LUPAPÄÄTÖS Nro 18/04/1 Dnro PSY-2002-Y-168 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 18/04/1 Dnro PSY-2002-Y-168 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Korpuanjoen kalankasvatuslaitoksen ympäristölupa ja veden johtaminen laitokselle, Taivalkoski Monikala Oy Kiiskitie Taivalkoski

2 2 SISÄLLYSLUETTELO LAITOS JA SEN SIJAINTI... 4 HAKEMUS... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 4 Vesitaloushakemuksen peruste... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 Ympäristön tila ja laatu... 5 Alueen hydrologia... 5 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus... 5 Pohjaveden tila... 6 Alue ja toiminnot, johon hankkeella on vaikutuksia... 6 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 6 Alueen kalastusolot ja kalasto... 7 LAITOKSEN TOIMINTA... 8 Yleiskuvaus toiminnasta... 8 Tuotantomäärä ja ruokinta... 8 Liikennejärjestelyt... 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 8 Käyttöveden otto... 9 Jätevedet ja päästöt pintavesiin... 9 Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet... 9 Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu... 9 Päästöt maaperään, pohjaveteen ja ilmaan Melu ja tärinä Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutus pintavesiin Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Vaikutus ilmaan Melun ja tärinän vaikutukset Arvio vesitaloushankkeen hyödyistä ja haitoista HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja selitys Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU VESITALOUSLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 18

3 Varastointi Vesitalousluvan lupamääräykset Tarkkailu- ja raportointimääräykset Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Kalatalousvelvoite...19 Korvaukset Kalastuksen tuoton vähentyminen Tilojen rannankäytön vaikeutuminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE KÄSITTELYRATKAISUN PERUSTELUT LUPARATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa Vesitalouslupa Lupamääräysten perustelut Kalatalousvelvoitteen perustelut Korvausmääräysten perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös...24 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU Liitteet Liite 1. Valitusosoitus Liite 2. Tarkkailuohjelma Liite 3. Korvaukset 3

4 4 LAITOS JA SEN SIJAINTI Kalankasvatuslaitos sijaitsee Taivalkosken kunnassa, kuntakeskuksesta noin 25 km koilliseen, Tervajärven ja Kauhamojärven välisellä kannaksella Korpuanjoen varressa. Laitos on hakijan omistamalla Jokikylässä sijaitsevilla tilalla Salmeke RN:o 7:18. HAKEMUS Monikala Oy on pyytänyt ympäristö- ja vesitalouslupaa kalankasvatustoiminnan jatkamiseen kalankasvatuslaitoksella maa-altaissa ja veden ottamiseen Tervajärvestä sekä laitoksessa käytetyn veden johtamiseen Kauhamojärveen voimassa olevan luvan ehtojen mukaisesti lukuun ottamatta oikeutta tarvittaessa johtaa laitokselle pohjavettä enintään 1,5 m 3 tunnissa. Aiemmin laitoksella toimi Tervasalmen Lohi Oy. Omistajavaihdoksen vuoksi laitoksella ei ollut toimintaa vuonna LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Vesitaloushakemuksen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään kg vuodessa kuivarehua taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään kg vuodessa. Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omistajan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämiseen toisen vesialueella on haettava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja veden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin nojalla. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille ympäristölupavirastoon toimitetulla hakemuksella.

5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 38/85/III, jota vesiylioikeus ja korkein hallinto-oikeus valituksiin antamillaan päätöksillä osittain muutti, myöntänyt luvan kalankasvatustoimintaan kysymyksessä olevalla laitoksella Tervasalmen Lohi Oy:lle. Vesioikeus on antamallaan päätöksellään nro 14/95/1, jota vesiylioikeus valituksiin antamallaan päätöksellä nro 205/1995 tilojen rannankäytön vaikeutumisesta määrätyn korvauksen osalta muutti, tarkistanut lupaehdot ja velvoittanut ne tarkistettavaksi jälleen vuoden 2002 loppuun mennessä vireille saatettavalla hakemuksella. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavassa laitokselta 600 m kaakkoon on merkitty ohjeellinen moottorikelkkareitti ja sähkölinja, 1,6 km etelä kaakkoon merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö (ohjeellinen) ja 2 km etelään luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltava alue kaavamerkinnällä SL. 5 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Alueen hydrologia Korpuanjoen varrella ei ole muita kalankasvatuslaitoksia. Kostonjoen latvavesistössä on Suvannon Lohi Oy:n kalankasvatuslaitos ja Kapustasuon turvetuotantoalue. Hakijan laitoksen alapuolisessa vesistössä Kostonjoen varrella on Kostonjoen Lohi Ky:n ja Taivalkosken Kalanviljely Ky:n laitokset. Korpuanjoen valuma-alue hakijan laitoksen kohdalla on noin 143,3 km 2, joten myös virtaamat ovat pieniä: HQ = 26 m 3 /s MHQ = 16 m 3 /s MQ = 1,9 m 3 /s MNQ = 0,19 m 3 /s Korpuanjoki laskee laitokselta 7 km:n päässä Kostonjokeen. Sekä Tervajärvi että Kauhamojärvi ovat matalia ja pehmeäpohjaisia järviä. Vesistössä alempana olevan Kalliojärven syvyys on 6 7 m. Vähimmäisjuoksutus Kostonjärvestä saa Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 30/97/1 perusteella olla tulva-aikaa lukuun ottamatta 4 m 3 /s, jos Kostonjärvi ei alita säännöstelylle asetettua alarajaa. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Hakemuksessa on esitetty vesistön tilakuvaus Iijoen yhteistarkkailun vuoden 2001 raportista. Tyypillistä laitoksen lähivesistöille oli humuspitoisuus ja kellertävä vesi. Kesän näytteissä raudan ja muun muassa kokonaistypen pitoisuudet väheni-

