Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2016

Transkriptio

1 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2016 Marjut Mykrä Joni Virtanen Pietarsaari 2017

2 Sisällys 1 JOHDANTO KAATOPAIKKA KAATOPAIKAN TARKKAILU Pohjaveden tarkkailu Pintavesien tarkkailu Suotovesien tarkkailu Kaatopaikkakaasujen tarkkailu Vuoden 2016 sää Vuoden 2016 velvoitetarkkailun tulokset Pintavedet Pohjavedet Suotovedet Kaatopaikkakaasut Tulosten tarkastelu Pintaveden laatu Pohjaveden laatu Kaatopaikkakaasun koostumus Yhteenveto Liitteet Kannen kuva: Joni Virtanen 2

3 1 JOHDANTO Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee Pietarsaaren kaupungin rajan läheisyydessä, pääosin Pedersören kunnan alueella. Jätteiden sijoitus kaatopaikalle on aloitettu vuonna 1958 ja toiminta on jatkunut vuoteen 1993 saakka. Kyseisenä aikana kaatopaikalle on toimitettu jätteitä yhteensä noin tonnia. Kaatopaikalle sijoitettu jäte on pääosin yhdyskunta-, rakennus-, muovi- ja tupakkateollisuuden jätettä, kuivattuja ja märkiä jätevesilietteitä sekä vaarallista jätettä. Kaatopaikan siirryttyä Oy Ekorosk Ab:n hoidettavaksi vuonna 1993, on alueelle toimitettu ainoastaan hyödyntämiseen soveltumattomia jätteitä ja lietteitä. Vuodesta 1994 lähtien on toimitetut lietteet kuivattu ja kompostoitu jätepenkereen päällä. Jätteiden ja lietteiden vastaanotto on lopetettu vuoden 2001 lopulla. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (dnro LSU-2004-Y-100) kaatopaikan sulkemiselle, ohjaa kaatopaikan käytöstä poistamista sekä sen jälkihoitoa. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt antamallaan päätöksellä (Dnro LSSAVI/170/04.08/2010) jatkoaikaa Pietarsaaren kaatopaikan sulkemiselle sekä päivittänyt ja muuttanut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan (LSU-2004-Y-00/ ) lupaehtoja mm. tarkkailuvelvoitteiden osalta. Kaatopaikalla tapahtuneesta näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista on vastannut Ahma ympäristö Oy. Jätevedenpuhdistamolle viemäröityjen suotovesien analysoinnin on toteuttanut vuoteen 2015 asti Nablabs Oy. Vuonna 2016 suotovedet analysoi Ramboll Analytics. Pietarsaaren suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailuraportoinnin on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 2 KAATOPAIKKA Pietarsaaren käytöstä poistetun kaatopaikan kunnostustyöt on aloitettu talvella Sulkemiselle on haettu jatkoaikaa useamman kerran. Aluehallintoviraston vuoden 2012 päätöksen mukaisesti (LSSAVI/170/04.08/2010) kaatopaikan tiivistys- ja kuivatuskerrosten tulee olla valmiit viimeistään , minkä jälkeen kaatopaikka on suojattava eroosiolta ja maisemoitava. Lopullisesti muotoiltuna kaatopaikan on oltava vuoden 2020 loppuun mennessä. Kaatopaikan sulkemistoimet ovat edenneet vaiheeseen, jossa kaatopaikan lakiosan pintaa muotoillaan valmiiksi Oy Alholmens Kraft Ab:n lentotuhkalla. Samalla kaasunpoistokaivoja korotetaan muotoilun vaatimalle korkeudelle. Kyseinen vaihe jatkui vielä vuoden 2016 aikana. Lakiosan muotoilun jälkeen aloitetaan tiivistys- ja kuivatuskerroksen teko ja pintamaalla peittäminen, minkä odotetaan kestävän ainakin kaksi vuotta. Suotovesien syntymistä ehkäistään tiiviillä pintarakenteilla. Tiiviistä pintarakenteista huolimatta, kaatopaikan sisältä suotautuu vesiä. Muodostuneet suotovedet kerätään yhteensä 765 m pitkään reunasalaojaan, josta ne pumpataan kokoojakaivon kautta pumppukaivoon ja edelleen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikalla muodostuvat pintavalumavedet kerätään alueen ympäröivään ojaan, josta ne johdetaan niskasalaojan kautta Pirilönlahteen laskevaan ojaan. Kaatopaikan etäisyys Pirilönlahteen on noin puolitoista kilometriä. Kaatopaikka-alueen länsi- ja pohjoispuolella on niskaoja, joka estää ulkopuolisten valumavesien pääsyn kaatopaikka-alueelle. 3

4 Kaatopaikan yhdeksän kaasukaivoa on asennettu niin, että ne ylettyvät tuhkatäytön alapuolelle ja yhdistyvät jätetäyttöön asennettuihin vaakaojastoihin. Kaatopaikalla syntyvät kaatopaikkakaasut käsitellään täytön korkeimpiin kohtiin rakennettavien biosuodattimien avulla jätetäytön saavutettua lopullisen korkeuden. 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU Pietarsaaren kaupunki huolehtii kaatopaikan jälkihoidosta ja sen tarkkailusta, mukaan lukien myös rakenteiden ja laitteiden toiminnan tarkkailu ja niiden kunnossapito. Kaatopaikan velvoitetarkkailu pitää sisällään pinta- ja pohjavesien, suotovesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailun. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen seurauksena velvoitetarkkailun laajuus ja sisältö ovat muuttuneet vuodesta Kuva 1. Velvoitetarkkailun pinta- ja pohjavesien tarkkailupisteet. 3.1 Pohjaveden tarkkailu Pohjavesitarkkailu koostuu kolmesta havaintopisteestä (PT43, PT63 ja Milkan meijerin kaivo). Pohjavesien tarkkailu kattaa jokaisesta putkesta kerran vuodessa määritettävät perusanalyysit, joiden lisäksi joka viides vuosi tulee määrittää erikoisanalyysit. Pohjavesinäytteiden perusanalyysejä ovat pinnankorkeus, lämpötila, ulkonäkö, ph, happi, sähkönjohtavuus, COD Cr, kok-n, NH 4 -N, kloridi, ja fekaaliset enterokokit. Lisäksi on analysoitava liukoinen kok-p, rauta, sinkki, kromi ja lyijy. Edellä mainittujen lisäksi pohjavedestä on tarkkailtava kerran vuodessa barium-, molybdeeni-, seleeni-, vanadiini- sekä sulfaattipitoisuuksia, sillä kyseisiä metalleja esiintyy yleisesti lentotuhkassa ja pohjatuhkassa. 4

