Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 2016 sisältää vuoden 2015 sedimenttitulosten tarkastelun

Transkriptio

1 Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 216 sisältää vuoden 215 sedimenttitulosten tarkastelun Marjut Mykrä Pietarsaari 217

2

3 SISÄLLYS 1. TARKKAILUN PERUSTE TARKKAILUN SUORITUS TAUSTATIEDOT KUORMITUS Jätevesikuormitus Muu kuormitus TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Yleistä Veden laatu vuonna Talvi Avovesiaika Meriveden metallipitoisuudet vuonna Vedenlaadun vertailu jakson tuloksiin Kokkolan sataman metallimääritykset vuonna KOKKOLAN EDUSTAN EKOLOGINEN LUOKITUS POHJAELÄIMET VUONNA 216 (ISO-TUISKU 217) Vuosittainen pohjaeläinseuranta Ekologinen luokittelu pohjaeläinindeksien perusteella KALATALOUSTARKKAILU SEDIMENTTI VUONNA Orgaaninen aines ja ravinteet Metallit Sedimenttitulosten tarkastelu TIIVISTELMÄ VIITTEET LIITTEET Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB PIETARSAARI JAKOBSTAD ; ;

4 KOKKOLAN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET TARKKAILUN PERUSTE Kokkolan edustan merialuetta kuormittavat Kokkolan kaupungin asumisjätevedet (Kokkolan Vesi), KIP pohjoisella alueella Boliden Kokkola Oy:n (sinkkitehdas + rikkihappotehtaan jätevedet), Freeport Cobalt Oy:n ja Kokkolan Energia Oy:n sekä KIP eteläisellä alueella Boliden Kokkola Oy:n (rikkihappotehtaan jäähdytysvedet), CABB Oy:n, Yara Suomi Oy:n, Yara Phosphates Oy:n, TETRA Chemicals Europe Oy:n ja Oy Woikoski Ab:n (liittynyt yhteistarkkailuun ) sekä Kokkolan satama Oy:n hulevedet (taulukot 1 ja 3). Kaupungin puhdistetut asumisjätevedet johdetaan Hopeakivenlahteen ja KIP pohjoisen ja KIP eteläisen puhdistetut teollisuusjätevedet Ykspihlajanlahteen. Purkupaikat on merkitty karttaan (kuva 1). Vesistön tarkkailuvelvoitteet perustuvat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (LSU), Länsi-Suomen ympäristölupaviraston (LSY), Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (LSSAVI), Etelä-Suomen aluehallintoviraston (ESAVI), Vaasan hallinto-oikeuden (VHO) ja Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksiin (taulukko 1). Tarkkailua toteutetaan jaksolla yhteistarkkailuna noudattaen päivättyä ohjelmaa (Mykrä & Aaltonen 216), jonka Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt päätöksellään (Dnro EPOELY/144/7./21) ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (kalatalouspalvelut) päätöksellään (Dnro VARE- LY/5779/5723/215). Vuosien yhteistarkkailutuloksista on vuonna 215 valmistunut laaja yhteenvetoraportti (Mykrä & Aaltonen 215), jossa tarkastellaan myös aiempien vuosien vedenlaatuaineistoja. Tässä raportissa esitetään vuoden 216 tarkkailun tulokset. Kuva 1. Kokkolan edustan merialue, kuormittajat ja näytteenottopisteet. Kokkolan suurteollisuusalue ja Hopeakivenlahti: 1. Kokkolan vesi, jätevedenpuhdistamo, 2. KIP pohjoinen ja 3. KIP eteläinen. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2/216 ja Liikenneviraston merikarttatietokannan 6/212 aineistoa.

5 3 Taulukko 1. Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien lupapäätökset ja niissä määrätyt luparajat vuonna 216. (taulukko jatkuu seuraavalle sivulle) Luvanhaltijat Päätös (antopäivä) Lupamääräykset ja -rajat Kokkolan Vesi Tarkkailumääräykset: LSY 47/25/1 ( ) BOD7 (ATU) 1 mg/l 95 % VHO 7/566/2 ( ) CODCr 75 mg/l 85 % KHO 359/1/7 ( ) Fosfori,3 mg/l 95 % ESAVI 146/211/1 ( ) Typpi - (tavoite > 7 %) Vesistö- ja kalataloustarkkailu. Päästötarkkailuun on sisällytettävä tarpeellisin osin ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (VnA 889/ 26) ja VnA 122/ 26 mukaisten aineiden seuranta. Kokkolan Satama Oy Kantasataman toiminnot LSSAVI/149/4.8/212 ( ) Tulee osallistua merialueen yhteistarkkailuun (vesistöja kalatalous). Hopeakiven sataman toiminnot LSSAVI/87/4.8/213 ( ) Tulee osallistua merialueen yhteistarkkailuun (vesistöja kalatalous). Syväsataman toiminnot LSSAVI/15/4.8/212 ( ) Tulee osallistua merialueen yhteistarkkailuun (vesistöja kalatalous). Syväsataman läjitysallas LSSAVI/79/4.8/214 ( ) Mereen johdettavan suotoveden vaikutuksia tulee tarkkailla. Tulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun. KIP eteläinen alue Selkeytys- ja jäähdytysvesiallas Boliden Kokkola Oy:n (rikkihappotehdas), TETRA Chemicals Europe Oy:n, Yara Suomi Oy:n ja Yara Phosphates Oy:n yhteinen tarkkailuvelvoite mereen johdettavalle jätevedelle. Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehdas (jäähdytys- ja hulevedet) LSSAVI 42/211/1( ) VHO nro. 12/329/1 LSSAVI 258/214/1 ( ) TETRA Chemicals Europe Oy LSSAVI 41/211/1 ( ) VHO 1832/11/514 Yara Suomi Oy LSSAVI 4/211/1 ( ) VHO 1831/11/514 Yara Phosphates Oy LSSAVI 39/211/1 ( ) VHO 183/11/514 määrä, kiintoaine, kok-p, kok-n, ph ja lämpötila (ei yleisiä luparajoja) Tarkkailtava mereen johdettavan veden Cd-, As- ja Hgpitoisuutta neljä kertaa vuoden sisällä uuden jätevesijärjestelyn käyttöönotosta, valvontaviranomainen päättää tämän jälkeen jatkosta. Tulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun (vesistö), tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Ei luparajoja; Tulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun (vesistö), tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Ei luparajoja; Tulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun (vesistö), tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Ei luparajoja; Tulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun (vesistö), tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. CABB Oy Biol. help. haj. liuottim. 1 t/a 12 t/kk Luparajat selkeytys- ja jäähdytysvesialtaaseen LSU 24 Y (4.7.28) TOC (muut) <2 t/a Tarkkailtava mereen johdettavan veden määrää, lämpötilaa ja TOC-pitoisuutta (ei luparajoja) sekä jätevesien pitkäaikaistoksisia vaikutuksia merialueella. Tulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun, tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Oy Woikoski Ab LSSAVI/413/215 ( ) Jätevesimäärä selkeytys- ja jäähdytysvesialtaaseen: 3 m 3 /vk; Tarkkailtava yhteisesti muiden altaaseen jätevesiä johtavien laitosten kanssa mereen johdettavan jäteveden määrää ja ph:ta. Tulee osallistua omalla osuudellaan Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuun. Luvanhaltijat Päätös (antopäivä) Lupamääräykset ja -rajat KIP pohjoinen alue/ yhteinen purkuputki Boliden Kokkola Oy LSY 67/21/3 Luparajat mereen VHO 4/157/1 Typpi 55 t/a 82,5 t/kk Sinkki 2 t/a 3 kg/kk Kupari (tavoitearvo) 25 kg/a 37,5 kg/kk Arseeni 25 kg/a 37,5 kg/kk

6 4 (käsittäen sinkki- ja rikkihappotehtaan sekä Freeport Cobalt Oy:n jätevedet ja Kokkolan Energia Oy:n jäähdytysvedet) Freeport Cobalt Oy Luparajat sekoitusaltaaseen: Kokkolan Energia Oy (jäähdytysvedet) LSY-23-Y-41 ( ) VHO 11/277/1/ KHO 3357/1/11/ /214/1 ( ) LSY-27-Y-6/ VHO 11/275/1/ KHO 3369/1/11/ LSSAVI/3627/214 ( ) LSY 32/28/2 Koboltti 3 t/a 45 kg/kk Nikkeli 3 t/a 45 kg/kk Kadmium 7 kg/a 1,5 kg/kk Elohopea 8 kg/a 1,2 kg/kk Elohopea (liukoinen) 5 μg/l Kadmium (liukoinen) 1 μg/l Tarkkailtava saostusaltaista mereen johdettavan jäteveden toksisuutta ja selvitettävä mahdollisuudet tarkkailla mereen johdettavan jäteveden pitkäaikaistoksisuutta. Osallistuttava vesistön tilaa koskeviin yhteistarkkailuihin, tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Co + Ni 6 t/a 9 kg/kk Cu 15 kg/a 225 kg/kk Cu (tavoitearvo) 5 kg/a 75 kg/kk Cd 4 kg/a 6 kg/a Cd (tavoitearvo) 2 kg/a 3 kg/kk As 5 kg/a 7,5 kg/kk As (tavoitearvo) 4 kg/a 6 kg/kk Zn,5 kg/a 75 kg/kk Hg 3 kg/a,5 kg/kk Kok-N 35 t/a 52,5 t/kk Tulee osallistua merialueen yhteistarkkailuun (vesistöja kalatalous). Osallistuttava Kokkolan edustan merialueen tilaa koskevaan yhteistarkkailuun. 2. TARKKAILUN SUORITUS Tarkkailua on koordinoinut ja raportoinut vuodesta 1986 lähtien Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Yhteistyökumppanina oli vuoteen 28 asti Vaasan kaupungin ympäristölaboratorio. Tarkkailujaksoilla sekä yhteistyökumppanina näytteenoton ja analysoinnin osalta on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Tampereelta. Vuodesta 216 alkaen KVVY toteuttaa näytteenoton yhteistyössä BotniaLab Oy:n kanssa. Vuosittaisen pohjaeläinselvityksen on tehnyt vuosina Curt Nyman. Vuonna 216 alkaneella tarkkailujaksolla pohjaeläinselvityksistä vastaa KVVY. Pohjaeläinselvitysten tuloksista on laadittu vuosien yhteenveto (Nyman 215). Edellinen makroleväselvitys on raportoitu vuoden 212 vuosiyhteenvedossa, jolloin tutkittiin myös makroleväpeittävyyden ja vedenlaadun välistä riippuvuutta (Styrman 213, Ratia & Kalliollinna 213). Seuraavan kerran selvitys tehdään vuonna 217. Kokkolan edustan sedimenttien metallipitoisuuksia sekä metallien biosaatavia osuuksia (SEM-AVS-uutto) on selvitetty vuonna 215. Tuloksia tarkastellaan tässä raportissa. Edellisen kerran metallien biosaatavia osuuksia on tutkittu vuonna 21 (Kalliolinna 211). Vuonna 211 tutkittu sedimenttien ekotoksisuus (Järvistö ym. 213) on referoitu vuoden 212 raportissa. Edeltävän tarkkailujakson (29 216) kalataloustarkkailuun sisältyneet vuoden 215 koekalastusten ja kalataloustiedustelun tulokset (Kivinen & Holsti 216) referoidaan tässä yhteenvedossa. Edellisen kerran kalataloustarkkailuun sisältyvät koekalastukset ja kalataloustiedustelu on raportoitu vuoden 211 yhteistarkkailussa. 3. TAUSTATIEDOT Kokkolan edustan merialueen näytteenottoajankodat ja tehdyt analyysit on esitetty liitteessä 1 ja näytteenottopisteet liitteessä 2 ja kuvassa 1. Tarkkailussa on mukana 13 meripistettä ja Kaupunginsalmen eli Suntin havaintopiste. Jakson ohjelmasta poistettu Perhonjoen vaikutusalueella sijaitseva piste X otettiin takaisin ohjelmaan vuonna 214. Havaintopaikkojen B (Repskär) ja Perhonjoki (Kauko) tulokset on saatu käyttöön Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietojärjestelmästä (217).

7 5 Kokkolan Korplaxin sadeasema on lopettanut toimintansa vuoden 214 lopulla. Vuoden 215 alusta alkaen Korplaxin tilalla on aloittanut havaintoasema Kokkolan Hollihaka. Vuonna 216 kokonaissadanta Kokkolan Hollihaassa oli 647 mm, mikä on noin 19 % pitkän ajan keskiarvoa (544 mm) suurempi, kuitenkin edellisvuotta (712 mm) hieman pienempi. Vuosi 216 oli koko maassa 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Keskilämpötila Tankarissa oli 4,8 C ja Kruunupyyssä 4,2 C, kun keskiarvo vuosina on ollut 3,4 C. Perhonjoen keskivirtaama (24,4 m 3 /s) laski edellisvuodesta, mutta oli edelleen selvästi pitkänjakson keskiarvoa (21 21: 19,6 m 3 /s) suurempi. Kuva 3. Kuukausikeskilämpötila Kruunupyyssä ja Tankarissa vuonna 216 ja pitkän aikavälin keskiarvot ( ) (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 217). Kuva 2. Kuukausisadanta vuonna 216 ja pitkän aikavälin keskiarvot Korplaxissa ( ) (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 217). Pysyvä jääpeite muodostui talvella Kokkolan edustalla satamaa lukuun ottamatta normaalia myöhemmin. Satamassa todettiin pysyvä jääpeite joulukuun puolessa välissä ja Hungerbergissä, noin puoli kilometriä satama-alueelta, joulukuun lopussa. Repskärissä ja Tankarissa pysyvä jääpeite muodostui tammikuun alussa (taulukko 2). Pysyvä jääpeitteisyys loppui satamassa ja sen läheisyydessä huhtikuun puolessa välissä ja ulompana huhtikuun alussa, kun pitkän ajan vertailujaksolla pysyvän jääpeitteen päättyminen ajoittuu toukokuun alkuun. Jääpeitteinen aika oli vertailujakson talviin verrattuna huomattavasti lyhempi, kuitenkin edellisvuotta selvästi pidempi. Uloimmilta pisteiltä (Tankar 2 -W, 5 -W ja 1 - W) ei ole tietoja talvelta (Ilmatieteenlaitos/ Jääpalvelu 217). Taulukko 2. Jäätyminen ja jäänlähdön ajankohdat sekä jääpäivien lukumäärä Kokkolan edustalla talvella (A = ensijäätyminen, B = pysyvän jääpeitteen muodostuminen, C = pysyvän jääpeitteen päättyminen, D = jään lopullinen katoaminen, E = todellisten jääpäivien lukumäärä) sekä vertailu vuosien jäätietoihin (M = jääpäivien lukumäärän keskiarvo, min = pienin ja max = suurin jaksolla ) (Seinä & Peltola 1991, Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 217). Paikka Talvi A B C D E Min M Max Ykspihlaja, satama Hungerberg Repskär Tankar Tankar, 2 -W Tankar, 5 -W Tankar, 1 -W Talvi 215/216 oli joulukuuta lukuun ottamatta edeltävää talvea kylmempi mutta vertailujaksoa lauhempi (kuva 3). Ainoastaan tammikuussa pakkasta oli keskimääräistä enemmän. Sadanta oli tammikuussa lähes vertailujakson tasoa, kun helmikuussa ja huhtikuussa satoi keskimääräistä enemmän (kuva 2). Maaliskuussa ja toukokuussa oli keskimääräistä kuivempaa. Perhonjoen virtaama oli kovista pakkasista johtuen tammikuussa hieman keskimääräistä vähäisempää, mutta lopputalvesta ja alkukeväästä virtaama kasvoi keskimääräistä suuremmaksi (kuva 4). Virtaaman keväthuippu saavutettiin huhtikuussa (47 m 3 /s) ja se jäi edellisvuotta (68 m 3 /s) pienemmäksi.

8 6 Kesä 216 oli tavanomaista selvästi sateisempi. Kaikkina kesäkuukausina satoi yli 1 mm, erityisesti elokuu oli todella sateinen (131 mm). Kesä oli elokuuta lukuun ottamatta edellisvuotta viileämpi ja lämpötilat vastasivat Kruunupyyssä vertailujakson lämpötiloja. Runsaiden sateiden seurauksena Perhonjoen virtaama oli heinä-elokuussa moninkertainen normaaliin verrattuna ja heinäkuussa saavutti lähes keväthuipun tason. Alkusyksy oli hieman normaalia lämpimämpi ja vähäsateisempi. Lokakuu oli vuoden vähäsateisin kuukausi (7 mm). Marraskuussa lämpötilat jäivät asteen verran alle tavanomaisen ja sadetta saatiin hieman normaalia runsaammin. Joulukuu oli viimevuosien tapaan leuto. Sadanta jäi joulukuussa (24 mm) alle puoleen vertailujakson sadannasta (43 mm) ja oli selvästi myös edellisvuotta (76 mm) vähäisempää. Perhonjoen virtaamat noudattivat loppuvuoden normaalia vuoden sisäistä trendiä ilman suuria poikkeamia. Vuonna 216 meriveden pinnankorkeudessa esiintyi paljon vaihtelua. Meriveden pinta kävi alhaisimmillaan (-73 cm) tammikuun puolessa välissä, jonka jälkeen se nousi takaisin vuoden vaihteen tasolle (+ 59 cm). Tämän jälkeen pinnankorkeus oli laskusuunnassa kesäkuun alkuviikkoihin asti. Kesä-elokuun erittäin runsaiden sateiden johdosta meriveden pinta lähti nousuun käyden elokuussa alkuvuoden pinnankorkeuden tasolla. Elo-syyskuussa meriveden pinnankorkeus vaihteli +5 cm ja - 18 cm välillä. Lokakuussa pinnankorkeus laski välille cm. Loppuvuotta kohti meriveden pinnankorkeus nousi jälleen saavuttaen vuoden viimeisenä päivänä tason +67 cm (kuva 5). m 3 /s Perhonjoen virtaama cm Merenpinnan korkeus I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 4. Perhonjoen kuukausikeskivirtaamat Kaitforsissa vuonna 216. (Hertta-tietojärjestelmä 217a) I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi VI X XI XII Kuva 5. Meriveden korkeuden vaihtelut (MW216) Pietarsaaren satamassa. (Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut 217) VIII IX 4. KUORMITUS 4.1 Jätevesikuormitus Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien (luku 1 ja taulukko 3) kuormitustarkkailuista on raportoitu erikseen. Merialueelle johdettu jätevesikuormitus vuonna 216 sekä vertailu aikaisempien vuosien jätevesien kokonaiskuormituksiin on esitetty taulukossa 3 ja vuonna 216 voimassa olleet luparajat taulukossa 1. Kuormituksen vaihteluita on havainnollistettu kuvissa 4, 5 ja 6. Teollisuudesta tuleva kuormitus, etenkin metallikuormitus, on vähentynyt lukujen taitteesta lähtien. Rauta-, sinkki- ja nikkelikuormitus on vähentynyt vielä 199-luvulta 2-luvulle tultaessa. Myös kupari-, kadmium- ja elohopeakuormitus on laskenut 199-luvun tasosta, mutta satunnaisia kuormituspiikkejä on ollut havaittavissa vielä 2-luvulla (kuva 6) (Kalliolinna & Aaltonen 24, Mykrä & Aaltonen 215). Rauta-, kupari-, koboltti- ja nikkelipitoisuudet on mitattu ainoastaan pisteestä KIP pohjoinen. Vuodesta 216 alkaen on KIP eteläisen alueen Hg, As, Cd ja Zn-kuormitus mereen laskennallinen ja perustuu kokonaisvirtaamaan sekä erillisnäytteiden (n = 3) pitoisuuksiin.

9 7 5 Rautakuormitus Kip pohjoinen alue 1 Sinkkikuormitus Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue kg/d 2, Kuparikuormitus Kip pohjoinen alue 1, Arseenikuormitus Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue 1,5,8,6 1,,4,5,2, , kg/d 1 Kobolttikuormitus Kip pohjoinen alue kg/d 1 Nikkelikuormitus Kip pohjoinen alue ,25 Elohopeakuormitus Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue,2 Kadmiumkuormitus Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue,2,15,15,1,1,5,5,, Kuva 6. Kokkolan edustan merialueen jätevesien metallikuormitus vuosina (KIP eteläinen alue ja KIP pohjoinen alue, ks. taulukko 3). Jätevesien kokonaismäärä sekä ravinne- ja kiintoainekuormituksen kehittyminen 2-luvulta lähtien on esitetty kuvassa 7. Orgaanisen hiilen (TOC) kuormitus on mitattu vain KIP eteläisen alueen jätevedestä. Vuonna 216 Kokkolan edustan merialueelle laskevien jätevesien kokonaismäärä, eli Kokkolan Veden ja teollisuuslaitosten yhteenlaskettujen jätevesien määrä oli 8 % suurempi, kuin edellisellä tarkkailun 5- vuotisjaksolla (29 213). TOC-kuorma oli 16 % ja typpikuorma 8 % suurempi kuin jaksolla Fosforikuorma oli 21 % pienempi. Vuoteen 215 verrattuna kuormitus kasvoi kaikkien edellä mainittujen muuttujien osalta, fosforin osalta kasvu oli vähäistä. Kokkolan Veden uusi jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön syksyllä 211 ja prosessit käynnistyivät hyvin, mikä näkyi vuoden 212 kiintoaine-, fosfori ja BOD-kuormituksissa (kuva 7). Vuoden 213 korkea fosfori- ja kiintoainekuormitus vuoteen 212 verrattuna johtui Pohjanmaan Biokaasu Oy laitoksen käyt-

10 8 töönotosta. Vuonna 216 BOD-kuorma sekä typpi- ja kiintoainepitoisuudet olivat suunnilleen edellisvuosien tasolla ja fosforikuormitus kasvoi 37 %. Jätevedenpuhdistamo täytti kaikki ympäristöluvassa edellytetyt pitoisuusraja-arvot sekä reduktiolle asetetut rajat. Typen osalta jätevesiasetuksen mukaista tavoitteellista vähenemää ei saavutettu. KIP pohjoisen (Freeport Cobalt Oy + Boliden Kokkola Oy + Kokkolan Energia Oy) jätevesien käsittely toimi hyvin ja lupaehdot (taulukko 1) saavutettiin kaikilta osin vuonna 216. KIP eteläisen alueen jätevesille on annettu laitoskohtaiset luparajat sekoitusaltaaseen johdettaville jätevesille. Sekoitusaltaasta mereen johdettavalle jätevedelle (=ylivuotokynnys) on määrätty yhteinen tarkkailuvelvoite. Taulukossa 3 ja kuvissa 6 ja 7 esitetyt kuormitustiedot ovat ylivuotokynnyksen viikkonäytteiden tuloksista, poikkeuksena metallit, jotka laskettu kolmen erillisnäytteen keskiarvon perusteella. Alueella sijaitsevan Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaan vedet johdetaan nykyisin puhdistettavaksi KIP pohjoisen alueella. Jäähdytysvedet johdetaan edelleen KIP eteläisen altaaseen. m 3 /d 16 Jätevesimäärä Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue Kokkolan vesi kg/d 4 BOD 7 - kuormitus Kokkolan vesi kg/d Fosforikuormitus Kokkolan vesi Kip eteläinen alue kg/d 1 5 Typpikuormitus Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue Kokkolan vesi Kiintoainekuormitus Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue Kokkolan vesi kg/d 8 TOC - kuormitus Kip eteläinen alue Kuva 7. Kokkolan edustan merialueen jätevesikuormitus vuosina (KIP eteläinen alue ja KIP pohjoinen alue, ks. taulukko 3)

11 Taulukko 3. Kokkolan edustan merialueen jätevesikuormitus vuonna 216 ja vertailu vuosien kokonaiskuormituksiin. *Kip eteläinen alue = CABB Oy, TETRA Chemicals Europe Oy, Yara Suomi Oy, Yara Phosphates Oy ja vuoteen 215 asti Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaan jäähdytysvedet **Kip pohjoinen = sisältää Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ja rikkihappotehtaan jätevedet, Freeport Cobalt Oy:n ja Kokkolan Energia Oy:n vedet Kuormittaja Jätevettä BOD 7 COD Fosfori Typpi Kiintoaine TOC Fe Zn Cu As Co Ni Cd Hg m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Vuosi 216 Kokkolan vesi , *Kip eteläinen alue , ,9,7,19,7 **Kip pohjoinen alue ,4,57,8 1,4 1,,3,4 Yhteensä , ,3,57,15 1,4 1,,49,11 Yhteensä , ,1,5,25 1,2,8,52,8 Yhteensä , ,8,54,38 1,2 1,,6,9 Yhteensä ,4,49,59 2, 1,7,81,1 Yhteensä 212 * KIP eteläisen alueen Hg, As, Cd ja Zn-kuormitus mereen on vuodesta 216 alkaen laskennallinen ja perustuu kokonaisvirtaamaan sekä erillisnäytteiden pitoisuuksiin (ka.) , ,2,47,37 2, 2,8,79,9 Yhteensä , ,7,47,35 2,5 1,5,77,77 Yhteensä , ,6,23,2 2,1 2,,23,14 Yhteensä , ,5,37,18 4,1 4,4,66,24 Yhteensä , ,8,23,41 2,8 2,5,74,12 Yhteensä , ,1,24,43 2,8 2,3,56,6 Yhteensä , ,,25,3 3,4 2,,53,8 Yhteensä , ,7,21,53 2,2 2,,65,7 Yhteensä , ,9,3,88 5,9 2,9,75,9 Yhteensä , ,1,22,91 2,2 2,2,43,7 Yhteensä , ,7+,23,7+ 2,2 2,2,3+,9 Yhteensä , ,2+,23,5+ 1,6 1,9,77+,9 Yhteensä , ,8+ 1,59,8+ 5,1 5,1,16+,11 Yhteensä , ,8+ 1,11,13+ 6,9 5,6,81+,9 Yhteensä , ,1+,19,13+ 2,1 2,6,71+,16 Yhteensä , ,6+,47,19+ 9,8 8,9,11+,2 Yhteensä , ,1+,19,1+ 4,7 3,2,8+,13 Yhteensä , ,+,44,14+ 1,1 11,5,26+,23 + = luvussa ei ole Kip eteläisen alueen kuormitusta. ++ = luvussa ei ole Kip eteläisen alueen eikä Boliden ym:n kuormituksia. 9

