Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 2017

Transkriptio

1 Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset Marjut Mykrä Pietarsaari

2

3 SISÄLLYS. ARKKAILUN PRUS.... ARKKAILUN SUORIUS.... AUSAIDO.... KUORMIUS.... Jätevesikuormitus.... Muu kuormitus.... ULOKS JA NIIDN ARKASLU.... Yleistä.... Veden laatu vuonna alvi Avovesiaika Meriveden metallipitoisuudet vuonna.... Vedenlaadun vertailu jakson tuloksiin.... Kokkolan sataman metallimääritykset vuonna.... KOKKOLAN DUSAN KOLOGINN LUOKIUS.... POJALÄIM VUONNA (ISO-UISKU ).... Aineisto ja menetelmät.... ulokset arkkailualueen lajisto Vuosittaisen seurannan havaintopaikat Laajennetun seurannan havaintopaikat kologinen luokittelu pohjaeläinindeksien perusteella.... IIVISLMÄ... VII... LII... Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB PIARSAARI JAKOBSAD ;

4 KOKKOLAN DUSAN YISARKKAILUN ULOKS. ARKKAILUN PRUS Kokkolan edustan merialuetta kuormittavat Kokkolan kaupungin asumisjätevedet (Kokkolan Vesi), KIP pohjoisella alueella Boliden Kokkola Oy:n (sinkkitehdas + rikkihappotehtaan jätevedet), Freeport Cobalt Oy:n ja Kokkolan nergia Oy:n sekä KIP eteläisellä alueella Boliden Kokkola Oy:n (rikkihappotehtaan jäähdytysvedet), CABB Oy:n, Yara Suomi Oy:n, Yara Phosphates Oy:n, RA Chemicals urope Oy:n ja Oy Woikoski Ab:n (liittynyt yhteistarkkailuun..) jäte-/jäähdytysvedet sekä Kokkolan Satama Oy:n hulevedet (taulukot ja ). Kaupungin puhdistetut asumisjätevedet johdetaan opeakivenlahteen ja KIP pohjoisen ja KIP eteläisen puhdistetut teollisuusjätevedet Ykspihlajanlahteen. Purkupaikat on merkitty karttaan (kuva ). Vesistön tarkkailuvelvoitteet ilmenevät taulukosta. arkkailua toteutetaan yhteistarkkailuna. Jaksolla tarkkailussa noudatetaan.. päivättyä ohjelmaa (Mykrä & Aaltonen ), jonka telä-pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt päätöksellään.. (Dnro POLY//./) ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (kalatalouspalvelut) päätöksellään.. (Dnro VARLY///). Vuosien yhteistarkkailutuloksista on vuonna valmistunut laaja yhteenvetoraportti (Mykrä & Aaltonen ), jossa tarkastellaan myös aiempien vuosien vedenlaatuaineistoja. ässä raportissa esitetään vuoden tarkkailun tulokset. Kuva. Kokkolan edustan merialue, kuormittajat ja näytteenottopisteet. Kokkolan suurteollisuusalue ja opeakivenlahti:. Kokkolan vesi, jätevedenpuhdistamo,. KIP pohjoinen ja. KIP eteläinen. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / ja Liikenneviraston merikarttatietokannan / aineistoa.

5 aulukko. Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien lupapäätökset ja niissä määrätyt luparajat vuonna. (taulukko jatkuu seuraavalle sivulle) Luvanhaltijat Päätös (antopäivä) Lupamääräykset ja -rajat Kokkolan Vesi arkkailumääräykset: LSY // (..) BOD (AU) mg/l % VO // (..) CODCr mg/l % KO // (..) Fosfori, mg/l % SAVI // (..) yppi - (tavoite > %) Vesistö- ja kalataloustarkkailu. Päästötarkkailuun on sisällytettävä tarpeellisin osin ympäristönsuojeluasetuksen liitteen (VnA / ) ja VnA / mukaisten aineiden seuranta. Kokkolan Satama Oy Kantasataman toiminnot LSSAVI//./ (..) ulee osallistua merialueen yhteistarkkailuun (vesistöja kalatalous). opeakiven sataman toiminnot LSSAVI//./ (..) ulee osallistua merialueen yhteistarkkailuun (vesistöja kalatalous). Syväsataman toiminnot LSSAVI//./ (..) ulee osallistua merialueen yhteistarkkailuun (vesistöja kalatalous). Syväsataman läjitysallas LSSAVI//./ (..) Mereen johdettavan suotoveden vaikutuksia tulee tarkkailla. ulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun. KIP eteläinen alue Selkeytys- ja jäähdytysvesiallas Boliden Kokkola Oy:n (rikkihappotehdas), RA Chemicals urope Oy:n, Yara Suomi Oy:n ja Yara Phosphates Oy:n yhteinen tarkkailuvelvoite mereen johdettavalle jätevedelle. Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehdas (jäähdytys- ja hulevedet) LSSAVI //(..) VO nro. // LSSAVI // (..) RA Chemicals urope Oy LSSAVI // (..) VO // Yara Suomi Oy LSSAVI // (..) VO // Yara Phosphates Oy LSSAVI // (..) VO // määrä, kiintoaine, kok-p, kok-n, p ja lämpötila (ei yleisiä luparajoja) arkkailtava mereen johdettavan veden Cd-, As- ja gpitoisuutta neljä kertaa vuoden sisällä uuden jätevesijärjestelyn käyttöönotosta, valvontaviranomainen päättää tämän jälkeen jatkosta. ulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun (vesistö), tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. i luparajoja; ulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun (vesistö), tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. i luparajoja; ulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun (vesistö), tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. i luparajoja; ulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun (vesistö), tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. CABB Oy Biol. help. haj. liuottim. t/a t/kk Luparajat selkeytys- ja jäähdytysvesialtaaseen LSU Y - (..) OC (muut) < t/a arkkailtava mereen johdettavan veden määrää, lämpötilaa ja OC-pitoisuutta (ei luparajoja) sekä jätevesien pitkäaikaistoksisia vaikutuksia merialueella. ulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun, tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Oy Woikoski Ab LSSAVI// (..) Jätevesimäärä selkeytys- ja jäähdytysvesialtaaseen: m /vk; arkkailtava yhteisesti muiden altaaseen jätevesiä johtavien laitosten kanssa mereen johdettavan jäteveden määrää ja p:ta. ulee osallistua omalla osuudellaan Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuun. Jatkuu seuraavalle sivulle

6 Jatkuu edelliseltä sivulta Luvanhaltijat Päätös (antopäivä) Lupamääräykset ja -rajat KIP pohjoinen alue/ yhteinen purkuputki Boliden Kokkola Oy Luparajat mereen (käsittäen sinkki- ja rikkihappotehtaan sekä Freeport Cobalt Oy:n jätevedet ja Kokkolan nergia Oy:n jäähdytysvedet) Freeport Cobalt Oy Luparajat sekoitusaltaaseen: Kokkolan nergia Oy (jäähdytysvedet) LSY // VO // LSY--Y- (..) VO ///.. KO ///.. // (..) LSY--Y-/.. VO ///.. KO ///.. LSSAVI// (..) LSY // yppi t/a, t/kk Sinkki t/a kg/kk Kupari (tavoitearvo) kg/a, kg/kk Arseeni kg/a, kg/kk Koboltti t/a kg/kk Nikkeli t/a kg/kk Kadmium kg/a, kg/kk lohopea kg/a, kg/kk lohopea (liukoinen) μg/l Kadmium (liukoinen) μg/l arkkailtava saostusaltaista mereen johdettavan jäteveden toksisuutta ja selvitettävä mahdollisuudet tarkkailla mereen johdettavan jäteveden pitkäaikaistoksisuutta. Osallistuttava vesistön tilaa koskeviin yhteistarkkailuihin, tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Co + Ni t/a kg/kk Cu kg/a kg/kk Cu (tavoitearvo) kg/a kg/kk Cd kg/a kg/a Cd (tavoitearvo) kg/a kg/kk As kg/a, kg/kk As (tavoitearvo) kg/a kg/kk Zn, kg/a kg/kk g kg/a, kg/kk Kok-N t/a, t/kk ulee osallistua merialueen yhteistarkkailuun (vesistöja kalatalous). Osallistuttava Kokkolan edustan merialueen tilaa koskevaan yhteistarkkailuun.. ARKKAILUN SUORIUS arkkailua on koordinoinut ja raportoinut vuodesta lähtien Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Yhteistyökumppanina oli vuoteen asti Vaasan kaupungin ympäristölaboratorio. arkkailujaksoilla sekä yhteistyökumppanina näytteenoton ja analysoinnin osalta on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) ampereelta. Vuodesta alkaen KVVY on toteuttanut näytteenoton yhteistyössä BotniaLab Oy:n kanssa. Vuoden alusta lähtien BotniaLab on ollut osa KVVY utkimuspalvelu Oy:tä. Vuosittaisen pohjaeläinselvityksen on tehnyt vuosina Curt Nyman. Vuonna alkaneella tarkkailujaksolla pohjaeläinselvityksistä vastaa KVVY. Pohjaeläinselvitysten tuloksista on laadittu vuosien yhteenveto (Nyman ). Vuonna tehtiin makroleväselvitys, jonka raportointi on vielä kesken. ulokset esitetään vuoden yhteenvedossa. dellinen makroleväselvitys on raportoitu vuoden vuosiyhteenvedossa. Vuonna tutkittiin myös makroleväpeittävyyden ja vedenlaadun välistä riippuvuutta (Styrman, Ratia & Kalliollinna ). Kokkolan edustan sedimenttien metallipitoisuuksia sekä metallien biosaatavia osuuksia (SM-AVS-uutto) on selvitetty viimeksi vuonna (Mykrä ). Seuraavan kerran sedimentin metallipitoisuuksia kartoitetaan vuonna. Vuonna tutkittu sedimenttien ekotoksisuus (Järvistö ym. ) on referoitu vuoden raportissa. Vuonna tehty Chironomus-toukkien epämuodostumien kartoitus (tarkkailupiste ) on raportoitu erikseen (Anttila-uhtinen ). deltävän tarkkailujakson ( ) kalataloustarkkailuun sisältyneet vuoden koekalastusten ja kalataloustiedustelun tulokset (Kivinen & olsti ) on referoitu vuoden yhteenvedossa. Seuraa-

7 vat koekalastukset ja siian poikasnuottaukset tehdään vuonna. Kalastustiedustelu koskien vuotta toteutetaan vuonna.. AUSAIDO Kokkolan edustan merialueen näytteenottoajankodat ja tehdyt analyysit on esitetty liitteessä ja näytteenottopisteet liitteessä ja kuvassa. arkkailussa on mukana meripistettä ja Kaupunginsalmen eli Suntin havaintopiste. Jakson ohjelmasta poistettu Perhonjoen vaikutusalueella sijaitseva piste otettiin takaisin ohjelmaan vuonna. avaintopaikkojen B (Repskär) ja Perhonjoki (Kauko) tulokset on saatu käyttöön Suomen ympäristökeskuksen ertta-tietojärjestelmästä (a ja b). Kokkolan Korplaxin sadeasema on lopettanut toimintansa vuoden lopulla. Vuoden alusta alkaen Korplaxin tilalla on aloittanut havaintoasema Kokkolan ollihaka. Vuonna kokonaissadanta Kokkolan ollihaassa oli mm, mikä on lähellä pitkän ajan keskiarvoa ( mm), ja edellisvuotta ( mm) hieman pienempi. Vuoden keskilämpötila (, C) oli Kruunupyyssä edellisvuotta puoli astetta alhaisempi ja lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa (, C). ankarissa vuoden keskilämpötila oli, C. Perhonjoen keskivirtaama (, m/s) laski hieman edellisvuodesta, mutta oli edelleen pitkänjakson keskiarvoa ( :, m/s) suurempi. alvi / ja alkukevät olivat vertailujaksoa lauhempia mutta loppukevät sekä kesä normaalia viileämpiä. Alkusyksyn lämpötilat vastasivat keskimääräistä, loppusyksy ja alkutalvi olivat lauhempia. Kokkolan ankarissa oli alkukesää lukuun ottamatta koko vuoden lämpimämpää kuin Kruunupyyssä (kuva ). ammi-helmikuussa satoi keskimääräistä vähemmän. Myös loppukevät ja alkukesä olivat hieman normaalia kuivempia. uhtikuu oli puolestaan selvästi normaalia sateisempaa. Myös lokakuussa satoi normaalia enemmän. Muina kuukausina sademäärät olivat melko lähellä normaalia (kuva ). Sadanta Lämpötila Kruunupyy C ankar mm Kruunupyy - ollihaka mm Korplax I II III IV V VI VII VIII I I II ka. I II III IV V VI Kuukausi VII VIII I I II summa Kuukausi Kuva. Kuukausikeskilämpötila Kruunupyyssä ja ankarissa vuonna ja pitkän aikavälin keskiarvot ( ) (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu ). Kuva. Kuukausisadanta vuonna ja pitkän aikavälin keskiarvot Korplaxissa ( ) (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu ). aulukko. Jäätyminen ja jäänlähdön ajankohdat sekä jääpäivien lukumäärä Kokkolan edustalla talvella (A = ensijäätyminen, B = pysyvän jääpeitteen muodostuminen, C = pysyvän jääpeitteen päättyminen, D = jään lopullinen katoaminen, = todellisten jääpäivien lukumäärä) sekä vertailu vuosien jäätietoihin (M = jääpäivien lukumäärän keskiarvo, min = pienin ja max = suurin jaksolla ) (Seinä & Peltola, Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu ) Paikka alvi Ykspihlaja, satama ungerberg A.... B.... C.... D.... Repskär ankar Min M Max....

8 Pysyvä jääpeite muodostui talvella Kokkolan edustalla satamaa lukuun ottamatta selvästi normaalia myöhemmin. Satamassa todettiin pysyvä jääpeite joulukuun puolessa välissä ja ungerbergissä, noin puoli kilometriä satama-alueelta, vasta tammikuun lopussa. Repskärissä ja ankarissa pysyvä jääpeite muodostui helmikuun alussa (taulukko ). Pysyvä jääpeitteisyys loppui satamassa ja sen läheisyydessä huhtikuun puolessa välissä ja ulompana jo maaliskuun lopussa, kun pitkän ajan vertailujaksolla pysyvän jääpeitteen päättyminen ajoittuu toukokuun alkuun. Jääpeitteinen aika oli vertailujakson talviin verrattuna huomattavasti lyhempi, kuitenkin Sataman lähistöllä edellisvuotta pidempi. Uloimmilta pisteiltä (ankar -W, -W ja -W) ei ole tietoja talvelta (Ilmatieteenlaitos/ Jääpalvelu ). Perhonjoen virtaama oli tammi-helmikuussa hieman keskimääräistä vähäisempää, mutta lopputalvesta ja alkukeväästä virtaama kasvoi keskimääräistä suuremmaksi (kuva ). Virtaaman keväthuippu saavutettiin toukokuussa ( m /s) ja se oli edellisvuotta ( m /s) hieman suurempi. Keskimääräistä kuivempi kesä-heinäkuu näkyi myös Perhonjoen normaalia pienempinä virtaamina. lokuussa keskimääräinen virtaama oli kuitenkin yli kaksinkertainen vertailujaksoon nähden, ja virtaamat pysyivät koko syksyn normaalia suurempina. Joulukuussa virtaamat laskivat takaisin keskimääräiselle tasolle. Vuonna meriveden pinnankorkeudessa esiintyi paljon vaihtelua. Meriveden pinta kävi alhaisimmillaan (- cm) helmikuun puolessa välissä sekä jälleen toukokuun alkupuolella, tämän jälkeen se nousi kesäkuun loppuun asti. einä-syyskuussa meriveden pinta oli - ja + välillä ja suuntaus laskeva. Loppuvuotta kohti meriveden pinnankorkeus nousi jälleen ollen korkeimmillaan joulukuun puolivälissä + cm (kuva ). m /s Perhonjoen virtaama - I II III IV V VI VII VIII I I II ka. Kuukausi Kuva. Perhonjoen kuukausikeskivirtaamat Kaitforsissa vuonna. (ertta-tietojärjestelmä a) cm I III Merenpinnan korkeus IV I II III IV VII I V VI VII VIII I I II II Kuukausi Kuva. Meriveden korkeuden vaihtelut (MW) Pietarsaaren satamassa. (Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut ) VIII I. KUORMIUS. Jätevesikuormitus Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien (luku ja taulukko ) kuormitustarkkailuista on raportoitu erikseen. Merialueelle johdettu jätevesikuormitus vuonna sekä vertailu aikaisempien vuosien jätevesien kokonaiskuormituksiin on esitetty taulukossa ja vuonna voimassa olleet luparajat taulukossa. Kuormituksen vaihteluita on havainnollistettu kuvissa ja. eollisuudesta tuleva kuormitus, etenkin metallikuormitus, on vähentynyt -lukujen taitteesta lähtien. Rauta-, sinkki- ja nikkelikuormitus on vähentynyt vielä -luvulta -luvulle tultaessa. Myös kupari-, kadmium- ja elohopeakuormitus on laskenut -luvun tasosta, mutta satunnaisia kuormituspiikkejä on ollut havaittavissa vielä -luvulla (kuva ) (Kalliolinna & Aaltonen, Mykrä & Aaltonen ). Rauta-, kupari-, koboltti- ja nikkelipitoisuudet on mitattu ainoastaan pisteestä KIP pohjoinen. Vuodesta alkaen on KIP eteläisen alueen g, As, Cd ja Zn-kuormitus mereen laskennallinen ja perustuu kokonaisvirtaamaan sekä erillisnäytteiden ( kpl) pitoisuuksiin.