5 Joka viides vuosi määritettäviin erikoisanalyyseihin kuuluvat alumiini, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Myös kloorifenolit tulee analysoida yhden kerran töiden aikana sekä toisena vuotena töiden päätyttyä. Tarkkailun erikoisanalyysien sekä kloorifenolien määritykset on toteutettu vuoden 2015 tarkkailun yhteydessä. 3.2 Pintavesien tarkkailu Kaatopaikan alueella muodostuvia pintavesiä tarkkaillaan kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B). Pisteet A sekä E havainnollistavat kaatopaikan yläpuolisen veden laatua ja piste B kuvastaa kaatopaikan alapuolisen veden laatua (kuva 1). Pintavesien laatua tarkkaillaan kahdesti vuodessa toistuvin perusanalyysein. Joka viides vuosi määritetään jokaisesta pisteestä erikoisanalyysit. Perusanalyysin määrityksiin kuuluvat pintaveden lämpötila, haju, väri, sähkönjohtavuus, ph, happi, kiintoainepitoisuus, COD Cr, kok-n, kok-p, NH 4 -N, rauta, ja fekaaliset enterokokit. Erikoisanalyysien parametreja ovat alumiini, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Tarkkailun erikoisanalyysit lukeutuivat vuoden 2015 tarkkailun toteutukseen. 3.3 Suotovesien tarkkailu Jätevedenpuhdistamolle johdetun suotoveden määrien tarkkailun lisäksi määritetään suotovesistä kolmesti vuodessa ph, johtokyky, kiintoaineet,, BOD 7ATU, COD Cr, kok-p, kok-n, NH 4 -N, kloridi, rauta, mangaani, alumiini, sinkki, elohopea, kadmium, kupari, nikkeli, kromi (kok.), lyijy, tina ja arseeni sekä fekaaliset enterokokit. Edellä mainittujen lisäksi jätevedenpuhdistamolle johdetusta vedestä on myös tarkkailtava kolmesti vuodessa seuraavien metallien pitoisuuksia: barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini sekä sulfaatti. 3.4 Kaatopaikkakaasujen tarkkailu Jätetäytössä muodostuvan ja kaasukaivojen kautta purkautuvan kaasun määrää on tarkkailtava alueen kahdeksasta putkesta vuosittain. Vuosittain toistuva tarkkailu kattaa kaatopaikkakaasun paineen sekä kaasun aineosat; metaani (CH 4 ), hiilidioksidi (CO 2 ) ja happi (O 2 ). Mikäli tarkkailun tuloksilla kyetään osoittamaan että myös pidemmällä mittausvälillä kyetään saamaan riittävän luotettava tieto kaasun määrästä ja laadusta, voidaan mittauksia mukauttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. 4 Vuoden 2016 sää Vuoden 2016 kuukausittaiset keskilämpötilat Kruunupyyssä ja kuukausittainen sadanta Kokkolan Hollihaassa sekä vuosien sadanta Kokkolan Korplaxissa ja lämpötilat Kruunupyyssä on esitetty kuvassa 2 (Ilmatieteen laitos 2017). Vuoden 2016 koko vuoden sadanta 647 mm/vuosi oli noin 19 vertailuaikavälin (Korplax , 544 mm/a) sadantaa suurempi. Vuoden 2016 kesä oli selvästi vertailujaksoa sateisempaa, toisaalta syyslokakuun sekä joulukuun, maaliskuun ja toukokuun sadannat olivat selvästi pienempiä kuin vertailujaksolla. Vuonna 2016 Kruunupyyssä mitatut lämpötilat ovat olleet, selvästi kylmempää tammikuuta ja sitä seurannutta lauhempaa lopputalvea sekä lauhempaa joulukuuta 2016 lukuun ottamatta, hyvin yhtäläiset vuosien keskilämpötiloihin verrattuna. Vuoden 2016 keskilämpötila oli Kruunupyyssä 4,2 C, kun vuotuinen keskilämpötila vuosina on ollut 3,4 C. 5

6 C 20 vuonna 2016 Kruunupyy 2016 Kruunupyy mm 140 Sadanta vuonna 2016 Sadanta, Hollihaka 2016 Sadanta, Korplax I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2. Vuoden 2016 sadanta mitattuna Hollihakassa ja lämpötila Kruunupyyssä, sekä vuosien vertailuarvot. (Ilmatieteenlaitos 2017) 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 5 Vuoden 2016 velvoitetarkkailun tulokset Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistetun kaatopaikan vuoden 2016 näytteenotosta ja tulosten analysoinnista vastasi Ahma Ympäristö Oy. Pietarsaaren Alhedan jätevedenpuhdistamolle johdettujen suotovesien analysoinnista on vastannut Ramboll Analytics. 5.1 Pintavedet Pintaveden kiintoaine-, sähkönjohtavuus-, kok-n-, NH 4 -N-, COD cr -, kok-p- ja rautapitoisuudet sekä bakteerit vuosilta on esitettynä kuvissa 3 ja 4. Kaikki pintaveden analyysitulokset vuosilta on raportoitu liitteessä 1. Vuonna 2016 pintavesinäytteet saatiin kaikilla havaintokerroilla virtaavasta vedestä virtaaman ollessa kahta edeltävää vuotta suurempaa. Kiintoainepitoisuudet vaihtelevat jaksolla välillä 2,4-200 mg/l. Yläpuolisen tarkkailupisteen A kiitoainepitoisuudet ovat pysyneet syksyn 2011 korkeampaa tulosta lukuun ottamatta tasaisina. Pisteissä E ja B on tarkkailukertojen välinen vaihtelu ollut huomattavasti suurempaa. Tuloksista ei ole havaittavissa merkittäviä eroavaisuuksia kaatopaikan yläpuolisen (E) ja alapuolisen (B) ojapisteen tulosten välillä. Pintaveden sähkönjohtavuus on tarkkailujakson aikana pääosin kohonnut kaatopaikan alapuolisessa näytepisteessä (B). Muutokset sähkönjohtavuudessa ovat yleisesti merkki kaatopaikan vaikutuksista pintaveden laatuun. Vuonna 2016 sähkönjohtavuus on ollut kuitenkin kaikilla havaintokerroilla alhaisempi kaatopaikan alapuolisella (B) pisteellä kuin yläpuolisilla pisteillä. Myös vuosien 2011 ja 2015 syksyn näytteissä sähkönjohtavuus on ollut alhaisempi kaatopaikan alapuoleisella pisteellä. Jaksolla sähkönjohtavuudet ovat vaihdelleet välillä ms/m. Pintaveden typpipitoisuudet ovat yleisesti huomattavasti korkeampia kaatopaikan alapuolisissa näytteissä, mikä osoittaa kaatopaikan vaikututtavan pintaveden laatuun. Vuonna 2016 erot typpipitoisuudessa kaatopaikan ylä- ja alapuolella ovat olleet kuitenkin aikaisempia vuosia selvästi pienemmät. Syksyn 2015 tuloksia ei voida pitää edustavina, koska näytteet on otettu seisovasta vedestä. Vuosien määritysten kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat välillä (30 000) µg/l. Pintaveden ammoniumtypen pitoisuudet noudattavat kokonaistypen tuloksia. Myös ammoniumtypen pitoisuudet erosivat vuonna 2016 aikaisempia vuosia selvästi vähemmän toisistaan kaatopaikan ylä- ja alapuolella. Kokonaistypen tavoin syksyn 2015 näytettä ei voida pitää edustavana. Kaatopaikan yläpuolisten 6

