5/2017 MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 81. VUOSIKERTA IRTONUMERO 15

Transkriptio

1 5/2017 MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 81. VUOSIKERTA IRTONUMERO 15

2 Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 81. vuosikerta JULKAISIJA Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Rautatieläisenkatu 6, Hki PÄÄTOIMITTAJA Marja Tamm, puh VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Leena Mannila, puh TOIMITUSSIHTEERI, puh. PAINO Forssa Print ISSN , ISO 9002 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh TILAUSHINTA Vuosikerta 80, irtonumero 15, ilmestyy 6 numeroa vuodessa TOIMITUSKUNTA Marja Tamm (pj.), Marianna Jokila, Kai-Verneri Kaksonen, Pasi Ketolainen, Jari Koivisto, Pasi Konttinen, Hannu Korhonen, Lauri Kurvonen, Kati Kyllönen, Jarkko Lampiselkä, Leena Mannila, Maija Rukajärvi-Saarela, Jenni Räsänen, Piia Simpanen, Marika Suutarinen, Anastasia Vlasova ja Jarkko Narvanne (siht.) NEUVOTTELUKUNTA prof. Maija Ahtee prof. Maija Aksela lehtori Irma Iho joht. Riitta Juvonen prof. Kaarle Kurki-Suonio prof. Aatos Lahtinen prof. Jari Lavonen prof. Tapio Markkanen prof. Olli Martio rehtori Jukka O. Mattila prof. Jorma Merikoski op.neuvos Marja Montonen prof. Juha Oikkonen prof. Erkki Pehkonen prof. Heimo Saarikko prof. Esko Valtaoja Tykkää MAOLista Facebook sivut Keskusteluryhmä Facebookissa MAOL jäsenille MAOL ry HALLITUS Puhelin Puheenjohtaja Leena Mannila I varapuheenjohtaja, talous Jouni Björkman II varapuheenjohtaja, koulutus Kati Parmanen III varapuheenjohtaja, tiedotus Marja Tamm Opettajaksi opiskelevien yhteyshenkilö Mika Antola Fysiikka, kemia Katri Halkka Matematiikka/tietotekniikka Tuula Havonen Oppilastoiminta Tarja Ihalin Digipalvelut, edunvalvonta Timo Järvenpää Ammatillinen kouluyhteistyö Jorma Kärkkäinen Ruotsinkieliset palvelut Tove Leuschel Kerhotoiminta Anne Schroderus TOIMISTO maol-toimisto@maol.fi Puhelin Toimistopäällikkö Eeva Toppari Koulutus- ja tiedotusassistentti Päivi Hyttinen DIMENSION TOIMITUS dimensio@maol.fi Puhelin Toimitussihteeri, dimensio@maol.fi Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@maol.fi Rautatieläisenkatu 6, Hki p maol-toimisto@maol.fi MFKA-Kustannus Oy HALLITUS Puhelin Puheenjohtaja Eeva Toppari Varapuheenjohtaja, kustannustoiminta Marja Tamm Koepalvelun kehittäminen, lukio Mika Setälä, mika.setala@lempaala.fi Koepalvelun kehittäminen, peruskoulu Tarja Ihalin Digitaalisten palveluiden kehittäminen Leena Hiltunen, leena.r.k.hiltunen@jyu.fi Digitaalisten palveluiden kehittäminen Mika Antola TOIMISTO mfka@mfka.fi Puhelin Toimistopäällikkö Eeva Toppari Pedagoginen erityisasiantuntija Oili Leinonen Toimistoassistentti Alli Hatva Rautatieläisenkatu 6, Hki p mfka@mfka.fi

3 Sisältö 5 Pääkirjoitus Marja Tamm 6 MAOLin syyskoulutuspäivät Turussa Kuvat: Pasi Konttinen 8 Suomelle hopeaa ja pronssia vuoden 2017 Kansainvälisissä fysiikkaolympialaisissa Fysiikan olympiavalmennusryhmä 13 Huivit eivät haitanneet menoa tietotekniikan olympialaisissa Ada-Maaria Hyvärinen 16 Hevosjulisteella menestystä kansainvälisessä tilastokilpailussa Jasmin Mäki 18 Funderingar efter en resa Peter Holmberg 21 Bézier-käyrä Hannu Korhonen 22 Pasadenaprojekti Pasi Ketolainen 25 Sata matematiikan ylioppilastehtävää itsenäisyyden sadalta vuodelta Aatos Lahtinen 30 Tulta, kiveä ja yritysyhteistyötä Mikko Kesonen, Jussi Ohvanainen, Jesse