Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 2017

Transkriptio

1 Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 17 Marjut Mykrä Pietarsaari 18

2

3 SISÄLLYS 1. TARKKAILUN PERUSTE.... TARKKAILUN SUORITUS TAUSTATIEDOT KUORMITUS Jätevesikuormitus Muu kuormitus TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Yleistä Veden laatu vuonna Talvi Avovesiaika Meriveden metallipitoisuudet vuonna Vedenlaadun vertailu jakson 9 13 tuloksiin Kokkolan sataman metallimääritykset vuonna KOKKOLAN EDUSTAN EKOLOGINEN LUOKITUS POHJAELÄIMET VUONNA 17 (ISO-TUISKU 18) Aineisto ja menetelmät Tulokset Tarkkailualueen lajisto Vuosittaisen seurannan havaintopaikat Laajennetun seurannan havaintopaikat Ekologinen luokittelu pohjaeläinindeksien perusteella TIIVISTELMÄ VIITTEET LIITTEET... 4 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB PIETARSAARI JAKOBSTAD ;

4 KOKKOLAN EDUSTAN YHTEISTARKKAILUN TULOKSET TARKKAILUN PERUSTE Kokkolan edustan merialuetta kuormittavat Kokkolan kaupungin asumisjätevedet (Kokkolan Vesi), KIP pohjoisella alueella Boliden Kokkola Oy:n (sinkkitehdas + rikkihappotehtaan jätevedet), Freeport Cobalt Oy:n ja Kokkolan Energia Oy:n sekä KIP eteläisellä alueella Boliden Kokkola Oy:n (rikkihappotehtaan jäähdytysvedet), CABB Oy:n, Yara Suomi Oy:n, Yara Phosphates Oy:n, TETRA Chemicals Europe Oy:n ja Oy Woikoski Ab:n (liittynyt yhteistarkkailuun ) jäte-/jäähdytysvedet sekä Kokkolan Satama Oy:n hulevedet (taulukot 1 ja 3). Kaupungin puhdistetut asumisjätevedet johdetaan Hopeakivenlahteen ja KIP pohjoisen ja KIP eteläisen puhdistetut teollisuusjätevedet Ykspihlajanlahteen. Purkupaikat on merkitty karttaan (kuva 1). Vesistön tarkkailuvelvoitteet ilmenevät taulukosta 1. Tarkkailua toteutetaan yhteistarkkailuna. Jaksolla 16 1 tarkkailussa noudatetaan päivättyä ohjelmaa (Mykrä & Aaltonen 16), jonka Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt päätöksellään (Dnro EPOELY/144/7./1) ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (kalatalouspalvelut) päätöksellään (Dnro VARELY/5779/573/15). Vuosien 4 13 yhteistarkkailutuloksista on vuonna 15 valmistunut laaja yhteenvetoraportti (Mykrä & Aaltonen 15), jossa tarkastellaan myös aiempien vuosien vedenlaatuaineistoja. Tässä raportissa esitetään vuoden 17 tarkkailun tulokset. Kuva 1. Kokkolan edustan merialue, kuormittajat ja näytteenottopisteet. Kokkolan suurteollisuusalue ja Hopeakivenlahti: 1. Kokkolan vesi, jätevedenpuhdistamo,. KIP pohjoinen ja 3. KIP eteläinen. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan /16 ja Liikenneviraston merikarttatietokannan 6/1 aineistoa.

5 3 Taulukko 1. Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien lupapäätökset ja niissä määrätyt luparajat vuonna 17. (taulukko jatkuu seuraavalle sivulle) Luvanhaltijat Päätös (antopäivä) Lupamääräykset ja -rajat Kokkolan Vesi Tarkkailumääräykset: LSY 47/5/1 (14.1.5) BOD7 (ATU) 1 mg/l 95 % VHO 7/566/ (8.11.7) CODCr 75 mg/l 85 % KHO 359/1/7 (3.9.8) Fosfori,3 mg/l 95 % ESAVI 146/11/1 ( ) Typpi - (tavoite > 7 %) Vesistö- ja kalataloustarkkailu. Päästötarkkailuun on sisällytettävä tarpeellisin osin ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (VnA 889/ 6) ja VnA 1/ 6 mukaisten aineiden seuranta. Kokkolan Satama Oy Kantasataman toiminnot LSSAVI/149/4.8/1 (.1.15) Tulee osallistua merialueen yhteistarkkailuun (vesistöja kalatalous). Hopeakiven sataman toiminnot LSSAVI/87/4.8/13 (.1.15) Tulee osallistua merialueen yhteistarkkailuun (vesistöja kalatalous). Syväsataman toiminnot LSSAVI/15/4.8/1 (.1.15) Tulee osallistua merialueen yhteistarkkailuun (vesistöja kalatalous). Syväsataman läjitysallas LSSAVI/79/4.8/14 ( ) Mereen johdettavan suotoveden vaikutuksia tulee tarkkailla. Tulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun. KIP eteläinen alue Selkeytys- ja jäähdytysvesiallas Boliden Kokkola Oy:n (rikkihappotehdas), TETRA Chemicals Europe Oy:n, Yara Suomi Oy:n ja Yara Phosphates Oy:n yhteinen tarkkailuvelvoite mereen johdettavalle jätevedelle. Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehdas (jäähdytys- ja hulevedet) LSSAVI 4/11/1( ) VHO nro. 1/39/1 LSSAVI 58/14/1 (9.1.14) TETRA Chemicals Europe Oy LSSAVI 41/11/1 ( ) VHO 183/11/514 Yara Suomi Oy LSSAVI 4/11/1 ( ) VHO 1831/11/514 Yara Phosphates Oy LSSAVI 39/11/1 ( ) VHO 183/11/514 määrä, kiintoaine, kok-p, kok-n, ph ja lämpötila (ei yleisiä luparajoja) Tarkkailtava mereen johdettavan veden Cd-, As- ja Hgpitoisuutta neljä kertaa vuoden sisällä uuden jätevesijärjestelyn käyttöönotosta, valvontaviranomainen päättää tämän jälkeen jatkosta. Tulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun (vesistö), tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Ei luparajoja; Tulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun (vesistö), tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Ei luparajoja; Tulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun (vesistö), tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Ei luparajoja; Tulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun (vesistö), tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. CABB Oy Biol. help. haj. liuottim. 1 t/a 1 t/kk Luparajat selkeytys- ja jäähdytysvesialtaaseen LSU 4 Y - 18 (4.7.8) TOC (muut) < t/a Tarkkailtava mereen johdettavan veden määrää, lämpötilaa ja TOC-pitoisuutta (ei luparajoja) sekä jätevesien pitkäaikaistoksisia vaikutuksia merialueella. Tulee osallistua Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun, tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Oy Woikoski Ab LSSAVI/413/15 (1.5.16) Jätevesimäärä selkeytys- ja jäähdytysvesialtaaseen: 3 m 3 /vk; Tarkkailtava yhteisesti muiden altaaseen jätevesiä johtavien laitosten kanssa mereen johdettavan jäteveden määrää ja ph:ta. Tulee osallistua omalla osuudellaan Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuun. Jatkuu seuraavalle sivulle

6 4 Jatkuu edelliseltä sivulta Luvanhaltijat Päätös (antopäivä) Lupamääräykset ja -rajat KIP pohjoinen alue/ yhteinen purkuputki Boliden Kokkola Oy Luparajat mereen (käsittäen sinkki- ja rikkihappotehtaan sekä Freeport Cobalt Oy:n jätevedet ja Kokkolan Energia Oy:n jäähdytysvedet) Freeport Cobalt Oy Luparajat sekoitusaltaaseen: Kokkolan Energia Oy (jäähdytysvedet) LSY 67/1/3 VHO 4/157/1 LSY-3-Y-41 (14.5.8) VHO 11/77/1/ KHO 3357/1/11/ /14/1 (9.1.14) LSY-7-Y-6/3.1.9 VHO 11/75/1/ KHO 3369/1/11/ LSSAVI/367/14 (8.1.15) LSY 3/8/ Typpi 55 t/a 8,5 t/kk Sinkki t/a 3 kg/kk Kupari (tavoitearvo) 5 kg/a 37,5 kg/kk Arseeni 5 kg/a 37,5 kg/kk Koboltti 3 t/a 45 kg/kk Nikkeli 3 t/a 45 kg/kk Kadmium 7 kg/a 1,5 kg/kk Elohopea 8 kg/a 1, kg/kk Elohopea (liukoinen) 5 μg/l Kadmium (liukoinen) 1 μg/l Tarkkailtava saostusaltaista mereen johdettavan jäteveden toksisuutta ja selvitettävä mahdollisuudet tarkkailla mereen johdettavan jäteveden pitkäaikaistoksisuutta. Osallistuttava vesistön tilaa koskeviin yhteistarkkailuihin, tarkkailtava lisäksi jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Co + Ni 6 t/a 9 kg/kk Cu 15 kg/a 5 kg/kk Cu (tavoitearvo) 5 kg/a 75 kg/kk Cd 4 kg/a 6 kg/a Cd (tavoitearvo) kg/a 3 kg/kk As 5 kg/a 7,5 kg/kk As (tavoitearvo) 4 kg/a 6 kg/kk Zn,5 kg/a 75 kg/kk Hg 3 kg/a,5 kg/kk Kok-N 35 t/a 5,5 t/kk Tulee osallistua merialueen yhteistarkkailuun (vesistöja kalatalous). Osallistuttava Kokkolan edustan merialueen tilaa koskevaan yhteistarkkailuun.. TARKKAILUN SUORITUS Tarkkailua on koordinoinut ja raportoinut vuodesta 1986 lähtien Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Yhteistyökumppanina oli vuoteen 8 asti Vaasan kaupungin ympäristölaboratorio. Tarkkailujaksoilla 9 15 sekä 16 1 yhteistyökumppanina näytteenoton ja analysoinnin osalta on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Tampereelta. Vuodesta 16 alkaen KVVY on toteuttanut näytteenoton yhteistyössä BotniaLab Oy:n kanssa. Vuoden 18 alusta lähtien BotniaLab on ollut osa KVVY Tutkimuspalvelu Oy:tä. Vuosittaisen pohjaeläinselvityksen on tehnyt vuosina 9 15 Curt Nyman. Vuonna 16 alkaneella tarkkailujaksolla pohjaeläinselvityksistä vastaa KVVY. Pohjaeläinselvitysten tuloksista on laadittu vuosien 4 14 yhteenveto (Nyman 15). Vuonna 17 tehtiin makroleväselvitys, jonka raportointi on vielä kesken. Tulokset esitetään vuoden 18 yhteenvedossa. Edellinen makroleväselvitys on raportoitu vuoden 1 vuosiyhteenvedossa. Vuonna 1 tutkittiin myös makroleväpeittävyyden ja vedenlaadun välistä riippuvuutta (Styrman 13, Ratia & Kalliollinna 13). Kokkolan edustan sedimenttien metallipitoisuuksia sekä metallien biosaatavia osuuksia (SEM-AVS-uutto) on selvitetty viimeksi vuonna 15 (Mykrä 17). Seuraavan kerran sedimentin metallipitoisuuksia kartoitetaan vuonna. Vuonna 11 tutkittu sedimenttien ekotoksisuus (Järvistö ym. 13) on referoitu vuoden 1 raportissa. Vuonna 15 tehty Chironomus-toukkien epämuodostumien kartoitus (tarkkailupiste H) on raportoitu erikseen (Anttila-Huhtinen 15). Edeltävän tarkkailujakson (9 16) kalataloustarkkailuun sisältyneet vuoden 15 koekalastusten ja kalataloustiedustelun tulokset (Kivinen & Holsti 16) on referoitu vuoden 16 yhteenvedossa. Seuraa-

7 5 vat koekalastukset ja siian poikasnuottaukset tehdään vuonna. Kalastustiedustelu koskien vuotta toteutetaan vuonna TAUSTATIEDOT Kokkolan edustan merialueen näytteenottoajankodat ja tehdyt analyysit on esitetty liitteessä 1 ja näytteenottopisteet liitteessä ja kuvassa 1. Tarkkailussa on mukana 13 meripistettä ja Kaupunginsalmen eli Suntin havaintopiste. Jakson 5 8 ohjelmasta poistettu Perhonjoen vaikutusalueella sijaitseva piste X otettiin takaisin ohjelmaan vuonna 14. Havaintopaikkojen B (Repskär) ja Perhonjoki (Kauko) tulokset on saatu käyttöön Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietojärjestelmästä (18a ja 18b). Kokkolan Korplaxin sadeasema on lopettanut toimintansa vuoden 14 lopulla. Vuoden 15 alusta alkaen Korplaxin tilalla on aloittanut havaintoasema Kokkolan Hollihaka. Vuonna 17 kokonaissadanta Kokkolan Hollihaassa oli 53 mm, mikä on lähellä pitkän ajan keskiarvoa (544 mm), ja edellisvuotta (647 mm) hieman pienempi. Vuoden keskilämpötila (3,7 C) oli Kruunupyyssä edellisvuotta puoli astetta alhaisempi ja lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa (3,4 C). Tankarissa vuoden keskilämpötila oli 4,6 C. Perhonjoen keskivirtaama (, m 3 /s) laski hieman edellisvuodesta, mutta oli edelleen pitkänjakson keskiarvoa (1 1: 19,6 m 3 /s) suurempi. Talvi 16/17 ja alkukevät 17 olivat vertailujaksoa lauhempia mutta loppukevät sekä kesä normaalia viileämpiä. Alkusyksyn lämpötilat vastasivat keskimääräistä, loppusyksy ja alkutalvi olivat lauhempia. Kokkolan Tankarissa oli alkukesää lukuun ottamatta koko vuoden lämpimämpää kuin Kruunupyyssä (kuva ). Tammi-helmikuussa 17 satoi keskimääräistä vähemmän. Myös loppukevät ja alkukesä olivat hieman normaalia kuivempia. Huhtikuu oli puolestaan selvästi normaalia sateisempaa. Myös lokakuussa satoi normaalia enemmän. Muina kuukausina sademäärät olivat melko lähellä normaalia (kuva 3). C Lämpötila 17 Kruunupyy 17 Tankar 17 Kruunupyy mm 8 Sadanta 17 Hollihaka 17 Korplax mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII ka. Kuukausi I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII summa Kuukausi 5 Kuva. Kuukausikeskilämpötila Kruunupyyssä ja Tankarissa vuonna 17 ja pitkän aikavälin keskiarvot (1981 1) (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 18). Kuva 3. Kuukausisadanta vuonna 17 ja pitkän aikavälin keskiarvot Korplaxissa (1981 1) (Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 18). Taulukko. Jäätyminen ja jäänlähdön ajankohdat sekä jääpäivien lukumäärä Kokkolan edustalla talvella (A = ensijäätyminen, B = pysyvän jääpeitteen muodostuminen, C = pysyvän jääpeitteen päättyminen, D = jään lopullinen katoaminen, E = todellisten jääpäivien lukumäärä) sekä vertailu vuosien jäätietoihin (M = jääpäivien lukumäärän keskiarvo, min = pienin ja max = suurin jaksolla ) (Seinä & Peltola 1991, Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 18) Paikka Talvi A B C D E Min M Max Ykspihlaja, satama Hungerberg Repskär Tankar

8 6 Pysyvä jääpeite muodostui talvella Kokkolan edustalla satamaa lukuun ottamatta selvästi normaalia myöhemmin. Satamassa todettiin pysyvä jääpeite joulukuun puolessa välissä ja Hungerbergissä, noin puoli kilometriä satama-alueelta, vasta tammikuun lopussa. Repskärissä ja Tankarissa pysyvä jääpeite muodostui helmikuun alussa (taulukko ). Pysyvä jääpeitteisyys loppui satamassa ja sen läheisyydessä huhtikuun puolessa välissä ja ulompana jo maaliskuun lopussa, kun pitkän ajan vertailujaksolla pysyvän jääpeitteen päättyminen ajoittuu toukokuun alkuun. Jääpeitteinen aika oli vertailujakson talviin verrattuna huomattavasti lyhempi, kuitenkin Sataman lähistöllä edellisvuotta pidempi. Uloimmilta pisteiltä (Tankar -W, 5 -W ja 1 -W) ei ole tietoja talvelta (Ilmatieteenlaitos/ Jääpalvelu 18). Perhonjoen virtaama oli tammi-helmikuussa hieman keskimääräistä vähäisempää, mutta lopputalvesta ja alkukeväästä virtaama kasvoi keskimääräistä suuremmaksi (kuva 4). Virtaaman keväthuippu saavutettiin toukokuussa (5 m 3 /s) ja se oli edellisvuotta (47 m 3 /s) hieman suurempi. Keskimääräistä kuivempi kesä-heinäkuu näkyi myös Perhonjoen normaalia pienempinä virtaamina. Elokuussa keskimääräinen virtaama oli kuitenkin yli kaksinkertainen vertailujaksoon nähden, ja virtaamat pysyivät koko syksyn normaalia suurempina. Joulukuussa virtaamat laskivat takaisin keskimääräiselle tasolle. Vuonna 17 meriveden pinnankorkeudessa esiintyi paljon vaihtelua. Meriveden pinta kävi alhaisimmillaan (-4 cm) helmikuun puolessa välissä sekä jälleen toukokuun alkupuolella, tämän jälkeen se nousi kesäkuun loppuun asti. Heinä-syyskuussa meriveden pinta oli - ja +4 välillä ja suuntaus laskeva. Loppuvuotta kohti meriveden pinnankorkeus nousi jälleen ollen korkeimmillaan joulukuun puolivälissä + 6 cm (kuva 5). m 3 /s Perhonjoen virtaama I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII ka. Kuukausi Kuva 4. Perhonjoen kuukausikeskivirtaamat Kaitforsissa vuonna 17. (Hertta-tietojärjestelmä 18a) cm I III Merenpinnan korkeus 17 IV I II III IV VII XI V VI VII VIII IX X XI XII II Kuukausi Kuva 5. Meriveden korkeuden vaihtelut (MW17) Pietarsaaren satamassa. (Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut 18) VIII IX X 4. KUORMITUS 4.1 Jätevesikuormitus Kokkolan merialueen yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien (luku 1 ja taulukko 3) kuormitustarkkailuista on raportoitu erikseen. Merialueelle johdettu jätevesikuormitus vuonna 17 sekä vertailu aikaisempien vuosien jätevesien kokonaiskuormituksiin on esitetty taulukossa 3 ja vuonna 17 voimassa olleet luparajat taulukossa 1. Kuormituksen vaihteluita on havainnollistettu kuvissa 6 ja 7. Teollisuudesta tuleva kuormitus, etenkin metallikuormitus, on vähentynyt lukujen taitteesta lähtien. Rauta-, sinkki- ja nikkelikuormitus on vähentynyt vielä 199-luvulta -luvulle tultaessa. Myös kupari-, kadmium- ja elohopeakuormitus on laskenut 199-luvun tasosta, mutta satunnaisia kuormituspiikkejä on ollut havaittavissa vielä -luvulla (kuva 6) (Kalliolinna & Aaltonen 4, Mykrä & Aaltonen 15). Rauta-, kupari-, koboltti- ja nikkelipitoisuudet on mitattu ainoastaan pisteestä KIP pohjoinen. Vuodesta 16 alkaen on KIP eteläisen alueen Hg, As, Cd ja Zn-kuormitus mereen laskennallinen ja perustuu kokonaisvirtaamaan sekä erillisnäytteiden (6 kpl) pitoisuuksiin.

9 Rautakuormitus - 17 Kip pohjoinen alue 9 Sinkkikuormitus - 17 Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue kg/d 1,8 1,6 1,4 1, 1,,8,6,4 Kuparikuormitus - 17 Kip pohjoinen alue 1,,9,8,7,6,5,4,3, Arseenikuormitus - 17 Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue,,1,, kg/d 6 Kobolttikuormitus - 17 Kip pohjoinen alue kg/d 6 Nikkelikuormitus - 17 Kip pohjoinen alue ,3 Elohopeakuormitus - 17 Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue,1 Kadmiumkuormitus - 17 Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue,5,1,,8,15,6,1,4,5,,, Kuva 6. Kokkolan edustan merialueen jätevesien metallikuormitus vuosina 17 (KIP eteläinen alue ja KIP pohjoinen alue, ks. taulukko 3). Jätevesien kokonaismäärä sekä ravinne- ja kiintoainekuormituksen kehittyminen -luvulta lähtien on esitetty kuvassa 7. Orgaanisen hiilen (TOC) kuormitus on mitattu vain KIP eteläisen alueen jätevedestä. Vuonna 17 Kokkolan edustan merialueelle laskevien jätevesien kokonaismäärä, eli Kokkolan Veden ja teollisuuslaitosten yhteenlaskettujen jätevesien määrä, laski edelleen ja oli hieman edellisen tarkkailun 5-vuotisjakson keskiarvoa suurempi (9 13: m 3 /d). TOC-kuorma oli 13 % ja typpikuorma 15 % suurempi kuin jaksolla Fosforikuorma oli 33 % pienempi. Vuoteen 16 verrattuna kuormitus kasvoi BOD:n ja hieman myös typen osalta. Muiden mainittujen muuttujien osalta kuormitus laski hieman edellisvuodesta.