9 Rautakuormitus - Kip pohjoinen alue Sinkkikuormitus - Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue kg/d,,,,,,,, Kuparikuormitus - Kip pohjoinen alue,,,,,,,,, Arseenikuormitus - Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue,,,, kg/d Kobolttikuormitus - Kip pohjoinen alue kg/d Nikkelikuormitus - Kip pohjoinen alue, lohopeakuormitus - Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue, Kadmiumkuormitus - Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue,,,,,,,,,,,, Kuva. Kokkolan edustan merialueen jätevesien metallikuormitus vuosina (KIP eteläinen alue ja KIP pohjoinen alue, ks. taulukko ). Jätevesien kokonaismäärä sekä ravinne- ja kiintoainekuormituksen kehittyminen -luvulta lähtien on esitetty kuvassa. Orgaanisen hiilen (OC) kuormitus on mitattu vain KIP eteläisen alueen jätevedestä. Vuonna Kokkolan edustan merialueelle laskevien jätevesien kokonaismäärä, eli Kokkolan Veden ja teollisuuslaitosten yhteenlaskettujen jätevesien määrä, laski edelleen ja oli hieman edellisen tarkkailun -vuotisjakson keskiarvoa suurempi ( : m /d). OC-kuorma oli % ja typpikuorma % suurempi kuin jaksolla. Fosforikuorma oli % pienempi. Vuoteen verrattuna kuormitus kasvoi BOD:n ja hieman myös typen osalta. Muiden mainittujen muuttujien osalta kuormitus laski hieman edellisvuodesta.

10 Kokkolan Veden uusi jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön syksyllä ja prosessit käynnistyivät hyvin, mikä näkyi vuoden kiintoaine-, fosfori ja BOD-kuormituksissa (kuva ). Vuoden korkea fosfori- ja kiintoainekuormitus vuoteen verrattuna johtui Pohjanmaan Biokaasu Oy laitoksen käyttöönotosta. Vuonna BOD-kuorma oli yli, kertainen edelliseen vuoteen. yppi- ja kiintoainepitoisuudet olivat suunnilleen edellisvuosien tasolla ja fosforikuormitus laski %. Jätevedenpuhdistamo täytti kaikki ympäristöluvassa edellytetyt pitoisuusraja-arvot sekä reduktiolle asetetut rajat. ypen osalta jätevesiasetuksen mukaista tavoitteellista vähenemää ei saavutettu. Metallipitoisuuksille ei ole luvassa annettu raja-arvoja (Sillanpää & Aaltonen ). KIP pohjoisen (Freeport Cobalt Oy + Boliden Kokkola Oy + Kokkolan nergia Oy) jätevesien käsittely toimi hyvin ja lupaehdot (taulukko ) saavutettiin kaikilta osin vuonna. KIP eteläisen alueen jätevesille on annettu laitoskohtaiset luparajat sekoitusaltaaseen johdettaville jätevesille. Sekoitusaltaasta mereen johdettavalle jätevedelle (=ylivuotokynnys) on määrätty yhteinen tarkkailuvelvoite. aulukossa ja kuvissa ja esitetyt kuormitustiedot ovat ylivuotokynnyksen viikkonäytteiden tuloksista, poikkeuksena metallit, jotka laskettu kuuden erillisen viikkokeruunäytteen keskiarvon perusteella. Ympäristölupiin perustuvaa metallien tarkkailuvelvollisuutta ei alueen laitoksilla ole. Alueella sijaitsevan Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaan vedet johdetaan nykyisin puhdistettavaksi KIP pohjoisen alueella. Jäähdytysvedet johdetaan edelleen KIP eteläisen altaaseen. m /d Jätevesimäärä - Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue Kokkolan vesi kg/d BOD - kuormitus - Kokkolan vesi kg/d Fosforikuormitus - Kokkolan vesi Kip eteläinen alue kg/d yppikuormitus - Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue Kokkolan vesi Kiintoainekuormitus - Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue Kokkolan vesi kg/d OC - kuormitus - Kip eteläinen alue Kuva. Kokkolan edustan merialueen jätevesikuormitus vuosina (KIP eteläinen alue ja KIP pohjoinen alue, ks. taulukko ).

11 Kokkolan edustan merialueen jätevesikuormitus vuonna ja vertailu vuosien kokonaiskuormituksiin. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä COD kg/d BOD kg/d,,,,,, Fosfori kg/d yppi Kiintoaine kg/d kg/d OC kg/d Fe kg/d,,,,,,,, Zn kg/d,,,,,, Cu kg/d,,,,,,, As kg/d,,,,,, Co kg/d Yhteensä,,,,, Yhteensä,,,,, Yhteensä,,,,, Yhteensä,,,,, Yhteensä,,,,, Yhteensä,,,,, Yhteensä,,,,, Yhteensä,,,,, Yhteensä, +,,,, Yhteensä, +,,,, Yhteensä, + +,+,,+, Yhteensä, + +,+,,+, Yhteensä, ++ +,+,,+, + = luvussa ei ole Kip eteläisen alueen kuormitusta. ++ = luvussa ei ole Kip eteläisen alueen eikä Boliden ym:n kuormituksia. * KIP eteläisen alueen g, As, Cd ja Zn-kuormitus mereen on vuodesta alkaen laskennallinen ja perustuu kokonaisvirtaamaan sekä erillisnäytteiden pitoisuuksiin (ka.) *** Kokkolan Veden opeakivenlahden puhdistamon Zn, Ni, Cd ja g -kuormitus mereen on huomioitu vuodesta alkaen m /d Jätevettä Vuosi ***Kokkolan vesi *Kip eteläinen alue **Kip pohjoinen alue Yhteensä Kuormittaja *Kip eteläinen alue = CABB Oy, RA Chemicals urope Oy, Yara Suomi Oy, Yara Phosphates Oy ja vuoteen asti Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaan jäähdytysvedet **Kip pohjoinen = sisältää Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ja rikkihappotehtaan jätevedet, Freeport Cobalt Oy:n ja Kokkolan nergia Oy:n vedet aulukko.,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Ni kg/d,,,,,,,,,,,+,+,+,,,,,,,, Cd kg/d,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, g kg/d

12 . Muu kuormitus Perhonjoki (F = km ) laskee kaakosta Kokkolan edustan rullöfjärdenille ja Kaupunginsalmi eli Sunti (Vikströmsbäcken F =, km ) laskee kaupungin keskustan kautta Kaustarinlahdelle (kuva ). Kokkolan edustan merialueen fosfori- ja rautakuormituksesta valtaosa tulee Perhonjoesta. Myös sinkki- ja nikkelikuormituksista selvästi suurempi osa tulee Perhonjoesta. yppikuormituksesta noin kolme neljäsosaa tulee Perhonjoesta ja neljäsosa tulee jätevesistä. Kuvassa on esitetty Perhonjoen keskivirtaama ja verrattu joen ravinne- ja metallivirtaamia teollisuudesta tulevaan kuormitukseen vuosina. Ravinne- ja metallikuormituksien suuret vuosivaihtelut johtuvat ennen kaikkea Perhonjoen virtaamavaihteluista. Vuonna Perhonjoen keskivirtaama oli m /s, mikä oli noin % suurempi kuin pitkän aikavälin keskiarvo (kuva ). telä-pohjanmaan LY-keskuksen analyysitulosten (Kauko) ja Kaitforsin virtaamien perusteella lasketut Perhonjoen ainevirtaamat (P, N, Fe, Zn ja Ni) on esitetty liitteissä. ja.. Perhonjoen fosforivirtaama ( tonnia) ja typpivirtaama ( tonnia) olivat edellisvuotta hieman pienempiä (liite.). m /s Perhonjoen keskivirtaama - - t/vuosi Fosforikuormitus - Jätevedet Perhonjoki t/vuosi yppikuormitus - Jätevedet Perhonjoki t/vuosi Rautakuormitus - Jätevedet Perhonjoki Sinkkikuormitus - Nikkelikuormitus - t/vuosi Jätevedet Perhonjoki t/vuosi Jätevedet Perhonjoki Kuva. Perhonjoen kuukausikeskivirtaamat (Kaitforsin voimalaitos) ja jätevesien sekä Perhonjoen kuormitus vuosina (Ni ja Zn puuttuvat vuodelta ). (Perhonjoen aineisto: ertta-tietojärjestelmä a)

13 . ULOKS JA NIIDN ARKASLU. Yleistä alvella virtauksia synnyttävät pääasiassa vedenkorkeuden vaihtelut. Jääpeitteisenä aikana syvyyssuuntainen sekoittuminen on pientä ja makea jokivesi ja jätevedet erottuvat erillisenä kerroksena heti jään alla vielä usean kilometrin päässä purkualueista. Avovesiaikaan pääasiallisin virtausten aiheuttaja on tuuli. Virtauksen suunta riippuu tuulen suunnasta: lännen- ja etelänpuoleisilla tuulilla virtaus on lännestä itään ja pohjoistuulilla idästä länteen. Kokkolan edustan merialue on avoin, joten sekoittumisolosuhteet ovat avovesiaikana melko hyvät. Perhonjoen vedet kulkeutuvat jäättömänä aikana pääasiassa itään. Jääpeitteisenä aikana virtausta on myös pohjoiseen ja länteen (Lauri ). Kokkolan edustan vedenlaadun seuranta koostuu yhdestä talven ja viidestä avovesikauden näytteenottokierroksesta. Näytteenottoajankohdat ovat liitteissä ja... Analyysit on tehty Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n (nyk. KVVY utkimuspalvelu Oy) laboratoriossa (, määritysmenetelmät liitteessä.). Merialueen vedenlaatuparametrien tarkat tulokset (lämpötila, happi, sameus, sähkönjohtavuus, p, väri, ravinteet ja suolapitoisuus) sekä metallipitoisuudet ovat taulukoituna aikajärjestyksessä liitteissä.... Veden laatu vuonna... alvi Näytteenotto-olosuhteet alven näytteenotto oli.., jolloin jään paksuudeksi mitattiin näytteenottopisteestä riippuen,, m (liite.). Uloimmalta pisteeltä A ei heikon jään vuoksi saatu talvinäytettä. Meriveden pinnankorkeus vaihteli näytteenottoa edeltävän kymmenen päivän sisällä tasolla - + cm. Näytteenottopäivänä pinnankorkeus oli - cm (kuva ). Jäte- ja jokivesien leviämisalueet Jäte- ja jokivedet kulkeutuvat merivettä kevyempinä erillisenä kerroksena heti jään alla ja siten pintaveden laatu poikkeaa normaalitalvina muun vesipatsaan vedenlaadusta. Kohonneet kokonaistyppi- ja ammoniumtyppi- sekä metallipitoisuudet (Ni, Zn ja Co) kuvastavat jätevesien vaikutusta. Perhonjoen vaikutusalueella pintavesi on makeampaa, ruskeampaa, happamampaa ja rautapitoisempaa kuin syvempi merivesi. Maaliskuun analyysitulosten perusteella arvioidut jäte- ja jokivesien leviämisalueet on esitetty kuvassa. Vuoden talvinäytteet saatiin otettua jään päältä kuten edeltävänä vuonna. Jätevesien vaikutukset näkyivät kuitenkin edellisvuotta vähäisempinä. KIP pohjoisen alueen edustalla () typen pitoisuus oli jään alla koholla (kok-n: ). Myös Kaustarinlahdella (P) oli typpipitoisuus ( ) koholla. Ammoniumtyppipitoisuuksien perusteella kaupungin puhdistamon vesiä on saattanut kulkeutua Kaustarinlahdelle. Kokkolan edustan virtausmallin mukaan talvella Kaustarinlahden veden vaihtuvuus on pientä, minkä vuoksi jäteveden aiheuttamaa pitoisuutta kertyy jääpeitteisenä aikana lahden alueelle (Lauri ). Suntin vedenlaatutulosten perusteella (Liite.) myös Suntin vedet ovat nostaneet Kaustarinlahden typpipitoisuuksia. Suntin vaikutus näkyi Kaustarinlahdella lisäksi veden väriarvossa ja rautapitoisuudessa. Kaustarinlahden perukan happitilanne oli kohtalainen (kylläisyysaste %) ja p (,,) hyvä. Pinnanläheisen ja osittain pohjanläheisenkin veden kohonneiden metallipitoisuuksien perusteella jätevesien vaikutus on ulottunut vaihettumisvyöhykkeelle (D) asti. Korkeimmat sinkkipitoisuudet (maks. ) mitattiin Kaustarinlahdelta (P) (liite.). Kohonneita metallipitoisuuksia havaittiin lisäksi Perandön syvänteen (C) pohjanläheisessä vedessä, jossa ajoittain heikko happitilanne vapauttaa metalleja veteen.

14 Perandön syvänteessä hapen kyllästysaste oli pohjanläheisessä vedessä ( %) pintaa ( %) heikompi. Kaikkiaan happitilanne oli edellisvuotta parempi. Selvästi kohonneet alusveden ravinnepitoisuudet viittaavat sedimentin happivajeeseen, jolloin fosforia ja ammoniumtyppeä sekä myös metalleja pääsee vapautumaan sedimentistä veteen (kok-n: ; NO-N: ; N-N: ; kok-p ). Kuva. Pintaveden ( m) laadun perusteella arvioidut joki- ja jätevesien leviämisalueet maaliskuussa. Kokkolan suurteollisuusalue ja opeakivenlahti:. Kokkolan vesi, jätevedenpuhdistamo,. KIP pohjoinen ja. KIP eteläinen. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / aineistoa. Perhonjoen virtaama oli tammi- ja helmikuussa normaalia hieman pienempi. Perhonjoen vaikutus näkyi talvinäytteenoton aikoihin lähinnä rullöfjärdenillä () alentuneena sähkönjohtavuutena ( ms/m) sekä kohonneina väriarvona ( mg/l Pt) ja rautapitoisuutena ( ) (liite.). Vaikutuksia ei ollut havaittavissa enää pisteillä S tai K. Kokkolan edustalle tehdyn virtausmallin mukaan Perhonjoen vedet kulkeutuvat jäättömänä aikana pääasiassa itään. Jääpeitteisenä aikana virtausta on kesää enemmän myös pohjoiseen ja länteen, jossa jokivesiä kulkeutuu jään alla aina Repskärille asti (Lauri ). LYkeskuksen seuraamalta Repskärin edustan havaintopisteeltä (B) ei talvella otettu näytteitä. arkkailutuloksissa jäte- ja jokivesivaikutukset näkyivät siis pintavedessä merenlahtien edustalla. Perhonjoen vaikutuksia havaittiin lähinnä rullöfjärdenillä (). rullevinniemen kärjessä (K) tai pisteellä S eivät jäte- ja jokivesien vaikutukset enää näkyneet. alvinäytteenoton aikoihin vuonna Kokkolan jätevedenpuhdistamon edustan (opeakivenlahti, I) typpipitoisuus ( ) oli edellisvuotta yli puolet pienempi, fosforipitoisuus oli sama kuin edellisvuonna ( ).... Avovesiaika Kesän laajat näytteenotot Näytteenotto-olosuhteet on koottu taulukkoon. Alkukesän laaja näytteenottokierros oli kesäkuun puolivälissä (..), jolloin pintaveden lämpötilat vaihtelivat - asteen välillä. Lämpimintä oli Kaustarinlahden pohjukassa (P) ja viileintä uloimmalla pisteellä

15 (A). Lämpötilakerrostuneisuutta oli havaittavissa muulla paitsi Suntin edustalla (P). Näkösyvyydet olivat edellisvuoden tapaan koko merialueella leväsamennuksen vuoksi tavanomaista heikompia. eikoin näkösyvyys oli Suntin vaikutusalueella Kaustarinlahdella (P:, m). Paras näkösyvyys mitattiin uloimmalla pisteellä A (, m). Vedenlaatu oli koko merialueella melko samanlainen ja vesipatsas kullakin pisteellä tasalaatuinen (liite.). Perhonjoen vaikutus näkyi edellisen vuoden tapaan lähinnä rullöfjärdenin havaintopisteellä (), jossa vesi oli hieman uloimpia meripisteitä tummempaa ( mg/l Pt). Ravinnepitoisuuksissa ei esiintynyt Kokkolan edustalla suuria eroja. Korkein pinnanläheinen typpipitoisuus mitattiin KIP Pohjoisen edustalla (: ), muutoin pitoisuudet olivat. Fosforipitoisuudet olivat korkeimmillaan Kaustarinlahden pohjukassa (P: ), jossa myös veden rautapitoisuus oli Suntin vaikutuksesta selvästi koholla. Klorofyllin määrän perusteella merivesi oli uloimmalla pisteellä lievästi rehevää, muutoin rehevää. Korkein klorofyllipitoisuus mitattiin pisteellä ( ), kun yleensä kasviplanktontuotanto on ollut runsainta Kaustarinlahdella (liite.). aulukko. Näytteenottopäivien sääolot Kokkolan edustalla vuonna. Päivä Sääolot uulen suunta uomautuksia uulen Ilman nopeus (m/s) lämpötila ( C) Pilvisyys uono jäätilanne pisteellä A, ei näytettä... koillinen / Pisteellä U pinnassa ja syvemmissä kerroksissa näkyy samennusta -.. luode /.. luode /.. etelä / -.. etelä / - lokuussa (..) tehtiin loppukesän laaja näytteenotto (liite.). Pintavesien lämpötilat vaihtelivat tuolloin noin C välillä. Lämpötilakerrostunutta oli havaittavissa syvimmillä pisteillä (U, A, C ja D). Näkösyvyydet olivat tavanomaisella elokuun tasolla ja vaihtelivat Suntin vaikutusalueen (piste P), metristä uloimman pisteen (A), metriin. Vesipatsaan vedenlaatu oli melko tasaista lähes kaikilla pisteillä. Perhonjoen vesien vaikutuksia ei juurikaan ollut havaittavissa. appitilanne oli kauttaaltaan hyvä. Myös syvänteiden vesi oli melko hyvin hapettunutta eikä happivajeesta johtuvaa ravinne- ja rautapitoisuuksien kasvua esiintynyt. eollisuusalueen edustan () pohjanläheisessä vedessä oli kokonaistyppi- ja N-N -pitoisuus selvästi koholla pintaveteen verrattuna. N-N pitoisuus oli koholla myös Perandön syvänteen (C) pohjan lähellä sekä rullevin kärjessä (K) pinnanläheisessä vedessä. Kasviplanktontuotanto oli alkukesää selvästi vähäisempää. Muita alueita korkeammat klorofyllipitoisuudet mitattiin Kaustarinlahdella (J:, ja P:, ). Fosfaattifosforia esiintyi pinnanläheisessä vedessä mitattavia määriä pisteillä K ja U, muulta merialueelta levätuotanto oli kuluttanut sen pinnasta loppuun. päorgaanisia typpiyhdisteitä oli selvästi mitattavia pitoisuuksia lähes kaikilla havaintopisteillä. Uimavesien laatu ja levähavainnot Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon (a, liite ) ottamissa kesän merialueen näytteissä uimavedelle asetetut mikrobiologiset laatuvaatimukset täyttyivät kaikissa muissa paitsi rullevinniemellä sijaitsevalla Punakallioiden uimarannalla.. otetussa näytteessä. Vanhasatamanlahden (Kaustarinlahti) uimarannalta samana päivänä otetussa näytteessä suolistoperäisten enterokokkien määrä oli toimenpiderajalla. rullevinniemen kärkeen perustettiin vuonna valtakunnallisen leväseurannan havaintopiste, jonka havainnoinnista vastaa Kokkolan kaupunki. Kesä-syyskuussa kerran viikossa tehtävillä havainnointikäynneillä ei vuonna havaittu sinilevää (Järviwiki ).