7 pisteiden NH 4 -N-pitoisuudet ovat vaihdelleet vuosina välillä < (14 000) µg/l ja alapuolisen pisteen pitoisuudet ovat olleet välillä 2, µg/l. Kuva 3. Pintaveden kiintoaine-, Kok-N- ja NH 4 -N-pitoisuudet sekä sähkönjohtavuus vuosina Valtaosassa vuosien näytekerroista pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet hieman korkeampia kaatopaikan alapuolisessa vedessä. Erot ovat kuitenkin olleet vähäisiä. Vuoden 2016 syksyn näytteenotossa ero kokonaisfosforipitoisuudessa kaatopaikan ylä- (A ja E) ja alapuolella (B) on ollut hieman aiempia vuosia suurempi. Lokakuun 2013 näytteessä ilmeni kaatopaikan alapuolisessa pisteessä poikkeavan korkea fosforipitoisuus (510 µg/l). Vastaavasti poikkeava tulos ilmeni vuoden 2015 kevään näytekierroksella kaatopaikan yläpuolisella havaintopisteellä (E: 310 µg/l). Kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet tarkkailujaksolla välillä µg/l. Kaatopaikan alapuolisen pisteen COD cr -pitoisuudet ovat yleisesti olleet hieman yläpuolisia pisteitä korkeampia. Erot ylä- ja alapuolisten pisteiden välillä ovat kasvaneet vuonna 2016 aikaisemmista vuosista. Myös ja näytekerroilla erot ovat olleet suurempia. COD cr -pitoisuudet vaihtelevat tulosten perusteella välillä < mgo 2 /l. Raudan pitoisuuksia on määritetty vaihtelevasti vuosina Näytekertojen välinen tulosten vaihtelu on ollut suurta ja raudan pitoisuudet ovat vaihdelleet tarkkailujaksolla välillä µg/l. Molemmilla vuoden 2016 havaintokerroilla mitattiin kaatopaikan alapuoliselta ojapisteeltä (B) selvästi yläpuolisia pisteitä korkeammat rautapitoisuudet. Syksyllä 2016 mitattiin alapuoliselta pisteeltä koko tarkkailujakson korkein pitoisuus. Pintaveden bakteerit (fekaaliset enterokokit) vaihtelevat suuresti tarkkailun ylä- ja alapuolisilla havaintopisteillä (1 510 pmy/100ml). Vuosien tuloksissa kohonneita pitoisuuksia ilmenee usein myös yläpuolissa näytteissä, joten kaatopaikan vaikutuksia pintavesien laatuun ei kyetä erittelemään. 7

8 Kuva 4. Pintaveden COD cr -, Kok-P-, rauta- ja enterokokkipitoisuudet vuosina Pohjavedet Pohjaveden ph ja sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja happipitoisuudet vuosilta on esitettynä kuvassa 5, pohjaveden COD cr -, fosfori- ja typpipitoisuudet kuvassa 6 ja rauta-, sinkki-, kromi- ja lyijypitoisuudet kuvassa 7. Vuosien kaikki pohjaveden analyysitulokset on raportoitu liitteessä 2. Kerran vuodessa toistuvan pohjaveden tarkkailun tulosten ph on pysynyt hyvin tasaisena vuosien aikana. Tarkkailujakson aikana ph:n arvot ovat pääasiassa olleet korkeammat putkessa P63 ja hieman alhaisemmat putkessa P43. Vuonna 2016 mitattiin poikkeuksellisesti putkesta P63 putkea P43 alhaisempi ph (6,45). Havaintopisteessä Milkan kaivo ph oli aiempia vuosia hieman korkeampi. Pohjaveden sähkönjohtavuuden tulokset ovat hyvin tasaisia putkessa P63 ja havaintopisteessä Milkan kaivo. Kaatopaikan vaikutukset näkyvät pohjavesiputken P43 sähkönjohtavuuksissa, jotka ovat huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampia. Viime vuosina pitoisuuksissa on kuitenkin havaittavissa laskua. Pohjaveden sähkönjohtavuuden tulokset vaihtelevat välillä ms/m. Putken P63 kloridipitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina vuosina Myös Milkan kaivon pitoisuudet ovat olleet tasaisia ja vuosina laskusuunnassa. Vuonna 2016 Milkan kaivosta mitattiin kuitenkin tarkkailujakson korkein pitoisuus, yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kaatopaikan välittömässä läheisyydessä olevan pohjavesiputken P43 kloridipitoisuus on kohonnut huomattavasti vuoden 2013 tuloksessa. Pitoisuudet ovat laskeneet vuosina mutta pysyneet yhä huomattavan korkeina. Vuonna 2016 pitoisuudet ovat nousseet jälleen ja syksyllä 2016 mitattiin jakson korkein pitoisuus (200 mg/l). n ympäristölaatunormi (EQS-arvo) on 25 mg/l, mikä ylittyy jokaisella tarkkailukerralla putkessa P43 sekä niukasti putkessa P63. Kohonneita pitoisuuksia voidaan pitää merkkinä 8