6 Pohjaveden tila vät. Veden värin vähenemisen myötä veden a-klorofyllin määrä vedessä kohosi. Keskimääräisten vedenlaatutietojen mukaan laitoksen alapuolisessa Kauhamojärvessä fosforia oli vedessä selvästi enemmän kuin yläpuolisessa Tervajärvessä. Kesällä järvien vesi oli humuspitoisempaa ja väriltään keltaisempaa kuin talvella. Fosforipitoisuus kohosi Tervajärvestä Kauhamojärveen ja edelleen Kalliojärveen tultaessa. Kalliojärven veden happipitoisuus oli joillakin havaintokerroilla alentunut, mutta yleensä happea oli riittävästi. Koska järvi on kapea ja suojainen, se oli ajoittain kesälläkin kerrostunut ja hapen kuluminen pohjan lähellä oli luonnollista. Tervajärvessä ja Kauhamojärvessä veden happipitoisuus oli yleensä kohtalainen ja välillä vähän pienempi kuin 1 merin syvyydestä otetuissa näytteissä voisi olettaa. Järvet ovat kuitenkin matalia ja vesitilavuus jään alla on pieni. Kesän näytteiden mukaan kalankasvatuslaitoksen yläpuolella vedessä oli fosforia vähemmän kuin alapuolella. Vain talvella 1997 fosforipitoisuus oli poikkeuksellisesti yläpuolisessa näytteessä korkeampi. Talvella 2002 fosforipitoisuudet olivat yhtä suuria laitoksen ylä- ja alapuolella. Veden fosfori- ja typpipitoisuus vuosina Kallio-, Kauhamo-, ja Tervajärvestä näytteet otettiin vuosina kerran keväällä ja kerran loppukesällä. Kalliojärvestä näytteet otettiin 1 ja 4 m:n syvyydeltä. Vuonna 2000, jolloin laitos ei ollut omistajanvaihdoksen takia toiminnassa, näytteitä ei otettu. Kalliojärven veden kokonaisfosforipitoisuus oli eri näytteenottokerroilla µg/l, Kauhamojärvessä µg/l ja Tervajärvessä 9 24 µg/l. Kokonaistypen määrä Kalliojärven vedessä oli µg/l, Kauhamojärvessä µg/l ja Tervajärvessä µg/l. Laitoksella ei käytetä pohjavettä. Laitokselta 1,2 km pohjois koillisessa sijaitsevan Harjulamminharjun I luokan pohjavesialueen antoisuus on 150 m 3 /d ja 2,1 km itä-kaakossa sijaitsevan Konttisenharjun III-luokan pohjavesialueen antoisuus on 350 m 3 /d. Alue ja toiminnot, johon hankkeella on vaikutuksia Asutus ja muu rakennettu ympäristö Lähimmät naapurit ovat aivan laitoksen tuntumassa tilalla RN:o 7:19 sijaitseva asuinrakennus ja kesämökki. Kilometrin säteellä laitokselta on lisäksi rakennuksia 700 metrin etäisyydellä tilalla RN:o 7:12 länsi lounaassa sekä 700 metrin etäisyydellä etelään ja 750 metrin etäisyydellä pohjoiseen tilalla RN:o 7:11. Hakemuksen täydennyksenä on esitetty ajantasainen selvitys laitoksen alapuolisista rakennetuista rantatiloista Kalliojärveen saakka. Selvityksen mukaan mainitulla alueella on 5 rakennettua rantatilaa. Yhdessä taloudessa vettä on käytetty ruokavetenä ja kahdessa taloudessa saunavetenä. Hakijan antaman ilmoituksen mukaan tilan Kauhamo RN:o 7:12 lisäksi tilat Keskitalo RN:o 7:11 ja Paloniemi RN:o 7:27 on otettu rakentamalla erityiseen käyttöön. 6

7 Tilan Keskitalo RN:o 7:11 rakennukset sijaitsevat Kauhamojärven rannan tuntumassa, vastaavalla tavalla kuin tilan Kauhamo RN:o 7:12 rakennukset. Tilan Paloniemi RN:o 7:27 rakennukset sijaitsevat kauempana Kauhamojärven rannasta. Alueen kalastusolot ja kalasto Iijoen vesistöalueen voimalaitoslupiin sisältyvien kalakantojen hoitoa koskevien velvoitteiden tarkkailussa yksi kirjapitokalastaja on pyytänyt kalaa Korpuanjoella. Koitijärvellä ja Kostonjoella pyytää useita kirjanpitokalastajia. Tarkkailun tuloksista raportoidaan Iijoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailussa. Korpuanjoella vapavälinein pyytäneen kalastajan saalis oli vuosina noin 2 kg pyyntikertaa kohti. Saalista haukia oli 60 %, ahvenia lähes 30 %, särkiä 10 % sekä muutoin harjusta ja siikaa. Lohensukuisista lajeista Korpuanjoella lisääntyy luontaisesti ainakin harjus. Lisäksi vuonna 2000 sähkökalastuksessa saatiin keskimäärin 3 taimenen poikasta aarilta. Elehvän osakaskunnan vesialueella Korpuanjoessa on vähäinen rapukanta, joka osakaskunnan esimiehen mukaan heikkeni 1980-luvun lopulla. Kostonjoen alueella kanta on hieman parempi siirtoistutusten ansiosta. Elehvän kalastuskunta kalasti pauneteilla vähempiarvoisia kaloja Kauhamojärvessä vuosina Kokonaissaalista kg särkien osuus oli 77 %. Muut saalislajit olivat säynävä, hauki ja ahven. Kolmen Kauhamojärvellä kalastavan talouden haastattelun mukaan järvellä kalastetaan aktiivisesti vuosittain noin 5 taloudesta ja muutamasta taloudesta satunnaisesti. Kevätkesällä ja syksyllä pyydetään verkolla, katiskalla ja vapakalastusvälinein ja talvella jonkin verran koukulla. Jonkin verran kalastetaan myös Tervajärvellä ja Korpuanjoella. Tavoitelluimmat saalislajit ovat hauki ja ahven. Vesisyvyydeltään matalassa Kauhamojärvessä on runsaasti vesikasveja, joten haukikanta on runsas. Haastateltujen talouksien saalis vuonna 2002 oli 425 kg, josta valtaosan (86 %) oli saanut yksi runsaasti pyyntiä harjoittanut talous. Haastateltujen kolmen talouden ilmoittama Kauhamojärvestä saatu saalis vuonna 2002 jakautui seuraavasti: Ahven Hauki Made Siika Harjus Taimen Särkikalat Yhteensä, kg Yhteensä, kg Osuus, % Särkikalojen saaliin osalta haastatellut totesivat, että niiden osuus saalista vähenee käytettäessä isosilmäisiä verkkoja. Vastausten antajien mukaan saaliissa ei ollut havaittu makuhaittoja vuosikausiin. Verkkojen ilmoitettiin limoittuvan ja likaantuvan ajoittain, mikä ei kuitenkaan aiheuttanut kalastukselle merkittävää haittaa. Yksi kalastaja oli havainnut verkkojen limoittuvan lähes vastaavalla tavalla muissakin vesis-