16 Rehevöityminen Avovesikauden a-klorofyllin rehevöitymisluokitus (kuva ) perustuu edellisvuosien tapaan koko kesän a-klorofyllin keskiarvoihin. Raja-arvot on laatinut Aaltonen ja Kyröläinen (). Vastaavaa rehevöitymisluokitusta on käytetty myös Vaasan ja Pietarsaaren merialueilla. Kesän havainnointikertoja on vähennetty Kokkolan edustalla vuodesta alkaen kahdeksasta kuuteen ja niitä on painotettu loppukesään ekologisessa luokittelussa käytettävälle ajanjaksolle (heinä-syyskuu). Luokka rittäin rehevä yvin rehevä Rehevä Lievästi rehevä Rehevöitymässä Karu a-klo > < Kokkolan edusta jakaantui a-klorofyllipitoisuuksien keskiarvojen mukaan kesällä kolmeen rehevyysluokkaan. Uloin piste A luokiteltiin luokkaan rehevöitymässä. Luodon saariston (U) - LY-keskuksen seuraaman Repskäretin intensiiviaseman (B) - rullöfjärdenin edustan (S) linjalta rannikolle havaintopisteet luokittuivat lievästi reheviksi. Suntin edusta Kaustarinlahdella (P) sekä Perhojoen edusta rullöfjärdenillä () olivat reheviä (kuvat ja ). Kuva. Rehevöitymisluokitus Kokkolan edustan merialueella avovesiaikaan (n = ). Repskär B (....)=, (ertta-tietojärjestelmä b). Kokkolan suurteollisuusalue ja opeakivenlahti:. Kokkolan vesi, jätevedenpuhdistamo,. KIP pohjoinen ja. KIP eteläinen. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / aineistoa. Klorofylli- ja kokonaisravinnepitoisuuksien vaihtelu avovesiaikaan Kesän klorofyllipitoisuuksien keskiarvo ja vaihteluväli kaikilla havaintopaikoilla on esitetty kuvassa. A-klorofyllin keskipitoisuudet olivat korkeimmat rehevällä Kaustarinlahdella (P: ka., ). Matalin keskipitoisuus oli uloimmalla pisteellä (A: ka., ), joka luokittui rehevöitymässä olevaksi kuten edeltävänä vuonna. Ykspihlajanlahden teollisuuden purkualueilla oli edeltävää vuotta rehevämpää. Kaupun-

17 gin puhdistamon edustan (I) sekä Kaustarinlahden (J ja P) rehevyys oli hieman edellisvuotta vähäisempää. Klorofyllipitoisuudet avovesikaudella rehevä lievästi rehevöitynyt rehevöitymässä karu A C D R I J P K S U Kuva. Kokkolan edustan merialueen a-klorofyllikeskiarvot sekä vaihteluvälit avovesiaikaan. Kuvissa on esitetty ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien vaihtelua pisteillä A, B, C ja vaihettumisvyöhykkeellä D sekä sisäpisteillä, ja P avovesiajalla. Avovesikaudella a-klorofyllin pitoisuuksissa esiintyi kaksi selkeää huippua, kesäkuussa sekä syyskuun puolessa välissä (kuva, liitteet.. ja ). Intensiivinen kasviplanktontuotanto nosti p-arvot kesäkuussa lähes kaikilla pisteillä yli. apen ylikyllästystilaa ei tästä huolimatta pintavedessä esiintynyt. Poikkeuksellisesti runsain leväkukinto havaittiin KIP pohjoisen edustalla (, liite.). Syyskuussa korkeimmat pitoisuudet mitattiin Kaustarinlahdella (, ). LY-keskuksen laajemmassa aineistossa (B/LY, Repskär) mitattiin klorofyllimaksimi (, ) kesäkuun alussa. D P.. A.. B/ LY.. Klorofyllipitoisuus avovesikaudella µg/ l.. /.... / Kuva. avaintopaikkojen A, B, D,, ja P a-klorofyllipitoisuuksien vaihtelu kasvukaudella. B/ LY = teläpohjanmaan LY-keskuksen tuloksia (ertta-tietojärjestelmä b).

18 / / / /.... µg/ l Fosforipitoisuus avovesikaudella B/ LY A D P Kuva. avaintopaikkojen A, B, D,, ja P fosforipitoisuuksien vaihtelu kasvukaudella. B/ LY = telä-pohjanmaan LY-keskuksen tuloksia (ertta-tietojärjestelmä b). Kokkolan edustan fosforipitoisuudet vaihtelivat avovesikaudella kesä-syyskuussa välillä (kuva ). Korkeimmat avovesikauden pinnanläheisen veden pitoisuudet mitattiin pääasiassa Kaustarinlahdelta (P: ka ), jossa pitoisuushuippu ( ) mitattiin syyskuun puolivälissä (.). KIP eteläisen edustan () fosforipitoisuudet vaihtelivat avovesikaudella välillä. KIP pohjoisen edustan pitoisuudet olivat hieman tätä alhaisemmat ( ). Alhaisimmat pitoisuudet mitattiin pääasiassa pisteeltä (A) (ka ). Fosfaattifosfori oli lähes koko kesän kulunut loppuun havaintoalueella (liitteet.. ja ). µg/ l yppipitoisuus avovesikaudella B/ LY A D P Kuva. avaintopaikkojen A, B, D,, ja P typpipitoisuuksien vaihtelu kasvukaudella. B/ LY = telä-pohjanmaan LY-keskuksen tuloksia (ertta-tietojärjestelmä b). Kokonaistypen alueelliset vaihtelut Kokkolan edustan merialueella olivat vähäisempiä kuin fosforilla (kuva ), ja pitoisuudet olivat välillä. Alhaisimmat pitoisuudet mitattiin pisteellä A (ka. ). Korkein kokonaistypen keskiarvopitoisuus oli vuonna KIP pohjoisen edustalla (), jonka pitoisuustaso erottui kesä-heinäkuussa selvästi muita korkeampana. lo-syyskuussa pisteen pitoisuu-

19 det olivat pinnassa muiden alueiden tasolla. Pohjanläheisessä vedessä mitattiin kuitenkin elokuun laajalla kierroksella kesän korkein typpipitoisuus (: ). Ammoniumtyppi oli kulunut monelta pisteeltä pintavedestä loppuun kesäkuussa ja Nitriitti-nitraattityppi heinäkuussa. KIP pohjoisen edustalla NO +-N-pitoisuudet olivat koholla heinäkuussa ja N -Npitoisuudet muihin havaintopisteisiin nähden koholla heinäkuun lopun ja syyskuun havaintokerroilla. lokuun kierroksella oli rullevin kärjen edustalla (K) N -N-pitoisuus selvästi muita pisteitä korkeampi ( ) (liitteet.. ja ).... Meriveden metallipitoisuudet vuonna arkkailuohjelman mukaan metallipitoisuudet määritetään jaksolla kaikilta Kokkolan edustan havaintopaikoilta. Vuonna määritykset tehtiin havaintopaikoilta D, R, I, P, K ja S ainoastaan talven kierroksella (liite.). avaintopaikoilta A, C,,, J ja U on määritetty metallit myös kesän laajoilla kierroksilla. Mitatuista metalleista sinkki, koboltti, nikkeli, elohopea ja kadmium ovat vesieliöille haitallisia, joten niiden osalta tarkkailussa mitattuja pitoisuuksia verrataan haitattomaksi arvioituihin pitoisuustasoihin. aitattomina pitoisuuksina on käytetty elohopealle Valtioneuvoston asetuksen / ja kadmiumille ja nikkelille Valtioneuvoston asetuksen / mukaista ympäristönlaatunormia nvironmental Quality Standard (QS). Koboltille, sinkille ja arseenille (arseenitrikloridi) on käytetty uroopan kemikaaliviraston (CA ) sivustoilla ( ilmoitettuja raja-arvoja (PNC aqua). Liukoisten pitoisuuksien (määritetty, µm suodatuksen jälkeen) vuosikeskiarvoja (kaikki syvyydet) verrataan haitattomiin pitoisuuksiin. Liukoiset pitoisuudet on määritetty kadmiumista, sinkistä, nikkelistä ja koboltista. lohopealle, arseenille ja raudalle ei ole määritetty liukoista pitoisuutta. Raudan pitoisuuksia ei verrata tässä erityisiin raja-arvoihin. Raudan osalta tarkastellaan kokonaispitoisuuden vuosikeskiarvoja ( m ja - m) sekä yksittäisiä tuloksia. Liitteessä esitetään kuvaajina havaintokierroskohtaiset metallien kokonaispitoisuudet pinnan- ( m) ja pohjanläheisessä vedessä (- m). lohopea lohopeasta määritettiin ohjelman mukaisesti kokonaispitoisuus vain talvinäytteistä (..). Maaliskuussa elohopeapitoisuudet olivat sekä pinnan että pohjan lähellä alle määritysrajan <, kaikilla muilla pisteillä paitsi Kaustarinlahden sisemmällä pisteellä (P), jossa pinnan lähellä mitattu pitoisuus (, ) oli kuitenkin vain kymmenesosan QS-raja-arvosta (, ) (liite. ja kuva ; piste P ei kuvassa). Myös vuosina kaikkien havaintopisteiden keskiarvot ovat olleet alle QS-arvon.,, lohopean kokonaispitoisuus vuosina - määritysraja, QS =,,,,, A C J U Kuva. Kokkolan edustan merialueen elohopean kokonaispitoisuuksien keskiarvot talvella vuosina. QS on ympäristölaatunormin määrittämä raja-arvopitoisuus.

20 , Kadmiumin liukoinen pitoisuus vuosina - määritysraja,, QS =,,,, A C J U Kuva. Kokkolan edustan merialueen kadmiumin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot. QS on ympäristölaatunormin määrittämä raja-arvopitoisuus. Kadmium Kadmiumin liukoiset pitoisuudet olivat noin % kokonaispitoisuuksista. Liukoisen kadmiumin vuosikeskiarvot olivat vuonna selvästi QS-arvon (, ) alapuolella (kuva ) ja vaihtelivat välillä <,,. Liitteessä on esitetty havaintokertakohtaiset kadmiumin kokonaispitoisuudet pinnanja pohjanläheisessä vedessä vuonna. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin talvella, korkeimmillaan,. Nikkeli Nikkelin liukoiset pitoisuudet olivat noin % kokonaispitoisuuksista. Nikkelin ympäristölaatunormi laski vuoden lopussa :sta, :aan (Valtioneuvoston asetus /). Kaikkien havaintopisteiden liukoisen nikkelin vuosikeskiarvot olivat pienempiä kuin nikkelin ympäristönlaatunormi (, ) (kuva ). Myös Vuosina pitoisuuksien keskiarvo alitti vuoden lopulla käyttöön otetun rajan. Nikkelin kokonaispitoisuudet olivat kaikilla havaintopisteillä edeltävää vuotta alhaisempia. Korkein pitoisuus mitattiin Perandön syvänteen (C) pohjanläheisestä vedestä maaliskuussa (, ) (liite ). Korkein pinnanläheinen pitoisuus oli maaliskuussa Kaustarinlahdella (P:, ). Nikkelin liukoinen pitoisuus vuosina - QS =, A C J U Kuva. Kokkolan edustan merialueen nikkelin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot. QS on ympäristölaatunormin määrittämä raja-arvopitoisuus.

21 , Koboltin liukoinen pitoisuus vuosina -, PNC =,, A C J U Kuva. Kokkolan edustan merialueen koboltin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot. PNC-arvo on haitattoman pitoisuuden raja-arvo. Koboltti Vuonna koboltin liukoiset pitoisuudet olivat noin % kokonaispitoisuuksista. Kaikilla havaintopisteillä liukoisen koboltin vuosikeskiarvo oli vuonna alle haitattoman pitoisuuden raja-arvon (kuva ). aitattoman pitoisuuden raja-arvona on tässä käytetty merivedelle (PNC =, ) ja sisävesille (PNC =, ) annettujen haitattomien pitoisuuksien raja-arvojen (CA ) keskiarvoa (, murtoveden raja-arvo). Vanhemmissa vuosiyhteenvedoissa (ennen ) koboltin pitoisuutta on verrattu Nagpalin () koboltille antamaan suosituspitoisuuteen (, ). Korkein koboltin kokonaispitoisuus (, ) mitattiin nikkelin tapaan Perandön (C) pohjanläheisestä vedestä talvinäytteenotossa (Liite ). Vastaava pitoisuus mitattiin elokuussa KIP pohjoisen edustan () pohjan läheltä. Nämä pitoisuudet olivat kuitenkin selvästi edellisvuoden maksimia (, ) alhaisempia. Sinkin liukoinen pitoisuus vuosina - PNC =, A C J U Kuva. Kokkolan edustan merialueen sinkin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot. PNC-arvo on haitattoman pitoisuuden raja-arvo. Sinkki Sinkin liukoiset pitoisuudet olivat vuonna noin % kokonaispitoisuuksista. Sinkin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat kaikilla pisteillä alle raja-arvon (kuva ). aitattoman pitoisuuden raja-arvona on käytetty merivedelle (PNC =, ) ja sisävesille (PNC =, ) annettujen haitattomien pitoisuuksien raja-arvojen (CA ) keskiarvoa (, murtoveden raja-arvo). Myös vuosina vuosikeskiarvot olivat alle raja-arvon. PNC-tarkasteluiden ulkopuolelle on jätetty

22 pisteellä esiintyneet poikkeukselliset pitoisuudet, jotka ovat olleet ristiriidassa kuormitustietojen kanssa (talvi : ; talvi : ). Aikaisemmissa (-) vuosiyhteenvedoissa sinkin kokonaispitoisuutta on verrattu U:n riskiarviointiraportissa (U ) määritettyyn haitattomaan kokonaispitoisuuteen ( ). Korkeimmat sinkin kokonaispitoisuudet mitattiin maaliskuussa Kaustarinlahdelta, jossa pinnanläheinen pitoisuus oli pisteellä P (liite ). Arseenin kokonaispitoisuus vuosina - PNC =, (arseenitrikloridi) A C J U Kuva. Kokkolan edustan merialueen arseenin kokonaispitoisuuksien vuosikeskiarvot. PNC-arvo on haitattoman pitoisuuden raja-arvo. Arseeni Arseenin kokonaispitoisuudet olivat pääsääntöisesti erittäin pieniä (, ) ollen luonnonvesien tasoa (WO ) (Liite ). Arseenin liukoisia pitoisuuksia ei ole Kokkolan edustalta määritetty. Arseenille ei ole tiedossa PNC-arvoa vesiympäristössä, joten haitattoman pitoisuuden raja-arvona on kuvassa käytetty merivedelle (PNC =, ) ja sisävesille (PNC =, ) annettujen arseenitrikloridin haitattomien pitoisuuksien raja-arvojen (CA ) keskiarvoa (, murto-veden raja-arvo). i ole tiedossa, millaisena yhdisteenä arseeni Kokkolan edustalla esiintyy. Rauta Rautapitoisuus määritettiin kaikilta Kokkolan edustan havaintopisteiltä. Korkein rautapitoisuus mitattiin Perhojoen edustalta pisteeltä pintavedestä talven kierroksella ( ). Myös Kaustarinlahdella Suntin vaikutusalueella (P) sekä pisteillä D, R ja oli talvikierroksella pinnanläheinen rautapitoisuus koholla verrattuna pohjan pitoisuuksiin (kuva ) Rauta/ m Rauta/ - m A C D R I J P K S U A C D R I J P K S U Kuva. Rautapitoisuudet Kokkolan edustan merialueella vuonna.