9 kaatopaikan vaikutuksista pisteen P43 pohjaveden laatuun. Pitoisuudet ovat vaihdelleet havaintoputkissa välillä 3,1 200 mg/l. Putken P63 sekä havaintopisteen Milkan kaivo happipitoisuudet ovat tarkkailujakson aikana vaihdelleet välillä 0,7 7,7 mg/l. Putken P43 pohjavesi on ollut hapetonta vuosina Kuva 5. Pohjaveden ph, sähkönjohtavuus sekä kloridi- ja happipitoisuudet vuosina COD cr -pitoisuus on putkessa P43 huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampi ( mg/l), mikä ilmentää kaatopaikan vaikutuksia. Vuosien aikaiset pitoisuudet muissa putkissa ovat välillä <20 57 mg/l ja pysyneet melko tasaisina. Fosforin määritys on tehty keväästä 2013 lähtien suodatetusta näytteestä. Alapuoleisen havaintoputken P43 fosforipitoisuus on laskenut vuoden 2014 jälkeen murto-osaan (6,4 16 g/l) tarkkailujakson aiempien vuosien näytteistä ( g/l). Fosforipitoisuudet ovat huomattavasti korkeammat kaatopaikan yläpuoleisessa havaintoputkessa P63, jonka tulokset vaihtelevat välillä µg/l. Kaatopaikan yläpuoleisen Milkan kaivon pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä g/l. Putken P63 ja Milkan kaivon kokonaistyppipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä µg/l ja ammoniumtyppipitoisuudet välillä < µg/l. Pitoisuudet ovat vuosien aikana olleet melko tasaisia. Kaatopaikan vaikutukset ovat havaittavissa putken P43 kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudessa, jotka ovat huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampia. Myös näytekertojen väliset pitoisuuksien vaihtelut ovat olleet suuria. Putken P43 NH 4 -N-pitoisuudet ovat olleet välillä µg/l, EQS-arvon ollessa 200 µg/l. 9

10 Kuva 6. Pohjaveden COD cr -, fosfori-, kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet vuosina Pohjaveden rautapitoisuus on määritetty vuodesta 2013 lähtien suodatetusta näytteestä, ja havaintopisteiden tulokset ovat laskeneet huomattavasti tarkkailun vaihduttua liukoisiin pitoisuuksiin. Vuosien 2015 ja 2016 näytekertoina saatiin kuitenkin kahden aiemman vuoden tuloksiin nähden huomattavan korkeat rautapitoisuudet ( ja g/l) pohjavesiputkessa P43. Pohjavesiputken P63 raudan liukoiset pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä µg/l. Milkan kaivossa liukoiset pitoisuudet ovat olleet laskussa ja vuoden 2016 havaintokerralla rautaa mitattiin 91,9 µg/l. Raudan tavoin myös sinkin pitoisuuksia on ryhdytty määrittämään suodatetusta näytteestä vuonna Sinkin pitoisuudet ovat olleet pisteessä P43 huomattavasti muita pisteitä korkeampia ja vaihtelu ollut suurta läpi tarkkailujakson. Sinkin EQS-arvo (60 g/l) on ylittynyt putken P43 osalta kaikilla tarkkailukerroilla. Lisäksi pohjavesiputken P63 sinkin pitoisuudet ovat ylittäneet EQS-arvon vuosien 2010 ja 2012 näytekerroilla. Liukoisen sinkin pitoisuudet ovat tarkkailupisteissä välillä 2, µg/l. Myös kromin pitoisuudet ovat korkeimmat putkessa P43. Kromin EQS-arvo (10 µg/l) ylittyi putkessa P43 kokonaispitoisuuksien osalta vuosina Havaintopisteiden väliset erot kromin liukoisissa pitoisuuksissa eivät ole kuitenkaan yhtä suuria ja tulokset vaihtelevat välillä 0,23 6,3 µg/l. Pohjavesiputkien lyijypitoisuudet ovat olleet pieniä läpi tarkkailujakson, eikä EQS-arvon (5 µg/l) ylittäviä tuloksia ole ilmennyt. 10

11 Kuva 7. Pohjaveden rauta-, sinkki-, kromi- ja lyijypitoisuudet vuosina Suotovedet Kaatopaikan viemäröityjen suotovesien tarkkailut ovat osa Alheldan jätevedenpuhdistamon tulokuorman tarkkailua. Kaatopaikalta jätevedenpuhdistamolle johdettujen vesien tarkkoja määriä ei ole kyetty mittaamaan, sillä suotovesien mukana kulkeva sakka on toistuvasti tukkinut kaatopaikalla olevan virtaamamittarin. Puhdistamolle pumpattujen suotovesien määrät on arvioitu olleen vuodesta 2009 lähtien noin m 3 vuodessa. Kaatopaikalle on asennettu vuonna 2016 uusi virtaamamittari, joten virtaamia on jatkossa mahdollista seurata tarkemmin. Jätevedenpuhdistamolle johdetun veden laatua on tarkkailtu neljästi vuodessa. Liitteeseen 3 on kerätty kaatopaikan suotovesien muodostaman tulokuormituksen tarkkailutulokset vuosilta Seuraavien metallien: barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini sekä sulfaatti määritykset ovat jääneet aiemmin puuttumaan tarkkailun toteutuksesta, mutta niiden tarkkailua jatkettiin vuonna 2016 lupaehtojen ja Pietarsaaren Veden kanssa laaditun sopimuksen mukaisesti neljästi vuodessa. Myös muutaman muun uuden muuttujan pitoisuus otettiin mukaan määrityksiin. Vuoden 2013 kesäkuun näytekerran poikkeavat tulokset (kiintoaine, BOD 7-ATU, COD Cr sekä Cu) osoittavat, että suotovesien puhdistamolle muodostava kuormitus voi vaihdella suuresti. Vuoden 2016 tarkkailukertojen osalta ei ilmennyt Alhedan puhdistamolle tavanomaisesta jätevedestä olennaisesti poikkeavia tuloksia. Kuluneen vuoden osalta Pietarsaaren Veden jätevesille asettamat raja-arvot ylittyivät kertaalleen sähkönjohtavuudessa. 11