8 töissä. Vähempiarvoisten kalojen tehopyynnin jälkeen yksi kalastaja oli havainnut saaliiksi saatujen ahventen keskikoon kasvaneen. 8 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tuotantomäärä ja ruokinta Liikennejärjestelyt Siian poikaskasvatus tapahtuu maa-altaissa, joihin johdetaan vesi Tervajärvestä kahden aukon kautta. Vesi johdetaan seitsemään altaaseen kolmen kanavan kautta. Laitoksen toiminnassa ei käytetä pohjavettä. Altaiden 1 7 pinta-alat ovat m 2 eli yhteensä m 2 ja tilavuudet m 3 eli yhteensä m 3. Hakemussuunnitelmaan liitetyn piirustuksen mukaan allas 8 ei ole käytössä. Vesimäärät mitataan selkeytysaltaan (allas nro 9) alapuolisessa laitoksen poistokanavassa sähköisellä jatkuvatoimisella mittarilla. Laitoksen maa-alueella on lisäksi erillinen betoniallas (5 000 * * 600 mm), aggregaatti, varastorakennus, sosiaalitilat ja hautomon sisältävä rakennus sekä yksi muu rakennus. Kalanpoikaset tuodaan laitokselle nollavuotiaina, jossa ne kasvatetaan 1 2 -vuotiaiksi ennen jatkokasvatukseen elävinä myymistä. Laitoksella ei perata kaloja. Laitoksella käytetään kuivarehua, mikä annostellaan ruokinta-automaatilla. Lupaehtojen mukainen lisäkasvu on 35 t/a ja rehumäärä on ollut kg/a. Kuivarehuna on käytettävä mahdollisimman vähän fosforia ja typpeä sisältäviä rehuja niin, että vesistöön joutuva kuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kalojen kilon lisäkasvua varten tarvittavan rehumäärän ilmaiseva rehukerroin on hakijan laitoksella ollut 1,02 1,07. Rehu- ja kalakuljetukset tapahtuvat reittiä Monikala Ky soratie Kuusamo- Taivalkoski tie nro 20. Soratien varrella ei ole asutusta. Rehukuljetukset ajoittuvat kasvatuskaudelle eli noin 120 vrk:n ajalle. Olettaen rehurekan kuormaksi kg nykyisellä rehumäärällä ( kg) rekka-auto saapuisi tai lähtisi laitokselta 18 kertaa. Jos kaloja kuljetetaan tuotantokaudella 2 kertaa viikossa, se merkitsee tuotantokautta kohden 68 lähtöä tai saapumista. Yhteensä tuotantokauden rehu- ja kalakuljetukset lisäävät liikennettä 90 kertaan. Karkeana arviona voidaan esittää kalalaitoksen toiminnasta aiheutuvaksi liikennemääräksi tuotantokauden aikana kerran päivässä tapahtuvaa edestakaista automatkaa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakemuksen mukaan ympäristönsuojelun kannalta itsepuhdistuvilla altailla ja lietteenpoistojärjestelmällä varustetut maa-allaslaitokset ovat toivottavia.

9 Korpuanjoen laitoksen kalanviljelymäärä on niin pieni, ettei ole taloudellisesti kannattavaa perusparantaa laitosta. Kuten tähänkin asti, huolellisella riittävän usein tapahtuvalla lietteen poistolla ja rehunkäytön optimoinnilla voidaan ympäristökuormitus pitää lupaehtojen alapuolella. Kuitenkin tavoitteena on toiminta, joka aiheuttaisi mahdollisimman vähän kuormitusta. 9 Käyttöveden otto Jätevedet ja päästöt pintavesiin Vesioikeuden päätöksen nro 14/95/1 mukaan vettä saa johtaa laitokselle kalankasvatusta varten Tervajärvestä enintään 0,3 m 3 /s, kuitenkin enintään puolet järvestä purkautuvasta virtaamasta sekä edellyttäen, että yläpuoliset vedenkorkeudet eivät haitallisessa määrin muutu. Vesimäärä on mitattava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitokselle saadaan lisäksi johtaa pohjavettä tarvittaessa enintään 1,5 m 3 tunnissa. Laitokselle Tervajärvestä johdettava vesimäärä on pyydetty pysytettäväksi ennallaan, mutta lupaa pohjaveden ottamiseen ei enää tarvita. Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet Luvan haltijan tulee lupaehtojen mukaan poistaa liete kasvukautena vähintään kaksi kertaa viikossa siten, ettei se pääse valumaan vesistöön eikä pilaamaan käyttökelpoista pohjavettä. Lietettä poistetaan kaksi kertaa viikossa uppopumpulla. Liete johdetaan lietevesiojassa Ahvenisensuolle. Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu Voimassa olevan luvan ehtojen mukaan laitoksella kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrä saa olla enintään kg vuodessa, millä määrällä on arvioitu voitavan kasvattaa kaloja noin kg vuodessa lisäkasvuna ilmaistuna. Rehun kulutuksesta ja kalojen lisäkasvusta vuodelta 1999 ei ole saatu tietoja. Vuonna 2000 laitoksella ei ollut toimintaa. Tiedot rehunkäytöstä ja kalan lisäkasvusta vuodelta 2002 ovat myös arvioita tarkempien tietojen puuttuessa. Esitetyin tarkennuksin laitoksen rehun käyttö, kalantuotanto ja rehukerroin vuosina 1997, 1998, 2001 ja 2002 ovat olleet: Vuosi Rehun käyttö Kalantuotanto Rehukerroin kg/a kg/a , , , ,07 keskiarvo ,05 minimi ,02 maksimi ,07 raja-arvot