12 Muu kuormitus Perhonjoki (F = km 2 ) laskee kaakosta Kokkolan edustan Trullöfjärdenille ja Kaupunginsalmi eli Sunti (Vikströmsbäcken F = 28,3 km 2 ) laskee kaupungin keskustan kautta Kaustarinlahdelle (kuva 1). Kokkolan edustan merialueen fosfori- ja rautakuormituksesta valtaosa tulee Perhonjoesta. Myös sinkki- ja nikkelikuormituksista selvästi suurempi osa tulee Perhonjoesta. Typpikuormituksesta noin kolme neljäsosaa tulee Perhonjoesta ja neljäsosa tulee jätevesistä. Kuvassa 8 on esitetty Perhonjoen keskivirtaama ja verrattu joen ravinne- ja metallivirtaamia teollisuudesta tulevaan kuormitukseen vuosina Ravinne- ja metallikuormituksien suuret vuosivaihtelut johtuvat ennen kaikkea Perhonjoen virtaamavaihteluista. Vuonna 216 Perhonjoen keskivirtaama oli 24 m 3 /s, mikä oli neljänneksen suurempi kuin pitkän aikavälin keskiarvo, ja sen myötä kuormituskin oli tavanomaista suurempaa vuonna 216 (kuva 8). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen analyysitulosten (Kauko) ja Kaitforsin virtaamien perusteella lasketut Perhonjoen ainevirtaamat (P, N, Fe, Zn ja Ni) on esitetty liitteissä 3.1 ja 3.2. Perhonjoen fosforivirtaama (53 tonnia) oli edellisvuotta hieman suurempi mutta typpivirtaama (867 tonnia) pienempi (liite 3.2). m 3 /s Perhonjoen keskivirtaama t/vuosi Fosforikuormitus Jätevedet Perhonjoki t/vuosi 1 8 Typpikuormitus Jätevedet Perhonjoki t/vuosi 3 5 Rautakuormitus Jätevedet Perhonjoki Sinkkikuormitus Nikkelikuormitus t/vuosi 16 Jätevedet Perhonjoki t/vuosi 6 Jätevedet Perhonjoki Kuva 8. Perhonjoen kuukausikeskivirtaamat (Kaitforsin voimalaitos) ja jätevesien sekä Perhonjoen kuormitus vuosina (Ni ja Zn puuttuvat vuodelta 21). (Perhonjoen aineisto: Hertta-tietojärjestelmä 217a)

13 11 5. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 5.1 Yleistä Talvella virtauksia synnyttävät pääasiassa vedenkorkeuden vaihtelut. Jääpeitteisenä aikana syvyyssuuntainen sekoittuminen on pientä ja makea jokivesi ja jätevedet erottuvat erillisenä kerroksena heti jään alla vielä usean kilometrin päässä purkualueista. Avovesiaikaan pääasiallisin virtausten aiheuttaja on tuuli. Virtauksen suunta riippuu tuulen suunnasta: lännen- ja etelänpuoleisilla tuulilla virtaus on lännestä itään ja pohjoistuulilla idästä länteen. Kokkolan edustan merialue on avoin, joten sekoittumisolosuhteet ovat avovesiaikana melko hyvät. Perhonjoen vedet kulkeutuvat jäättömänä aikana pääasiassa itään. Jääpeitteisenä aikana virtausta on myös pohjoiseen ja länteen ja jokivesiä kulkeutuu jään alla aina Repskärille asti (Lauri 215). Seuraavaksi tarkastellaan erikseen talven (n = 1) (kpl 5.2.1) ja avovesikauden (n = 5) (kpl 5.2.2) vedenlaatua. Rehevöitymistä seurattiin pääasiassa mittaamalla avovesiaikaan pintavesikerroksen ( 2 m) sisältämän a-klorofyllin (lehtivihreän) määrää. Merialueen metallipitoisuuksia on käsitelty tarkemmin kappaleessa (5.2.3). Ravinne-, klorofylli- ja metallipitoisuuksia verrattiin edellisen 5-vuotisjakson (29 213) keskiarvoihin (kpl 5.3). Satama-alueen metallipitoisuudet käsitellään erikseen (kpl 5.4). Kokkolan edustan merialueen näytteenottoajankohdat ovat liitteissä 1 ja Analyysit on tehty Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa (T64) ja käytetyt määritysmenetelmät sekä määritysrajat löytyvät liitteestä 4.1. Merialueen vedenlaatuparametrien tarkat tulokset (lämpötila, happi, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, ravinteet ja suolapitoisuus) sekä metallipitoisuudet ovat taulukoituna aikajärjestyksessä liitteissä Näytteenottopisteen Repskär (B) vedenlaatudata (Hertta-tietojärjestelmä 217b) on koottu liitteeseen 5. Kokkolan uimarantojen kesän 216 vedenlaadun on määrittänyt Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto (217a) ja tulokset ovat liitteessä Veden laatu vuonna Talvi Näytteenotto-olosuhteet Talven näytteenotto oli 23.2., jolloin jään paksuudeksi mitattiin näytteenottopisteestä riippuen,3,7 m (liite 4.2). Uloimmalta pisteeltä A ei heikon jään vuoksi saatu talvinäytettä. Meriveden pinnankorkeus vaihteli näytteenottoa edeltävän kymmenen päivän sisällä tasolla cm. Näytteenottopäivänä pinnankorkeus oli +17 cm (kuva 6). Jäte- ja jokivesien leviämisalueet Jäte- ja jokivedet kulkeutuvat merivettä kevyempinä erillisenä kerroksena heti jään alla ja siten pintaveden laatu poikkeaa normaalitalvina muun vesipatsaan vedenlaadusta. Kohonneet kokonaistyppi- ja ammoniumtyppi- sekä metallipitoisuudet (Ni, Zn ja Co) kuvastavat jätevesien vaikutusta. Perhonjoen vaikutusalueella pintavesi on makeampaa, ruskeampaa, happamampaa ja rautapitoisempaa kuin syvempi merivesi. Helmikuun 216 analyysitulosten perusteella arvioidut jäte- ja jokivesien leviämisalueet on esitetty kuvassa 9. Vuoden 216 talvinäytteet saatiin otettua jääpeitteisenä aikana, toisin kuin kahtena edeltävänä vuonna, jolloin vesipatsas oli päässyt jo sekoittumaan eikä jäte- ja jokivesien vaikutuksia ollut selkeästi havaittavissa. Talvella 216 jätevesien vaikutus näkyi selvästi pinnan läheisen veden kohonneina typpipitoisuuksina kaupungin jätevedenpuhdistamon edustalla Hopeakivenlahdella (I) (kok-n: 12 ; NO23-N: 68 ; NH4-N: 12 ). Myös Kaustarinlahden pisteillä J ja P olivat typpipitoisuudet jään alla koholla (kok- N: ; NO23-N: ; NH4-N: ). Ammoniumtyppipitoisuuksien perusteella kaupungin puhdistamon vesiä on saattanut kulkeutua Kaustarinlahdelle. Kokkolan edustan vir-

14 12 tausmallin mukaan talvella Kaustarinlahden veden vaihtuvuus on pientä, minkä vuoksi jäteveden aiheuttamaa pitoisuutta kertyy jääpeitteisenä aikana lahden alueelle (Lauri 215). Suntin vedenlaatutulosten perusteella (Liite 4.2) myös Suntin vedet ovat nostaneet Kaustarinlahden typpipitoisuuksia. Suntin vaikutus näkyi lisäksi Kaustarinlahdella ja Hopeakivenlahdella pinnanläheisen veden alhaisempana sähkönjohtavuutena sekä korkeampina väriarvoina ja rautapitoisuuksina. Kaustarinlahden happitilanne oli kohtalainen (kylläisyysaste %) ja ph (7, 7,3) hyvä. Pinnanläheisen veden alentuneen sähkönjohtavuuden sekä kohonneiden metallipitoisuuksien perusteella jätevesien vaikutus on ulottunut Perandön syvänteelle (C) asti. Kohonneita metallipitoisuuksia havaittiin Perandön syvänteen (C) lisäksi pinnan- ja pohjanläheisessä vedessä muillakin rannikon sisemmillä havaintopisteillä (liite 4.2). Sinkkipitoisuudet olivat erityisen korkeat KIP pohjoisen alueen edustan pohjanläheisessä vedessä (H: 14 Zn). Perandön syvänteessä hapen kyllästysaste oli pohjanläheisessä vedessä (4 %) selvästi huonompi kuin edellisvuonna (96 %) ja myös pintavettä (79 %) alhaisempi. Kohonneet alusveden ravinnepitoisuudet viittaavat sedimentin happivajeeseen, jolloin fosforia sekä ammoniumtyppeä pääsee vapautumaan sedimentistä veteen (kok-n: 17 ; NO23-N: 46 ; NH4-N: 11 ; kok-p 71 ). Myös metallipitoisuudet olivat kohonneet syvänteen alusvedessä (As: 2,7 ; Co:8, ; Ni: 6,4 ; Zn: 48 ). Kuva 9. Pintaveden (1 m) laadun perusteella arvioidut joki- ja jätevesien leviämisalueet helmikuussa 216. Kokkolan suurteollisuusalue ja Hopeakivenlahti: 1. Kokkolan vesi, jätevedenpuhdistamo, 2. KIP pohjoinen ja 3. KIP eteläinen. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 4/217 aineistoa. Perhonjoen virtaama oli tammikuussa hieman normaalia pienempi ja helmikuussa normaalia hieman suurempi. Perhonjoen vaikutus näkyi talvinäytteenoton aikoihin lähinnä Trullöfjärdenillä (X) alentuneena sähkönjohtavuutena (191 ms/m) sekä kohonneina väriarvona (16 mg/l Pt) ja rautapitoisuutena (17 ) (liite 4.2). Vaikutuksia ei ollut enää havaittavissa pisteillä S tai K. Kokkolan edustalle tehdyn virtausmallin mukaan Perhonjoen vedet kulkeutuvat jäättömänä aikana pääasiassa itään. Jääpeitteisenä aikana virtausta on kesää enemmän myös pohjoiseen ja länteen, jossa jokivesiä kulkeutuu jään alla aina Repskärille asti (Lauri 215). ELY-keskuksen seuraamalta Repskärin edustan havaintopisteeltä (B) ei talvella 216 otettu näytteitä.

15 13 Tarkkailutuloksissa jäte- ja jokivesivaikutukset näkyivät siis pintavedessä merenlahtien edustalla. Vaikutukset näkyivät jääpeitteisyyden vuoksi selvemmin kuin kahtena edeltävänä vuonna. Perhonjoen vaikutuksia havaittiin lähinnä Trullöfjärdenillä (X). Trullevinniemen kärjessä (K) tai pisteellä S ei jäte- ja jokivesien vaikutukset enää näkyneet. Myös Kokkolan jätevedenpuhdistamon edustan (Hopeakivenlahti, I) ravinnepitoisuudet olivat vuonna 216 suurempia verrattuna vuosiin 214 ja 215 (kok-n: 33 36, kok-p: 8 9 ), jolloin vesipatsas oli näytteenottoaikoihin ehtinyt jo sekoittua Avovesiaika Kesän laajat näytteenotot Näytteenotto-olosuhteet on koottu taulukkoon 4. Vuonna 216 sääolojen havainnointia ei ole tehty jokaisella näytteenottokerralla. Alkukesän laaja näytteenottokierros oli kesäkuun puolivälissä (14.6.), jolloin pintaveden lämpötilat vaihtelivat 1,4 14,3 asteen välillä. Lämpimintä oli Kaustarinlahden pohjukassa (P) ja viileintä Trullevinniemen kärjessä (K) sekä uloimmalla pisteellä (A). Lämpötilakerrostuneisuutta ei ollut havaittavissa muualla kuin pisteellä U. Näkösyvyydet olivat koko merialueella leväsamennuksen vuoksi tavanomaista heikompia. Heikoin näkösyvyys oli Suntin vaikutusalueella Kaustarinlahdella (P: 1, m). Parhain näkösyvyys mitattiin uloimmalla pisteillä A (2,5 m). Vedenlaatu oli koko merialueella melko samanlainen ja vesipatsas kullakin pisteellä tasalaatuinen (liite 4.3). Perhonjoen vaikutus näkyi edeltävää vuotta vähemmän ja vesi oli lähinnä Trullöfjärdenin havaintopisteellä (X) hieman uloimpia meripisteitä tummempaa (4 mg/l Pt). Ravinnepitoisuuksissa ei esiintynyt Kokkolan edustalla suuria eroja, kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat pinnanläheisessä vedessä välillä ja fosforipitoisuudet 5 11 välillä. Korkein pinnanläheinen typpipitoisuus mitattiin Hopeakivenlahdella (I) (34 ). KIP pohjoisen edustalla pohjanläheinen typpipitoisuus oli koholla (46 ), kuten myös ammoniumtyppipitoisuus (15 ). Eniten fosforia oli Kaustarinlahden pohjukassa (P), jossa myös veden rautapitoisuus oli Suntin vaikutuksesta selvästi koholla (46 ja 47 ). Klorofyllin määrä vaihteli koko merialueella 5,1 2 välillä. Korkein klorofyllipitoisuus mitattiin Hopeakivenlahdella (I: 2 ), kun yleensä kasviplanktontuotanto on ollut runsainta Kaustarinlahdella. Taulukko 4. Näytteenottopäivien sääolot Kokkolan edustalla vuonna 216. Päivä Sääolot Huomautuksia Tuulen suunta Tuulen Ilman Pilvisyys nopeus (m/s) lämpötila ( C) Huono jäätilanne pisteellä A, ei näytettä. Sunti sula, muut näytteet jään päältä Säähavainnot puuttuvat 4.7. länsi / lounas / koillinen / etelä /8 - Elokuussa (18.8.) tehtiin loppukesän laaja näytteenotto (liite 4.8). Pintavesien lämpötilat vaihtelivat tuolloin 13,5 16, C ja ne olivat laskeneet selvästi elokuun alun lukemista. Lämpötilakerrostunutta oli havaittavissa ainoastaan uloimmalla pisteellä (A). Näkösyvyydet olivat alkukesän tapaan tavanomaista alhaisempia ja vaihtelivat Suntin vaikutusalueen (piste P) 1,2 metristä pisteen S 3, metriin. Vesipatsaan vedenlaatu oli melko tasaista lähes kaikilla pisteillä. Perhonjoen vaikutus oli havaittavissa pisteen S pintavedessä, joka oli muita alueita sekä pohjanläheistä vettä tummempaa (17 mg/l Pt), ravinteikkaampaa (N: 69 ; P: 35 ) ja rautapitoisempaa (18 ). Myös sähkönjohtavuus (298 ms/m) oli pohjanläheistä vettä selvästi alhaisempi ja sameus (5,1 FTU) suurempi. Happitilanne oli kauttaaltaan hyvä. Myös syvänteiden vesi oli hyvin hapettunutta eikä happivajeesta johtuvaa ravinne- ja rautapitoisuuksien kasvua esiintynyt. Teollisuusalueen edustalla (H) oli kokonaistyppi- ja NH4-N -pitoisuus koholla pintaveteen verrattuna. NO2+3-N -pitoisuus oli koholla pinnanläheisessä

16 14 vedessä pisteen H (12 ) lisäksi Trullöfjärdenillä (X: 11 ja pisteellä S (18 ) sekä koko vesipatsaassa Kaustarinlahdella (J ja P: 12 ). Kaustarinlahden pohjukan (P) vesi oli myös normaalia sameampaa (6,1 FNU). Kasviplanktontuotanto oli alkukesää vähäisempää. Muita alueita selvästi korkeammat klorofyllipitoisuudet mitattiin Kaustarinlahdella (J: 14 ja P: 11 ). Forfaattifosforia esiintyi edelleen mitattavia määriä pisteiden C, E, K ja S pintavedessä sekä pisteen P koko vesipatsaassa. Epäorgaanisia typpiyhdisteitä oli selvästi mitattavia pitoisuuksia lähes kaikilla havaintopisteillä. Uimavesien laatu Keski Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon (217a, liite 6) ottamissa kesän 216 merialueen näytteissä uimavedelle asetetut mikrobiologiset laatuvaatimukset täyttyivät kaikissa muissa paitsi Vanhasatamanlahden uimarannalta 8.7. otetuissa näytteissä. Järvisyyhyilmoituksia ei tullut kesällä 216 Kokkolan alueelta (Keski Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto 217b). Rehevöityminen Avovesikauden 216 a klorofyllin rehevöitymisluokitus (kuva 1) perustuu edellisvuosien tapaan koko kesän a klorofyllin keskiarvoihin. Raja arvot on laatinut Aaltonen ja Kyröläinen (1986). Vastaavaa rehevöitymisluokitusta on käytetty myös Vaasan ja Pietarsaaren merialueilla. Kesän havainnointikertoja on vähennetty Kokkolan edustalla vuodesta 216 alkaen kahdeksasta kuuteen ja niitä on painotettu loppukesään ekologisessa luokittelussa käytettävälle ajanjaksolle (heinä syyskuu). Luokka Erittäin rehevä Hyvin rehevä Rehevä Lievästi rehevä Rehevöitymässä Karu a klo > < 2 Kokkolan edusta jakaantui a klorofyllipitoisuuksien keskiarvojen mukaan kesällä 216 kolmeen rehevyysluokkaan. Uloimmat pisteet A ja U luokiteltiin luokkaan rehevöitymässä. Myös ELY keskuksen seuraama intensiiviasema (B) luokiteltiin samaan luokkaan. Luodon saariston Piste U oli lähellä lievästi rehevän rajaa. Muut pisteet paitsi Kaustarinlahti olivat Lievästi rehevöityneitä. Kaustarinlahden pisteet (J, P) sijoittuivat luokkaan rehevä (kuvat 1 ja 11). Klorofylli ja kokonaisravinnepitoisuuksien vaihtelu avovesiaikaan 216 Kesän 216 klorofyllipitoisuuksien keskiarvo ja vaihteluväli kaikilla havaintopaikoilla on esitetty kuvassa 11. A klorofyllin keskipitoisuudet olivat korkeimmat Kaustarinlahdella (J: ka. 11,4, P: ka. 12,7 ) ja se luokiteltiin reheväksi. Matalimmat keskipitoisuudet saatiin pisteiltä A (ka. 4,2 ) ja B (ka. 4,3 ), jotka luokiteltiin rehevöitymässä oleviksi. Pitoisuuksien vaihtelu oli suurinta pisteellä I johtuen alkukesän korkeasta levätuotannosta (I: 2 ). Vaihteluväli kasvoi myös muilla pisteillä edeltävistä vuosista. Ykspihlajanlahden teollisuuden purkualueilla rehevyys lisääntyi sataman edustalta (R4: ka 5,8 ) KIP eteläisen (E: 6,4 ) ja KIP pohjoisen (H: 7,3 ) edustalle siirryttäessä sekä tästä edelleen Hopeakivenlahdelle (I: ka 8,) ja Kaustarinlahdelle (J ja P). Kuvissa 1 12 on esitetty ravinne ja klorofyllipitoisuuksien vaihtelua pisteillä A, B, C ja vaihettumisvyöhykkeellä D sekä sisäpisteillä E, H ja P avovesiajalla 216. Avovesikaudella 216 a klorofyllin pitoisuushuippu ajoittui suurimmassa osassa havaintopisteitä kesäkuulle (14.6.) (kuva 12, liitteet ja 5). Intensiivinen kasviplanktontuotanto nosti ph arvot lähes kaikilla pisteillä 8:n tuntumaan ja joillakin alueilla ph oli myös heinäkuun alussa lähes samaa tasoa. Pintavedessä vallitsi kesäkuussa paikoin hapen ylikyllästystila. Poikkeuksellisesti runsain leväkukinto havaittiin Hopeakivenlahdella (I, liite 4.3) sekä teollisuusalueen edustalla (H) ja vaihettumisalueella (D). Kaustarinlahdella (P) ei esiintynyt selkeää pitoisuushuippua vaan pitoisuudet vaihtelivat kesän aikana melko suuresti (9,9 17 ) pysyen muihin alueisiin nähden korkeina. Korkein pitoisuus Kaustarinlahdella mi

17 15 tattiin elokuun lopulla. Myös ELY-keskuksen laajemmassa aineistossa (B/ELY, Repskär) mitattiin klorofyllimaksimi (6,4 ) elokuun lopussa. Muilla pisteillä oli pitoisuuksissa laskeva trendi loppukesää kohden. Kuva 1. Rehevöitymisluokitus Kokkolan edustan merialueella avovesiaikaan 216 (n = 6). Repskär B = 4,3 (Herttatietojärjestelmä 217b). Kokkolan suurteollisuusalue ja Hopeakivenlahti: 1. Kokkolan vesi, jätevedenpuhdistamo, 2. KIP pohjoinen ja 3. KIP eteläinen. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 4/217 aineistoa. Klorofyllipitoisuudet avovesikaudella rehevä 1 lievästi rehevöitynyt 5 rehevöitymässä karu A C D R4 E H I J P K S U X Kuva 11. Kokkolan edustan merialueen a-klorofyllikeskiarvot sekä vaihteluvälit avovesiaikaan 216.

18 µg/ l 2 Klorofyllipitoisuus avovesikaudella 216 B/ ELY A D E H P Kuva 12. Havaintopaikkojen A, B, D, E, H ja P a-klorofyllipitoisuuksien vaihtelu kasvukaudella 216. B/ ELY = Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietojärjestelmä 217b). Kokkolan edustan fosforipitoisuudet vaihtelivat avovesikaudella kesä-syyskuussa 5 35 välillä (kuva 13). Korkein avovesikauden keskipitoisuus oli Kaustarinlahdella (P: ka 17 ), jossa pitoisuushuippu (27 ) mitattiin elokuun loppupuolella (18.8). Korkein yksittäinen pitoisuus mitattiin tuolloin kuitenkin havaintopisteellä S (35, liite 4.6). Myös vaihettumisvyöhykkeellä (D) esiintyi selkeä pitoisuuspiikki (16 ). KIP eteläisen edustan (E) fosforipitoisuudet vaihtelivat avovesikaudella välillä KIP pohjoisen edustan pitoisuudet olivat hieman tätä alhaisemmat (7 13 ). Muilla pisteillä fosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 5 19 (ka 7 12 ). Alhaisimmat pitoisuudet mitattiin pisteeltä (A) (ka 7, ). Fosfaattifosfori oli lähes koko kesän kulunut loppuun havaintoalueella. Elokuussa (18.8.) pisteillä C, E, P, K ja X esiintyi pieniä määriä fosfaattifosforia. Perhonjoen vaikutusalueella pisteellä S oli fosfaattifosforin pitoisuus selvästi kohonnut (14 ). Syyskuussa oli kaikilla havaintopisteillä pitoisuudet jälleen alle määritysrajan (< 2 ). (liitteet ja 5). Kokonaistypen alueelliset vaihtelut Kokkolan edustan merialueella olivat vähäisempiä kuin fosforilla (kuva 14), ja pitoisuudet olivat välillä. Korkein kokonaistypen keskiarvopitoisuus oli Kaustarinlahdella (P: ka 362, vaihtelu ) ja matalin uloimmalta pisteeltä (A: ka 238, vaihtelu ). Korkein avovesikauden pintaveden typpipitoisuus mitattiin fosforin tapaan elokuun lopulla Trullöfjärdenin edustalta pisteeltä S (69 ). Myös Kaustarinlahden (P: 51 ) ja Trullöfjärdenin pohjukan (X: 51 ) pitoisuudet olivat koholla. Kaiken kaikkiaan korkeimmat paikkakohtaiset typpipitoisuudet mitattiin juuri elokuun lopulla lukuun ottamatta Hopeakivenlahtea (I), jossa korkein pitoisuus (34 ) sijoittui kesäkuulle. Epäorgaaniset typpiyhdisteet (NO2+3 ja NH4+-N) olivat kuluneet kesäkuussa monelta pisteeltä pintavedestä loppuun ja myös pohjanläheisessä vedessä esiintyi paikoin alle määritysrajan (NO2+3-N < 5, NH4+-N < 3 ) olevia pitoisuuksia. Myöhemmin typen fraktioita esiintyi mitattavia määriä suurimmassa osassa havaintoaluetta (liitteet ja 5). Kaustarinlahdella (J) ammoniumtyppi oli pintavedessä alle määritysrajan elokuuta lukuun ottamatta koko avovesikauden.