12 5.4 Kaatopaikkakaasut Jätetäytössä muodostuneita kaatopaikkakaasuja on tarkkailtu vuodesta 2012 alkaen kerran vuodessa. Erot vuosien kaasun mittaustuloksissa ovat vähäisiä. Vuonna 2016 ei putkissa ollut vettä mittauksien aikana. Metaanin osuudet vaihtelivat mittauksissa vuonna 2016 välillä Metaanin osuus nousi edellisvuodesta tarkkailuputkissa 5 ja 8 (n yks.). Kaasuputkissa 2 ja 9 metaanin osuus pieneni havaittavasti edellisvuodesta. Muissa putkissa osuudet olivat vuoden 2015 tasoa. Tarkkailukertojen väliset muutokset hiilidioksidin osuuksissa ovat olleet pääasiassa melko vähäisiä. Vuoden 2016 mittauksissa hiilidioksidin osuudet vaihtelivat välillä 0,7 30, ja ne laskivat lähes kaikissa putkissa vuoden 2015 tuloksista. Hiilidioksidin osuus oli edellisvuotta selvästi suurempi ainoastaan kaasuputkessa 3, jossa osuus oli 30 (2015: 20 ). Putkessa 5 osuus oli edellisvuoden tasoa. Kaasuputkien happipitoisuudet ovat laskeneet edelleen, ja vuoden 2016 mittauksissa hapen osuus oli kaikissa putkissa hyvin alhainen ( 1 ). Koko tarkkailujaksolla osuudet ovat vaihdelleet välillä 0,2 11,8. Vuosien kaikki kaatopaikkakaasujen mittaustulokset on koottu liitteen 4 taulukkoon. Kaasuputkien painetiedot puuttuvat vuoden 2015 tiedoista tarkkailussa käytetyn mittarin rikkoutumisen johdosta. Kuva 8. Kaatopaikkakaasun CH 4 -, CO 2 - ja happipitoisuudet vuosina Tulosten tarkastelu Vuoden 2016 tarkkailun tulokset on koottuna tarkkailuraportin liitteissä (liitteet 1-4). Pohja-, pinta-, ja suotovesien osalta tulosten vertailuarvoja on käytettävissä jo usean vuoden ajalta. Kaatopaikkakaasun 12

13 ominaisuuksia on seurattu vuodesta 2012 lähtien. Tarkkailun aikaisemmat tulokset ovat myös huomioitu raportin kuvaajissa Pintaveden laatu Kaatopaikan vaikutukset pintaveden laatuun ovat olleet havaittavissa etenkin alapuolisen havaintopaikan kohonneiden typpiyhdisteiden (kokonaistypen ja ammoniumtypen) pitoisuuksissa sekä sähkönjohtavuudessa. Vuonna 2016 ei ole kuitenkaan havaittu sähkönjohtavuudessa kaatopaikan vaikutusta. Kaatopaikan ylä- ja alapuolisen typen pitoisuuksien väliset erot ovat lisäksi vuonna 2016 olleet aikaisempia vuosia selvästi pienemmät. Toisaalta erot COD cr -, fosfori- ja rautapitoisuuksissa ovat vuonna 2016 kasvaneet ja alapuolisella pisteellä mitataan suurempia pitoisuuksia. Ojapisteiden tarkkailutuloksissa on ajoittain ollut havaittavissa kohonneita bakteeripitoisuuksia (, pmy/100ml). Pitoisuudet ovat kuitenkin useasti olleet korkeampia kaatopaikan yläpuolisilla tarkkailupisteillä, eikä kaatopaikan vaikutuksia veden hygieeniseen laatuun kyetä tällöin arvioimaan. 6.2 Pohjaveden laatu Pohjaveden laadun vaihtelu vuosien aikana on ollut melko maltillista putkessa P63 sekä Milkan kaivossa. Pohjaveden laatu on selvästi heikompaa putkessa P43, missä myös vuosien välinen vaihtelu on ollut suurempaa. Putken P43 vuoden 2016 sähkönjohtavuus sekä COD cr -, typpi- ja kloridipitoisuudet ovat edellisvuosien tavoin moninkertaiset kahden muun tarkkailupisteen tuloksiin nähden, mikä osoittaa kaatopaikan vaikuttavan kyseisen putken pohjaveden laatuun. Myös rautaa, sinkkiä ja kromia on mitattu putkesta P43 muita putkia selvästi enemmän. Fosforipitoisuudet poikkeavat edeltävästä, sillä ne ovat olleet pisteessä P63 selvästi kahta muuta mittauspistettä suuremmat. Milkan kaivon tarkkailupisteessä on vuosien tuloksissa ilmennyt suolistoperäisiä enterokokkeja ( pmy/100 ml, ks. liite 2). Muuten pohjavedet ovat olleet hygieenisesti hyvälaatuisia. 6.3 Kaatopaikkakaasun koostumus Kaatopaikalle asennetuista kahdeksasta kaasuputkesta on määritetty metaanin, hiilidioksidin ja hapen tilavuusprosentit kenttäkäyttöisellä kaasuanalysaattorilla. Vuoden 2016 mittauksissa hapen osuus laski edelleen aiemmista vuosista ja oli kaikissa putkissa hyvin alhainen ( 1 ). Metaanin osuudet vaihtelivat vuoden 2016 mittauksissa välillä 0 30, ja tulokset nousivat edellisen vuoden määrityksistä kahdessa putkessa (5 ja 8). Korkeimmat metaanin osuudet ilmenivät vuosien tavoin kaasuputkista 3 ja 5 (30 ). Muiden putkien osuudet olivat 10 tai alle, ja myös laskua oli joidenkin putkien osalta tapahtunut. Hiilidioksidin osuudet laskivat vuoden 2016 mittauksissa lähes kaikissa putkissa. Ainoastaan putkessa 3 osuus kasvoi edellisvuodesta. Hiilidioksidin osuudet vaihtelevat vuoden 2016 mittauksissa välillä 0,7 30. Yleisesti ottaen vuosien tarkkailujakson aikana havaitut CO 2 :n sekä CH 4 :n osuudet kaatopaikalle asennetuissa kaasuputkissa ovat olleet vähäisiä. 7 Yhteenveto Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistetun kaatopaikan vuoden 2016 velvoitetarkkailut pinta-, pohja- ja suotovesien sekä kaatopaikkakaasun osalta on toteutettu aluehallintoviraston (LSSAVI/170/04.08/2010) päätöksen mukaisesti sekä luvan edellyttämässä laajuudessa. Poikkeuksena yleisesti lento- ja pohjatuhkassa esiintyvien metallien bariumin, molybdeenin, seleenin, vanadiinin sekä sulfaatin analyysit, joiden 13

