Listerioosi Suomessa. Outi Lyytikäinen, Anja Siitonen, Tuula Johansson, Susanna Lukinmaa, Janne Mikkola ja Petri Ruutu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Listerioosi Suomessa. Outi Lyytikäinen, Anja Siitonen, Tuula Johansson, Susanna Lukinmaa, Janne Mikkola ja Petri Ruutu"

Transkriptio

1 Katsaus Outi Lyytikäinen, Anja Siitonen, Tuula Johansson, Susanna Lukinmaa, Janne Mikkola ja Petri Ruutu Listerioosiin sairastuvat tavallisimmin vastustuskyvyltään heikentyneet, raskaana olevat ja vastasyntyneet. Listerioosiin liittyy 25 %:n kuolleisuus, mikä erottaa sen muista tavallisimmista elintarvikkeiden välityksellä leviävistä tartuntataudeista. Suomessa todetaan vuosittain listerioositapausta. Suurin osa niistä on yksittäisiä, mikä vaikeuttaa tartunnanlähteen selvittämistä. Kahdessa epidemiassa infektioita aiheuttanut elintarvike pystyttiin jäljittämään. Tyhjiöpakattu kala, joka sisälsi runsaasti listeriabakteereja, aiheutti viidelle aiemmin terveelle kuumeisen vatsataudin. Voin välittämän epidemian aiheutti harvinainen L. monocytogenes -serotyyppi, mikä oli ratkaisevaa epidemian havaitsemisessa. Meijerissä pastöroinnin jälkeen kontaminoitunut voi sisälsi hyvin pienen määrän listeriabakteereja ja sairastuneet olivat pääasiassa vaikeasti immuunipuutteisia sairaalapotilaita. Riskiryhmille suunnatut ruokavaliosuositukset ovat tärkeitä ehkäisyssä. Listeria monocytogenes -bakteeri on tunnettu ihmisen taudinaiheuttajana vuodesta 1929 (Slutsker ym. 1999). Viimeisten 20 vuoden aikana tehdyt selvitykset ovat osoittaneet, että listeriaepidemioissa samoin kuin suurelta osin yksittäisissä listeriainfektioissa tartunnat on saatu elintarvikkeiden välityksellä. Listerioosia esiintyy tavallisimmin tietyissä hyvin tunnetuissa riskiryhmissä vastustuskyvyltään heikentyneillä, raskaana olevilla ja vastasyntyneillä. Toisin kuin muissa tavallisimmissa elintarvikkeiden välityksellä leviävissä tartuntataudeissa listeriainfektioon liittyy huomattava kuolleisuus: % sairastuneista menehtyy. Kuvaamme tässä yleiskatsauksessa listeriainfektion aiheuttamat kliiniset oireyhtymät ja keskeiset seikat taudin diagnostiikasta, hoidosta, esiintymisestä ja ehkäisystä sekä L. monocytogenes -bakteerin esiintymisestä elintarvikkeissa. Lisäksi kuvaamme Suomen listerioositilanteen ja kaksi viimeaikaista epidemiaa, joissa tartuntoja aiheuttanut elintarvike pystyttiin osoittamaan. Oireeton kantajuus ja kliiniset oireyhtymät L. monocytogenes -bakteeria esiintyy laajalti ympäristössä, ja sitä löydetään useista erilaisista elintarvikkeista (Ryser 1999). Elintarvikkeiden välityksellä saatu tartunta aiheuttaa terveille henkilöille tavallisimmin ohimenevän suolistokantajuuden. Väestöpohjaisissa poikkileikkaustutkimuksissa 1 5 % tutkituista on ollut tilapäiskantajia. Aika listeriabakteereita sisältäneen elintarvikkeen nauttimisesta oireiden ilmaantumiseen vaihtelee seitsemästä 70 päivään, mutta useimmiten oireet alkavat jo 2 3 vuorokauden kuluttua (Lorber 1997, Slutsker ym. 1999). Terveet aikuiset ja lapset sairastuvat äärimmäisen harvoin vakavasti. Vastustuskyvyltään heikentyneillä (syöpä, elinsiirrot, immunosuppressiivinen lääkitys, AIDS, korkea ikä, alkoholismi, diabetes, kirroosi, krooninen munuaistauti) listeriainfektio ilmenee tavallisimmin sepsiksenä, me- Duodecim 2000; 116:

2 Taulukko 1. Listeria monocytogenes -infektion aiheuttamat kliiniset oireyhtymät (Slutsker ym. 1999). Potilasryhmä Altistava tekijä Kliiniset oireet Diagnoosi Ei-raskaana olevat Immunosuppressio, Sepsis, meningiitti, fokaaliset Veri- ja likvoriviljely sekä viljely korkea ikä infektiot muusta steriilistä paikasta Raskaana olevat Kuume, ± päänsärky, ±lihaskivut, Veriviljely ± lapsivesiviljely ± ripuli Ennenaikainen synnytys Keskenmeno Sikiön kuolema Vastasyntyneet Ennenaikaisuus Veri- ja likvoriviljely < 7 vrk:n ikäiset Sepsis, pneumonia 7 vrk:n ikäiset Meningiitti, sepsis Terveet aikuiset Mahdollisesti suuri Ripuli ja kuume Ulosteviljely selektiiviselle alustalle mikrobimäärä ningiittinä tai meningoenkefaliittina (taulukko 1). Viimeksi mainittuun voi liittyä subkortikaalisia absesseja. Paikalliset infektiot, kuten endokardiitti, endoftalmiitti, osteomyeliitti, artriitti, peritoniitti, pneumonia ja absessit, ovat harvinaisia. Raskaana olevilla listeriainfektio esiintyy tavallisimmin viimeisen trimesterin aikana. Se ilmenee kuumetautina, joka muistuttaa tavanomaista influenssaa ja voi johtaa keskenmenoon tai ennenaikaiseen synnytykseen. Vastasyntyneiden infektiot jaetaan kahteen päätyyppiin. Varhaisessa infektiossa tartunta on todennäköisesti saatu äidiltä istukan kautta. Äidillä on ollut kuumeisen infektion oireita, lapsivesi on usein vihreää, ja lapsella on jo syntyessä vaikean yleisinfektion oireita, joita ovat syanoosi, apnea, hengenahdistus, keuhkokuume ja iholeesiot. Myöhäisessä infektiossa äidillä ei yleensä esiinny infektio-oireita. Lapsi on todennäköisesti saanut tartunnan synnytyksen aikana synnytyskanavasta tai sairaalainfektiona. Lapsen oireet puhkeavat noin viikon kuluttua synnytyksestä, ja tauti ilmenee yleensä aivokalvontulehduksena. Terveelle aikuiselle ruoan sisältämän suuren L. monocytogenes -pitoisuuden (noin 10 6 pesäkkeen muodostavaa yksikköä grammaa kohti pmy/g) on kuvattu aiheuttaneen tavanomaisen ruokamyrkytyksen kaltaisia oireita (ripuli, kuume, päänsärky, vatsakipu, pahoinvointi, oksentelu). Suoran kosketustartunnan seurauksena saatuja ei-invasiivisia ihoinfektioita esiintyy laboratoriotyöntekijöillä, maanviljelijöillä ja eläinlääkäreillä. Diagnostiikka ja hoito Diagnoosi perustuu bakteerin viljelemiseen verestä, selkäydinnesteestä tai muusta infektiopesäkkeestä (Jahkola ym. 1998). Vastasyntyneellä bakteeria voidaan lisäksi viljellä iholta, äidin istukasta tai lapsivedestä. Listeria kasvaa tavanomaisilla viljelyalustoilla (24 36 h). Muita bakteereita sisältävät näytteet kuten uloste tai kohdunkaulalima vaativat rikastuksen selektiivisessä liemessä, josta tehdään jatkoviljely kiinteälle selektiiviselle viljelyalustalle. Serologiset testit (listeriolysiini O-vasta-aineet) auttavat harvoin diagnostiikassa, eikä niitä ole perusteltua käyttää. Käytettävissä ei ole seulontatestejä, joilla raskaana olevien alttius listeriainfektiolle voitaisiin todeta. Infektion hoitoon käytetään ampisilliinin tai penisilliinin ja aminoglykosidin yhdistelmää (Jahkola ym. 1998). Penisilliiniallergisille suositellaan sulfa-trimetopriimiä tai vankomysiiniä, lievissä tautimuodoissa erytromysiiniä. Pitkittyvissä keskushermoston infektioissa on käytetty rifampisiinia. Lääkkeet annetaan suoneen ja hoidon kestoksi suositellaan 2 6 viikkoa taudin O. Lyytikäinen ym.

3 Taulukko 2. Raportoituja elintarvikeperäisiä listerisoosiepidemioita (Slutsker ym. 1999). Vuosi Maa Tapauksia Vehikkeli Perinataali- Viite (kuolleita) tapausten osuus (%) Yhdysvallat 20 (5) Vihannekset? 0 o ym Kanada 41 (18) Kaaliraaste 83 Schlech ym Yhdysvallat 49 (14) Pastöroitu maito 14 Fleming ym Yhdysvallat 142 (48) Pehmeä juusto 66 Linnan ym Sveitsi 122 (34) Pehmeä juusto 53 Bula ym Iso-Britannia Lihapatee McLauchlin ym Yhdysvallat 10 (0) Katkarapu? 33 Riedo ym Ranska 279 (85) Porsaankielipatee 0 Jacquet ym Italia 18 (0) 2 Riisisalaatti 0 Salamina ym Yhdysvallat 48 (0) 2 Suklaamaito 0 Dalton ym Ranska 33 (1) Pehmeä juusto 24 Goulet ym Italia 1594 (0) 2 Maissi 0 Aurelli ym Yhdysvallat 100 (17) ot dog 5 CDC Vastasyntynyt ja äiti lasketaan yhdeksi tapaukseksi 2 Pääosalla kuume ja ripuli? = epidemiologinen näyttö ilman mikrobiologista varmistusta kuvan (sepsis 2 vk, meningiitti 3 vk, aivoabsessi 6 vk, endokardiitti 4 6 vk) ja potilaan perustilanteen mukaan (Lorber 1997). Infektion esiintyessä raskauden aikana varhain aloitettu antibioottihoito voi ehkäistä sikiön tai vastasyntyneen infektion. Varhainkin aloitetusta hoidosta huolimatta osa listeriapotilaista menehtyy. Vaarassa ovat erityisesti iäkkäät ja muita vaikeita tauteja potevat. On tärkeää olla tietoinen siitä, että kefalosporiinit eivät tehoa listeriaan. Sen sijaan sulfa-trimetoprimi, jota käytetään Pneumocystis carinii -keuhkokuumeen profylaksiaan hematologiassa sekä AIDS- ja elinsiirtopotilailla, ehkäisee myös listerioosilta. Tartunnanlähteet ja epidemiologia Muista maista on kuvattu vihanneksien, pastöroimattomasta maidosta valmistettujen tuotteiden sekä liha- ja kalavalmisteiden välittämiä epidemioita (taulukko 2) (Slutsker ym. 1999). Tavallisimmin listeriatapaukset esiintyvät kuitenkin yksittäisinä, ja niiden alkuperää ei voida yhdistää mihinkään tiettyyn elintarvikkeeseen. Jäljitystyötä vaikeuttavat käytännössä listerioosin pitkä itämisaika ja usein suolisto-oireiden puuttuminen. Viime vuosina ovat kuvattu yhä enemmän vatsatautiepidemioita, joissa tartuntoja välittänyt elintarvike on sisältänyt suuria pitoisuuksia L. monocytogenes -bakteeria (Salamina ym. 1996, Dalton ym. 1997, Miettinen ym. 1999, Aurelli ym. 2000). Listerioosin ilmaantuvuus teollisuusmaissa on noin seitsemän tapausta miljoonaa asukasta kohti vuosittain (Slutsker ym. 1999). Kolmannes tapauksista liittyy raskauteen. Kuolleisuus vaihtelee välillä %. Serotyyppejä tunnetaan yli kymmenen; ihmisillä taudinaiheuttajana yleisimpiä ovat tyypit 1/2a, 1/2b ja 4b. Yhdysvalloissa ja Tanskassa 1980-luvulla tehdyt tapaus-verrokkitutkimukset ovat osoittaneet riskielintarvikkeiksi hot dogit, kanaruoat, pehmeät juustot ja tiskiltä myytävät einekset (Schuchat ym. 1992, Jensen ym. 1994, Tappero ym. 1995). Antasidien, 2 -salpaajien ja ulostuslääkkeiden käyttö lisää myös listerioosiin riskiä. Seuranta Suomessa Vuodesta 1995 lähtien lääkärit ovat ilmoittaneet valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin viljelyllä varmistetut listerioositapaukset ja laboratoriot kaikki L. monocytogenes -löydökset verestä, aivo-selkäydinnesteestä, genitaalialueelta, vastasyntyneeltä, syväpunktiosta ja leikkausnäytteestä. Jo 1980-luvulta lähtien laboratoriot ovat lähettäneet listeriakannat KTL:n Suolistobakteriologian laboratorioon jatkotutkimuksiin, joihin kuuluvat kantojen sero- ja genotyyppityypitykset yhteistoiminnassa eläin- ja elintarvi- 2113