19 µg/ l 3 Fosforipitoisuus avovesikaudella 216 B/ ELY A D E H P Kuva 13. Havaintopaikkojen A, B, D, E, H ja P fosforipitoisuuksien vaihtelu kasvukaudella 216. B/ ELY = Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietojärjestelmä 217b). µg/ l 6 Typpipitoisuus avovesikaudella 216 B/ ELY A D E H P Kuva 14. Havaintopaikkojen A, B, D, E, H ja P typpipitoisuuksien vaihtelu kasvukaudella 216. B/ ELY = Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietojärjestelmä 217b) Meriveden metallipitoisuudet vuonna 216 Kokkolan edustalla vuonna 216 havaintopaikoilta A, C, E, H, J ja U mitatuista metalleista sinkki, koboltti, nikkeli, elohopea ja kadmium ovat vesieliöille haitallisia, joten niiden osalta tarkkailussa mitattuja pitoisuuksia verrataan haitattomaksi arvioituihin pitoisuustasoihin. Haitattomina pitoisuuksina on käytetty elohopealle Valtioneuvoston asetuksen 868/21 ja kadmiumille ja nikkelille Valtioneuvoston asetuksen 138/215 mukaista ympäristönlaatunormia Environmental Quality Standard (EQS). Koboltille, sinkille ja arseenille (arseenitrikloridi) on käytetty Euroopan kemikaaliviraston (ECHA 216) sivustoilla ( ilmoitettuja raja-arvoja (PNEC aqua). Liukoisten pitoisuuksien (määritetty,45 µm suodatuksen jälkeen) vuosikeskiarvoja (kaikki syvyydet) verrataan haitattomiin pitoisuuksiin. Liukoiset pitoisuudet on määritetty kadmiumista, sinkistä, nikkelistä

20 18 ja koboltista. Elohopealle, arseenille ja raudalle ei ole määritetty liukoista pitoisuutta. Raudan pitoisuuksia ei verrata tässä erityisiin raja-arvoihin. Raudan osalta tarkastellaan kokonaispitoisuuden vuosikeskiarvoja (1 m ja -1 m) sekä yksittäisiä tuloksia. Liitteessä 1 esitetään kuvaajina havaintokierroskohtaiset metallien kokonaispitoisuudet pinnan- (1 m) ja pohjanläheisessä vedessä (-1 m). Elohopea Elohopeasta määritettiin ohjelman mukaisesti kokonaispitoisuus vain talvinäytteistä (23.2.). Helmikuussa 216 elohopeapitoisuudet olivat sekä pinnan että pohjan lähellä alle määritysrajan <,5 kaikilla muilla pisteillä paitsi KIP eteläisen alueen edustalla (E), jossa pinnan lähellä mitattiin pitoisuus,11. Tämä sekä pinnan- että pohjanläheisen veden keskiarvo (,675 ) jäivät kuitenkin selvästi alle EQS-rajan (,5 ) (kuva 15). Myös vuosina kaikkien havaintopisteiden keskiarvot ovat olleet alle EQS-arvon.,6,5 Elohopean kokonaispitoisuus vuosina määritysraja,5 EQS =,5,4,3,2,1 A C E H J U X Kuva 15. Kokkolan edustan merialueen elohopean kokonaispitoisuuksien keskiarvot talvella vuosina EQS on ympäristölaatunormin määrittämä raja-arvopitoisuus.,25 Kadmiumin liukoinen pitoisuus vuosina määritysraja,1,2 EQS =,2,15,1,5 A C E H J U X Kuva 16. Kokkolan edustan merialueen kadmiumin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot EQS on ympäristölaatunormin määrittämä raja-arvopitoisuus. Kadmium Kadmiumin liukoiset pitoisuudet olivat noin 2 1 % kokonaispitoisuuksista. Liukoisen kadmiumin vuosikeskiarvot olivat vuonna 216 selvästi EQS-arvon (,2 ) alapuolella (kuva 16) ja vaihtelivat välillä <,1,3. Liitteessä 1 on esitetty havaintokertakohtaiset kadmiumin kokonaispitoisuudet pinnanja pohjanläheisessä vedessä vuonna 216. Korkein yksittäinen kadmiumin pitoisuus mitattiin pohjanlä-

21 19 heisestä vedestä Perandön syvänteestä (C:,16 ) helmikuussa. Korkein pinnan läheinen pitoisuus mitattiin KIP eteläisen alueen (E:,13 ) edustalla niin ikään talven näytteenotossa. Nikkeli Nikkelin liukoiset pitoisuudet olivat noin 8 1 % kokonaispitoisuuksista. Nikkelin ympäristölaatunormi laski vuoden 215 lopussa 2 :sta 8,6 :aan (Valtioneuvoston asetus 138/215). Kaikkien havaintopisteiden liukoisen nikkelin vuosikeskiarvot olivat pienempiä kuin uusi ympäristönlaatunormi (kuva 17). Myös Vuosina pitoisuuksien keskiarvo alitti uuden rajan. Nikkelin kokonaispitoisuuksissa oli hieman edellisvuotta enemmän havaintopaikkojen sisäistä vaihtelua pisteillä C, E ja H. Korkein pitoisuus mitattiin Perandön syvänteen (C) pohjanläheisestä vedestä helmikuussa (6,4 ) (liite 1). Korkein pinnanläheinen pitoisuus oli helmikuussa KIP eteläisen edustalla (E: 4,3 ) Nikkelin liukoinen pitoisuus vuosina EQS = 8,6 A C E H J U X Kuva 17. Kokkolan edustan merialueen nikkelin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot EQS on ympäristölaatunormin määrittämä raja-arvopitoisuus. 2,5 Koboltin liukoinen pitoisuus vuosina ,5 PNEC = 1,48 1,5 A C E H J U X Kuva 18. Kokkolan edustan merialueen koboltin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot PNEC-arvo on haitattoman pitoisuuden raja-arvo. Koboltti Koboltin liukoisia pitoisuuksia on mitattu vuodesta 212 alkaen. Perandön syvänteen (C) ja KIP pohjoisen edustan (H) koboltin vuosikeskiarvot ylittivät koboltille asetetun haitattoman pitoisuuden rajan vuosina vuonna 213 ja 216 (kuva 18). Haitattoman pitoisuuden raja-arvona on tässä käytetty merivedelle (PNEC = 2,36 ) ja sisävesille (PNEC =,6 ) annettujen haitattomien pitoisuuksien raja-arvojen

22 2 (ECHA 216) keskiarvoa (murtoveden raja-arvo). Vanhemmissa vuosiyhteenvedoissa (ennen 214) koboltin pitoisuutta on verrattu Nagpalin (24) koboltille antamaan suosituspitoisuuteen (4, ). Vuonna 216 liukoiset pitoisuudet olivat noin 4 1 % kokonaispitoisuuksista. Korkein koboltin kokonaispitoisuus (8, ) mitattiin nikkelin tapaan Perandön (C) pohjanläheisestä vedestä talvinäytteenotossa (Liite 1). Pinnassa pitoisuus oli huomattavasti alhaisempi (1,7 ), samoin kuin avovesikauden keskiarvo (,69 ). Myös KIP pohjoisen edustalla (H) kobolttipitoisuus (4, ) oli helmikuussa pohjan lähellä pintavettä korkeampi ja pysyi selvästi korkeampana lähes koko avovesikauden. Korkein pinnanläheinen pitoisuus mitattiin KIP eteläisen edustalta (E: 3,1 ), jossa pitoisuudet olivat pinnan lähellä KIP pohjoisen edustaa (H) korkeampia. Alhaisimmat pitoisuudet olivat uloimmalla pisteellä (A, ei talvinäytettä) Sinkin liukoinen pitoisuus vuosina PNEC = 13, A C E H J U X Kuva 19. Kokkolan edustan merialueen sinkin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot PNEC-arvo on haitattoman pitoisuuden raja-arvo. Sinkki Sinkin liukoiset pitoisuudet olivat noin 1 9 % kokonaispitoisuuksista. Sinkin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat kaikilla pisteillä alle raja-arvon (kuva 19). Haitattoman pitoisuuden raja-arvona on käytetty meri-vedelle (PNEC = 6,1 ) ja sisävesille (PNEC = 2,6 ) annettujen haitattomien pitoisuuksien raja-arvojen (ECHA 216) keskiarvoa (13,35 murtoveden raja-arvo). KIP pohjoisen edustalla (H) mitattiin helmikuussa pohjan läheltä poikkeuksellisen korkea sinkkipitoisuus (14 ). Kyseinen pitoisuus on jätetty PNEC-tarkastelun ulkopuolelle, koska se on ristiriitainen kuormitustietojen kanssa. Vastaava kuormitustietojen suhteen ristiriitainen tulos oli talvella 213 (H: 18 ; poistettu tarkastelusta). Sinkin liukoista pitoisuutta on mitattu myös vuosina , jolloin vuosikeskiarvot olivat alle raja-arvon. Aikaisemmissa (ennen vuotta 214) vuosiyhteenvedoissa on verrattu sinkin kokonaispitoisuutta EU:n riskiarviointiraportissa (EU 28) määritettyyn haitattomaan kokonaispitoisuuteen (21 ). Korkein sinkin kokonaispitoisuus mitattiin helmikuussa KIP pohjoisen edustalla (H), jossa pohjan läheinen pitoisuus oli poikkeuksellisen suuri (14 ; liite 1). Pinnanläheinen pitoisuus oli murto-osan tästä (7,5 ). Toiseksi suurin pitoisuus mitattiin Perandön syvänteen (C) pohjan läheltä (48 ). Kohonneita sinkkipitoisuuksia esiintyi helmikuussa pohjan- ja pinnanläheisessä vedessä myös pisteillä D, R4, E, H, I, J ja P (15 38 ). Uloimmilla pisteillä (K, S, U) sekä Trullöfjärdenin pohjukassa (X) pitoisuudet olivat välillä 1,4 3,4. Trullöfjärdenillä (X) sinkkipitoisuus (25 ) oli Perhonjoen vaikutuksesta koholla pinnan lähellä kesäkuussa. Arseeni Arseenin kokonaispitoisuudet olivat pääsääntöisesti erittäin pieniä ( 1,7 ) ollen luonnonvesien tasoa (WHO 211). Perandön syvänteessä (C) oli pitoisuus pohjan lähellä helmikuussa hieman korkeampi (2,7 ). Vähiten arseenia oli Trullevinniemen kärjessä (K) ja Trullöfjärdenin edustalla (S) (Liite 1). Arseenin

23 21 liukoisia pitoisuuksia ei ole Kokkolan edustalta määritetty. Arseenille ei ole tiedossa PNEC-arvoa vesiympäristössä, joten haitattoman pitoisuuden raja-arvona on kuvassa 2 käytetty merivedelle (PNEC = 1,2 ) ja sisävesille (PNEC = 17,1 ) annettujen arseenitrikloridin haitattomien pitoisuuksien rajaarvojen (ECHA 216) keskiarvoa (9,15 murto-veden raja-arvo). Ei ole tiedossa, millaisena yhdisteenä arseeni Kokkolan edustalla esiintyy Arseenin kokonaispitoisuus vuosina PNEC = 9,15 (arseenitrikloridi) A C E H J U X Kuva 2. Kokkolan edustan merialueen arseenin kokonaispitoisuuksien vuosikeskiarvot PNEC-arvo on haitattoman pitoisuuden raja-arvo. Rauta Rautapitoisuus määritettiin kaikilta Kokkolan edustan havaintopisteiltä. Korkein rautapitoisuus mitattiin Perhojoen vaikutusalueelta pisteeltä S pintavedestä elokuun puolivälissä (1 8 ). Lähes samaa tasoa oleva pitoisuus mitattiin helmikuussa jään alta Trullöfjärdenillä (X: 17 ), jossa pitoisuudet olivat koholla myös lähes koko avovesikauden (kuva 21). Myös KIP eteläisen edustalla (E), Hopeakivenlahdella (I) sekä Suntin vaikutusalueella Kaustarinlahdella (J ja P) olivat pinnanläheiset rautapitoisuudet talven näytteenoton aikoihin koholla verrattuna pohjan pitoisuuksiin. Korkein pohjanläheinen rautapitoisuus mitattiin helmikuussa KIP pohjoisen edustalta (H: 1 ) Ka Rauta/ 1 m Ka Rauta/ -1 m A C D R4 E H I J P K S U X A C D R4 E H I J P K S U X Kuva 21. Rautapitoisuudet Kokkolan edustan merialueella vuonna Vedenlaadun vertailu jakson tuloksiin Talvi Jääpeitteisyydestä huolimatta Perhonjoen vaikutusalue oli talven näytteenoton aikoihin selvästi normaalia vähäisempi, mikä näkyi Trullevin (K) ja Trullöfjärdenin (S) edustojen pintaveden (1 m) vertailujaksoa huomattavasti alhaisempina typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksina (liite 7.1). Myös jätevesien vaikutusalue oli edeltävän vuoden tapaan vertailujaksoa vähäisempi. KIP pohjoisen alueen (H) ja Hopea-

24 22 kivenlahden jätevedenpuhdistamon (I) edustoilla kokonaistyppipitoisuudet olivat % vertailujakson keskiarvoista ja ammoniumtyppipitoisuudet tätäkin pienemmät. Typpipitoisuudet olivat vertailujaksoa alhaisempia myös pisteellä R4. Vaihettumisvyöhykkeellä (D), KIP eteläisen edustalla (E) ja Rummelgrundissa (U) pitoisuudet olivat lähes vertailujakson tasoa. Perandössä (C) ja Kaustarinlahden pisteellä P typpipitoisuus oli vertailujaksoa hieman korkeampi. Perandössä (C) sekä Suntin vaikutusalueella Kaustarinlahdella (J ja P) myös fosforipitoisuudet olivat vertailujaksoa korkeampia. Vertailujaksoa korkeammat fosforipitoisuudet mitattiin lisäksi pisteellä D sekä pisteellä E, jossa pitoisuusero oli suurin (+ 29 ). Muualla fosforipitoisuudet olivat lähes samaa tasoa tai pienempiä kuin vertailujaksolla. Nikkelin, koboltin ja sinkin kokonaispitoisuudet olivat talvella 216 vertailujaksoa korkeampia pisteillä C, E ja J. Pisteellä H metallipitoisuudet olivat alhaisempia kuin vertailujaksolla. Pisteeltä A ei vuonna 216 saatu talvinäytettä, joten talven osalta vertailualueena toimi piste U, jossa metallipitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vertailujaksolla Rautapitoisuudet olivat vertailujaksoa selvästi pienempiä Perhonjoen vaikutusalueen (K ja S) lisäksi pisteellä R4 sekä Pisteellä H. Toisaalta pisteen H pohjanläheisestä vedestä mitattiin vuonna 216 poikkeuksellisen korkea rautapitoisuus (1 ). Perandön syvänteellä (C, yli kaksinkertainen), vaihettumisvyöhykkeellä (piste D: + 56 %), Ykspihlajan teollisuuden edustalla pisteellä E (+ 45 %) sekä Kaustarinlahden ulommalla pisteellä (J: +32 %) pinnanläheinen rautapitoisuus oli selvästi vertailujaksoa korkeampi. Avovesiaika Tarkkailujakson klorofyllikeskiarvoihin verrattuna Kokkolan edustan merialue oli vuonna 216 lähes kauttaaltaan hieman rehevämpi (kuva 22). Tämä johtui pääasiassa kesäkuun korkeista pitoisuuksista (liite 4.3). Kesäkuun korkeat pitoisuudet pois luettuna vertailujaksoa selvästi rehevämpää oli ainoastaan Kaustarinlahdella (J ja P: +2,5 3, ). Myös Perhonjoen vaikutusalueella (S ja K) sekä uloimmilla pisteillä U ja A oli loppukesästä hieman rehevämpää. µg/ l 16 a - klorofylli A B C D R/R4 E H I J P K S U X Kuva 22. Kokkolan edustan merialueen a-klorofyllikeskiarvot avovesiaikaan tarkkailujaksoilla , , , ja sekä vuonna 216. Avovesiaikaan Kokkolan edustan kokonaistyppipitoisuudet olivat vuonna 216 vertailujaksoa selvästi alhaisemmat (liite 7.2), samoin ammoniumtyppipitoisuudet. Myös kokonaisfosforipitoisuudet olivat hieman alhaisempia tai jokseenkin samaa tasoa kuin vertailujaksolla. Nikkelin kokonaispitoisuuksien erot vertailujaksoon olivat Kokkolan edustalla ±,2 ja koboltin ±,4. Sinkin kokonaispitoisuuksien ero vertailujaksoon vaihteli -,8 ja + 2,5 välillä. Suhteessa suurinta

25 23 ero oli Rummelgrundin pisteellä U, jossa sinkkipitoisuus oli lähes kaksinkertainen vertailujaksoon nähden. Rautapitoisuudet olivat avovesiaikana 216 suurimmalla osalla pisteistä selvästi korkeampia kuin vertailujaksolla Suurin ero vertailujaksoon oli Trullöfjärdenin edustalla (S), jossa pitoisuus oli 767 vertailujaksoa suurempi (liite 7.2). 5.4 Kokkolan sataman metallimääritykset vuonna 216 Kokkolan syväsataman täyttöalueen tarkkailussa on mitattu eri metallien kokonaispitoisuuksia vedestä vuodesta 24 asti ja liukoisia pitoisuuksia vuosina 21, 211 ja 216. Näytteitä on otettu kolmelta eri pisteeltä: allas ja altaan penkereen eteläpuoli ja pohjoispuoli (kuva 23). Kuvissa esitetään tulokset vuosilta Kaikki vuoden 216 tulokset ovat liitteenä 8. Satama-allas on nykyisin kaksiosainen. Kuva 23. Kokkolan sataman täyttöalueen näytteenottopisteet. Satama 1 = altaan eteläpuoli, Satama 2 = altaan pohjoispuoli ja Satama = allas. Sisältää Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 5/213 aineistoa. Elohopea Elohopean kokonaispitoisuuksia on mitattu vuosina 27 ja 28, jolloin pitoisuudet olivat kahta näytettä lukuun ottamatta alle liukoisen pitoisuuden ympäristönlaatunormin (EQS =,5 ). Merialueen tarkkailussa helmikuussa 216 elohopean kokonaispitoisuudet olivat sekä pinnan että pohjan lähellä selvästi alle EQS-rajan (,5 ) (kpl 5.2.3). Kadmium Vuonna 216 kadmiumin liukoiset pitoisuudet ja kokonaispitoisuudet jäivät altaan etelä- ja pohjoispuolella pääosin alle neljäsosaan ympäristönlaatunormista (EQS =,2 ). Myös altaasta otetuissa näytteissä liukoinen pitoisuus alitti ympäristölaatunormin kaikilla tarkkailukerroilla (kuva 24). Merialueen tarkkailunäytteissä maksimipitoisuus (liuk./kok.pit:,9/,16 ) mitattiin Perandön syvänteen (C) pohjanläheisestä vedestä helmikuussa (kpl 5.2.3).

26 / / / / / / Lyijy Lyijyn ympäristönlaatunormi laski vuoden 215 lopulla 7,2 :sta 1,2 :aan. Vuonna 216 liukoinen pitoisuus ylitti uuden EQS-rajan satama-altaassa helmikuussa (1,8 ) (kuva 24). Kokonaispitoisuus (6,9 ) oli tuolloin noin viisinkertainen liukoiseen pitoisuuteen verrattuna. Merialueen tarkkailussa ei määritetä lyijypitoisuutta. ELY-keskuksen seuraamalla Repskärin (B) havaintopisteellä mitattu korkein lyijyn kokonaispitoisuus (,1 ) ja liukoinen pitoisuus (,5 ) olivat murto-osan EQS-arvosta (liite 5).,2,15,1,5, Kadmium/ pohjoispuoli EQS =,2 9,35 8 Lyijy/ pohjoispuoli 7 vanha EQS = 7, uusi EQS = 1,2 1,2,15,1,5, Kadmium/ eteläpuoli EQS =, Lyijy/ eteläpuoli 7 vanha EQS = 7, uusi EQS = 1,2 1 1, Kadmium/ allas 28,8,6,4 EQS =,2,2, 17,3 12, Lyijy/ allas vanha EQS = 7,2 uusi EQS = 1,2 Kuva 24. Veden kadmium- ja lyijypitoisuudet vuosina Kokkolan satama-altaan pohjois- ja eteläpuolella sekä altaassa. Vaaleammat pylväät kuvaavat liukoisia pitoisuuksia. Kuvassa myös liukoisten pitoisuuksien ympäristönlaatunormi (EQS). Nikkeli Myös nikkelin ympäristölaatunormi laski vuoden 215 lopussa 2 -> 8,6. Vuonna 216 sekä liukoiset pitoisuudet että kokonaispitoisuudet olivat kaikilla kolmella havaintopisteellä selvästi alle EQSarvon. Liukoiset pitoisuudet vaihtelivat havaintopisteillä välillä 1,3 2,5 ja kokonaispitoisuudet välillä 1,6 2,5 (kuva 25). Altaan pitoisuudet eivät juurikaan eronneet altaan ulkopuolen pitoisuuksista. Merialueella nikkelin pitoisuudet olivat korkeimmillaan helmikuussa (piste C: Kok. pit. 6,4 ja liuk. pit. 5,9 ). Muulloin pitoisuudet olivat samaa tasoa tai pienempiä kuin satama-altaassa ja sen pohjois- ja eteläpuolella (kpl 5.2.3).

27 / / / / / / Koboltti Koboltin kokonaispitoisuudet ja liukoiset pitoisuudet ylittivät haitattomaksi arvioidun pitoisuuden (PNEC = 1,48 ) altaan eteläpuolella kesäkuussa (2,5/1,8 ) ja pohjoispuolella elokuussa (2,/1,7 ) (kuva 25). Satama-altaassa pitoisuudet ylittivät haitattoman rajan kesäkuussa (5,/1,5 ) ja elokuussa (2,6/1,5 ). Merialueella suurimmat kobolttipitoisuudet (8,/7,3 ) mitattiin Perandön (C) pohjanläheisestä vedestä talvinäytteenotossa (Liite 1). 2 Nikkeli/ pohjoispuoli vanha EQS = 2 1 Koboltti/ pohjoispuoli uusi EQS = 8, PNEC = 1,48 49,7 2 Nikkeli/ eteläpuoli vanha EQS = 2 1 Koboltti/ eteläpuoli uusi EQS = 8, PNEC = 1,48 Nikkeli/ allas vanha EQS = 2 Koboltti/ allas uusi EQS = 8,6 5 PNEC = 1,48 Kuva 25. Veden nikkeli- ja kobolttipitoisuudet Kokkolan satama-altaan pohjois- ja eteläpuolella sekä altaassa vuosina Vaaleat pylväät kuvaavat liukoisia pitoisuuksia. Kuvassa myös liukoisen nikkelin ympäristölaatunormi (EQS) ja liukoisen koboltin haitattoman pitoisuuden raja-arvo (PNEC). Sinkki Sinkin haitaton pitoisuus (PNEC = 13,35 ) ylittyi kokonaispitoisuuksien osalta vuonna 216 täyttöalueen eteläpuolella helmikuussa, pohjoispuolella elokuussa ja satama-altaassa helmi- ja elokuussa (kuva 26). Liukoisia pitoisuuksia on määritetty vain vuosina Merialueen tarkkailussa sinkin liukoinen pitoisuus ylitti haitattomaksi luokitellun pitoisuuden rajan helmikuun näytteenottokierroksella kaikilla paitsi pisteillä K, S U ja X (kpl 5.2.3). Avovesiaikana merialueen pitoisuudet olivat alle PNEC-arvon lukuun ottamatta kesäkuun pinnanläheisen veden tulosta pisteellä X (kok. pit. 25 ja liuk. pit. 19 ).

28 / / / / / / Arseeni Arseenin kokonaispitoisuudet olivat vuonna 216 sekä altaan etelä- että pohjoispuolella pieniä (,9 1,3 ) ollen samaa suuruusluokkaa kuin edellisvuosina. Myös altaassa pitoisuudet olivat pieniä ja samaa tasoa kuin täyttöalueen ulkopuolella. Kaikki pitoisuudet jäivät reilusti alle haitattoman pitoisuuden rajan (PNEC = 9,15 ) (kuva 26). Merialueen tarkkailussa arseenipitoisuudet (,6 2,7 ) jäivät myös selvästi alle haitattoman pitoisuuden (kpl 5.2.3). 16 Sinkki/ pohjoispuoli 12, Arseeni/ pohjoispuoli , 8, 6, PNEC = 9, PNEC = 13,31 4, 2,, Sinkki/ eteläpuoli PNEC = 13,35 12, Arseeni/ eteläpuoli 1, PNEC = 9,15 8, 6, 4, 2,, 16 Sinkki/ allas PNEC = 13, , Arseeni/ allas 1, PNEC = 9,15 8, 6, 4, 2,, Kuva 26. sinkki- ja arseenipitoisuudet vuosina Kokkolan satama-altaan pohjois- ja eteläpuolella sekä altaassa. Vaaleammat pylväät kuvaavat liukoisia pitoisuuksia. Kuvassa myös haitattoman pitoisuuden raja-arvot liukoisille pitoisuuksille (PNEC). Kromi Kromipitoisuudet olivat vuonna 216 pieniä sekä satama-altaan etelä- ja pohjoispuolella (,1,89 ) että altaassa (,13,33 ) (kuva 27). Merialueen tarkkailussa ei määritetä kromipitoisuutta. Kupari Kuparipitoisuudet olivat vuonna 216 sekä altaan pohjois- ja eteläpuolella (1,1 2,1 ) että satamaaltaassa (2,1 2,9 ) pieniä (kuva 27). Merialueen tarkkailussa ei määritetä kuparipitoisuutta.