Hietala, Kirsi Ikonen, Mervi A. Asikainen ja Pekka E. Hirvonen 36 Miten viisi sekuntia vuodessa muuttuu pohjattomaksi motivaation lähteeksi emeritus professori Olli Martion haastattelu Vadim Kulikov 38 Matematiikan ylioppilastehtävä 1917:6 Hannu Korhonen 40 Jos matkaisimme tähtiin, löytäisimme yhä samaa matematiikkaa Emma Leppälä väitteli luuppiteoriasta matematiikan tohtoriksi Riikka Palkki 42 Puhtausala muutosten pyörteissä Tuula Suontamo 50 Vikapuunhalaaja Antti Paajanen 54 Kirjallisuutta: Mathematical Modelling. Applications with GeoGebra 56 Kirjallisuutta: Tummaihoisia naisia ja laskentoa 57 Kirjallisuutta: Lastuja matematiikasta 60 Maaritin peruskoulunurkka: Ollako oikein vai eikö olla? Siinä vasta kysymys Maarit Rossi 62 Vuoden opettaja Suvi Aspholm 65 Matematiikan pulmasivu 66 Fysiikan pulmasivu 67 Kemian pulmasivu Kansi: Syysmetsä. Syksyisin puiden lehdet ruskastuvat. Valon väheneminen ja lämpötilan aleneminen aiheuttavat yhteyttämisen loppumisen, jolloin lehtivihreä alkaa hajota ja lehden sisältämät muut väriaineet, kuten oranssinpunaiset karotenoidit ja keltaiset ksantofyllit, pääsevät näkyviin. Dimensio 5/2017 3

4 Pääkirjoitus Tietoa, taitoa ja teknologiaa mitä tapahtuu aineenhallinnalle tulevaisuudessa? Opetammeko matematiikkaa, kun havainnollistamme matematiikan ongelmia ja ratkaisuja ohjelmistojen avulla? Opimmeko fysiikkaa tekemällä mittausautomaatioon perustuvia havaintoja ja simuloimalla niitä ohjelmistoilla? Mitä opimme kemiasta molekyylimallinnusohjelmien avulla? Elämme jatkuvasti kiihtyvän teknologisen kehityksen aikakautta. Koskaan ennen ei muutos ole ollut yhtä nopeaa kuin se on tänään ja muutostahti on kiihtyvä. Koulumaailmaan tietoja viestintäteknologian suurin muutosaalto ns. Digiloikka lanseerattiin keväällä 2015, jolloin sana nousi ensimmäisen kerran otsikoihin ja hyppäsimme kaikki digiaikaan. Tästä hypetyksestä on tultu onneksi nyt muutama vuosi eteenpäin ja keskustelu on tasaantunut. Tieto- ja viestintäteknologian tuleminen ei ole uusi ilmiö, sillä siitä on puhuttu jo vuosikymmeniä ja aina muutoksen on ennustettu muuttavan pedagogiikkaa merkittävillä tavoilla. Henkilökohtaisten tietokoneiden tulo lukioon syksyllä 2016 sekä perusopetuksen jatkuvasti kehittyvä laitekanta ovat mahdollistaneet teknologian hyödyntämisen oppimisessa yhä systemaattisemmin. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen on huomioitu uusissa opetussuunnitelmissa monessa kohdassa ja nämä muutokset ovat herättäneet keskustelua matemaattisen ajattelun kehittämisestä ohjelmistoja hyödyntäen. Miten osaamista voi rakentaa ohjelmistoilla, jotka kykenevät ratkaisemaan yhtälöitä ja integroivat sujuvasti ilman turhaa ajattelun vaivaa? Ajattelun kehittäminen on kuitenkin matematiikan ydin, sillä se, miten ymmärrämme matemaattiset käsitteet ja niiden väliset suhteen, se miten osaamme soveltaa matemaattisia lauseita erilaisiin tilanteisiin ja se, miten matematiikalla voimme mallintaa maailmaa ympärillämme, on yhä tärkeämpää. Enää ei riitä, että osaa laskea, täytyy myös ymmärtää, ja tämä vaatii matemaattista ajattelua. Teknologia mahdollistaa matematiikan helppouden laskennallisesti, mutta matematiikka on enemmän kuin laskutaitoja. Jo laskinten tulon piti aikanaan romuttaa matematiikan osaaminen, joten onnistuvatko tietokoneet nyt tässä? Tähän skenaarioon en usko, sillä olen nähnyt, miten matematiikkaa