10 Kokkolan Veden uusi jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön syksyllä 11 ja prosessit käynnistyivät hyvin, mikä näkyi vuoden 1 kiintoaine-, fosfori ja BOD-kuormituksissa (kuva 7). Vuoden 13 korkea fosfori- ja kiintoainekuormitus vuoteen 1 verrattuna johtui Pohjanmaan Biokaasu Oy laitoksen käyttöönotosta. Vuonna 17 BOD-kuorma oli yli 1,5 kertainen edelliseen vuoteen. Typpi- ja kiintoainepitoisuudet olivat suunnilleen edellisvuosien tasolla ja fosforikuormitus laski 3 %. Jätevedenpuhdistamo täytti kaikki ympäristöluvassa edellytetyt pitoisuusraja-arvot sekä reduktiolle asetetut rajat. Typen osalta jätevesiasetuksen mukaista tavoitteellista vähenemää ei saavutettu. Metallipitoisuuksille ei ole luvassa annettu raja-arvoja (Sillanpää & Aaltonen 18). KIP pohjoisen (Freeport Cobalt Oy + Boliden Kokkola Oy + Kokkolan Energia Oy) jätevesien käsittely toimi hyvin ja lupaehdot (taulukko 1) saavutettiin kaikilta osin vuonna 17. KIP eteläisen alueen jätevesille on annettu laitoskohtaiset luparajat sekoitusaltaaseen johdettaville jätevesille. Sekoitusaltaasta mereen johdettavalle jätevedelle (=ylivuotokynnys) on määrätty yhteinen tarkkailuvelvoite. Taulukossa 3 ja kuvissa 6 ja 7 esitetyt kuormitustiedot ovat ylivuotokynnyksen viikkonäytteiden tuloksista, poikkeuksena metallit, jotka laskettu kuuden erillisen viikkokeruunäytteen keskiarvon perusteella. Ympäristölupiin perustuvaa metallien tarkkailuvelvollisuutta ei alueen laitoksilla ole. Alueella sijaitsevan Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaan vedet johdetaan nykyisin puhdistettavaksi KIP pohjoisen alueella. Jäähdytysvedet johdetaan edelleen KIP eteläisen altaaseen. m 3 /d 16 Jätevesimäärä - 17 Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue Kokkolan vesi kg/d 35 BOD 7 - kuormitus - 17 Kokkolan vesi kg/d Fosforikuormitus Kokkolan vesi Kip eteläinen alue kg/d 1 5 Typpikuormitus - 17 Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue Kokkolan vesi Kiintoainekuormitus - 17 Kip pohjoinen alue Kip eteläinen alue Kokkolan vesi kg/d 8 TOC - kuormitus - 17 Kip eteläinen alue Kuva 7. Kokkolan edustan merialueen jätevesikuormitus vuosina 17 (KIP eteläinen alue ja KIP pohjoinen alue, ks. taulukko 3).

11 Taulukko 3. Kokkolan edustan merialueen jätevesikuormitus vuonna 17 ja vertailu vuosien 16 kokonaiskuormituksiin. *Kip eteläinen alue = CABB Oy, TETRA Chemicals Europe Oy, Yara Suomi Oy, Yara Phosphates Oy ja vuoteen 15 asti Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaan jäähdytysvedet **Kip pohjoinen = sisältää Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ja rikkihappotehtaan jätevedet, Freeport Cobalt Oy:n ja Kokkolan Energia Oy:n vedet Kuormittaja Jätevettä BOD 7 COD Fosfori Typpi Kiintoaine TOC Fe Zn Cu As Co Ni Cd Hg m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Vuosi 17 ***Kokkolan vesi , ,3,16,86,5 *Kip eteläinen alue , ,,1,1,6 **Kip pohjoinen alue ,4,57,7 1,4 1,5,3,3 Yhteensä , ,,57,19 1,4 1,6,43,9 Yhteensä , ,3,57,15 1,4 1,,49,11 Yhteensä , ,1,5,5 1,,8,5,8 Yhteensä , ,8,54,38 1, 1,,6,9 Yhteensä ,4,49,59, 1,7,81,1 Yhteensä 1 * KIP eteläisen alueen Hg, As, Cd ja Zn-kuormitus mereen on vuodesta 16 alkaen laskennallinen ja perustuu kokonaisvirtaamaan sekä erillisnäytteiden pitoisuuksiin (ka.) , ,,47,37,,8,79,9 Yhteensä , ,7,47,35,5 1,5,77,77 Yhteensä , ,6,3,,1,,3,14 Yhteensä , ,5,37,18 4,1 4,4,66,4 Yhteensä , ,8,3,41,8,5,74,1 Yhteensä , ,1,4,43,8,3,56,6 Yhteensä , ,,5,3 3,4,,53,8 Yhteensä , ,7,1,53,,,65,7 Yhteensä , ,9,3,88 5,9,9,75,9 Yhteensä , ,1,,91,,,43,7 Yhteensä , ,7+,3,7+,,,3+,9 Yhteensä , ,+,3,5+ 1,6 1,9,77+,9 Yhteensä , ,8+ 1,59,8+ 5,1 5,1,16+,11 + = luvussa ei ole Kip eteläisen alueen kuormitusta. ++ = luvussa ei ole Kip eteläisen alueen eikä Boliden ym:n kuormituksia. *** Kokkolan Veden Hopeakivenlahden puhdistamon Zn, Ni, Cd ja Hg -kuormitus mereen on huomioitu vuodesta 17 alkaen 9

12 Muu kuormitus Perhonjoki (F = 54 km ) laskee kaakosta Kokkolan edustan Trullöfjärdenille ja Kaupunginsalmi eli Sunti (Vikströmsbäcken F = 8,3 km ) laskee kaupungin keskustan kautta Kaustarinlahdelle (kuva 1). Kokkolan edustan merialueen fosfori- ja rautakuormituksesta valtaosa tulee Perhonjoesta. Myös sinkki- ja nikkelikuormituksista selvästi suurempi osa tulee Perhonjoesta. Typpikuormituksesta noin kolme neljäsosaa tulee Perhonjoesta ja neljäsosa tulee jätevesistä. Kuvassa 8 on esitetty Perhonjoen keskivirtaama ja verrattu joen ravinne- ja metallivirtaamia teollisuudesta tulevaan kuormitukseen vuosina 17. Ravinne- ja metallikuormituksien suuret vuosivaihtelut johtuvat ennen kaikkea Perhonjoen virtaamavaihteluista. Vuonna 17 Perhonjoen keskivirtaama oli m 3 /s, mikä oli noin 1 % suurempi kuin pitkän aikavälin keskiarvo (kuva 8). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen analyysitulosten (Kauko) ja Kaitforsin virtaamien perusteella lasketut Perhonjoen ainevirtaamat (P, N, Fe, Zn ja Ni) on esitetty liitteissä 3.1 ja 3.. Perhonjoen fosforivirtaama (47 tonnia) ja typpivirtaama (78 tonnia) olivat edellisvuotta hieman pienempiä (liite 3.). m 3 /s Perhonjoen keskivirtaama t/vuosi Fosforikuormitus - 17 Jätevedet Perhonjoki t/vuosi 1 8 Typpikuormitus - 17 Jätevedet Perhonjoki t/vuosi 3 5 Rautakuormitus - 17 Jätevedet Perhonjoki Sinkkikuormitus - 17 Nikkelikuormitus - 17 t/vuosi 16 Jätevedet Perhonjoki t/vuosi 6 Jätevedet Perhonjoki Kuva 8. Perhonjoen kuukausikeskivirtaamat (Kaitforsin voimalaitos) ja jätevesien sekä Perhonjoen kuormitus vuosina 17 (Ni ja Zn puuttuvat vuodelta 1). (Perhonjoen aineisto: Hertta-tietojärjestelmä 18a)

13 11 5. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 5.1 Yleistä Talvella virtauksia synnyttävät pääasiassa vedenkorkeuden vaihtelut. Jääpeitteisenä aikana syvyyssuuntainen sekoittuminen on pientä ja makea jokivesi ja jätevedet erottuvat erillisenä kerroksena heti jään alla vielä usean kilometrin päässä purkualueista. Avovesiaikaan pääasiallisin virtausten aiheuttaja on tuuli. Virtauksen suunta riippuu tuulen suunnasta: lännen- ja etelänpuoleisilla tuulilla virtaus on lännestä itään ja pohjoistuulilla idästä länteen. Kokkolan edustan merialue on avoin, joten sekoittumisolosuhteet ovat avovesiaikana melko hyvät. Perhonjoen vedet kulkeutuvat jäättömänä aikana pääasiassa itään. Jääpeitteisenä aikana virtausta on myös pohjoiseen ja länteen (Lauri 15). Kokkolan edustan vedenlaadun seuranta koostuu yhdestä talven ja viidestä avovesikauden näytteenottokierroksesta. Näytteenottoajankohdat ovat liitteissä 1 ja Analyysit on tehty Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n (nyk. KVVY Tutkimuspalvelu Oy) laboratoriossa (T64, määritysmenetelmät liitteessä 4.1). Merialueen vedenlaatuparametrien tarkat tulokset (lämpötila, happi, sameus, sähkönjohtavuus, ph, väri, ravinteet ja suolapitoisuus) sekä metallipitoisuudet ovat taulukoituna aikajärjestyksessä liitteissä Veden laatu vuonna Talvi Näytteenotto-olosuhteet Talven näytteenotto oli 8.3., jolloin jään paksuudeksi mitattiin näytteenottopisteestä riippuen,3,5 m (liite 4.). Uloimmalta pisteeltä A ei heikon jään vuoksi saatu talvinäytettä. Meriveden pinnankorkeus vaihteli näytteenottoa edeltävän kymmenen päivän sisällä tasolla cm. Näytteenottopäivänä pinnankorkeus oli - cm (kuva 5). Jäte- ja jokivesien leviämisalueet Jäte- ja jokivedet kulkeutuvat merivettä kevyempinä erillisenä kerroksena heti jään alla ja siten pintaveden laatu poikkeaa normaalitalvina muun vesipatsaan vedenlaadusta. Kohonneet kokonaistyppi- ja ammoniumtyppi- sekä metallipitoisuudet (Ni, Zn ja Co) kuvastavat jätevesien vaikutusta. Perhonjoen vaikutusalueella pintavesi on makeampaa, ruskeampaa, happamampaa ja rautapitoisempaa kuin syvempi merivesi. Maaliskuun 17 analyysitulosten perusteella arvioidut jäte- ja jokivesien leviämisalueet on esitetty kuvassa 9. Vuoden 17 talvinäytteet saatiin otettua jään päältä kuten edeltävänä vuonna. Jätevesien vaikutukset näkyivät kuitenkin edellisvuotta vähäisempinä. KIP pohjoisen alueen edustalla (H) typen pitoisuus oli jään alla koholla (kok-n: 93 ). Myös Kaustarinlahdella (P) oli typpipitoisuus (99 ) koholla. Ammoniumtyppipitoisuuksien perusteella kaupungin puhdistamon vesiä on saattanut kulkeutua Kaustarinlahdelle. Kokkolan edustan virtausmallin mukaan talvella Kaustarinlahden veden vaihtuvuus on pientä, minkä vuoksi jäteveden aiheuttamaa pitoisuutta kertyy jääpeitteisenä aikana lahden alueelle (Lauri 15). Suntin vedenlaatutulosten perusteella (Liite 4.) myös Suntin vedet ovat nostaneet Kaustarinlahden typpipitoisuuksia. Suntin vaikutus näkyi Kaustarinlahdella lisäksi veden väriarvossa ja rautapitoisuudessa. Kaustarinlahden perukan happitilanne oli kohtalainen (kylläisyysaste %) ja ph (7, 7,1) hyvä. Pinnanläheisen ja osittain pohjanläheisenkin veden kohonneiden metallipitoisuuksien perusteella jätevesien vaikutus on ulottunut vaihettumisvyöhykkeelle (D) asti. Korkeimmat sinkkipitoisuudet (maks. 3 ) mitattiin Kaustarinlahdelta (P) (liite 4.). Kohonneita metallipitoisuuksia havaittiin lisäksi Perandön syvänteen (C) pohjanläheisessä vedessä, jossa ajoittain heikko happitilanne vapauttaa metalleja veteen.

14 1 Perandön syvänteessä hapen kyllästysaste oli pohjanläheisessä vedessä (69 %) pintaa (91 %) heikompi. Kaikkiaan happitilanne oli edellisvuotta parempi. Selvästi kohonneet alusveden ravinnepitoisuudet viittaavat sedimentin happivajeeseen, jolloin fosforia ja ammoniumtyppeä sekä myös metalleja pääsee vapautumaan sedimentistä veteen (kok-n: 15 ; NO3-N: 4 ; NH4-N: 1 ; kok-p ). Kuva 9. Pintaveden (1 m) laadun perusteella arvioidut joki- ja jätevesien leviämisalueet maaliskuussa 17. Kokkolan suurteollisuusalue ja Hopeakivenlahti: 1. Kokkolan vesi, jätevedenpuhdistamo,. KIP pohjoinen ja 3. KIP eteläinen. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 4/17 aineistoa. Perhonjoen virtaama oli tammi- ja helmikuussa normaalia hieman pienempi. Perhonjoen vaikutus näkyi talvinäytteenoton aikoihin lähinnä Trullöfjärdenillä (X) alentuneena sähkönjohtavuutena (184 ms/m) sekä kohonneina väriarvona (16 mg/l Pt) ja rautapitoisuutena ( ) (liite 4.). Vaikutuksia ei ollut havaittavissa enää pisteillä S tai K. Kokkolan edustalle tehdyn virtausmallin mukaan Perhonjoen vedet kulkeutuvat jäättömänä aikana pääasiassa itään. Jääpeitteisenä aikana virtausta on kesää enemmän myös pohjoiseen ja länteen, jossa jokivesiä kulkeutuu jään alla aina Repskärille asti (Lauri 15). ELYkeskuksen seuraamalta Repskärin edustan havaintopisteeltä (B) ei talvella 17 otettu näytteitä. Tarkkailutuloksissa jäte- ja jokivesivaikutukset näkyivät siis pintavedessä merenlahtien edustalla. Perhonjoen vaikutuksia havaittiin lähinnä Trullöfjärdenillä (X). Trullevinniemen kärjessä (K) tai pisteellä S eivät jäte- ja jokivesien vaikutukset enää näkyneet. Talvinäytteenoton aikoihin vuonna 17 Kokkolan jätevedenpuhdistamon edustan (Hopeakivenlahti, I) typpipitoisuus (5 ) oli edellisvuotta yli puolet pienempi, fosforipitoisuus oli sama kuin edellisvuonna (9 ) Avovesiaika Kesän laajat näytteenotot Näytteenotto-olosuhteet on koottu taulukkoon 4. Alkukesän laaja näytteenottokierros oli kesäkuun puolivälissä (14.6.), jolloin pintaveden lämpötilat vaihtelivat 9-16 asteen välillä. Lämpimintä oli Kaustarinlahden pohjukassa (P) ja viileintä uloimmalla pisteellä

15 13 (A). Lämpötilakerrostuneisuutta oli havaittavissa muulla paitsi Suntin edustalla (P). Näkösyvyydet olivat edellisvuoden tapaan koko merialueella leväsamennuksen vuoksi tavanomaista heikompia. Heikoin näkösyvyys oli Suntin vaikutusalueella Kaustarinlahdella (P: 1, m). Paras näkösyvyys mitattiin uloimmalla pisteellä A (,9 m). Vedenlaatu oli koko merialueella melko samanlainen ja vesipatsas kullakin pisteellä tasalaatuinen (liite 4.3). Perhonjoen vaikutus näkyi edellisen vuoden tapaan lähinnä Trullöfjärdenin havaintopisteellä (X), jossa vesi oli hieman uloimpia meripisteitä tummempaa (48 mg/l Pt). Ravinnepitoisuuksissa ei esiintynyt Kokkolan edustalla suuria eroja. Korkein pinnanläheinen typpipitoisuus mitattiin KIP Pohjoisen edustalla (H: 5 ), muutoin pitoisuudet olivat Fosforipitoisuudet olivat korkeimmillaan Kaustarinlahden pohjukassa (P: 19 5 ), jossa myös veden rautapitoisuus oli Suntin vaikutuksesta selvästi koholla. Klorofyllin määrän perusteella merivesi oli uloimmalla pisteellä lievästi rehevää, muutoin rehevää. Korkein klorofyllipitoisuus mitattiin pisteellä H (19 ), kun yleensä kasviplanktontuotanto on ollut runsainta Kaustarinlahdella (liite 4.3). Taulukko 4. Näytteenottopäivien sääolot Kokkolan edustalla vuonna 17. Päivä Sääolot Huomautuksia Tuulen suunta Tuulen Ilman Pilvisyys nopeus (m/s) lämpötila ( C) Huono jäätilanne pisteellä A, ei näytettä koillinen 1 13 /8 Pisteellä U pinnassa ja syvemmissä kerroksissa näkyy samennusta 4.7. luode / luode / etelä 4 3/ etelä /8 - Elokuussa (15.8.) tehtiin loppukesän laaja näytteenotto (liite 4.6). Pintavesien lämpötilat vaihtelivat tuolloin noin C välillä. Lämpötilakerrostunutta oli havaittavissa syvimmillä pisteillä (U, A, C ja D). Näkösyvyydet olivat tavanomaisella elokuun tasolla ja vaihtelivat Suntin vaikutusalueen (piste P) 1, metristä uloimman pisteen (A) 6, metriin. Vesipatsaan vedenlaatu oli melko tasaista lähes kaikilla pisteillä. Perhonjoen vesien vaikutuksia ei juurikaan ollut havaittavissa. Happitilanne oli kauttaaltaan hyvä. Myös syvänteiden vesi oli melko hyvin hapettunutta eikä happivajeesta johtuvaa ravinne- ja rautapitoisuuksien kasvua esiintynyt. Teollisuusalueen edustan (H) pohjanläheisessä vedessä oli kokonaistyppi- ja NH 4-N -pitoisuus selvästi koholla pintaveteen verrattuna. NH 4-N - pitoisuus oli koholla myös Perandön syvänteen (C) pohjan lähellä sekä Trullevin kärjessä (K) pinnanläheisessä vedessä. Kasviplanktontuotanto oli alkukesää selvästi vähäisempää. Muita alueita korkeammat klorofyllipitoisuudet mitattiin Kaustarinlahdella (J: 7,7 ja P: 7,6 ). Fosfaattifosforia esiintyi pinnanläheisessä vedessä mitattavia määriä pisteillä K ja U, muulta merialueelta levätuotanto oli kuluttanut sen pinnasta loppuun. Epäorgaanisia typpiyhdisteitä oli selvästi mitattavia pitoisuuksia lähes kaikilla havaintopisteillä. Uimavesien laatu ja levähavainnot Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon (17a, liite 6) ottamissa kesän 17 merialueen näytteissä uimavedelle asetetut mikrobiologiset laatuvaatimukset täyttyivät kaikissa muissa paitsi Trullevinniemellä sijaitsevalla Punakallioiden uimarannalla otetussa näytteessä. Vanhasatamanlahden (Kaustarinlahti) uimarannalta samana päivänä otetussa näytteessä suolistoperäisten enterokokkien määrä oli toimenpiderajalla. Trullevinniemen kärkeen perustettiin vuonna 17 valtakunnallisen leväseurannan havaintopiste, jonka havainnoinnista vastaa Kokkolan kaupunki. Kesä-syyskuussa kerran viikossa tehtävillä havainnointikäynneillä ei vuonna 17 havaittu sinilevää (Järviwiki 18).