29 27 5 Kromi/ pohjoispuoli 25 Kupari/ pohjoispuoli / / Kromi/ eteläpuoli 25 Kupari/ eteläpuoli / / Kromi/ allas Kupari/ allas / / Kuva 27. Veden kromi- ja kuparipitoisuudet Kokkolan satama-altaan pohjois- ja etelä puolella sekä altaassa vuosina Vaaleammat pylväät kuvaavat liukoisia pitoisuuksia. Rauta Vuonna 216 satama-altaan etelä- ja pohjoispuolilta mitatut rautapitoisuudet olivat helmikuussa huomattavasti suurempia (2 1 ja 2 3 ) kuin muina ajankohtina otetuissa näytteissä (19 51 ) (kuva 28). Satama-altaassa rautapitoisuus oli helmikuussa alle neljäsosan etelä- ja pohjoispuolen pitoisuuksista. Kesän näytteenotoissa altaan pitoisuudet olivat talveakin alhaisemmat. Merialueen tarkkailussa korkein pitoisuus (S: 1 8 ) mitattiin Trullöfjärdenin edustalta pisteeltä S elokuun kierroksella (kpl 5.2.3).

30 28 Rauta/ pohjoispuoli Rauta/ eteläpuoli / / Rauta/ allas / Kuva 28. Veden rautapitoisuudet Kokkolan satama-altaan pohjois- ja eteläpuolella sekä altaassa vuosina KOKKOLAN EDUSTAN EKOLOGINEN LUOKITUS Vuoden 216 vedenlaatuaineistosta on tehty vesienhoidon suunnittelussa käytetyn ekologisen luokituksen (Vuori ym. 29; Aroviita ym. 212) mukainen parametrikohtainen tarkastelu havaintopaikoittain. Ekologisessa luokituksessa on käytetty loppukesän ( ; piste B: ) klorofyllipitoisuuksia ( 2 m vesikerros) kasviplanktontuotannon mittarina. Tukiparametreina on käytetty saman ajanjakson kokonaisravinnepitoisuuksia (1 m vesikerros) ja näkösyvyyttä. Havaintopaikat on luokiteltu näiden parametrien perusteella ympäristöhallinnon päivitettyä ohjeistusta ja luokkarajoja (Aroviita ym. 212; taulukko 5) noudattaen luokkiin erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä huono. Jakson aineistot on käsitelty vastaavasti. Pohjaeläinaineistosta laskettujen pohjaeläinindeksin perusteella laadittu vuosittain seurattavien tarkkailupisteiden ekologinen luokitus (Iso-Tuisku 217) on esitetty kappaleessa 7. Taulukko 5. Luokittelukriteerien mukaiset tyyppikohtaiset luokkarajat ja luonnontilaiset vertailuarvot kokonaistypelle (kok-n), kokonaisfosforille (kok-p), näkösyvyydelle (NS) ja a-klorofyllille (a-klo) (Aroviita ym. 212). Pu = Perämeren ulommat rannikkovedet, Ps = Perämeren sisemmät rannikkovedet. LUONNONTILAISET LUOKKARAJAT Parametri VERTAILUARVOT Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Kok-P Pu 7,5 alle yli 2 Kok-P Ps 9 alle yli 27 Kok-N Pu 225 alle yli 4 Kok-N Ps 26 alle yli 42 NS Pu 6,9 yli 5,2 3,3 5,2 2,3 3,3 1,4 2,3 alle 1,4 NS Ps 5,1 yli 3,8 2,4 3,8 1,7 2,4 1, 1,7 alle 1, a-klo Pu 1,3 alle 1,7 1,7 2,2 2,2 4,4 4,4 11 yli 11 a-klo Ps 2 alle 2,5 2,5 3,3 3,3 6,5 6,5 16 yli 16 Vuosi 216 Ekologisen luokituksen parametrien ja luokkarajojen mukaisesti arvioitu vedenlaatu Kokkolan edustan havaintopaikoilla vuoden 216 tulosten perusteella on esitetty kuvassa 29 ja taulukossa 6. Kokkolan edustan merialue sijoittui vuonna 216 vedenlaadultaan luokkiin hyvä välttävä. Vedenlaatu oli a-

31 29 klorofyllin ja näkösyvyyden suhteen edellisvuotta huonompi. Ravinnepitoisuuksiltaan tilanne oli kuitenkin paikoin edellisvuotta parempi. Perämeren sisemmän rannikkoalueen (Ps, Klan edusta) havaintopaikat Kaustarinlahdella (P, J) sijoittuivat vuoden 216 vedenlaatuparametrien perusteella luokkaan välttävä. Ykspihlajanlahden pisteet E ja H sekä Trullöfjärdenin piste (X) kuuluivat luokkien hyvä ja tyydyttävä rajalle. Muut sisemmän rannikkoalueen havaintopaikat, myös Luodon saaristossa sijaitseva piste U, olivat vedenlaadultaan luokassa hyvä. Myös Perämeren ulomman rannikkoalueen (Pu, Tankar) havaintopaikka A sijoittui luokkaan hyvä. Perandön syvänteen piste (C) oli hyvä/tyydyttävä rajalla. Kesän runsaiden sateiden ja siitä johtuneen normaalia suuremman virtaaman vuoksi Perhonjoen vaikutusalueella oleva piste K oli tyydyttävässä luokassa ja piste S luokkien tyydyttävä ja välttävä rajalla. Taulukko 6. Vuoden 216 tulosten perusteella laadittu pistekohtainen vedenlaadun kokonaisarvio Kokkolan edustalla. (B = aineisto Hertta-tietojärjestelmästä) Luokitus vuoden 216 aineistoilla Tyyppi/ Muuttujat Vesimuodostuma a-kloro NS kok-p kok-n Kuva 29. Kokkolan edustan merialueen ekologinen luokitus vuoden 216 vedenlaatuparametrien aineiston perusteella (pisteen B aineisto, Hertta-tietojärjestelmä 217b). Kokkolan suurteollisuusalue ja Hopeakivenlahti: 1. Kokkolan vesi, jätevedenpuhdistamo, 2. KIP pohjoinen ja 3. KIP eteläinen. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 4/217 aineistoa. Vedenlaatu Paikka A Pu Tankar 3,2 2, H B Pu Tankar 3,9 2, H C Pu Tankar 3,7 2, H/T D Ps Klan edusta 4,1 2, H R4 Ps Klan edusta 5,9 2, H E Ps Klan edusta 5,8 2, H/T H Ps Klan edusta 4,9 2, H/T I Ps Klan edusta 5,2 2, H Luokituksen perusteet: J Ps Klan edusta 11,5 1, V kok-p ja kok-n: heinä-syyskuu (keskiarvo) P Ps Klan edusta 13,5 1, V a-kloro ja NS: heinä-syyskuu (mediaani) K Pu Tankar 5, 2, T S Pu Tankar 3,9 2, T/V Tyypit: U Ps Luodon saaristo 3,8 2, H Ps Perämeren sisemmät rannikkoalueet X Ps Kälviä - Kokkola 3,3 1, H/T Pu Perämeren ulommat rannikkoalueet

32 3 Jakso Ekologisen luokituksen parametrien ja luokkarajojen perusteella arvioitu vedenlaatu Kokkolan edustan havaintopaikoilla vuosien tulosten perusteella on esitetty taulukossa 7. Luokituksessa käytettyjen vedenlaatutekijöiden avovesiajan keskiarvot (kok-p ja kok-n) ja mediaanit (NS ja a-klo) sekä vaihteluvälit on esitetty kuvassa 3. Perämeren ulomman rannikkoalueen (Pu) piste A sijoittuu luokkaan erinomainen. Repskärin intensiivipiste (B) on luokassa hyvä. Muut ulomman rannikkoalueen pisteet (C, K, S) ovat luokkien hyvä ja tyydyttävä rajalla. Sisemmän rannikkoalueen Kokkolan edustan pisteet D ja I sekä Luodon saariston piste U ovat vedenlaadultaan luokassa hyvä. Luokkarajalle hyvä/tyydyttävä sijoittuvat pisteet R4, E, H ja X. Vedenlaadultaan heikoimmassa tilassa ovat jakson aineiston perusteella Kaustarinlahden pisteet J ( tyydyttävä/välttävä -raja) ja P ( välttävä ). Taulukko 7. Vuoden tulosten perusteella laadittu pistekohtainen vedenlaadun kokonaisarvio Kokkolan edustalla. (B = aineisto Hertta-tietojärjestelmästä) Luokitus vuosien aineistoilla Vedenlaatu Piste Tyyppi A Pu Tankar E H E E H E B Pu Tankar T H H H H H C Pu Tankar H/T T E/H H H/T H/T D Ps Klan edusta H H E H H H R4 Ps Klan edusta T T H H H H/T E Ps Klan edusta T T H H/T H/T H/T H Ps Klan edusta T T E H H/T H/T I Ps Klan edusta T H E H H H J Ps Klan edusta V V T T V T/V P Ps Klan edusta V V V V V V K Pu Tankar T T E/H H T/V H/T S Pu Tankar T H/T E H T/V H/T U Ps Luodon saaristo H H E E/H H H X Ps Kälviä - Kokkola E H/T H/T H/T 45 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi A B* C D R4 E H I J P K S U X A B* C D R4 E H I J P K S U X m Näkösyvyys A B* C D R/R4 E H I J P K S U X 25 Kuva 3. Ekologisen luokituksen vedenlaatutekijöiden (kokonaisfosfori ja -typpi sekä näkösyvyys ja a-klorofylli) keskiarvot ja vaihteluvälit jaksolla a-klorofylli A B* C D R/R4 E H I J P K S U X

33 31 Varsinainen ekologinen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä useamman vuoden tulosten perusteella vesimuodostumittain. Luokituksen kriteerit painottuvat biologisiin tekijöihin, joiden tukena käytetään vedenlaatutekijöitä sekä muuta tietoa luokiteltavan alueen ominaisuuksista ja kuormituksesta. Biologisena laatutekijänä Perämeren osalta on pohjaeläimistö, jota kuvataan ns. BBI- ELS -indeksin perusteella. Lisäksi kasviplanktonia kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden rinnalla huomioidaan kasviplanktonin biomassa. Vesienhoidon suunnittelun tueksi vuonna 213 valmistuneessa rannikkovesien ekologisen tilan kokonaisarviossa (Westberg & Lax 216) Kokkolan edustan ja Tankarin vesimuodostumat ovat tyydyttävässä ja Luodon saaristo on hyvässä ekologisessa tilassa. Kokonaisarvio perustuu vuosien aineistoon. 7. POHJAELÄIMET VUONNA 216 (ISO-TUISKU 217) Kokkolan edustan pohjaeläimistöä on seurattu säännöllisesti vuodesta 1976 lähtien. Jokavuotisessa osana Kokkolan edustan yhteistarkkailua tehtävässä pohjaeläinselvityksessä on vuoteen 211 asti ollut mukana neljä havaintopaikkaa (C, D, H ja vertailupiste L) ja vuodesta 212 viisi havaintopaikkaa (lisätty piste J) (Aaltonen & Kalliolinna 29) (kuva 31). Näytteenoton, lajimääritykset ja raportoinnin on vuoteen 215 asti hoitanut FM Curt Nyman. Vuonna 216 pohjaeläinseurannan toteutti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY). Tuloksista on laadittu erillinen raportti (Iso-Tuisku 217), josta esitetään tiivistelmä kappaleissa 7.1 ja 7.2. Tulostaulukko on liitteenä Vuosittainen pohjaeläinseuranta Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman pohjaeläinseurannan näytteet otetaan toukokuussa (Mykrä & Aaltonen 216). Vuonna 216 näytteet otettiin Ekman-noutimella Tarkkailuohjelmasta poiketen kultakin näytepisteeltä nostetusta viidestä rinnakkaisnäytteestä tehtiin kokoomanäytteet. Näytteet seulottiin maastossa 1 mm ja,5 mm kaksoisseulalla. Molemman silmäkoon seulokset säilöttiin etanoliin myöhempää määritystä varten. Pohjaeläimistä laskettiin biomassa ja selvitettiin lajikoostumus. Pohjaeläintarkkailun tulokset on tallennettu ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmään. Kuva 31. Kokkolan edustan merialueen pohjaeläintarkkailun näytteenottopaikat (Iso-Tuisku 217). Vuonna 216 tavattiin 15 pohjaeläinlajia tai ryhmää (liite 9). Asemakohtainen vaihtelu oli 4 12 lajia, mikä oli samaa luokkaa kuin edellisinä vuosina. Eniten lajeja oli kohtalaisen lähellä rantaa sijaitsevilla asemilla J ja H sekä vertailuasemalla L. Näillä asemilla on esiintynyt enemmän surviaissääskilajeja ja muita litoraalivyöhykkeen pohjaeläimiä kuin syvemmillä asemilla C ja D. Asemilla H ja J havaittiin myös rehevää pohjaa suosivia Chironomus -suvun surviaissääsken toukkia.

34 yks/m2 g/m2 yks/m2 g/m2 yks/m2 g/m2 32 Harvasukasmatoja (Oligochaeta) esiintyi vuonna 216 kaikilla näytteenottopaikoilla. Myös amerikansukasjalkainen (Marenzelleria sp.) esiintyi kaikilla paikoilla, ja laji dominoi näyteasemien C, D ja L pohjia. Terveen pohjan indikaattorina pidettyjä raakkuäyriäisiä (Ostracoda), joita on tavattu 2-luvulla säännöllisesti kaikilla asemilla, ei vuonna 216 havaittu asemalla J. Kokkola C, yksilömäärä Kokkola C, biomassa Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria 2 Muut Chironomidae Ostracoda Muut 15 Oligochaeta Marenzelleria vuosi vuosi Kuva 32. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla C vuosina (Iso-Tuisku 217) Näytteenottopaikka C sijaitsee pienessä syvänteessä Perandön koillispuolella (kuva 31). Aikaisemmin harvasukasmadot ovat muodostaneet suurimmat tiheydet ja biomassat, mutta vuodesta 214 lähtien pienikokoisia amerikansukasjalkaisia on esiintynyt pisteellä kohtalaisen paljon. Vuonna 216 ne muodostivat suurimmat tiheydet ja biomassat (kuva 32). Kokkola D, yksilömäärä Kokkola D, biomassa Muut Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria vuosi vuosi Kuva 33. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla D vuosina (Iso-Tuisku 217) Havaintopaikka D sijaitsee Perandön kaakkoispuolella (kuva 31) laajemmassa syvänteessä kuin piste C. Tälläkin paikalla yksilömäärät ja biomassakin ovat olleet kasvussa vuoden 26 minimin jälkeen. Vuoteen 214 saakka kasvu johtui harvasukasmatojen yksilömäärien kasvusta. Vuodesta 214 alkaen amerikansukasjalkaisten määrä on kasvanut voimakkaasti. Samalla harvasukasmadot näyttäisivät vähenevän. Vuonna 216 amerikansukasjalkainen oli pohjaeläimistön valtalaji (kuva 33). Kokkola H, yksilömäärä Kokkola H, biomassa Muut Muut Chironomidae Chironomus Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Muut Chironomidae Chironomus Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria vuosi vuosi Kuva 34. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla H vuosina (Iso-Tuisku 217)

35 yks/m2 g/m2 yks/m2 g/m2 33 Näytteenottopaikka H sijaitsee Ykspihlajan teollisuusalueen ja Kokkolan kaupunkiasutuksen läheisyydessä (kuva 31). Vuonna 216 pohjaeläimistö koostui aikaisempien vuosien tapaan lähinnä harvasukasmadoista ja surviaissääsken toukista. Amerikansukasjalkainen oli vähentynyt verrattuna kahteen aikaisempaan vuoteen. Pohjaeläimien biomassa oli aiempien vuosien tasoa, surviaissääsken toukkien suhteellinen osuus kuitenkin kasvoi. Myös Chironomus -toukkia oli enemmän ja niiden osuus biomassasta oli huomattavan suuri (kuva 34). Näytteenottopaikka J otettiin mukaan vuosittaiseen pohjaeläintarkkailuun vuonna 212. Myös tämä piste sijaitsee Ykspihlajan teollisuusalueen ja Kokkolan kaupunkiasutuksen läheisyydessä (kuva 31), Ykspihlajasta pohjoiseen ulottuvan matalan hiekkapohjaisen alueen itäpuolella ja Harrbodasta ulottuvan hiekkasärkän suojassa. Vertailuaineistoa on 2-luvulta vuosien lisäksi laajennetusta pohjaeläintarkkailusta vuonna 211 (Nyman 212) sekä vuosilta Pohjaeläimistön koostumus on vuosina ollut monipuolisempi kuin aikaisemmin, jolloin Chironomus -suvun toukat olivat valta-asemassa näyteasemalla. Vuonna 216 isokokoisten Chironomus -toukkien tiheydet ja biomassat olivat edelleen alhaiset (kuva 35). On mahdollista, että vuonna 212 käyttöön otettu Kokkolan kaupungin uusi jätevedenpuhdistamo ja sen myötä vähentynyt BOD-kuormitus on vaikuttanut Chironomus -toukkien määrän vähentymiseen näytteenottopaikalla J. Toisaalta myös vuosittaiset vaihtelut voivat olla melko suuria, kuten näytteenottopaikalla H on havaittavissa Kokkola J, yksilömäärä Muut Chironomidae Chironomus Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Kokkola J, biomassa Muut Chironomidae Chironomus Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut vuosi vuosi Kuva 35. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla J vuosina (Iso-Tuisku 217) Näytteenottopaikka L on vertailupaikka Luodon saaristossa Kåtölandetin ja Stockön välisellä selällä (kuva 31). Pohjaeläimistön yksilömäärät ja biomassat ovat olleet pienempiä kuin muilla havaintopaikoilla ja harvasukasmatoja on ollut vähemmän. Yksilömäärien vuosien välinen vaihtelu on aikaisemmin johtunut pääasiassa raakkuäyriäisten (Ostracoda) määrän vaihtelusta. Vuodesta 213 alkaen amerikansukasjalkaisten määrä on kasvanut ja vaikuttanut varsinkin vuosina alueen yksilömäärään ja biomassaan. Kokonaisbiomassa oli kuitenkin edelleen melko pieni muihin näytteenottopaikkoihin verrattuna (kuva 36). Kokkola L, yksilömäärä Kokkola L, biomassa Muut Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria vuosi vuosi Kuva 36. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla L vuosina (Iso-Tuisku 217)

36 7.2 Ekologinen luokittelu pohjaeläinindeksien perusteella 34 Kokkolan edustan vuosittaisen pohjaeläintarkkailun näytteenottopaikat sijoittuvat kolmeen vesimuodostumaan. Näytteenottopaikat D, H ja J sijaitsevat vesimuodostumassa Kokkolan edusta, näytteenottopaikka C on vesimuodostumassa Tankar ja näytteenottopaikka L vesimuodostumassa Luodon saaristo. Vuonna 213 valmistuneessa vesimuodostumien ekologisen tilan kokonaisarviossa Kokkolan edustan ja Tankarin vesimuodostumat kuuluvat ekologiseen luokkaan tyydyttävä ja Luodon saaristo (L) ekologiseen luokkaan hyvä (Westberg & Lax 216). Ekologisen luokituksen kriteerit painottuvat biologisiin tekijöihin, joiden tukena käytetään muutamia vedenlaatumuuttujia. Perämeren alueella biologisena luokittelutekijänä on käytetty pohjaeläimistöä, jota kuvataan pohjaeläinindeksin (ns. BBI-ELS-indeksin) perusteella. Rannikkovesien vesiensuojelun suunnittelun tarpeisiin kehitetty pohjaeläinindeksin laskentamalli on päivitetty vuonna 212 (Perus & Österberg 212). Kokkolan edustan vuoden 216 pohjaeläintarkkailun aineistosta lasketut asemakohtaiset pohjaeläinindeksit on esitetty taulukossa 8 ja vuosien pohjaeläinaineiston perusteella saadut tilaluokat taulukossa 9. Pohjaeläinnäytteiden indeksiarvojen ja niiden luokituksen vuosien välinen vaihtelu on aikaisemmin ollut melko suurta. Esimerkiksi raakkuäyriäisten määrät vaihtelevat vuodesta toiseen ja luokitus erinomaiseksi johtuu useimmiten siitä, että näytteissä on ollut suhteellisen runsaasti raakkuäyriäisiä. Taulukko 8. Tutkimusalueen ekologista tilaa kuvaava rannikkovesien luokitteluindeksi BBI (Brackish water Benthic Index) vuonna 216. Ekologisen tilan indeksiluokat ovat E=erinomainen, H=hyvä, T=tyydyttävä, V=välttävä, Hu=huono. (Iso- Tuisku 217) Kokkolan edusta 216, näyteasemat C D H J L AB_tot S H' 1,73 1,76 1,72 2,3 2,26 H'_max 2,35 1,66 2,52 2,52 2,52 BQI_max 8,85 8,86 11,87 11,87 11,87 BQI 3,15 5,35 2,21 3,14 4,68 BBI Vertailuarvo,57,61,62,62,62 BBI,47,75,4,54,61 BBI-ELS,82 1,23,65,87,98 BBI-ELS Luokka H E H H E Taulukko 9. Kokkolan edustan näytteenottopaikkojen pohjaeläinnäytteistä laskettujen BBI-ELS indeksien perusteella arvioitu luokitus vuosina (Iso-Tuisku 217) vuosi Kokkolan edusta, C Hu Hu V V H Hu V T V H H H näyteasema D T T T Hu H E H H H E H E H V V T T V T H V V H T H J x x x x x x H H V H H H L H V E H E H H E H H H E Vuonna 216 näyteasemien C, H ja J luokka oli hyvä. Erinomainen luokka mitattiin asemilla D ja vertailuasemalla L. Pitkällä aikavälillä ekologinen luokka on vaihdellut huonoon ja erinomaisen välillä. Vuodesta 214 alkaen ekologinen luokka on ollut yleensä hyvä, jopa erinomainen näyteasemilla D ja vertailuasemalla L (taulukot 8 ja 9). Vesimuodostumaan Kokkolan edusta kuuluvan näytteenottopaikan H luokitus oli vuonna 215 pudonnut hyvästä tyydyttävään johtuen lähinnä harvasukasmatojen suuresta määrästä. Vuonna 216 luokka oli jälleen hyvä. Näytteenottopaikan D luokitus, jota alensi vuonna 215 amerikansukasjalkaisten suuri määrä, oli myös palautunut takaisin erinomaiseksi. Näytteenottopaikka J oli vuonna 216 edelleen hyvässä luokassa. Vesimuodostumaan Tankar kuuluva asema C luokittui vuonna 216 vuosien 214 ja 215 tavoin hyvään luokkaan. Aikaisemmin paikka on sijoittunut pohjaeläimistön perusteella vaihtelevasti luokkaan

37 35 huono hyvä johtuen lähinnä harvasukasmatojen ( huonoja ) ja raakkuäyriäisten ( hyviä ) määrien vaihteluista. Paikan pohjaeläimistön tila ei ole edustava koko Tankarin vesimuodostumalle, koska se sijaitsee melko pienessä syvänteessä, johon kertyy orgaanisia aineksia laajoista ympäröivistä eroosiopohjista. Orgaaninen kuormitus on sen takia suurempi kuin esimerkiksi paikalla D, joka sijaitsee laajaalaisessa syvänteessä ja jossa pohjaan laskeutuvat orgaaniset aineet jakautuvat paljon laajemmalle alueelle. Vaikka paikan pohjaeläimistön tila ei ole vesimuodostumalle edustavaa, pitkäaikainen pohjaeläimistön kehityssuunta voi olla alueelle edustava. Vesimuodostumaa Luodon saaristo edustava vertailupaikka L on luokittunut pohjaeläimistön perusteella hyväksi tai erinomaiseksi. Paikka sijaitsee melko laajan pehmeän pohjan alueella ja sitä voidaan todennäköisesti pitää vesimuodostumalle edustavana, vaikka pohjaeläimistö on niukka ja pohjaeläinindeksi sekä paikan luokitus ovat herkkiä harvasukasmatojen, surviaissääskien, raakkuäyriäisten ja liejuputkimatojen satunnaisille vaihteluille. On muistettava, että vesimuodostumien varsinainen ekologinen luokitus tehdään useamman vuoden tulosten perusteella ja vesimuodostumittain ja pohjaeläimistö on vain osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. Lisäksi pohjaeläimistön indeksiarvo ja sen perusteella tehty luokitus sisältävät yleistyksiä, esimerkiksi kaikille harvasukasmato- ja surviaissääskilajeille on annettu huono painoarvo, vaikka ryhmät sisältävät lajeja, joiden ympäristövaatimukset ovat erilaisia. 8. KALATALOUSTARKKAILU 215 Vuonna 216 valmistui raportti Kokkolan edustan merialueen kalataloustarkkailu v. 215 (Kivinen & Holsti 216). Raportti käsitti vuotta 215 koskevan virkistys- ja kotitarvekalastustiedustelun sekä Coastalverkkokoekalastukset. Kokkolan edustan virkistys- ja kotitarvekalastustiedustelun perusteella vuonna 215 tarkkailualueella kalasti kalastuslupiin perustuen 264 kotitaloutta: Kokkolan alueella 186 kotitaloutta ja Öjan osa-alueella 78 kotitaloutta. Virkistys- ja kotitarvekalastus painottuu voimakkaasti verkkokalastukseen. Tavoitelluin saaliskala on siika (saalis 215: 18 4 kg), jonka saalismäärä oli seurantajakson korkein. Muita runsaimpia saaliskaloja olivat lahna (6 6 kg), ahven (5 3 kg) ja särki (4 6 kg). Taimenta saatiin 1 7 kiloa. Merkittävimmät kalastushaitat olivat hylkeet ja rehevyystason noususta aiheutuvat haitat, kuten vähempiarvoisten kalojen runsaus, vesikasvillisuuden lisääntyminen ja pyydysten likaantuminen. Vuoden 215 koekalastusten perusteella saalislajistossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia (Kivinen & Holsti 216). Tarkkailualueelta tavattiin 15 kalalajia (21: 17 lajia). Uusia lajeja olivat kivinilkka ja pikkutuulenkala. Vuoteen 21 verrattuna lajistosta puuttuivat kilohaili ja salakka. Pääasialliset saalislajit olivat kaikilla osa-aluilla ahven ja särki, kuten vuosina 26 ja 21. Yksikkösaaliit olivat edelleen suurimmat sisäsaariston ja pienimmät ulkosaariston osa-alueilla. Silakan, siian ja kiisken yksikkösaaliit nousivat vuodesta 21. Ahvenen ja säyneen yksikkösaaliissa tapahtui lievää taantumista. Ulko- ja sisäsaaristossa saaliit olivat kaikissa syvyysvyöhykkeissä lähes samaa tasoa. Välisaaristossa matalimmalta syvyysvyöhykkeeltä saatiin suurin saalis. Verkkojen likaantuminen ei tulosten perusteella ole lisääntynyt vuodesta 21 (Kivinen & Holsti 216). Ahvensaaliissa oli vuonna 215 aiempaa selvästi vähemmän pieniä (< 1 cm) ahvenia. Ahvenen ja särjen keskipainot olivat korkeimmat ulkosaariston ja pienimmät sisäsaariston alueella. Tämän perusteella sisäsaaristossa on muita alueita enemmän särjen ja ahvenen lisääntymisalueita ja siten enemmän nuoria ja painoltaan pienempiä yksilöitä. Ahvensaalis oli naarasvoittoinen kuten esimerkiksi Rauman edustalla tai metsäjärvillä tehdyissä tutkimuksissa. Kokkolan edustan ahvenpopulaatiota voidaan pitää normaalina. Koekalastusten perusteella voidaan olettaa ahvenen ja särjen lisääntymisolosuhteiden parantuneen alueella. Kalastossa tapahtuneet muutokset osoittavat rehevöitymisen lisääntyneen, mutta pistekuormituksen rehevöittävää vaikutusta on vaikea erotella hajakuormituksesta.