oivalletaan myös ohjelmistojen avulla, miten visualisointi tuottaa sellaisia esityksiä, joista oppilaiden ja opiskelijoiden on mahdollista hahmottaa eri tekijöiden vaikutuksia ja ymmärtää matematiikkaa. Mutta didaktiikka muuttuu nyt vauhdilla ja uudet välineet vaativat uudenlaisia tapoja tehdä matematiikasta mielekästä ja ymmärrettävää. Sillä lopulta tietokone tekee vain sen, mitä siltä osaa pyytää. MAOL järjestää tänä lukuvuonna noin 40 kurssia perusopetuksen ja lukion opettajille eri puolilla Suomea tieto ja viestintäteknologian sekä digitaalisen datan pedagogisesta hyödyntämisestä. Kursseilla tarkastellaan niitä teknologian tuomia mahdollisuuksia, jotka auttavat ymmärtämään matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa sekä käsitellään tehtäviä, joissa näiden aineiden aineenhallintaa ja vahvaa perusosaamista vaaditaan. Kurssien materiaalit ovat avoimesti MAOL ry:n sivustolla kaikkien opettajien tukena. Uuden oppiminen ja uudella tavalla opettaminen ei ole helppoa, mutta yhteistyöllä ja jakamalla toimivaksi toteamiamme toimintamalleja pääsemme tästä muutoksesta eteenpäin. Nyt haetaan tasapainoa tietojen, taitojen ja uuden teknologian välille, jotta aineenhallinta vahvistuisi myös jatkossa ja ymmärtäisimme tulevaisuudessa yhä enemmän matematiikkaa ja luonnontieteitä. Otetaan teknologia yhdessä tueksemme ja käytetään sitä siihen, missä siitä on hyötyä. Hyvää syksyä ja voimia teknologian käyttöön. MARJA TAMM Päätoimittaja Dimensio 5/2017 5

5 Joukkue mitaleineen päättäjäisissä. Vasemmalta lukien: Oskari Ojavuo, Lasse Franti (valmentaja), Matias Arola, Anssi Lindell (valmentaja), Aleksi Kononen, Kaarlo Sukuvaara, Mika Nurmela. Äärimmäisenä oikealla joukkueen paikallinen opas. Suomelle hopeaa ja pronssia vuoden 2017 Kansainvälisissä fysiikkaolympialaisissa FYSIIKAN OLYMPIAVALMENNUSRYHMÄ Järjestyksessä 48. kansainväliset fysiikkaolympialaiset järjestettiin tänä vuonna Jaavan saarella Indonesiassa. Kokeellisen ja teoreettisen fysiikan osaamisessa kilpaili noin 400 lukioikäistä opiskelijaa 86:stä eri maasta. Suomalaisten joukkueesta Matias Arola Kerttulin lukiosta sai hopeaa ja Aleksi Kononen Jyväskylän lyseon lukiosta pronssia. Suomen joukkueeseen kuuluivat lisäksi Mika Nurmela Oulunkylän yhteiskoulusta, Oskari Ojavuo Helsingin Suomalaisesta yhteiskoulusta ja Kaarlo Sukuvaara Lahden yhteiskoulun lukiosta. Neljän tieteen kisoista Kansainvälisiin fysiikkaolympialaisiin Suomen olympiajoukkueen valintaprosessi alkaa Matemaattisten aineiden opettajien liiton lukiolaisille järjestämästä Neljän tieteen kilpailusta. Matematiikan, kemian ja tietotekniikan kilpailujen lisäksi käytävästä fysiikan kilpailusta kutsutaan 8 Dimensio 5/2017

6 olympiavalmennukseen noin neljäkymmentä parhaiten menestynyttä lukiolaista. Kutsuja saavat sekä perussarjassa että avoimessa sarjassa menestyneet. Valmennuksen ensimmäisessä vaiheessa opiskelijoille toimitetaan itsenäisesti ratkottavia valmennustehtäviä, joiden tarkoituksena on syventää ja laajentaa osaamista fysiikkaolympialaisissa vaadittavaa tasoa kohti. Tehtävät eroavat lukiotehtävistä jonkin verran. Erona perinteisiin lukion fysiikan oppikirjatehtäviin on erilaisten ratkaisutapojen ja aineistojen luova hyödyntäminen sekä itsenäinen tiedonhaku kavereilta, internetistä, korkeamman tason oppikirjoista tai omalta fysiikan opettajalta. Valmennuskirjeet ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä olympiavalmennuksen verkkosivuilla. Siellä on tarjolla myös muuta lukiotason eriyttävään oppimisen tukemiseen soveltuvaa materiaalia [1]. Perussarjan kirjevalmennuksen perusteella kutsuttiin tänä vuonna 9 opiskelijaa Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella järjestetylle kokeellisen fysiikan viikonloppuleirille. Valmennuksen alkuvaiheessa osoitetun osaamisen ja innostuksen perusteella kutsuttiin perus- ja avoimesta sarjasta yhteensä 18 opiskelijaa järjestyksessään 15. vuosittaisiin Pohjoismaiden ja Baltian fysiikkaolympialaisiin, jossa valittiin sekä Suomen että Viron viisihenkiset edustusjoukkueet Kansainvälisiin fysiikkaolympialaisiin. Tämä kolmipäiväinen kilpailu käytiin huhtikuussa Tallinnan teknillisellä yliopistolla. Kilpailutehtävissä käsiteltiin muun muassa johdinsilmukan kiihtyvyyttä muuttuvassa magneettikentässä sekä komeetan rataa. Totuttuun tapaan tehtävät olivat selvästi lukiotasoa haastavampia. Näihin tehtäviin voi käydä tutustumassa tarkemmin kilpailun nettisivuilla [2]. Kilpailun voittajaksi selviytyi Matias Arola, joka on kilpailun kautta aikojen vasta toinen suomalaisvoittaja! Tehtävien ratkomisen lisäksi lukiolaisille oli järjestetty myös sosiaalista ohjelmaa, muun muassa opastettu vierailu Tallinnan vanhaan kaupunkiin sekä tiedesuunnistus. Kansainvälistä valmennusyhteistyötä Valintakilpailussa valituille Suomen ja Viron fysiikkaolympiajoukkueille järjestettiin jo vakiintuneen tavan mukaisesti kaksi valmennusleiriä yhdessä Kopit olivat kokeelliseen työskentelyyn melko ahtaat, mutta muutoin järjestelyt olivat onnistuneet. Dimensio 5/2017 9

7 Viron olympiavalmennusryhmän kanssa. Yhteistyö mahdollistaa monipuolisen valmennuksen järjestämisen pienehköillä resursseilla. Suomessa harjoiteltiin kokeellista tutkimusta viisipäiväisellä valmennusleirillä Jyväskylän yliopistolla. Leirin osaamistavoitteet olivat mittaamisessa, kokeelliseen fysiikkaan liittyvässä ongelmanratkaisussa, mittausasetelmien muokkauksessa sekä erilaisissa virheanalyysi- ja tulostenkäsittelymenetelmissä. Harjoitustöiksi valittiin yliopiston laboratoriotöiden lisäksi vuosien fysiikkaolympialaisten kokeellisia töitä niistä hankituilla laitteistoilla. Erityisen opettavaisena opiskelijat pitivät toistensa tekemien mittausraporttien pisteyttämistä kilpailujen alkuperäisillä pisteytysohjeilla. Pisteytyksistä he arvioivat yhdessä, millaiset virheet ovat erityisen vahingollisia kilpailusuoritukselle. Lisäksi kilpailutehtävien ratkominen vaihtelevasti sekä yksin että erilaisissa ryhmäkokoonpanoissa todettiin toimivaksi työtavaksi. Kesäkuun kokeellisen valmennusleirin jälkeen joukkueet suuntasivat Viron Saarenmaalle teoreettiselle valmennusleirille. Leirillä opiskelijoita valmensivat Viron olympiaveteraanit Jaan Kalda ja Mihkel Heidelberg. Viikon aikana tutkittiin fysiikan teoriaa vanhoja olympiatehtäviä esimerkkeinä käyttäen. Ilmapiiri leireillä oli hyvä, ja opiskelijat ratkoivat tehtäviä yhdessä sekä luentojen aikana että niiden ulkopuolella. Iltaisin ehdittiin myös pelaamaan korttia sekä tutustumaan naapurimaan kilpailijoihin. Aiempina vuosina osallistuneiden kilpailijoiden vertaisohjaus helpotti osaltaan joukkueita tiiviin valmennuspaketin omaksumisessa. Eksoottinen Indonesia Harjoittelu huipentui järjestettyihin 48. Kansainvälisiin fysiikkaolympialaisiin Indonesian Jaavalla. Aluksi