16 14 Rehevöityminen Avovesikauden 17 a-klorofyllin rehevöitymisluokitus (kuva 1) perustuu edellisvuosien tapaan koko kesän a-klorofyllin keskiarvoihin. Raja-arvot on laatinut Aaltonen ja Kyröläinen (1986). Vastaavaa rehevöitymisluokitusta on käytetty myös Vaasan ja Pietarsaaren merialueilla. Kesän havainnointikertoja on vähennetty Kokkolan edustalla vuodesta 16 alkaen kahdeksasta kuuteen ja niitä on painotettu loppukesään ekologisessa luokittelussa käytettävälle ajanjaksolle (heinä-syyskuu). Luokka Erittäin rehevä Hyvin rehevä Rehevä Lievästi rehevä Rehevöitymässä Karu a-klo > < Kokkolan edusta jakaantui a-klorofyllipitoisuuksien keskiarvojen mukaan kesällä 17 kolmeen rehevyysluokkaan. Uloin piste A luokiteltiin luokkaan rehevöitymässä. Luodon saariston (U) - ELY-keskuksen seuraaman Repskäretin intensiiviaseman (B) - Trullöfjärdenin edustan (S) linjalta rannikolle havaintopisteet luokittuivat lievästi reheviksi. Suntin edusta Kaustarinlahdella (P) oli rehevä (kuvat 1 ja 11). Kuva 1. Rehevöitymisluokitus Kokkolan edustan merialueella avovesiaikaan 17 (n = 6). Repskär B ( )= 6,1 (Hertta-tietojärjestelmä 18b). Kokkolan suurteollisuusalue ja Hopeakivenlahti: 1. Kokkolan vesi, jätevedenpuhdistamo,. KIP pohjoinen ja 3. KIP eteläinen. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 4/17 aineistoa. Klorofylli- ja kokonaisravinnepitoisuuksien vaihtelu avovesiaikaan 17 Kesän 17 klorofyllipitoisuuksien keskiarvo ja vaihteluväli kaikilla havaintopaikoilla on esitetty kuvassa 11. A-klorofyllin keskipitoisuudet olivat korkeimmat rehevällä Kaustarinlahdella (P: ka. 1,5 ). Matalin keskipitoisuus oli uloimmalla pisteellä (A: ka. 4, ), joka luokittui rehevöitymässä olevaksi kuten edeltävänä vuonna. Ykspihlajanlahden teollisuuden purkualueilla oli edeltävää vuotta rehevämpää. Kaupun-

17 15 gin puhdistamon edustan (I) sekä Kaustarinlahden (J ja P) rehevyys oli hieman edellisvuotta vähäisempää. Klorofyllipitoisuudet avovesikaudella rehevä 1 lievästi rehevöitynyt 5 rehevöitymässä karu A C D R4 E H I J P K S U X Kuva 11. Kokkolan edustan merialueen a-klorofyllikeskiarvot sekä vaihteluvälit avovesiaikaan 17. Kuvissa 1 14 on esitetty ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien vaihtelua pisteillä A, B, C ja vaihettumisvyöhykkeellä D sekä sisäpisteillä E, H ja P avovesiajalla 17. Avovesikaudella 17 a-klorofyllin pitoisuuksissa esiintyi kaksi selkeää huippua, kesäkuussa sekä syyskuun puolessa välissä (kuva 1, liitteet ja 5). Intensiivinen kasviplanktontuotanto nosti ph-arvot kesäkuussa lähes kaikilla pisteillä yli 8. Hapen ylikyllästystilaa ei tästä huolimatta pintavedessä esiintynyt. Poikkeuksellisesti runsain leväkukinto havaittiin KIP pohjoisen edustalla (H, liite 4.3). Syyskuussa korkeimmat pitoisuudet mitattiin Kaustarinlahdella (9,9 17 ). ELY-keskuksen laajemmassa aineistossa (B/ELY, Repskär) mitattiin klorofyllimaksimi (16, ) kesäkuun alussa. µg/ l Klorofyllipitoisuus avovesikaudella 17 B/ ELY A D E H P / Kuva 1. Havaintopaikkojen A, B, D, E, H ja P a-klorofyllipitoisuuksien vaihtelu kasvukaudella 17. B/ ELY = Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietojärjestelmä 18b) /

18 16 µg/ l 3 Fosforipitoisuus avovesikaudella 17 B/ ELY A D E H P / Kuva 13. Havaintopaikkojen A, B, D, E, H ja P fosforipitoisuuksien vaihtelu kasvukaudella 17. B/ ELY = Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietojärjestelmä 18b) / Kokkolan edustan fosforipitoisuudet vaihtelivat avovesikaudella kesä-syyskuussa 5 5 välillä (kuva 13). Korkeimmat avovesikauden pinnanläheisen veden pitoisuudet mitattiin pääasiassa Kaustarinlahdelta (P: ka ), jossa pitoisuushuippu (4 ) mitattiin syyskuun puolivälissä (13.9). KIP eteläisen edustan (E) fosforipitoisuudet vaihtelivat avovesikaudella välillä KIP pohjoisen edustan pitoisuudet olivat hieman tätä alhaisemmat (9 1 ). Alhaisimmat pitoisuudet mitattiin pääasiassa pisteeltä (A) (ka 8 ). Fosfaattifosfori oli lähes koko kesän kulunut loppuun havaintoalueella (liitteet ja 5). µg/ l 6 Typpipitoisuus avovesikaudella 17 B/ ELY A D E H P / Kuva 14. Havaintopaikkojen A, B, D, E, H ja P typpipitoisuuksien vaihtelu kasvukaudella 17. B/ ELY = Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tuloksia (Hertta-tietojärjestelmä 18b) / Kokonaistypen alueelliset vaihtelut Kokkolan edustan merialueella olivat vähäisempiä kuin fosforilla (kuva 14), ja pitoisuudet olivat 14 5 välillä. Alhaisimmat pitoisuudet mitattiin pisteellä A (ka. 14 ). Korkein kokonaistypen keskiarvopitoisuus oli vuonna 17 KIP pohjoisen edustalla (H), jonka pitoisuustaso erottui kesä-heinäkuussa selvästi muita korkeampana. Elo-syyskuussa pisteen H pitoisuu-

19 17 det olivat pinnassa muiden alueiden tasolla. Pohjanläheisessä vedessä mitattiin kuitenkin elokuun laajalla kierroksella kesän korkein typpipitoisuus (H: 8 ). Ammoniumtyppi oli kulunut monelta pisteeltä pintavedestä loppuun kesäkuussa ja Nitriitti-nitraattityppi heinäkuussa. KIP pohjoisen edustalla NO +3-N-pitoisuudet olivat koholla heinäkuussa ja NH 4-Npitoisuudet muihin havaintopisteisiin nähden koholla heinäkuun lopun ja syyskuun havaintokerroilla. Elokuun kierroksella oli Trullevin kärjen edustalla (K) NH 4-N-pitoisuus selvästi muita pisteitä korkeampi (1 ) (liitteet ja 5) Meriveden metallipitoisuudet vuonna 17 Tarkkailuohjelman mukaan metallipitoisuudet määritetään jaksolla 16 1 kaikilta Kokkolan edustan havaintopaikoilta. Vuonna 17 määritykset tehtiin havaintopaikoilta D, R4, I, P, K ja S ainoastaan talven kierroksella (liite 4.). Havaintopaikoilta A, C, E, H, J ja U on määritetty metallit myös kesän laajoilla kierroksilla. Mitatuista metalleista sinkki, koboltti, nikkeli, elohopea ja kadmium ovat vesieliöille haitallisia, joten niiden osalta tarkkailussa mitattuja pitoisuuksia verrataan haitattomaksi arvioituihin pitoisuustasoihin. Haitattomina pitoisuuksina on käytetty elohopealle Valtioneuvoston asetuksen 868/1 ja kadmiumille ja nikkelille Valtioneuvoston asetuksen 138/15 mukaista ympäristönlaatunormia Environmental Quality Standard (EQS). Koboltille, sinkille ja arseenille (arseenitrikloridi) on käytetty Euroopan kemikaaliviraston (ECHA 16) sivustoilla ( ilmoitettuja raja-arvoja (PNEC aqua). Liukoisten pitoisuuksien (määritetty,45 µm suodatuksen jälkeen) vuosikeskiarvoja (kaikki syvyydet) verrataan haitattomiin pitoisuuksiin. Liukoiset pitoisuudet on määritetty kadmiumista, sinkistä, nikkelistä ja koboltista. Elohopealle, arseenille ja raudalle ei ole määritetty liukoista pitoisuutta. Raudan pitoisuuksia ei verrata tässä erityisiin raja-arvoihin. Raudan osalta tarkastellaan kokonaispitoisuuden vuosikeskiarvoja (1 m ja -1 m) sekä yksittäisiä tuloksia. Liitteessä 1 esitetään kuvaajina havaintokierroskohtaiset metallien kokonaispitoisuudet pinnan- (1 m) ja pohjanläheisessä vedessä (-1 m). Elohopea Elohopeasta määritettiin ohjelman mukaisesti kokonaispitoisuus vain talvinäytteistä (8.3.). Maaliskuussa 17 elohopeapitoisuudet olivat sekä pinnan että pohjan lähellä alle määritysrajan <,5 kaikilla muilla pisteillä paitsi Kaustarinlahden sisemmällä pisteellä (P), jossa pinnan lähellä mitattu pitoisuus (,5 ) oli kuitenkin vain kymmenesosan EQS-raja-arvosta (,5 ) (liite 4. ja kuva 15; piste P ei kuvassa). Myös vuosina kaikkien havaintopisteiden keskiarvot ovat olleet alle EQS-arvon.,6,5 Elohopean kokonaispitoisuus vuosina määritysraja,5 EQS =,5,4,3,,1 A C E H J U X Kuva 15. Kokkolan edustan merialueen elohopean kokonaispitoisuuksien keskiarvot talvella vuosina EQS on ympäristölaatunormin määrittämä raja-arvopitoisuus.

20 18,5 Kadmiumin liukoinen pitoisuus vuosina määritysraja,1, EQS =,,15,1,5 A C E H J U X Kuva 16. Kokkolan edustan merialueen kadmiumin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot EQS on ympäristölaatunormin määrittämä raja-arvopitoisuus. Kadmium Kadmiumin liukoiset pitoisuudet olivat noin 5 1 % kokonaispitoisuuksista. Liukoisen kadmiumin vuosikeskiarvot olivat vuonna 17 selvästi EQS-arvon (, ) alapuolella (kuva 16) ja vaihtelivat välillä <,1,3. Liitteessä 1 on esitetty havaintokertakohtaiset kadmiumin kokonaispitoisuudet pinnanja pohjanläheisessä vedessä vuonna 17. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin talvella, korkeimmillaan,4. Nikkeli Nikkelin liukoiset pitoisuudet olivat noin 7 1 % kokonaispitoisuuksista. Nikkelin ympäristölaatunormi laski vuoden 15 lopussa :sta 8,6 :aan (Valtioneuvoston asetus 138/15). Kaikkien havaintopisteiden liukoisen nikkelin vuosikeskiarvot olivat pienempiä kuin nikkelin ympäristönlaatunormi (8,6 ) (kuva 17). Myös Vuosina pitoisuuksien keskiarvo alitti vuoden 15 lopulla käyttöön otetun rajan. Nikkelin kokonaispitoisuudet olivat kaikilla havaintopisteillä edeltävää vuotta alhaisempia. Korkein pitoisuus mitattiin Perandön syvänteen (C) pohjanläheisestä vedestä maaliskuussa (3,1 ) (liite 1). Korkein pinnanläheinen pitoisuus oli maaliskuussa Kaustarinlahdella (P:,8 ) Nikkelin liukoinen pitoisuus vuosina EQS = 8,6 A C E H J U X Kuva 17. Kokkolan edustan merialueen nikkelin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot EQS on ympäristölaatunormin määrittämä raja-arvopitoisuus.

21 19,5 Koboltin liukoinen pitoisuus vuosina ,5 PNEC = 1,48 1,5 A C E H J U X Kuva 18. Kokkolan edustan merialueen koboltin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot PNEC-arvo on haitattoman pitoisuuden raja-arvo. Koboltti Vuonna 17 koboltin liukoiset pitoisuudet olivat noin 1 1 % kokonaispitoisuuksista. Kaikilla havaintopisteillä liukoisen koboltin vuosikeskiarvo oli vuonna 17 alle haitattoman pitoisuuden raja-arvon (kuva 18). Haitattoman pitoisuuden raja-arvona on tässä käytetty merivedelle (PNEC =,36 ) ja sisävesille (PNEC =,6 ) annettujen haitattomien pitoisuuksien raja-arvojen (ECHA 16) keskiarvoa (1,14 murtoveden raja-arvo). Vanhemmissa vuosiyhteenvedoissa (ennen 14) koboltin pitoisuutta on verrattu Nagpalin (4) koboltille antamaan suosituspitoisuuteen (4, ). Korkein koboltin kokonaispitoisuus (,5 ) mitattiin nikkelin tapaan Perandön (C) pohjanläheisestä vedestä talvinäytteenotossa (Liite 1). Vastaava pitoisuus mitattiin elokuussa KIP pohjoisen edustan (H) pohjan läheltä. Nämä pitoisuudet olivat kuitenkin selvästi edellisvuoden maksimia (8, ) alhaisempia Sinkin liukoinen pitoisuus vuosina PNEC = 13, A C E H J U X Kuva 19. Kokkolan edustan merialueen sinkin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot PNEC-arvo on haitattoman pitoisuuden raja-arvo. Sinkki Sinkin liukoiset pitoisuudet olivat vuonna 17 noin 3 9 % kokonaispitoisuuksista. Sinkin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat kaikilla pisteillä alle raja-arvon (kuva 19). Haitattoman pitoisuuden raja-arvona on käytetty merivedelle (PNEC = 6,1 ) ja sisävesille (PNEC =,6 ) annettujen haitattomien pitoisuuksien raja-arvojen (ECHA 16) keskiarvoa (13,35 murtoveden raja-arvo). Myös vuosina vuosikeskiarvot olivat alle raja-arvon. PNEC-tarkasteluiden ulkopuolelle on jätetty

22 pisteellä H esiintyneet poikkeukselliset pitoisuudet, jotka ovat olleet ristiriidassa kuormitustietojen kanssa (talvi 13: 18 ; talvi 16: 14 ). Aikaisemmissa (-13) vuosiyhteenvedoissa sinkin kokonaispitoisuutta on verrattu EU:n riskiarviointiraportissa (EU 8) määritettyyn haitattomaan kokonaispitoisuuteen (1 ). Korkeimmat sinkin kokonaispitoisuudet mitattiin maaliskuussa Kaustarinlahdelta, jossa pinnanläheinen pitoisuus oli pisteellä P 3 (liite 1) Arseenin kokonaispitoisuus vuosina PNEC = 9,15 (arseenitrikloridi) A C E H J U X Kuva. Kokkolan edustan merialueen arseenin kokonaispitoisuuksien vuosikeskiarvot PNEC-arvo on haitattoman pitoisuuden raja-arvo. Arseeni Arseenin kokonaispitoisuudet olivat pääsääntöisesti erittäin pieniä ( 1,8 ) ollen luonnonvesien tasoa (WHO 11) (Liite 1). Arseenin liukoisia pitoisuuksia ei ole Kokkolan edustalta määritetty. Arseenille ei ole tiedossa PNEC-arvoa vesiympäristössä, joten haitattoman pitoisuuden raja-arvona on kuvassa käytetty merivedelle (PNEC = 1, ) ja sisävesille (PNEC = 17,1 ) annettujen arseenitrikloridin haitattomien pitoisuuksien raja-arvojen (ECHA 16) keskiarvoa (9,15 murto-veden raja-arvo). Ei ole tiedossa, millaisena yhdisteenä arseeni Kokkolan edustalla esiintyy. Rauta Rautapitoisuus määritettiin kaikilta Kokkolan edustan havaintopisteiltä. Korkein rautapitoisuus mitattiin Perhojoen edustalta pisteeltä X pintavedestä talven kierroksella ( ). Myös Kaustarinlahdella Suntin vaikutusalueella (P) sekä pisteillä D, R4 ja E oli talvikierroksella pinnanläheinen rautapitoisuus koholla verrattuna pohjan pitoisuuksiin (kuva 1) Rauta/ 1 m Rauta/ -1 m A C D R4 E H I J P K S U X A C D R4 E H I J P K S U X Kuva 1. Rautapitoisuudet Kokkolan edustan merialueella vuonna 17.

23 5.3 Vedenlaadun vertailu jakson 9 13 tuloksiin Talvi 1 Jääpeitteisyydestä huolimatta Perhonjoen vaikutusalue oli talven näytteenoton aikoihin selvästi normaalia vähäisempi, mikä näkyi Trullevin (K) ja Trullöfjärdenin (S) edustojen pintaveden (1 m) vertailujaksoa 9 13 huomattavasti alhaisempina typpi-, fosfori- ja rautapitoisuuksina (liite 7.1). Myös jätevesien vaikutusalue oli vuosien tapaan vertailujaksoa vähäisempi ja rajoittui lähinnä purkualueille. Myös Perandössä (C) olivat pitoisuudet vertailujaksoa hieman alhaisemmat. Jäätalvi oli hyvin vaihteleva, joten jääpeitteessä on ajoittain voinut olla suurempia aukkoja ja vesi päässyt sekoittumaan. Vaihettumisvyöhykkeellä (D), KIP eteläisen edustalla (E) ja Rummelgrundissa (U) typpi-, fosfori- ja rautapitoisuudet olivat lähes vertailujakson tasoa. Kaustarinlahden pisteellä P typpipitoisuus oli alhaisempi mutta rauta- ja fosforipitoisuudet vertailujaksoa korkeampia. Nikkelin, koboltin ja sinkin kokonaispitoisuudet olivat talvella 17 kaikilla pisteillä vertailujaksoa alhaisempia tai melko samaa tasoa. Kaikilta pisteiltä ei ole tulosta jaksolta Avovesiaika Kokkolan edustan merialue oli vuonna 17 keskimääräisten a-klorofyllipitoisuuksien perusteella edellisvuoden tapaan lähes kauttaaltaan hieman rehevämpi kuin tarkkailujaksolla 9 13 (kuva ). Avovesiaikaan Kokkolan edustan kokonaistyppipitoisuudet olivat vuonna 17 vertailujaksoa selvästi alhaisemmat (liite 7.), samoin ammoniumtyppipitoisuudet. Myös kokonaisfosforipitoisuudet olivat hieman alhaisempia tai jokseenkin samaa tasoa kuin vertailujaksolla. Nikkelin kokonaispitoisuudet olivat vuonna 17 koko tarkkailualueella vertailujaksoa alhaisempia. Koboltin ja sinkin keskimääräiset pitoisuudet olivat teollisuusalueiden edustalla (H ja E) sekä Kaustarinlahdella (J) vertailujaksoa korkeampia. Uloimmalla pisteellä (A) olivat pitoisuudet selvästi vertailujaksoa alhaisempia. Hopeakivenlahdella (I) avovesikauden sinkkipitoisuus oli vertailujaksoa selvästi pienempi. Rautapitoisuudet olivat avovesiaikana 17 suurimmalla osalla pisteistä korkeampia kuin vertailujaksolla 9 13 (liite 7.). µg/ l 16 a - klorofylli A B C D R/R4 E H I J P K S U X Kuva. Kokkolan edustan merialueen a-klorofyllikeskiarvot avovesiaikaan tarkkailujaksoilla , , , 4 8 ja 9 13 sekä vuonna 17.

24 5.4 Kokkolan sataman metallimääritykset vuonna 17 Kokkolan syväsataman täyttöalueen tarkkailussa on mitattu eri metallien kokonaispitoisuuksia vedestä vuodesta 4 asti ja liukoisia pitoisuuksia vuosina 1, 11, 16 ja 17. Näytteitä on otettu kolmelta eri pisteeltä: allas ja altaan penkereen eteläpuoli ja pohjoispuoli (kuva 3). Kuvissa 6 esitetään viimeisimmän viiden vuoden (13 17) tulokset. Kaikki vuoden 17 tulokset ovat liitteenä 8. Satama-allas on nykyisin kaksiosainen. Kuva 3. Kokkolan sataman täyttöalueen näytteenottopisteet. Satama 1 = altaan eteläpuoli, Satama = altaan pohjoispuoli ja Satama = allas. Sisältää Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 5/13 aineistoa. Elohopea Elohopean kokonaispitoisuuksia on mitattu vuosina 7 ja 8, jolloin pitoisuudet olivat kahta näytettä lukuun ottamatta alle liukoisen pitoisuuden ympäristönlaatunormin (EQS =,5 ). Merialueen tarkkailussa maaliskuussa 17 elohopean kokonaispitoisuudet olivat sekä pinnan että pohjan lähellä selvästi alle EQS-rajan (,5 ) (kpl 5..3). Kadmium Vuonna 17 kadmiumin liukoiset pitoisuudet ja kokonaispitoisuudet jäivät sekä altaassa että sen ulkopuolella selvästi alle ympäristönlaatunormin (EQS =, ) (kuva 4). Merialueen tarkkailunäytteissä maksimipitoisuus (liuk./kok.pit:,4 ) mitattiin pisteillä D (1 m), E (-1 m) ja P (1 m ja -1 m) maaliskuussa (kpl 5..3). Lyijy Lyijyn ympäristönlaatunormi laski vuoden 15 lopulla 7, :sta 1, :aan. Vuonna 17 kaikkien havaintopisteiden lyijypitoisuudet alittivat EQS-rajan (kuva 4). Merialueen tarkkailussa ei määritetä lyijypitoisuutta.

25 ,4 Kadmium/ pohjoispuoli 8 Lyijy/ pohjoispuoli,3 7 6 vanha EQS = 7, 5,,1, EQS =, uusi EQS = 1,,4 Kadmium/ eteläpuoli 8 Lyijy/ eteläpuoli,3 7 6 vanha EQS = 7,,,1, EQS =, uusi EQS = 1,,4 Kadmium/ allas 8 8 Lyijy/ allas,3 7 6 vanha EQS = 7,, EQS =, 5 4,1, 3 1 uusi EQS = 1, Kuva 4. Veden kadmium- ja lyijypitoisuudet vuosina Kokkolan satama-altaan pohjois- ja eteläpuolella sekä altaassa. Vaaleammat pylväät kuvaavat liukoisia pitoisuuksia. Kuvassa myös liukoisten pitoisuuksien ympäristönlaatunormi (EQS). Nikkeli Myös nikkelin ympäristölaatunormi laski vuoden 15 lopussa ( -> 8,6 ). Vuonna 17 sekä liukoiset pitoisuudet että kokonaispitoisuudet olivat kaikilla kolmella havaintopisteellä selvästi alle EQSarvon (kuva 5). Altaan pitoisuudet eivät juurikaan eronneet altaan ulkopuolen pitoisuuksista. Merialueella korkein nikkelin pitoisuus mitattiin maaliskuun alussa (piste C: Kok. pit. 3,1 ) (kpl 5..3). Koboltti Koboltin kokonaispitoisuudet ja liukoiset pitoisuudet ylittivät haitattomaksi arvioidun pitoisuuden (PNEC = 1,48 ) altaassa ja sen pohjoispuolella kesäkuussa. Altaan eteläpuolella liukoiset pitoisuudet olivat kaikki alle raja-arvon mutta kokonaispitoisuus elokuussa tätä suurempi (kuva 5). Liukoisen pitoisuuden vuosikeskiarvot olivat kaikilla pisteillä alle PNEC-arvon. Merialueella suurimmillaan kobolttipitoisuus (,5 ) oli Perandön (C) pohjanläheisessä vedessä talvinäytteenotossa (Liite 1).