10 Vuosi Rehun käyttöoikeutta ei tarkasteluvuosina ylitetty, mutta arvioitu kalantuotanto ylittyi vuonna 1997 noin 25 %, vuonna 2001 noin 21 % ja vuonna 2002 noin 25 %. Lupaehtojen mukaisesti laitoksen kalankasvatuksen aiheuttama fosforikuormitus saa olla enintään 220 kg vuodessa ja kasvatuskautena enintään 2,0 kg/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Kalankasvatuslaitoksen aiheuttamaa vesistökuormitusta on seuraavassa arvioitu rehunkulutuksen ja kalan lisäkasvun perusteella. Laskennassa rehun fosforipitoisuus on ollut 1,0 % ja typpipitoisuus on ollut vuoteen 1999 asti 7,5 %. Vuodesta 2000 lähtien typpipitoisuutena on käytetty 7 %, koska uusien kirjolohen kasvatuksessa yleisesti käytössä olevien kuivarehujen typpipitoisuus on kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen mukaan nykyisin noin 7 %. Kalan fosforipitoisuutena on käytetty 0,4 % ja typpipitoisuutena 2,5 %. Laitoksen rehunkäytön ja kalantuotannon perusteella laskettu fosfori- ja typpipäästö ovat olleet vuosina 1997, 1998, 2001 ja 2002: Rehun käyttö Kalantuotanto Rehun P- Rehun N- Fosforipäästö Typpipäästö pitoisuus pitoisuus kg/a kg/a % % kg/a kg/d kg/a kg/d , , , , , , , , , ,8 keskiarvo , ,5 minimi , ,2 maksimi , ,2 10 Fosforipäästö vuotta kohden laskettuna on ollut alhaisimmillaan 187 kg vuonna 1998, jolloin rehun käyttö oli kg ja tuotanto kg. Vuosina laitoksella käytettiin suurin sallittu määrä rehua, jolloin vuotuinen fosforipäästö oli noin 280 kg. Laitoksen kuormitustarkkailua suoritetaan kuusi kertaa vuodessa. Näytteet otetaan huhtikuussa, kaksi kertaa heinäkuussa, kaksi kertaa elokuussa ja syyskuussa. Seuraavassa taulukossa esitetään laitoksen päästötarkkailun tulokset vuosilta 1997, 1998, 2001 ja Päästöluvut on laskettu laitoksella käytetyn vesimäärän ja analyysitulosten perusteella. Kalalaitosten aiheuttama kuormitus kasvaa loppukesää kohden. Kesäajan fosforikuormitus on laskettu kuukausikeskiarvona. Kesä- ja talvitarkkailun analyysitulosten perusteella on laskettu ympärivuotinen kuormitus siten, että 1/3 * kesäkuormitus + 2/3 * talvikuormitus = ympärivuotinen kuormitus. Vuosikuormitus on laskettu kertomalla vuorokausikuormitus 365:lla. Taulukossa esitetään fosforikuormitus (kg/d) tuotantokauden ja talven vuorokausikuormituksena, vuoden vuorokausikuormituksena ja vuosikuormituksena:

11 11 Vuosi Kesä Talvi Vuodessa Kok.P Kok.P Kok.P Kok.P kg/d kg/d kg/d kg/a ,75 0,04 0, ,9 0,09 0, ,53 0,22 0, ,55 0,36 0, Raja-arvo 2,0 kg/d 220 kg/a keskiarvo 0,68 0,18 0, max 0,9 0,36 0, min 0,53 0,04 0, Päästöt maaperään, pohjaveteen ja ilmaan Melu ja tärinä Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kasvukauden kuukausikeskiarvona lasketut kuormitukset alittavat asetetun raja-arvon 2,0 kg/d jokaisena tarkasteluvuotena. Vuosikuormitus alittaa asetetun raja-arvon 220 kg/a tarkastelujaksolla. Uusien maalaitosten osalta pyritään siihen, että ominaiskuormitus on enintään 6 g fosforia ja 40 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti vuonna Monikala Oy:n enimmäistuotantomäärän perusteella ominaiskuormitukset olisivat 210 kg/a fosforia ja kg/a typpeä. Monikala Oy on vanha maalaitos, joten sille ei voida suoraan soveltaa uusien maalaitosten ominaiskuormitusmääräyksiä. Edellä olevasta taulukosta voidaan kuitenkin todeta, että Monikala Oy:n fosforikuormitus on alittanut maalaitoksille asetetun tavoitteen 6 g fosforia tuotettua kalakiloa kohti. Hakemuksen mukaan sanottavia päästöjä ei aiheudu. Kalalaitoksella syntyy melua lähinnä rehu- ja kalakuljetusten aiheuttamasta liikenteestä. Lähimmät naapurit ovat kalalaitoksen tuntumassa sijaitsevat asunto ja kesämökki. Liikenteen aiheuttamasta melusta ei liikennemäärien vähyyden vuoksi oletettavasti aiheutune haittaa mainitulle asutukselle. Laitokselta tielle nro 20 johtavan soratien varrella ei ole asutusta. Monikala Oy:n toiminnassa suurin yksittäinen syntyvä jätelaji ovat rehusäkit. Rehu toimitetaan suursäkeissä kalalaitokselle ja tyhjät säkit palautetaan suurimmaksi osaksi takaisin rehutehtaalle. Loput tyhjät säkit toimitetaan kaatopaikalle. Pilaantuneet rehut (esim. homehtuneet, paakkuuntuneet, yms.) kompostoidaan. Pilaantuneiden rehujen määrä on vähäinen. Ongelmajätteitä syntyy vähäisessä määrin, ja ne toimitetaan ongelmajätteiden keräyspisteeseen.

12 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutus pintavesiin Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Vaikutus ilmaan Melun ja tärinän vaikutukset Monikala Oy:n alapuolisessa vesistössä ravinnekuormitus on lisääntynyt, mikä on todettu fosfori- ja typpipitoisuuden kohoamisena laitoksen alapuolelta otetuista vesinäytteistä. Kauhamojärvessä voi ilmetä laitoksen fosforija typpikuormituksesta johtuvaa tavanomaista voimakkaampaa verkko- ja katiskapyydysten limoittumista. Normaalista poikkeavia makuhaittoja päästöt eivät enää aiheuta, koska kalastaneet eivät niitä ole vuosiin havainneet. Kauhamojärvi on matala, joten makuhaittoja voi esiintyä myös tuulisten säiden jälkeen. Arvio vesitaloushankkeen hyödyistä ja haitoista Hakemuksen mukaan ei aiheudu sanottavia päästöjä maaperään. Pölyhaittoja voisi muodostua liikenteen aiheuttamasta teiden pölyämisestä. Haittaa ei kuitenkaan aiheudu, koska laitokselle johtavan tien varressa ei ole asutusta ja liikenne on vähäistä. Hajuhaittaa ei aiheudu, koska kuolleet kalat kerätään päivittäin ja kompostoidaan eikä laitoksella perata kaloja. Kalalaitoksella syntyy melua lähinnä rehu- ja kalakuljetusten aiheuttamasta liikenteestä. Kalalaitoksen tuntumassa sijaitsevien asuinrakennuksen ja kesämökin käyttäjille ei liikennemäärien vähyyden vuoksi oletettavasti aiheudu haittaa. Monikala Oy työllistää omistajien lisäksi 1 2 henkilöä. Työpaikkojen merkitys on tärkeä, koska haja-asutusalueella työtilaisuuksia on vähän. Välillisesti kalankasvatuslaitos työllistää lisäksi rehun valmistuksen ja kuljetuksen sekä kalan kuljetuksen, käsittelyn ja vähittäismyynnin kautta. Oma arvonsa on myös kotimaisen kalan tuotannolla. Kalankasvatuslaitoksen maa-alueet ovat Monikala Oy:n omistamia, joten niiden käytöstä ei aiheudu korvattavaa haittaa. Kalalaitokselta johdettavat lisäävät ravinteiden määrää alapuolisessa vesistössä, mikä on todennettavissa fosfori- ja typpipitoisuuden nousulla kalalaitoksen alapuolelta otetuissa näytteissä. Laitoksen alapuolisella vesialueella Kauhamojärvessä voi ilmetä laitoksen fosfori- ja typpikuormituksesta johtuvaa tavanomaista voimakkaampaa verkko- ja katiskapyydysten limoittumista. Normaalista poikkeavia makuhaittoja päästöt eivät enää aiheuta, koska kalastaneet eivät niitä ole vuosiin havainneet. Kauhamojärvi on matala, joten makuhaittoja voi esiintyä myös tuulisten säiden jälkeen. 12