opiskelijat kilpailivat viisituntisessa kokeellisessa osiossa, ja lepopäivän jälkeen oli vuorossa niin ikään viisituntinen teoreettinen osio. Teoreettisen osan ensimmäinen tehtävä liittyi galaksien liikkeeseen ja pimeän aineen olemassaoloon. Tehtävässä arvioitiin pimeän aineen määrää yksinkertaisen galaksijoukon mallin avulla.toinen tehtävä liittyi tuliperäisessä Indonesiassa aina ajankohtaisiin luonnonkatastrofeihin. Tehtävässä mallinnettiin ja analysoitiin tulivuorenpurkauksia, maanjäristysaaltojen kulkua ja tsunamin syntymistä. Kolmas tehtävä liittyi kosmiseen inflaatioon ja oli teoreettisesti melkoisen haastava. Fysiikan olympiavalmennusryhmä lukuvuonna : FT Lasse Franti, Savonlinnan lyseon lukio FM Tiia Haverinen, Jyväskylän yliopisto, fysiikan laitos FT, dos. Joonas Ilmavirta, Jyväskylän yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos FT Mika Latva-Kokko, Phillips Academy, Andover MA, USA FT, dos. Anssi Lindell, Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos LuK Topi Löytäinen, Jyväskylän yliopisto, fysiikan laitos FT Heikki Mäntysaari, Brookhaven National Laboratory, New York, USA Ensimmäisessä kokeellisessa tehtävässä tutkittiin veden ja suolaliuoksen diffuusiota optisella menetelmällä. Suolaliuoksen taitekerroin riippuu sen väkevyydestä, joten sen pitoisuutta voidaan tutkia lasersäteen taittumisen avulla. Toisessa kokeellisessa tehtävässä tutkittiin kahden sylinterimagneetin välissä leijuvaa lyijykynän grafiittitäytettä. Yksinkertainen koejärjestely mahdollistaa grafiitin magneettisten ominaisuuksien lisäksi myös mm. ilman viskositeetin mittaamisen. Lopuksi tarkasteltiin tämän systeemin soveltamista seismometrinä ja kallistusanturina. Aikaisempien vuosien tapaan suurin osa kultamitaleista meni Kaukoidän maiden edustajille. Kilpailun tehtävät ratkaisuineen löytyvät kilpailun kotisivuilta [4]. Järjestäjien teknisten ongelmien takia kaikki kilpailijat eivät saaneet haluamiaan käännöksiä, joten lopullisesta pisteytyksestä ja palkintojenjaosta muodostui hieman tavallisesta poikkeava. Samasta syystä joukkueenjohtajista koostuva raati päätti olla tänä vuonna jakamatta kokeellisen-, teoreettisen ja kokonaiskilpailun voittajien palkintoja. Fysiikkaolympialaisissa jaetaan kulta-, hopeaja pronssimitaleja sekä kunniamainintoja siten, että hieman yli puolet osallistujista saa jonkin palkinnon. Suomen valmennuksessa korostetaan myös kilpailun ulkopuolisia asioita, kuten mahdollisuuksia tutustua maailmanlaajuisesti ihmisiin, joilla on samansuuntaisia kiinnostuksen kohteita ja tuoda esiin jatko-opintomahdollisuuksia 10 Dimensio 5/2017

8 Tehtävien käsittely ja kääntäminen venyi jälleen aamuyön tunneille. matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla. Lisäksi toiminnan toivotaan myös tekevän tutuksi luonnontieteilijän kansainvälisesti värittynyttä arkea niin opinnoissa, työssä kuin vapaa-ajallakin.hyvä vertailukohta kilpailumenestykselle on muiden pohjoismaiden sijoittuminen, sillä esimerkiksi Aasian maiden joukkueet koostuvat tavallisesti jopa vuosia kilpailuihin valmennetuista, luonnontiedepainotteisia kouluja käyvistä oppilaista. Pohjoismaiden kohdalla voidaan puhua lukiotietoja täydentävästä jatkovalmennuksesta. Voimmekin perustellusti olla iloisia siitä, että Suomi menestyy erityisen hyvin tällaisessa vertailussa. Tämänvuotisessa Suomen joukkueessa oli mukana kilpailijoita