26 Nikkeli/ pohjoispuoli 1 Koboltti/ pohjoispuoli uusi EQS = 8,6 6 4 PNEC = 1,48 Nikkeli/ eteläpuoli 1 Koboltti/ eteläpuoli uusi EQS = 8, PNEC = 1,48 Nikkeli/ allas Koboltti/ allas uusi EQS = 8,6 6 4 PNEC = 1,48 Kuva 5. Veden nikkeli- ja kobolttipitoisuudet Kokkolan satama-altaan pohjois- ja eteläpuolella sekä altaassa vuosina Vaaleat pylväät kuvaavat liukoisia pitoisuuksia. Kuvassa myös liukoisen nikkelin ympäristölaatunormi (EQS) ja liukoisen koboltin haitattoman pitoisuuden raja-arvo (PNEC). Sinkki Sinkin haitaton pitoisuus (PNEC = 13,35 ) ylittyi kokonaispitoisuuksien osalta vuonna 17 täyttöaltaassa sekä täyttöalueen pohjoispuolella maalis- ja kesäkuun kierroksella. Eteläpuolen pisteellä pitoisuus oli raja-arvoa suurempi maalis- ja elokuussa (kuva 6). Liukoisia pitoisuuksia on määritetty vain vuosina Merialueen tarkkailussa sinkin liukoinen pitoisuus ylitti haitattomaksi luokitellun pitoisuuden rajan muutamalla pisteellä (C, J, P) maaliskuun näytteenottokierroksella (kpl 5..3). Arseeni Arseenin kokonaispitoisuudet olivat vuonna 17 sekä altaan etelä- että pohjoispuolella pieniä (,7 1, ) ollen samaa suuruusluokkaa kuin vuosina Myös altaassa pitoisuudet olivat pieniä ja samaa tasoa kuin täyttöalueen ulkopuolella. Kaikki pitoisuudet jäivät reilusti alle haitattoman pitoisuuden rajan (PNEC = 9,15 ) (kuva 6). Merialueen tarkkailussa kaikki arseenipitoisuudet (,7 1,8 ) olivat alle haitattoman pitoisuuden (kpl 5..3).

27 Sinkki/ pohjoispuoli 1, Arseeni/ pohjoispuoli , 8, 6, PNEC = 9, PNEC = 13,35 4,,, 16 Sinkki/ eteläpuoli 1, Arseeni/ eteläpuoli , 8, 6, PNEC = 9,15 6 4, 4 PNEC = 13,35,, 16 Sinkki/ allas 3 3 1, Arseeni/ allas , 8, PNEC = 9, PNEC = 13,35 6, 4,,, Kuva 6. sinkki- ja arseenipitoisuudet vuosina Kokkolan satama-altaan pohjois- ja eteläpuolella sekä altaassa. Kuvassa myös haitattoman pitoisuuden raja-arvot liukoisille pitoisuuksille (PNEC). Kromi Kromipitoisuudet olivat vuonna 17 pieniä sekä satama-altaan etelä- ja pohjoispuolella (,11,77 ) että altaassa (,1,19 ) (kuva 7). Merialueen tarkkailussa ei määritetä kromipitoisuutta. Kupari Kuparipitoisuudet olivat vuonna 17 sekä altaan pohjois- ja eteläpuolella (,57 1,5 ) että satamaaltaassa (1,1 1,9 ) pieniä (kuva 7). Merialueen tarkkailussa ei määritetä kuparipitoisuutta. Rauta Vuonna 17 satama-altaan etelä- ja pohjoispuolilta mitatut rautapitoisuudet olivat (kuva 8). satama-altaassa vaihtelu oli 89. Merialueen tarkkailussa korkein pitoisuus (X: ) mitattiin Trullöfjärdeniltä talven kierroksella (kpl 5..3).

28 , Kromi/ pohjoispuoli 5 Kupari/ pohjoispuoli,8 4,6 3,4, 1, 1, Kromi/ eteläpuoli 5 Kupari/ eteläpuoli,8 4,6 3,4, 1, 1, Kromi/ allas 4,9 5 Kupari/ allas 77,8 4,6 3,4, 1, Kuva 7. Veden kromi- ja kuparipitoisuudet Kokkolan satama-altaan pohjois- ja etelä puolella sekä altaassa vuosina Rauta/ pohjoispuoli 3 Rauta/ eteläpuoli Rauta/ allas Kuva 8. Veden rautapitoisuudet Kokkolan satamaaltaan pohjois- ja eteläpuolella sekä altaassa vuosina

29 6. KOKKOLAN EDUSTAN EKOLOGINEN LUOKITUS 7 Vuoden 17 vedenlaatuaineistosta on tehty vesienhoidon suunnittelussa käytetyn ekologisen luokituksen (Vuori ym. 9; Aroviita ym. 1) mukainen parametrikohtainen tarkastelu havaintopaikoittain. Luokituksessa on käytetty loppukesän ( ; piste B: ) klorofyllipitoisuuksia ( m vesikerros) kasviplanktontuotannon mittarina. Tukiparametreina on käytetty saman ajanjakson kokonaisravinnepitoisuuksia (1 m vesikerros) ja näkösyvyyttä. Havaintopaikkoja on verrattu näiden parametrien perusteella ympäristöhallinnon päivitettyä ohjeistusta ja luokkarajoja (Aroviita ym. 1; taulukko 5) noudattaen luokkien erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä huono luokkarajoihin. Jakson aineistot on käsitelty vastaavasti. Pohjaeläinaineistosta laskettujen pohjaeläinindeksin perusteella laadittu vuosittain seurattavien tarkkailupisteiden ekologinen luokitus (Iso-Tuisku 18) on esitetty kappaleessa 7. Taulukko 5. Luokittelukriteerien mukaiset tyyppikohtaiset luokkarajat ja luonnontilaiset vertailuarvot kokonaistypelle (kok-n), kokonaisfosforille (kok-p), näkösyvyydelle (NS) ja a-klorofyllille (a-klo) (Aroviita ym. 1). Pu = Perämeren ulommat rannikkovedet, Ps = Perämeren sisemmät rannikkovedet. LUONNONTILAISET LUOKKARAJAT Parametri VERTAILUARVOT Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Kok-P Pu 7,5 alle yli Kok-P Ps 9 alle yli 7 Kok-N Pu 5 alle yli 4 Kok-N Ps 6 alle yli 4 NS Pu 6,9 yli 5, 3,3 5,,3 3,3 1,4,3 alle 1,4 NS Ps 5,1 yli 3,8,4 3,8 1,7,4 1, 1,7 alle 1, a-klo Pu 1,3 alle 1,7 1,7,, 4,4 4,4 11 yli 11 a-klo Ps alle,5,5 3,3 3,3 6,5 6,5 16 yli 16 Kuva 9. Kokkolan edustan merialueen ekologinen luokitus vuoden 17 vedenlaatuparametrien aineiston perusteella (pisteen B aineisto, Hertta-tietojärjestelmä 18b). Kokkolan suurteollisuusalue ja Hopeakivenlahti: 1. Kokkolan vesi, jätevedenpuhdistamo,. KIP pohjoinen ja 3. KIP eteläinen. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 4/17 aineistoa. ) Vuosi 17 Kokkolan edustan merialue sijoittui vuonna 17 vedenlaadultaan luokkiin hyvä välttävä (kuva 9 ja taulukko 6). Vedenlaatu oli a-klorofyllin suhteen paikoin edellisvuotta huonompi, paikoin parempi. Nä-

30 8 kösyvyydet paranivat hieman usealla pisteellä. Fosforipitoisuuksissa ei juurikaan ollut muutosta mutta typpipitoisuudet laskivat hieman lähes koko tarkkailualueella. Kaikkiaan tilaluokka huononi hieman neljällä pisteellä (R4, E, H ja X) ja parani hieman kahdella pisteellä (C ja J). Perämeren sisemmän rannikkoalueen (Ps, Klan edusta) havaintopaikat Kaustarinlahdella sijoittuivat vuoden 17 vedenlaatuparametrien perusteella luokkaan välttävä (P) sekä tyydyttävä/välttävä - rajalle (J). Ykspihlajanlahden pisteet E ja H, sataman edustan piste R4 sekä Trullöfjärdenin piste (X) kuuluivat luokkaan tyydyttävä. Vaihettumisvyöhykkeen piste (D) ja Kaupungin jätevedenpuhdistamon edustan piste (I) sekä Luodon saaristossa sijaitseva piste U olivat vedenlaadultaan luokassa hyvä. Myös Perämeren ulomman rannikkoalueen (Pu, Tankar) havaintopaikoista A ja C sekä ELY-keskuksen ylläpitämä piste B sijoittuivat luokkaan hyvä. Perhonjoen vaikutusalueella olevat pisteet K ja S olivat tyydyttävässä luokassa. Taulukko 6. Vuoden 17 tulosten perusteella laadittu pistekohtainen vedenlaadun kokonaisarvio Kokkolan edustalla. (B = aineisto Hertta-tietojärjestelmästä) Luokitus vuoden 17 aineistoilla Tyyppi/ Muuttujat Vesimuodostuma a-kloro NS kok-p kok-n Vedenlaatu Paikka A Pu Tankar 3,1 3,3 9 5 H B Pu Tankar 3,3 3, 7 48 H C Pu Tankar 4,, H D Ps Klan edusta 5,,4 1 5 H R4 Ps Klan edusta 6,5, T E Ps Klan edusta 7,3, T H Ps Klan edusta 5,6 1, T I Ps Klan edusta 4,7, H Luokituksen perusteet: J Ps Klan edusta 7, 1, T/V kok-p ja kok-n: heinä-syyskuu (keskiarvo) P Ps Klan edusta 7,6 1, 38 V a-kloro ja NS: heinä-syyskuu (mediaani) K Pu Tankar 3,9, T S Pu Tankar 4,1,4 1 T Tyypit: U Ps Luodon saaristo 3,3,9 1 H Ps Perämeren sisemmät rannikkoalueet X Ps Kälviä - Kokkola 5, 1, T Pu Perämeren ulommat rannikkoalueet Jakso Perämeren ulomman rannikkoalueen (Pu) piste A sijoittuu luokkien erinomainen ja hyvä rajalle. Repskärin intensiivipiste (B) on luokassa hyvä. Muut ulomman rannikkoalueen pisteet (C, K, S) ovat luokkien hyvä ja tyydyttävä rajalla. Sisemmän rannikkoalueen Kokkolan edustan pisteet D ja I sekä Luodon saariston piste U ovat vedenlaadultaan luokassa hyvä. Luokkarajalle hyvä/tyydyttävä sijoittuvat pisteet R4, E, H ja X. Vedenlaadultaan heikoimmassa tilassa ovat jakson aineiston perusteella Kaustarinlahden pisteet J ( tyydyttävä/välttävä -raja) ja P ( välttävä ) (taulukko 7). Luokituksessa käytettyjen vedenlaatutekijöiden avovesiajan keskiarvot (kok-p ja kok-n) ja mediaanit (NS ja a-klo) sekä vaihteluvälit on esitetty kuvassa 3. Varsinainen ekologinen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä useamman vuoden tulosten perusteella vesimuodostumittain. Luokituksen kriteerit painottuvat biologisiin tekijöihin, joiden tukena käytetään vedenlaatutekijöitä sekä muuta tietoa luokiteltavan alueen ominaisuuksista ja kuormituksesta. Biologisena laatutekijänä Perämeren osalta on pohjaeläimistö, jota kuvataan ns. BBI- ELS -indeksin perusteella. Lisäksi kasviplanktonia kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden rinnalla huomioidaan kasviplanktonin biomassa. Vesienhoidon suunnittelun tueksi vuonna 13 valmistuneessa rannikkovesien ekologisen tilan kokonaisarviossa (Westberg & Lax 16) Kokkolan edustan ja Tankarin vesimuodostumat ovat tyydyttävässä ja Luodon saaristo on hyvässä ekologisessa tilassa. Kokonaisarvio perustuu vuosien 6 1 aineistoon.

31 9 Taulukko 7. Vuoden tulosten perusteella laadittu pistekohtainen vedenlaadun kokonaisarvio Kokkolan edustalla. (B = aineisto Hertta-tietojärjestelmästä) Luokitus vuosien aineistoilla Vedenlaatu Piste Tyyppi A Pu Tankar H E E H H E/H B Pu Tankar H H H H H H C Pu Tankar T E/H H H/T H H/T D Ps Klan edusta H E H H H H R4 Ps Klan edusta T H H H T H/T E Ps Klan edusta T H H/T H/T T H/T H Ps Klan edusta T E H H/T T H/T I Ps Klan edusta H E H H H H J Ps Klan edusta V T T V T/V T/V P Ps Klan edusta V V V V V V K Pu Tankar T E/H H T T H/T S Pu Tankar H/T E H T/V T H/T U Ps Luodon saaristo H E E/H H H H X Ps Kälviä - Kokkola E H/T H/T T H/T 45 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi A B* C D R4 E H I J P K S U X A B* C D R4 E H I J P K S U X m Näkösyvyys A B* C D R/R4 E H I J P K S U X Kuva 3. Ekologisen luokituksen vedenlaatutekijöiden (kokonaisfosfori ja -typpi sekä näkösyvyys ja a-klorofylli) keskiarvot ja vaihteluvälit jaksolla a-klorofylli A B* C D R/R4 E H I J P K S U X 7. POHJAELÄIMET VUONNA 17 (ISO-TUISKU 18) Kokkolan edustan pohjaeläimistöä on seurattu säännöllisesti vuodesta 1976 lähtien. Jokavuotisessa osana Kokkolan edustan yhteistarkkailua tehtävässä pohjaeläinselvityksessä on vuoteen 11 asti ollut mukana neljä havaintopaikkaa (C, D, H ja vertailupiste L) ja vuodesta 1 viisi havaintopaikkaa (lisätty piste J) (Aaltonen & Kalliolinna 9). Vuonna 17 tehtiin määrävuosin toteutettava laaja pohjaeläinkartoitus yhteensä 14 havaintopaikalta: vuosittaisen seurannan pisteiltä (C, D, H, J, L) sekä näytteenottopaikoilta B, E, P, R, T, U, Isokari, Långskärsgrundet N ja Tankarkubborna SE (kuva 31). Edellinen laaja selvitys on tehty vuonna 11 (Nyman 1). Pohjaeläinseurannan näytteenoton, lajimääritykset ja raportoinnin on vuoteen 15 asti hoitanut FM Curt Nyman. Vuodesta 16 eteenpäin on pohjaeläinseurannan toteuttanut KVVY Tutkimus Oy (ent. KVVY ry). Tuloksista on laadittu erilliset raportit. Ohessa esitetään tiivistelmä vuoden 17 yhteenvedosta (Iso-Tuisku 18). Tulostaulukko on liitteenä 9.

32 3 Kuva 31. Kokkolan edustan merialueen laajennetun pohjaeläintarkkailun näytepaikat. (Iso-Tuisku 18) 7.1 Aineisto ja menetelmät Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman pohjaeläinseurannan näytteet otetaan toukokuussa (Mykrä & Aaltonen 16). Vuonna 17 näytteet otettiin 4.5. Ekman-noutimella, jonka näytepinta-ala on 89 cm². Kultakin pisteeltä nostettiin viisi rinnakkaista näytettä, jotka käsiteltiin erikseen. Näytteet seulottiin maastossa 1 mm ja,5 mm kaksoisseulalla. Seulokset säilöttiin etanoliin myöhempää määritystä varten. Pohjaeläimistä laskettiin biomassa ja selvitettiin lajikoostumus. Pohjaeläintarkkailun tulokset on tallennettu ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmään. Jokaisen näyteaseman tuloksista laskettiin rannikkovesien ekologista tilaa kuvaava luokitteluindeksi BBI (Brackish water Benthic Index). 7. Tulokset Tarkkailualueen lajisto Vuonna 17 tavattiin yhteensä 17 pohjaeläinlajia tai -ryhmää (liite 9). Asemakohtainen vaihtelu oli 3 1 lajia, mikä oli vuosittaisilla havaintopaikoilla samaa luokkaa kuin edellisinä vuosina. Eniten lajeja oli kohtalaisen lähellä rantaa sijaitsevilla asemilla J ja H. Näillä asemilla esiintyy enemmän surviaissääskilajeja ja muita litoraalivyöhykkeen pohjaeläimiä kuin syvemmillä asemilla C, D ja L. Laajennetun kartoituksen näyteasemien pohjaeläinlajisto oli hyvin samankaltainen verrattuna vuosittain seurattavien näyteasemien pohjaeläinlajistoon. Harvasukasmatoja (Oligochaeta) esiintyi vuonna 17 kaikilla näytteenottopaikoilla. Myös amerikansukasjalkainen (Marenzelleria sp.) esiintyi kaikilla paikoilla, ja laji dominoi näyteasemien C, D ja H pohjia. Laajennetun seurannan asemilla amerikansukasjalkainen oli lisääntynyt huomattavasti edellisestä kartoituksesta (11), ja laji näyttäisi syrjäyttävän harvasukasmatoja tehokkaasti. Asemilla H, J ja U havaittiin myös rehevää pohjaa suosivia Chironomus -suvun surviaissääsken toukkia. Terveen pohjan indikaattorina pidettyjä raakkuäyriäisiä (Ostracoda), joita on tavattu -luvulla säännöllisesti kaikilla asemilla, havaittiin kaikilla vuosittaisilla asemilla. Neljällä laajennetun seurannan asemalla (P, R, T ja U) ei raakkuäyriäisiä havaittu.

33 yks/m g/m yks/m² g/m² Vuosittaisen seurannan havaintopaikat Näytteenottopaikka C sijaitsee pienessä syvänteessä Perandön koillispuolella (kuva 31). Aikaisemmin harvasukasmadot ovat muodostaneet suurimmat tiheydet ja biomassat, mutta vuodesta 14 lähtien pienikokoisia amerikansukasjalkaisia on esiintynyt pisteellä kohtalaisen paljon. Vuonna 17 ne muodostivat suurimmat tiheydet ja biomassat (kuva 3) Kokkola C, yksilömäärä Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Kokkola C, biomassa Muut Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria vuosi vuosi Kuva 3. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla C vuosina (Iso-Tuisku 18) Näytteenottopaikka D sijaitsee Perandön kaakkoispuolella (kuva 31) laajemmassa syvänteessä kuin piste C. Tälläkin paikalla yksilömäärät ja biomassakin ovat olleet kasvussa vuoden 6 minimin jälkeen. Vuoteen 14 saakka kasvu johtui harvasukasmatojen yksilömäärien kasvusta. Vuodesta 14 alkaen amerikansukasjalkaisten määrä on kasvanut voimakkaasti. Samalla harvasukasmadot näyttäisivät vähenevän. Vuonna 17 amerikansukasjalkainen oli pohjaeläimistön valtalaji. Tiheyden ja biomassan kasvut näyttäisivät kuitenkin tasaantuneen. Raakkuäyriäistä havaittiin edellisvuosia runsaammin (kuva 33). Kokkola D, yksilömäärä Kokkola D, biomassa 5 Muut Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria vuosi vuosi Kuva 33. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla D vuosina (Iso-Tuisku 18) Näytteenottopaikka H sijaitsee Ykspihlajan teollisuusalueen ja Kokkolan kaupunkiasutuksen läheisyydessä (kuva 31). Vuonna 17 pohjaeläimistö koostui aikaisempien vuosien tapaan lähinnä harvasukasmadoista ja surviaissääsken toukista. Amerikansukasjalkainen oli lisääntynyt asemalla. Pohjaeläinten biomassa oli aikaisempia vuosia alhaisempi, surviaissääsken toukkien suhteellinen osuus kuitenkin kasvoi. Myös Chironomus -toukkia oli enemmän ja niiden osuus biomassasta oli huomattavan suuri (kuva 34). Myös näytteenottopaikka J sijaitsee Ykspihlajan teollisuusalueen ja Kokkolan kaupunkiasutuksen läheisyydessä (kuva 31), Ykspihlajasta pohjoiseen ulottuvan matalan hiekkapohjaisen alueen itäpuolella ja Harrbodasta ulottuvan hiekkasärkän suojassa. Vertailuaineistoa on -luvulta vuosien 1 15 lisäksi laajennetusta pohjaeläintarkkailusta vuonna 11 (Nyman 1) sekä vuosilta Pohjaeläimistön koostumus on vuosina ollut monipuolisempi kuin aikaisemmin, jolloin Chironomus -suvun toukat olivat valta-asemassa näyteasemalla. Vuonna 17 isokokoisten Chironomus -toukkien tiheydet ja biomassat olivat edelleen alhaiset. Lajistoa dominoivat harvasukasmadot, amerikansukasjalkaiset ja raakkuäyriäiset (kuva 35).

