KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KOULUTUS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS

Transkriptio

1 1 (5) KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KOULUTUS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika Ma klo Paikka Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kokoustila 100, 1 krs, Matarankatu 4, Jyväskylä Kutsutut Ahonen, Tiina Perusterveydenhuollon yksikkö, K-S shp - Antikainen, Teuvo Koulutuksen ja tutkimuksen vastuualue KTVa, Keski-Suomen shp - Aroheinä, Arja Jyväskylän kaupunki - Gynther, Päivi Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske - Haaki, Raili Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry - Hamarus, Päivi Keski-Suomen ELY-keskus X Heikkilä, Marja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske X Immonen, Mirja Jyväskylän ammattikorkeakoulu - Jukkala, Helmi Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä, KeHO, K-S shp - Lepikonmäki, Carita Koulutuksen ja tutkimuksen vastuualue KTVa, Keski-Suomen shp X Kalavainen, Jari Jyväskylän ammattikorkeakoulu - Kataja, Vesa Koulutuksen ja tutkimuksen vastuualue KTVa, Keski-Suomen shp - Kettunen, Tarja Jyväskylän yliopisto - Kokkola, Kirsti Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia X Kuronen, Marjo Jyväskylän yliopisto - Kuusinen-Laukkala, Anneli Koulutuksen ja tutkimuksen vastuualue KTVa, Keski-Suomen shp X Lahtonen, Jukka Jyväskylän yliopisto - Laitinen, Janne Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä, KeHO, JAMK - Lampinen, Päivi Koulutuksen ja tutkimuksen vastuualue KTVa, Keski-Suomen shp X Mäntysaari, Mikko, pj. Jyväskylän yliopisto X Norvapalo, Kare Jyväskylän ammattikorkeakoulu - Närhi, Kati Jyväskylän yliopisto X Paavonen, Raili Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE X Peränen, Nina Perusterveydenhuollon yksikkö, K-S shp - Ruoranen, Minna Koulutuksen ja tutkimuksen vastuualue KTVa, Keski-Suomen shp X Saarinen, Riitta Jyväskylän aikuisopisto - Salmelin, Maija Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE X Silvennoinen, Minna JAMK, JY, Keski-Suomen shp X Talvensola, Sivi siht. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske X Torvinen, Hannele Jyväskylän ammattikorkeakoulu - Tuuri, Marleena Jyväskylän aikuisopisto - Uotila, Sari Jyväskylän kaupunki - Vartiainen, Marja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE X Ylönen Katri Keski-Suomen shp / Uusi sairaala X

2 2 (5) KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Mikko Mäntysaari avasi kokouksen ja todettiin läsnäolijat 2. Tutkimus, kehittäminen, innovaatiot ja opetus Uudenmaan maakuntastrategiassa - mitä voimme oppia vertaiskehittämisnäkökulmasta Teppo Heikkilä, sote-viranomaiskokonaisuuden hankejohtaja, Uusimaa2019 Diat liitteenä Valmistelussa lähdetty liikkeelle TKIO-käsitteiden määrittelyistä. Mm. tutkimuksen osalta sovittu, että kyse yliopistotasoisesta tutkimuksesta, kehittämisessä taas palvelujärjestelmän kehittämisestä. Tutkimus on näin ollen selkeästi korkeakoulujen vastuulla ja maakunta tukee tätä. Kehittäminen puolestaan maakunnan vastuulla. Opetus ja koulutus kuuluvat oppilaitoksille ja korkeakouluille, mutta koska suuri osa koulutuksesta tapahtuu palvelujärjestelmässä, sillä on myös keskeinen rooli maakunnan toiminnassa. TKIO-kokonaisuus on otettu laaja-alaisesti huomioon maakuntavalmistelussa kaikki tasot läpileikkaavana teemana. Se on keskeinen strateginen painopiste, jolle on asetettu tavoitteet ja mittarit. Pohjatyönä on selvitetty alueen nykyisen tutkimustoiminnan vuosittaista laajuutta. Nykyinen HUS:n ja HY:n Meilahteen kohdentama tutkimusrahoitus on 200 M. Alueen AMK:t käyttävät sote-tutkimuseen n. 9 M. Pk-seudun kuntien sosiaalityön käytäntötutkimuksen rahoitus on 0,25 M. Sosiaalityön tutkimukseen halutaan panostaa jatkossa nykyistä enemmän. Kehittämisessä päähuomio on ollut kehittämistoiminnan määrittelyssä. Kaikkeen palveluntuottamiseen on liitettävä kehittämisvastuu siten, että jokaisen palveluntuottajan on oltava kiinnostunut ja osallistuttava myös maakunnan palvelukokonaisuuden kehittämiseen oman palvelunsa lisäksi. Kansalaisten osallistumista palvelujen kehittämiseen halutaan lisätä ja tämän toteuttamiseen on luotava mekanismit. Opetuksen osalta tehdään mm. koulutuskorvauksien maksamiseen tarvittavaa taustatyötä. Tällä hetkellä selvitetään terveydenhuollon ammattihenkilöiden opetuksesta aiheutuvia todellisia kustannuksia, joita on viimeksi selvitetty 10 vuotta sitten. Tavoitteena on luoda maakuntaan kehittämis klusteri, jonka vastuulla on palvelujärjestelmän kehittämistoiminnan koordinaatio ja yhteensovittaminen ja joka on niin houkutteleva, että palveluntuottajat haluavat tulla toimintaan mukaan. Lähtökohtaisesti kehittämisklusterin on ajateltu asettuvan järjestäjän toiminnaksi koko konsernin tasolle, koska kehittäminen koskee kaikkea maakunnan toimintaa. Palveluntuottajien sitouttamista on pohdittu toteutettavan jollain rahallisella prosenttiosuudella TKIO-toimintaan. Tutkimuksessa ja opetuksessa maakunta on kumppani, ei pääasiallinen toteuttaja.

