways and running water habitats. International Symposium on Ecohydraulics ISE 2012, Vienna. Proceedings Jormola J Performance and possibilities of nature-like bypass channels. International Symposium on Ecohydraulics ISE 2012, Vienna. Proceedings 7

8 Pitkät keinotekoiset sivu-uomat Tonavalla Vohburgin ohitusuoma, pituus 12 km, toimii korvaavana lisääntymisvesistönä voimalan aiheuttamalle padotukselle Virtaama alaosassa 8 12,5 m3/s Tonavan virtaamien mukaan Uomaleveys 15 m, kaltevuus 0,03 % Isar -joella vastaavat ohitusuomat patoaltaiden ohi 3,6 ja 4,8 km, avattu 9/2015 8

9 Kompensaatiouoma Kanadassa, Newfoundland 2004 Granite Canal compensation creek 2 km, leveys 30 m, 4,8 ha, minimivirtaama 1,25-2,5 m3/s, maksimi 5,5 m3/s, korkeusero 1,5 m, kaltevuus 0,075 % Korvaa menetetyt lisääntymisalueet Atlantin lohelle 1:1, no-net-loss -periaate Yli 1000 kutukuoppaa, poikastiheys kpl/100 m2 Tutkittu jäätymistä

10 Poikastuotantouoma Imatran kaupunkipuro Suunnnittelu: MA-arkkitehdit, SYKE, Ecoriver Toteutus: Imatran kaupunki, VRJ, KAS-ely Taimenen poikastuotanto, matkailumaisema 10

11 Virtaus- ja habitaattimallinnus: Simo Tammela 11

12 Imatran kaupunkipuro 2015 Putkella johdetaan lampiin 300/180 l/s Vanha tukinuittokourun linjaus Tavoitteena optimaaliset olot taimenelle erityisesti mutkikkaalla habitaattiosuudella Alaosa jyrkkä, paikoin 16 % kaltevuus, mitattu 2 m/s Silti nousukelpoinen mm. särjelle 12

13 Ensimmäisiä seurantatuloksia Toteutus ei täsmälleen suunnitelman mukainen, mutta tavoitellut habitaattityypit kutemiseen ja poikasille toteutuivat, loivimmat 0,5 % Uomaleveys habitaattiosuudella 3,5-5 m Syvyydet ja virrannopeudet vastaavat suunnittelutavoitteita ja mallinnusta Esim. tällä soraikolla vesisyvyys cm, virrannopeus 0,45-0,65 m/s KAS -ely lisää vielä soraa suvantojen puolelle syvempään veteen Pohjaeläimet elokuussa 2015: mm. mäkäriä, päiväkorentoja Lehtikariketta vasta syksystä 2015 alkaen 13

14 Kalasto Uomaan istutettiin n. 80 taimenta läheisestä purosta, pituus cm, 6 kpl nuolimerkittiin Toukokuussa nousi särkiä ylälampiin Kesäkuussa salakkaa Elokuussa särjen ja salakan poikasia Lisäksi yksi ahven ja yksi siika, tieto myös nähdystä hauesta Taimenia asettui mm. tunnelin suulle 14

15 Hyytöseuranta Loppiaisena 2015 esiintyi hyytöä, kun yläosa säilyi pakkasella avoimena ennen jääkannen muodostumista Talveksi asetetaan lämpötilaloggereita, joilla voidaan seurata jäähtymistä matkalla ja mm. soraikoiden lämpötiloja 15

16 Missä määrin voitaisiin Suomessa kompensoida voimalaitosten alle jääneitä lisääntymisalueita? Hiitolanjoen kalatiet Lahnanen Vantaan energia Jormola J Hiitolanjoen voimalaitosten kalatievaihtoehdot ja Laatokan lohen poikastuotanto, LieToLoHi-hanke ESAVIn ratkaistavana, vaaditaanko ohitusuomia 3 ohitusuomalla ja luonnonuomien vesityksellä saataisiin % entisten koskien smolttituotannosta Laskentaperuste: 30 smolttia/ 100 m2 ohitusuomassa Edellistä ikäluokkaa 70 kpl/100 m2 Talven eloonjäänniksi oletettu 40% (Kymijoki) Sama tuotanto kuin on arvioitu olleen joen koskissa alun perin (3000 smlottia/ha) Luonnossa kuoritutuneista selviää vain 4% Voidaanko ohitusuomissa vähentää talvikuolevuutta ja lisätä siten tuotantoa? Alasvaellus ratkaistava Hiitolanjoessa 16

17 Pielis- ja Lieksanjoki ja Saimaan järvilohi Pielisjoki LieToLoHi ENPI CBC -hanke Kuurnan voimalaitos Ohitusuoma 500 m Lisäksi säännöstelypadolle 660 m Kaltimon voimalaitos Ohitusuoma 1300 m Pohjois-Karjalan ely, Maveplan