23 . Vedenlaadun vertailu jakson tuloksiin alvi Jääpeitteisyydestä huolimatta Perhonjoen vaikutusalue oli talven näytteenoton aikoihin selvästi normaalia vähäisempi, mikä näkyi rullevin (K) ja rullöfjärdenin (S) edustojen pintaveden ( m) vertailujaksoa huomattavasti alhaisempina typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksina (liite.). Myös jätevesien vaikutusalue oli vuosien tapaan vertailujaksoa vähäisempi ja rajoittui lähinnä purkualueille. Myös Perandössä (C) olivat pitoisuudet vertailujaksoa hieman alhaisemmat. Jäätalvi oli hyvin vaihteleva, joten jääpeitteessä on ajoittain voinut olla suurempia aukkoja ja vesi päässyt sekoittumaan. Vaihettumisvyöhykkeellä (D), KIP eteläisen edustalla () ja Rummelgrundissa (U) typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat lähes vertailujakson tasoa. Kaustarinlahden pisteellä P typpipitoisuus oli alhaisempi mutta rauta- ja fosforipitoisuudet vertailujaksoa korkeampia. Nikkelin, koboltin ja sinkin kokonaispitoisuudet olivat talvella kaikilla pisteillä vertailujaksoa alhaisempia tai melko samaa tasoa. Kaikilta pisteiltä ei ole tulosta jaksolta. Avovesiaika Kokkolan edustan merialue oli vuonna keskimääräisten a-klorofyllipitoisuuksien perusteella edellisvuoden tapaan lähes kauttaaltaan hieman rehevämpi kuin tarkkailujaksolla (kuva ). Avovesiaikaan Kokkolan edustan kokonaistyppipitoisuudet olivat vuonna vertailujaksoa selvästi alhaisemmat (liite.), samoin ammoniumtyppipitoisuudet. Myös kokonaisfosforipitoisuudet olivat hieman alhaisempia tai jokseenkin samaa tasoa kuin vertailujaksolla. Nikkelin kokonaispitoisuudet olivat vuonna koko tarkkailualueella vertailujaksoa alhaisempia. Koboltin ja sinkin keskimääräiset pitoisuudet olivat teollisuusalueiden edustalla ( ja ) sekä Kaustarinlahdella (J) vertailujaksoa korkeampia. Uloimmalla pisteellä (A) olivat pitoisuudet selvästi vertailujaksoa alhaisempia. opeakivenlahdella (I) avovesikauden sinkkipitoisuus oli vertailujaksoa selvästi pienempi. Rautapitoisuudet olivat avovesiaikana suurimmalla osalla pisteistä korkeampia kuin vertailujaksolla (liite.). µg/ l a - klorofylli A B C D R/R I J P K S U Kuva. Kokkolan edustan merialueen a-klorofyllikeskiarvot avovesiaikaan tarkkailujaksoilla,,, ja sekä vuonna.

24 . Kokkolan sataman metallimääritykset vuonna Kokkolan syväsataman täyttöalueen tarkkailussa on mitattu eri metallien kokonaispitoisuuksia vedestä vuodesta asti ja liukoisia pitoisuuksia vuosina,, ja. Näytteitä on otettu kolmelta eri pisteeltä: allas ja altaan penkereen eteläpuoli ja pohjoispuoli (kuva ). Kuvissa esitetään viimeisimmän viiden vuoden ( ) tulokset. Kaikki vuoden tulokset ovat liitteenä. Satama-allas on nykyisin kaksiosainen. Kuva. Kokkolan sataman täyttöalueen näytteenottopisteet. Satama = altaan eteläpuoli, Satama = altaan pohjoispuoli ja Satama = allas. Sisältää Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri / aineistoa. lohopea lohopean kokonaispitoisuuksia on mitattu vuosina ja, jolloin pitoisuudet olivat kahta näytettä lukuun ottamatta alle liukoisen pitoisuuden ympäristönlaatunormin (QS =, ). Merialueen tarkkailussa maaliskuussa elohopean kokonaispitoisuudet olivat sekä pinnan että pohjan lähellä selvästi alle QS-rajan (, ) (kpl..). Kadmium Vuonna kadmiumin liukoiset pitoisuudet ja kokonaispitoisuudet jäivät sekä altaassa että sen ulkopuolella selvästi alle ympäristönlaatunormin (QS =, ) (kuva ). Merialueen tarkkailunäytteissä maksimipitoisuus (liuk./kok.pit:, ) mitattiin pisteillä D ( m), (- m) ja P ( m ja - m) maaliskuussa (kpl..). Lyijy Lyijyn ympäristönlaatunormi laski vuoden lopulla, :sta, :aan. Vuonna kaikkien havaintopisteiden lyijypitoisuudet alittivat QS-rajan (kuva ). Merialueen tarkkailussa ei määritetä lyijypitoisuutta.

25 , Kadmium/ pohjoispuoli Lyijy/ pohjoispuoli, vanha QS =,,,, QS =, uusi QS =,, Kadmium/ eteläpuoli Lyijy/ eteläpuoli, vanha QS =,,,, QS =, uusi QS =,, Kadmium/ allas Lyijy/ allas, vanha QS =,, QS =,,, uusi QS =, Kuva. Veden kadmium- ja lyijypitoisuudet vuosina Kokkolan satama-altaan pohjois- ja eteläpuolella sekä altaassa. Vaaleammat pylväät kuvaavat liukoisia pitoisuuksia. Kuvassa myös liukoisten pitoisuuksien ympäristönlaatunormi (QS). Nikkeli Myös nikkelin ympäristölaatunormi laski vuoden lopussa ( ->, ). Vuonna sekä liukoiset pitoisuudet että kokonaispitoisuudet olivat kaikilla kolmella havaintopisteellä selvästi alle QSarvon (kuva ). Altaan pitoisuudet eivät juurikaan eronneet altaan ulkopuolen pitoisuuksista. Merialueella korkein nikkelin pitoisuus mitattiin maaliskuun alussa (piste C: Kok. pit., ) (kpl..). Koboltti Koboltin kokonaispitoisuudet ja liukoiset pitoisuudet ylittivät haitattomaksi arvioidun pitoisuuden (PNC =, ) altaassa ja sen pohjoispuolella kesäkuussa. Altaan eteläpuolella liukoiset pitoisuudet olivat kaikki alle raja-arvon mutta kokonaispitoisuus elokuussa tätä suurempi (kuva ). Liukoisen pitoisuuden vuosikeskiarvot olivat kaikilla pisteillä alle PNC-arvon. Merialueella suurimmillaan kobolttipitoisuus (, ) oli Perandön (C) pohjanläheisessä vedessä talvinäytteenotossa (Liite ).

26 Nikkeli/ pohjoispuoli Koboltti/ pohjoispuoli uusi QS =, PNC =, Nikkeli/ eteläpuoli Koboltti/ eteläpuoli uusi QS =, PNC =, Nikkeli/ allas Koboltti/ allas uusi QS =, PNC =, Kuva. Veden nikkeli- ja kobolttipitoisuudet Kokkolan satama-altaan pohjois- ja eteläpuolella sekä altaassa vuosina. Vaaleat pylväät kuvaavat liukoisia pitoisuuksia. Kuvassa myös liukoisen nikkelin ympäristölaatunormi (QS) ja liukoisen koboltin haitattoman pitoisuuden raja-arvo (PNC). Sinkki Sinkin haitaton pitoisuus (PNC =, ) ylittyi kokonaispitoisuuksien osalta vuonna täyttöaltaassa sekä täyttöalueen pohjoispuolella maalis- ja kesäkuun kierroksella. teläpuolen pisteellä pitoisuus oli raja-arvoa suurempi maalis- ja elokuussa (kuva ). Liukoisia pitoisuuksia on määritetty vain vuosina. Merialueen tarkkailussa sinkin liukoinen pitoisuus ylitti haitattomaksi luokitellun pitoisuuden rajan muutamalla pisteellä (C, J, P) maaliskuun näytteenottokierroksella (kpl..). Arseeni Arseenin kokonaispitoisuudet olivat vuonna sekä altaan etelä- että pohjoispuolella pieniä (,, ) ollen samaa suuruusluokkaa kuin vuosina. Myös altaassa pitoisuudet olivat pieniä ja samaa tasoa kuin täyttöalueen ulkopuolella. Kaikki pitoisuudet jäivät reilusti alle haitattoman pitoisuuden rajan (PNC =, ) (kuva ). Merialueen tarkkailussa kaikki arseenipitoisuudet (,, ) olivat alle haitattoman pitoisuuden (kpl..).

27 Sinkki/ pohjoispuoli, Arseeni/ pohjoispuoli,,, PNC =, PNC =,,,, Sinkki/ eteläpuoli, Arseeni/ eteläpuoli,,, PNC =,, PNC =,,, Sinkki/ allas, Arseeni/ allas,, PNC =, PNC =,,,,, Kuva. sinkki- ja arseenipitoisuudet vuosina Kokkolan satama-altaan pohjois- ja eteläpuolella sekä altaassa. Kuvassa myös haitattoman pitoisuuden raja-arvot liukoisille pitoisuuksille (PNC). Kromi Kromipitoisuudet olivat vuonna pieniä sekä satama-altaan etelä- ja pohjoispuolella (,, ) että altaassa (,, ) (kuva ). Merialueen tarkkailussa ei määritetä kromipitoisuutta. Kupari Kuparipitoisuudet olivat vuonna sekä altaan pohjois- ja eteläpuolella (,, ) että satamaaltaassa (,, ) pieniä (kuva ). Merialueen tarkkailussa ei määritetä kuparipitoisuutta. Rauta Vuonna satama-altaan etelä- ja pohjoispuolilta mitatut rautapitoisuudet olivat (kuva ). satama-altaassa vaihtelu oli. Merialueen tarkkailussa korkein pitoisuus (: ) mitattiin rullöfjärdeniltä talven kierroksella (kpl..).

28 , Kromi/ pohjoispuoli Kupari/ pohjoispuoli,,,,,, Kromi/ eteläpuoli Kupari/ eteläpuoli,,,,,, Kromi/ allas, Kupari/ allas,,,,, Kuva. Veden kromi- ja kuparipitoisuudet Kokkolan satama-altaan pohjois- ja etelä puolella sekä altaassa vuosina. Rauta/ pohjoispuoli Rauta/ eteläpuoli Rauta/ allas Kuva. Veden rautapitoisuudet Kokkolan satamaaltaan pohjois- ja eteläpuolella sekä altaassa vuosina.

29 . KOKKOLAN DUSAN KOLOGINN LUOKIUS Vuoden vedenlaatuaineistosta on tehty vesienhoidon suunnittelussa käytetyn ekologisen luokituksen (Vuori ym. ; Aroviita ym. ) mukainen parametrikohtainen tarkastelu havaintopaikoittain. Luokituksessa on käytetty loppukesän (....; piste B:....) klorofyllipitoisuuksia ( m vesikerros) kasviplanktontuotannon mittarina. ukiparametreina on käytetty saman ajanjakson kokonaisravinnepitoisuuksia ( m vesikerros) ja näkösyvyyttä. avaintopaikkoja on verrattu näiden parametrien perusteella ympäristöhallinnon päivitettyä ohjeistusta ja luokkarajoja (Aroviita ym. ; taulukko ) noudattaen luokkien erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä huono luokkarajoihin. Jakson aineistot on käsitelty vastaavasti. Pohjaeläinaineistosta laskettujen pohjaeläinindeksin perusteella laadittu vuosittain seurattavien tarkkailupisteiden ekologinen luokitus (Iso-uisku ) on esitetty kappaleessa. aulukko. Luokittelukriteerien mukaiset tyyppikohtaiset luokkarajat ja luonnontilaiset vertailuarvot kokonaistypelle (kok-n), kokonaisfosforille (kok-p), näkösyvyydelle (NS) ja a-klorofyllille (a-klo) (Aroviita ym. ). Pu = Perämeren ulommat rannikkovedet, Ps = Perämeren sisemmät rannikkovedet. Parametri Kok-P Pu Kok-P Ps Kok-N Pu Kok-N Ps NS Pu NS Ps a-klo Pu a-klo Ps LUONNONILAIS VRAILUARVO rinomainen, alle alle alle alle, yli,, yli,, alle, alle, yvä,,,,,,,, LUOKKARAJA yydyttävä,,,,,,,, Välttävä,,,,,, uono yli yli yli yli alle, alle, yli yli Kuva. Kokkolan edustan merialueen ekologinen luokitus vuoden vedenlaatuparametrien aineiston perusteella (pisteen B aineisto, ertta-tietojärjestelmä b). Kokkolan suurteollisuusalue ja opeakivenlahti:. Kokkolan vesi, jätevedenpuhdistamo,. KIP pohjoinen ja. KIP eteläinen. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan / aineistoa. ) Vuosi Kokkolan edustan merialue sijoittui vuonna vedenlaadultaan luokkiin hyvä välttävä (kuva ja taulukko ). Vedenlaatu oli a-klorofyllin suhteen paikoin edellisvuotta huonompi, paikoin parempi. Nä-

30 kösyvyydet paranivat hieman usealla pisteellä. Fosforipitoisuuksissa ei juurikaan ollut muutosta mutta typpipitoisuudet laskivat hieman lähes koko tarkkailualueella. Kaikkiaan tilaluokka huononi hieman neljällä pisteellä (R,, ja ) ja parani hieman kahdella pisteellä (C ja J). Perämeren sisemmän rannikkoalueen (Ps, Klan edusta) havaintopaikat Kaustarinlahdella sijoittuivat vuoden vedenlaatuparametrien perusteella luokkaan välttävä (P) sekä tyydyttävä/välttävä rajalle (J). Ykspihlajanlahden pisteet ja, sataman edustan piste R sekä rullöfjärdenin piste () kuuluivat luokkaan tyydyttävä. Vaihettumisvyöhykkeen piste (D) ja Kaupungin jätevedenpuhdistamon edustan piste (I) sekä Luodon saaristossa sijaitseva piste U olivat vedenlaadultaan luokassa hyvä. Myös Perämeren ulomman rannikkoalueen (Pu, ankar) havaintopaikoista A ja C sekä LY-keskuksen ylläpitämä piste B sijoittuivat luokkaan hyvä. Perhonjoen vaikutusalueella olevat pisteet K ja S olivat tyydyttävässä luokassa. aulukko. Vuoden tulosten perusteella laadittu pistekohtainen vedenlaadun kokonaisarvio Kokkolan edustalla. (B = aineisto ertta-tietojärjestelmästä) Luokitus vuoden aineistoilla Paikka A B C D R I J P K S U yyppi/ Vesimuodostuma Pu ankar Pu ankar Pu ankar Ps Klan edusta Ps Klan edusta Ps Klan edusta Ps Klan edusta Ps Klan edusta Ps Klan edusta Ps Klan edusta Pu ankar Pu ankar Ps Luodon saaristo Ps Kälviä - Kokkola a-kloro NS kok-p kok-n Vedenlaatu,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, /V V Muuttujat Luokituksen perusteet: kok-p ja kok-n: heinä-syyskuu (keskiarvo) a-kloro ja NS: heinä-syyskuu (mediaani) yypit: Ps Perämeren sisemmät rannikkoalueet Pu Perämeren ulommat rannikkoalueet Jakso Perämeren ulomman rannikkoalueen (Pu) piste A sijoittuu luokkien erinomainen ja hyvä rajalle. Repskärin intensiivipiste (B) on luokassa hyvä. Muut ulomman rannikkoalueen pisteet (C, K, S) ovat luokkien hyvä ja tyydyttävä rajalla. Sisemmän rannikkoalueen Kokkolan edustan pisteet D ja I sekä Luodon saariston piste U ovat vedenlaadultaan luokassa hyvä. Luokkarajalle hyvä/tyydyttävä sijoittuvat pisteet R,, ja. Vedenlaadultaan heikoimmassa tilassa ovat jakson aineiston perusteella Kaustarinlahden pisteet J ( tyydyttävä/välttävä -raja) ja P ( välttävä ) (taulukko ). Luokituksessa käytettyjen vedenlaatutekijöiden avovesiajan keskiarvot (kok-p ja kok-n) ja mediaanit (NS ja a-klo) sekä vaihteluvälit on esitetty kuvassa. Varsinainen ekologinen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä useamman vuoden tulosten perusteella vesimuodostumittain. Luokituksen kriteerit painottuvat biologisiin tekijöihin, joiden tukena käytetään vedenlaatutekijöitä sekä muuta tietoa luokiteltavan alueen ominaisuuksista ja kuormituksesta. Biologisena laatutekijänä Perämeren osalta on pohjaeläimistö, jota kuvataan ns. BBILS -indeksin perusteella. Lisäksi kasviplanktonia kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden rinnalla huomioidaan kasviplanktonin biomassa. Vesienhoidon suunnittelun tueksi vuonna valmistuneessa rannikkovesien ekologisen tilan kokonaisarviossa (Westberg & Lax ) Kokkolan edustan ja ankarin vesimuodostumat ovat tyydyttävässä ja Luodon saaristo on hyvässä ekologisessa tilassa. Kokonaisarvio perustuu vuosien aineistoon.