13 13 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Monikala Oy:n kalankasvatuslaitoksen päästöjä ja vesistövaikutuksia esitetään edelleen tarkkailtavan Iijoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailuohjelman mukaan kalankasvatuslaitosten käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksella hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään mm. rehun määrä ja laatu sekä fosforipitoisuus, käytetyt kemikaalit, lääkeaineet ja rokotteet, kalataudit sekä kalakuolemat, käytetyn veden määrä sekä tiedot kasvatetuista ja siirretyistä kalamääristä ja lietteenpoistosta. Hoitopäiväkirjat säilytetään laitoksilla. Hakija on esittänyt, että päästötarkkailua jatketaan osana Iijoen yhteistarkkailuohjelmaa. Monikala Oy:n kalankasvatuslaitoksen päästötarkkailua suoritetaan 6 kertaa vuodessa. Yksi näyte otetaan huhtikuussa, kaksi heinäkuussa, kaksi elokuussa ja yksi syyskuussa. Kalalaitokselta lähtevästä vedestä määritetään lämpötila ja kok.p. Laitokselle johdettavasta vedestä maalis huhtikuussa otettavasta näytteestä määritetään näkösyvyys, lämpötila, happi, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD Mn, sameus, kok.p, kok.n ja Fe. Elokuussa otettavasta näytteestä määritetään lisäksi PO 4 -P, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N, a-klorofylli ja fekaaliset kolibakteerit. Vesistötarkkailu tapahtuu Iijoen yhteistarkkailuohjelman puitteissa. Voimayhtiöillä on Iijoen sisävesialueella kalakantojen velvoitehoidon tarkkailu, minkä puitteissa myös Korpuanjoen kalastusta ja kalastoa on tutkittu. Koitijärvellä ja Kostonjoella on ollut useita ja Korpuanjoella yksi kirjanpitokalastaja. Voimalaitosyhtiöt raportoivat harjoittamastaan tarkkailusta viiden vuoden välein. Tulokset raportoidaan myös Iijoen yhteistarkkailussa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakija ei ole esittänyt suunnitelmaa varautumisesta poikkeuksellisiin tilanteisiin. Yhtiöllä on ympäristövahinkovakuutus. ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Hakijan mukaan hankkeesta kalastukselle aiheutuva haitta voidaan kompensoida istutusvelvoitteella kuten tähänkin saakka. Muutoin toiminnasta ei aiheudu muuta vahinkoa, jota varten olisi määrättävä sitä estäviä toimenpiteitä tai josta olisi määrättävä maksettavaksi korvauksia.

14 14 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet Hakemusta on , ja täydennetty muun muassa ajantasaisilla tiedoilla alapuolisen vesistön varressa sijaitsevista rantatiloista omistaja- ja yhteystietoineen. Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Taivalkosken kunnassa sekä erityistiedoksiantona Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Taivalkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Koillissanomat-lehdessä. 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että laitos on lisännyt erityisesti fosforikuormitusta alapuolisessa vesistössä. Kuormitustarkkailun perusteella lupaehtoja on kuitenkin noudatettu. Toiminnan vaikutuksia alapuolisessa vesistössä on tarkkailtava myös vastaisuudessa ja ruokintaan on käytettävä ympäristöä vähän kuormittavia kuivarehuja, jotka sisältävät enintään 1 % fosforia ja 7 % typpeä. Ympäristökeskus on katsonut, että toiminnan jatkaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Lupamääräykset tulisi tarkistaa seuraavan kerran viimeistään 10 vuoden kuluttua. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että toiminta lisää tarkkailutulosten mukaan alapuolisen vesistön ravinteisuutta, minkä tyyppilisiä seurauksia ovat lisääntynyt levästön kasvu ja kalanpyydysten likaantuminen. Laitoksella ei nykyisin ole kalataloustarkkailuvelvoitetta. Aiheutuvien vesistövaikutusten vuoksi on tarpeen tarkkailla toiminnan vaikutuksia myös kalastoon ja kalastukseen, mitä koskeva ehto on liitettävä annettavaan lupapäätökseen. Laitoksen nykyinen kalatalousvelvoite ei vastaa aiheutuvaa kalataloudellista haittaa. Hakija on määrättävä istuttamaan laitoksen vaikutusalueelle vesistössä vuosittain 570 vähintään 18 cm:n mittaista Kainuun TE-keskuksen hyväksymää kantaa olevaa järvitaimenta. Istukkaiden lajia ja kokoa on parhaan mahdollisen hoitotuloksen saavuttamiseksi tarvittaessa voitava muuttaa kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. 3. Taivalkosken kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lautakunta on puoltanut hakemusta seuraavin ehdoin: Velvoitetarkkailutulosten perusteella arvioituna laitokselta vuosina vesistöön joutunut kuormitusvaikutus on ollut enimmillään 0,9 kg/d tuotantokaudella ja 155 kg/a, joten fosforikuormitukselle luvassa määrättävät raja-arvoja tulee tarkistaa siten, että ne ovat 2,0 kg/d ja 200 kg/a.