34 yks/m g/m yks/m g/m yks/m g/m 3 On mahdollista, että vuonna 1 käyttöön otettu Kokkolan kaupungin uusi jätevedenpuhdistamo ja sen myötä vähentynyt BOD-kuormitus on vaikuttanut Chironomus -toukkien määrän vähentymiseen näytteenottopaikalla J. Toisaalta myös vuosittaiset vaihtelut voivat olla melko suuria, kuten näytteenottopaikalla H on havaittavissa. Kokkola H, yksilömäärä Kokkola H, biomassa 15 1 Muut Muut Chironomidae Chironomus 3 Muut Chironomidae 9 6 Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria 1 Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria vuosi vuosi Kuva 34. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla H vuosina (Iso-Tuisku 18) Kokkola J, yksilömäärä 3 Kokkola J, biomassa 1 9 Muut Chironomidae Chironomus Ostracoda Oligochaeta Muut Chironomidae Chironomus Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Marenzelleria 6 Muut Muut vuosi vuosi Kuva 35. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla J vuosina (Iso-Tuisku 18) Näytteenottopaikka L on vertailupaikka Luodon saaristossa Kåtölandetin ja Stockön välisellä selällä (kuva 31). Pohjaeläimistön yksilömäärät ja biomassat ovat olleet pienempiä kuin muilla havaintopaikoilla ja harvasukasmatoja on ollut vähemmän. Yksilömäärien vuosien välinen vaihtelu on aikaisemmin johtunut pääasiassa raakkuäyriäisten (Ostracoda) määrän vaihtelusta. Vuodesta 13 alkaen amerikansukasjalkaisten määrä on kasvanut ja vaikuttanut varsinkin vuosina alueen yksilömäärään ja biomassaan. Kokonaisbiomassa oli kuitenkin edelleen vuonna 17 melko pieni muihin näytteenottopaikkoihin verrattuna (kuva 36). Vuonna 17 pohjaa dominoivat amerikansukasjalkaiset ja raakkuäyriäiset (kuva 36). Kokkola L, yksilömäärä Kokkola L, biomassa Muut Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria vuosi vuosi Kuva 36. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla L vuosina (Iso-Tuisku 18)

35 Laajennetun seurannan havaintopaikat Näytteenottopaikalla B esiintyi runsaasti erittäin herkkää valkokatkaa (Monoporeia affinis). Lajistossa seuraavaksi runsaslukuisin pohjaeläin oli amerikansukasjalkainen, joka oli vienyt elintilaa harvasukasmadoilta verrattuna vuoteen 11. Yksilötiheys ja biomassa olivat melko alhaisia (kuva 37). Kokkola B, yksilömäärä Kokkola B, biomassa Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut 3,5 3,5 1,5 1, Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Kuva 37. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla B vuosina 11 ja 17. (Iso-Tuisku 18) Näytteenottopaikalla E amerikansukasjalkainen oli lisääntynyt huomattavasti vuodesta 11, samalla harvasukasmadot olivat selvästi vähentyneet. Amerikansukasjalkaisten jälkeen seuraavaksi runsaslukuisimpia olivat harvasukasmadot ja raakkuäyriäiset. Pohjaeläintiheys oli kohtalainen ja Biomassa melko alhainen (kuva 38). Kokkola E, yksilömäärä Kokkola E, biomassa 3, Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut,5 1,5 1,5 Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Kuva 38. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla E vuosina 11 ja 17. (Iso-Tuisku 18) Näytteenottopaikalla Isokari esiintyi vuonna 17 runsaasti raakkuäyriäisiä ja harvasukasmatoja. Harvasukasmatojen biomassa oli selvästi isompi kuin vuonna 11. Seuraavaksi runsaimpia olivat amerikansukasjalkaiset ja surviaissääskien toukat. Raakkuäyriäiset olivat selvästi vähentyneet verrattuna vuoteen 11. Pohjaeläintiheys oli kohtalainen ja biomassa alhainen (kuva 39). Kokkola Isokari, yksilömäärä Kokkola Isokari, biomassa Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut 1,8 1,6 1,4 1, 1,8,6,4, Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Kuva 39. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla Isokari vuosina 11 ja 17. (Iso-Tuisku 18)

36 34 Näytteenottopaikalla Långskärsgrundet N amerikansukasjalkainen oli selvästi syrjäyttänyt harvasukasmatoja niin tiheyden kuin biomassankin suhteen. Amerikansukasjalkainen muodosti vuonna 17 yli puolet pohjaeläinyhteisön kokonaistiheydestä (kuva 4). Kokkola Långskärsgrundet N, yksilömäärä Kokkola Långskärsgrundet N, biomassa Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut 1,8 1,6 1,4 1, 1,8,6,4, Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Kuva 4. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla Långskärsgrundet N vuosina 11 ja 17. (Iso-Tuisku 18) Näytteenottopaikalla P esiintyi vuonna 17 runsaasti harvasukasmatoja ja niiden biomassa oli selvästi isompi kuin vuonna 11. Seuraavaksi runsaslukuisimpia olivat amerikansukasjalkaiset ja surviaissääskien toukat. Raakkuäyriäiset olivat selvästi vähentyneet vuodesta 11 eikä niitä havaittu ollenkaan vuonna 17. Pohjaeläintiheys oli kohtalainen mutta biomassa oli alhainen (kuva 41). Kokkola P, yksilömäärä Kokkola P, biomassa Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria 4 3 Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria 5 Muut 1 Muut Kuva 41. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla P vuosina 11 ja 17. (Iso-Tuisku 18) Näytteenottopaikalla R harvasukasmadot olivat vuonna 17 runsain lajiryhmä. Vuonna 11 runsaana esiintynyttä raakkuäyriäistä ei vuonna 17 havaittu ollenkaan. Myös surviaissääskilajisto ja tiheys olivat niukkoja verrattuna vuoteen 11. Lajiston tiheys ja biomassa olivat romahtaneet vuodesta 11 (kuva 4). Kokkola R, yksilömäärä Kokkola R, biomassa Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Kuva 4. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla R vuosina 11 ja 17. (Iso-Tuisku 18) Myös näytteenottopaikalla T oli vuonna 17 runsaimpana pohjaeläimenä amerikansukasjalkainen, joka oli tehokkaasti syrjäyttänyt harvasukasmadot vuoden 11 jälkeen. Seuraavaksi runsaslukuisin pohjaeläin oli Procladius sp. -surviaissääsken toukka. Pohjaeläintiheys oli kohtalainen ja Biomassa melko alhainen (kuva 43).

37 35 Kokkola T, yksilömäärä Kokkola T, biomassa Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut 1,8 1,6 1,4 1, 1,8,6,4, Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Kuva 43. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla T vuosina 11 ja 17. (Iso-Tuisku 18) Myös näytteenottopaikalla Tankarkubborna SE oli amerikansukasjalkainen syrjäyttänyt tehokkaasti harvasukasmatoja edellisen havaintokerran jälkeen. Näyteasemalla esiintyi vuonna 17 harvakseltaan raakkuäyriäisiä, harvasukasmatoja ja surviaissääskien toukkia (kuva 44). Kokkola Tankarkubborna SE, yksilömäärä Kokkola Tankarkubborna SE, biomassa Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut 1,8 1,6 1,4 1, 1,8,6,4, Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Kuva 44. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla Tankarkubborna SE vuosina 11 ja 17. (Iso-Tuisku 18) Näytteenottopaikalla U esiintyi vuonna 17 harvakseltaan harvasukasmatoja ja yksittäin Procladius sp. -surviaissääsken toukkia. Amerikansukasjalkainen oli täälläkin syrjäyttänyt tehokkaasti harvasukasmatoja. Pohjaeläintiheys oli seurannan alhaisin (kuva 45). Kokkola U, yksilömäärä Kokkola U, biomassa Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut 1,8 1,6 1,4 1, 1,8,6,4, Chironomidae Ostracoda Oligochaeta Marenzelleria Muut Kuva 45. Yksilötiheydet ja biomassat näytteenottopaikalla U vuosina 11 ja 17. (Iso-Tuisku 18) Ekologinen luokittelu pohjaeläinindeksien perusteella Kokkolan edustan laajennetun pohjaeläintarkkailun näytteenottopaikat sijoittuvat kolmeen vesimuodostumaan. Näytteenottopaikat D, H, E, J, P ja R sijaitsevat vesimuodostumassa Kokkolan edusta, näytteenottopaikat C, B, T, K, Långskärsgrundet ja Tankarkubborna ovat vesimuodostumassa Tankar ja näytteenottopaikat L ja U vesimuodostumassa Luodon saaristo. Vuonna 13 valmistuneessa vesimuodostumien ekologisen tilan kokonaisarviossa Kokkolan edustan ja Tankarin vesimuodostumat kuuluvat ekologiseen luokkaan tyydyttävä ja Luodon saaristo (L) ekologiseen luokkaan hyvä (Westberg & Lax 16).

38 36 Ekologisen luokituksen kriteerit painottuvat biologisiin tekijöihin, joiden tukena käytetään muutamia vedenlaatumuuttujia. Perämeren alueella biologisena luokittelutekijänä on käytetty pohjaeläimistöä, jota kuvataan pohjaeläinindeksin (ns. BBI-ELS-indeksin) perusteella. Rannikkovesien vesiensuojelun suunnittelun tarpeisiin kehitetty pohjaeläinindeksin laskentamalli on päivitetty vuonna 1 (Perus & Österberg 1). Vuonna 17 vuosittaisen seurannan näyteasemien C, D, H ja J luokka oli pohjaeläinindeksin perusteella hyvä. Erinomainen luokka mitattiin vertailuasemalla L. Laajennetun seurannan havaintopaikoista E ja Isokari olivat erinomaisessa ja B, Långskärsgrundet ja P olivat hyvässä luokassa. Havaintopaikkojen R, Tankarkubborna ja U luokka oli tyydyttävä ja paikan T luokka välttävä (taulukko 8). Taulukko 8. Tutkimusalueen ekologista tilaa kuvaava rannikkovesien luokitteluindeksi BBI (Brackish water Benthic Index) vuosittaisen seurannan (ylempi taulukko) ja laajennetun seurannan (alempi taulukko) paikoilla vuonna 17. Ekologisen tilan indeksiluokat ovat E=erinomainen, H=hyvä, T=tyydyttävä, V=välttävä, Hu=huono. (Iso-Tuisku 18) Kokkolan edusta, suppea C D H J L AB_tot S H' 1,68 1,8,13 1,78 1,49 H'_max,58,35 3,1 3,1 3,1 BQI_max 11, 5,6 11,75 11,75 11,75 BQI 5,19 5,68 4,54 3,86 8,77 BBI Vertailuarvo,66,75,55,55,55 BBI,5,68,51,43,57 BBI-ELS,76,91,93,78 1,4 BBI Luokka H H H H E BBI-ELS Luokka H H H H E B E Isokari Långskärsgrudet N P R T Tankarkubborna SE U Kokkolan edusta, laaja AB_tot S H' 1, 1,5 1,73 1,45 1,77 1,46,87 1,18 1,16 H'_max,58,35 3,1,58 3,1 3,1,58,58,35 BQI_max 11, 5,6 11,75 11, 11,75 11,75 11, 11, 5,6 BQI 8,93 5,55 8,34 3,5,6 1,16,45 3,74 1,9 BBI Vertailuarvo,66,75,55,66,55,55,66,66,75 BBI,57,75,59,37,35,4,3,34,34 BBI-ELS,86 1 1,7,56,64,44,35,5,45 BBI Luokka H E E H H T V T T BBI-ELS Luokka H E E H H T V T T Pohjaeläinnäytteiden indeksiarvojen ja niiden luokituksen vuosien välinen vaihtelu on ollut melko suurta. Pitkällä aikavälillä ekologinen luokka on vaihdellut vuosittaisen seurannan pisteillä huonon ja erinomaisen välillä (taulukko 9). Luokitus erinomaiseksi johtuu useimmiten siitä, että näytteissä on ollut suhteellisen runsaasti herkkiä raakkuäyriäisiä. Raakkuäyriäisten määrät vaihtelevat vuodesta toiseen, ainakin osittain satunnaisista syistä. Amerikansukasjalkaisten runsastuminen ja vahvistuminen alueella on kuitenkin selvästi havaittavissa. Runsastuessaan ne ovat heikentäneet erityisesti alueen harvasukasmatokantoja, ilmeisesti lajien välisen kilpailun kautta. Alueilla, joissa amerikansukasjalkaiset ovat alkaneet dominoida syvänteitä, on havaittavissa alenemaa taksoniluvuissa ja ekologisessa luokassa ainakin paikallisesti. Taulukko 9. Kokkolan edustan näytteenottopaikkojen pohjaeläinnäytteistä laskettujen BBI-ELS indeksien perusteella arvioitu luokitus vuosittaisen seurannan paikoilla vuosina 5 17 ja laajennetun seurannan paikoilla vuosina 11 ja 17. (Iso-Tuisku 18) vuosi Kokkolan edusta, C Hu Hu V V H Hu V T V H H H H suppea kierros D T T T Hu H E H H H E H E H H V V T T V T H V V H T H H J x x x x x x H H V H H H H L H V E H E H H E H H H E E vuosi Kokkolan edusta, B T H laaja kierros E H E Isokari H E Långskärsgrundet N H H P E H R H T T H V Tankarkubborna SE H T U E T

39 37 On muistettava, että vesimuodostumien varsinainen ekologinen luokitus tehdään useamman vuoden tulosten perusteella ja vesimuodostumittain ja pohjaeläimistö on vain osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. Lisäksi pohjaeläimistön indeksiarvo ja sen perusteella tehty luokitus sisältävät yleistyksiä, esimerkiksi kaikille harvasukasmato- ja surviaissääskilajeille on annettu huono painoarvo, vaikka ryhmät sisältävät lajeja, joiden ympäristövaatimukset ovat erilaisia. 8. TIIVISTELMÄ Kuormitus Kokkolan edustan merialuetta kuormittavat yhteistarkkailussa mukana olevat KIP pohjoisen alueen ja KIP eteläisen alueen teollisuuslaitokset sekä Kokkolan Vesi ja Kokkolan Satama Oy. Teollisuuslaitosten jätevedenpuhdistamot toimivat KIP pohjoisen osalta hyvin ja lupaehdot saavutettiin kaikilta osin vuonna 17, samoin KIP eteläisen alueen jätevesien luparajat saavutettiin. Myös Kokkolan Veden jätevedenpuhdistamo toimi luparajojen mukaisesti. Typpireduktion tavoitteellista vähenemää ei saavutettu. Kokkolan Veden ja teollisuuslaitosten yhteenlaskettujen jätevesien määrä oli hieman edellisen 5- vuotisjakson (9 13) keskiarvoa suurempi. TOC-kuorma oli 13 % ja typpikuorma 15 % edellisen tarkkailujakson keskiarvoa suurempi ja fosforikuorma 33 % pienempi. Jätevesien lisäksi Kokkolan edustan merialueen tilaan vaikuttavat Trullöfjärdenille laskeva Perhonjoki ja Kaustarinlahdelle laskeva Sunti. Vuonna 17 Perhonjoen keskivirtaama oli hieman suurempi kuin pitkän aikavälin keskiarvo. Edeltävään vuoteen nähden virtaama oli kuitenkin hieman pienempi, kuten myös ravinnevirtaamat. Veden laatu Jätevesien vaikutukset näkyivät talvella 17 Kokkolan merialueen purkualueilla edeltävää vuotta vähäisempinä. Pinnan läheisen veden typpipitoisuudet olivat jään alla kohonneet KIP pohjoisen alueen edustalla (H) sekä Kaustarinlahdella (P). Ammoniumtyppipitoisuuksien perusteella kaupungin puhdistamon vesiä on saattanut kulkeutua Kaustarinlahdelle. Myös Suntin vedet olivat nostaneet Kaustarinlahden typpipitoisuuksia. Suntin vaikutus näkyi Kaustarinlahdella lisäksi veden väriarvossa ja rautapitoisuudessa. Jätevesien vaikutus ulottui pinnanläheisen ja osittain pohjanläheisenkin veden kohonneiden metallipitoisuuksien perusteella vaihettumisvyöhykkeelle (D) asti. Kohonneita metallipitoisuuksia havaittiin lisäksi Perandön syvänteen (C) pohjanläheisessä vedessä. Perhonjoen vaikutus näkyi lähinnä Trullöfjärdenillä (X). Avovesiaikana veden laatu oli koko merialueella melko samanlainen ja vesipatsas oli kullakin pisteellä tasalaatuinen. Alkukesästä Perhonjoen vaikutus näkyi lähinnä Trullöfjärdenin havaintopisteellä (X) uloimpia meripisteitä hieman tummempana vetenä. Suntin vaikutuksesta rauta- ja fosforipitoisuudet olivat selvästi koholla Kaustarinlahden pohjukassa (P). Muutoin ravinnepitoisuuksissa ei esiintynyt Kokkolan edustalla suuria eroja. Näkösyvyydet olivat edellisvuoden tapaan koko merialueella tavanomaista heikompia. Loppukesästä näkösyvyydet olivat tavanomaisella elokuun tasolla. Perhonjoen vaikutuksia ei juurikaan ollut havaittavissa. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat teollisuusalueen edustan (H) pohjanläheisessä vedessä selvästi koholla pintaveteen verrattuna. NH 4-N -pitoisuus oli koholla myös Perandön syvänteen (C) pohjan lähellä sekä Trullevin kärjessä (K) pinnanläheisessä vedessä. Kasviplanktontuotanto oli alkukesää vähäisempää ja muita alueita korkeammat klorofyllipitoisuudet mitattiin Kaustarinlahdella. Klorofyllitasot olivat vuonna 17 lähes koko Kokkolan edustalla edellisen tarkkailujakson (9 13) keskiarvoja korkeampia. Ykspihlajanlahden teollisuuden purkualueilla oli edeltävää vuotta rehevämpää. Kaupungin puhdistamon edustan (I) sekä Kaustarinlahden (J ja P) rehevyys oli hieman edellisvuotta vähäisempää. Klorofyllipitoisuuksissa esiintyi vuonna 17 kaksi selkeää huippua, kesäkuussa ja syyskuussa. Korkein yksittäinen pitoisuus mitattiin poikkeuksellisesti pisteellä H kesäkuussa. ELY-keskuksen seuraamalla Repskärin intensiiviasemalla (B) klorofyllimaksimi havaittiin kesäkuun alussa.

40 38 Rehevyydeltään Kokkolan edusta jakaantui vuonna 17 kolmeen luokkaan: Uloin piste (A) luokiteltiin luokkaan rehevöitymässä. Luodon saariston (U) - intensiiviaseman B - Trullöfjärdenin edustan (S) linjalta rannikolle havaintopisteet luokittuivat lievästi reheviksi. Suntin edusta Kaustarinlahdella (P) sekä Perhojoen edusta Trullöfjärdenillä (X) olivat reheviä. Vuonna 17 meriveden kadmiumin ja nikkelin liukoisten pitoisuuksien vuosikeskiarvot alittivat ympäristölaatunormit (EQS). Myös elohopean kokonaispitoisuus oli helmikuussa alle EQS-arvon. Liukoisen sinkin ja koboltin vuosikeskiarvot olivat alle haitattoman pitoisuuden tason (PNEC) ja arseenipitoisuudet luonnonvesien tasoa. Sataman metallinäytteet Sataman täyttöaltaan tarkkailussa analysoidaan laaja metallivalikoima sekä täyttöaltaan sisäpuolen vedestä että sen ulkopuolelta kahdesta pisteestä. Metallipitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti vuosina 4 17 altaassa isompia kuin sen ulkopuolella. Vuonna 17 liukoisen koboltin haitaton pitoisuus (PNEC) ylittyi sekä altaassa että ulkopuolella kesäkuussa, mutta vuosikeskiarvot olivat kaikilla pisteillä alle PNEC-arvon. Sinkistä ei määritetty liukoista pitoisuutta. Sinkin kokonaispitoisuus ylitti haitattoman pitoisuuden rajan (PNEC) ajoittain täyttöaltaan sisä- ja ulkopuolella. Mitatut kuparin, kromin ja arseenin pitoisuudet olivat pieniä. Kokkolan edustan havaintopisteiden ekologinen luokitus Perämeren sisemmän rannikkoalueen pisteet sijoittuivat vuonna 17 vedenlaadun perusteella luokkiin hyvä välttävä. Perämeren ulomman rannikkoalueen havaintopaikat olivat lähes kaikki hyvässä luokassa. Vain Perhonjoen suiston edustan havaintopaikka sijoittui luokkaan tyydyttävä. Pohjaeläimet Kokkolan edustan merialueen pohjaeläimistö on niukka ja vähälajinen. Tähän vaikuttaa Kokkolan pohjoinen sijainti, veden vähäsuolaisuus ja viileys sekä varsinaisten kerääntymispohjien vähäisyys, joilla ravintoa olisi runsaammin. Vuonna 17 tehtiin määrävuosin toteutettava laaja pohjaeläinkartoitus yhteensä 14 havaintopaikalta. Harvasukasmatoja esiintyi kaikilla näytteenottopaikoilla. Myös amerikansukasjalkainen esiintyi kaikilla paikoilla. Laajennetun seurannan asemilla laji oli lisääntynyt huomattavasti vuoden 11 kartoituksesta ja näyttäisi syrjäyttävän tehokkaasti harvasukasmatoja. Asemilla H, J ja U havaittiin rehevää pohjaa suosivia Chironomus -suvun surviaissääsken toukkia. Terveen pohjan indikaattorina pidettyjä raakkuäyriäisiä havaittiin kaikilla vuosittaisilla asemilla. Neljän laajennetun seurannan aseman näytteistä raakkuäyriäiset puuttuivat. Pohjaeläimistön BBI- ja ELS- indeksien mukaan Kokkolan edustan pohjaeläintarkkailun pisteet E ja Isokari sekä vertailuasema L olivat erinomaisessa luokassa. Paikat C, D, H, J, B, Långskärsgrundet ja P sijoittuivat pohjaeläinindeksin perusteella luokkaan hyvä. Havaintopaikkojen R, Tankarkubborna ja U luokka oli tyydyttävä ja paikan T luokka välttävä. Kokkolan edustan indeksiarvoihin vaikuttavat erityisesti harvasukasmatojen, amerikansukasjalkaisten ja raakkuäyriäisten määrien vaihtelut. Vesimuodostumien varsinainen luokitus tehdään vesienhoidon suunnitteluprosessin yhteydessä ja useamman vuoden tulosten perusteella. Vedenlaatu ja pohjaeläimet ovat osa luokituksessa arvioitavista tekijöistä. VIITTEET Anttila-Huhtinen M 15: Chironomus -toukkien mentum-epämuodostumat Kokkolan edustan merialueella näyteasemalla H vuonna 15. Kymijoen vesi ja ympäristö ry, Aroviita J, Hellsten S, Jyväsjärvi J, Järvenpää L, Järvinen M, Karjalainen S M, Kauppila P, Keto A, Kuoppala M, Manni K, Mannio J, Mitikka S, Olin M, Perus J, Pilke A, Rask M, Riihimäki J, Ruuskanen A, Siimes K, Sutela T, Vehanen T & Vuori K-M 1: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 1 13 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöhallinnon ohjeita 7/ s.