18 Lieksanjoki Lieksankosken säännöstelypato Ohitusuoma m Pankakosken voimalaitos Ohitusuoma 580 m 18

19 Pankakosken ja Lieksankosken yhdistävä pitkä ohitusuoma Mahdollinen linjaus 5,5 km 19

20 Poikastuotantomääriä Pielisjoen 2 voimalan ohitusuomiin voidaan saada 0,9 ha Smolttituotanto 2700 kpl/ v, jos tuotanto 3000 kpl/ha (luonnonvesissä arvioidaan 400 kpl/ha) 4% alkuperäisestä joka on arvioitu olleen smolttia/v Ala-Koitajoen poikastuotanto alun perin , miten kesällä 2015? Lieksanjoen voimalaitosten ohitusuomien tuotanto voisi olla 1000 smlottia/v ja pitkän ohitusuoman 8000 smolttia/v Voimalaitosten padotusalueen alkuperäiseksi tuotannoksi voidaan laskea smolttia/v, mistä ohitusuomilla voitaisiin kompensoida 29 %. Lisäksi Lieksankosken kuivauoman ympäristövirtaamalla 6 m/s voitaisiin arvioida 2600 smolttia/v (400 kpl/ha), vrt. Ala-Koitajoki Pankakosken yläpuolinen luonnontuotanto, arvio 5000 smolttia/v 20

21 Iijoen alaosan ohitusuomatarkastelu Raasakka Jormola J.,Häkkilä K., Ulvi T. ja Visuri M Ohitusuomista ja puroista korvaavia vaelluskalojen lisääntymisalueita Iijoen alaosalle. Pienvesi GIS-hanke Kalatie luonnonmukaisena ohitusuomana 950 m joka haarautuu yhdysuomaa pitkin Huovisenojaan, yhdysuoma 850 m Kalatiehen 1 m3/s, saadaan 10 m leveää uomaa, yhdysuomaan 0,5 m3/s, leveys 5 m Huovisenoja kunnostetaan lisääntymisalueeksi Haarautuman paikka, sopivan tasainen maasto

22 Maalismaa Esitetään tehtäväksi ohitusuoma 1,6 km ja yhdysuoma Martimojokeen 1 km Ohitusuomaan 1 m3/s, yhdysuomaan 0,5 m3/s Yhteiseen yläosaan1,5 m3/s, jolloin leveys voi olla m Yhdysuoman paikka peltoaueella

23 Kierikki Ohitusuoma 1,4 km Yhdysuoma Nauruanojaan 1,6 km Ohitusuomaan 1 m3/s, yhdysuomaan 0,5 m3/s, yläosa 1,5 m3/s Nauruanojan alaosaa tulisi vesitettäväksi 11,5 km pääuoman vedellä

24 Pahkakoski Myös Pahkakoskelta voidaan tehdä yhdysuoma Nauruanojaan, 4,2 km Nauruanojasta tulee vesitettäväksi Iijoen vedellä 10 km lisää, yhteensä 21,5 km

25 Poikastuotanto Iijoen alaosalla Istutuskompensaatio Iijoella perustuu arvioon smolttia/ v Nykyisin pidetään liian pieneksi arvioituna Ohitusuomien, yhdysuomien ja purojen tuotannoksi arvioidaan smolttia/v, vastaa 5 10 % alkuperäisestä koko joella Arviointiperusteita: ohitusuomissa ja yhdysuomissa 20 smolttia/100 m2, laskettu 30 % säilyvyydellä 1+ -ikäisistä, vastaa 2000 kpl/ha Ideaalisiksi rakennetut olosuhteet, säädelty virtaama Puroille arvioitu 400 kpl/ha, vain pientä kunnostusta, myös valumaalueet vaikuttavat virtaamiin ja veden laatuun Tuotantoon vaikuttaa: Miten iso osa nousulohista kutee ohitusuomissa, meritaimenet? Laskeutuvatko emokalat ja poikaset yhdysuomiin ja puroihin? Löytävätkö kalat puroihin suoraan vanhoista uomista, joihin tulee houkutusvirtaama myös pääuoman vettä? Saadaanko ympäristövirtaamat, joista osa johdettaisiin puroihin? 25

26 Johtopäätöksiä Habitaattien ja poikastuotannon kompensaation tulisi huomioida kalatiesuunnittelussa, nyt lähes pelkästään teknisten kalateiden hankkeita, huolimatta kalatiestrategian tavoitteista Lisääntymiseen suunniteltuja ohitusuomia tulisi tehdä myös lohelle Ainakin osittainen poikastuotannon kompensaatio on mahdollista Voimalaitosjokien alajuoksujen kosket ovat olleet keskeisiä lisääntymiselle, joten niiden tuotannon kompensaatio olisi tärkeää Erityisen tärkeää kannoille, joille ei ole viljelyä (Laatokan järvilohi) ja äärimmäisen uhanalaisille kannoille, joiden viljelyssä on jo vaikeuksia (Saimaan järvilohi) Ohitusuomien virtaama on merkittävä osa määriteltäviä ympäristövirtaamia, tarvittava kalatievirtaama hyödyttää samalla poikastuotantoa (komissio kysynyt, miksi Suomessa ei ole luvissa ympäristövirtaamia) 26