31 aulukko. Vuoden tulosten perusteella laadittu pistekohtainen vedenlaadun kokonaisarvio Kokkolan edustalla. (B = aineisto ertta-tietojärjestelmästä) Luokitus vuosien - aineistoilla Vedenlaatu Piste yyppi A B C D R I J P K S U Pu ankar Pu ankar Pu ankar / Ps Klan edusta Ps Klan edusta Ps Klan edusta / Ps Klan edusta Ps Klan edusta Ps Klan edusta V Ps Klan edusta V V V Pu ankar / Pu ankar / / / V V /V / /V V / Ps Luodon saaristo / Ps Kälviä - Kokkola / Kokonaisfosfori - - / / / / / /V V / / / Kokonaistyppi - A B* C D R I J P K S U Näkösyvyys - m A B* C D R I J P K S U P K S U a-klorofylli - A B* C D R/R I J P K S U A B* C D R/R I J Kuva. kologisen luokituksen vedenlaatutekijöiden (kokonaisfosfori ja -typpi sekä näkösyvyys ja a-klorofylli) keskiarvot ja vaihteluvälit jaksolla.. POJALÄIM VUONNA (ISO-UISKU ) Kokkolan edustan pohjaeläimistöä on seurattu säännöllisesti vuodesta lähtien. Jokavuotisessa osana Kokkolan edustan yhteistarkkailua tehtävässä pohjaeläinselvityksessä on vuoteen asti ollut mukana neljä havaintopaikkaa (C, D, ja vertailupiste L) ja vuodesta viisi havaintopaikkaa (lisätty piste J) (Aaltonen & Kalliolinna ). Vuonna tehtiin määrävuosin toteutettava laaja pohjaeläinkartoitus yhteensä havaintopaikalta: vuosittaisen seurannan pisteiltä (C, D,, J, L) sekä näytteenottopaikoilta B,, P, R,, U, Isokari, Långskärsgrundet N ja ankarkubborna S (kuva ). dellinen laaja selvitys on tehty vuonna (Nyman ). Pohjaeläinseurannan näytteenoton, lajimääritykset ja raportoinnin on vuoteen asti hoitanut FM Curt Nyman. Vuodesta eteenpäin on pohjaeläinseurannan toteuttanut KVVY utkimus Oy (ent. KVVY ry). uloksista on laadittu erilliset raportit. Ohessa esitetään tiivistelmä vuoden yhteenvedosta (Iso-uisku ). ulostaulukko on liitteenä.

32 Kuva. Kokkolan edustan merialueen laajennetun pohjaeläintarkkailun näytepaikat. (Iso-uisku ). Aineisto ja menetelmät Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman pohjaeläinseurannan näytteet otetaan toukokuussa (Mykrä & Aaltonen ). Vuonna näytteet otettiin.. kman-noutimella, jonka näytepinta-ala on cm². Kultakin pisteeltä nostettiin viisi rinnakkaista näytettä, jotka käsiteltiin erikseen. Näytteet seulottiin maastossa mm ja, mm kaksoisseulalla. Seulokset säilöttiin etanoliin myöhempää määritystä varten. Pohjaeläimistä laskettiin biomassa ja selvitettiin lajikoostumus. Pohjaeläintarkkailun tulokset on tallennettu ympäristöhallinnon ertta-tietojärjestelmään. Jokaisen näyteaseman tuloksista laskettiin rannikkovesien ekologista tilaa kuvaava luokitteluindeksi BBI (Brackish water Benthic Index).. ulokset... arkkailualueen lajisto Vuonna tavattiin yhteensä pohjaeläinlajia tai -ryhmää (liite ). Asemakohtainen vaihtelu oli lajia, mikä oli vuosittaisilla havaintopaikoilla samaa luokkaa kuin edellisinä vuosina. niten lajeja oli kohtalaisen lähellä rantaa sijaitsevilla asemilla J ja. Näillä asemilla esiintyy enemmän surviaissääskilajeja ja muita litoraalivyöhykkeen pohjaeläimiä kuin syvemmillä asemilla C, D ja L. Laajennetun kartoituksen näyteasemien pohjaeläinlajisto oli hyvin samankaltainen verrattuna vuosittain seurattavien näyteasemien pohjaeläinlajistoon. arvasukasmatoja (Oligochaeta) esiintyi vuonna kaikilla näytteenottopaikoilla. Myös amerikansukasjalkainen (Marenzelleria sp.) esiintyi kaikilla paikoilla, ja laji dominoi näyteasemien C, D ja pohjia. Laajennetun seurannan asemilla amerikansukasjalkainen oli lisääntynyt huomattavasti edellisestä kartoituksesta (), ja laji näyttäisi syrjäyttävän harvasukasmatoja tehokkaasti. Asemilla, J ja U havaittiin myös rehevää pohjaa suosivia Chironomus -suvun surviaissääsken toukkia. erveen pohjan indikaattorina pidettyjä raakkuäyriäisiä (Ostracoda), joita on tavattu -luvulla säännöllisesti kaikilla asemilla, havaittiin kaikilla vuosittaisilla asemilla. Neljällä laajennetun seurannan asemalla (P, R, ja U) ei raakkuäyriäisiä havaittu.

33 ... Vuosittaisen seurannan havaintopaikat Näytteenottopaikka C sijaitsee pienessä syvänteessä Perandön koillispuolella (kuva ). Aikaisemmin harvasukasmadot ovat muodostaneet suurimmat tiheydet ja biomassat, mutta vuodesta lähtien pienikokoisia amerikansukasjalkaisia on esiintynyt pisteellä kohtalaisen paljon. Vuonna ne muodostivat suurimmat tiheydet ja biomassat (kuva ). Kokkola C, yksilömäärä Kokkola C, biomassa Chironomidae Muut Ostracoda Oligochaeta Ostracoda Oligochaeta g/m² Muut yks/m² Chironomidae Marenzelleria Marenzelleria vuosi vuosi Kuva. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla C vuosina. (Iso-uisku ) Näytteenottopaikka D sijaitsee Perandön kaakkoispuolella (kuva ) laajemmassa syvänteessä kuin piste C. älläkin paikalla yksilömäärät ja biomassakin ovat olleet kasvussa vuoden minimin jälkeen. Vuoteen saakka kasvu johtui harvasukasmatojen yksilömäärien kasvusta. Vuodesta alkaen amerikansukasjalkaisten määrä on kasvanut voimakkaasti. Samalla harvasukasmadot näyttäisivät vähenevän. Vuonna amerikansukasjalkainen oli pohjaeläimistön valtalaji. iheyden ja biomassan kasvut näyttäisivät kuitenkin tasaantuneen. Raakkuäyriäistä havaittiin edellisvuosia runsaammin (kuva ). Kokkola D, yksilömäärä Kokkola D, biomassa Muut Chironomidae Muut Ostracoda Chironomidae Ostracoda Marenzelleria Oligochaeta g/m yks/m Oligochaeta Marenzelleria vuosi vuosi Kuva. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla D vuosina. (Iso-uisku ) Näytteenottopaikka sijaitsee Ykspihlajan teollisuusalueen ja Kokkolan kaupunkiasutuksen läheisyydessä (kuva ). Vuonna pohjaeläimistö koostui aikaisempien vuosien tapaan lähinnä harvasukasmadoista ja surviaissääsken toukista. Amerikansukasjalkainen oli lisääntynyt asemalla. Pohjaeläinten biomassa oli aikaisempia vuosia alhaisempi, surviaissääsken toukkien suhteellinen osuus kuitenkin kasvoi. Myös Chironomus -toukkia oli enemmän ja niiden osuus biomassasta oli huomattavan suuri (kuva ). Myös näytteenottopaikka J sijaitsee Ykspihlajan teollisuusalueen ja Kokkolan kaupunkiasutuksen läheisyydessä (kuva ), Ykspihlajasta pohjoiseen ulottuvan matalan hiekkapohjaisen alueen itäpuolella ja arrbodasta ulottuvan hiekkasärkän suojassa. Vertailuaineistoa on -luvulta vuosien lisäksi laajennetusta pohjaeläintarkkailusta vuonna (Nyman ) sekä vuosilta. Pohjaeläimistön koostumus on vuosina ollut monipuolisempi kuin aikaisemmin, jolloin Chironomus -suvun toukat olivat valta-asemassa näyteasemalla. Vuonna isokokoisten Chironomus -toukkien tiheydet ja biomassat olivat edelleen alhaiset. Lajistoa dominoivat harvasukasmadot, amerikansukasjalkaiset ja raakkuäyriäiset (kuva ).

34 On mahdollista, että vuonna käyttöön otettu Kokkolan kaupungin uusi jätevedenpuhdistamo ja sen myötä vähentynyt BOD-kuormitus on vaikuttanut Chironomus -toukkien määrän vähentymiseen näytteenottopaikalla J. oisaalta myös vuosittaiset vaihtelut voivat olla melko suuria, kuten näytteenottopaikalla on havaittavissa. Kokkola, biomassa Kokkola, yksilömäärä Muut Muut Muut Chironomidae Chironomidae Chironomus Ostracoda Oligochaeta Ostracoda g/m yks/m Marenzelleria Oligochaeta Marenzelleria vuosi vuosi Kuva. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla vuosina. (Iso-uisku ) Kokkola J, yksilömäärä Kokkola J, biomassa Muut Chironomidae Muut Chironomidae Chironomus Chironomus Ostracoda Oligochaeta g/m yks/m Oligochaeta Marenzelleria Marenzelleria Muut Ostracoda Muut vuosi vuosi Kuva. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla J vuosina. (Iso-uisku ) Näytteenottopaikka L on vertailupaikka Luodon saaristossa Kåtölandetin ja Stockön välisellä selällä (kuva ). Pohjaeläimistön yksilömäärät ja biomassat ovat olleet pienempiä kuin muilla havaintopaikoilla ja harvasukasmatoja on ollut vähemmän. Yksilömäärien vuosien välinen vaihtelu on aikaisemmin johtunut pääasiassa raakkuäyriäisten (Ostracoda) määrän vaihtelusta. Vuodesta alkaen amerikansukasjalkaisten määrä on kasvanut ja vaikuttanut varsinkin vuosina alueen yksilömäärään ja biomassaan. Kokonaisbiomassa oli kuitenkin edelleen vuonna melko pieni muihin näytteenottopaikkoihin verrattuna (kuva ). Vuonna pohjaa dominoivat amerikansukasjalkaiset ja raakkuäyriäiset (kuva ). Kokkola L, yksilömäärä Kokkola L, biomassa Muut Chironomidae Ostracoda Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria g/m yks/m Muut Chironomidae Oligochaeta Marenzelleria vuosi vuosi Kuva. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla L vuosina. (Iso-uisku )

35 ... Laajennetun seurannan havaintopaikat Näytteenottopaikalla B esiintyi runsaasti erittäin herkkää valkokatkaa (Monoporeia affinis). Lajistossa seuraavaksi runsaslukuisin pohjaeläin oli amerikansukasjalkainen, joka oli vienyt elintilaa harvasukasmadoilta verrattuna vuoteen. Yksilötiheys ja biomassa olivat melko alhaisia (kuva ). Kokkola B, yksilömäärä Kokkola B, biomassa Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut,,,, Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Kuva. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla B vuosina ja. (Iso-uisku ) Näytteenottopaikalla amerikansukasjalkainen oli lisääntynyt huomattavasti vuodesta, samalla harvasukasmadot olivat selvästi vähentyneet. Amerikansukasjalkaisten jälkeen seuraavaksi runsaslukuisimpia olivat harvasukasmadot ja raakkuäyriäiset. Pohjaeläintiheys oli kohtalainen ja Biomassa melko alhainen (kuva ). Kokkola, yksilömäärä Kokkola, biomassa, Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut,,, Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Kuva. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla vuosina ja. (Iso-uisku ) Näytteenottopaikalla Isokari esiintyi vuonna runsaasti raakkuäyriäisiä ja harvasukasmatoja. arvasukasmatojen biomassa oli selvästi isompi kuin vuonna. Seuraavaksi runsaimpia olivat amerikansukasjalkaiset ja surviaissääskien toukat. Raakkuäyriäiset olivat selvästi vähentyneet verrattuna vuoteen. Pohjaeläintiheys oli kohtalainen ja biomassa alhainen (kuva ). Kokkola Isokari, yksilömäärä Kokkola Isokari, biomassa Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut,,,,,,,, Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Kuva. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla Isokari vuosina ja. (Iso-uisku )

36 Näytteenottopaikalla Långskärsgrundet N amerikansukasjalkainen oli selvästi syrjäyttänyt harvasukasmatoja niin tiheyden kuin biomassankin suhteen. Amerikansukasjalkainen muodosti vuonna yli puolet pohjaeläinyhteisön kokonaistiheydestä (kuva ). Kokkola Långskärsgrundet N, yksilömäärä Kokkola Långskärsgrundet N, biomassa Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut,,,,,,,, Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Kuva. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla Långskärsgrundet N vuosina ja. (Iso-uisku ) Näytteenottopaikalla P esiintyi vuonna runsaasti harvasukasmatoja ja niiden biomassa oli selvästi isompi kuin vuonna. Seuraavaksi runsaslukuisimpia olivat amerikansukasjalkaiset ja surviaissääskien toukat. Raakkuäyriäiset olivat selvästi vähentyneet vuodesta eikä niitä havaittu ollenkaan vuonna. Pohjaeläintiheys oli kohtalainen mutta biomassa oli alhainen (kuva ). Kokkola P, yksilömäärä Kokkola P, biomassa Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Muut Kuva. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla P vuosina ja. (Iso-uisku ) Näytteenottopaikalla R harvasukasmadot olivat vuonna runsain lajiryhmä. Vuonna runsaana esiintynyttä raakkuäyriäistä ei vuonna havaittu ollenkaan. Myös surviaissääskilajisto ja tiheys olivat niukkoja verrattuna vuoteen. Lajiston tiheys ja biomassa olivat romahtaneet vuodesta (kuva ). Kokkola R, yksilömäärä Kokkola R, biomassa Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Kuva. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla R vuosina ja. (Iso-uisku ) Myös näytteenottopaikalla oli vuonna runsaimpana pohjaeläimenä amerikansukasjalkainen, joka oli tehokkaasti syrjäyttänyt harvasukasmadot vuoden jälkeen. Seuraavaksi runsaslukuisin pohjaeläin oli Procladius sp. -surviaissääsken toukka. Pohjaeläintiheys oli kohtalainen ja Biomassa melko alhainen (kuva ).

37 Kokkola, yksilömäärä Kokkola, biomassa Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut,,,,,,,, Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Kuva. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla vuosina ja. (Iso-uisku ) Myös näytteenottopaikalla ankarkubborna S oli amerikansukasjalkainen syrjäyttänyt tehokkaasti harvasukasmatoja edellisen havaintokerran jälkeen. Näyteasemalla esiintyi vuonna harvakseltaan raakkuäyriäisiä, harvasukasmatoja ja surviaissääskien toukkia (kuva ). Kokkola ankarkubborna S, yksilömäärä Kokkola ankarkubborna S, biomassa Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut,,,,,,,, Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Kuva. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla ankarkubborna S vuosina ja. (Iso-uisku ) Näytteenottopaikalla U esiintyi vuonna harvakseltaan harvasukasmatoja ja yksittäin Procladius sp. -surviaissääsken toukkia. Amerikansukasjalkainen oli täälläkin syrjäyttänyt tehokkaasti harvasukasmatoja. Pohjaeläintiheys oli seurannan alhaisin (kuva ). Kokkola U, yksilömäärä Kokkola U, biomassa Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut,,,,,,,, Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Kuva. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla U vuosina ja. (Iso-uisku )... kologinen luokittelu pohjaeläinindeksien perusteella Kokkolan edustan laajennetun pohjaeläintarkkailun näytteenottopaikat sijoittuvat kolmeen vesimuodostumaan. Näytteenottopaikat D,,, J, P ja R sijaitsevat vesimuodostumassa Kokkolan edusta, näytteenottopaikat C, B,, K, Långskärsgrundet ja ankarkubborna ovat vesimuodostumassa ankar ja näytteenottopaikat L ja U vesimuodostumassa Luodon saaristo. Vuonna valmistuneessa vesimuodostumien ekologisen tilan kokonaisarviossa Kokkolan edustan ja ankarin vesimuodostumat kuuluvat ekologiseen luokkaan tyydyttävä ja Luodon saaristo (L) ekologiseen luokkaan hyvä (Westberg & Lax ).