14 määritykset jäivät erehdyksessä pois vuoden 2015 suotovesien tarkkailuista. Nämä tulokset puuttuvat myös helmikuulta Keväästä 2013 alkaen pintavesien määrää ja laatua on tarkkailtu alueen kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B) kahdesti vuodessa. Kaatopaikka-alueen pohjavesiputkien (PT43, PT63 sekä Milkan kaivo) tarkkailu on jatkunut edellisvuosien tavoin kerran vuodessa toistuvan näytteenoton avulla. Kaatopaikkakaasun tarkkailua on jatkettu siten, että tiedot syntyvän kaasun ainesosista (Liite 4) on määritetty alueen kahdeksasta kaasuputkesta kertaalleen vuoden 2016 aikana. Alhedan jätevedenpuhdistamolle pumpatun suotoveden laatua on tarkkailtu neljästi vuodessa. Viemäröityjen suotovesien määristä ei ole ollut käytössä virtaamatietoja, sillä suotoveden mukana kulkeutuva sakka on tukkinut kaatopaikalla olevan virtaamamittarin. Kaatopaikalle on asennettu uusi virtaamamittari vuonna 2016, joten jatkossa on mahdollista seurata virtaamia tarkemmin. Kaatopaikan vaikutukset on havaittavissa tarkkailujaksolla etenkin alapuolisen pintavesipisteen (oja, B) sekä kaatopaikan välittömässä läheisyydessä olevan pohjavesiputken (P43) kohonneina typen ja COD cr -pitoisuuksina. Putken P43 pohjavedessä on lisäksi havaittu huomattavia kloridipitoisuuksia ja kohonneita metallipitoisuuksia (Fe, Zn ja Cr). Myös sähkönjohtavuus on kohonnut sekä pinta- ja pohjavedessä kaatopaikan vaikutuksesta, tosin vuonna 2016 mitattiin pintavesitarkkailussa korkeammat sähkönjohtavuudet kaatopaikan yläpuolisesta ojapisteestä. Lähteet Ilmatieteen laitos Kuukausittainen sadanta Kokkolan Hollihaassa ja kuukausittaiset keskilämpötilat Kruunupyyssä vuonna Ilmastopalvelu, sähköposti Päätös ympäristöluvan muuttamisesta, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (LSSAVI/170 /04.08/2010) Ympäristölupapäätös, Länsi-Suomen ympäristökeskus (LSU-2004-Y-100) Liitteet Liite 1 Pintavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta Liite 2 Pohjavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta Liite 3 Viemäröityjen suotovesien tarkkailutulokset vuosilta Liite 4 Kaatopaikkakaasun tarkkailutulokset, vuodet