38 36 9. SEDIMENTTI VUONNA 215 Vuonna 215 otettiin toukokuussa (2.5.) vedenlaadun seurannan yhteydessä sedimenttinäytteet Kokkolan edustan havaintopisteiltä U, C, D, E, H ja X. Näytteet otettiin Van veen -noutimella (kokoomanäyte, 3 nostoa/piste). Metallien biosaatavien pitoisuuksien määrittämisen (SEM-AVS -uutto) vuoksi näyteastioista syrjäytettiin happi typpikaasulla ennen näytteen lisäämistä astiaan sekä näytteen lisäämisen jälkeen suljettaessa astia. Näyteastiat pakattiin edelleen erillisiin ilmatiiviisiin pusseihin. Näytteistä tehtyjen analyysien tulokset on esitetty seuraavissa kappaleissa sekä liitteessä luvulla on Kokkolan edustan sedimenttiä tutkittu myös vuosina 25 (Kalliolinna 26), 21 (Kalliolinna 211) ja 211 (Kalliolinna 212). Vuosina 25 (Vuori ym. 29) ja 211 (Järvistö ym. 213) on tutkittu lisäksi Kokkolan edustan sedimenttien haitallisuutta vesieliöille. 9.1 Orgaaninen aines ja ravinteet Pohjamateriaali on Kokkolan edustalla niukasti orgaanista ainetta sisältävää hiekkaa tai hiesua, mikä näkyy erittäin pieninä ja tasaisina hehkutushäviöinä (kuva 37). Hehkutushäviöpitoisuudet olivat vuonna 215 vuoden 21 tasoa mutta pienempiä kuin vuosina 25 tai 211. Orgaanista ainetta oli eniten (1,4 %) sedimentaatiopohjalla Perandössä (C), vaihettumisvyöhykkeellä (D) sekä Trullöfjärdenillä (X). Pisteiden C ja D sedimenteissä oli myös korkeimmat ravinnepitoisuudet. Vähiten orgaanista ainesta (1, %) oli KIP eteläisen alueen edustan (E) pisteellä. Fosforia oli vähiten Rummelgrundin (U) sedimentissä ja typpeä KIP eteläisen alueen (E) ja Trullöfjärdenin (X) sedimenteissä. Ravinnepitoisuudet olivat samaa tasoa tai alhaisemmat kuin vuonna 21. g/kg 6 Kuiva-aine 215 g/kg ka 2 Hehkutushäviö U C D E H X U C D E H X g/kg ka 2,5 Typpi g/kg ka 1,2 Fosfori 2, 1, 1,5,8,6 1,,4,5,2, U C D E H X, U C D E H X Kuva 37. Kokkolan edustan merialueen sedimenttinäytteiden kuiva-aine, hehkutushäviö ja ravinnepitoisuudet vuonna Metallit Merisedimenteille ei toistaiseksi ole saatavilla pilaantumisarviointiin tarkoitettuja raja-arvoja, mikä hankaloittaa likaantuneisuuden arviointia. Kokkolan sedimentin kokonaismetallipitoisuuksia on aiemmissa raporteissa verrattu Pyhämaan (ns. puhdas alue) sedimentteihin ja pilaantuneiden maiden kynnys- ja ylempiin ohjearvoihin (taulukko 1) sekä ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisiin raja-arvoihin (taulukko 11).

39 37 Usein sedimentin metallipitoisuudet normalisoidaan orgaanisen aineksen mukaan. Kokkolan edustan pitoisuuksia ei ole normalisoitu. Metallien haitallisuus eliöille riippuu metallin biosaatavuudesta. Metallien biosaatavalle osalle (määrityksessä esikäsittelynä SEM AVS -uutto) on olemassa arviot haitattomista pitoisuuksista (PNEC). Biosaatavia pitoisuuksia on Kokkolan edustalta määritetty vuoden 215 näytteiden lisäksi vuonna 21 (Kalliolinna 211). Metallipitoisuudet on määrittänyt Labtium Oy. Seuraavassa on verrattu vuonna 215 määritettyjä metallien kokonaispitoisuuksia biosaataviin osuuksiin sekä vuonna 21 määritettyihin metallien kokonais- ja biosaataviin pitoisuuksiin. Metallien kokonaispitoisuuksia on tarkasteltu laajemmin edellisessä Kokkolan edustan laajassa raportissa (Mykrä & Aaltonen 215). Kuvaajiin on lisätty PNEC-arvot. PNEC-arvoina on käytetty merisedimentin ja sisävesien sedimentin PNEC-arvojen (ECHA 216) keskiarvoja ( murtovesialtaan sedimentti). Kromille on tiedossa PNEC-arvo ainoastaan sisävesien sedimentille. Elohopeasta ei ole määritetty biosaatavaa osuutta. Taulukko 1. Pyhämaan ja Ruotsin rannikon taustapitoisuudet sekä Pilaantuneiden maiden kynnys- ja ylemmät ohjearvot. Taulukossa myös Kokkolan edustan sedimentin keskimääräiset metallipitoisuudet 2-luvulla (25, 21, 211) (Mykrä & Aaltonen 215). Alue As Cd Co Cr Cu Hg Ni Pb Zn Pyhämaa, Uusikaupunki (Rytkönen & Riipi 1997) Pilaantuneet maat (Vna 214/27): -,33-43,6 31,6-29,5 24, Kynnysarvo , Ylempi ohjearvo Ruotsin rannikon taustapitoisuus 1, , (SEPA 2) Kokkolan edusta (yhteistarkkailu v. 25, 21, 211) 37 1, , Taulukko 11. Ohjeelliset ruoppausmassan läjityskelpoisuuden arvioinnissa käytettävät pitoisuustasot metalleille ja puolimetalleille (normalisoidut pitoisuudet). I=määritysraja, IA = Luonnontilainen, IB = Haitta-aineella ei vaikutusta läjityskelpoisuuteen, IC= Läjitettäessä sekä ns. hyvälle että tyydyttävälle läjitysalueelle, IC= Läjitettävissä ns. hyvälle läjityspaikalle, 2= Pääsääntöisesti läjityskelvoton. (Ympäristöministeriö 215) Aine Pitoisuustaso I IA IB IC 2 elohopea <,1,1-,6,6-,8,8-1 >1 kadmium <,5,5-2,5 >2,5 kromi < >27 kupari < >9 lyijy < >2 nikkeli < >6 sinkki < >5 arseeni < >7 Kadmium Vaihettumisvyöhykkeen (D) ja Perandön syvänteen (C) sekä Ykspihlajan teollisuuden edustan (E ja H) sedimenttien kadmiumin kokonaispitoisuudet olivat vuonna 215 keskenään melko samaa tasoa (1,9 2,3 mg/kg kuiva-ainetta) (kuva 38). Selvästi näitä pienemmät kadmiumpitoisuudet mitattiin Rummelgrundin (U) ja Trullöfjärdenin sedimenteistä. Kokonaispitoisuudet olivat lähes kaikilla pisteillä vuoden 21 tuloksia korkeammat. Suurin ero oli KIP eteläisen edustalla (E), jossa vuonna 21 mitattiin lähes kaikkien metallien osalta alhaisimmat pitoisuudet. Alhaisiin metallipitoisuuksiin on luultavasti vaikuttanut pohjan heterogeenisyys ja siitä johtuvat suuret pitoisuusvaihtelut. Kadmiumin biosaatavat osuudet olivat vuonna 215 paikasta riippuen % kokonaispitoisuuksista, mikä on vuoden 21 osuuksia (n %) vähemmän. Eniten liukoista kadmiumia (,879 mg/kg ka) oli

40 38 vuonna 215 KIP pohjoisen edustan (H) sedimentissä ja vähiten Trullöfjärdenillä (X:,165 mg/kg ka). Liukoisen kadmiumin pitoisuudet olivat sekä vuonna 215 että vuonna 21 kaikilla pisteillä alle haitattoman pitoisuuden rajan (PNEC= 1,22 mg/kg ka). Koboltti Vuonna 215 korkein koboltin kokonaispitoisuus mitattiin kadmiumin tapaan vaihettumisvyöhykkeen (D) sedimentistä (67,5 mg/kg ka) (kuva 38). Lähes vastaava pitoisuus (64,2 mg/kg ka) oli KIP eteläisen alueen edustalla (H). Alhaisin koboltin kokonaispitoisuus saatiin Trullöfjärdenin (X) havaintopaikalta. Pisteiden D ja X kokonaispitoisuudet olivat lähes samaa tasoa kuin vuonna 21. Perandössä (C) kokonaispitoisuus oli vuonna 215 selvästi vuotta 21 pienempi. Ykspihlajan teollisuudet edustalla (E ja H) koboltin kokonaispitoisuudet olivat vuotta 21 korkeammat. Eniten biosaatavaa kobolttia oli vuonna 215 Perandön syvänteen (C) pintasedimentissä (49,3 mg/kg ka), jossa myös biosaatavan osuus (96 %) kokonaispitoisuudesta oli suurin. Muilla pisteillä biosaatavan koboltin osuus oli %. Alhaisin liukoinen pitoisuus vuonna 215 (2,71 mg/kg ka) oli vuoden 21 tapaan pisteellä X. Vuonna 215 alle haitattoman pitoisuuden rajan (PNEC= 9,5 mg/kg ka) oli pisteen X sedimentin pitoisuus. mg/kg ka 2,5 Kadmium kok.pit. 21 liuk.pit. 21 kok.pit. 215 liuk.pit. 215 mg/kg ka 1 Koboltti kok.pit. 21 liuk.pit. 21 kok.pit. 215 liuk.pit ,5 1 PNEC (liukoinen) = 1,22 mg/kg ka 6 4,5 2 PNEC (liukoinen) = 9,5 mg/kg ka U C D E H X Kuva 38. Kadmiumin ja koboltin kokonaispitoisuudet sekä biosaatavat (liukoiset) pitoisuudet Kokkolan edustan havaintopisteiden pintasedimentissä vuosina 21 ja 215. U C D E H X Arseeni Arseenin kokonaispitoisuus vaihteli Kokkolan edustan sedimentissä vuonna 215 välillä 6,92 52,6 mg/kg kuiva-ainetta (kuva 39). Myös arseenia oli vuonna 215 eniten pisteellä D, kun vuonna 21 korkein arseenipitoisuus saatiin Perandön sedimentistä (C: 57, mg/kg ka). Vähiten arseenia oli Trullöfjärdenin (X) havaintopaikalla. Arseenin biosaatavat osuudet olivat vuonna % kokonaispitoisuuksista. Liukoista arseenia ei määritetty vuonna 21. Alkuainearseenille ei ole tiedossa haitattoman pitoisuuden rajaa (PNEC) sedimentissä. Kromi Korkeimmat sedimentin kromipitoisuudet (kok.pit. 61,8 ja liuk.pit. 8,16 mg/kg ka) olivat vuonna 215 Perandön syvänteessä (C) (kuva 39). Alhaisin kokonaispitoisuus oli KIP eteläisen alueen edustalla (E: 24,7 mg/kg ka). Pienin liukoinen pitoisuus mitattiin vuonna 215 vertailualueella Luodon saaristossa Rummelgrundissa (U: 3,17 mg/kg ka). Lähes yhtä alhainen liukoisen kromin pitoisuus oli KIP eteläisen edustan sedimentissä. Vuoden 215 sedimenttinäytteiden kokonaiskromipitoisuudet olivat pisteitä U ja X lukuun ottamatta vuotta 21 korkeammat. Trullöfjärdenin (X) sedimenttinäytteistä saatiin molempina tarkasteluvuosina sama kromin kokonaispitoisuus (27, mg/kg ka). Kaikki vuoden 215 biosaatavat pitoisuudet olivat murot-osan PNEC-arvosta (26 mg/kg ka). Vuonna 21 ei määritetty biosaatavaa kromia.

41 39 mg/kg ka 6 5 Arseeni kok.pit. 21 kok.pit. 215 liuk.pit. 215 mg/kg ka 7 6 Kromi kok.pit. 21 kok.pit. 215 liuk.pit. 215 PNEC = 26 mg/kg ka U C D E H X Kuva 39. Arseenin ja kromin kokonaispitoisuudet sekä biosaatavat (liukoiset) pitoisuudet Kokkolan edustan havaintopisteiden pintasedimentissä vuonna 215 ja kokonaispitoisuudet vuonna 21. U C D E H X Kupari Kuparin kokonaispitoisuudet olivat sekä vuonna 215 että 21 korkeimmat Perandössä (C: 61,6 mg/kg ka) (kuva 4). Vuoden 215 sedimenttinäytteiden kuparin kokonaispitoisuudet olivat vaihettumisvyöhykkeellä (D) ja Ykspihlajan teollisuuden edustalla (E ja H) keskenään samaa tasoa (n mg/kg ka). Pistellä E vuoden 215 kuparipitoisuus oli yli kolminkertainen vuoteen 21 verrattuna, myös pisteellä H oli vuoden 215 pitoisuus vuotta 21 selvästi korkeampi. Trullöfjärdenin (X) sedimenttinäytteessä oli molempina vuosina alhaisin kromipitoisuus. Kuparin biosaatavat pitoisuudet olivat lähes kaikilla pisteillä vuonna 215 samaa tasoa tai alhaisemmat kuin vuonna 21. Myös biosaatavien pitoisuuksien osuudet kokonaispitoisuuksista (5,9 31 %) olivat pääosin edellistä määrityskertaa (21: %) alhaisemmat. Korkein liukoinen pitoisuus oli pisteellä E, jossa vuoden 215 tulos (12,5 mg/kg ka) oli muista pisteistä poiketen vuotta 21 (2,2 mg/kg ka) selvästi korkeampi. Kaikilla pisteillä biosaatavat pitoisuudet olivat maksimissaan viidesosan sedimentille annetusta haitallisen pitoisuuden raja-arvosta (PNEC = 382 mg/kg ka). Nikkeli Nikkelin kokonaispitoisuudet olivat vuonna 215 korkeimmat pisteiden C, D ja H (n mg/kg ka) sedimenteissä (kuva 4). Korkein liukoinen pitoisuus oli KIP pohjoisen edustalla (H) (19,4 mg/kg ka). Alhaisimmat pitoisuudet mitattiin Trullöfjärdenin (X) näytteestä (kok. pit. 7,7 ja liuk. pit. 1,83 mg/kg ka), jossa vuosien välillä ei esiintynyt juurikaan eroa. Biosaatavan nikkelin osuus oli vuonna 215 havaintopisteestä riippuen % kokonaispitoisuudesta. Nikkelille ei ole määritetty PNEC-arvoa sedimentissä. mg/kg ka Kupari kok.pit. 21 liuk.pit. 21 kok.pit. 215 liuk.pit. 215 PNEC (liukoinen) = 382 mg/kg ka U C D E H X mg/kg ka 5 Kuva 4. Kuparin ja nikkelin kokonaispitoisuudet sekä biosaatavat (liukoiset) pitoisuudet Kokkolan edustan havaintopisteiden pintasedimentissä vuosina 215 ja Nikkeli kok.pit. 21 liuk.pit. 21 kok.pit. 215 liuk.pit. 215 U C D E H X Elohopea Elohopean määritysraja oli vuonna 215 Kokkolan edustan pitoisuustasoon nähden korkea (2 mg/kg ka) ja kaikki tulokset jäivät tämän alle. Kokkolan edustan sedimenttien elohopeapitoisuudet ovat vuosina 25 ja 21 olleet välillä <,1-,95 mg/kg ka.

42 4 Lyijy Perändön (C) sedimenttinäytteestä mitattiin vuonna 215 selvästi muita havaintopisteitä korkeampi lyijyn kokonaispitoisuus (86,8 mg/kg ka) (kuva 41). Vuonna 21 myös biosaatava pitoisuus oli suurin Perandössä. Vuonna 215 korkein liukoinen pitoisuus (31, mg/kg ka) mitattiin pisteen E sedimentistä. Alhaisimmat pitoisuudet olivat Trullöfjärdenillä (X). Biosaatavan lyijyn osuudet vaihtelivat vuonna 215 havaintopisteestä riippuen % välillä. Kaikki lyijypitoisuudet olivat molempina tarkasteluvuosina selvästi PNEC-arvon (169 mg/kg ka) alapuolella. Sinkki Korkein sinkin kokonaispitoisuus mitattiin vuonna 215 KIP eteläisen alueen edustan (E) sedimenttinäytteestä (612 mg/kg ka) (kuva 41). KIP pohjoisen edustan (H) pitoisuus (58 mg/kg ka) oli vuonna 215 lähes samaa tasoa kuin pisteen E pitoisuus. Vuonna 21 mitattiin korkeimmat kokonaispitoisuudet Perandön sedimenttinäytteestä (C: 492 mg/kg ka), jossa myös liukoinen pitoisuus oli suurin. Vuonna 215 korkein liukoisen sinkin pitoisuus (319 mg/kg ka) oli pisteellä H, jossa biosaatavan sinkin osuus oli 55 % kokonaispitoisuudesta. Alhaisimmat kokonaispitoisuudet ja biosaatavat pitoisuudet olivat molempina vuosina pisteellä X. Pisteiden C, D ja H liukoisen sinkin pitoisuudet olivat sekä vuonna 215 että 21 yli haitattoman pitoisuuden rajan (PNEC= 87 mg/kg ka). Pisteellä E PNEC-arvo ylittyi vuoden 215 näytteessä. mg/kg ka 1 Lyijy kok.pit. 21 liuk.pit. 21 kok.pit. 215 liuk.pit. 215 PNEC (liukoinen) = 169 mg/kg ka mg/kg ka 7 Sinkki kok.pit. 21 liuk.pit. 21 kok.pit. 215 liuk.pit PNEC (liukoinen) = 87 mg/kg ka U C D E H X Kuva 41. lyijyn kokonaispitoisuudet ja biosaatavat (liukoiset) pitoisuudet Kokkolan edustan havaintopisteillä vuosina 215 ja 21. U C D E H X 9.3 Sedimenttitulosten tarkastelu Vuosien 21 ja 215 sedimenttinäytteiden perusteella metallipitoisuuksiltaan puhtaimmat sedimentit sijaitsevat Perhonjoen vaikutusalueella Trullöfjärdenin pohjukassa (X). Myös vuonna 25 on piste X ollut puhtain. Korkeimpien pitoisuuksien alueet vaihtelevat metallista ja osittain myös vuodesta riippuen. Vuonna 215 sedimenttinäytteet otettiin vedenlaadun havaintopisteiltä U, C, D E, H ja X. Tulosten perusteella likaantuneimmat sedimentit sijaitsevat Perandön syvänteessä (Cr, Ni, Pb, Cu), joka on pehmeää sedimentaatio- eli kertymispohjaa, johon hienojakoinen aines kertyy pysyvästi (Nyman 212). Korkeimpien metallipitoisuuksien alueisiin kuuluivat myös Ykspihlajan teollisuuden edustan pisteet H (Zn, Co, Ni, Cd) ja E (Zn, Cd) sekä niiden läheisyydessä sijaitseva piste D (As, Co, Ni, Cd, Zn). Biosaatavan kadmiumin, kromin, kuparin ja lyijyn pitoisuudet olivat vuonna 215 kaikkien havaintopisteiden pintasedimentissä alle haitattoman pitoisuuden rajan (PNEC). Koboltin biosaatava pitoisuus alitti haitattoman pitoisuuden rajan ainoastaan pisteen X sedimentissä. Biosaatavan sinkin haitaton pitoisuus ylittyi pisteiden C, D, H ja E sedimenttinäytteissä. Nikkelille ja alkuainearseenille ei ole määritetty PNEC-arvoa sedimentissä. Sedimentin haitta-ainepitoisuudet riippuvat yleisesti sedimentin tyypistä (HELCOM 21). Orgaaninen aines sitoo itseensä haitallisia aineita, joten alueilla, joiden sedimentissä on korkea orgaanisen aineen pitoisuus, on suurempi kapasiteetti kerryttää raskasmetalleja. Vuonna 215 orgaanista ainetta oli eniten sedimentaatiopohjalla Perandössä (C), vaihettumisvyöhykkeellä (D) sekä Trullöfjärdenillä (X). Piste X on

43 41 Perhonjoen vaikutusaluetta, mutta joen mukana merialueelle tulevasta metallikuormasta (mm. Zn ja Ni) huolimatta pisteen sedimentin metallipitoisuudet olivat alhaisimmat. 1. TIIVISTELMÄ Kuormitus Kokkolan edustan merialuetta kuormittavat yhteistarkkailussa mukana olevat KIP pohjoisen alueen ja KIP eteläisen alueen teollisuuslaitokset sekä Kokkolan Vesi ja Kokkolan satama. Teollisuuslaitosten jätevedenpuhdistamot toimivat KIP pohjoisen osalta hyvin ja lupaehdot saavutettiin kaikilta osin vuonna 216, samoin KIP eteläisen alueen jätevesien luparajat saavutettiin. Myös Kokkolan Veden jätevedenpuhdistamo toimi luparajojen mukaisesti. Typpireduktion tavoitteellista vähenemää ei saavutettu. Kokkolan Veden ja teollisuuslaitosten yhteenlaskettujen jätevesien määrä oli hieman edellisen 5- vuotisjakson (29 213) keskiarvoa suurempi. TOC-kuorma oli 16 % ja typpikuorma 8 % edellisen tarkkailujakson keskiarvoa suurempi ja fosforikuorma 21 % pienempi. Jätevesien lisäksi Kokkolan edustan merialueen tilaan vaikuttavat Trullöfjärdenille laskeva Perhonjoki ja Kaustarinlahdelle laskeva Sunti. Vuonna 216 Perhonjoen keskivirtaama oli neljänneksen suurempi kuin pitkän aikavälin keskiarvo ja siten myös ainevirtaamat olivat tavanomaista suurempia erityisesti kesäkuukausina. Veden laatu Kokkolan merialueen pintaveden ravinnepitoisuudet olivat talvella 216 jääpeitteisyydestä johtuen jätevesien purkualueilla kahta edeltävää vuotta isommat. Pinnan läheisen veden typpipitoisuudet olivat jään alla kohonneet jätevedenpuhdistamon edustalla (I) ja Kaustarinlahdella (J ja P). Myös Suntin vedet olivat nostaneet Kaustarinlahden typpipitoisuuksia. Suntin vaikutus näkyi Kaustarinlahdella lisäksi pinnanläheisen veden alhaisempana sähkönjohtavuutena sekä korkeampina väriarvoina ja rautapitoisuuksina. Jätevesien vaikutus ulottui pinnanläheisen veden alentuneen sähkönjohtavuuden sekä kohonneiden metallipitoisuuksien perusteella Perandön syvänteelle (C) asti. Myös pohjanläheiset metallipitoisuudet olivat heikosta hapesta johtuen koholla. Kohonneita metallipitoisuuksia havaittiin pinnan- ja pohjanläheisessä vedessä muillakin rannikon sisemmillä havaintopisteillä. Perhonjoen vaikutus näkyi lähinnä pisteen X pintaveden pienempänä sähkönjohtavuutena sekä korkeampana väriarvona ja rautapitoisuutena. Avovesiaikana veden laatu oli koko merialueella melko samanlainen ja vesipatsas oli kullakin pisteellä pieniä poikkeamia lukuun ottamatta tasalaatuinen. Alkukesästä Perhonjoen vaikutus näkyi lähinnä Trullöfjärdenin havaintopisteellä (X) hieman uloimpia meripisteitä tummempana vetenä. Suntin vaikutuksesta rauta- ja fosforipitoisuudet olivat selvästi koholla Kaustarinlahden pohjukassa (P). KIP pohjoisen edustalla pohjanläheiset typpipitoisuudet olivat koholla. Näkösyvyydet olivat koko merialueella tavanomaista heikompia. Myös loppukesästä näkösyvyydet olivat tavanomaista alhaisempia. Perhonjoen vaikutuksesta pisteen S pintavesi oli pohjanläheistä vettä ja muita havaintopisteitä tummempaa, ravinteikkaampaa ja rautapitoisempaa. Teollisuusalueen edustalla (H) oli kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuus koholla pintaveteen verrattuna. Kasviplanktontuotanto oli alkukesää vähäisempää ja muita alueita selvästi korkeammat klorofyllipitoisuudet mitattiin Kaustarinlahdella. Klorofyllitasot olivat vuonna 216 lähes koko Kokkolan edustalla edellisen tarkkailujakson keskiarvoja korkeampia. Kesäkuun korkeat pitoisuudet pois lukien selvästi rehevämpää oli ainoastaan Kaustarinlahdella. Avovesikauden ensimmäinen näytteenotto oli kesäkuun puolivälissä, jolloin suurimmassa osassa havaintopisteitä mitattiin kesän pitoisuushuippu. Kaustarinlahdella (P) pitoisuudet vaihtelivat kesän aikana melko suuresti ja pysyivät muihin alueisiin nähden korkeina. Korkein pitoisuus mitattiin pisteellä P ja ELY-keskuksen seuraamalla Repskärin intensiiviasema (B) vasta elokuussa. Muilla pisteillä oli laskeva trendi loppukesää kohden.