3 3 (5) Vastauksia kysymyksiin Uudenmaan maakunnassa tehdään myös järjestämissuunnitelma tämän kevään aikana. Valmistelua on lähdetty tekemään strategia edellä, jonka luonnosvaihe on jo pitkällä. Järjestämissuunnitelma pohjautuu strategiaan. Millaisia rahoituksellisia elementtejä Uudenmaan valmistelussa on suunniteltu sosiaalihuollon tutkimuksen vahvistamiseksi? Valtion tutkimusrahoituksen osuus HUS:n rahoituksessa on tälläkin hetkellä aika pieni. Tavoitteena on perustella sosiaalihuollon tutkimuksen mukaan tulon myötä, että valtiolta tarvitaan lisärahoitusta tutkimukseen, jotta tämä tehtävä voidaan toteuttaa. EVO-rahoitukseen on tulossa vastaavia muutoksia sen laajetessa mm. sosiaalityön ja muihin yliopistollisiin koulutuksiin sekä yksityisten toimijoiden tullessa mukaan toimijakenttään. Lisäksi on esitetty ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten mukaantuloa korvausten piiriin. Valtakunnallisesti on tarkoitus tehdä päätökset ja lakiesitykset asiasta ensi syksyn aikana. Uudenmaan valmistelussa on vielä päättämättä kehittämistoiminnan arviointimittarit sekä TKIO-toimintaan käytettävän rahoituksen määrä ja ositus. Tällä hetkellä Uudenmaan maakunnassa selvitetään olemassa olevien organisaatioiden kehittämisrakenteita sekä eri toimijoiden halukkuutta osallistua yhteiseen kehittämistoimintaan. Suurin haaste on eri toimijoiden sitouttaminen ja sitä tukevat kannustimet. 3. Keski-Suomen järjestämissuunnitelmaluonnos TKI-näkökulmasta Mikael Palola, järjestämisen sote-vastuuvalmistelija, KS2020 Palola kertoi, miten Keski-Suomessa on päädytty aloittamaan valmistelu järjestämissuunnitelman laadinnasta eikä strategiasta, kuten Uudenmaan maakunnassa. Taustalla on ajatus siitä, että järjestäminen on yksi osa maakuntakonsernin toimintaa. Siksi suunnitelmasta puuttuu osia kokonaisuudesta, kuten mm. tuotannon organisointi tai henkilöstöjohtaminen ja -hallinto. Järjestämissuunnitelmasta siirtyy yleisiä tavoitteita maakuntastrategiaan. Järjestäjä määrittelee viranomaistehtävien hoitamisen sekä palvelujen järjestämisen kuntalaisille. Tähän tarvitaan tietoa maakunnan asukkaiden hyvinvoinnista ja väestön tilasta erottelematta makua ja sotea. Itsestään selvänä lähtökohtana on ollut maakunnan oma TIKKE-toiminto, jonka tuottamaan tietoon järjestäjä voi toimintansa perustaa. Koko maakunnan on tukeuduttava TIKKEtoimintaan ja se läpäisee koko konsernin. Palautteen perusteella järjestäjän tehtävänä on huolehtia, että maakunnassa on riittävästi TKI-toimintaa, johon järjestämistehtävä voidaan perustaa. Tarvitaan myös oman toiminnan ja muiden palveluntuottajien sekä tukipalvelujen TIKKE:ä ja määritelmät niille. Järjestäjän tulisi pysyä koko ajan kuskin paikalla. Palautteessa toivottiin myös TIKKEstrategian laatimista. Järjestäjän näkökulmasta painottuu kaksi asiaa: 1. Järjestäjä tukeutuu TIKKE-toimintaan järjestämissuunnitelmaa tehdessään. 2. Järjestämissuunnitelma ei saa estää eri toimijoiden omaa TIKKE-toimintaa.