15 Liite 1.1 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pintavesi Vuosi 2010 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp ,1 8,6 ei hajua , , ,5 2,5 0,5 2,5 11 0, ,5 A, yp ,07 10,9 ei hajua 130 3,6 34 7,2 11, , , A, yp ,14 0,3 ei hajua ,8 10, , ka. 0,1 6,6 58,3 14,5 35,0 6,2 10,1 82,7 30,0 1,5 1700,0 33,0 473,7 640,0 34,0 2,3 33,2 23,0 3700,0 67,3 1,5 2,5 0,5 2,5 11,0 0,5 1600,0 0,5 E, yp ,08 9,2 ei hajua 75 4,3 21 6, , , ,5 0, , ,5 E, yp ,15 10,6 ei hajua 130 4,4 29 7, , ,3 E, yp ,09 0,6 ei hajua 130 6,8 30 6,5 10, , ,9 ka. 0,11 6,8 111,7 5,2 26,7 6,8 10,2 83,7 37,3 1,5 790,0 55,3 68,0 174,3 30,7 8,7 1,1 36,0 2100,0 39,0 15,0 2,5 0,5 6,0 5,0 0,5 430,0 0,5 B, ap ,1 9,7 ei hajua ,4 9, , ,5 2,5 0,5 2,5 5 0, ,5 B, ap ,11 9,9 ei hajua 130 2,4 76 7,2 5, , ,4 B, ap ,14 0,2 ei hajua ,5 10, , ka. 0,12 6,6 82,7 22,8 57,7 6,7 8,4 67,3 55,3 3, ,7 68, ,0 910,0 55,7 5,7 15,1 32,0 5200,0 83,0 1,5 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 2400,0 0,5 Vuosi 2011 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp ,10 11,4 ei hajua ,4 8, , , ,5 0,5 2,5 5 0, ,5 A, yp ,02 12,5 ei hajua 190 7, , , ,7 A, yp ,07 6,3 ei hajua ,2 7, , ka. 0,06 10,1 155,0 66,9 33,3 6,5 6,9 61,0 51,7 1,5 2100,0 59,7 946,7 390,0 31,3 11,3 20,4 27,0 5100,0 50,0 4,0 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 920,0 0,5 E, yp ,05 12,1 ei hajua ,7 9, , ,5 1,5 2,5 1 2,5 5 0, ,5 E, yp ,07 12,8 ei hajua , , , E, yp ,08 6,2 ei hajua ,4 7, , ,6 ka. 0,07 10,4 163,3 21,3 30,7 6,4 8,0 71,7 43,7 2,4 916,7 118,0 84,8 101,0 25,3 175,3 5,5 39,0 4300,0 12,5 1,5 2,5 1,0 2,5 5,0 0,5 610,0 0,5 B, ap ,12 12 ei hajua ,7 8, , ,5 2,5 0,5 2,5 5 0, ,5 B, ap ,04 12,4 ei hajua , , ,4 B, ap ,1 6,3 ei hajua ,8 7, , ,2 ka. 0,09 10,2 633,3 59,3 38,7 6,8 5,2 45,7 93,0 4,0 5966,7 101,7 4669,7 315,0 40,7 6,7 30,5 33,0 5800,0 46,0 1,5 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 1400,0 0,5 Vuosi 2012 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp ,2 4,3 ei hajua ,8 8, , ,5 2, , ,5 A, yp ,19 12,9 ei hajua ,2 4, , ,5 A, yp ,1 10,2 ei hajua ,6 5, , ka. 0,2 9,1 396,7 25,0 27,0 6,2 6,1 52,3 69,0 1,1 2300,0 113,3 450,0 596,7 28,7 65,3 62,2 63,0 5800,0 61,0 1,5 2,5 1,0 6,0 12,0 0,5 1800,0 0,5 E, yp ,15 5,3 ei hajua ,5 9, , , ,4 2,5 1, , ,5 E, yp ,19 12,6 ei hajua ,4 8, , , E, yp ,06 10,5 ei hajua ,7 8, , ,2 ka. 0,13 9,5 270,0 124,0 19,7 6,5 8,6 75,3 47,7 0,2 1126,7 188,7 86,0 193,3 19,8 178,7 54,9 87,0 3700,0 44,0 5,4 2,5 1,1 8,0 5,0 0,5 3400,0 0,5 B, ap ,17 5 ei hajua ,3 8, , ,3 9 0, , ,5 B, ap ,21 13,7 ei hajua , , , B, ap ,08 10,5 ei hajua ,1 5, , ,8 ka. 0,15 9,7 326,7 99,7 45,3 5,6 4,7 39,0 141,0 1,6 9000,0 233,3 5915,3 587,5 38,7 5,7 62,9 77,0 3400,0 80,0 5,3 9,0 0,5 8,0 12,0 0,5 3300,0 0,5 Vuosi 2013 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp ,15 2,1 maatunut ,9 6, A, yp ,20 0,7 ei hajua ,7 10, ka. 0,175 1, ,5 19 6,3 8,8 62, , ,5 40, E, yp ,13 2,6 maatunut ,4 9, , E, yp ,15 3,4 ei hajua ,1 11, , ka. 0, ,5 6,25 10,7 79, ,5 65,5 11, B, ap ,17 2,5 maatunut ,5 7, , B, ap ,10 1,5 ei hajua ,8 9, , ka. 0, , ,5 6,65 8, , , Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu)

16 Liite 1.2 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pintavesi Vuosi 2014 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp ,1 10,5 ei hajua 130 5, , A, yp ,1 5,4 ei hajua , , ka. 0,1 7, ,3 31,5 7 8,45 71,5 61, , ,5 12, E, yp ,04 10 ei hajua ,9 7, ,6 E, yp ,05 6,9 ei hajua ,8 9, , ka. 0,045 8, ,5 26 6,85 8,65 73, ,5 31 1, B, ap ,03 10,8 ei hajua 190 7,2 68 7,3 8, , ,2 B, ap ,05 5,6 ei hajua ,3 9, ka. 0,04 8, ,6 63 7,3 8, , ,5 8, Vuosi 2015 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp ,9 ei hajua ,6 8, , A, yp lievä t/m ,84 5, , ,9 1 0,06 0,74 1,7 4,9 0, ,001 ka ,5 68,5 6,72 6, , , E, yp ,6 ei hajua ,7 8, E, yp ,8 Lievä öljy ,25 4, ,2 3,6 0,13 1,2 2,2 6,5 0,01 98,6 0,001 ka ,975 6, B, ap ,3 lievä öljy ,67 8, B, ap ,9 lievä t/m ,89 7, , ,1 3,3 1,2 2,1 8,4 8,6 0, ,001 ka ,5 31 6,78 7,95 70, , Vuosi 2016 Piste Pvm Syvyys ('c) Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph () BOD7 Kok P NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp ,13 3 Hajuton ,42 8, A, yp ,7 Lievä öljy ,21 1, ka. E, yp ,06 2,5 Hajuton ,63 9, E, yp ,05 12,8 Lievä m/t , ka. B, ap ,18 2,8 Hajuton ,99 3, B, ap ,2 13,3 Lievä öljy ,89 1, ka ,5 15,5 5,44 2,6 20, , Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu)

17 Liite 2 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pohjavesi Vuosi 2010 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Kok P NO3 N Rauta Sinkki Kromi Lyijy P ,3 1, , P ,8 1,5 7,8 55 3, ,5 2, ,3 Milkan kaivo , , , , Kiintoaine BOD7 >10 4,9 1,5 Vuosi 2011 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Kok P NO3 N Rauta Sinkki Kromi Lyijy P ,5 1,65 6, , P ,9 1,51 7,7 45 1,1 8, , ,6 Milkan kaivo ,5 7, , , ,5 3 2, Kiintoaine BOD7 19 1,5 1,5 Vuosi 2012 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Kok P NO3 N Rauta Sinkki Kromi Lyijy P ,7 1,3 6, , ,5 0 5 P ,8 1,29 7,9 46 2, ,6 2, Milkan kaivo ,4 7,3 30 1, ,5 2, Kiintoaine BOD7 25 8,8 1,5 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Liuk. P Liuk. Fe Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb P T ,8 1,86 6, ,8 0, PT ,81 7,8 49 1,1 9, ,3 0,23 0, Milkan kaivo ,8 6,8 21 1,6 13, ,5 7, ,4 1,9 0, Vuosi 2014 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Liuk. P Liuk. Fe Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb P T ,4 samea 2,08 6, , ,7 0, PT ,9 kirkas 1,97 7,9 50 0,74 5, ,1 10,2 0,23 0, Milkan kaivo ,5 kirkas 7,1 16 6, , ,2 1,8 2, Vuosi 2015 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Liuk.P Liuk. Fe Liuk. Zn , ,06 P T ,8 ruskea 1,7 6, , ,3 0, ,7 0,75 29, ,8 0,59 29,5 12,2 0,001 0,25 PT ,2 kellertävä 1,9 7,9 50 3, , ,8 0,36 0, ,6 0,2 0,05 1, ,3 0,02 1,2 2 0,001 0,25 Milkan kaivo ,2 kellertävä 7,2 18 7, , ,9 1,3 2, ,8 24,7 0,25 0,05 0, ,6 0,01 16,8 2,2 0,001 0,25 Liuk. Cr Liuk. Pb Sulfaatti Ba Mo Se V Al As Cd Cu Ni Hg Kloorifenolit Vuosi 2016 Näytepiste Pvm T ( c) ulkonäkö Pinta ph Sähkönjoht. () Liuk.P Liuk. Fe , ,06 P T ,6 samean ruskea 1,38 6, ,1 0, , ,9 4,2 0, ,4 0,6 17,7 PT ,6 kirkas/kellertä 1,31 6,5 55 5, ,2 0,32 0, ,23 0,05 1,3 Milkan kaivo ,7 kirkas/kellertävä 7,9 8,6 6, ,5 2,1 91,9 7,7 2 0, ,1 11,5 0,27 0,05 0,44 Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb Sulfaatti Ba Mo Se V Al As Cd Cu Ni Hg Kloorifenolit Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu)