44 42 Rehevyydeltään Kokkolan edusta jakaantui vuonna 216 kolmeen luokkaan: Uloimmat pisteet (A, U) sekä piste B luokiteltiin luokkaan rehevöitymässä. Kaustarinlahden pisteet (J, P) olivat luokassa rehevä. Muut pisteet olivat Lievästi rehevöityneitä. Vuonna 216 meriveden kadmiumin ja nikkelin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot alittivat ympäristölaatunormit (EQS). Myös elohopean kokonaispitoisuus oli helmikuussa alle EQS-arvon. Liukoisen sinkin vuosikeskiarvot olivat alle haitattoman pitoisuuden tason (PNEC). Liukoisen koboltin vuosikeskiarvot ylittivät haitattoman pitoisuuden tason pisteillä C ja H. Arseenipitoisuudet olivat luonnonvesien tasoa. Sataman metallinäytteet Sataman täyttöaltaan tarkkailussa analysoidaan laaja metallivalikoima sekä täyttöaltaan sisäpuolen vedestä että sen ulkopuolelta kahdesta pisteestä. Metallipitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti vuosina altaassa isompia kuin sen ulkopuolella. Vuonna 216 lyijyn haitaton pitoisuus (EQS) ylittyi satama-altaassa helmikuussa. Koboltin haitaton pitoisuus (PNEC) ylittyi sekä altaassa että ulkopuolella kesä- ja elokuussa. Sinkistä ei määritetty liukoista pitoisuutta. Sinkin kokonaispitoisuus ylitti haitattoman pitoisuuden rajan (PNEC) satama-altaassa ja ulkopuolella helmi- ja elokuussa. Rautapitoisuudet olivat helmikuussa satama-altaan ulkopuolella huomattavasti suurempia kuin muina ajankohtina otetuissa näytteissä ja altaan näytteessä. Mitatut kuparin, kromin ja arseenin pitoisuudet olivat pieniä. Kokkolan edustan ekologinen luokitus Vuonna 216 Kokkolan edustan merialueen havaintopisteet sijoittuivat vedenlaadun perusteella luokkiin hyvä välttävä. Perämeren sisemmän rannikkoalueen pisteet P ja J sijoittuivat luokkaan välttävä, pisteet E, H ja X luokkien hyvä ja tyydyttävä rajalle ja muut pisteet (D, R4, I, U) luokkaan hyvä. Perämeren ulomman rannikkoalueen havaintopaikoista piste A ja B olivat hyvässä luokassa, piste C hyvän ja tyydyttävän rajalla ja pisteet K ja S poikkeuksellisesti tyydyttävä/välttävä -rajalla. Vuosi 216 oli vedenlaadultaan osittain edellisvuotta sekä keskimäärin vuosia hieman huonompi. Pohjaeläimet Kokkolan edustan merialueen pohjaeläimistö on niukka ja vähälajinen. Tähän vaikuttaa Kokkolan pohjoinen sijainti, veden vähäsuolaisuus ja viileys sekä varsinaisten kerääntymispohjien vähäisyys, joilla ravintoa olisi runsaammin. Vuosittaisessa pohjaeläinseurannassa tavattiin suurimmat pohjaeläimistön biomassat edellisten vuosien tapaan asemilla H ja J. Paikan H pohjaeläinlajisto koostui lähinnä harvasukasmadoista ja surviaissääsken toukista. Aseman J pohjaeläimistön koostumus oli monipuolisempi ja Chironomus -toukkia oli edelleen vähän. Asemilla C ja D amerikansukasjalkainen oli vuonna 216 valtalaji. Myös vertailupaikalla L oli vuonna 216 runsaasti pienikokoisia amerikansukasjalkaisia. Pohjaeläimistön BBI- ja ELS- indeksien mukaan Kokkolan edustan yhteistarkkailun pisteet U, H ja J sijoittuivat luokkaan hyvä ja pisteet D ja L luokkaan erinomainen. Kokkolan edustan indeksiarvoihin vaikuttavat erityisesti harvasukasmatojen, liejuputkimatojen ja raakkuäyriäisten määrien vaihtelut. Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä ja useamman vuoden tulosten perusteella. Vedenlaatu ja pohjaeläimet ovat osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. Kalataloustarkkailu 215 Virkistys- ja kotitarvekalastus painottuu vuoden 215 kyselyn perusteella voimakkaasti verkkokalastukseen. Tavoitelluin saaliskala on siika. Muita runsaimpia saaliskaloja olivat lahna, ahven ja särki. Merkittävimmät kalastushaitat olivat hylkeet sekä rehevyystason noususta aiheutuvat haitat. Koekalastusten perusteella saalislajistossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pääasialliset saalislajit olivat kaikilla osa-aluilla ahven ja särki ja yksikkösaaliit olivat edelleen suurimmat sisäsaariston ja pienimmät ulkosaariston osa-alueilla. Verkkojen likaantuminen ei ole lisääntynyt vuodesta 21. Ahvenen ja särjen keskipainojen perusteella sisäsaaristossa on enemmän särjen ja ahvenen lisääntymisalueita ja

45 43 lisääntymisolosuhteet ovat parantuneet alueella. Kalaston muutokset osoittavat rehevöitymisen lisääntyneen, mutta pistekuormituksen rehevöittävää vaikutusta on vaikea erotella hajakuormituksesta. Sedimenttinäytteet 215 Kokkolan edustan sedimenttinäytteet otettiin kuudelta havaintopisteeltä ja näytteistä määritettiin orgaaninen aines, ravinnepitoisuudet ja kokonaismetallipitoisuudet sekä SEM-AVS-uutto -menetelmällä biosaatavien metallien pitoisuudet. Sedimenttinäytteiden perusteella metallipitoisuuksiltaan puhtaimmat sedimentit sijaitsevat Trullöfjärdenin pohjukassa (X). Likaantuneimmat sedimentit sijaitsevat Perandön syvänteessä, johon hienojakoinen aines kertyy pysyvästi. Korkeimpien metallipitoisuuksien alueisiin kuuluivat vuoden 215 tulosten perusteella myös Ykspihlajan teollisuuden edustan pisteet H ja E sekä niiden läheisyydessä sijaitseva piste D. Biosaatavan kadmiumin, kromin, kuparin ja lyijyn pitoisuudet olivat vuonna 215 kaikkien havaintopisteiden pintasedimentissä alle haitattoman pitoisuuden rajan (PNEC). Koboltin biosaatava pitoisuus alitti haitattoman pitoisuuden rajan ainoastaan pisteen X sedimentissä. Biosaatavan sinkin haitaton pitoisuus ylittyi pisteiden C, D, H ja E sedimenttinäytteissä. Nikkelille ja alkuainearseenille ei ole määritetty PNECarvoa sedimentissä. VIITTEET Aaltonen E-K & Kalliolinna M 29: Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. 18 s. + liitteet. Pietarsaari Aroviita J, Hellsten S, Jyväsjärvi J, Järvenpää L, Järvinen M, Karjalainen S M, Kauppila P, Keto A, Kuoppala M, Manni K, Mannio J, Mitikka S, Olin M, Perus J, Pilke A, Rask M, Riihimäki J, Ruuskanen A, Siimes K, Sutela T, Vehanen T & Vuori K-M 212: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöhallinnon ohjeita 7/ s. ECHA 216: Euroopan kemikaalivirasto, EU 28: Risk assessment report. Zink metal. CAS-No.: EINECS-No.: HELCOM 21: Hazardous substances in the Baltic Sea An integrated thematic assessment of hazardous substances in the Baltic Sea. Balt. Sea Environ. Proc. No. 12B. Hertta-tietojärjestelmä 217a: Perhonjoen (Kaitfors) virtaamat 216 (Lähde: SYKE; haettu ) ja vedenlaatu (Kauko) (Lähde: SYKE ja ELY-keskukset; haettu ). Avoimet ympäristötietojärjestelmät -palvelu. Hertta-tietojärjestelmä 217b: Näytteenottopisteen Kokkolan edusta K-B (Repskär) vedenlaatu vuonna 216 (Lähde: SYKE ja ELY-keskukset; haettu ). Avoimet ympäristötietojärjestelmät -palvelu. Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 217: Kuukausittainen sadanta Kokkolan Hollihaassa ja Kruunupyyssä ja kuukausittainen lämpötila Kruunupyyssä ja Tankarissa vuonna 216. (Sähköposti ) Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 217: Jääpäivien lukumäärä talvella 215/216. (Sähköposti ) Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut 217: Meriveden korkeus Pietarsaaren mareografilla 216. (Sähköposti ) Iso-Tuisku J 217: Kokkolan edustan merialueen pohjaeläinseuranta vuonna 216. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Kalaosasto/JIT, Kirjenumero 542/17. Järvistö J, Salmelin J, Wallin J, Karjalainen A K, Anttila-Huhtinen M, Hovinen T & Vuori K-M 213: Kokkolan edus-tan merialueen sedimenttien metallipitoisuudet vuonna 211 ja pilaantuneisuusarviointi sedimenttitoksi-suustestein. Zoobenthos ICT -hanke, Suomen ympäristökeskus, Laboratoriokeskus, Tutkimus- ja innovaa-tiolaboratorio. Jyväskylä Kalliolinna M 26: Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 25. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Pietarsaari 26. Kalliolinna M 211: Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 21. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Pietarsaari 211. Kalliolinna M 212: Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 211. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Pietarsaari 212.

46 44 Kalliolinna M & Aaltonen E-K 24: Kokkolan edustan merialueen tila 197-luvulta 2-luvun alkuun. Vuoden 23 kooste liitteenä. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. 81 s. + liitteet. Pietarsaari 24. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto 217a: Uimavesitulokset Kokkolan edustan merialueelta vuonna 216 (Excel). Tulokset haettu osoitteesta arannat/fi_fi/vanhat_tulokset/ Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto 217b: Järvisyyhyilmoitukset Kokkolan alueelta vuonna 216 (Jouni Määttä, terveystarkastaja, sähköposti ). Kivinen S & Holsti H 216: Kokkolan edustan merialueen kalataloustarkkailu v Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Kirjenro s. Lauri H 215: Kokkolan edustan merialueen virtausmalli. YVA Oy s. Mykrä M & Aaltonen E-K 215: Kokkolan edustan merialueen tila vuosina Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 69 s. Mykrä M & Aaltonen E-K 216: Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma / täydennetty Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 2 s. + liitteet. Nagpal N.K. 24: Technical report, water quality guidelines for cobalt. British Columbia 24. Nyman C 215: Kokkolan edustan merialueen velvoitetarkkailuun kuuluva pohjaeläintarkkailu Toimi Curt Nyman 215. Moniste, 14 s. Perus, J. & Österberg, M BBI-Excel makron opas (v. lokakuu 212). Ratia H & Kalliolinna M 213: Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 212. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Rytkönen J & Riipi T 1997: Ympäristöä säästävää teknologiaa satamien ja väylien ruoppaustöissä. Kunnalliselämä 6:2-23. Seinä A & Peltola J 1991: Jäätalven kesto ja kiintojään paksuustilastoja Suomen merialueella Finnish Marine Research. N:o 258. Helsinki SEPA 2: Environmental Quality Criteria - Coasts and Seas. Swedish Environmental Protection Agency, RE- PORT 552, Uppsala 2. Styrman M 213: Kokkolan edustan merialueen makrolevät ja vesikasvillisuus vuonna 212. Ramboll. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Westberg V & Lax H-J (toim.) 216. Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Raportteja 51/216 WHO 211: Guidelines for drinking water quality, 4th edition. World Health Organization. ISBN Saatavilla osoitteessa: Vuori, K - M., Mitikka, S. ja Vuoristo, H. 29: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Osa I: Vertailuolot ja luokan määrittäminen. Osa II: Ihmistoiminnan ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/29. Suomen ympäristökeskus. 12 s. Helsinki 29. Ympäristöministeriö 215: Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. Ympäristönsuojelu, Ympäristöhallinnon ohjeita 1/215. Helsinki s.

47 45 LIITTEET 1 Kokkolan edustan merialueen velvoitetarkkailun näytteenotto vuonna Kokkolan edustan yhteistarkkailun havaintopaikkaluettelo (vert. kuva 1). 3 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulokset Perhonjoesta (Kauko, VP 1 6) vuonna 216 (3.1) ja ainevirtaamat (3.2) vuonna Luettelo analysoinnissa käytetyistä määritysmenetelmistä (4.1) ja velvoitetarkkailun analyysitulokset ( ) vuonna 216 (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry). 5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulokset pisteeltä KB (Repskär) vuonna Kokkolan edustan merialueen uimavesituloksia vuonna 216 (Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto 217a). 7 Pintaveden (1 m) keskiarvot (kok-n, NH 4-N, kok-p, Fe, Ni, Zn, Co ja a-klorofylli) Kokkolan edustan merialueella talvella (7.1) ja avovesiaikaan (7.2) tarkkailujaksoilla , , , ja sekä vuosina Kokkolan sataman tarkkailun metallitulokset vuodelta Pohjaeläintulokset vuonna 216: yksilömäärät ja biomassa (Iso-Tuisku 217). 1 Metallipitoisuudet Kokkolan edustan merialueella vuonna Sedimenttitulokset 215 (KVVY ja Labtium Oy)

48

49 Liite 1 Kokkolan edustan merialueen velvoitetarkkailu vuonna 216 Päivä Vesi Laaja Kokooma 23.2 X X 4.7. X 1.8. X X 5.9. X Näytteenottopisteet (kuva 1 s. 1) Näkösyvyys: kaikilta pisteiltä Vesinäytteet laaja: 13 meripistettä (X lisätty ) ja Sunti (Su) Vesinäytteet kokooma: 13 meripistettä (ei Sunti) Määritykset Analyysi Laaja Kokooma 1/ -1 m 5/1/15 m - 2 m 1 m - 2 m lämpötila X X X happi X X sähkönjohtavuus X X X saliniteetti X X ph X X X väri X sameus X kok-p X X PO 4 -P* X X kok-n X X NO 2+3 -N X X NH 4 -N X X a-klorofylli* X X fekaaliset streptokokit** X Escherichia coli** X Fe X X Zn X X Ni*** X X Co*** X X Cd*** X X As*** X X Hg**** X X Metallit (Zn, Ni, Co, Cd, As ja Hg): Pisteet A, C, E, H, J ja U * = määritetään vain avovesinäytteistä ** = määritetään pisteiltä I, J ja P *** = määritetään laajoilla näytteenottokerroilla (3 kert/a) **** = määritetään vain maaliskuussa Piste Su: ei a-klorofylliä

50 Liite 2 Kokkolan edustan yhteistarkkailu, havaintopaikkaluettelo Piste Koordinaatit Syvyys Fys kem l / s klo Metal. Sed. (215) Pohjael. Alue A / 1 X X III C / 3 X X X X II D / 2 X X X I R / 1 X I E / 1 X X X I H / 2 X X X X I I / - X I J / - X X X I P / - X I K / 1 X II L X III S / 1 X III U / 3 X X X III X / - X X X Sunti / - B III Merkkien selitykset: Fys kem klo Metal. Pohjae. Sed. fys kem näytteiden lukumäärä: l/s laaja / suppea analyysivalikoima klorofyllinäytteet metallinäytteet: A, C, E, H, J, U ja X (3 kertaa/a). Zn, Ni, Co, Cd ja As laajoilla kierroksilla (kokonais- ja liukoiset pitoisuudet), Hg (kok.) vain maaliskuussa pohjaeläinnäytteet: C, D, H, L, J sedimenttinäytteet: C, D, E, H, J (vuoden 211 havaintopistee

51 Liite 3.1 Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen tulokset Perhonjoesta (Kauko VP 1 6) vuonna 215. (Hertta ) Päivä Näytesyv. T ph Alkalinit. Happi Happi TIC TOC PO4 P PO4 P kok P kok P NH4 N NO2+3 N kok N CODMn Kiintoaine Sameus Sähkönj. Väri Cl SO4 m C mmol/l kyll.% mg/l mg/l mg/l (suod.) (suod.) mg/l mg/l FNU ms/m mg/l Pt mg/l mg/l , ,2 2, ,8 4, , ,4 6,6, ,8 1, ,8 5,7 2 3,6 8, ,8 6,3, ,1 2, ,8 4,5 18 2,4 6, ,5 2,2 6,2, ,1 1, ,5 23 1,6 3, ,5 4,1 6,3, ,3 1, ,2 4,1 2 2,1 6, ,5 14,4 6,4,1 86 8,8 1, , ,2 4,3 2 2,3 6,7 3.5.,5 15,4 6,3, ,1, , , ,4 7, ,6 6,2, ,9, , ,3 4,5 4 2,9 6, ,7 6,4, ,8, ,9 5,1 32 3,6 7, ,3 6,6, ,7 1, ,3 36 3,6 8, ,3 6,6, ,2 6,3 36 9, ,6 6,6, ,2 1, , ,6 6,6 28 4, ,8 6,7, , , ,9 5,9 25 3,4 8,1 Päivä Näytesyv. Al As Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn Fe Se K Ca Mg Mn Na SiO2 m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l ,3 4,1 1,4 72 2, ,1,3 1,1 1,3, ,5 1,4 4,8 1,7 22 2,6 2, ,1,3,78 1,7,33 5,1 9,1 29,5 1,9 3,6 1,3 14 1,7 9, ,5 45,93,2,77,87 1,3,28 2 5,8 21,5 1,4 2,9 1,1 94 1,5 1, ,5 46,93,2,75 1,4,26 2,4 6,5 24,1 1,5 3,7 1,4 93 2,1 1, , ,3 3,9 1,4 95 2, ,5 39,99,2,84 2,2,3 2,9 7 25,5 1,3 4,1 1,5 94 2,5 7, ,3 3,9 1,4 11 1,9 7,5 5.9.,1 1,4,2 1,1 3,8, ,4, ,4 4,3 1,6 6 2,6 9, ,3,2,85 1,5,35 3 6,7 35,1 2,1 4,8 1,9 49 3, ,3,2,81 1,3,34 2, ,2,2,94 2,2,33 3,3 7,6 32,1 1,5 4,7 1,7 38 3, ,5 4,6 1, ,1 1,1,1,8 1,2,3 3,7 4,9,1

52 Liite 3.2 Perhonjoen (Kauko) ainevirtaamat vuonna 216. Aineisto: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (Hertta ) Kuukausi Virtaama Pitoisuus m 3 /s Fosfori Typpi Rauta Nikkeli Koboltti Sinkki Tammikuu 16, ,,69 8, Helmikuu * 21, ,9,8 1,5 Maaliskuu 16, ,8,89 13, Huhtikuu 47, ,2,77 7,1 Toukokuu 3, ,9,79 7, Kesäkuu* 14, ,,8 7,1 Heinäkuu* 41, ,8,4 6,6 Elokuu 31, ,9,64 4,8 Syyskuu 13, ,8,24 8,4 Lokakuu 12, ,9,61 8,1 Marraskuu 23, ,7,89 4,9 Joulukuu 24, ,5,75 7,8 Keskiarvo 24, ,3,7 7,8 Kuukausi Ainevirtaama kg/d Fosfori Typpi Rauta Nikkeli Koboltti Sinkki Tammikuu ,3 1, 11,1 Helmikuu , 1,4 19,2 Maaliskuu ,6 1,3 18,9 Huhtikuu ,9 3,1 29,1 Toukokuu ,6 2,1 18,3 Kesäkuu ,7 1, 8,7 Heinäkuu ,6 1,6 23,6 Elokuu ,1 1,7 13, Syyskuu ,,3 9,4 Lokakuu ,2,7 9, Marraskuu ,4 1,8 9,8 Joulukuu ,5 1,6 16,6 Keskiarvo ,6 1,5 15,6 tonnia/ vuosi *Pitoisuustulokset laskennallisia: helmikuu keskiarvo tammi-maaliskuu, kesäkuu keskiarvo huhti-toukokuu, heinäkuu keskiarvo elo-syyskuu, joulukuu: marraskuun pitoisuudet Punaisella merkityt arvot vuosien vuosiraporteissa ilmoitettujen kuukusikohtaisten pitoisuuksien keskiarvoja, syynä puuttunut tai poikkeuksellisen suuri tulos (jolloin vaikutus kuormituslaskelmaan oleellinen)

53 Liite 4.1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, laboratorio Kokkolan merialueen tarkkailussa käytetyt määritysmenetelmät 216 Määritys Yksikkö Menetelmän periaate; viite Akka. Ackr. *) Määritysraja Mittausepävarmuus Alumiini SFS-EN ISO 11885, 29 *) ± 3, ± 23 % > 5 ± 1 % Alustavat suolistop. entrokokit pmy/1 ml SFS-EN ISO , 2 *) Ilmoitetaan pyydettäessä Antimoni Arseeni SFS-EN ISO ;26 ja SFS-EN ISO ;25 SFS-EN ISO ; 26 ja SFS-EN ISO ;25 *),5 *),5 Elohopea SFS-EN 17582:28 *),5 Fosfori, fosfaatti- ISO :23 *) 2 Fosfori, kokonais- ISO :23 *) 3 Fosfori, kokonais- SFS-EN 6878:24 *) 5 KVVY LA142 (SFS-EN 25813,1993 Happi mg/l *),2 muunneltu) Happikyllästys % % KVVY LA31 (kumottu SFS 34, 199),5-,5 ± 22 % >,5 ± 15 %,5-,5 ± 27 % >,5 ± 15 %,5-,1 ±,3,1-,,2 ± 3 %,2-,1 ± 25 % >,1 ± 15 % 2-1 ± 1 > 1 ± 15 % 3-2 ± 1,5 > 2 ± 15 % 5-2 ± 3 > 2 ± 15 %,2-2 mg/l ±,2 mg/l >2 mg/l ± 1 % E.Coli ISO 938-2:212 *) Ilmoitetaan pyydettäessä Kadmium SFS-EN ISO ;26 ja SFS-EN ISO,1-,7 ±,6 ± 25 % *), ;25 >,7 ± 15 % Kadmium,liukoinen SFS-EN ISO ;26 ja SFS-EN ISO,1-,7 ±,6 ± 25 % *), ;25 >,7 ± 15 % Kalium mg/l SFS-EN ISO 11885, 29 *),1,1-2, mg/l ±,5 mg/l ± 15% > 2, mg/l ± 1 % Kalsium mg/l SFS-EN ISO 11885, 29 *),1,1-2, mg/l ±,3 mg/l 2,-3 mg/l ± 13 % > 3 mg/l ± 1 % Klorofylli-a mg/m3 SFS 5772;1993 *),1 Koboltti Koboltti, liukoinen Kromi Kupari Lyijy SFS-EN ISO ;26 ja SFS-EN ISO ;25 SFS-EN ISO ;26 ja SFS-EN ISO ;25 SFS-EN ISO ;26 ja SFS-EN ISO ;25 SFS-EN ISO ;26 ja SFS-EN ISO ;25 SFS-EN ISO ;26 ja SFS-EN ISO ;25 *),5 *),5 *),5 *),5 *),5,1-1, mg/m3 ±,1 mg/m3 ±3 % > 1, mg/m3 2 %,5-,4 ±,25 ± 22 % >,4 ± 15 %,5-,4 ±,25 ± 22 % >,4 ± 15 %,5-,3 ±,25 ± 3 % >,3 ± 15 %,5-,3 ± 3 % >,3 ± 16 %,5-,3 ±,25 ± 3 % >,3 ± 15 % Lyijy, liukoinen SFS-EN ISO ;26 ja SFS-EN ISO,5-,33 ±,1 *), ;25 >,33 ± 15 % Lämpök.koliformit pmy/1 ml SFS 488, 21 *) Ilmoitetaan pyydettäessä Mangaani SFS-EN ISO 11885, 29 *) 1 1,-2, ±,4 > 2, ± 2 % Molybdeeni SFS-EN ISO ;26 ja SFS-EN ISO,1-,7 ±,5 ± 2 % *), ;25 >,7 ± 15 % Natrium mg/l SFS-EN ISO 11885, 29 *),5,1-2, mg/l ±,3 mg/l ± 2 % > 2, mg/l ± 1 % Nikkeli SFS-EN ISO ;26 ja SFS-EN ISO,5-,3 ±,3 µg/ ± 35 % *), ;25 >,3 ± 15 % Nikkeli, liukoinen SFS-EN ISO ;26 ja SFS-EN ISO,5-,3 ±,3 µg/ ± 35 % *), ;25 >,3 ± 15 % ph SFS 321, 1979 *) ±,2 Rauta SFS 328:1976, Aquakem *) ± 3 > 5 ± 1 % Rauta SFS-EN ISO 11885, 29 *) 1 >1 ± 3 ± 15 % Saliniteetti (laskennallinen) o/oo 1 ± 5 % Sameus FNU SFS-EN ISO 727, 2 *),2,2-,5 FNU ± 35 %,5-1, FNU ±25% 1,-1 FNU ± 15 % > 1 FNU ± 12 % Seleeni Sinkki SFS-EN ISO ;26 ja SFS-EN ISO ;25 SFS-EN ISO ;26 ja SFS-EN ISO ;25 *),1 *),5,1-,66 ±,1 >,66 ± 15 %,5-1 ±,3 1-3 ± 3 % > 3 ± 15 %