38 kologisen luokituksen kriteerit painottuvat biologisiin tekijöihin, joiden tukena käytetään muutamia vedenlaatumuuttujia. Perämeren alueella biologisena luokittelutekijänä on käytetty pohjaeläimistöä, jota kuvataan pohjaeläinindeksin (ns. BBI-LS-indeksin) perusteella. Rannikkovesien vesiensuojelun suunnittelun tarpeisiin kehitetty pohjaeläinindeksin laskentamalli on päivitetty vuonna (Perus & Österberg ). Vuonna vuosittaisen seurannan näyteasemien C, D, ja J luokka oli pohjaeläinindeksin perusteella hyvä. rinomainen luokka mitattiin vertailuasemalla L. Laajennetun seurannan havaintopaikoista ja Isokari olivat erinomaisessa ja B, Långskärsgrundet ja P olivat hyvässä luokassa. avaintopaikkojen R, ankarkubborna ja U luokka oli tyydyttävä ja paikan luokka välttävä (taulukko ). aulukko. utkimusalueen ekologista tilaa kuvaava rannikkovesien luokitteluindeksi BBI (Brackish water Benthic Index) vuosittaisen seurannan (ylempi taulukko) ja laajennetun seurannan (alempi taulukko) paikoilla vuonna. kologisen tilan indeksiluokat ovat =erinomainen, =hyvä, =tyydyttävä, V=välttävä, u=huono. (Iso-uisku ) Kokkolan edusta, suppea AB_tot C D J L S ',,,,, '_max,,,,, BQI_max,,,,, BQI,,,,, BBI Vertailuarvo,,,,, BBI,,,,, BBI-LS,,,,, BBI Luokka BBI-LS Luokka Kokkolan edusta, laaja AB_tot B.... Isokari.. Långskärsgrudet N P.... R.... ankarkubborna S.... U S ',,,,,,,,, '_max,,,,,,,,, BQI_max,,,,,,,,, BQI,,,,,,,,, BBI Vertailuarvo,,,,,,,,, BBI,,,,,,,,, BBI-LS,,,,,,,, BBI Luokka V BBI-LS Luokka V Pohjaeläinnäytteiden indeksiarvojen ja niiden luokituksen vuosien välinen vaihtelu on ollut melko suurta. Pitkällä aikavälillä ekologinen luokka on vaihdellut vuosittaisen seurannan pisteillä huonon ja erinomaisen välillä (taulukko ). Luokitus erinomaiseksi johtuu useimmiten siitä, että näytteissä on ollut suhteellisen runsaasti herkkiä raakkuäyriäisiä. Raakkuäyriäisten määrät vaihtelevat vuodesta toiseen, ainakin osittain satunnaisista syistä. Amerikansukasjalkaisten runsastuminen ja vahvistuminen alueella on kuitenkin selvästi havaittavissa. Runsastuessaan ne ovat heikentäneet erityisesti alueen harvasukasmatokantoja, ilmeisesti lajien välisen kilpailun kautta. Alueilla, joissa amerikansukasjalkaiset ovat alkaneet dominoida syvänteitä, on havaittavissa alenemaa taksoniluvuissa ja ekologisessa luokassa ainakin paikallisesti. aulukko. Kokkolan edustan näytteenottopaikkojen pohjaeläinnäytteistä laskettujen BBI-LS indeksien perusteella arvioitu luokitus vuosittaisen seurannan paikoilla vuosina ja laajennetun seurannan paikoilla vuosina ja. (Iso-uisku ) Kokkolan edusta, suppea kierros Kokkolan edusta, laaja kierros vuosi C D J L u V x vuosi B Isokari Långskärsgrundet N P R ankarkubborna S U u V x V V x V V u x V x u x V V V V V

39 On muistettava, että vesimuodostumien varsinainen ekologinen luokitus tehdään useamman vuoden tulosten perusteella ja vesimuodostumittain ja pohjaeläimistö on vain osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. Lisäksi pohjaeläimistön indeksiarvo ja sen perusteella tehty luokitus sisältävät yleistyksiä, esimerkiksi kaikille harvasukasmato- ja surviaissääskilajeille on annettu huono painoarvo, vaikka ryhmät sisältävät lajeja, joiden ympäristövaatimukset ovat erilaisia.. IIVISLMÄ Kuormitus Kokkolan edustan merialuetta kuormittavat yhteistarkkailussa mukana olevat KIP pohjoisen alueen ja KIP eteläisen alueen teollisuuslaitokset sekä Kokkolan Vesi ja Kokkolan Satama Oy. eollisuuslaitosten jätevedenpuhdistamot toimivat KIP pohjoisen osalta hyvin ja lupaehdot saavutettiin kaikilta osin vuonna, samoin KIP eteläisen alueen jätevesien luparajat saavutettiin. Myös Kokkolan Veden jätevedenpuhdistamo toimi luparajojen mukaisesti. yppireduktion tavoitteellista vähenemää ei saavutettu. Kokkolan Veden ja teollisuuslaitosten yhteenlaskettujen jätevesien määrä oli hieman edellisen - vuotisjakson ( ) keskiarvoa suurempi. OC-kuorma oli % ja typpikuorma % edellisen tarkkailujakson keskiarvoa suurempi ja fosforikuorma % pienempi. Jätevesien lisäksi Kokkolan edustan merialueen tilaan vaikuttavat rullöfjärdenille laskeva Perhonjoki ja Kaustarinlahdelle laskeva Sunti. Vuonna Perhonjoen keskivirtaama oli hieman suurempi kuin pitkän aikavälin keskiarvo. deltävään vuoteen nähden virtaama oli kuitenkin hieman pienempi, kuten myös ravinnevirtaamat. Veden laatu Jätevesien vaikutukset näkyivät talvella Kokkolan merialueen purkualueilla edeltävää vuotta vähäisempinä. Pinnan läheisen veden typpipitoisuudet olivat jään alla kohonneet KIP pohjoisen alueen edustalla () sekä Kaustarinlahdella (P). Ammoniumtyppipitoisuuksien perusteella kaupungin puhdistamon vesiä on saattanut kulkeutua Kaustarinlahdelle. Myös Suntin vedet olivat nostaneet Kaustarinlahden typpipitoisuuksia. Suntin vaikutus näkyi Kaustarinlahdella lisäksi veden väriarvossa ja rautapitoisuudessa. Jätevesien vaikutus ulottui pinnanläheisen ja osittain pohjanläheisenkin veden kohonneiden metallipitoisuuksien perusteella vaihettumisvyöhykkeelle (D) asti. Kohonneita metallipitoisuuksia havaittiin lisäksi Perandön syvänteen (C) pohjanläheisessä vedessä. Perhonjoen vaikutus näkyi lähinnä rullöfjärdenillä (). Avovesiaikana veden laatu oli koko merialueella melko samanlainen ja vesipatsas oli kullakin pisteellä tasalaatuinen. Alkukesästä Perhonjoen vaikutus näkyi lähinnä rullöfjärdenin havaintopisteellä () uloimpia meripisteitä hieman tummempana vetenä. Suntin vaikutuksesta rauta- ja fosforipitoisuudet olivat selvästi koholla Kaustarinlahden pohjukassa (P). Muutoin ravinnepitoisuuksissa ei esiintynyt Kokkolan edustalla suuria eroja. Näkösyvyydet olivat edellisvuoden tapaan koko merialueella tavanomaista heikompia. Loppukesästä näkösyvyydet olivat tavanomaisella elokuun tasolla. Perhonjoen vaikutuksia ei juurikaan ollut havaittavissa. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat teollisuusalueen edustan () pohjanläheisessä vedessä selvästi koholla pintaveteen verrattuna. N -N -pitoisuus oli koholla myös Perandön syvänteen (C) pohjan lähellä sekä rullevin kärjessä (K) pinnanläheisessä vedessä. Kasviplanktontuotanto oli alkukesää vähäisempää ja muita alueita korkeammat klorofyllipitoisuudet mitattiin Kaustarinlahdella. Klorofyllitasot olivat vuonna lähes koko Kokkolan edustalla edellisen tarkkailujakson ( ) keskiarvoja korkeampia. Ykspihlajanlahden teollisuuden purkualueilla oli edeltävää vuotta rehevämpää. Kaupungin puhdistamon edustan (I) sekä Kaustarinlahden (J ja P) rehevyys oli hieman edellisvuotta vähäisempää. Klorofyllipitoisuuksissa esiintyi vuonna kaksi selkeää huippua, kesäkuussa ja syyskuussa. Korkein yksittäinen pitoisuus mitattiin poikkeuksellisesti pisteellä kesäkuussa. LY-keskuksen seuraamalla Repskärin intensiiviasemalla (B) klorofyllimaksimi havaittiin kesäkuun alussa.

40 Rehevyydeltään Kokkolan edusta jakaantui vuonna kolmeen luokkaan: Uloin piste (A) luokiteltiin luokkaan rehevöitymässä. Luodon saariston (U) - intensiiviaseman B - rullöfjärdenin edustan (S) linjalta rannikolle havaintopisteet luokittuivat lievästi reheviksi. Suntin edusta Kaustarinlahdella (P) sekä Perhojoen edusta rullöfjärdenillä () olivat reheviä. Vuonna meriveden kadmiumin ja nikkelin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot alittivat ympäristölaatunormit (QS). Myös elohopean kokonaispitoisuus oli helmikuussa alle QS-arvon. Liukoisen sinkin ja koboltin vuosikeskiarvot olivat alle haitattoman pitoisuuden tason (PNC) ja arseenipitoisuudet luonnonvesien tasoa. Sataman metallinäytteet Sataman täyttöaltaan tarkkailussa analysoidaan laaja metallivalikoima sekä täyttöaltaan sisäpuolen vedestä että sen ulkopuolelta kahdesta pisteestä. Metallipitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti vuosina altaassa isompia kuin sen ulkopuolella. Vuonna liukoisen koboltin haitaton pitoisuus (PNC) ylittyi sekä altaassa että ulkopuolella kesäkuussa, mutta vuosikeskiarvot olivat kaikilla pisteillä alle PNC-arvon. Sinkistä ei määritetty liukoista pitoisuutta. Sinkin kokonaispitoisuus ylitti haitattoman pitoisuuden rajan (PNC) ajoittain täyttöaltaan sisä- ja ulkopuolella. Mitatut kuparin, kromin ja arseenin pitoisuudet olivat pieniä. Kokkolan edustan havaintopisteiden ekologinen luokitus Perämeren sisemmän rannikkoalueen pisteet sijoittuivat vuonna vedenlaadun perusteella luokkiin hyvä välttävä. Perämeren ulomman rannikkoalueen havaintopaikat olivat lähes kaikki hyvässä luokassa. Vain Perhonjoen suiston edustan havaintopaikka sijoittui luokkaan tyydyttävä. Pohjaeläimet Kokkolan edustan merialueen pohjaeläimistö on niukka ja vähälajinen. ähän vaikuttaa Kokkolan pohjoinen sijainti, veden vähäsuolaisuus ja viileys sekä varsinaisten kerääntymispohjien vähäisyys, joilla ravintoa olisi runsaammin. Vuonna tehtiin määrävuosin toteutettava laaja pohjaeläinkartoitus yhteensä havaintopaikalta. arvasukasmatoja esiintyi kaikilla näytteenottopaikoilla. Myös amerikansukasjalkainen esiintyi kaikilla paikoilla. Laajennetun seurannan asemilla laji oli lisääntynyt huomattavasti vuoden kartoituksesta ja näyttäisi syrjäyttävän tehokkaasti harvasukasmatoja. Asemilla, J ja U havaittiin rehevää pohjaa suosivia Chironomus -suvun surviaissääsken toukkia. erveen pohjan indikaattorina pidettyjä raakkuäyriäisiä havaittiin kaikilla vuosittaisilla asemilla. Neljän laajennetun seurannan aseman näytteistä raakkuäyriäiset puuttuivat. Pohjaeläimistön BBI- ja LS- indeksien mukaan Kokkolan edustan pohjaeläintarkkailun pisteet ja Isokari sekä vertailuasema L olivat erinomaisessa luokassa. Paikat C, D,, J, B, Långskärsgrundet ja P sijoittuivat pohjaeläinindeksin perusteella luokkaan hyvä. avaintopaikkojen R, ankarkubborna ja U luokka oli tyydyttävä ja paikan luokka välttävä. Kokkolan edustan indeksiarvoihin vaikuttavat erityisesti harvasukasmatojen, amerikansukasjalkaisten ja raakkuäyriäisten määrien vaihtelut. Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä ja useamman vuoden tulosten perusteella. Vedenlaatu ja pohjaeläimet ovat osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. VII Anttila-uhtinen M : Chironomus -toukkien mentum-epämuodostumat Kokkolan edustan merialueella näyteasemalla vuonna. Kymijoen vesi ja ympäristö ry,... Aroviita J, ellsten S, Jyväsjärvi J, Järvenpää L, Järvinen M, Karjalainen S M, Kauppila P, Keto A, Kuoppala M, Manni K, Mannio J, Mitikka S, Olin M, Perus J, Pilke A, Rask M, Riihimäki J, Ruuskanen A, Siimes K, Sutela, Vehanen & Vuori K-M : Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöhallinnon ohjeita /. s.

41 CA : uroopan kemikaalivirasto, U : Risk assessment report. Zink metal. CAS-No.: --. INCS-No.: --. ertta-tietojärjestelmä a: Perhonjoen (Kaitfors) virtaamat (Lähde: SYK; haettu..) ja vedenlaatu (Kauko) (Lähde: SYK ja LY-keskukset; haettu..). Avoimet ympäristötietojärjestelmät -palvelu. ertta-tietojärjestelmä b: Näytteenottopisteen Kokkolan edusta K-B (Repskär) vedenlaatu vuonna (Lähde: SYK ja LY-keskukset; haettu..). Avoimet ympäristötietojärjestelmät -palvelu. Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu : Kuukausittainen sadanta Kokkolan ollihaassa ja Kruunupyyssä ja kuukausittainen lämpötila Kruunupyyssä ja ankarissa vuonna. (Sähköposti..) Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu : Jääpäivien lukumäärä talvella /. (Sähköposti..) Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut : Meriveden korkeus Pietarsaaren mareografilla. (Sähköposti..) Iso-uisku J : Kokkolan edustan merialueen pohjaeläinseuranta vuonna. KVVY utkimus Oy, Raportti nro /. Järvistö J, Salmelin J, Wallin J, Karjalainen A K, Anttila-uhtinen M, ovinen & Vuori K-M : Kokkolan edustan merialueen sedimenttien metallipitoisuudet vuonna ja pilaantuneisuusarviointi sedimenttitoksisuustestein. Zoobenthos IC -hanke, Suomen ympäristökeskus, Laboratoriokeskus, utkimus- ja innovaatiolaboratorio. Jyväskylä... Järviwiki : Järvi&meriwiki, (luettu..). Kalliolinna M & Aaltonen -K : Kokkolan edustan merialueen tila -luvulta -luvun alkuun. Vuoden kooste liitteenä. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. s. + liitteet. Pietarsaari. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto a: Uimavesitulokset Kokkolan edustan merialueelta vuonna (xcel). ulokset haettu.. osoitteesta arannat/fi_fi/vanhat_tulokset/ Kivinen S & olsti : Kokkolan edustan merialueen kalataloustarkkailu v.. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Kirjenro. s. Lauri : Kokkolan edustan merialueen virtausmalli. YVA Oy... s. Mykrä M : Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset - sisältää vuoden sedimenttitulosten tarkastelun. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Mykrä M & Aaltonen -K : Kokkolan edustan merialueen tila vuosina. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. s. Mykrä M & Aaltonen -K : Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma.../ täydennetty... Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. s. + liitteet. Nagpal N.K. : echnical report, water quality guidelines for cobalt. British Columbia. Nyman C : Kokkolan edustan merialueen pohjaeläintutkimus vuonna. oimi Curt Nyman,... Moniste, s + liitteet. Nyman C : Kokkolan edustan merialueen velvoitetarkkailuun kuuluva pohjaeläintarkkailu. oimi Curt Nyman. Moniste, s. Perus, J. & Österberg, M.. BBI-xcel makron opas (v. lokakuu ). Ratia & Kalliolinna M : Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ruuskanen, A.. Makrolevien esiintyminen ja seuranta Uudenmaan rannikkovesillä Valtakunnallisen makrofyyttiseurannan kuvaus ja toteutus Uudellamaalla. linkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja /. Seinä A & Peltola J : Jäätalven kesto ja kiintojään paksuustilastoja Suomen merialueella. Finnish Marine Research. N:o. elsinki. Sillanpää ja Aaltonen -K : Pohjanmaan Biokaasu Oy:n biokaasulaitoksen ja Liikelaitos Kokkolan Veden jätevedenpuhdistamon yhteenvetoraportti. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, Pietarsaari. Styrman M. : Kokkolan saariston makroleväkasvillisuuden muutokset vuosina. Vaasan läänin vesiensuojeluyhdistys ry.