18 Liite 3 Pietarsaaren suljettu kaatopaikka Suotovesi (jätevesi) Pvm Enterok. ph Alkalit. Sähkönj. SS NH 4 N Kok P BOD 7 ATU COD cr Cl SO4 K Ca Al Hg Mn Fe Zn As Cd Cr Cu Pb Ni Sn Ba Mg Mo Se V mmol/l Öljy +Rasva Raja arvo (Prs Vesi) 6,0 11, , ,2 0, , , , , , , , , , ,28 0,025 0,48 7,6 0,07 3, , , , ,1 0,025 0,57 8,1 0, , , ,36 5, ,1 0,025 0, ,0123 3,1 0, , ~4 7, , ,27 0,025 0,6 11 0,0123 3,1 0, , , , , ,1 0,025 0, ,04 3 0, , , , ,1 0,025 0,5 8,2 0,03 3,1 0,63 3, , , ,35 3, ,1 0,025 0, , , , > , , ,42 0,025 0, ,08 2,4 1,7 8, ,88 8,1 1, ~6 7, , ,1 0,025 0,53 6,5 0, ,6 7,4 1, , , ,025 0,49 4,9 0,0125 1,2 0,11 3,7 24 0,25 7,9 0, , , , ,076 0,025 0,31 1,9 0,021 0,73 0, ,73 4,6 0, , , ,16 0,005 1,25 0,021 0,021 1,2 0,19 2,7 34 2,5 5,7 0, , , ,054 0,013 0,6 15 0,04 1,5 0,1 3,9 11 0,3 9,9 0, , , , ,029 0,002 0,4 0,87 0,026 0,4 0,01 2,8 16 0,03 4,5 0, , , ,69 0,038 0, ,025 6,9 0, ,6 10 4, , , ,002 0, , , , , , , ,11 0, ,3737 3,9 0, , , ,21 1, ,002 0,37 5,3 0,084 2,5 2, ,4 7,8 0, ,5 3, ,22 1, ,05 0,4 0,019 0, ,0 2, ,6 4, , ,085 1, ,025 0,05 0,39 3,6 0,005 1,0 0, ,0 6,1 1, ,7 4,1 0, ,6 5, , ,087 1, ,025 0,05 0,42 3,9 0,005 1,0 0, ,0 2,5 1, ,1 3 0, ,6 4, ,047 1, ,025 0,1 0,65 4,1 0,018 1,0 0, ,0 18 1, ,3 2,5 0,139 5 ka ,5 4, , ,03 0,6 11 0,045 2,6 0, ,7 9,0 6, ,0 3, ka ,6 4, ,11 1, ,025 0,06 0,5 3,9 0,012 1,0 0, ,0 7,3 1, ,0 3,2 0,10 5

19 Liite 4 Pietarsaaren kaupunki / suljettu kaatopaikka Kaatopaikkakaasut mittaustulokset Vuosi 2012 Näytepiste Pvm CH4 CO2 Ilmanpaine mb C Kaasuputki ,0 0,1 10, ,7 Kaasuputki ,4 17,7 2, ,7 Kaasuputki ,2 26,7 0, ,1 Kaasuputki ,0 0,8 9, ,0 Kaasuputki ,4 23,6 1, ,1 Kaasuputki ,0 3,0 8, ,1 Kaasuputki ,0 3,7 7, ,8 Kaasuputki ,0 2,3 8, ,9 Kaasuputki ,2 7,2 4, ,9 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm CH4 CO2 Ilmanpaine mb Kaasuputki ,3 6,9 984 Kaasuputki ,2 22,2 0,5 983 Kaasuputki ,7 29,4 3,2 983 Kaasuputki ,1 6,8 983 Kaasuputki ,7 24,2 1,1 983 Kaasuputki ,6 8,1 6,2 983 Kaasuputki ,8 6,5 983 Kaasuputki ,6 13,5 2,1 983 Kaasuputki ,3 10,5 3,2 984 Vuosi 2014 Näytepiste Pvm CH4 CO2 Ilmanpaine mb Kaasuputki ,9 10,8 991 Kaasuputki ,2 5,8 6,3 992 Kaasuputki ,1 20,3 2,5 992 Kaasuputki ,1 15, Kaasuputki ,1 11,8 992 Kaasuputki ,5 2,2 10,4 992 Kaasuputki ,1 1,3 11,1 992 Kaasuputki ,5 992 Vuosi 2015 Näytepiste Pvm CH4 CO2 Kaasuputki ,6 5 5 Kaasuputki Kaasuputki Kaasuputki Kaasuputki Kaasuputki Kaasuputki Kaasuputki Vuosi 2016 Näytepiste Pvm CH4 CO2 Ilmanpaine mb Ilmanpaine mb Kaasuputki Kaasuputki , Kaasuputki , Kaasuputki , Kaasuputki ,7 0, Kaasuputki , Kaasuputki , Kaasuputki ,3 0,4 0, C C C C Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle)

20

21