41 39 ECHA 16: Euroopan kemikaalivirasto, EU 8: Risk assessment report. Zink metal. CAS-No.: EINECS-No.: Hertta-tietojärjestelmä 18a: Perhonjoen (Kaitfors) virtaamat 17 (Lähde: SYKE; haettu ) ja vedenlaatu (Kauko) (Lähde: SYKE ja ELY-keskukset; haettu 7..18). Avoimet ympäristötietojärjestelmät -palvelu. Hertta-tietojärjestelmä 18b: Näytteenottopisteen Kokkolan edusta K-B (Repskär) vedenlaatu vuonna 17 (Lähde: SYKE ja ELY-keskukset; haettu 1..18). Avoimet ympäristötietojärjestelmät -palvelu. Ilmatieteen laitos/ Ilmastopalvelu 18: Kuukausittainen sadanta Kokkolan Hollihaassa ja Kruunupyyssä ja kuukausittainen lämpötila Kruunupyyssä ja Tankarissa vuonna 17. (Sähköposti ) Ilmatieteen laitos/ Jääpalvelu 18: Jääpäivien lukumäärä talvella 16/17. (Sähköposti ) Ilmatieteen laitos/ Meripalvelut 18: Meriveden korkeus Pietarsaaren mareografilla 17. (Sähköposti ) Iso-Tuisku J 18: Kokkolan edustan merialueen pohjaeläinseuranta vuonna 17. KVVY Tutkimus Oy, Raportti nro 56/18. Järvistö J, Salmelin J, Wallin J, Karjalainen A K, Anttila-Huhtinen M, Hovinen T & Vuori K-M 13: Kokkolan edustan merialueen sedimenttien metallipitoisuudet vuonna 11 ja pilaantuneisuusarviointi sedimenttitoksisuustestein. Zoobenthos ICT -hanke, Suomen ympäristökeskus, Laboratoriokeskus, Tutkimus- ja innovaatiolaboratorio. Jyväskylä..13. Järviwiki 18: Järvi&meriwiki, (luettu ). Kalliolinna M & Aaltonen E-K 4: Kokkolan edustan merialueen tila 197-luvulta -luvun alkuun. Vuoden 3 kooste liitteenä. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. 81 s. + liitteet. Pietarsaari 4. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto 17a: Uimavesitulokset Kokkolan edustan merialueelta vuonna 17 (Excel). Tulokset haettu osoitteesta arannat/fi_fi/vanhat_tulokset/ Kivinen S & Holsti H 16: Kokkolan edustan merialueen kalataloustarkkailu v. 15. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Kirjenro s. Lauri H 15: Kokkolan edustan merialueen virtausmalli. YVA Oy s. Mykrä M 17: Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 16 - sisältää vuoden 15 sedimenttitulosten tarkastelun. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Mykrä M & Aaltonen E-K 15: Kokkolan edustan merialueen tila vuosina Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 69 s. Mykrä M & Aaltonen E-K 16: Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma / täydennetty Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. s. + liitteet. Nagpal N.K. 4: Technical report, water quality guidelines for cobalt. British Columbia 4. Nyman C 1: Kokkolan edustan merialueen pohjaeläintutkimus vuonna 11. Toimi Curt Nyman, Moniste, 44 s + liitteet. Nyman C 15: Kokkolan edustan merialueen velvoitetarkkailuun kuuluva pohjaeläintarkkailu Toimi Curt Nyman 15. Moniste, 14 s. Perus, J. & Österberg, M. 1. BBI-Excel makron opas (v. lokakuu 1). Ratia H & Kalliolinna M 13: Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset 1. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ruuskanen, A. 16. Makrolevien esiintyminen ja seuranta Uudenmaan rannikkovesillä Valtakunnallisen makrofyyttiseurannan kuvaus ja toteutus Uudellamaalla Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 1/16. Seinä A & Peltola J 1991: Jäätalven kesto ja kiintojään paksuustilastoja Suomen merialueella Finnish Marine Research. N:o 58. Helsinki Sillanpää T ja Aaltonen E-K 18: Pohjanmaan Biokaasu Oy:n biokaasulaitoksen ja Liikelaitos Kokkolan Veden jätevedenpuhdistamon yhteenvetoraportti 17. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, Pietarsaari 18. Styrman M. 199: Kokkolan saariston makroleväkasvillisuuden muutokset vuosina Vaasan läänin vesiensuojeluyhdistys ry.

42 4 Styrman M. 1991: Vesikasvillisuuden vyöhykkeisyydestä ja siihen vaikuttavista ekologisista tekijöistä Kokkolan saaristossa. Pro-Gradu - tutkielma. Hydrobiologian laitos, Helsingin yliopisto. Styrman, M Kokkolan saariston makrolevä- ja vesikasvillisuuden muutokset vuosina Vaasan läänin vesiensuojeluyhdistys ry. Styrman, M. 8: Kokkolan edustan makrolevät ja vesikasvillisuus vuonna 7. Sigma konsultit. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Styrman M 13: Kokkolan edustan merialueen makrolevät ja vesikasvillisuus vuonna 1. Ramboll. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Styrman M 17: Kokkolan edustan merialueen makrolevät ja vesikasvillisuus vuonna 17. Ramboll. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Westberg V & Lax H-J (toim.) 16. Rannikkovesien ja pienten vesistöjen vesienhoidon toimenpideohjelma Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Raportteja 51/16 WHO 11: Guidelines for drinking water quality, 4th edition. World Health Organization. ISBN Saatavilla osoitteessa: Vuori, K - M., Mitikka, S. ja Vuoristo, H. 9: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Osa I: Vertailuolot ja luokan määrittäminen. Osa II: Ihmistoiminnan ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/9. Suomen ympäristökeskus. 1 s. Helsinki 9. Vääränen P. : Kokkolan edustan makrolevät ja vesikasvillisuus vuonna Pohjanmaan tutkimuspalvelu Oy. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. LIITTEET 1 Kokkolan edustan merialueen velvoitetarkkailun näytteenotto vuonna 17. Kokkolan edustan yhteistarkkailun havaintopaikkaluettelo (vert. kuva 1). 3 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulokset Perhonjoesta (Kauko, VP 1 6) (3.1) sekä ainevirtaamat (3.) vuonna Luettelo analysoinnissa käytetyistä määritysmenetelmistä (4.1) ja velvoitetarkkailun analyysitulokset (4. 4.7) vuonna 17 (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry). 5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulokset pisteeltä KB (Repskär) vuonna Kokkolan edustan merialueen uimavesituloksia vuonna 17 (Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto 18a). 7 Pintaveden (1 m) keskiarvot (kok-n, NH 4-N, kok-p, Fe, Ni, Zn, Co ja a-klorofylli) Kokkolan edustan merialueella talvella (7.1) ja avovesiaikaan (7.) tarkkailujaksoilla , , , 4 8 ja 9 13 sekä vuosina Kokkolan sataman tarkkailun metallitulokset vuodelta Pohjaeläintulokset vuonna 17: yksilömäärät ja biomassa (Iso-Tuisku 18). 1 Metallipitoisuudet Kokkolan edustan merialueella vuonna Vesikasvillisuuskartoitusten levälinjat.

43 LIITE 1 Kokkolan edustan merialueen velvoitetarkkailu vuonna 17 Päivä Vesi Laaja Kokooma 8.3. X X 4.7. X 5.7. X X X Näytteenottopisteet (kuva 1 s. 1) Näkösyvyys: kaikilta pisteiltä Vesinäytteet laaja: 13 meripistettä (X lisätty.5.14) ja Sunti (Su) Vesinäytteet kokooma: 13 meripistettä (ei Sunti) Määritykset Analyysi Laaja Kokooma 1/ -1 m 5/1/15 m - m 1 m - m lämpötila X X X happi X X sähkönjohtavuus X X X saliniteetti X X ph X X X väri X sameus X kok-p X X PO 4 -P* X X kok-n X X NO +3 -N X X NH 4 -N X X a-klorofylli* X X fekaaliset streptokokit** X Escherichia coli** X Fe X X Zn X X Ni*** X X Co*** X X Cd*** X X As*** X X Hg**** X X Metallit (Zn, Ni, Co, Cd, As ja Hg): Pisteet A, C, E, H, J ja U * = määritetään vain avovesinäytteistä ** = määritetään pisteiltä I, J ja P *** = määritetään laajoilla näytteenottokerroilla (3 kert/a) **** = määritetään vain maaliskuussa Piste Su: ei a-klorofylliä

44 LIITE Kokkolan edustan yhteistarkkailu, havaintopaikkaluettelo Piste Koordinaatit IDtunnus (Vesla) Syvyys Fys kem l / s klo Metal. Sed. (15) Pohjael. Alue A / 1 X X III C / 3 X X X X II D / X X X I R / 1 X I E / 1 X X X I H / X X X X I I / - X I J / - X X X I P / - X I K / 1 X II L X III S / 1 X III U / 3 X X X III X / - X X X Sunti / - B III Merkkien selitykset: Fys kem klo Metal. Pohjae. Sed. fys kem näytteiden lukumäärä: l/s laaja / suppea analyysivalikoima klorofyllinäytteet metallinäytteet: A, C, E, H, J, U ja X (3 kertaa/a). Zn, Ni, Co, Cd ja As laajoilla kierroksilla (kokonais- ja liukoiset pitoisuudet), Hg (kok.) vain maaliskuussa pohjaeläinnäytteet: C, D, H, L, J sedimenttinäytteet: C, D, E, H, J (vuoden 11 havaintopisteet)

45 LIITE 3.1 Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen tulokset Perhonjoesta (Kauko VP 1 6) vuonna 17. (Hertta 7..18) Päivä Näytesyv. T ph Alkalinit. Happi Happi PO4 P PO4 P kok P NH4 N NO+3 N kok N CODMn Kiintoaine Sameus Sähkönj. Väri m C mmol/l kyll.% mg/l (suod.) mg/l mg/l FNU ms/m mg/l Pt ,, 6,3,17 1, ,9 5, ,,6 6,5,18 11, ,5 5, ,,4 6,4,17 11, , , 1,1 6,5,17 1, ,4 5, ,, 6,4,13 11, , , 4,5 6,, , ,7 3, , 7, 6,4,96 1, , ,1 3, , 11,4 6,4,1 9, , ,7 4, , 18, 6,7, , ,6 5, , 1,7 6,4,15 9, , , , 8,4 6,4,1 9, , , , 1,3 6,4, , , ,3,5 6,4,13 1, ,5 6,3 6 Päivä Näytesyv. Al As Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn Fe Na SiO m mg/l mg/l , 36,9,17,7,8 1,3,37 3,3 5,5 8, , , , 66 1,3,9 1,4 1,1 1,9,46,7 8,5 38 9, , 44,9,4,9,8 1,8,6 3,1 7,7 3, , 4 1,3,9,8 1,7,6,9 6,9 5, , 45,86,,68,7 1,3,5 1,5 5,6 18 1,4 7, , 33,73,,57,66 1,, 3,4 5,4 17 1,8 8, , 34,84,19,68 1,3 1,,,5 5,8 19,1 8, , 6 1,5,16,69,79 1,9,43 3, , , 33 1,8,16,64,9 1,4,45, ,7 7, , 37 1,4,15,5,84 1,4,34 3,6 7,4 3,8 8, , 41 1,3,3,75,83 1,,3,6 7,4 31, ,3 5 1,5,78,81 1,5,8,8 8,7 8,9 1

46 LIITE 3. Perhonjoen (Kauko) ainevirtaamat vuonna 17. Aineisto: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (Hertta 7..18) Kuukausi Virtaama Pitoisuus m 3 /s Fosfori Typpi Rauta Nikkeli Koboltti Sinkki Tammikuu 16, ,3,7 5,5 Helmikuu* 11, ,3,3 5,5 Maaliskuu** 18, ,1,7 6,6 Huhtikuu 46, ,9 1,1 7,7 Toukokuu 51, ,5,64 5,6 Kesäkuu* 1, ,7,86 6,7 Heinäkuu* 6, ,9,67 15 Elokuu 6, ,1,69 1 Syyskuu 9, ,6,64 17 Lokakuu, ,6,5 7,4 Marraskuu 6, ,6,75 7,4 Joulukuu 1, ,8,78 8,7 Keskiarvo, ,9,7 8,7 Kuukausi Ainevirtaama kg/d Fosfori Typpi Rauta Nikkeli Koboltti Sinkki Tammikuu ,6,4 7,7 Helmikuu ,3,3 5,5 Maaliskuu ,9 1,1 1,5 Huhtikuu ,5 4,3 3,6 Toukokuu ,,9 5, Kesäkuu ,5,8 6,3 Heinäkuu ,5,4 7,8 Elokuu ,7,4 6,7 Syyskuu ,6 1,6 4,9 Lokakuu ,5,9 13,3 Marraskuu ,9 1,7 16,9 Joulukuu ,3 1,5 16,5 Keskiarvo ,5 1,3 15,8 tonnia/ vuosi ,,5 5,8 *Pitoisuustulokset laskennallisia: helmikuu keskiarvo tammi-maaliskuu (Ni, Co ja Zn tammikuun arvo), kesäkuu keskiarvo huhti-toukokuu, heinäkuu keskiarvo elo-syyskuu ** Ni, Co ja Zn maaliskuu laskennallinen: tammi- ja huhtikuun keskiarvo

47 LIITE 4.1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, laboratorio Kokkolan merialueen tarkkailussa käytetyt määritysmenetelmät 17 Määritys Yksikkö Menetelmän periaate; viite Akka. Ackr. *) Alumiini SFS-EN ISO 11885, 9 *) 1 Määritysraja Mittausepävarmuus 1-5 ± 3, ± 3 % > 5 ± 1 % Alustavat suolistop. entrokokpmy/1 ml SFS-EN ISO 7899-, *) Ilmoitetaan pyydettäessä SFS-EN ISO ;6 ja SFS-EN ISO,5-,5 ± % Antimoni *), ;16 >,5 ± 15 % SFS-EN ISO ;6 ja SFS-EN ISO,5-,5 ± 7 % Arseeni *), ;16 >,5 ± 15 %,5-,1 ±,3 Elohopea SFS-EN 1758:8 *),5,1-,, ± 3 %,-,1 ± 5 % >,1 ± 15 % Fosfori, fosfaatti- ISO :3 *) -1 ± 1 > 1 ± 15 % Fosfori, kokonais- ISO :3 *) 3 3- ± 1,5 > ± 15 % Fosfori, kokonais- SFS-EN 6878:4 *) 5 5- ± 3 > ± 15 % KVVY LA14 (SFS-EN 5813,1993, - mg/l ±, mg/l Happi mg/l *), muunneltu) > mg/l ± 1 % E.Coli ISO 938-:1 *) Ilmoitetaan pyydettäessä SFS-EN ISO ;6 ja SFS-EN ISO,1-,7 ±,6 ± 5 % Kadmium *), ;16 >,7 ± 15 % SFS-EN ISO ;6 ja SFS-EN ISO,1-,7 ±,6 ± 5 % Kadmium,liukoinen *), ;16 >,7 ± 15 % Kalium mg/l SFS-EN ISO 11885, 9 *),1,1-, mg/l ±,5 mg/l ± 15% >, mg/l ± 1 % Kalsium mg/l SFS-EN ISO 11885, 9 *),1,1-, mg/l ±,3 mg/l,-3 mg/l ± 13 % > 3 mg/l ± 1 % Klorofylli-a mg/m3 SFS 577;1993 *),1 Koboltti Koboltti, liukoinen Kromi Kupari Lyijy Lyijy, liukoinen SFS-EN ISO ;6 ja SFS-EN ISO 1794-;16 SFS-EN ISO ;6 ja SFS-EN ISO 1794-;16 SFS-EN ISO ;6 ja SFS-EN ISO 1794-;16 SFS-EN ISO ;6 ja SFS-EN ISO 1794-;16 SFS-EN ISO ;6 ja SFS-EN ISO 1794-;16 SFS-EN ISO ;6 ja SFS-EN ISO 1794-;16 *),5 *),5 *),5 *),5 *),5 *),5,1-1, mg/m3 ±,1 mg/m3 ±3 % > 1, mg/m3 %,5-,4 ±,5 ± % >,4 ± 15 %,5-,4 ±,5 ± % >,4 ± 15 %,5-,3 ±,5 ± 3 % >,3 ± 15 %,5-,3 ± 3 % >,3 ± 16 %,5-,3 ±,5 ± 3 % >,3 ± 15 %,5-,33 ±,5 /,5-,3 ±,5 >,33 ± 15 % Lämpök.koliformit pmy/1 ml SFS 488, 1 *) Ilmoitetaan pyydettäessä Mangaani SFS-EN ISO 11885, 9 *) 1 1,-, ±,4 >, ± % SFS-EN ISO ;6 ja SFS-EN ISO,1-,7 ±,5 ± % Molybdeeni *), ;16 >,7 ± 15 % Natrium mg/l SFS-EN ISO 11885, 9 *),5,1-, mg/l ±,3 mg/l ± % >, mg/l ± 1 % SFS-EN ISO ;6 ja SFS-EN ISO,5-,3 ±,3 µg/ ± 35 % Nikkeli *), ;16 >,3 ± 16 % SFS-EN ISO ;6 ja SFS-EN ISO,5-,3 ±,3 µg/ ± 35 % Nikkeli, liukoinen *), ;16 >,3 ± 16 % ph SFS 31, 1979 *) ±, Rauta SFS 38:1976, Aquakem *) ± 3 > 5 ± 1 % Rauta SFS-EN ISO 11885, 9 *) 1 >1 ± 3 ± 15 % Sameus FNU SFS-EN ISO 77, *),,-,5 FNU ± 35 %,5-1, FNU ±5% 1,-1 FNU ± 15 % > 1 FNU ± 1 % Seleeni Sinkki SFS-EN ISO ;6 ja SFS-EN ISO 1794-;16 SFS-EN ISO ;6 ja SFS-EN ISO 1794-;16 *),1 *),5,1-,66 ±,1 >,66 ± 15 %,5-1 ±,3 1-3 ± 3 % > 3 ± 15 %

48 LIITE 4.1 Määritys Yksikkö Menetelmän periaate; viite Sinkki, liukoinen SFS-EN ISO ;6 ja SFS-EN ISO 1794-;16 Akka. Ackr. *) Määritysraja *),5 Sulfaatti mg/l SFS-EN ISO 134-1:9 *),5 Mittausepävarmuus,5-1 ±,3 1-3 ± 3 % > 3 ± 15 %,5-, mg/l ±, mg/l >, mg/l ± 1 % Suolistoperäiset enterokokit pmy/1 ml SFS-EN ISO 7899-: *) Ilmoitetaan pyydettäessä Sähkönjohtavuus ms/m SFS-EN 7888, 1994 *) 1 Tina Titaani SFS-EN ISO ;6 ja SFS-EN ISO 1794-;16 SFS-EN ISO ;6 ja SFS-EN ISO 1794-;16 *),1 *),1 Typpi, ammonium- Sis. Menetelmä KVVY LA131 *) 3 Typpi, kokonais- ISO 9441:1 *) 5 Typpi, nitriitti+nitraatti- SFS-EN ISO 13395,1997 *) 5 Vanadiini Väriluku *) Menetelmä on akkreditoitu. mg/l Pt SFS-EN ISO ;6 ja SFS-EN ISO 1794-;16 SFS-EN ISO 7887:1 muunneltu CFAanalysaattori *),5 *) 5 1,-4, ms/m ±, ms/m > 4, ± 5 %,1-,7 ±,5 / % >,7 ± 15 %,1-,7 ±,5 ± 5 % >,66 ± 15 % 3-15 ± > 15 ± 15 % 5-1 ± 1-5 ± % > 5 ± 15 % 5-15 ±, 15-1 ± % > 1 ± 1 %,5-,3 ±,5 ± % >,33 ± 15 % 5-1 mg/l Pt ± mg/l Pt > 1 mg/l Pt ± 15 %

49 LIITE 4. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/4 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *ph *Väri *Kok.N *NO3-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Fe Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv. 17,8 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi,5 dm; Jää 3 dm; 1. 13, 91,57 536,91 7, , ,96 7, , ,99 7,6 15., 11, ,1 7,4 17.,3 1, 69, ,17 7, KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv. 16, m; Näk.syv.,7 m; Lumi,5 dm; Jää 3 dm; 1., 1,1 83,99 534,9 7, , 1, ,4 7, , 1, ,6 7,5 14., 1,9 89, ,6 7, KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Kok.syv. 1,4 m; Näk.syv.,9 m; Lumi,5 dm; Jää,4 dm; 1., 11, 76, 454,41 7, ,3 1, ,91 7, ,3 11,9 8 1, 545,97 7, KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Kok.syv. 11,6 m; Näk.syv. 1, m; Lumi,5 dm; Jää 4 dm; 1., 11,9 81 1,1 51,8 7, , 1, ,4 7, ,5 1, 85 1,3 536,91 7, KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv.,5 m; Lumi,5 dm; Jää 3 dm; 1. 13,1 9,51 54,95 7, ,1 1, ,3 7, , 13, 89, ,4 7, KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi,5 dm; Jää 4 dm; 1. 13,1 89,44 544,96 7, ,5 1,4 86, , 7, KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv. 5,8 m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi,5 dm; Jää 4 dm; 1., 1,9 89,6 538,93 7, ,3 1, 7 1, ,11 7, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu /4 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *Hg *As. *Enterok. *E.coli alkfe_r Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/1 ml MPN/1ml KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv. 17,8 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi,5 dm; Jää 3 dm; 1. 3,9 3,6,98,96,36,36 <,1 <,1 <,5,7 Ei todettu ,1 3,1,5,4,3,1 <,5,79 Ei todettu KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv. 16, m; Näk.syv.,7 m; Lumi,5 dm; Jää 3 dm; , 1,8 1,,99,4,3 <,5,8 Ei todettu ,3 1,6 1,5 1,1 1, <,1,1 <,5,78 Ei todettu KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Kok.syv. 1,4 m; Näk.syv.,9 m; Lumi,5 dm; Jää,4 dm; ,8 1,8,88,86,,1 <,5, , 1,7 1,7 1, 1,1, <,1 <,5, KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Kok.syv. 11,6 m; Näk.syv. 1, m; Lumi,5 dm; Jää 4 dm; 1. 9,6 9,1 1,7 1,6,89,89,3, <,5, ,5,4, 1,9,4,3 <,5, KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv.,5 m; Lumi,5 dm; Jää 3 dm; 1. 5,4 5,,79,77,34,33 <,1 <,1 <,5,7 Ei todettu ,7 7,4 1, 1,,77,75,1 <,1 <,5,71 Ei todettu KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi,5 dm; Jää 4 dm; 1. 3,5 3,,68,65,3,3 <,1 <,1 <,5,69 1 <1 4. 8,1 7,8,83,8,36,35 <,1 <,1 <,5, KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv. 5,8 m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi,5 dm; Jää 4 dm; 1. 9,3 8,5,88,85,34,33 <,1 <,1 <,5,67 <1 5. 1,5 1,5,57,54,,1 <,5,7 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