4 keseurannan kanssa. Epidemioiden yhteydessä Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian osasto on kerännyt hoitavilta lääkäreiltä lisätietoja (perustaudit, sairaalassaoloajat ja seuraukset) potilaista, joista on tehty ilmoitus rekisteriin tai joista eristettyjä kantoja on lähetetty Kansanterveyslaitoksen suolistobakteriologian laboratorioon. Suomessa listerian aiheuttamien vakavien yleisinfektioiden ilmaantuvuus on 6 10 tapausta miljoonaa asukasta kohti vuosittain. Vuonna 1999 lääkärit ja laboratoriot ilmoittivat valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin 41 listerioositapausta. Vuosina tapausmäärät olivat 34, 29, 53, ja 46. Lähes puolet sairastuneista oli 65 vuotta täyttäneitä. Raskauteen liittyviä ja vastasyntyneiden listeriainfektioita todettiin vuosittain yksittäisiä. Lisätietoja kerättiin 92 peräkkäisestä listeriatapauksesta aikaväliltä (taulukko 3). Löydöksistä 72 tehtiin verestä, yhdeksän likvorista, kolme verestä ja likvorista, yksi verestä ja peritoneaalinesteestä sekä kuusi muusta näytteestä (märkä, istukka, dreenierite, syväpunktio, nivelneste, vatsaontelo). Tavallisimmat seroryhmät olivat 1/2 (50 %) ja 4 (17 %). Noin kolmannes tapauksista hoidettiin elsingin tai Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa. Kaikkiaan 23 potilasta kuoli, heistä 17 (19 %) viikon kuluessa positiivisen listeriaviljelynäytteen otosta ja 22 (24 %) kuukauden kuluessa. Menehtyneet olivat merkitsevästi iäkkäämpiä (mediaani-ikä 77 versus 60 vuotta, p = 0.001). Kaikilla heillä oli vähintään yksi perustauti, ja puolella se oli pahanlaatuinen. Neljä tapauksista liittyi raskauteen ja yksi sikiö menehtyi. Listeria elintarvikkeissa L. monocytogenes -bakteerin merkitys terveysvaaran aiheuttajana on kasvanut uusien pakkaustapojen, lisäaineiden ja suolan käytön vähentymisen sekä myyntiaikojen ja kylmäketjun Taulukko 3. Suomessa aikavälillä esiintyneiden 92 listerioositapauksen kliiniset piirteet. Kliiniset piirteet Lukumäärä (%) Positiivinen viljelytulos Veri 76 (83) Aivo-selkäydinneste 12 (13) Muu 7 (8) Mediaani-ikä vuosina (vaihteluväli) 63 (12 92) Miessukupuoli 46 (51) Perustauti ematologinen syöpä 21 (23) Kiinteä syöpäkasvain 9 (10) Kiinteän elimen siirto 2 (2) Raskaus 4 (4) Vastasyntynyt 0 (0) Ei perustautia (ei-raskaana olevat) 3 (3) Kuolema Viikon kuluessa positiivisesta listeriaviljelystä 17 (18) Kuukauden kuluessa positiivisesta listeriaviljelystä 22 (24) pidentymisen myötä (European Commision 1999). Riskielintarvikkeita ovat kuumentamatta syötäväksi tarkoitetut tuotteet, joilla on pitkä myyntiaika ja joissa listeria pystyy lisääntymään, varsinkin jos tuotteen valmistusprosessi ei tuhoa listeriaa. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti tyhjiöpakatut kylmäsavustetut ja graavikalavalmisteet, pehmeät kittipintaiset juustot, homejuustot sekä tuorejuustot. L. monocytogenes -bakteerin esiintyvyys kotimaisissa tyhjiöpakatuissa savustetuissa ja graavikalavalmisteissa vaihteli vuosina tehdyissä tutkimuksissa 12 %:sta 25 %:iin (taulukko 4) (Maa- ja metsätalousministeriö ym. 1999). Eniten tätä bakteeria löydettiin tyhjiöpakatuista graavikalavalmisteista (Johansson ym. 1999). Elintarvikkeissa todetut pitoisuudet ovat yleensä olleet pieniä, alle 100 pmy/g (European Commision 1999). Tosin yksittäisissä tapauksissa riskielintarvikkeista on löydetty suuriakin pitoisuuksia. L. monocytogenes -bakteeri on elintarviketuotannon kannalta ongelmallinen, koska se on yleinen ympäristössä ja sietää poikkeuksellisen hyvin ääriolosuhteita (European Commision 1999). Sitä esiintyy maaperässä, kasveissa ja 2114 O. Lyytikäinen ym.