42 Styrman M. : Vesikasvillisuuden vyöhykkeisyydestä ja siihen vaikuttavista ekologisista tekijöistä Kokkolan saaristossa. Pro-Gradu - tutkielma. ydrobiologian laitos, elsingin yliopisto. Styrman, M.. Kokkolan saariston makrolevä- ja vesikasvillisuuden muutokset vuosina - Vaasan läänin vesiensuojeluyhdistys ry. Styrman, M. : Kokkolan edustan makrolevät ja vesikasvillisuus vuonna. Sigma konsultit. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Styrman M : Kokkolan edustan merialueen makrolevät ja vesikasvillisuus vuonna. Ramboll. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Styrman M : Kokkolan edustan merialueen makrolevät ja vesikasvillisuus vuonna. Ramboll. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Westberg V & Lax -J (toim.). Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma. telä-pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Raportteja / WO : Guidelines for drinking water quality, th edition. World ealth Organization. ISBN. Saatavilla osoitteessa: Vuori, K - M., Mitikka, S. ja Vuoristo,. : Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Osa I: Vertailuolot ja luokan määrittäminen. Osa II: Ihmistoiminnan ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita /. Suomen ympäristökeskus. s. elsinki. Vääränen P. : Kokkolan edustan makrolevät ja vesikasvillisuus vuonna. Pohjanmaan tutkimuspalvelu Oy. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. LII Kokkolan edustan merialueen velvoitetarkkailun näytteenotto vuonna. Kokkolan edustan yhteistarkkailun havaintopaikkaluettelo (vert. kuva ). telä-pohjanmaan LY-keskuksen tulokset Perhonjoesta (Kauko, VP ) (.) sekä ainevirtaamat (.) vuonna. Luettelo analysoinnissa käytetyistä määritysmenetelmistä (.) ja velvoitetarkkailun analyysitulokset (..) vuonna (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry). telä-pohjanmaan LY-keskuksen tulokset pisteeltä KB (Repskär) vuonna. Kokkolan edustan merialueen uimavesituloksia vuonna (Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto a). Pintaveden ( m) keskiarvot (kok-n, N -N, kok-p, Fe, Ni, Zn, Co ja a-klorofylli) Kokkolan edustan merialueella talvella (.) ja avovesiaikaan (.) tarkkailujaksoilla,,, ja sekä vuosina. Kokkolan sataman tarkkailun metallitulokset vuodelta. Pohjaeläintulokset vuonna : yksilömäärät ja biomassa (Iso-uisku ). Metallipitoisuudet Kokkolan edustan merialueella vuonna. Vesikasvillisuuskartoitusten levälinjat.

43 LII Kokkolan edustan merialueen velvoitetarkkailu vuonna Päivä Laaja Vesi Kokooma Näytteenottopisteet (kuva s. ) Näkösyvyys: kaikilta pisteiltä Vesinäytteet laaja: meripistettä ( lisätty..) ja Sunti (Su) Vesinäytteet kokooma: meripistettä (ei Sunti) Määritykset Analyysi Laaja Kokooma / - m // m - m m -m lämpötila happi sähkönjohtavuus saliniteetti p väri sameus kok-p PO-P* kok-n NO+-N N-N a-klorofylli* fekaaliset streptokokit** scherichia coli** Fe Zn Ni*** Co*** Cd*** As*** g**** Metallit (Zn, Ni, Co, Cd, As ja g): Pisteet A, C,,, J ja U * = määritetään vain avovesinäytteistä ** = määritetään pisteiltä I, J ja P *** = määritetään laajoilla näytteenottokerroilla ( kert/a) **** = määritetään vain maaliskuussa Piste Su: ei a-klorofylliä

44 LII Kokkolan edustan yhteistarkkailu, havaintopaikkaluettelo Piste Koordinaatit IDtunnus (Vesla) Syvyys Fys kem l/s klo Metal. Sed. () Pohjael. Alue III A - / C - / D - / R - / - / - / I - /- J - /- P - /- I K - / II L - S - / U - / - / - Sunti - - /- B - II I I I I I I III III Merkkien selitykset: Fys kem fys kem näytteiden lukumäärä: l/s laaja / suppea analyysivalikoima klo klorofyllinäytteet Metal. metallinäytteet: A, C,,, J, U ja ( kertaa/a). Zn, Ni, Co, Cd ja As laajoilla kierroksilla (kokonais- ja liukoiset pitoisuudet), g (kok.) vain maaliskuussa Pohjae. pohjaeläinnäytteet: C, D,, L, J Sed. sedimenttinäytteet: C, D,,, J (vuoden havaintopisteet) III III

45 LII. telä Pohjanmaan LY keskuksen tulokset Perhonjoesta (Kauko VP ) vuonna. (ertta..) Päivä Näytesyv. p Alkalinit. appi appi PO P PO P kok P N N NO+ N kok N CODMn Kiintoaine Sameus Sähkönj. Väri m C mmol/l kyll.% mg/l (suod.) mg/l mg/l FNU ms/m mg/l Pt..,,,,,,,..,,,,,,,..,,,,,,..,,,,,,,..,,,,,,..,,,,,,,..,,,,,,,,..,,,,,,,,..,,,,,,,..,,,,,,,..,,,,,,,..,,,,,,..,,,,,,, Päivä Näytesyv. Al As Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn Fe Na SiO m mg/l mg/l..,,,,,,,,,,..,,..,,,,,,,,,,..,,,,,,,,,,..,,,,,,,,,..,,,,,,,,,,,..,,,,,,,,,,,..,,,,,,,,,,,..,,,,,,,,,..,,,,,,,,,,..,,,,,,,,,,,..,,,,,,,,,,..,,,,,,,,,

46 LII. Perhonjoen (Kauko) ainevirtaamat vuonna. Aineisto: telä-pohjanmaan LY-keskus (ertta..) Kuukausi Virtaama Pitoisuus m /s,,, Fosfori yppi uhtikuu oukokuu Kesäkuu*,,,,,,,,,,,, einäkuu* lokuu Syyskuu,,,,,,,,, Lokakuu Marraskuu Joulukuu,,,,,,,,,,,, Keskiarvo,,,, ammikuu elmikuu* Maaliskuu** Kuukausi Rauta Nikkeli Koboltti Sinkki,,,,,,,,, Ainevirtaama kg/d ammikuu elmikuu Maaliskuu Fosfori yppi uhtikuu oukokuu Kesäkuu,,,,,,,,, einäkuu lokuu Syyskuu,,,,,,,,, Lokakuu Marraskuu Joulukuu,,,,,,,,, Keskiarvo,,, tonnia/ vuosi,, *Pitoisuustulokset laskennallisia: helmikuu keskiarvo tammi-maaliskuu (Ni, Co ja Zn tammikuun arvo), kesäkuu keskiarvo huhti-toukokuu, heinäkuu keskiarvo elo-syyskuu ** Ni, Co ja Zn maaliskuu laskennallinen: tammi- ja huhtikuun keskiarvo, Rauta Nikkeli Koboltti Sinkki,,,,,,,,,

47 LII. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, laboratorio Kokkolan merialueen tarkkailussa käytetyt määritysmenetelmät Määritys Yksikkö Menetelmän periaate; viite Alumiini SFS-N ISO, pmy/ ml SFS-N ISO -, Alustavat suolistop. entrokokit Antimoni Arseeni lohopea Fosfori, fosfaatti- SFS-N ISO -; ja SFS-N ISO -; SFS-N ISO -; ja SFS-N ISO -; Akka. Ackr. Määritysraja,, SFS-N :, ISO -: Fosfori, kokonais- ISO -: Fosfori, kokonais- SFS-N :, appi mg/l.coli KVVY LA (SFS-N, muunneltu) ISO -: SFS-N ISO -; ja SFS-N ISO -; SFS-N ISO -; ja SFS-N ISO -;,, Mittausepävarmuus - ±, ± % > ± % Ilmoitetaan pyydettäessä,-, ± % >, ± %,-, ± % >, ± %,-, ±,,-,, ± %,-, ± % >, ± % - ± > ± % - ±, > ± % - ± > ± %, - mg/l ±, mg/l > mg/l ± % Ilmoitetaan pyydettäessä,-, ±, ± % >, ± %,-, ±, ± % >, ± %,-, mg/l ±, mg/l ± % >, mg/l ± %,-, mg/l ±, mg/l,- mg/l ± % > mg/l ± % Kadmium Kadmium,liukoinen Kalium mg/l SFS-N ISO,, Kalsium mg/l SFS-N ISO,, Klorofylli-a mg/m SFS ;, Koboltti, Koboltti, liukoinen, Kromi SFS-N ISO -; ja SFS-N ISO -;,,-, ±, ± % >, ± % Kupari SFS-N ISO -; ja SFS-N ISO -;,,-, ± % >, ± % Lyijy SFS-N ISO -; ja SFS-N ISO -;,,-, ±, ± % >, ± % Lyijy, liukoinen SFS-N ISO -; ja SFS-N ISO -;, Lämpök.koliformit pmy/ ml SFS, Mangaani SFS-N ISO, Molybdeeni SFS-N ISO -; ja SFS-N ISO -;, Natrium mg/l SFS-N ISO,,,, Nikkeli Nikkeli, liukoinen p SFS-N ISO -; ja SFS-N ISO -; SFS-N ISO -; ja SFS-N ISO -; SFS-N ISO -; ja SFS-N ISO -; SFS-N ISO -; ja SFS-N ISO -; SFS, Rauta SFS :, Aquakem Rauta SFS-N ISO, Sameus FNU SFS-N ISO,, Seleeni SFS-N ISO -; ja SFS-N ISO -;, Sinkki SFS-N ISO -; ja SFS-N ISO -;,,-, mg/m ±, mg/m ± % >, mg/m %,-, ±, ± % >, ± %,-, ±, ± % >, ± %,-, ±, /,-, ±, >, ± % Ilmoitetaan pyydettäessä,-, ±, >, ± %,-, ±, ± % >, ± %,-, mg/l ±, mg/l ± % >, mg/l ± %,-, ±, µg/ ± % >, ± %,-, ±, µg/ ± % >, ± % ±, - ± > ± % > ± ± %,-, FNU ± %,-, FNU ±%,- FNU ± % > FNU ± %,-, ±, >, ± %,- ±, ± % > ± % -

48 LII. Akka. Ackr. Määritysraja SFS-N ISO -; ja SFS-N ISO -;, SFS-N ISO -:, Suolistoperäiset enterokokit pmy/ ml SFS-N ISO -: Sähkönjohtavuus ms/m ina, itaani, yppi, ammonium- Sis. Menetelmä KVVY LA yppi, kokonais- ISO : yppi, nitriitti+nitraatti- SFS-N ISO, Vanadiini SFS-N ISO -; ja SFS-N ISO -;, Väriluku mg/l Pt SFS-N ISO : muunneltu CFAanalysaattori Määritys Yksikkö Menetelmän periaate; viite Sinkki, liukoinen Sulfaatti mg/l Menetelmä on akkreditoitu. SFS-N, SFS-N ISO -; ja SFS-N ISO -; SFS-N ISO -; ja SFS-N ISO -; Mittausepävarmuus,- ±, ± % > ± %,-, mg/l ±, mg/l >, mg/l ± % - Ilmoitetaan pyydettäessä,-, ms/m ±, ms/m >, ± %,-, ±, / % >, ± %,-, ±, ± % >, ± % - ± > ± % - ± - ± % > ± % - ±, - ± % > ± %,-, ±, ± % >, ± % - mg/l Pt ± mg/l Pt > mg/l Pt ± %

49 LII. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite, sivu / Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. av.paikka Lämpöti *appi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *p *Väri *Kok.N *NO-N *N-N *Kok.P *PO-P *Fe Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l.. KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm;.,,,,.,,,.,,,.,,,,.,,,,,.. KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm;.,,,,,.,,,,.,,,,.,,,,,.. KOKKOLA / R Kokkolan edusta R Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää, dm;.,,,,,.,,,,.,,,,,.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm;.,,,,,.,,,,.,,,,,.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm;.,,,,.,,,,.,,,,,.. KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm;.,,,,.,,,,,.. KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm;.,,,,,.,,,,, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite, sivu / Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. av.paikka *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *g *As. *nterok. *.coli alkfe_r Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/ ml MPN/ml.. KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm;.,,,,,, <, <, <,, i todettu....,,,,,, <,, i todettu.. KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm;.,,,,,, <,, i todettu...,,,,, <,, <,, i todettu.. KOKKOLA / R Kokkolan edusta R Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää, dm;.,,,,,, <,,..,,,,,, <, <,,.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm;.,,,,,,,, <,,..,,,,,, <,,.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm;.,,,,,, <, <, <,, i todettu..,,,,,,, <, <,, i todettu.. KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm;.,,,,,, <, <, <,, <.,,,,,, <, <, <,,.. KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm;.,,,,,, <, <, <,, <.,,,,,, <,, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

50 LII. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite, sivu / Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. av.paikka Lämpöti *appi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *p *Väri *Kok.N *NO-N *N-N *Kok.P *PO-P *Fe Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l.. KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm;.,,,,,.,,,,,.. KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm;.,,,,.,,,.,,,,.. KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää, dm;.,,,,.,,,.,,,,.. KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm;.,,,,.,,,.,,,.,,,.,,,,,.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm; Klo :;.,, <,,,,,,.. KOKKOLA / SUNI Sunti. P,, <, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite, sivu / Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. av.paikka *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *g *As. *nterok. *.coli alkfe_r Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/ ml MPN/ml.. KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm;.,,,,,,,,.,,,,,, <,,.. KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm;.,,,,,, <, <, <,,..,,,,,,, <, <,,.. KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää, dm;.,,,,,, <, <, <,,..,,,,,, <, <, <,,.. KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm;.,,,,,,, <, <,,....,,,,,, <, <, <,,.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Lumi, dm; Jää dm; Klo :;.,,,,,, <, <, <,, >,,,,,,, <, <, <,,.. KOKKOLA / SUNI Sunti.,,,,,, <,, Vesi ei ollut juurikaan kerrostunutta, joten happitilanne oli pohjan lähelläkin pääasiassa hyvä eivätkä ravinnepitoisuudet olleet koholla. Rehevintä vesi Kaustarinlahden pisteellä P sekä Ykspihlajan lahden edustalla pisteellä R. Perhonjoesta tulevien vesien vaikutus oli pintavedessä selvä pisteellä näkyen muuta merialuetta korkeampana humuspitoisuutena, veden ruskeana värinä sekä fosforipitoisuutena. Pohjan läheiset metallipitoisuudet eivät olleet viime talven tavoin koholla pisteillä ja I. Jätevedenpuhdistamon vaikutus ei pisteellä I tule selvästi esiin. FINAS akkreditoitu testauslaboratorio * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

51 LII. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite, sivu / Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. av.paikka Lämpöti *appi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *p *Väri *Kok.N *NO-N *N-N *Kok.P *PO-P Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l.. KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM; Ilm.lt. C; Pilv. /; uulnop. m/s;.,,,,, <.,,,,.,,,,.,,,,, < -.. KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;.,,,,,, < <.,,,,.,,,,.,,,,.,,,,, < -.. KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;.,,,,, < < <.,,,,.,,,,.,,,,,, < -.. KOKKOLA / R Kokkolan edusta R Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;.,,,,, < < <.,,,,.,,,,, < < < -.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;.,,,,, < < <.,,,,.,,,,, < < - FINAS akkreditoitu testauslaboratorio * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite, sivu / Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. av.paikka *Fe *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *As. *Al.entero *.coli *Klorof Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/ ml MPN/ml mg/m.. KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM; Ilm.lt. C; Pilv. /; uulnop. m/s;.,,,,,, <, <,,...,,,,,, <, <,, -,.. KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;.,,,,,, <, <,,....,,,,,, <, <,, -.. KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM; KOKKOLA / R Kokkolan edusta R Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM; KOKKOLA / Kokkolan edusta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;.,,,,,, <, <,,..,,,,,, <, <,, - FINAS akkreditoitu testauslaboratorio * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

52 LII. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite, sivu / Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. av.paikka Lämpöti *appi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *p *Väri *Kok.N *NO-N *N-N *Kok.P *PO-P Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;.,,,,, <.,,,,.,,,,, < -.. KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;.,,,,,, < <.,,,,,, < < -.. KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;.,,,,, < <.,,,,, < -.. KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;.,,,,,, < <.,,,,,, < < -.. KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;.,,,,,, <.,,,,.,,,,, < -.. KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;.,,,,, < <.,,,,.,,,,, < - FINAS akkreditoitu testauslaboratorio * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite, sivu / Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. av.paikka *Fe *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *As. *Al.entero *.coli *Klorof Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/ ml MPN/ml mg/m.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;.,,,,, <, <,,..,,,,,, <, <,, -.. KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;.,., -.. KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;.,,,,,, <, <,,.,,,,,, <, <,, -.. KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM; KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM; KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;... - FINAS akkreditoitu testauslaboratorio * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