54 Liite 4.1 Määritys Yksikkö Menetelmän periaate; viite Sinkki, liukoinen SFS-EN ISO ;26 ja SFS-EN ISO ;25 Akka. Ackr. *) Määritysraja *),5 Sulfaatti mg/l SFS-EN ISO 134-1:29 *),5 Mittausepävarmuus,5-1 ±,3 1-3 ± 3 % > 3 ± 15 %,5-2, mg/l ±,2 mg/l > 2, mg/l ± 1 % Suolistoperäiset enterokokit pmy/1 ml SFS-EN ISO :2 *) Ilmoitetaan pyydettäessä Sähkönjohtavuus ms/m SFS-EN 27888, 1994 *) 1 Titaani SFS-EN ISO ;26 ja SFS-EN ISO ;25 *),1 Typpi, ammonium- Sis. Menetelmä KVVY LA131 *) 3 Typpi, kokonais- ISO 29441:21 *) 5 Typpi, nitriitti+nitraatti- SFS-EN ISO 13395,1997 *) 5 Vanadiini SFS-EN ISO ;26 ja SFS-EN ISO ;25 SFS-EN ISO 7887:212 muunneltu CFAanalysaattori Väriluku mg/l Pt *) Menetelmä on akkreditoitu. Viimeisin akkreditointipäätös Finas (T64) *),5 *) 5 1,-4, ms/m ±,2 ms/m > 4, ± 5 %,1-,7 ±,5 ± 25 % >,66 ± 15 % 3-15 ± 2 > 15 ± 15 % 5-1 ± ± 2 % > 5 ± 15 % 5-15 ± 2, 15-1 ± 2 % > 1 ± 1 %,5-,3 ±,25 ± 2 % >,33 ± 15 % 5-1 mg/l Pt ± 2 mg/l Pt > 1 mg/l Pt ± 15 %

55 Liite 4.2 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/5 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *ph *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Fe Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Näytt.ottaja PSM; Ei näytteitä! KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv. 18, m; Näk.syv.,7 m; Lumi 1 dm; Jää 5 dm; Klo 16:45; Näytt.ottaja PSM; 1.,1 11,5 79 1, ,57 7, ,2 12, ,2 7, ,2 12, ,7 7,5 15.,6 11, ,12 7, ,5 5,6 4 8, ,45 7, KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv. 16,1 m; Näk.syv.,7 m; Lumi 1 dm; Jää 6 dm; Klo 15:5; Näytt.ottaja PSM; 1.,1 11,9 82 1, ,62 7, ,2 11, , 7, ,2 12, ,4 7,5 15.,5 11,3 78, ,9 7, KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv.,5 m; Lumi 2 dm; Jää 6 dm; Klo 14:45; Näytt.ottaja PSM; 1.,4 1,7 74, ,5 7, ,7 1, , 7, ,7 1,4 73 1, ,64 7, KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Kok.syv. 1,7 m; Näk.syv.,6 m; Lumi 2 dm; Jää 7 dm; Klo 15:15; Näytt.ottaja PSM; 1. 1, 1, 7 1,5 49 2,63 7, ,8 1, ,95 7, ,7 1,6 74 1, ,3 7, KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,5 m; Lumi 1 dm; Jää 5 dm; Klo 11:15; Näytt.ottaja PSM; 1.,1 11,4 78 1, ,6 7, < ,2 11, ,4 7, ,3 11,9 82 2, 454 2,41 7, KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv.,5 m; Lumi 1 dm; Jää 5 dm; Klo 11:45; Näytt.ottaja PSM; 1.,1 11,2 77 1, ,97 7, ,5 11,3 78, ,2 7, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/5 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *Hg *As. *Al.entero *Lämpkolif *E.coli Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/1 ml pmy/1 ml MPN/1ml KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Näytt.ottaja PSM; Ei näytteitä! KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv. 18, m; Näk.syv.,7 m; Lumi 1 dm; Jää 5 dm; Klo 16:45; Näytt.ottaja PSM; ,8 2,6 1,7 1,6,4,4 <,5, ,4 5,9 8, 7,3,16,9 <,5 2, KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv. 16,1 m; Näk.syv.,7 m; Lumi 1 dm; Jää 6 dm; Klo 15:5; Näytt.ottaja PSM; , 1,9 1,3 1,2,5,3 <,5, ,6 2,4 2,2 2,2,6,2 <,5, KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv.,5 m; Lumi 2 dm; Jää 6 dm; Klo 14:45; Näytt.ottaja PSM; ,5 2,4 1,7 1,7,5,5 <,5, ,3 3,2 2,2 2,1,7,7 <,5, KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Kok.syv. 1,7 m; Näk.syv.,6 m; Lumi 2 dm; Jää 7 dm; Klo 15:15; Näytt.ottaja PSM; ,3 4,1 3,1 3,1,13,9,11, , 2,9 2,3 2,2,8,2 <,5, KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,5 m; Lumi 1 dm; Jää 5 dm; Klo 11:15; Näytt.ottaja PSM; 1. 7,5 6,9 1,3 1,2,62,61,2,1 <,5, ,1 4, 4, 4, <,1,2 <,5, KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv.,5 m; Lumi 1 dm; Jää 5 dm; Klo 11:45; Näytt.ottaja PSM; ,4 1,4,71,65,2 <,1 <,5, ,4 1,4,92,72,3,2 <,5,64 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

56 Liite 4.2 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/5 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *ph *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Fe Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,5 m; Lumi 1 dm; Jää 6 dm; Klo 12:45; Näytt.ottaja PSM; 1.,2 9,2 63 3, ,6 7, ,2 9,5 67, ,9 7, KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv. 4, m; Näk.syv.,5 m; Lumi,1 dm; Jää 5 dm; Klo 12:15; Näytt.ottaja PSM; 1.,6 9, 63 4,1 44 2,1 7, ,1 8,9 62 1, ,96 7, KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv. 6,4 m; Näk.syv.,5 m; Lumi 1 dm; Jää 4 dm; Klo 9:45; Näytt.ottaja PSM; 1. 12,3 84, ,95 7, , ,5 7, ,2 12,4 85, ,4 7, KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,5 m; Lumi 1 dm; Jää 4 dm; Klo 9:3; Näytt.ottaja PSM; 1. 12, 82, ,77 7, ,2 12, ,99 7, ,4 11,9 82, ,6 7, KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv. 22,2 m; Näk.syv. 2,4 m; Lumi 1 dm; Jää 4 dm; Klo 17:2; Näytt.ottaja PSM; 1. 12,7 87, ,3 7, , ,5 7, ,1 12, ,6 7,5 15.,2 12, ,7 7,6 2.,2 12,3 85, ,7 7, KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,5 m; Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 9:; Näytt.ottaja PSM; 1.,2 11,4 79 3,1 191 <1 6, ,2 11,9 82 1, ,3 7, KOKKOLA / SUNTI Sunti Lumi dm; Jää dm; Klo 19:1; Näytt.ottaja PSM; 1.,5 9, ,7 <1 6, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Liite 1, sivu 4/5 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *Hg *As. *Al.entero *Lämpkolif *E.coli Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/1 ml pmy/1 ml MPN/1ml KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,5 m; Lumi 1 dm; Jää 6 dm; Klo 12:45; Näytt.ottaja PSM; ,5 3,4 1,8 1,8,5,5 <,5, , 2,,66,61,6,1 <,5, KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv. 4, m; Näk.syv.,5 m; Lumi,1 dm; Jää 5 dm; Klo 12:15; Näytt.ottaja PSM; ,6 3,5 1,6 1,5,7,6 <,5, ,8 2,7,91,89,8,2 <,5, KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv. 6,4 m; Näk.syv.,5 m; Lumi 1 dm; Jää 4 dm; Klo 9:45; Näytt.ottaja PSM; 1. 2,1 1,9,84,77,15,14 <,1 <,1 <,5, ,4 1,4,81,76,15,14 <,1 <,1 <,5, KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,5 m; Lumi 1 dm; Jää 4 dm; Klo 9:3; Näytt.ottaja PSM; 1. 2,4 2,,93,87,2,19 <,1 <,1 <,5, ,1 2,6,93,85,18,18 <,1,1 <,5, KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv. 22,2 m; Näk.syv. 2,4 m; Lumi 1 dm; Jää 4 dm; Klo 17:2; Näytt.ottaja PSM; 1. 3,3 2,8 1,1 1,,35,31,2 <,1 <,5, ,4 2,5 1,1,97,32,3,2 <,1 <,5, KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,5 m; Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 9:; Näytt.ottaja PSM; 1. 3,4 3,1 1,1 1,1,3,3,2,1 <,5, ,6 2,1,97,83,18,18,1 <,1 <,5, KOKKOLA / SUNTI Sunti Lumi dm; Jää dm; Klo 19:1; Näytt.ottaja PSM; ,4 5,3,16,12 <,5, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 5/5 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin. SUPPEA LAUSUNTO Vesi oli rehevintä Trullevinniemen eteläpuolella pisteillä P ja J. Perhonjoesta tulevien vesien vaikutus oli pintavedessä selvä pisteellä X näkyen muuta merialuetta korkeampana humuspitoisuutena ja veden ruskeana värinä. Merivesi näyttää olleen tavanomaista lämpimämpää, yleensä selvästä merivedestä on mitattu talvella jonkun verran miinuksen puolella olevia lämpötiloja. Pisteen H pohjan läheiseen veteen näyttää kertyneen runsaasti sinkkiä, vaikkei kyse olekaan mistään montun pohjasta. Piste C taas on montun pohja ja sielläkin pohjan lähellä näkyy raskasmetallipitoisuuksien kohoamista. Kumpikin piste on suurteollisuusalueen vaikutusalueella. Piste E, joka on aivan suurteollisuusalueen edessä, pintavedessä näkyy aavistuksen kohonneita elohopea ja kadmiumpitoisuuksia. Jätevedenpuhdistamon vaikutus ei pisteellä I tule selvästi esiin. FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

57 Liite 4.3 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *ph *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Kok.syv. 15,5 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja psm; 1. 1,5 11,3 1 1, ,11 8, <3 6 <2 5. 1, 11, ,1 7,9 1. 9,2 1, ,12 7, ,9 11, 95 1, ,16 7, < KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 13:1; Näytt.ottaja psm; 1. 11,6 11,4 11 2, ,81 8, <5 <3 5 < ,4 11, ,8 8,2 1. 1,8 1, ,78 7, ,9 1, ,88 7, ,6 1,1 88 2, ,87 7, < KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv. 15,2 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja psm; 1. 11,9 11, 1 1, ,97 8, <5 <3 8 < ,6 11, ,97 8,1 1. 1,4 1, ,79 7, ,4 E 2, ,82 7, < KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Klo 12:3; Näytt.ottaja psm; 1. 13,3 11, 11 3,4 56 2,73 8, <5 <3 9 < ,9 1, ,88 7, ,4 1,6 97 3, ,95 7, <5 <3 8 < KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Kok.syv. 1, m; Klo 12:15; Näytt.ottaja psm; 1. 13,1 11,3 11 2, ,79 8, <5 <3 8 < ,3 1, ,79 8, 1. 1,6 1, 9 2, ,98 7, <2-2 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka *Fe *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *As. *Klorof *Al.entero *E.coli Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l mg/m3 pmy/1 ml MPN/1ml KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Kok.syv. 15,5 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja psm; 1. 12,96 <,5,78,69,2,12 <,1 <,1, ,85 <,5,73,67,2,1 <,1,1,69-2 6, KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 13:1; Näytt.ottaja psm; ,3 1,1 1,1,97,52,3 <,1 <,1, ,6 1,3 1,,8,52,23,2,2, KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv. 15,2 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja psm; KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Klo 12:3; Näytt.ottaja psm; , KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Kok.syv. 1, m; Klo 12:15; Näytt.ottaja psm; ,3 1,2 1,7 1,4 1,3,82,2,1 1, ,4 4,8 1,7 1,5 1,5,88,3 <,1 1,2-2 1 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

58 Liite 4.3 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *ph *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja psm; 1. 11,7 1,8 1 2, ,77 8, < ,5 11, ,74 8, ,3 1,9 1 3, 513 2,77 8, < KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja psm; 1. 11,8 11,9 11 2, ,95 8, < ,8 1,9 1 2, ,93 8, < KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv. 5,8 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 1:; Näytt.ottaja psm; 1. 12,6 1,9 1 4, 521 2,82 7, <5 <3 8 < ,2 11,2 1 4,1 53 2,88 7, <5 <3 7 < KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv. 3,5 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja psm; 1. 14,3 1,2 1 5, ,57 7, <5 <3 11 < ,7 1,6 1 5, ,77 7, <5 <3 11 < KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja psm; 1. 1,4 11, 98 2, ,77 8, <5 4 5 <2 5. 1,4 11, ,81 8,1 7. 1,8 1,7 97 2,3 52 2,82 8, ,3 4 5 < KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9;2; Näytt.ottaja psm; 1. 11, 11,3 1 1, ,85 8, <2 5. 1,6 11, ,87 8, 1. 9, 1,6 92 1, ,92 7, <2-2 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 4/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka *Fe *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *As. *Klorof *Al.entero *E.coli Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l mg/m3 pmy/1 ml MPN/1ml KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja psm; , 1,9 1,3 1,1,82,54,2 <,1, ,7 2,1 1,4 1,4,94,94 <,1 <,1, KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja psm; , , KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv. 5,8 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 1:; Näytt.ottaja psm; ,4 1,3 1,7 1,3 1,5,94,1 <,1 1, ,1 2, 1,5 1,2 1,3,78 <,1 <,1 1, KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv. 3,5 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja psm; , KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja psm; KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9;2; Näytt.ottaja psm; FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

59 Liite 4.3 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 5/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *ph *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv. 21,7 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:4; Näytt.ottaja psm; 1. 12,5 11,4 11 1, ,3 8, <5 <3 5 < ,8 11, ,3 8,2 1. 1, 1, ,6 7, ,2 1, ,19 7, ,6 1,2 85 1, ,18 7, < KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Kok.syv. 4,7 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:; Näytt.ottaja psm; 1. 11,5 1,8 99 2, ,77 7, < ,2 1,6 96 2, ,79 7, < KOKKOLA / SUNTI Sunti Klo 15:4; Näytt.ottaja psm; 1. 14,5 8, ,5 <1 6, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 6/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka *Fe *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *As. *Klorof *Al.entero *E.coli Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l mg/m3 pmy/1 ml MPN/1ml KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv. 21,7 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:4; Näytt.ottaja psm; ,5 <,5 1,2,8,41,25,2 <,1, ,7 1,,77,7,34,2 <,1,2,78-2 5, KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Kok.syv. 4,7 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:; Näytt.ottaja psm; ,5 1,3,39,24,8,9, ,8 1,3 1,,9,38,22,2 <,1, KOKKOLA / SUNTI Sunti Klo 15:4; Näytt.ottaja psm; FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

60 Liitteet 4.4 ja 4.5 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Sähkonj *ph *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P Suol o/oo *Klorof Syvyys (m) C ms/m mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l o/oo mg/m KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Näytt.ottaja psm/ok; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; 1. 14, , <5 7 7 <2 2,89-2 5, KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Näk.syv. 2,6 m; Näytt.ottaja psm/ok; 1. 15,4 53 8, ,9 4 7 <2 2,88-2 3, KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Näk.syv. 2,8 m; Klo 12;4; Näytt.ottaja psm/ok; 1. 14, , <5 4 7 <2 2,9-2 4, KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Näk.syv. 2,2 m; Näytt.ottaja psm/ok; 1. 12, , <2 2,87-2 6, KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Näk.syv. 2,2 m; Klo 12;27; Näytt.ottaja psm/ok; 1. 12, , <2 2,91-2 8, KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Näk.syv. 2,8 m; Klo 12;2; Näytt.ottaja psm/ok; 1. 13, , <2 2,92-2 6, KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Näk.syv. 2, m; Klo 12;9; Näytt.ottaja psm/ok; 1. 13, , <2 2,88-2 7, KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Näk.syv. 1,8 m; Klo 11;3; Näytt.ottaja psm/ok; 1. 18, , <5 <3 1 <2 2, KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Näk.syv. 1, m; Näytt.ottaja psm/ok; 1. 18, 493 7, <5 <3 14 <2 2, KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Näk.syv. 2,2 m; Näytt.ottaja psm/ok; 1. 15, , <2 2,86-2 8, KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Näk.syv. 1,2 m; Klo 11;1; Näytt.ottaja psm/ok; 1. 15, , <5 7 7 <2 2,82-2 7, KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Näk.syv. 1,8 m; Klo 13;5; Näytt.ottaja psm/ok; 1. 16, , <5 5 7 <2 2,68-2 8, KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Näk.syv. 1,2 m; Klo 11;; Näytt.ottaja psm/ok; 1. 15, , <2 2,66-2 8,8 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Sähkonj *ph *Sameus *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P Suol o/oo *Klorof Syvyys (m) C ms/m FNU mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l o/oo mg/m KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Näk.syv. 3,2 m; Klo 1:; Näytt.ottaja Alu; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 24; 1. 19, 515 7,9, <2 2,79-2 1, KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Näk.syv. 3, m; Klo 11:1; Näytt.ottaja Alu; 1. 19, 54 7,7, <2 2,72-2 3, KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Näk.syv. 3, m; Klo 11:2; Näytt.ottaja Alu; 1. 18,2 57 7,7 1, <2 2,74-2 4, KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Näk.syv. 2,4 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja Alu; 1. 19,4 49 7,7 1, <2 2,63-2 6, KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Näk.syv. 2,4 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja Alu; 1. 19, ,7 1, <2 2,61-2 7, KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:53; Näytt.ottaja Alu; 1. 2, ,8 1, <2 2,64-2 6, KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Näk.syv. 2,4 m; Klo 12:; Näytt.ottaja Alu; 1. 2, 493 7,9 1, <2 2,65-2 5, KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja Alu; 1. 21, 473 8,1 3, <2 2, KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja Alu; 1. 2,4 48 7,7 2, <2 2,57-2 9, KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja Alu; 1. 2, 492 7,9 1, <2 2,64-2 5, KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Näk.syv. 2,8 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja Alu; 1. 19,3 52 7,9, <2 2,71-2 4, KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Näk.syv. 2,5 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja Alu; 1. 19,8 49 7,7 1, <2 2,63-2 2, KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Näk.syv. 3, m; Klo 9:5; Näytt.ottaja Alu; 1. 17, ,7, <2 2,82-2 2,1 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

61 Liite 4.6 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *ph *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 2,4 m; Näytt.ottaja PSM SAR; Veden p.k. -1, m; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; 1. 14,4 8,8 86 1, ,9 7, < ,4 8, ,91 7, ,4 9, ,4 7, , 9,6 83 1, ,19 7, < KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 1,8 m; 1. 15,8 8,9 9 2, ,5 7, ,8 8, ,51 7, ,8 8, ,69 7, ,9 8, ,75 7, ,9 8,5 86 2,9 58 2,74 7, < KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Näk.syv. 1,5 m; 1. 15,6 8,8 88 2, ,5 7, < ,6 8, ,52 7, ,8 8, ,69 7, ,8 8,4 85 3, ,76 7, KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Näk.syv. 1,8 m; 1. 15,8 8,8 89 1, ,77 7, < ,8 9, ,77 7, ,8 8,5 86 2, ,77 7, < KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Kok.syv. 11,3 m; Näk.syv. 1,7 m; 1. 15,8 9,1 92 2,1 59 2,75 7, ,8 9, ,76 7, ,5 9, 91 2,4 59 2,75 7, <2-2 15,6 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka *Fe *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *As. *Al.entero *E.coli *Klorof Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/1 ml MPN/1ml mg/m KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 2,4 m; Näytt.ottaja PSM SAR; Veden p.k. -1, m; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; ,7,91,87,74,29,15,1,1, ,7 1,1,79,67,24,17,2,1,89-2 3, KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 1,8 m; ,4 3, 1,6 1,4,87,56,2 <,1 1, , 1,2 1,2 1,,84,35,2 <,1 1,5-2 4, KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Näk.syv. 1,5 m; , KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Näk.syv. 1,8 m; , KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Kok.syv. 11,3 m; Näk.syv. 1,7 m; ,3 5,4 1,8 1,6 1,3,8,2,2 1, ,5 2,6 1,4 1,2,97,43 <,1 <,1 1,4-2 4, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

62 Liite 4.6 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *ph *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Kok.syv. 9,7 m; Näk.syv. 1,5 m; 1. 15,8 9, 91 2,6 47 2,51 7, < ,8 8, ,51 7,7 9. P 8,3 E 2,7 56 2,73 7, < KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv. 4,7 m; Näk.syv. 1,5 m; 1. 16, 8,8 89 2, ,61 7, < , 8,9 91 3, ,63 7, < KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv. 5,8 m; Näk.syv. 1,3 m; 1. 15,4 9,4 94 3, ,57 7, <3 14 < ,4 9,3 94 3, ,55 7, < KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv. 3,8 m; 1. 15,3 9,4 94 6, ,26 7, ,2 9,1 91 6, ,31 7, KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv. 7,8 m; Näk.syv. 1,8 m; 1. 13,5 9,3 9 2, ,83 7, , 9, ,99 7, , 9,2 85 1, ,99 7, < KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv.,5 m; 1. 15,2 8,7 87 5, ,45 7, ,8 8, ,93 7, ,5 9,5 88 2, ,99 7, <2-2 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 4/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka *Fe *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *As. *Al.entero *E.coli *Klorof Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/1 ml MPN/1ml mg/m KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Kok.syv. 9,7 m; Näk.syv. 1,5 m; ,2 2,7 1,6 1,4,77,47 <,1 <,1 1, , 2,9 2,5 3,3 2,6,3 <,1 1,6-2 3, KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv. 4,7 m; Näk.syv. 1,5 m; , ,9-2 1, KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv. 5,8 m; Näk.syv. 1,3 m; ,2 3, 2,1 1,9,88,42 <,1 <,1 1, ,4 3, 2,1 1,9,89,41 <,1 <,1 1,1-2 8, KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv. 3,8 m; KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv. 7,8 m; Näk.syv. 1,8 m; , KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv.,5 m; ,3 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

63 Liite 4.6 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 5/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *ph *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Näk.syv. 1,9 m; 1. 15,6 9,1 91 2,1 56 2,73 7, < ,6 8, ,72 7, ,6 9, ,74 7, ,6 8, ,74 7, ,6 8,7 88 2,5 56 2,73 7, < KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Näk.syv.,5 m; 1. 15,5 8,6 86 3,3 41 2,14 7, ,5 8,4 84 4, ,46 7, < KOKKOLA / SUNTI Sunti Näytt.ottaja PSM; 1. 14,2 6, ,7 <1 6, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 6/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka *Fe *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *As. *Al.entero *E.coli *Klorof Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/1 ml MPN/1ml mg/m KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Näk.syv. 1,9 m; ,7 2,4 1,3 1,2,81,41,1 <,1 1, ,6 2,2 1,4 1,1,88,44,1 <,1 1,3-2 3, KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Näk.syv.,5 m; ,6 2,2 1,5 1,4,51,35,1 <,1, ,3 1,5 1,4 1,2,54,3 <,1 <,1 1, -2 3, KOKKOLA / SUNTI Sunti Näytt.ottaja PSM; FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