5 Taulukko 4. Listeria monicytogenes -bakteerin esiintyminen elintarvikkeissa Suomessa (Maa- ja metsätalousministeriö ym. 1999) Elintarvike Tutkittu/ % Tutkittu/ % positiivisia positiivisia Tuorejuustot 64/1 2 Pehmeät juustot 20/0 0 Tyhjiöpakatut graavi- ja 310/ /15 25 savukalavalmisteet Ei-tyhjiöpakatut graavi- ja 42/6 14 savukalavalmisteet Tyhjiöpakatut leikkeleet, 30/0 0 maksamakkarat Raa at broileripalat 100/35 35 Kala ja kalavalmisteet 52/6 12 Äyriäiset, nilviäiset 18/3 17 Kasvikset 60/5 8 Leivonnaiset 23/1 4 Marjat 16/0 0 Valmisruoat 78/2 3 = ei tutkittu eläimissä. Sitä on löydetty maidosta ja maitotuotteista, lihasta ja lihatuotteista, kalasta ja kalatuotteista sekä vihanneksista. Listeria pystyy lisääntymään 0 45 ºC:n lämpötiloissa, palueella sekä hapettomissa ja hapellisissa olosuhteissa. Se sietää suuria suolapitoisuuksia (jopa 25 %) ja pystyy lisääntymään vielä 10 %:n suolapitoisuudessa. Vaikka listeria tuhoutuu kuumennettaessa ( 72 ºC), kypsennettyihin tuotteisiin se voi joutua ns. jälkisaastutuksena. L. monocytogenes -bakteeri säilyy pakastetuissa ja kuivatuissa elintarvikkeissa pitkiä aikoja. Elintarviketuotannon ja elintarvikkeiden säilytyksen kannalta erityisen ongelmallista on, että se pystyy lisääntymään jääkaappilämpötiloissa ja voi säilyä pitkään, jopa vuosia, elintarviketuotantolinjan vaikeasti puhdistettavissa laitteissa saastuttaen tuotteen. Lainsäädännön mukaan L. monocytogenes -bakteeria ei saa olla osoitettavissa pastöroidusta maidosta eikä maitotuotteista (Council directive 92/46/EC 1992). Liha- ja kalatuotteille ei lainsäädännössä ole annettu listeriaa koskevia raja-arvoja. Näiden osalta määrää 100 pmy/g pidetään turvallisena rajana terveelle aikuiselle. Riskiryhmien osalta infektiivistä annosta ei tiedetä (European Commision 1999). Jokaisen eläimistä saatavia elintarvikkeita käsittelevän laitoksen on toteutettava omavalvontajärjestelmä, jolla laitos itse varmistaa tuottamiensa elintarvikkeiden hygieenisen laadun ja turvallisuuden (Council directive 92/46/EC 1992). Omavalvontajärjestelmä sisältää mm. listerianäytteiden ottamisen tuotteista ja tuotantoympäristöstä. Järjestelmän on oltava kunnan valvontaviranomaisten hyväksymä ja valvoma. Viranomaiset ovat antaneet viime vuosina useita ohjeita ja säädöksiä L. monocytogenes -bakteerin elintarvikevalvonnasta. Kuumeista gastroenteriittiä suolasienistä ja tyhjiöpakatusta kylmäsavulohesta Suomessa on listerioosi voitu yhdistää tiettyyn elintarvikkeeseen kolmesti luvun lopulla L. monocytogenes serotyyppi 4b aiheutti 80- vuotiaalle septisen ripulitaudin (Junttila ja Brander 1989). Bakteeri eristettiin sekä potilaan verestä että kotona säilötyistä suolasienistä. Sienet oli suolattu ja säilötty kylmään viisi kuukautta ennen sairastumista. Sairastumisen jälkeen niiden listeriapitoisuudeksi todettiin 10 6 pmy/g. Vuonna 1997 L. monocytogenes serotyyppi 1/2a aiheutti kuumeisen ripulitaudin, joka liittyi tyhjiöpakatun kylmäsavustetun kirjolohen syöntiin (Miettinen ym. 1999). Yhdessä aterioineet sisarusperheiden jäsenet, neljä»perustervettä» aikuista ja kolmivuotias lapsi sairastuivat noin vuorokauden kuluttua kyseisen kalatuotteen syömisestä. Vain lapsi käväisi oireiden vuoksi sairaalassa; veriviljelyä ei kuitenkaan tehty. Potilaiden ulostenäytteistä tutkittiin tavanomainen»ripulipaketti» (F-BaktVi1) negatiivisin tuloksin. Viikon kuluttua oireiden alkamisesta otettiin toiselta pariskunnalta uudet ulostenäytteet listeriaviljelyyn. Samaan tuotantoerään kuuluvia kylmäsavulohinäytteitä tutkittiin. Kaikista näytteistä löydettiin keskenään identtiseen genotyyppiin kuuluvat serotyypin 1/2a L. monocytogenes -kannat. Pitoisuus kalatuotteessa oli yli 10 5 pmy/g. 2115