53 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite, sivu / Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. av.paikka Lämpöti *Sameus *Sähkonj *p *Väri *Kok.N *NO-N *N-N *Kok.P *PO-P Suol o/oo *Klorof Syvyys (m) C FNU ms/m mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l o/oo mg/m.. KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Näk.syv., m; Ilm.lt. C; Pilv. /; uulnop. m/s;.,,, < <, -,.. KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Näk.syv., m;.,,, < <, -,.. KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Näk.syv., m;.,,, < <, -,.. KOKKOLA / R Kokkolan edusta R Näk.syv., m;.,,, < <, -,.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Näk.syv., m;.,,, < <, -,.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Näk.syv., m;.,,, <, -,.. KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Näk.syv., m;.,,, <, -,.. KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Näk.syv., m;.,,, < <, -,.. KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Näk.syv., m;.,,, < < <, -,.. KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Näk.syv., m;.,,, < < <, -,.. KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Näk.syv., m;.,,, < <, -,.. KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Näk.syv., m;.,,, < <, -,.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Näk.syv., m;.,,, <, -, Ravinnepitoisuudet olivat ajankohdalle normaalit. Vesi oli rehevämpää kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten, mutta klorofyllipitoisuudet olivat pikemminkin pienempiä. Rehevintä oli purkualueiden vaikutusalueella sekä Kaustarinlahden pisteellä P. FINAS akkreditoitu testauslaboratorio * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. LII. ja. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite, sivu / Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. av.paikka Lämpöti *appi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *p *Väri *Kok.N *NO-N *N-N *Kok.P *PO-P Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l.. KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;.,,,,,, < <.,,,,.,,,,.,,,,.,,,,, < -.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;.,,,,,, <.,,,,, < -.. KOKKOLA / SUNI Sunti Näytt.ottaja PSM, MM;.,,, <, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. av.paikka *Fe *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l *As. *Al.entero *.coli μg/l pmy/ ml MPN/ml *Klorof mg/m Liite, sivu /.. KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;.,,,,,, <, <,,....,,,,,, <, <,, -.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM;.,,,,,, <, <,,.,,,,,, <, <,, -.. KOKKOLA / SUNI Sunti Näytt.ottaja PSM, MM;. Vedet olivat sameita etenkin lähimmillä pisteillä, I sekä J. Kaikkein sameinta vesi oli Suntin edustan pisteellä P, jossa vesi oli myös fosforipitoisuuden suhteen rehevintä. Korkeilla levämäärillä oli osallisuutta veden sameuteen. Vesi oli lievästi lämpötilakerrostunutta syvimmillä pisteillä. appitilanne oli kaikkialla hyvä. Suurimmat raskasmetallipitoisuudet mitattiin purkuputkien edustoilla pisteillä ja. Metallipitoisuudet olivat koholla myös Perhonjoesta tulevien vesien vaikutusalueella pisteellä alusvedessä. ygieeninen veden laatu oli hyvä lukuun ottamatta Suntin pistettä, jossa hygieeninen laatu oli voimakkaasti heikentynyt. * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. FINAS akkreditoitu testauslaboratorio

54 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite, sivu / Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. av.paikka Lämpöti *appi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *p *Väri *Kok.N *NO-N *N-N *Kok.P *PO-P *Fe Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l.. KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Ilm.lt. C; Pilv. /; uulnop. m/s;.,,,,, <.,,,,.,,,,.,,,,, < -.. KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;.,,,,, <.,,,,.,,,,.,,,,.,,,,, -.. KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv., m; Näk.syv., m;.,,,,, <.,,,,.,,,,.,,,,, < -.. KOKKOLA / R Kokkolan edusta R Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;.,,,,, <.,,,,.,,,,, < -.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;.,,,,, <.,,,,.,,,,, < - * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. FINAS akkreditoitu testauslaboratorio Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite, sivu / Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. av.paikka Lämpöti *Sameus *Sähkonj *p *Väri *Kok.N *NO-N *N-N *Kok.P *PO-P Suol o/oo *Klorof Syvyys (m) C FNU ms/m mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l o/oo mg/m.. KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM/ J; Ilm.lt. C; Pilv. /; uulnop. m/s;.,,, < <, -,.. KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM/ J;.,,, < <, -,.. KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM/ J;.,,,, <, -,.. KOKKOLA / R Kokkolan edusta R Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM/ J;.,,, < <, -,.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Näk.syv., m; Näytt.ottaja PSM/ J;.,,, <, -,.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM/ J;.,,, <, -,.. KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Näk.syv., m; Näytt.ottaja PSM/ J;.,,, < <, -,.. KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Näk.syv., m; Näytt.ottaja PSM/ J;.,,, < < <, -,.. KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Näytt.ottaja PSM/ J;. P,, < < <, -,.. KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM/ J;.,,, < <, -,.. KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM/ J;.,,, < <, -,.. KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM/ J;.,,, < < <, -,.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM/ J;.,,, <, -, umusleima ja ravinnepitoisuudet olivat pääosin laskeneet alkukuusta, ja vesi oli hieman kirkastunut Perhonjoen vaikutusaluetta lukuun ottamatta. Liukoiset ravinteet oli suurimmaksi osaksi kulutettu loppuun, mikä hillitsi levien kasvua. FINAS akkreditoitu testauslaboratorio * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. LII. ja.

55 LII. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite, sivu / Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. av.paikka *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *As. *nterok. *.coli *Klorof Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/ ml MPN/ml mg/m.. KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :; Ilm.lt. C; Pilv. /; uulnop. m/s;.,,,,,, <, <,,...,,,,,, <, <,, -,.. KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;.,,,,,, <, <,,....,,,,,, <, <,, -,.. KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv., m; Näk.syv., m;.... -,.. KOKKOLA / R Kokkolan edusta R Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;... -,.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;.,,,,,, <, <,,..,,,,,, <, <,, -, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite, sivu / Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. av.paikka Lämpöti *appi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *p *Väri *Kok.N *NO-N *N-N *Kok.P *PO-P *Fe Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;.,,,,, <.,,,,.,,,,, < -.. KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;.,,,,, <.,,,,, < -.. KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;.,,,,, <.,,,,, < -.. KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;.,,,,, < <.,,,,, < < -.. KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;.,,,,,.,,,,.,,,,, < -.. KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;.,,,,, <.,,,,.,,,,, < - FINAS akkreditoitu testauslaboratorio * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

56 LII. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite, sivu / Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. av.paikka *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *As. *nterok. *.coli *Klorof Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/ ml MPN/ml mg/m.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;.,,,,,, <, <,,..,,,,,, <,, -,.. KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;.,., -,.. KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;.,,,,,, <, <,, <.,,,,,, <, <,, -,.. KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;.. -,.. KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;... -,.. KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;... -, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite, sivu / Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. av.paikka Lämpöti *appi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *p *Väri *Kok.N *NO-N *N-N *Kok.P *PO-P *Fe Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l.. KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;.,,,,,.,,,,.,,,,.,,,,.,,,,, -.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;.,,,,, <.,,,,, < -.. KOKKOLA / SUNI Sunti.,, <, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite, sivu / Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. av.paikka *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l *As. *nterok. *.coli μg/l pmy/ ml MPN/ml *Klorof mg/m.. KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;.,,,,,, <, <,,....,,,,,, <, <,, -,.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo :;.,,,,,, <, <,,.,,,,,, <, <,, -,.. KOKKOLA / SUNI Sunti. Syvimmillä pisteillä todettiin selvä lämpötilakerrosteisuus. appitilanne oli merialueella hyvä ja syvimmillä pisteillä pohjan läheisyydessä tyydyttävä. Suntissa happitilanne oli tavanomaista heikompi. Vesi oli kirkasta pisteitä J, P ja Sunti lukuun ottamatta, mikä näkyi myös näkösyvyyden alenemisena. Ravinnepitosuudet olivat normaalit ja klorofyllipitoisuudet pääosin vähentyneet heinäkuulta. Veden hygieeniseen laatuun jätevesillä ei ollut juuri vaikutusta kaupunkialueelta tulevaa hajakuormitusta lukuun ottamatta. FINAS akkreditoitu testauslaboratorio * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

57 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite, sivu / Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. av.paikka Lämpöti *Sameus *Sähkonj *p *Väri *Kok.N *NO-N *N-N *Kok.P *PO-P Suol o/oo *Klorof Syvyys (m) C FNU ms/m mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l o/oo mg/m.. KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Näk.syv., m; Klo ; Näytt.ottaja PSM / LR; Ilm.lt. C; Pilv. /; uulnop. m/s;.,,, <, -,.. KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Näk.syv., m; Näytt.ottaja PSM / LR;.,,, <, -,.. KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Näk.syv., m; Näytt.ottaja PSM / LR;.,,, <, -,.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Näk.syv., m; Näytt.ottaja PSM / LR;.,,,, -.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Näk.syv., m; Näytt.ottaja PSM / LR;.,,, <, -,.. KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Näk.syv., m; Näytt.ottaja PSM / LR;.,,, <, -,.. KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Näk.syv., m; Näytt.ottaja PSM / LR;.,,, <, -.. KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Näk.syv., m; Näytt.ottaja PSM / LR;.,,, < < <, -.. KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Näk.syv., m; Näytt.ottaja PSM / LR;.,,, <, -,.. KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Näk.syv., m; Näytt.ottaja PSM / LR;.,,, <, -,.. KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Näk.syv., m; Näytt.ottaja PSM, LR;.,,, <, -,.. KOKKOLA / Kokkolan edusta Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja PSM / LR;.,,, <, -, Ravinnepitoisuudet olivat kasvaneet edellisestä tarkkailukerrasta ja myös klorofyllipitoisuudet olivat suurempia. Rehevintä oli Suntista tulevien vesien vaikutusalueella pisteillä P ja J, jossa vesi oli myös muista pisteistä poiketen sameaa. FINAS akkreditoitu testauslaboratorio * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. LII.

58 LII telä Pohjanmaan LY keskuksen tulokset Kokkolan edustan pisteeltä K B (Repskär) vuonna. (ertta..) pvm Syvyys Näkös. p Sähkönjoht. Salin. Väri Sameus appi appi kok N NO+ N N N PO P kok P a klo OC Fe SiO m C m ms/m % mg/l Pt FNU kyll.% mg/l mg/l mg/l..,,,..,,,,,,,,,..,,,,,,..,,,,,,,,..,,,,,,,..,,..,,,,,,,..,,,,,,..,,,,,,,..,,,,,..,,..,,,,,,,,..,,,,,,,..,,,,,,,..,,,,,,..,,,..,,,,,,,,,..,,,,,,,..,,,,,,,,,..,,,,,,,..,,,..,,,,,,,,..,,,,,,,,..,,,,,,,..,,,,,,,..,,,..,,,,,,,,..,,,,,,,..,,,,,,,..,,,,,,..,,,..,,,,,,,..,,,,,,,,..,,,,,,,,,..,,,,,,,..,,,..,,,,,,,..,,,,,,..,,,,,,..,,,,,,

59 LII UIMARANAVSIN LAAU Kesä KOKKOLA Lämpötila. coli Näytteeno ottopvm Veden laatu ( C) (MPN/ ml) Ranta Suolistoperäiset enterokokit (pmy/ ml) Sinilevät Yleiset uimarannat (yli hlöä/päivä) Laajalahden uimaranta Lahdenperän uimaranta Vanhasatamanlahden uimaranta Öjan uimaranta, Långö Vattajan uimaranta, Ohtakari Lohtaja.. yvä.. yvä.. yvä.. yvä.. yvä.. yvä.. yvä.. yvä.. yvä.. yvä.. yvä.. Raja-arvo.. yvä.. yvä.. yvä.. yvä.. yvä.. yvä.. yvä.. yvä.. yvä,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, < < < < < < < < < < < < < < < Pienet yleiset uimarannat (alle hlöä/päivä) Palmahovi yvä yvä yvä,,, Punakalliot yvä yvä uono yvä yvä yvä yvä,,,,,,, < < < < ietaperän uimaranta (Lohtaja) yvä yvä yvä,,, < Karhukorvenjärvi (Lohtaja) yvä yvä yvä,,, Ryöpäs (Ullava) yvä yvä yvä,,, Villa lba yvä yvä yvä yvä,,,, < < < Valkohieta Muu uimaranta ) oimenpiderajat,. coli: Sisämaa: MPN/ ml Rannikko: MPN/ ml ) oimenpiderajat, enterokokit: Sisämaa: pmy/ ml Rannikko: pmy/ ml

60 LII. Pintaveden ( m) keskiarvot talvella Kokkolan edustalla jaksoilla -, -, -, -, - sekä vuosina -. Lihavoidut luvut = taustalla ainakin yksi tulos alle määritysrajan. avaintopaikka Jakso A B C D R/R - - Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo I J Kokonaistyppi, P K S U Ammoniumtyppi, Kokonaisfosfori, Keskiarvo Rauta, Keskiarvo ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Nikkeli,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo -,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, -,,,,,, Sinkki,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Koboltti,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,

61 LII. Pintaveden ( m) keskiarvot avovesiaikaan Kokkolan edustalla jaksoilla,,,, sekä vuosina. Lihavoidut luvut = taustalla ainakin yksi tulos alle määritysrajan. Jakso Avovesi avaintopaikka A B C D R/R - Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo -,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Keskiarvo -,,,,,, I Kokonaistyppi, Ammoniumtyppi, Kokonaisfosfori, a-klorofylli,,,,,,,,,,,,,,,,, J P K S U Keskiarvo,,,,,,,,,,,, Rauta, - Keskiarvo ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Nikkeli,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, -,,,,,,,,,,,,,,,,, Sinkki,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Keskiarvo -,,, ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, -,,,,,,,, Keskiarvo -,,,,,,,, ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Koboltti,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Keskiarvo -,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,

62 *K mg/l suora KOKKOLA / satama äyttöalueen ulkopuoli Klo :; suora KOKKOLA / satama äyttöalueen ulkopuoli suora KOKKOLA / SAAMA Sataman täyttöalue suora KOKKOLA / satama äyttöalueen ulkopuoli Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM; suora KOKKOLA / satama äyttöalueen ulkopuoli Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM; suora KOKKOLA / SAAMA Sataman täyttöalue Klo :; Näytt.ottaja PSM, MM; suora KOKKOLA / satama äyttöalueen ulkopuoli suora KOKKOLA / satama äyttöalueen ulkopuoli *Fe, *Mn FINAS akkreditoitu testauslaboratorio * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä suora KOKKOLA / SAAMA Sataman täyttöalue *Na mg/l.. *Ca mg/l av.paikka Syvyys (m) Pvm. Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia,,,,,,,,, *Cu/ms< *Al <, <, <, *Sn,,,,,,,,,,,, *Zn/ms< *Ni/ms<,,,,,,,,, *Ni,liu,,,,,,,,, *Cr. <,,, <, <,,,,, *Cd/ms< <,, <, <, <,, <,,, *Cd, liu.,,,,,,,,, *Mo.,,,,,,,,,,,,,,,,,, *Co. *Co, liu.,,,,,,,,, *i. <, <,,,,,,,, *Se.,,,,,,,,, *Sb.,,,,,,,,, *V.,,,,,,,,, *Pb/ms< <, <, <, <, <, <,,, <, *Pb, liu.,,,,,,,,, *As. *SO mg/l Liite, sivu / LII

63 Kokkolan edustan merialueen pohjaeläintarkkailun tulokset vuonna. (Iso uisku ) Yksilömäärä Paikan nimi C D J L B Isokari Långskärsgrundet N P R ankarkubborna S U Näytteenottoaika Näytteenoton syvyysväli [m],,,,,,,,,, Seulakoko [mm] +, +, +, +, +, +, +, +, +, +, +, +, +, +, Näytteiden lukumäärä Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Ryhmä ja laji yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² NMRA Cyanophthalma obscura,,,,, NMAODA NMAODA, ANNLIDA POLYCAA Marenzelleria,,,,,,,,,,,,,, OLIGOCAA OLIGOCAA,,,,,,,,,,,,, MOLLUSCA GASROPODA heodoxus fluviatilis, Valvata macrostoma,,, Bithynia tentaculata, Potamopyrgus antipodarum,,,,, ARROPODA CRUSACA OSRACODA,,,,,,,, Mysis relicta, Saduria entomon, Gammarus, Monoporeia affinis,, INSCA DIPRA Chironomidae Procladius,,,,,,,,,,,, Orthocladiinae, Psectrocladius, Chironomini,,,, Chironomus, Chironomus plumosus t.,, Cladopelma viridulum, Cryptochironomus,, anytarsini,,,,, Summa,,,,,,,,,,,,,, Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) Märkäpaino Paikan nimi C D J L B Isokari Långskärsgrundet N P R ankarkubborna S U Näytteenottoaika Näytteenoton syvyysväli [m],,,,,,,,,, Näytteenotin kman kman kman kman kman Seulakoko [mm] +, +, +, +, +, +, +, +, +, +, +, +, +, +, Näytteiden lukumäärä Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Ryhmä ja laji g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² NMRA Cyanophthalma obscura,,,,, ANNLIDA POLYCAA POLYCAA,,,,,,,,,,,,,, OLIGOCAA OLIGOCAA,,,,,,,,,,,,,, MOLLUSCA GASROPODA GASROPODA,,,,,, Valvata macrostoma, Bithynia tentaculata, Potamopyrgus antipodarum, ARROPODA CRUSACA CRUSACA,,,, OSRACODA,,,,,,,,, INSCA DIPRA Chironomidae Chironomidae,,,,,,,,,,,,,, Chironomini, Summa,,,,,,,,,,,,,, LII

64 LII lohopean, kadmiumin ja nikkelin kokonaispitoisuudet eri havaintopaikoilla Kokkolan edustan merialueella vuonna. Määritysrajan alle olevat pitoisuudet on puolitettu., lohopea/ m.. Määritysraja,, lohopea/ - m.. Määritysraja,,,,,,,,,,, A C D R I J P K S U A C D R I J P K S U, Kadmium/ m Määritysraja,, Kadmium/ - m Määritysraja,,,,,,,,, A C D R I J P K S U A C D R I J P K S U, Nikkeli/ m......, Nikkeli/ - m......,,,,,, A C D R I J P K S U A C D R I J P K S U

65 LII Sinkin, koboltin ja Arseenin kokonaispitoisuudet eri havaintopaikoilla Kokkolan edustan merialueella vuonna Sinkki/ m Sinkki/ - m A C D R I J P K S U A C D R I J P K S U Koboltti/ m Koboltti/ - m......,,,,,, A C D R I J P K S U A C D R I J P K S U Arseeni/ m Arseeni/ - m......,,,,,,,,,,,,,,,, A C D R I J P K S U A C D R I J P K S U

66 LII

67