Jyväskylästä, Turusta, Lahdesta ja Helsingistä, siinä missä useissa muissa maissa joukkueen jäsenet tulevat joka vuosi samoista kilpailutoimintaan keskittyvistä suurkaupunkien oppilaitoksista. Kilpailupäivien ohessa opiskelijat vierailivat muun muassa Boroduburin temppelialueella ja muissa Jogijakartan lähialueen nähtävyyksissä. Vaikka joukkueenjohtajien ohjelma on hyvin työntäyteinen, sisältäen mm. tehtävien kääntämistä suomeksi sekä vastausten arviointia yhdessä järjestäjien kanssa, ehtivät hekin kierrellä kaupunkia ja hankkia kokoelmiinsa kuuluisaa jaavalaista batiikkia. Hintojen tinkiminen ei tosin todennäköisesti onnistunut täysin optimaalisesti, koska kauppiaan tyytyväinen hekottelu kantautui maksun jälkeen kahden korttelin etäisyydelle kauppapaikasta. Ajatuksia valmennuksesta ja olympialaisista Suomen joukkue sairasteli Indonesiassa hieman, mutta se ei kilpailijoiden mukaan vaikuttanut suoritukseen. Valmennukseen ja kilpailuihin osallistuneet ovat olleet kaikin puolin tyytyväisiä kokemuksiinsa olympiavalmennustoiminnan parissa. Erityisesti kokeellinen leiri on koettu tarpeelliseksi ja virkistäväksi kokemukseksi, sillä lukio-opetus painottuu usein teoreettiseen ongelmanratkaisuun. Mittausrutiinin hankkimista on pidetty myös erittäin tärkeänä osana valmentautumista, sillä olympialaisten kokeellisessa osiossa Suomen kilpailijoilta jää usein vajaaksi tietojen ja taitojen sijaan käytettävissä olevan ajan ja työskentelytilan hallinta. Myös valmennusleirien luonnontieteiden kulttuuria ja sen sosiaalista luonnetta esiin tuova oheisohjelma, kuten epävirallinen opiskelun ja tutkimustoiminnan esittely sekä illanvietot, ovat saaneet kiitosta. Dimensio 5/

9 Indonesialaista batiikkitaidetta Portugaliin Ensi vuonna fysiikkaolympialaiset järjestetään taas Euroopassa ja kilpailutehtävien voidaan olettaa olevan sen myötä jälleen lähempänä suomalaista lukion opetussuunnitelmaa. Kilpailupaikkana toimii Portugalin kuvankaunis pääkaupunki Lissabon. Uuden olympiajoukkueen valintaprosessi alkaa syksyllä MAOL:n valtakunnallisesta fysiikkakilpailusta, jonka perusteella ensimmäiset valmennuskirjeet lähetetään. Olympiavalmennusryhmä toivoo, että fysiikan opettajat ympäri Suomen kannustaisivat opiskelijoitaan osallistumaan järjestettäviin perus- tai avoimen sarjan kilpailuihin! Vaikka alkukilpailumenestys ei riittäisikään loppukilpailupaikkaan, se johtaa usein kiinnittymiseen valmennusringin kautta kansalliseen ja kansainväliseen nuorten fyysikoiden yhteisöön. Loppukilpailutulokset eivät vaikuta olympiajoukkueen valintaan, sillä kansainvälisissä kilpailuissa menestyminen edellyttää lukiotietojen lisäksi myös kykyä omaksua uutta ja soveltaa oppimaansa uudentyyppisten ongelmien yhteydessä. Kansainvälisten fysiikkaolympialaisten kilpailijoiden tulee olla alle 20-vuotiaita nuoria, jotka eivät ole aloittaneet korkeakouluopintojaan. Kilpailu käydään yksilöiden välillä, eikä maiden välisiä eroja tilastoida virallisesti. Suomessa hanketta koordinoi Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL ry ja Jyväskylän yliopisto. Kustannuksista vastaa Opetushallitus. Lähteet [1] Suomen fysiikan olympiavalmennuksen kotisivu [2] Pohjoismaiden ja Baltian fysiikkaolympialaisten kotisivu [3] Kansainvälisten fysiikkaolympialaisten kotisivu [4] Fysiikkakilpailun asiaa Vuoden 2018 fysiikkaolympialaiset järjestetään Portugalissa. 12 Dimensio 5/2017