6 Listerioosiepidemia voista elmikuussa 1999 havaittiin harvinaisen L. monocytogenes -serotyypin 3a aiheuttamien listerioositapausten lisääntyneen (Lyytikäinen ym. 2000). DNA-tason tyypitysmenetelmät varmistivat näiden serotyyppi 3a -kantojen kuuluvan samaan geneettiseen alatyyppiin. Kaikkiaan 25 henkilön todettiin sairastuneen tämän epidemiakannan aiheuttamaan listeriainfektioon kesäkuun 1998 ja huhtikuun 1999 välisenä aikana (kuva). Infektioista 20 (80 %) oli sepsiksiä, neljä (16 %) meningiittejä ja yksi (6 %) absessi. Sairastuneista kymmenen (40 %) oli miehiä ja mediaani-ikä 53 vuotta (vaihteluväli v). Verrattuna muiden kantojen samana ajanjaksona aiheuttamiin listerioositapauksiin epidemiakannan aiheuttamissa tapauksissa potilailla oli todennäköisemmin hematologinen tai muu syöpä tai heille oli tehty kiinteän elimen siirto (80 % versus 24 %, p < 0.001) ja heitä oli useammin hoidettu YKS:ssa (60 % versus 8 %, p < 0.001). Ainostaan yhdessä epidemiaan liittyvässä tapauksessa potilaalla ei ollut altistavaa tautia. Yksikään potilas ei ollut raskaana oleva nainen tai vastasyntynyt. Kuusi potilasta kuoli viikon kuluessa positiivisesta viljelystä. Epidemiakantatyyppiä oli aiemmin vuonna 1997 löytynyt kotimaisen meijerin valmistamasta voista. Kyseisen meijerin voituotteita oli toimitettu YKS:n sairaalakeittiöön kesäkuusta 1998 lähtien. Niissä YKS:n yksiköissä (hematologia, syöpätaudit ja keuhkosairaudet), joissa todennäköisesti sairaalassa saadut listerioositapaukset esiintyivät (listeriaviljely positiivinen > 2 vrk sairaalaan tulopäivän jälkeen), oli käytetty merkitsevästi enemmän voita sataa potilashoitopäivää kohden kuin yksiköissä, joissa vastaavia listeriainfektioita ei esiintynyt (1 378 g versus 181 g, p = 0.01). Myös kaltaistetun tapaus-verrokkitutkimuksen tulokset viittasivat siihen, että voille altistuminen oli tapahtunut sairaalassa. Vuoden 1997 lopulla meijerissä tehdyn listerialöydön vuoksi oli toteutettu välittömät puhdistustoimet, minkä jälkeen ympäristö- tai voinäytteissä ei ollut todettu listeriaa. Omavalvontasuunnitelman mukaisessa seurannassa ja vi- Tapausten määrä ranomaistutkimuksissa saman meijerin voituotteesta löydettiin uudelleen listeriaa helmikuussa 1999 samanaikaisesti epidemian paljastumisen kanssa. Jatkoselvityksissä epidemiakanta löydettiin lisäksi meijerin ympäristönäytteistä ja kerta-annosvoinapeista, varastosta otetuista kertaannospakkauksista ja 500 g:n voipaketeista sekä YKS:n sairaalakeittiöstä tutkituista kerta-annospakkauksista. Yhtä näytettä lukuun ottamatta voinäytteiden listeriamäärät olivat pieniä (alle 100 pmy/g). Kyseisten voituotteiden valmistus keskeytettiin ja laitoksessa toteutettiin puhdistustoimet. Myös tuotteen toimittaminen varastoista pysäytettiin, ja valmistaja veti tuotteensa vähittäismyynnistä ja suurtalouksista. Elintarvikevirasto kehotti kunnallisia elintarvikevalvontaviranomaisia valvomaan, ettei näitä tuotteita pidetä kaupan eikä tarjoilla, sekä tarvittaessa asettamaan ne myyntikieltoon. Ehkäisy Epideeminen kanta (n = 25) Sporadinen kanta (n = 25) YKS (n = 17) VI VII VIII IX X XI XII I II III IV Kuva. Epideemiset ja sporadiset invasiiviset L. monocytogenes -infektiot kuukausittain näytteenottopäivän mukaan YKS:ssa ja muissa Suomen sairaaloissa Toistaiseksi Suomessa ei ole ollut kansallisia listerioosin ehkäisyyn tähtääviä ruokavalio- tai ruoanvalmistusohjeita. Yhdysvalloissa Center 2116 O. Lyytikäinen ym.