15 Vuosittain laitoksella käytettävä rehumäärä voi olla kg, ei kuitenkaan enempää kuin 1,3 kertaa kalojen lisäkasvu. Lietteenpoisto altaista tulee järjestää vastaisuudessakin niin tehokkaasti, että saavutetaan suhteellisesti vähintään nykyisen tasoinen kuormitusta vähentävä vaikutus. Muutoinkin toiminta on järjestettävä siten, että vesistöön pääsevä kuormitus on kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pieni. Toiminnalle tulee asettaa vastaisuudessakin hoitopäiväkirjanpito- ja tarkkailuvelvoite. 4. Elehvän osakaskunnan esimiehen mukaan laitokselta tuleva kuormitus on ollut havaittavissa sekä tarkkailutulosten perusteella että aistinvaraisesti. Laitoksen nykyistä rehunkäyttöoikeutta kg/a on vähennettävä siten, että se on kg/a. Hakijalle on asetettava Kainuun TE-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla vuotuinen kalojen istutusvelvoite. Lisäksi hakijan on korvattava kalastolle ja kalastukselle aiheutuvasta haitasta 700 euroa vuodessa. Lisäksi muistuttaja on vaatinut oikeuden esittää lisävaatimuksia, koska laitokselta vesistöön tuleva kuormitus voi kasvaa, kun laitoksella on aloitettu siian poikasten kasvatus. 5. A (Kivikko RN:o 6:33) on rakennetun rantatilan ja vesialueen (Elehvän Voima RN:o 30:0) omistajana vastustanut veden ottamista laitokselle Tervajärvestä ja laitoksella käytetyn veden Kauhamojärveen ja edelleen Kostonjokeen johtamista. Luvan myöntäminen toiminnan jatkamiseen ei ole tarpeen. Muistuttajan mukaan Tervajärven vedenkorkeus on laskenut noin 50 cm siten, että hänen tilansa rantaan ei enää pääse veneellä. Kalastaminen ei onnistu. Kalat ovat pahanmakuisia ja menevät syömäkelvottomiksi. Veden vähyydestä on aiheutunut virkistysarvon ja vesialueen arvon menetys. Kauhamojärven virkistyskäyttöarvo menetetään, jos sinne johdetaan laitoksella käytetty vesi. Vaikutukset vesistössä ulottuvat Korpuanjoen lisäksi aina Kostonjoen Pyörresuvantoon asti. Vesi on ollut puhdasta ja lähes juomakelpoista, eikä hakuhaittoja ole havaittu. A on vaatinut täyttä korvausta virkistysarvon ja huvilansa arvon alenemisesta ja menettämisestä eli euroa vuodessa. Puhtaiden vesien likaaminen on kiellettyä ja likaamisen aiheuttaja on korvausvelvollinen. 6. C ja B (Kattilavaara RN:o 31:7) omistavat Kalliojärveen rajoittuvan rakennetun tilan. Muistuttajat ovat lausuneet vesistössä aiheutuvista vaikutuksista ja vaatineet rehunkäyttöoikeuden rajoittamista sekä oikeutta esittää lisävaatimuksia myöhemmin muistutuksen 4 mukaisesti. Kalliojärven vedenlaadun heikkenemisestä muistuttajat ovat vaatineet korvausta 400 euroa vuodessa. 15 Hakijan kuuleminen ja selitys Hakijalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä siihen menessä saapuneista muistutuksista sekä Taivalkosken rakennus- ja ympäristölautakunnan muistutuksesta viimeistään

16 Hakija on antamassaan selityksessään lausunut seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen muistutuksesta hakijalla ei ole ollut huomautettavaa. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Vaadittu vähintään 18 cm:n mittaisten taimenen poikasten istutusvelvoite tulisi voida korvata vastaavan kokoisilla siian poikasilla vesialueen omistajien ja TE-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Riittävä vuotuinen istutusmäärä olisi 570 kalaa. 4. Elehvän jakokunnan esimiehen esittämät vaatimukset ovat hakijan mukaan hänen henkilökohtaisia mielipiteitään, koska muistutukseen ei ole liitetty asiaa koskevaa osakaskunnan kokouksen pöytäkirjan otetta. Monikala Oy on antanut lainaksi paunetteja roskakalojen pyytämiseksi ja hoitanut kalatalousvelvoitteensa. Aktiiviset osakaskunnan osakkaat ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöhön. Osakaskunta on halunnut, että istutuksissa käytetään siikaa, koska vesistö on siialle sopiva ja koska saalisvarmuus on parempi kuin istutettaessa taimenia. Korvausvaatimusta 700 euroa vuodessa hakija on pitänyt kohtuuttomana. Muistuttajan väite kuormituksen kasvamisesta ei pidä paikkaansa, koska siika käyttää kasvatusrehun muita kalalajeja tarkemmin. 5. A:n väittämä Tervajärven vedenkorkeuden aleneminen ei johdu hakijan laitoksen toiminnasta. A:n esittämästä Kauhamojärven virkistyskäyttöarvoa koskevasta näkemyksestä hakija on eri mieltä ja pitänyt esitettyä korvausvaatimusta perusteettomana. 6. B:n ja C:n muistutuksessa on hakijan mukaan esitetty perusteetonta kritiikkiä kalankasvatuksesta ja vaadittu sen perusteella korvauksia. Muistuttajien vaatimukset on hylättävä. 16 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU Elehvän osakaskunnan esimiehen kirjelmää ei katsota osakaskunnan muistutukseksi. Se otetaan huomioon hänen omasta osuudesta tehtynä vaatimuksena. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Monikala Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kalanpoikasten kasvatukseen maa-altaissa Korpuanjoen varrella sijaitsevassa kalankasvatuslaitoksessa sekä johtaa laitoksella käytetty vesi selkeytysaltaan kautta Kauhamojärveen. Kasvatettava kalamäärä vuotuisena lisäkasvuna on noin kg. Hankkeesta aiheutuvien kalatalousvahinkojen vähentämiseksi määrätään istutusvelvoite sekä korvaus vesialueen omistajille kalastuksen tuoton vä-

17 henemisestä. Lisäksi rakennettujen rantatilojen vesistösidonnaisen virkistyskäytön vaikeutumisesta määrätään korvaus. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu muuta toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. 17 VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Monikala Oy:lle luvan veden johtamiseen Tervajärvestä kalankasvatuslaitokselle siten, että kalankasvatuslaitokselle johdettava vesimäärä on enintään 300 l/s, ei kuitenkaan enempää kuin puolet järvestä purkautuvasta virtaamasta. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. LUPAMÄÄRÄYKSET Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin 1. Kalankasvatuslaitoksen laitteiden ja rakenteiden tulee olla ympäristölupavirastolle toimitetun hakemussuunnitelman liitteenä 2 olevan piirustuksen "Tervasalmen Lohi Oy, Kartta, Muutos " MK 1:1 000 mukaiset. Kuhunkin kalankasvatusaltaaseen on rakennettava lietetaskut suunnitelman mukaisesti. Vesioikeuden päätöksen nro 14/95/1 lupaehdon 1 mukaisesti selkeytysaltaan on oltava suurennettuna 400 m 2. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 2. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 200 kg vuodessa ja kasvatuskaudella enintään 1,8 kg vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa olla enintään olla enintään 1 % ja typpipitoisuus enintään 7 %. Kasvatusaltaiden lietetaskuihin kertyvä liete on poistettava kasvukauden aikana vähintään kerran viikossa. Lietteen tarkemmasta poistosta ja johtamisesta on laadittava suunnitelma, joka on toimitettava tiedoksi Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle.