4 4 (5) Keskustelua Sosiaalihuollon ajantasaista tietoa on tällä hetkellä hyvin vähän saatavissa terveydenhuoltoon verrattuna. PROMEQ-tutkimushankkeen tulosten mukaan keskisuomalaisen väestön hyvinvointi- ja terveydentila on muihin maakuntaan verrattuna huonompi. Järjestämissuunnitelmaan väestön nykytilaa on kuitenkin kuvattu varsin niukasti. Väestön polarisaatio on Keski-Suomessa tilastojen perustella suurta. Palola kertoi, että tarkempaa analyysia on valmistelussa tehty, mutta sitä ei ole liitetty suunnitelmaan. Keskusteltiin sote-integraatiosta ja yhtenäisistä hoitoketjuista. Palola totesi, että järjestäjän on kaikin keinoin pyrittävä ylläpitämään ja tuottamaan palvelujen integraatiota. Käytännössä tämä tarkoittaa sen määrittelyä, mitä suoran valinnan palvelutuotannon piirissä tulee olla. Toinen keskeinen kohta on yhtenäisten hoitoketjujen määrittely sekä eri palveluntuottajien yhteistyöhön velvoittaminen niiden aikaansaamiseksi. Samalla maakunnan mallin tulee olla valinnanvapauslain mukainen, mutta myös kannustaa tuottajia kehittämään omaa toimintaansa, osaamistaan ja antamaan parasta palvelua kuntalaisille. Mahdollisesti yksi keino tähän on järjestäjän määrittelemä sertifiointitoiminta. Kukaan yksittäinen tuottaja ei voi määritellä hoitoketjuja. Muistutettiin, että koulutustarpeiden ennakointi on yksi osa maakuntajärjestäjän yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Tuotiin esiin, että korkeakoulut ja oppilaitokset jatkavat toimintaansa pääosin entiseen tapaan. Korkeakouluissa ja oppilaitoksissa tuotetaan tietoa sekä koulutetaan uusia alan ammattilaisia. Molemmat toiminnot ovat maakunnan kannalta keskeisessä roolissa erityisesti käytännön opetuksen toteuttamisen näkökulmasta. Yhteistyö maakunnan ja koulutusorganisaatioiden välillä on ihan keskeinen. Tämän toteuttamiseksi on ehdotettu yhteisprofessuureja, yhteisiä tiloja, yhteiskehittämisfoorumeja, ym. Yliopisto yhteistyön suunnittelemiseksi uuteen maakuntamalliin ehdotettiin humanistis-yhteiskunnallisen tiedekunnan dekaanin kuulemista. Tässä yhteydessä muistutettiin myös olemassa olevasta Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KeHO:sta, jossa toimii monia maakunnan TKI-toimijoita oppilaitokset ja korkeakoulut mukaan lukien. Esiin tuotiin, että suurin muutos koskee maakunnan tuottajien koulutusorganisaatioita, mm. SHP:n maakunnallista koulutustoimintaa. Tällä hetkellä sote-kentällä tarvitaan soteintegroitua toiminnan ja osaamisen kehittämistä ja ennen kaikkea tekijöitä tämän aikaansaamiseksi. Tarvitaan yhteiskehittämisen menetelmiä ja -foorumeja. Shp:ssä on kokemusta siitä, että tarvitaan yhteiset toiminnan kehittämisen isot linjat eri tuottajien kanssa, jotta hoito on tasalaatuista. Tätä tulee sisällyttää koulutuksiin. Järjestäjä määrittelee viime kädessä nämä asiat sekä tarvittavan osaamisen taso. Sosiaalihuollossa osaamiskeskus on toiminut kuntien yhteisen toiminnan kokoajana ja kehittäjänä. Kuntien yhteiskehittäminen on ollut tähän mennessä vapaaehtoista. Esimerkiksi sosiaalihuoltolaki on esimerkki perusasiasta, joka vaatisi nykyistä paljon enemmän koulutusta, jotta lakia sovelletaan tarkoitetulla tavalla. Yhtä lailla terveydenhuolto on vahvasti lakiin perustuvaa toimintaa. Molemmissa on turvattava lakien toimeenpanokoulutukset uudessakin järjestelmässä.

5 5 (5) 4. Muut asiat Yksi valmistelun aikana pohdittava asia on Itä- ja Keski-Suomen YT-alueelle perustettavat tutkimuseettiset toimikunnat ja niiden sijoittuminen julkaistaan seuraava versio järjestämissuunnitelmasta, jossa on kuvattu myös TIKKEtoimintaa järjestämisen näkökulmasta. Sen organisointia pohditaan parhaillaan Päivi Hamaruksen johdolla. Materiaalina on käytetty mm TIKKE-soteuttamon tuotoksia. Valmistelijat ovat avoimia kaikille palautteille ja kommenteille. Koonti on valmiina mennessä. Keskusteltiin lyhyesti työryhmän jatkosta. Sovittiin, että keskitytään tässä työryhmässä sote- ja maakuntauudistuksen seuraamiseen TIKKE-toiminnan osalta, koska vastaavaa tahoa ei tällä hetkellä maakunnassa ole. Kokoonnutaan TIKKE-raportin kommentointia varten pe klo HUOM! Kokoustila Ratamo, Kosken toimitalon 3. krs, Matarankatu 4, Jyväskylä Raportin luonnos lähetetään työryhmälle tutustuttavaksi ennen kokousta. Tiedoksi kalentereihin: Taito-koulutuksen 10-vuotisjuhlasymposium, järjestäjänä KSSHP 5. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.50