7 Taulukko 5. Keinot, joilla listerioosiriskiä voidaan vähentää (mukailtu Schuchat ym. 1992). Yleiset suositukset Kypsennä kaikki liha huolellisesti Pese raa at vihannekset huolellisesti ennen syömistä Säilytä kypsentämätön liha erillään vihanneksista, kypsennetyistä ruoista ja valmisruoista Vältä pastöroimatonta maitoa ja siitä valmistettuja tuotteita Pese kädet, veitset ja leikkuulaudat käsiteltyäsi niillä yllä mainittuja kypsentämättömiä ruokia Suositukset riskiryhmiin kuuluville Vältä pehmeitä kypsytettyjä juustoja (esim. homejuustot) Vältä tyhjiöpakattuja graavisuolattuja tai kylmäsavustettuja kalatuotteita Kuumenna höyryävän kuumaksi syötävät ruoantähteet ja valmisruoat for Disease Control and Prevention (CDC) on laatinut ruokavaliosuositukset, joiden perusteella hoitavien lääkäreiden tulee informoida riskiryhmiin kuuluvia (vastustuskyvyltään heikentyneet potilaat, raskaana olevat ja vanhukset) (taulukko 5). Monissa Suomen sairaaloiden hematologisten potilaiden suojaeristysohjeissa kehotetaan välttämään raakaraasteita, salaatteja, kuorimattomia vihanneksia ja hedelmiä, raakaa kalaa, äyriäisiä ja tuorejuustoja. Ensimmäisten neljän kuukauden aikana luuytimensiirron jälkeen vältettävien ruoka-aineiden lista on samanlainen. Lopuksi Viime vuosina listerioositapauksia on ollut Suomessa vuosittain Ilmaantuvuus on pysynyt vakiona ja on samaa tasoa kuin useimmissa teollisuusmaissa. Raskauteen liittyvien tapausten osuus on Suomessa pieni, muutamia yksittäisiä tapauksia vuosittain. Kuten muissakin maissa suurin osa listerioositapauksista on yksittäisiä, mikä vaikeuttaa tartunnanlähteen selvittämistä. Ei ole syytä olettaa, että suomalaiset nk. riskielintarvikkeet poikkeaisivat muissa maissa esiintyvistä. Tästä syystä CDC:n suosituksia voidaan noudattaa täälläkin. Edellä kuvatun epidemian ja elintarviketutkimusten perusteella on kuitenkin lisäksi syytä kehottaa riskiryhmiin kuuluvia välttämään myös tyhjiöpakattuja graavisuolattuja tai kylmäsavustettuja kalatuotteita. Kirjallisuutta Aurelli P, Fiorucci GC, Caroli D, Marchiaro G, Novara O, Leone L, Salmaso S. An outbreak of febrile gastroenteritis associated with corn contaminated by Listeria monocytogenes. N Engl J Med 2000;342: Bula CJ, Bille J, Glauser MP. An epidemic of food-borne listeriosis in Western Switzerland: description of 57 cases involving adults. Clin Infect Dis 1995;20: CDC. Update: multistate outbreak of listeriosis United States, MMWR 1999;47: Council directive 92/46/EC laying down the health rules for the production and placing on the market of raw milk, heat-treated milk and milk-based products. Journal of the European Communities. Brussels, Dalton CB, Austin CC, Sobel J, ym. An outbreak of gastroenteritis and fever due to Listeria monocytogenes in milk. N Engl J Med 1997; 336: European Commision, ealth & Consumer Protection Directorate-general. Opinion of the scientific committee on veterinary measures relating to public health on Listeria monocytogenes. Brussels, Fleming DW, Cochi SL, MacDonald KL, ym. Pasterized milk as a vehicle of infection in an outbreak of listeriosis. N Engl J Med 1985; 312: Goulet V, Jacquet C, Vaillant V, ym. Listeriosis from consumption of raw-milk cheese. Lancet 1995;345: o JL, Shands KN, Friedland G, Eckind P, Fraser DW. An outbreak of type 4b Listeria monocytogenes infection involving patients from eight Boston hospitals. Arch Intern Med 1986;146: Jacquet C, Catimel B, Brosch R, ym. Investigations related to the epidemic strain involved in the French listeriosis outbreak in Appl Environ Microbiol 1995;61: Jahkola M, Skogberg K. Listerioosi. Kirjassa: Eskola J, uovinen P, Valtonen V, toim. Infektiosairaudet. 2. painos. elsinki: Kustannus Oy Duodecim, 1998: Jensen A, Fredriksen W, Gerner-Smidt. Risk factors for listeriosis in Denmark, Scand J Infect Dis 1994;26: Johansson T, Rantala L, Palmu L, onkanen-buzalski T. Occurrence and typing of Listeria monocytogenes strains in retail vacuum-packed fish products and in a production plant. Int J Food Microbiol 1999;47: Junttila J, Brander M. Listeria monocytogenes septicemia associated with consumption of salted mushrooms. Scand J Infect Dis 1989;21: Linnan MJ, Mascola L, Dong Lou X, ym. Epidemic listeriosis associated with Mexican-style cheese. N Engl J Med 1988;319: Lorber B. Listeriosis. Clin Infect Dis 1997;24:1 11. Lyytikäinen O, Autio T, Maijala R, ym. An outbreak of Listeria monocytogenes serotype 3a infections from butter in Finland. J Infect Dis 2000;181: Maa- ja metsätalousministeriö, Eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto, Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos, Kansanterveyslaitos, Kasvituotannon tarkastuskeskus, Elintarvikevirasto. Zoonoosit Suomessa elsinki: Sävypaino, 1999: McLauchlin J, all SM, Velani SK, Gilbert RJ. uman listeriosis and paté: a possible association. BMJ 1991;303: Miettinen MK, Siitonen A, eiskanen P, aajanen, Björkroth KJ, Korkeala J. Molecular epidemiology of an outbreak of febrile gastroenteritis caused by Listeria monocytogenes in cold-smoked rainbow trout. J Clin Microbiol 1999;37: Riedo FX, Pinner RW, de Lourdes Tosca M, ym. A point-source foodborne listeriosis outbreak: documented incubation period and possible mild illness. J Infect Dis 1994;170:

8 Ryser ET. Foodborne listeriosis. In Ryser ET, Marth E, toim. Listeria, listeriosis, and food safety. 2. painos. New York, NY: Marcel Dekker, 1999: Salamina G, Dalle Donne E, Niccolini A. A foodborne outbreak of gastroeneritis involving Listeria monocytogenes. Epidemiol Infect 1996;117: Schlech WF, Lavigne PM, Bortolussi RA, ym. Epidemic listeriosis evidence for transmission by Food. N Engl J Med 1983;308: Schuchat A, Deaver KA, Wenger JD, ym. Role of foods in sporadic listeriosis: a case-control study of dietary risk factors. JAMA 1992;267: Slutsker L, Schuchat A. Listeriosis in humans. Kirjassa: Ryser ET, Marth E, toim. Listeria, listeriosis, and food safety. 2. painos. New York, NY: Marcel Dekker, 1999: Tappero JW, Schuchat A, Deaver KA, Mascola L, Wenger JD. Reduction in the incidence of human listeriosis in the United States. JAMA 1995;273: OUTI LYYTIKÄINEN, LT, infektiolääkäri JANNE MIKKOLA, infektiolääkäri PETRI RUUTU, dosentti, epidemiologiylilääkäri Kansanterveyslaitos, infektioepidemiologian osasto Mannerheimintie elsinki ANJA SIITONEN, dosentti, laboratoriojohtaja SUSANNA LUKINMAA, FK, mikrobiologi Kansanterveyslaitos, suolistobakteriologian osasto TUULA JOANSSON, FT, mikrobiologi Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos, elintarvikemikrobiologian osasto 2118

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Merja Laaksonen hygieniahoitaja VSSHP/Tyks Sairaalahygienia ja infektiontorjunta SHYG 2016 Mikä on listeria ja listerioosi?

Lisätiedot

Listeria monocytogenes kalavalmisteissa 2004

Listeria monocytogenes kalavalmisteissa 2004 Listeria monocytogenes kalavalmisteissa 2004 OULUN KAUPUNKI OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO Raportti 1/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...1 2. Listeria monocytogenes...1 2.1. Listerian esiintyminen...1

Lisätiedot

PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA

PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA PROJEKTIYHTEENVETO SALMONELLAT JA LISTERIA VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA 2015-2016 SALMONELLAT JA LISTERIA MONOCYTOGENES VIIPALOIDUISSA JUUSTOISSA 2015-2016 Kyseessä on Eviran käynnistämä viipaloitujen juustojen

Lisätiedot

RAPORTTI 1/2008 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO LISTERIARISKI HOITOLAITOKSISSA

RAPORTTI 1/2008 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO LISTERIARISKI HOITOLAITOKSISSA RAPORTTI 1/2008 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO LISTERIARISKI HOITOLAITOKSISSA SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 2 Listerian esiintyminen... 1 3 Listeria taudinaiheuttajana... 2 4 L. monocytogenes tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Laboratorion listerialöydösten hyödyntäminen

Laboratorion listerialöydösten hyödyntäminen Laboratorion listerialöydösten hyödyntäminen Ajankohtaista laboratoriorintamalla 12.10.2011 Erikoistutkija Tuula Johansson Evira 1 Ajankohtaista laboratoriorintamalla 13.10.2011 Tuula Johansson Kantojen

Lisätiedot

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat

Lisätiedot

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

MYYMÄLÄN ITSE MARINOIMIEN TUOTTEIDEN MIKROBIOLOGINEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA

MYYMÄLÄN ITSE MARINOIMIEN TUOTTEIDEN MIKROBIOLOGINEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA 23.05.2011 MYYMÄLÄN ITSE MARINOIMIEN TUOTTEIDEN MIKROBIOLOGINEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA Hämeenlinnan ympäristöterveydenhuolto Rakennusvalvonta ja ympäristö Wetterhoffinkatu 2 PL 63, 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

C.difficile alueellisena haasteena

C.difficile alueellisena haasteena C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile

Lisätiedot

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Pekka Ylipalosaari infektiolääkäri OYS/infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue 21.5.2015 Mikä on hoitoon liittyvä infektio? paikallinen

Lisätiedot

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö 6.5.2015 Outi Zacheus, THL 1 STM:n asetusten (177/2008 ja 354/2008) muutosten taustat

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys

Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys Suolistobakteerilaboratorio Bakteeri- ja tulehdustautien osasto Kansanterveyslaitos Yersinioosit ja kotimaiset salmonelloosit Ilmoitetut tapaukset

Lisätiedot

Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa

Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa Haider Al-Hello Erikoistutkija, INFO/INVI 15.11.2016 1 Ripulitauteja aiheuttavat virukset Norovirukset Rotavirukset Adenovirukset (serotyypit 40 ja 41)

Lisätiedot

LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan

LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan N:o 318 983 LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan 1) lemmikkieläinrehua täyssäilykkeenä, jonka valmistukseen on voitu käyttää suuririskisestä eläinjätteestä peräisin olevaa eläinproteiinia,

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Elintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot 1.10.2015

Elintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot 1.10.2015 Elintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot 1.10.2015 Workshop 3: Elintarvikkeiden mikrobiologiset ohjearvot Vuonna 2014 elintarviketeollisuuden, laboratorioiden ja Eviran

Lisätiedot

Väittämä OIKEIN VÄÄRIN

Väittämä OIKEIN VÄÄRIN HYGIENIAOSAAMISTESTI / MALLISARJA I Huomioitavaa: vain yksi vastausrasti / väittämä. Vastausaikaa on 45 minuuttia. Testitilaisuudesta saa poistua aikaisintaan 20 minuutin kuluttua testin aloittamisesta.