50 LIITE 4. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/4 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *ph *Väri *Kok.N *NO3-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Fe Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv.,8 m; Näk.syv.,5 m; Lumi,5 dm; Jää 5 dm; 1.,5 9,3 64 6,5 476,55 7, ,7 9,5 66 3, 58,87 7, KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv. 8,4 m; Näk.syv., m; Lumi,5 dm; Jää 3 dm; 1. 1,9 88,38 543,96 7, , ,99 7, ,5 86, ,3 7, KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv. 1,7 m; Näk.syv.,4 m; Lumi,5 dm; Jää,3 dm; 1. 13, 89,49 54,94 7, , , 7, ,1 E E, ,6 7, KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv.,6 m; Näk.syv. 4, m; Lumi,5 dm; Jää 3 dm; 1. 1,9 88, ,4 7, , ,98 7, , 9 548,99 7, , ,1 7,6.,1 1,8 88, ,3 7, KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv.,4 m; Lumi,5 dm; Jää 3 dm; Klo 9:; 1. 1,4 85 3,9 184 <1 6, ,7 13, 89,5 543,96 7, KOKKOLA / SUNTI Sunti 1. P 8,8 E 6 5,3 <1 6, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 4/4 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *Hg *As. *Enterok. *E.coli alkfe_r Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/1 ml MPN/1ml KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv.,8 m; Näk.syv.,5 m; Lumi,5 dm; Jää 5 dm; ,8,7 1,5 1,4,4,5,5, ,9,,9,84,4,4 <,5, KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv. 8,4 m; Näk.syv., m; Lumi,5 dm; Jää 3 dm; 1.,1,,65,67,15,15 <,1 <,1 <,5, ,7,9,7,66,18,16,1 <,1 <,5, KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv. 1,7 m; Näk.syv.,4 m; Lumi,5 dm; Jää,3 dm; 1.,,6,63,65,15,15 <,1 <,1 <,5, ,5,,69,66,19,17 <,1 <,1 <,5, KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv.,6 m; Näk.syv. 4, m; Lumi,5 dm; Jää 3 dm; 1.,7,7,73,71,3,,1 <,1 <,5, ,8,8,8,83,4, <,1 <,1 <,5, KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv.,4 m; Lumi,5 dm; Jää 3 dm; Klo 9:; 1. 4, 3,6,97,91,18,16 <,1 <,1 <,5,81 > 13,7,,,91,63,16,15 <,1 <,1 <,5, KOKKOLA / SUNTI Sunti ,6 7, 3,8 3,6,14,9 <,5,66 18 Vesi ei ollut juurikaan kerrostunutta, joten happitilanne oli pohjan lähelläkin pääasiassa hyvä eivätkä ravinnepitoisuudet olleet koholla. Rehevintä vesi Kaustarinlahden pisteellä P sekä Ykspihlajan lahden edustalla pisteellä R4. Perhonjoesta tulevien vesien vaikutus oli pintavedessä selvä pisteellä X näkyen muuta merialuetta korkeampana humuspitoisuutena, veden ruskeana värinä sekä fosforipitoisuutena. Pohjan läheiset metallipitoisuudet eivät olleet viime talven tavoin koholla pisteillä H ja I. Jätevedenpuhdistamon vaikutus ei pisteellä I tule selvästi esiin. FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

51 LIITE 4.3 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *ph *Väri *Kok.N *NO3-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv.,9 m; Klo 8:5; Näytt.ottaja PSM, MM; Ilm.lt. 13 C; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; 1. 9, 11,6 1 1, 518,8 8, < 5. 8,7 11, ,79 8, 1. 8,5 11, ,79 7, ,7 11,5 96 1, 5,8 7, < KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja PSM, MM; 1. 11,6 1,8 1 1,9 494,66 8, 6 7 7,3 <3 9 < 5. 1, 1, ,71 7,9 1. 9,9 1, ,7 7, ,6 1, ,73 7, ,6 1,3 88,9 514,78 7, < KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 1:; Näytt.ottaja PSM, MM; 1. 1, 11, 1,4 485,6 8,3 5 8 <5 <3 1 < 5. 11,1 1, ,64 8, 1. 11, 1, ,63 8, 14. 9,8 1,9 96,3 53,71 7,8 31 9,7 7 9 < KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 1, m; Klo 1:3; Näytt.ottaja PSM, MM; 1. 13,9 1,4 1,9 47,5 8,3 9 8 <5 <3 1 < 5. 13, 1, ,59 8, 9. 11,8 1,3 96,8 493,65 8, <5 <3 1 < KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Kok.syv. 1,8 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 1:; Näytt.ottaja PSM, MM; 1. 13,5 1,5 1 3, 471,5 8, 6 8 <5 <3 14 < 5. 13, 1, ,57 8, , 1,4 95,6 49,63 8, 5 7 <5 3 1 < - FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu /6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka *Fe *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *As. *Al.entero *E.coli *Klorof Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/1 ml MPN/1ml mg/m KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv.,9 m; Klo 8:5; Näytt.ottaja PSM, MM; Ilm.lt. 13 C; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; 1. 1,5 1,5,69,61,,1 <,1 <,1, , 1,4,68,61,3,14 <,1 <,1,78-8, KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja PSM, MM; ,4 1, 1,,88,66,46 <,1 <,1, ,5,7 1,,9 1,1,76 <,1 <,1 1, KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 1:; Näytt.ottaja PSM, MM; KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 1, m; Klo 1:3; Näytt.ottaja PSM, MM; KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Kok.syv. 1,8 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 1:; Näytt.ottaja PSM, MM; ,7 1,9 1,4 1,1 1,,84 <,1 <,1, ,3,9 1, 1, 1,1,67 <,1 <,1 1,5-15 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

52 LIITE 4.3 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *ph *Väri *Kok.N *NO3-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:; Näytt.ottaja PSM, MM; 1. 13,7 1, 98 3,3 484,6 8, < 5. 11,6 1, ,66 7,9 9. 1,7 1,7 97,8 51,7 7, < KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja PSM, MM; 1. 1,7 1,5 99 3,1 481,58 8, , <3 9 < 3.5 1,6 11, 99 1,8 493,65 8, 3 4 7,1 <3 8 < KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 1:; Näytt.ottaja PSM, MM; 1. 15, 9,8 97 4,8 475,54 8, <3 13 < 5. 1, 1,9 97,7 497,68 7, < KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja PSM, MM; 1. 15,8 9,4 95 7,3 461,45 7, ,6 <3 19 < 3. 15,4 9, 9 6,6 467,49 7, ,4 <3 5 < KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv. 8,1 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja PSM, MM; 1. 1, 11,1 99 1,4 495,66 8, 8 7,1 1 6 < 5. 8, 11, 95 51,76 7,8 7. 7,9 11,5 97 1,8 51,76 7, < KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv. 1,3 m; Näk.syv., m; Klo 8:15; Näytt.ottaja PSM, MM; 1. 11,5 1,7 99 1,4 495,66 8, 5 <5 7 1 < 5. 11, 1,8 98 5,69 8, 1. 6,5 11,5 93 1, 51,8 7, < - FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 4/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka *Fe *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *As. *Al.entero *E.coli *Klorof Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/1 ml MPN/1ml mg/m KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:; Näytt.ottaja PSM, MM; ,4 1,6 1,3, 1,4 <,1 <,1 1, ,6 1,9 1,,84,88,55 <,1 <,1, KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja PSM, MM; 1. 3, , KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 1:; Näytt.ottaja PSM, MM; ,3 1,5 1,4 1, 1,7 1,4 <,1 <,1, ,7 1,,83,69,58,34 <,1 <,1, KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja PSM, MM; KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv. 8,1 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja PSM, MM; KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv. 1,3 m; Näk.syv., m; Klo 8:15; Näytt.ottaja PSM, MM; FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

53 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Sameus *Sähkonj *ph *Väri *Kok.N *NO3-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P Suol o/oo *Klorof Syvyys (m) C FNU ms/m mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l o/oo mg/m KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Näk.syv., m; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; 1. 15,5 1, 517 7, <5 7 1 <,8-3, KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Näk.syv., m; 1. 15,,3 58 7,7 3 < <,74-3, KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Näk.syv. 1,9 m; 1. 15,, 53 7,7 < <,88-6, KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Näk.syv. 1,5 m; 1. 14,6,6 55 7,7 5 3 < <,85-7, KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Näk.syv. 1,5 m; 1. 15,6, ,6 3 3 < <,93-9, KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Näk.syv. 1,9 m; 1. 15,,3 57 7, <,86-5, KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Näk.syv. 1,7 m; 1. 15,, 531 7, <,88-6, KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Näk.syv. 1,7 m; 1. 17, 3, 54 7,9 3 6 < <,84-6, KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Näk.syv. 1, m; 1. 16,4 4,7 51 7,8 6 9 <5 <3 <,8-7, KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Näk.syv. 1,8 m; 1. 16, 1,9 59 7,9 <5 <3 1 <,87-4, KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Näk.syv. 1,7 m; 1. 15,,1 54 7,9 1 < <,84-4, KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Näk.syv.,5 m; 1. 16, 1,8 53 7,7 19 < <,89-3, KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Näk.syv. 1,6 m; 1. 14,, 515 7, <,79-4,9 Ravinnepitoisuudet olivat ajankohdalle normaalit. Vesi oli rehevämpää kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten, mutta klorofyllipitoisuudet olivat pikemminkin pienempiä. Rehevintä oli purkualueiden vaikutusalueella sekä Kaustarinlahden pisteellä P. FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. LIITTEET 4.3 ja 4.4 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 5/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *ph *Väri *Kok.N *NO3-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv. 1,8 m; Näk.syv. 1, m; Klo 9:; Näytt.ottaja PSM, MM; 1. 11,7 1,7 99 1,9 493,65 8, 3 5 9, <3 9 < 5. 11, 1, ,71 8, 1. 1,8 1,9 99 5,69 8, 15. 1,8 11,1 1 55,7 8,. 7, 1,8 89 1,6 518,8 7, < KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv.,9 m; Klo 8:; Näytt.ottaja PSM, MM; 1. 13,5 1,1 97,5 413,16 7, ,1 9 1 < 4. 1,5 1, 95 3, 46,46 7, < KOKKOLA / SUNTI Sunti Näytt.ottaja PSM, MM; 1. 17, 7, ,3 <1 6, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka *Fe *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l *As. *Al.entero *E.coli μg/l pmy/1 ml MPN/1ml *Klorof mg/m3 Liite 1, sivu 6/ KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv. 1,8 m; Näk.syv. 1, m; Klo 9:; Näytt.ottaja PSM, MM; ,7 1,,98,86,66,44 <,1 <,1, ,8 1,8,78,71,46,31 <,1 <,1, KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv.,9 m; Klo 8:; Näytt.ottaja PSM, MM; 1. 44,8,95,9,77,4,9 <,1 <,1, ,4 3,8,99,83,49,3 <,1 <,1, KOKKOLA / SUNTI Sunti Näytt.ottaja PSM, MM; Vedet olivat sameita etenkin lähimmillä pisteillä H, I sekä J. Kaikkein sameinta vesi oli Suntin edustan pisteellä P, jossa vesi oli myös fosforipitoisuuden suhteen rehevintä. Korkeilla levämäärillä oli osallisuutta veden sameuteen. Vesi oli lievästi lämpötilakerrostunutta syvimmillä pisteillä. Happitilanne oli kaikkialla hyvä. Suurimmat raskasmetallipitoisuudet mitattiin purkuputkien edustoilla pisteillä E ja H. Metallipitoisuudet olivat koholla myös Perhonjoesta tulevien vesien vaikutusalueella pisteellä X alusvedessä. Hygieeninen veden laatu oli hyvä lukuun ottamatta Suntin pistettä, jossa hygieeninen laatu oli voimakkaasti heikentynyt. * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64

54 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *ph *Väri *Kok.N *NO3-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Fe Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Kok.syv. 15,6 m; Näk.syv. 6, m; Klo 14:4; Ilm.lt. C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; 1. 15, 9,1 91, ,7 7, < , 9, ,4 7, ,5 9, , 7, ,8 9, 81, ,8 7, < KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv. 17,3 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 13:4; 1. 14, 9,4 91 1,1 547,98 7, < , 9, ,97 7, ,8 9, ,98 7, ,5 8, ,1 7, , 8, 71 1, ,9 7, KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv. 3,4 m; 1. 14, 9,3 91 1, 545,97 7, < , 9, ,96 7, ,9 9, ,98 7, , 8,5 76 1, ,4 7, < KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Kok.syv. 1,8 m; Näk.syv., m; Klo 13:1; 1. 13,8 9, 89 1,5 51,76 7, < ,5 9, ,89 7,6 9. 1,5 8,8 83 1,8 543,96 7, < KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Kok.syv. 11, m; Näk.syv.,5 m; Klo 1:55; 1. 13,8 9, 89 1,8 534,9 7, < ,5 9, ,91 7,6 1. 1, 8,7 81 1,8 544,96 7, < 17 - * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Sameus *Sähkonj *ph *Väri *Kok.N *NO3-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P Suol o/oo *Klorof Syvyys (m) C FNU ms/m mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l o/oo mg/m KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Näk.syv. 3, m; Klo 1:35; Näytt.ottaja PSM/ JH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; 1. 14, 1, 57 7, <5 3 6 <,86 -, KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Näk.syv.,3 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja PSM/ JH; 1. 15, 1,8 51 7, <5 9 8 <,8-4, KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Näk.syv.,1 m; Klo 11:; Näytt.ottaja PSM/ JH; 1. 15, 1,7 5 7,8 18 7, 9 8 <,83-3, KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Näk.syv., m; Klo 11:4; Näytt.ottaja PSM/ JH; 1. 16, 1, , <5 5 1 <,8-4, KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Näk.syv., m; Näytt.ottaja PSM/ JH; 1. 15,8, 51 7,7 19 <5 5 18,8-5, KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja PSM/ JH; 1. 16, 3, 51 7, <,8-6, KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Näk.syv.,1 m; Näytt.ottaja PSM/ JH; 1. 15,6 1, ,7 19 < <,8-3, KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Näk.syv. 1,9 m; Näytt.ottaja PSM/ JH; 1. 16,4, ,8 17 <5 <3 1 <,79-4, KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Näytt.ottaja PSM/ JH; 1. P 4,8 49 7,9 <5 <3 17 <,63-7, KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Näk.syv.,4 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja PSM/ JH; 1. 15, 1, , <5 7 7 <,81 -, KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Näk.syv., m; Klo 1:15; Näytt.ottaja PSM/ JH; 1. 15,8 1,7 51 7, <5 3 8 <,7-4, KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Näk.syv.,9 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja PSM/ JH; 1. 15, 1,4 53 7, <5 <3 7 <,88-3, KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Näk.syv. 1,1 m; Klo 1:; Näytt.ottaja PSM/ JH; 1. 16,, , <,35-9,7 Humusleima ja ravinnepitoisuudet olivat pääosin laskeneet alkukuusta, ja vesi oli hieman kirkastunut Perhonjoen vaikutusaluetta X lukuun ottamatta. Liukoiset ravinteet oli suurimmaksi osaksi kulutettu loppuun, mikä hillitsi levien kasvua. FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. LIITTEET 4.5 ja 4.6

55 LIITE 4.6 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu /6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *As. *Enterok. *E.coli *Klorof Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/1 ml MPN/1ml mg/m KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Kok.syv. 15,6 m; Näk.syv. 6, m; Klo 14:4; Ilm.lt. C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; 1. 1,1,9,7,63,1,8 <,1 <,1, ,7 1,5,7,63,3,16 <,1 <,1,79-1, KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Kok.syv. 17,3 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 13:4; 1. 5,,6,77,73,35,9 <,1 <,1 1, ,1 3,5 1,1,91 1,5 1,1 <,1 <,1 1,1 -, KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv. 3,4 m; , KOKKOLA / R4 Kokkolan edusta R4 Kok.syv. 1,8 m; Näk.syv., m; Klo 13:1; , KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Kok.syv. 11, m; Näk.syv.,5 m; Klo 1:55; 1. 4,9,9 1,,89 1,,18 <,1 <,1 1, ,3 3,5,96,97 1,,5 <,1 <,1 1,5-4,6 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *ph *Väri *Kok.N *NO3-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Fe Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Kok.syv. 9,7 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 1:5; 1. 14, 8,9 87 1, 548,99 7, < , 9, ,96 7, ,5 8, 81 1, ,1 7, < KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 11:5; 1. 14, 8,9 87,69 549,99 7, < , 9, 88,7 548,99 7, < KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv. 5,8 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:5; 1. 15,8 8,7 87,9 531,88 7, < ,5 8,6 87 3, 53,89 7, < KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 1, m; Klo 11:; 1. 16, 8,6 88 4,3 55,85 7,7 16 < < 3. 16, 8,6 88 3,3 56,85 7, < < KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv. 7,7 m; Näk.syv. 4, m; Klo 1:5; 1. 14, 9, 89, ,1 7, , 9, ,99 7, , 9, 88, , 7, < KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv. 1,7 m; Näk.syv. 3, m; Klo 1:4; 1. 14,4 9, 88 1,1 545,97 7, < , 9, ,99 7, , 9, 88, ,1 7, < 9 - FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

56 LIITE 4.6 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 4/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. *As. *Enterok. *E.coli *Klorof Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l pmy/1 ml MPN/1ml mg/m KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Kok.syv. 9,7 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 1:5; 1.,4 1,9,84,7,4,13 <,1 <,1, ,6 1,8 1,6,5 1,7, <,1 1, -, KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 11:5; 1. 1, ,9-1, KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Kok.syv. 5,8 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:5; 1. 6,1,6 1,4 1, 1,3,13 <,1 <,1 1,1 <1 5. 7,,6 1, 1, 1,,13 <,1 <,1 1, - 7, KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 1, m; Klo 11:; , KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Kok.syv. 7,7 m; Näk.syv. 4, m; Klo 1:5; , KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Kok.syv. 1,7 m; Näk.syv. 3, m; Klo 1:4; , FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 5/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj Suol o/oo *ph *Väri *Kok.N *NO3-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Fe Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m o/oo mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l μg/l KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,8 m; Klo 14:15; 1. 15,6 9,4 94 1,7 549,99 7, , 9, ,98 7,7 1. 1,8 8, ,1 7, , 8, ,6 7,3. 9,6 8,3 73, ,9 7, KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv.,1 m; Klo 1:3; 1. 14,7 8,8 87 1,9 531,88 7, < ,4 8,7 86 1,7 53,89 7, < KOKKOLA / SUNTI Sunti 1. 16,8 5, <1 7, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 6/6 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka *Zn/ms< *Zn, liu. *Ni/ms< *Ni,liu *Co. *Co, liu. *Cd/ms< *Cd, liu. Syvyys (m) μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l *As. *Enterok. *E.coli μg/l pmy/1 ml MPN/1ml *Klorof mg/m KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,8 m; Klo 14:15; 1.,1,94,73,66,31,13 <,1 <,1, ,3 1,9,89,83 1,3,54 <,1 <,1 1,8 -, KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Kok.syv. 4,8 m; Näk.syv.,1 m; Klo 1:3; 1. 5,4 3,,96,83,45,8 <,1 <,1, , 1,4,94,8,48,9 <,1 <,1,74 -, KOKKOLA / SUNTI Sunti Syvimmillä pisteillä todettiin selvä lämpötilakerrosteisuus. Happitilanne oli merialueella hyvä ja syvimmillä pisteillä pohjan läheisyydessä tyydyttävä. Suntissa happitilanne oli tavanomaista heikompi. Vesi oli kirkasta pisteitä J, P ja Sunti lukuun ottamatta, mikä näkyi myös näkösyvyyden alenemisena. Ravinnepitosuudet olivat normaalit ja klorofyllipitoisuudet pääosin vähentyneet heinäkuulta. Veden hygieeniseen laatuun jätevesillä ei ollut juuri vaikutusta kaupunkialueelta tulevaa hajakuormitusta lukuun ottamatta. FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