18 18 Päästöt ilmaan Melu ja tärinä 3. Laitoksen toiminta sekä lietteen ja kuolleiden kalojen käsittely on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu hajuhaittoja. 4. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista melua tai tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Vesitalousluvan lupamääräykset Tarkkailu- ja raportointimääräykset Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen 5. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät jätteet on kompostoitava Taivalkosken ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kalankasvatuslaitoksella on kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 6. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. 7. Laitokselle saadaan johtaa vettä Tervajärvestä enintään 300 litraa sekunnissa, kuitenkin enintään puolet järvestä purkautuvasta vesimäärästä. Veden johtaminen laitokselle on toteutettava siten, etteivät yläpuoliset vedenkorkeudet haitallisessa määrin muutu. 8. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti. Vesistötarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailua ja sen raportointiaikoja voidaan muuttaa vastaavasti Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus voi lisäksi tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua havaintoaikojen ja -paikkojen sekä määritysten ja raportoinnin osalta. 9. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. 10. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Taivalkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

19 19 Kalatalousvelvoite Luvan saajan on istutettava vuosittain Kauhamojärveen yhteensä 100 vähintään kolmivuotiasta järvitaimenta. Istutukset voidaan yhdistää ja jaksottaa muiden kalatalousvelvoitteiden kanssa Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Istukkaiden lajia ja kokoa saadaan muuttaa Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla siten, että istutuksen tulos ei heikkene. Istutuksia tehtäessä ja velvoitetta muutettaessa on kuultava kalaveden omistajaa. Korvaukset Kalastuksen tuoton vähentyminen Luvan saajan on maksettava tämän päätöksen liitteestä 3 ilmenevä korvaus ja korko hankkeesta Kauhamojärvessä aiheutuvasta kalastuksen tuoton vähentymisestä vesialueen omistajalle. Tilojen rannankäytön vaikeutuminen Luvan saajan on maksettava tämän päätöksen liitteestä 3 ilmenevä korvaus ja korko Kauhamojärveen rajoittuvien rakennettujen tilojen rannankäytön vaikeutumisesta tilojen omistajille. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. KÄSITTELYRATKAISUN PERUSTELUT Hakija on esittänyt väitteen, ettei Elehvän osakaskunnan esimies voi ilman osakaskunnan pöytäkirjaa lausua osakaskunnan puolesta. Väite otetaan huomioon, koska yhteisaluelain 19 :n 2 momentin mukaan hoitokunta käyttää osakaskunnan puhevaltaa viranomaisessa. Koska osakaskunnan osakas voi käyttää puhevaltaa omasta osuudestaan yhteisaluelain 25 :n nojalla, väite ei anna aihetta enempään. LUPARATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu kalankasvatus täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

20 20 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa Vesitalouslupa Lupamääräysten perustelut Kalankasvatuslaitosten aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiassa Kauhamojärveen. Tämä aiheuttaa vesialueen levänkasvun lisääntymistä lämpimän veden aikana. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä. Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta, lietetaskujen kunnostamisesta, lietteen poistosta sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Korpuanjoen kalankasvatuslaitoksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. Hakemuksessa tarkoitetusta lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta pintaveden johtamisesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Rehun käyttöä ja päästöjä vesistöön on tarpeen vähentää, koska laitoksen jätevesien rehevöittävä ja happea kuluttava vaikutus osaltaan aiheuttaa kalatalous- ja virkistyskäyttöhaittoja Kauhamojärvessä. Jatkuessaan vesistökuormitus voi lisätä hapen kulutusta pohjassa ja vesistön sisäistä kuormitusta. Vesistön tila ei ole myöskään parantunut sillä tavalla kuin vesioikeuden päätöksessä nro 14/95/1 on arvioitu. Rehumäärällä kg vuodessa laitoksella voidaan rehukertoimella 1,1, joka huolellisella hoidolla ja myös hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan on saavutettavissa, kalaa voidaan kasvattaa lisäkasvuna ilmaistuna vähintään yhtä paljon kuin voimassa olevan luvan mukaan. Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Ympäristölupavirasto myöntää hakemuksen mukaisesti luvan johtaa laitokselle Tervajärvestä vettä enintään 300 l/s, kuitenkin enintään puolet järvestä purkautuvasta virtaamasta. Lisäksi edellytetään, etteivät yläpuoliset vedenkorkeudet haitallisessa määrin muutu. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin (506/2002) mukaan muun muassa toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta on annettava tarpeelliset määräykset lupapäätöksessä.

21 Kalatalousvelvoitteen perustelut Korvausmääräysten perustelut Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristöä kuormittavan toiminnan harjoittajan on tarkkailtava erityisesti päästöjä, jotka ovat ympäristövaikutusten syntymisen kannalta keskeisimmässä asemassa. Tarkkailua koskeva määräys sisältää käyttötarkkailun, sekä jätevesien päästö- ja vaikutustarkkailun. Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito, puhdistuslaitteiden toiminnan tarkkailu ja yleensä toiminnan seuraaminen niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Päätöksen liitteenä oleva päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesistöön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarkentaa ohjelmaa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista. Vaikutustarkkailun vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman vahvistaminen ja muuttaminen määrätään tehtäväksi asianomaisen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Voimassa olevat yhteistarkkailuohjelmat ovat voimassa, kunnes uudet ohjelmat tulevat voimaan. Olosuhteet huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä luvan saajaa tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua ja tärinää eikä niiden ympäristövaikutuksia. Kuormituksen arvioidusta vähenemisestä huolimatta kalataloustarkkailu on tarpeen, koska laitoksen vaikutusalue on tärkeä kalastuksellisesti ja kalojen lisääntymisalueena. Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen varalta. Ympäristölupavirasto katsoo nyt riittäväksi määrätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita. Vesioikeuden päätöksessä nro 14/95/1 toiminnanharjoittajalle asetettiin velvoite istuttaa toiminnan vaikutusalueelle vesistössä vuosittain sata vähintään kolmivuotiasta Kitkan taimenta. Laitoksen voimassa olevaa rehunkäyttöoikeutta rajoitetaan tällä päätöksellä kg vuodessa eli noin 11 %, jolloin myös toiminnasta johtuva alapuolisen vesistön lisärehevöityminen vähenee. Laitoksen alapuolella etenkin Kauhamojärvi on kuitenkin jo nykyisin siinä määrin rehevöitynyt, että laitokselta tulevien päästöjen vähentämisestä huolimatta toiminnan vaikutusalueella kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat vahingot eivät ennalta arvioiden vielä useaan vuoteen vähene. Näillä perusteilla ympäristölupavirasto arvioi istutusvelvoitteen jatkamisen nykyisessä laajuudessa olevan riittävä toimenpide laitoksen toiminnasta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen kompensoimiseksi. Kalastuksen tuoton vähentyminen Vesistön kalaston ylläpitämiseksi määrätyn istutusvelvoitteen avulla ei ole voimassa olevassa luvassa arvioitu voitavan täysin kompensoida pyydys- 21