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Yersinioiden epidemiologiaa. Markku Kuusi KTL Infektioepidemiologian osasto 04.11.2005

Yersinioiden epidemiologiaa. Markku Kuusi KTL Infektioepidemiologian osasto 04.11.2005 Yersinioiden epidemiologiaa Markku Kuusi KTL Infektioepidemiologian osasto 04.11.2005 Yersinia enterocolitica Suomessa ja kansainvälisesti yleisin yersinialaji meillä ilmaantuvuus korkea verrattuna muihin

Lisätiedot

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa

Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa Syyskuu 2012 Sosiaali- ja terveysvirasto Terveysvalvontatoimisto Laatinut vt. terveystarkastaja Emma Bäck SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...1 1.1. SALMONELLA...1 2. NÄYTTEENOTTO...2

Lisätiedot

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin

Lisätiedot

RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA

RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA D-vitamiinin täydentäminen D-vitamiinivalmisteiden käyttöä on Suomessa suositeltu jo vuosikymmenien ajan erityisesti imeväisille ja pienille lapsille sekä

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

TArKASTUKSET JoHDANTo KÄSITTELYN LAAJUUS NÄYTTEENoTTo JA TUTKIMUKSET raaka-aine JA VArASToINTIAIKA TULoKSET NÄYTTEET

TArKASTUKSET JoHDANTo KÄSITTELYN LAAJUUS NÄYTTEENoTTo JA TUTKIMUKSET raaka-aine JA VArASToINTIAIKA TULoKSET NÄYTTEET Projektiyhteenveto MYYMÄLÄSSÄ VALMISTETTUJEN KALAVALMISTEIDEN HYGIEENINEN LAATU 2016 Johdanto Projektin tavoitteena oli tutkia myymälässä valmistettujen kalavalmisteiden hygieenistä laatua. Samalla tehtiin

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuuden ja tuotemarkkinoinnin yksikkö ALTISTUMINEN KUMARIINILLE Kysely elintarviketeollisuudelle Kartottaakseen

Lisätiedot

gramnegatiiviset sauvat

gramnegatiiviset sauvat Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA

PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA 2016 JOHDANTO Projektin tavoitteena oli selvittää kebabravintoloiden kebabin mikrobiologista laatua. Vantaan lisäksi projektiin osallistui Helsingin

Lisätiedot

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS Jukka Heikkinen Infektioylilääkäri, PKSSK Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 8.10.2007 Keuhkotuberkuloosi Pohjois-Karjalassa 20 18

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

INFEKTIO TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA

INFEKTIO TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA INFEKTIO TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA No 1/2007 8.1.2007 Jakelu: Tartuntatautivastuulääkärit ja -terveydenhoitajat, PSHP, TAYS ja Coxa Oy Pirkanmaan pandemiasuunnitelma täsmentyy Oyl Jukka

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Veriviljely positiiviset infektiot ja raportit sekä ilmoitusten lähettäminen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

- emännät - aputöissä myös asiakkaita (tiski ym)

- emännät - aputöissä myös asiakkaita (tiski ym) KYMEN A-KLINIKKATOIMI KARHULAN TOIMINTAYKSIKÖT TURVALANTIE 2 48700 KOTKA Y-tunnus: 0200924-4 A-KLINIKAN KEITTIÖN OMAVALVONTASUUNNITELMA, päivitetty 9.7.2013 Vastuuhenkilöt: Toiminta: Asiakkaat: Ateriamäärät:

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

Oulun seudun ympäristötoimi. Raportti 3/2012

Oulun seudun ympäristötoimi. Raportti 3/2012 Oulun seudun ympäristötoimi Raportti 3/2012 Esivalmistettujen ruokien jäähdytys ja jäähdytetyn ruoan laatu tarjoilupaikoissa 2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Toimijan omavalvontavelvoite... 1

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden

Lisätiedot

Tutkimustulosten tulkinta ja päätöksenteko / mikrobiologia & hygienia

Tutkimustulosten tulkinta ja päätöksenteko / mikrobiologia & hygienia Tutkimustulosten tulkinta ja päätöksenteko / mikrobiologia & hygienia NÄYTTEENOTTOKOULUTUS - ELINTARVIKKEET, Evira, 19.-, Helsinki Ylitarkastaja Annika Pihlajasaari Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Lisätiedot

Uimavesiepidemia Tampereella 2014. Sirpa Räsänen (@tampere.fi ) Epidemiologi, tartuntatautivastuulääkäri Tre / PSHP

Uimavesiepidemia Tampereella 2014. Sirpa Räsänen (@tampere.fi ) Epidemiologi, tartuntatautivastuulääkäri Tre / PSHP Uimavesiepidemia Tampereella 2014 Sirpa Räsänen (@tampere.fi ) Epidemiologi, tartuntatautivastuulääkäri Tre / PSHP Tampere 146 järveä (!) 50 yli 10 ha järveä Näsijärvi ja Pyhäjärvi suurimmat 33 uimarantaa

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Tuberkuloosi tänään. Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö

Tuberkuloosi tänään. Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö Tuberkuloosi tänään Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskulut ulkomaiseen kongressiin (Pfizer) ECCMID

Lisätiedot

Elintarvikelain Info-päivät 25.2.2013 Liminka 26.2.2013 Kuusamo 27.2.2013 Ylivieska 12.3.2013 Oulu. Jaana Elo KoKo Palvelut

Elintarvikelain Info-päivät 25.2.2013 Liminka 26.2.2013 Kuusamo 27.2.2013 Ylivieska 12.3.2013 Oulu. Jaana Elo KoKo Palvelut Elintarvikelain Info-päivät 25.2.2013 Liminka 26.2.2013 Kuusamo 27.2.2013 Ylivieska 12.3.2013 Oulu Jaana Elo KoKo Palvelut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 178/2002 Elintarvikelainsäädäntöä

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Graavisuolatun ja kylmäsavustetun kalan hygieeninen laatu ja säilytyslämpötilat vähittäismyynnissä ja laitoksissa

Graavisuolatun ja kylmäsavustetun kalan hygieeninen laatu ja säilytyslämpötilat vähittäismyynnissä ja laitoksissa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 13/2008 Graavisuolatun ja kylmäsavustetun kalan hygieeninen laatu ja säilytyslämpötilat vähittäismyynnissä ja laitoksissa Riikka Åberg, Liina-Lotta Nousiainen,

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu

Lisätiedot