57 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Sameus *Sähkonj *ph *Väri *Kok.N *NO3-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P Suol o/oo *Klorof Syvyys (m) C FNU ms/m mg/l Pt μg/l μg/l N μg/l N μg/l μg/l o/oo mg/m KOKKOLA / A Kokkolan edusta A Näk.syv. 3,3 m; Klo 13; Näytt.ottaja PSM / LR; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; 1. 11,8, , <,96-5, KOKKOLA / C Kokkolan edusta C Näk.syv. 3, m; Näytt.ottaja PSM / LR; 1. 1, 1, 538 7, <,93-6, KOKKOLA / D Kokkolan edusta D Näk.syv.,7 m; Näytt.ottaja PSM / LR; 1. 1, 1, , <,91-9, KOKKOLA / E Kokkolan edusta E Näk.syv., m; Näytt.ottaja PSM / LR; 1. 1,9 1, , , KOKKOLA / H Kokkolan edusta H Näk.syv. 1,9 m; Näytt.ottaja PSM / LR; 1. 1,7 1, 54 7, <,95-9, KOKKOLA / I Kokkolan edusta I Näk.syv.,7 m; Näytt.ottaja PSM / LR; 1. 1,6 1, 54 7, <,94-9, KOKKOLA / J Kokkolan edusta J Näk.syv. 1,9 m; Näytt.ottaja PSM / LR; 1. 13, 4, 535 7, <, KOKKOLA / P Kokkolan edusta P Näk.syv. 1, m; Näytt.ottaja PSM / LR; 1. 13, 9, 5 7,7 3 4 <5 <3 4 <, KOKKOLA / K Kokkolan edusta K Näk.syv.,6 m; Näytt.ottaja PSM / LR; 1. 1, 1, , <,95-8, KOKKOLA / S Kokkolan edusta S Näk.syv.,7 m; Näytt.ottaja PSM / LR; 1. 11, 1,1 56 7, <,85-6, KOKKOLA / U Kokkolan edusta U Näk.syv. 3,5 m; Näytt.ottaja PSM, LR; 1. 11,7, , < 3,7-3, KOKKOLA / X Kokkolan edusta X Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja PSM / LR; 1. 1,5 1, 515 7, <,79-5,1 Ravinnepitoisuudet olivat kasvaneet edellisestä tarkkailukerrasta ja myös klorofyllipitoisuudet olivat suurempia. Rehevintä oli Suntista tulevien vesien vaikutusalueella pisteillä P ja J, jossa vesi oli myös muista pisteistä poiketen sameaa. FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä. LIITE 4.7

58 LIITE 5 Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen tulokset Kokkolan edustan pisteeltä K B (Repskär) vuonna 17. (Hertta 1..18) pvm Syvyys T Näkös. ph Sähkönjoht. Salin. Väri Sameus Happi Happi kok N NO+3 N NH4 N PO4 P kok P a klo TOC Fe SiO m C m ms/m % mg/l Pt FNU kyll.% mg/l mg/l mg/l 1.5., 4, 5, , 4,5 7,4 4, 7 1,7 9 11, ,3 18 8,4 45 3, , 4, 7,5 48, , , , 4 7,6 5,8 5, , ,5 5,9 18, ,8 7,6 5,8 5, , ,3 16,.5., 6, , 6,5 8 5,7 35 1, 15 1, ,1 17 1,8.5. 5, 6 7,9 5,7, , ,9.5. 1, 5,7 7,9 51,7 3, , , ,7 7,9 5,8 5 1,1 99 1, , 4, , 8, 7,9 49,6 35,6 1 11, ,1 19, , 7,9 7,9 49,6, 97 11, , , 7,7 7,9 5,7 3 1, ,9 16 1, ,5 7,8 51,7 3 1,9 9 1, ,4 3.7., 6, 3, , 15,5 7,8 5,8 1,4 11 9, ,7 5, 87, , 14 7,8 5,8 1,1 99 1,1 1 6,9, , 9,7 7,7 54,9 15 1, 94 1, ,6 4, 56 1, ,7 7,5 7, , , ,1 61 1,6 7.8., 6,, , 14,8 7,8 54,9 1,4 95 9, , , , 14,8 7,8 54,9 1,3 95 9, ,3 1, , 1,7 7, ,3 87 9, ,7 1 1, ,3 6, 7,8 58 3, 1 1,6 87 1, , 1.8., 6,,5.8. 1, 15 7,8 58 3,1 15, , ,4 5,8 5, , 15 7,8 58 3,1, , , 5, , 15 7,8 58 3,1 15, , ,5 7, ,6 58 3, 15 1,6 77 8, ,5 9, , 6, 5, , 1 7, , 5 5 8,4 7, 5,6 86 1, , 11,9 7,7 55 3, , ,1 6,4 1, , 11,8 7, ,9 93 9, ,3 6,5 5, 84 1, ,5 9,4 7,6 57 3,1 15, , ,8 1.1.,, 4, , 7,9 7,7 55,9 5 1, 97 11, , , 7,9 7, , 99 11, , , 7,8 7, , , , ,5 7,5 7, , , ,4 1

59 LIITE 6 UIMARANTAVESIEN LAATU Kesä 17 KOKKOLA Ranta Yleiset uimarannat (yli 1 hlöä/päivä) Näytteenottopvm Veden laatu Lämpötila ( o C) E. coli (MPN/1 ml) 1 Suolistoperäiset enterokokit (pmy/1 ml) Sinilevät Laajalahden uimaranta Hyvä 9,8 4 <1 ei havaittu Hyvä 15,1 4 3 ei havaittu Hyvä 17,9 6 1 ei havaittu Hyvä 19,8 5 4 ei havaittu Lahdenperän uimaranta Hyvä 1,4 7 7 ei havaittu Hyvä 15, 3 <1 ei havaittu Hyvä 17,9 1 1 ei havaittu Hyvä 17,3 4 <1 ei havaittu Vanhasatamanlahden uimaranta Hyvä 11, 4 1 ei havaittu Hyvä 16, 3 <1 ei havaittu Hyvä 16,3 <1 <1 ei havaittu Raja-arvo 17,3 ei havaittu Hyvä 17, ei havaittu Öjan uimaranta, Långö Hyvä 1, 1 <1 ei havaittu Hyvä 17,3 <1 <1 ei havaittu Hyvä 18,1 <1 1 ei havaittu Hyvä 18,6 3 <1 ei havaittu Vattajan uimaranta, Ohtakari Hyvä 7,3 1 ei havaittu Lohtaja Hyvä 13,3 1 <1 ei havaittu Hyvä 11,9 <1 <1 ei havaittu Hyvä 7,3 <1 1 ei havaittu Pienet yleiset uimarannat (alle 1 hlöä/päivä) Palmahovi Hyvä 14, ei havaittu Hyvä 14,1 3 3 ei havaittu Hyvä 18,1 7 ei havaittu Punakalliot Hyvä 13,9 7 1 ei havaittu Hyvä 17, ei havaittu Huono 16, ei havaittu Hyvä 17,3 3 8 ei havaittu Valkohieta Hyvä 8,3 <1 <1 ei havaittu Hyvä 16,3 <1 <1 ei havaittu Hyvä 14,9 3 ei havaittu Hietaperän uimaranta (Lohtaja) Hyvä 13, 5 ei havaittu Hyvä 17,9 1 ei havaittu Hyvä 16,9 <1 ei havaittu Karhukorvenjärvi (Lohtaja) Hyvä 18,4 14 ei havaittu Hyvä 19, ei havaittu Hyvä 17, ei havaittu Ryöpäs (Ullava) Hyvä 16, 33 6 ei havaittu Hyvä 19,3 1 7 ei havaittu Hyvä 16, 17 5 ei havaittu Muu uimaranta Villa Elba Hyvä 11,4 8 <1 ei havaittu Hyvä 16,4 1 < 1 ei havaittu Hyvä 16,8 86 <1 ei havaittu Hyvä 17,4 1 ei havaittu 1) Toimenpiderajat, E. coli: ) Toimenpiderajat, enterokokit: Sisämaa: 1 MPN/1 ml Sisämaa: 4 pmy/1 ml Rannikko: 5 MPN/1 ml Rannikko: pmy/1 ml

60 LIITE 7.1 Pintaveden (1 m) keskiarvot talvella Kokkolan edustalla jaksoilla , , , 4-8, 9-13 sekä vuosina Lihavoidut luvut = taustalla ainakin yksi tulos alle määritysrajan. Jakso Havaintopaikka A B C D R/R4 E H I J P K S U X Keskiarvo Kokonaistyppi, Keskiarvo Ammoniumtyppi, Keskiarvo Kokonaisfosfori, Keskiarvo Rauta, , Keskiarvo Nikkeli, , 1,7 3,5 3,4 4,4 8,8,6,4 3,4 4,5, 1,7 1,5 1,6, ,8 1,5 1,3 1,7,9 4,4 1,6,,5 3,8, 1,7 1,3,, ,8 1,1 1,7 1,6 3, 3,3 1,5 1,5,7 4, 1,3 1,1 1,1 1,4 1,8 4-8,6 1,6,1,6,8, 1,6,5 3, 1,4 1,1 1,1 1,5 1,9 9-13,8 1,8,5,5,7 1, 1,9 14,9 3,1 1,1 1,6 1,1 1,7 1, 1,5 15,7 1, 1,1 1,3 1,8 1,1 1,1 1,8,7 1, 1, 1,3 1, 16 -,8,,5 4,3 1,3 1,4 3,5 3,6,8,9 1,1 1,1,1 17 -,98 1,8 1,7,79,68,88,8,65,63,73,97 1, Keskiarvo 14-17,4 3,1 1,5 1,7 1,9,4 1,1 1,1, 3,,7,9,9 1,1 1,5 Sinkki, Keskiarvo Koboltti, ,9,8,1 1,9,9 6,1 1,9 1,6,5 4, 1,1,9,9 1, 1, ,,6,4,8 1,4 3,1,6 1, 1,3,1 1,,8,4 1,1 1, ,3,3,9,8 1,4 1,7,7,7 1, 1,9,6,3,3,5,7 4-8,1,8 1,3 1,3 1,8 1,3,6 1,1 1,3,5,4,,5,9 9-13,14,9 1,34, 1,15,38,98 14,17,48,83,5,97,4,54 15,15,58,57,8 1,4,45,57 1,,,34,7,57, ,7 1,3 1,7 3,1,6,71 1,8 1,6,15,,35,3 1, ,36 1,,88,89,34,3,34 1,5,15,15,3,18,5 Keskiarvo 14-17,8 -,78,96 1,13 1,56,48,5 1,3 1,55,17,3,7,35,69

61 LIITE 7. Pintaveden (1 m) keskiarvot avovesiaikaan Kokkolan edustalla jaksoilla , , , 4 8, 9 13 sekä vuosina Lihavoidut luvut = taustalla ainakin yksi tulos alle määritysrajan. Jakso Havaintopaikka Avovesi A B C D R/R4 E H I J P K S U X Keskiarvo Kokonaistyppi, Keskiarvo Ammoniumtyppi, Keskiarvo Kokonaisfosfori, Keskiarvo a-klorofylli, ,8 5, 7,1 8,6 11,1 1,6 9,6 8,8 1,9 14, 7,8 5,6 4,8 8,8 8, ,4 3,4 4,3 5, 7, 8, 6,3 4,9 7,3 8,9 4,3 3,6 3,3 5,8 5, ,3,9 3,6 4,3 4,9 6,1 4,9 4,1 8,7 1,1 3,7 3,3 3, 5,5 4,8 4-8,1,9,9 3,7 4,8 5, 3,7 3,6 6, 7, 3,1,7,8 4,5 3,9 9-13,9 4, 4,6 5,4 6,4 6,3 5,7 5,6 9, 1,4 4,1 4,1 3,5 5,6 14,5 3,8 3, 3,9 4,7 4, 4, 3,5 8,1 1, 3,,4,9 3,3 4, 15 1,9 3,9 4,7 5, 6,7 7, 6,1 4,8 9,3 14,3 3,9 3,3 3,8 6, 5,8 16 4, 4,3 6, 6,7 5,8 6,4 7,3 8, 11,4 1,7 6,7 5,9 4,7 6,1 6, Keskiarvo , 4, 5,1 5,7 6,5 6,8 6,5 5,7 9,3 11,9 4,7 4,3 4,1 5,8 6, Rauta, Keskiarvo Nikkeli, ,1 1,7,6,5 3,3 4,9 3,1,6 3,5 3,9,4 1,3 1,4 1,9, ,1 1,9 1,7,1,3 3,4,9,,5 3,1 1,5 1,4 1,3 1,5, , 1,7 1,4 1,7 1,9,4 1,9 1,,,5 1,1 1,1 1, 1,5 1,6 4-8,9 1,3 1,4 1,6 1,9 1,8 1,3 1,6,1 1, 1,1 1,1, 1, , 1,4 1,9 1,7 1,7 1,1 1,5 14,9 1,1 1,5 1, 1,3,9,9 1,1 15 1,1,3 1,4 1,8 1,7,1 1,4 1,3 1,6 16,7, 1,4 1,8 1,5 1,9 1,3 1,5 1,5 17,6 -,9 1, 1, 1,4,9,9 1, Keskiarvo 14-17,8,1 1, 1,6 1,4 1,7 1,1 1, 1,3 Sinkki, , 4, 7, 8, 1, 16, 1, 8, 1, 11, 6, 3, 4, 6, 7, ,8 5, 5,5 7,5 7,5 1,5 9,8 6,3 6,3 8,3 5,3 4, 4, 4,8 6, ,6,5 3,4 4,4 5,8 7, 6,8 5, 4,8 5, 3,4,8, 3, 4, 4-8 1,,9 4,3 4,6 5,7 7,8 4,1 4,3 4,5, 1,9, 3,4 3,8 9-13,1 3, 4,8 5,3 5, 3,9 1,9 3,7 14 1,8,9 5,7 7,1 4,4 4,8,4,1 3,9 15 1,6 8,,7 4,3 5, 5,3 5,9 3,5 3,5 4,4 16 1,3 5,1 4,9 7,3 5,1 4,7 5,3 3,6 14,3 5,7 17 1,8-4,8 5,8 8,7,4 5,,9 4,1 4,5 Keskiarvo ,6 6,5 3,8 5,8 6,5 4, 5,3 3,1 6, 4,6 Koboltti, ,3,5 1,6 1,5,1,9 1,7 1,9,3 3, 1,1,5,5,9 1, ,35,55,95 1,35 1,45,3 1,6 1,13 1,35,13,75,53,73,58 1, ,,4,5,8,94 1,3,8,48 1,16 1,4,34,3,3,54,68 4-8,1,46,6,84 1,1 1,4,56,86 1,1,3,4,54,48, ,61,56,89,8 1,1,39,71 14,17,4,87,79 1,1,35,4,54 15,16,51 1,15 1,9 1,18,46,64,74 16,5,7 1,3,8 1,19,61,45,76 17,15,51 1,1 1, 1,5,49,44,77 Keskiarvo 14-17,18,53 1,1,97 1,,48,44,7

62 Pvm. Hav.paikka *Ca *Na *K *Fe *Mn *Cu/ms< *Al *Sn *Zn/ms< *Ni/ms< *Ni,liu *Cr. *Cd/ms< *Cd, liu. *Mo. *Co. *Co, liu. *Ti. *Se. *Sb. *V. *Pb/ms< *Pb, liu. *As. *SO4 Syvyys (m) mg/l mg/l mg/l mg/l LIITE 8 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Kokkolan edustan merialue (KOKKOLA) Liite 1, sivu 1/ KOKKOLA / SATAMA Sataman täyttöalue suora ,8 1, ,6 1,6,19,8,8 1,1,4,37,,17,5,41, <,5, KOKKOLA / satama 1 Täyttöalueen ulkopuoli 1 suora , ,6 1,6,77,3,3 1, 1, 1, 3,,16,7,5,35 1,, KOKKOLA / satama Täyttöalueen ulkopuoli suora , 5 7 1,3 1,3,44,3 <,1 1,1 1, 1,1,6,15,8,44 1,1,3, KOKKOLA / SATAMA Sataman täyttöalue Klo 11:3; Näytt.ottaja PSM, MM; suora ,6 7 5,,,1,7,7 1,4,1 1,6 1,,6,16,3,46 <,5, KOKKOLA / satama 1 Täyttöalueen ulkopuoli 1 Klo 1:5; Näytt.ottaja PSM, MM; suora , ,1 1, 1,1,11 <,1 <,1,94,95,77,63,16,8,19,1 <,5, KOKKOLA / satama Täyttöalueen ulkopuoli Klo 11:8; Näytt.ottaja PSM, MM; suora , ,3,,3 <,1 <,1 1,1,9,4,94,,7,4,14 <,5 1, KOKKOLA / SATAMA Sataman täyttöalue suora ,9 33 <,1 9,7,1 1,8,11, <,1 1,6 1,4,34 1,5,18,4,44,57 <,5 1, KOKKOLA / satama 1 Täyttöalueen ulkopuoli 1 suora ,5 33 <,1,5,1,11,,1 1,1,7,15 1,1 <,1,7,36,46 <,5, KOKKOLA / satama Täyttöalueen ulkopuoli Klo 1:15; suora ,57 3 <,1 4, 1,,93,11 <,1 <,1,98,63,13 1,1 <,1,6,19,7 <,5,67 6 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

63 Kokkolan edustan merialueen pohjaeläintarkkailun tulokset vuonna 17. (Iso Tuisku 18) Yksilömäärä Paikan nimi C D H J L B E Isokari Långskärsgrundet N P R T Tankarkubborna SE U Näytteenottoaika Näytteenoton syvyysväli [m] 18,4 15,4 8,6 5 6,4 18 1,6 3,4 15,6 9,5 11,7 15 1,5 Seulakoko [mm] 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 Näytteiden lukumäärä Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Ryhmä ja laji yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² yks/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura 6,9 6,9 13,84,76 48,44 NEMATODA NEMATODA 6,9 ANNELIDA POLYCHAETA Marenzelleria 47,59 55,95 359,86 574,39 47,59 1,45 685,1 76,1 387,54 14,57 41,5 595,16 69,9 117,65 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 318,34 55,36 76,1 934,6 186,85 34,6 159,17 193,77 193, ,89 13,84 13,84 89,97 MOLLUSCA GASTROPODA Theodoxus fluviatilis 6,9 Valvata macrostoma 13,84 6,9,76 Bithynia tentaculata 48,44 Potamopyrgus antipodarum 186,85 7,68 6,9 13,84 13,84 ARTHROPODA CRUSTACEA OSTRACODA 318,34 34,5 34,6 56,6 996,54 166,9 69 6,8 34,6 Mysis relicta 6,9 Saduria entomon 6,9 Gammarus 6,9 Monoporeia affinis 53,87 6,9 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 13,84 6,9 117,65 69, 34,6 6,9 13,84 48,44 34,6 166,9 34,6 6,9 Orthocladiinae 41,5 Psectrocladius 13,84 Chironomini 7,68 6,9 41,5 48,44 Chironomus 6,9 Chironomus plumosus t. 15,5 6,9 Cladopelma viridulum 13,84 Cryptochironomus 13,84 6,9 Tanytarsini 13,84 6,9,76 6,8 6,9 Summa 118,3 89,73 11,38 193,11 17,4 89,69 151,9 131,14 664,36 11,38 179,93 775,9 359,86 14,53 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) Märkäpaino Paikan nimi C D H J L B E Isokari Långskärsgrundet N P R T Tankarkubborna SE U Näytteenottoaika Näytteenoton syvyysväli [m] 18,4 15,4 8,6 5 6,4 18 1,6 3,4 15,6 9,5 11,7 15 1,5 Näytteenotin Ekman Ekman Ekman Ekman Ekman Seulakoko [mm] 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 1+,5 Näytteiden lukumäärä Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Ryhmä ja laji g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² g WW/m² NEMERTEA Cyanophthalma obscura,39,17,55,56,6 ANNELIDA POLYCHAETA POLYCHAETA 1,999 3,3,65 1,17,717,681 3,17,359 1,453,437,181,875 1,3,41 OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA,16,16,8,188,75,17,3,338,144,566,113,3,8,61 MOLLUSCA GASTROPODA GASTROPODA 1,64,4,5,5,33 4,1 Valvata macrostoma,355 Bithynia tentaculata,81 Potamopyrgus antipodarum,35 ARTHROPODA CRUSTACEA CRUSTACEA,3,1,635,9 OSTRACODA,8,3,1,4,64,8,6,3,3 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae,15,3 1,39,334,37,4,11,17,8,86,51,91,87,1 Chironomini,7 Summa,13 3,71 11,81,33 1,114 3,338 3,176,851 1,68 5,389,345,969 1,19,464 LIITE 9

64 LIITE 1 Elohopean, kadmiumin ja nikkelin kokonaispitoisuudet eri havaintopaikoilla Kokkolan edustan merialueella vuonna 17. Määritysrajan alle olevat pitoisuudet on puolitettu.,3 Elohopea/ 1 m Määritysraja,5,3 Elohopea/ -1 m Määritysraja,5,5,5,,,15,15,1,1,5,5 A C D R4 E H I J P K S U X A C D R4 E H I J P K S U X,5 Kadmium/ 1 m Määritysraja,1,5 Kadmium/ -1 m Määritysraja,1,4,4,3,3,,,1,1 A C D R4 E H I J P K S U X A C D R4 E H I J P K S U X 3,5 3 Nikkeli/ 1 m ,5 3 Nikkeli/ -1 m ,5,5 1,5 1,5 1 1,5,5 A C D R4 E H I J P K S U X A C D R4 E H I J P K S U X

65 LIITE 1 Sinkin, koboltin ja Arseenin kokonaispitoisuudet eri havaintopaikoilla Kokkolan edustan merialueella vuonna Sinkki/ 1 m Sinkki/ -1 m A C D R4 E H I J P K S U X A C D R4 E H I J P K S U X 3 Koboltti/ 1 m Koboltti/ -1 m ,5,5 1,5 1,5 1 1,5,5 A C D R4 E H I J P K S U X A C D R4 E H I J P K S U X Arseeni/ 1 m Arseeni/ -1 m ,8 1,8 1,6 1,6 1,4 1,4 1, 1, 1 1,8,8,6,6,4,4,, A C D R4 E H I J P K S U X A C D R4 E H I J P K S U X

66 LIITE 11

67