64 Liite 4.7 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Sähkonj *ph *Sameus *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P Suol o/oo *Klorof Syvyys (m) C ms/m FNU mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l o/oo mg/m KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Näk.syv. 2,7 m; Näytt.ottaja PSM/JOV; Ilm.lt. 13 C; 1. 13, ,8 1, <2 3,9-2 3, KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Näk.syv. 2,2 m; Näytt.ottaja PSM/JOV; 1. 13, ,8 1, <2 3,1-2 3, KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Näk.syv. 2,2 m; Näytt.ottaja PSM/JOV; 1. 13, 551 7,8 1, <2 3,1-2 4, KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Näk.syv. 2,4 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja PSM/JOV; 1. 13, 53 7,7 1, <2 2,88-2 5, KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Näk.syv. 2, m; Näytt.ottaja PSM/JOV; 1. 13, 522 7,7 1, <2 2,83-2 2, KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Näk.syv. 2,3 m; Näytt.ottaja PSM/JOV; 1. 13, ,8 1, <2 2,98-2 2, KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Näk.syv. 2,6 m; Näytt.ottaja PSM/JOV; 1. 13, ,8 1, <2 2,96-2 4, KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Näk.syv. 1,3 m; Klo 1:32; Näytt.ottaja PSM/JOV; 1. 13,5 55 8, 5, <3 16 <2 2, KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Näk.syv. 1,2 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja PSM/JOV; 1. 13, , 5, <2 2, KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Näk.syv. 2, m; Näytt.ottaja PSM/JOV; 1. 12, ,8 1, <2 2,99-2 4, KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Näk.syv. 3, m; Klo 13:6; Näytt.ottaja PSM/JOV; 1. 13, ,9 1, <2 3,7-2 3, KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Näk.syv. 2,5 m; Näytt.ottaja PSM/JOV; 1. 13,5 54 7,8 1, <2 2,94-2 4, KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Näk.syv. 1,6 m; Näytt.ottaja PSM/JOV; 1. 13, ,7 2, <2 2,79-2 2,7 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

65 Liite 5 Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen tulokset Kokkolan edustan pisteeltä K B (Repskär) vuonna 216. (Hertta ) pvm Syvyys T Näkös. ph Sähkönjoht. Salin. Väri Sameus Kiintoaine Happi Happi kok N NO2+3 N NH4 N PO4 P kok P a klo TOC Fe SiO2 m C m ms/m % mg/l Pt FNU mg/l kyll.% mg/l mg/l mg/l 2.5., 4, 2 4, ,6 5 2,7 35 1, , ,8 13 7,1 3 2, ,6 5 2,7 3 1, , ,6 11 2, ,7 7,6 51 2,7 3,9 1 13, ,5 9,7 6,3 2, ,5 3 7,7 53 2,8 25, , , , ,8 2,8 7,7 53 2,9 25, , ,4 6,5 5, ,5 7,8 54 2,9 25, , ,6 6, , ,9 7,8 54 2,9 25, , ,6 5,5 2, ,5 5,6 7, , , ,9 6,1 8 2,1 2.6., 6, 2,8 5, ,4 7,8 51 2, , , , , ,8 7,7 51 2,7 3 1, , , ,7 7,7 54 2,9 2, , ,6 3,7 5,1 2, ,4 7,6 57 3,1 15, , ,5 4,6 74 2,1 4.7., 6, 3 4, ,1 7,9 54 2,9 15,7,5 15 1, ,4 5,8 55, ,9 54 2,9 2,7 13 1, ,9, , ,6 97 1, ,9 5,3 1, ,6 7, ,6 9 1, ,8 43 1, , 6, 2,6 3, ,6 49 2,6 5,6 2,7 15 9, ,4 13 7,9 2 1, ,6 7,7 5 2,7 45,6 1 9, ,2 12 1, ,5 7,6 53 2,9 3,9 9 9, ,8 6 1, ,3 8,4 7, ,7 91 1, ,3 6,9 76 1,9 8.8., 1, 2,8 2, ,2 7,8 53 2,8 2,6 1,3 9 8, ,7 5,9 49 1, ,9 53 2,8 15,6 95 8, ,5 1, ,8 53 2,9 2 1,2 77 7, ,4 5,9 1, ,8 7, , ,2 12 2, , 1, 2,7 6, ,9 7, ,5 1,7 99 1, ,1 5,5 96 1, ,4 7, ,5 96 1, ,3 1, ,2 7, ,5 94 9, ,2 5,6 1, , ,9 92 9, ,6 15 1, , 8, 4 3, ,8 7,8 57 3,1 2,9 98 1, ,8 9,5 5,7 66 1, ,7 7,9 57 3, , ,5 9,2 1, ,7 7,8 57 3, , ,5 8,1 5,6 1, ,7 8,1 57 3,1 15 1,1 96 1, ,9 8,1 64 1,7 6.1., 6, 2,6 4, ,2 7,8 57 3,1 2,9 94 1, ,7 4,9 8 1, ,2 7,8 56 3, , ,9 1, ,2 7,8 56 3,1 15 1,1 94 1, ,9 4,9 1, ,2 7,8 57 3, , ,9 67 1,8 pvm Syvyys As As(liuk.) Cd Cd(liuk.) Co Co(liuk.) Cr Cr(liuk.) Cu Cu(liuk.) Pb Pb(liuk.) Ni Ni(liuk.) Zn Zn(liuk.) m ,78,72,3,2,44,41,4,2 1,1 1,1,5 2,2 1,7 6,2 5, ,77,7,3,3,51,38,1,1 1,1,9,9,4 2,5 1,5 7 5, ,98,2,2,18,5,2,2 1,7,6,5 1,6 1,8 3, ,2,2,19,3,9,8 1, ,3 1,1,1,1,26,1,2,1 1,1,9,6,4 2,2 1,7 3,6 3

66 Liite 6 UIMARANTAVESIEN LAATU Kesä 216 KOKKOLA Ranta Yleiset uimarannat (yli 1 hlöä/päivä) Näytteenottopvm Veden laatu Lämpötila ( o C) E. coli (MPN/1 ml) 1 Suolistoperäiset enterokokit (pmy/1 ml) 2 Sinilevät Laajalahden uimaranta Hyvä 17, 5 <1 ei havaittu Hyvä 16,8 <1 1 ei havaittu Hyvä 22, ei havaittu Hyvä 21, 6 4 ei havaittu Lahdenperän uimaranta Hyvä 16,8 5 1 ei havaittu Hyvä 15,9 3 <1 ei havaittu Hyvä 19, ei havaittu Hyvä 19, ei havaittu Vanhasatamanlahden uimaranta Hyvä 19, 1 <1 ei havaittu Hyvä 15,2 4 <1 ei havaittu Huono 17, 2 29 jätevettä vesistössä Hyvä 21, ei havaittu Hyvä 19, ei havaittu Öjan uimaranta, Långö Hyvä 19, <1 <1 ei havaittu Hyvä 16,1 <1 <1 ei havaittu Hyvä 2,4 <1 <1 ei havaittu Hyvä 21,1 1 <1 ei havaittu Vattajan uimaranta, Ohtakari Hyvä 14,4 2 3 ei havaittu Lohtaja Hyvä 12,6 2 <1 ei havaittu Hyvä 15,8 <1 <1 ei havaittu Hyvä 19,1 1 1 ei havaittu Pienet yleiset uimarannat (alle 1 hlöä/päivä) Palmahovi Hyvä 14,4 2 <1 ei havaittu Hyvä 2, ei havaittu Hyvä 19, ei havaittu Punakalliot Hyvä 13,6 15 <1 ei havaittu Hyvä 2,6 4 2 ei havaittu Hyvä 18, ei havaittu Valkohieta Hyvä 12,9 2 <1 ei havaittu Hyvä 18,4 <1 <1 ei havaittu Hyvä 19,5 1 1 ei havaittu Hietaperän uimaranta (Lohtaja) Hyvä 14, ei havaittu Hyvä 19,8 2 1 ei havaittu Hyvä 19,7 1 <1 ei havaittu Karhukorvenjärvi (Lohtaja) Hyvä 16, 3 <1 ei havaittu Hyvä 2, ei havaittu Hyvä 19,8 1 3 ei havaittu Ryöpäs (Ullava) Hyvä 15,3 3 <1 ei havaittu Hyvä 17,7 4 2 ei havaittu Hyvä 19, ei havaittu 1) Toimenpiderajat, E. coli: 2) Toimenpiderajat, enterokokit: Sisämaa: 1 MPN/1 ml Sisämaa: 4 pmy/1 ml Rannikko: 5 MPN/1 ml Rannikko: 2 pmy/1 ml

67 Liite 7.1 Pintaveden (1 m) keskiarvot talvella Kokkolan edustalla jaksoilla , , , 24-28, sekä vuosina Lihavoidut luvut = taustalla ainakin yksi tulos alle määritysrajan. Jakso Havaintopaikka A B C D R/R4 E H I J P T K S U V X Keskiarvo Kokonaistyppi, Keskiarvo Ammoniumtyppi, Keskiarvo Kokonaisfosfori, Keskiarvo Rauta, , Keskiarvo Nikkeli, , 1,7 3,5 3,4 4,4 8,8 2,6 2,4 3,4 4,5 2, 2, 1,7 1,5,9 1,6 2, ,8 1,5 1,3 1,7 2,9 4,4 1,6 2, 2,5 3,8 1,6 2, 1,7 1,3 1,3 2,2 2, ,8 1,1 1,7 1,6 3, 3,3 1,5 1,5 2,7 4, 1,3 1,3 1,1 1,1 1, 1,4 1, ,6 1,6 2,1 2,6 2,8 2,2 1,6 2,5 3, 1,4 1,1 1,1 1,5 1, ,8 1,8 2,5 2,5 2,7 1,2 1,9 214,9 3,1 1,1 1,6 1,1 1,7 1, 1,5 215,7 1,2 1,1 1,3 1,8 1,1 1,1 1,8,7 1, 1, 1,3 1, ,8 2, 2,5 4,3 1,3 1,4 3,5 3,6,8,9 1,1 1,1 2,1 Keskiarvo 14-16,5 1,6 1,7 1,6 1,9 2,6 1,2 1,3 2,3 3,6,8 1, 1, 1,2 1,6 Sinkki, Keskiarvo Koboltti, ,9,8 2,1 1,9 2,9 6,1 1,9 1,6 2,5 4,2 1,3 1,1,9,9,5 1, 1, ,2,6,4,8 1,4 3,1,6 1, 1,3 2,1,7 1,,8,4,3 1,1 1, ,3,3,9,8 1,4 1,7,7,7 1, 1,9,3,6,3,3,3,5, ,1,8 1,3 1,3 1,8 1,3,6 1,1 1,3,5,4,2,5, ,14,9 1,34 2, 1,15,38,98 214,17,48,83,52,97,24,54 215,15,58,57,8 1,4,45,57 1,,2,34,27,57, ,7 1,3 1,7 3,1,62,71 1,8 1,6,15,2,35,3 1,13 Keskiarvo 14-16,11,92,94 1,25 1,78,53,64 1,26 1,6,18,27,29,44,75

68 Liite 7.2 Pintaveden (1 m) keskiarvot avovesiaikaan Kokkolan edustalla jaksoilla , , , 24 28, sekä vuosina Lihavoidut luvut = taustalla ainakin yksi tulos alle määritysrajan. Jakso Havaintopaikka Avovesi A B C D R/R4 E H I J P T K S U V X Keskiarvo Kokonaistyppi, Keskiarvo Ammoniumtyppi, Keskiarvo Kokonaisfosfori, Keskiarvo a-klorofylli, ,8 5,2 7,1 8,6 11,1 12,6 9,6 8,8 12,9 14,2 7,2 7,8 5,6 4,8 4,1 8,8 8, ,4 3,4 4,3 5, 7, 8, 6,3 4,9 7,3 8,9 3,8 4,3 3,6 3,3 2,8 5,8 5, ,3 2,9 3,6 4,3 4,9 6,1 4,9 4,1 8,7 1,1 3,5 3,7 3,3 3,2 2,5 5,5 4, ,1 2,9 2,9 3,7 4,8 5, 3,7 3,6 6, 7,2 3,1 2,7 2,8 4,5 3, ,9 4,2 4,6 5,4 6,4 6,3 5,7 5,6 9, 1,4 4,1 4,1 3,5 5, ,5 3,8 3,2 3,9 4,7 4, 4, 3,5 8,1 1, 3, 2,4 2,9 3,3 4, ,9 3,9 4,7 5, 6,7 7, 6,1 4,8 9,3 14,3 3,9 3,3 3,8 6, 5, ,2 4,3 6, 6,7 5,8 6,4 7,3 8, 11,4 12,7 6,7 5,9 4,7 6,1 6,9 Keskiarvo ,9 4, 4,6 5,2 5,7 5,8 5,8 5,4 9,6 12,3 4,5 3,9 3,8 5,1 5,6 Rauta, Keskiarvo Nikkeli, ,1 1,7 2,6 2,5 3,3 4,9 3,1 2,6 3,5 3,9 1,9 2,4 1,3 1,4 1,1 1,9 2, ,1 1,9 1,7 2,1 2,3 3,4 2,9 2, 2,5 3,1 1,4 1,5 1,4 1,3 1,1 1,5 1, , 1,7 1,4 1,7 1,9 2,4 1,9 1,2 2, 2,5 1,1 1,1 1,1 1,,9 1,5 1, ,9 1,3 1,4 1,6 1,9 1,8 1,3 1,6 2,1 1, 1,1 1,1 2,2 1, , 1,4 1,9 1,7 1,7 1,1 1,5 214,9 1,1 1,5 1,2 1,3,9,9 1, ,1 2,3 1,4 1,8 1,7 2,1 1,4 1,3 1,6 216,8 2, 1,4 1,8 1,5 1,9 1,3 1,5 1,5 Keskiarvo 14-16,9 2,1 1,3 1,7 1,5 1,8 1,2 1,2 1,4 Sinkki, , 4, 7, 8, 1, 16, 1, 8, 1, 11, 6, 6, 3, 4, 3, 6, 7, ,8 5, 5,5 7,5 7,5 1,5 9,8 6,3 6,3 8,3 4,8 5,3 4, 4, 2,8 4,8 5, ,6 2,5 3,4 4,4 5,8 7,2 6,8 5, 4,8 5,2 3,8 3,4 2,8 2,2 2, 3,2 4, ,2 2,9 4,3 4,6 5,7 7,8 4,1 4,3 4,5 2,2 1,9 2, 3,4 3, ,1 3, 4,8 5,3 5,2 3,9 1,9 3, ,8 2,9 5,7 7,1 4,4 4,8 2,4 2,1 3, ,6 8, 2,7 4,3 5,2 5,3 5,9 3,5 3,5 4, ,3 5,1 4,9 7,3 5,1 4,7 5,3 3,6 14,3 5,7 Keskiarvo ,6 6,5 3,5 5,8 5,8 4,8 5,3 3,2 6,6 4,7 Koboltti, ,3,5 1,6 1,5 2,1 2,9 1,7 1,9 2,3 3, 1, 1,1,5,5,3,9 1, ,35,55,95 1,35 1,45 2,23 1,6 1,13 1,35 2,13,68,75,53,73,33,58 1, ,22,4,5,8,94 1,32,8,48 1,16 1,4,36,34,3,32,24,54, ,12,46,62,84 1,12 1,24,56,86 1,12,3,24,54,48, ,61,56,89,8 1,1,39,71 214,17,4,87,79 1,1,35,24,54 215,16,51 1,15 1,9 1,18,46,64,74 216,25,7 1,3,8 1,19,61,45,76 Keskiarvo 14-16,19,53 1,11,89 1,13,47,44,68

69 Pvm. Hav.paikka *Ca *Na *K *Fe *Mn *Cu/ms< *Al Sn *Zn/ms< *Ni/ms< *Ni,liu *Cr. *Cd/ms< *Cd, liu. *Mo. *Co. *Co, liu. *Ti. *Se. *Sb. *V. *Pb/ms< *Pb, liu. *As. *SO4 Syvyys (m) mg/l mg/l mg/l mg/l Pvm. Hav.paikka *Ca *Na *K *Fe *Mn *Cu/ms< *Al Sn *Zn/ms< *Ni/ms< *Ni,liu *Cr. *Cd/ms< *Cd, liu. *Mo. *Co. *Co, liu. *Ti. *Se. *Sb. *V. *Pb/ms< *Pb, liu. *As. *SO4 Syvyys (m) mg/l mg/l mg/l mg/l Pvm. Hav.paikka *Ca *Na *K *Fe *Mn *Cu/ms< *Al Sn *Zn/ms< *Ni/ms< *Ni,liu *Cr. *Cd/ms< *Cd, liu. *Mo. *Co. *Co, liu. *Ti. *Se. *Sb. *V. *Pb/ms< *Pb, liu. *As. *SO4 Syvyys (m) mg/l mg/l mg/l mg/l suora ,1 24 <1, 14 2,3 2,2,14,5 <,1 2,5 2,6 1,5 2,3,28,21,67,51,6 1,6 23 suora ,7 39 <1, 7, 1,6 1,3,19,2 <,1 1,,96,67 2,1,14,7,47,26 <,5 1,3 23 suora ,1 78 <1, 16 2,4 2,3,29,2 <,1,95 2, 1,7 2,9,14,9,48,31 <,5 1,1 23 Liite 8 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) KOKKOLA / SATAMA Sataman täyttöalue Klo 1:4; Näytt.ottaja PSM; suora ,9 79 <2, 52 2,5 2,5,33,21,15 1, 1,1,79 2,7,18,14,65 6,9 1,8, KOKKOLA / satama 1 Täyttöalueen ulkopuoli 1 Klo 1:15; Näytt.ottaja PSM; suora , ,4 4 <1, 16 1,6 1,6,85,6,5,29,93,76 6,1 <,1,7 1,4 1,3,36, KOKKOLA / satama2 Täyttöalueen ulkopuoli 2 Klo 11:; Näytt.ottaja PSM; suora , ,4 43 <1, 1 1,7 1,6,89,5,4,25,77,69 6,3 <,1,6 1,4,45,26 1, KOKKOLA / SATAMA Sataman täyttöalue Klo 11:4; Näytt.ottaja psm; suora ,1 42 <1, 12 2,4 2,,13,3 <,1 2,3 5, 1,5 1,9,22,19,7 1,4,1 1, KOKKOLA / satama 1 Täyttöalueen ulkopuoli 1 Klo 11;46; Näytt.ottaja psm; suora ,1 31 <1, 11 2,7 2,4,1,3,2,99 2,5 1,8 1,4,15,6,19,31 <,5 1, KOKKOLA / satama2 Täyttöalueen ulkopuoli 2 Klo 11:2; Näytt.ottaja psm; suora ,6 41 <1, 9, 1,6 1,3,16 <,1 <,1 1,1 1,1,81 1,8,13,8,19,32 <,5, KOKKOLA / SATAMA Sataman täyttöalue KOKKOLA / satama 1 Täyttöalueen ulkopuoli KOKKOLA / satama2 Täyttöalueen ulkopuoli 2 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

70 Liite 9 Kokkolan edustan merialueen pohjaeläintarkkailun tulokset vuonna 216. (Iso Tuisku 217) Yksilömäärä Paikan nimi C D H J L Näytteenottoaika Näytteenoton syvyysväli [m] 17,2 15,5 7,7 5,3 7, Seulakoko [mm] 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 Näytteiden lukumäärä Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Ryhmä ja laji yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² CNIDARIA Hydra 69,2 NEMERTEA Cyanophthalma obscura 173,1 13,81 173,1 ANNELIDA POLYCHAETA Marenzelleria 128,28 968,86 38,62 346,2 1176,47 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 692,4 27,61 449,83 553,63 519,3 MOLLUSCA GASTROPODA Valvata 34,6 34,6 Potamopyrgus antipodarum 138,41 69,2 ARTHROPODA ARACHNIDA ACARINA 34,6 CRUSTACEA OSTRACODA 276,82 173,1 138,41 276,82 Neomysis integer 34,6 Saduria entomon 34,6 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 311, ,87 27,61 173,1 Orthocladiinae 13,81 Psectrocladius 138,41 Chironomus 34,6 Chironomus plumosus t. 553,63 Cryptochironomus 34,6 Tanytarsini 27,61 69,2 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 34,6 34,6 34,6 Summa 256, ,7 282, , ,16 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) Biomassa Paikan nimi C D H J L Näytteenottoaika Näytteenoton syvyysväli [m] 17,2 15,5 7,7 5,3 7, Seulakoko [mm] 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 Näytteiden lukumäärä Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Ryhmä ja laji g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² CNIDARIA Hydra,38 NEMERTEA Cyanophthalma obscura,173,52,9 ANNELIDA POLYCHAETA Marenzelleria 12,97 4,118 1,696,263 3,412 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 3,225,969 2,699,135 2,183 MOLLUSCA GASTROPODA GASTROPODA,125,121 ARTHROPODA ARACHNIDA ACARINA,1 CRUSTACEA CRUSTACEA 6,851 OSTRACODA,138,21,35,42 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 3,156 18,616,419,564 Ceratopogonidae Ceratopogonidae,24,31,14 Summa 19,426 12,131 23,121 1,62 6,384

71 Liite 1 (1/2) Elohopean, kadmiumin ja nikkelin kokonaispitoisuudet eri havaintopaikoilla Kokkolan edustan merialueella vuonna 216. Määritysrajan alle olevat pitoisuudet on puolitettu.,3 Elohopea/ 1 m Määritysraja,5,3 Elohopea/ -1 m Määritysraja,5,25,25,2,2,15,15,1,1,5,5 A C D R4 E H I J P K S U X A C D R4 E H I J P K S U X,16,14 Kadmium/ 1 m Ka Määritysraja,1,17,15,13 Kadmium/ -1 m Ka Määritysraja,1,12,11,1,9,8,7,6,5,4,3,2,1 A C D R4 E H I J P K S U X -,1 A C D R4 E H I J P K S U X 7 6 Nikkeli/ 1 m Ka 7 6 Nikkeli/ -1 m Ka A C D R4 E H I J P K S U X A C D R4 E H I J P K S U X

72 Liite 1 (2/2) Sinkin, koboltin ja Arseenin kokonaispitoisuudet eri havaintopaikoilla Kokkolan edustan merialueella vuonna Ka Sinkki/ 1 m Sinkki/ -1 m Ka A C D R4 E H I J P K S U X A C D R4 E H I J P K S U X 4 Koboltti/ 1 m Ka 4 8 Koboltti/ -1 m Ka 3,5 3, ,5 2, ,5 1,5 1 1,5,5 A C D R4 E H I J P K S U X A C D R4 E H I J P K S U X 2,7 Arseeni/ 1 m Ka 2,7 Arseeni/ -1 m Ka 2,4 2,4 2,1 2,1 1,8 1,8 1,5 1,5 1,2 1,2,9,9,6,6,3,3 A C D R4 E H I J P K S U X A C D R4 E H I J P K S U X

73 Liite 11 (1/2) :25 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VES.SUOJ Espoo Peltoniemi Virpi PL265,Hatanpäänkatu 3 B 3311 TAMPERE ANALYYSITULOKSIA Tämä testausseloste korvaa päivätyn selosteen Tässä testauselosteessa menetelmän 53M tulokset ovat muuttuneet. Aikaisemmin toimitettu seloste on mitätöitävä TILAUSNUMERO: VIITE: 4411 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ MÄÄRITYKSIÄ 11t P H Mt Gt Labtium Oy Marjo Lauren Asiantuntija Labtium Oy Tekniikantie ESPOO Puh Kansilehti /4 Labtium Oy MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: Raportointipäivä: :25 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 11t Näytteen kuivaus <4 C:ssa 48 Jauhatus akaattijauhinastiassa 27 SEM-AVS-uutto SEM-AVS-uutto: 5-1g märkää sedimenttiä uutettiin 5ml 1M HCl. 27P SEM-AVS-määritys ICP-OES-tekniikalla HCL-uutteesta määritettiin ICP-OES:lla As, Cd, Cr, Cu, Fe, Mn, Ni, Pb ja Zn. Rikki määritettiin adsorptioliuoksesta. Määritykset on tehty kahtena rinnakkaismäärityksenä ja tuloksena on ilmoitettu näiden rinnakkaismääritysten keskiarvo. Tulokset ovat mg/kg kuiva-ainetta (dw) kohti. 53 Typpihappoliuotus mikroaaltouunissa, EPA351 Typpihappoliuotus tehtiin kuivatusta näytteestä, joten tulokset ovat kuiva-ainetta (dw) kohti. + 53P Monialkuainemääritys ICP-OES-tekniikalla + 53Mt Monialkuainemääritys ICP-MS-tekniikalla 53H Elohopean määritys AFS-tekniikalla. 814Gt Kosteuden tai kuiva-aineen määritys gravimetrisesti 91 Tilauksen kirjaus ja käsittelymaksu + 53P=+ 53Pp Info /4

74 Havaintopiste (lisätty ): C (Perandö) D (vaihettumisvyöhyke) E (KIP eteläisen edusta) H (KIP pohjoisen edusta) U (Rummelgrund) X (Trullöfjärden) Liite 11 (2/2) Labtium Oy Laboratorion Tilaajan As Cd Co Cr Cu Ni Pb S Zn näytetunnus näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 27P 27P 27P 27P 27P 27P 27P 27P 27P Määritysraja Mittausepävarmuus 3 % 15 % 1 % 15 % 4 % 1 % 15 % 1 % 15 % L / L / L / L / L / L / Havaintopiste (lisätty ): C (Perandö) D (vaihettumisvyöhyke) E (KIP eteläisen edusta) H (KIP pohjoisen edusta) U (Rummelgrund) X (Trullöfjärden) Labtium Oy Laboratorion Tilaajan näytetunnus näytetunnus Määritysraja Mittausepävarmuus L /24561 L /24562 L /24563 L /24564 L /24565 L /24566 Hg As Cd Co Cr Cu Fe Mn Ni Pb Zn Kuiva-aine H2OXmg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg % % 53H + 53Mt + 53Mt + 53Mt + 53Mt + 53Mt + 53Mt + 53Mt + 53Mt + 53Mt + 53Mt 814Gt 814Gt % 2 % 25 % 25 % 25 % 1 % 2 % 3 % 2 % 2 % 1 % < < < < < < Tulokset 12264

75