22 ten limoittumisesta johtuvaa kalastuksen vaikeutumista. Tämä haitta on määrätty korvattavaksi Elehvän osakaskunnalle. Kalatalousvelvoitteen perustelujen mukaisesti kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ei vastaisuudessa arvioida vähenevän. Tämän johdosta ympäristölupavirasto määrää korvauksen kalastuksen tuoton vähentymisestä Elehvän osakaskunnalle entisen suuruisena tämän päätöksen liitteenä 3 olevista korvausmääräyksistä ilmenevästi. Tilojen rannan käytön vaikeutuminen Vesioikeuden päätöksessä nro 14/95/1 määrättiin korvaus vuosina aiheutuvasta tilojen rannankäytön vaikeutumisesta Kauhamojärven ja Kalliojärven välisellä alueella sijaitsevien kahden rakennetun rantatilan omistajille. Valituksiin antamassaan päätöksessä nro 205/1995 vesiylioikeus poisti Kalliojärven rannalla sijaitsevan virkistyskäytössä olleen tilan rannan käytön vaikeutumisesta määrätyn korvauksen. Tila on yli neljän kilometrin päässä laitokselta. Vesiylioikeuden päätöksen perustelujen mukaan laitoksen kuormitus ja sen vaikutus alapuolisen vesistön tilaan ei esitetyn asiakirjaselvityksen mukaan ollut sellainen, että tilalle aiheutuisi ennalta arvioiden vesilain mukaan korvattavaa rannan käytön vaikeutumista. Asiassa ei ollut muutoinkaan esitetty sellaisia syitä, joiden perusteella tälle tilalle olisi ollut määrättävä korvausta kalankasvatuksen aiheuttamasta haitasta. Perusteluissa todettiin vielä, että laitoksen vesistössä aiheuttamaa kuormitusta rajoitettiin edelleen valituksenalaisen vesioikeuden päätöksen mukaisesti. Olosuhteissa ei ole tapahtunut muutoksia. Ympäristölupavirasto arvioi, että nyt myönnettävän luvan mukaisesti toimittaessa laitoksen toiminnasta aiheutuu edelleen korvattavaa tilojen rannan käytön vaikeutumista Kauhamojärveen rajoittuvilla rantatiloilla, joiden rakennukset ovat rannan tuntumassa, eli tiloilla Kauhamo RN:o 7:12 ja Keskitalo RN:o 7: LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskuksen vaatimukset, jotka koskevat laitoksella käytettävää rehua sekä lupamääräysten tarkistamisajankohtaa, otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimuksen mukaisesti toiminnanharjoittaja velvoitetaan tarkkailemaan toiminnan vaikutuksia kalastolle ja kalastukselle tämän päätöksen liitteenä 2 olevista tarkkailumääräyksistä ilmenevästi. Voimassa olevan istutusvelvoitteen laajentamista koskeva vaatimus hylätään. Toiminnan haitalliset vaikutukset kalastolle ja kalastukselle voidaan kalatalousvelvoitteen ja sen perustelujen mukaisesti kompensoida nykyisen laajuisella istutusvelvoitteella, minkä lisäksi kalastuksen tuoton aleneminen määrätään korvattavaksi.

23 Muutoin istutuksia koskevat vaatimukset otetaan huomioon kalatalousvelvoitteesta ilmenevästi. 3. Taivalkosken kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lautakunnan vaatimus rajoittaa laitokselta vesistöön joutuvaa fosforikuormitusta otetaan huomioon lupamääräyksestä 2 ilmenevästi. Lietteenpoiston tehokkuutta koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksestä 2 ilmenevästi. Hoitopäiväkirjanpito- ja tarkkailuvelvoitetta koskeva vaatimus otetaan huomioon tämän päätöksen liitteenä 2 olevista tarkkailumääräyksistä ilmenevästi. 4. Elehvän osakaskunnan esimiehen vaatimus rajoittaa laitoksen rehunkäyttöoikeutta otetaan huomioon lupamääräyksestä 2 ilmenevästi. Istutusvelvoitteen asettamista koskeva vaatimus otetaan huomioon luparatkaisusta perusteluineen ja edellä kohdasta "Kalatalousvelvoite" ilmenevästi. Vaatimuksen korvata toiminnasta kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haita ympäristölupavirasto ottaa huomioon ympäristöluparatkaisusta, kalatalousvelvoitteesta ja korvauksista perusteluineen sekä tämän päätöksen liitteenä 3 olevista korvausmääräyksistä ilmenevästi. Korvauksen määrän osalta ympäristölupavirasto arvioi, että toiminnasta aiheutuvan vahingon vuotuinen määrä on samaa tasoa, kuin voimassa olevassa toimintaa koskevassa luvassa arvioitiin, eli 85 euroa. 5. A:n vaatimus evätä lupahakemus hylätään luparatkaisuun ja sen perusteluihin viitaten. Tervajärven vedenkorkeuden laskemista koskevan väitteen osalta ympäristölupavirasto viittaa lupamääräykseen 7, jonka mukaan veden ottaminen Tervajärvestä laitokselle on toteutettava siten, ettei Tervajärven vedenkorkeus haitallisessa määrin muutu. Muistuttajan esittämän selvityksen mukaan hänen omistamallaan tilalla on Tervajärveen rajoittuva palsta sekä ns. Kostonjoen palsta. Laitoksen yläpuoliseen Tervajärveen rajoittuvan palstan osalta korvausvaatimus hylätään, koska veden ottamisesta laitokselle ei arvioida aiheutuvan vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Kostonjoen palstan osalta korvausvaatimus hylätään, koska laitokselta tulevista päästöistä aiheutuvan korvattavan tilojen rannankäytön vaikeutumisen arvioidaan korvausmääräysten perusteluista ilmenevästi rajoittuvan Kauhamojärveen. Kalastukselle aiheutuvien haittojen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että toiminnasta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen kompensoimiseksi asetetaan istutusvelvoite, minkä lisäksi toiminnanharjoittaja velvoitetaan korvaamaan kalastuksen tuoton vähentyminen Elehvän osakaskunnalle. 6. B:n ja C:n vaatimus rajoittaa laitoksen rehunkäyttöoikeutta otetaan huomioon lupamääräyksestä 2 ilmenevästi. Muistuttajien tila sijaitsee laitokselta noin 5 kilometrin päässä Kalliojärven rannalla. Ympäristölupavirasto hylkää tilan rannan käytön vaikeutumista koskevan korvausvaatimuksen. Edellä kohdassa "Korvaukset" ja sen pe- 23