Listerioosi Suomessa. Outi Lyytikäinen, Anja Siitonen, Tuula Johansson, Susanna Lukinmaa, Janne Mikkola ja Petri Ruutu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Listerioosi Suomessa. Outi Lyytikäinen, Anja Siitonen, Tuula Johansson, Susanna Lukinmaa, Janne Mikkola ja Petri Ruutu"

Transkriptio

1 Katsaus Outi Lyytikäinen, Anja Siitonen, Tuula Johansson, Susanna Lukinmaa, Janne Mikkola ja Petri Ruutu Listerioosiin sairastuvat tavallisimmin vastustuskyvyltään heikentyneet, raskaana olevat ja vastasyntyneet. Listerioosiin liittyy 25 %:n kuolleisuus, mikä erottaa sen muista tavallisimmista elintarvikkeiden välityksellä leviävistä tartuntataudeista. Suomessa todetaan vuosittain listerioositapausta. Suurin osa niistä on yksittäisiä, mikä vaikeuttaa tartunnanlähteen selvittämistä. Kahdessa epidemiassa infektioita aiheuttanut elintarvike pystyttiin jäljittämään. Tyhjiöpakattu kala, joka sisälsi runsaasti listeriabakteereja, aiheutti viidelle aiemmin terveelle kuumeisen vatsataudin. Voin välittämän epidemian aiheutti harvinainen L. monocytogenes -serotyyppi, mikä oli ratkaisevaa epidemian havaitsemisessa. Meijerissä pastöroinnin jälkeen kontaminoitunut voi sisälsi hyvin pienen määrän listeriabakteereja ja sairastuneet olivat pääasiassa vaikeasti immuunipuutteisia sairaalapotilaita. Riskiryhmille suunnatut ruokavaliosuositukset ovat tärkeitä ehkäisyssä. Listeria monocytogenes -bakteeri on tunnettu ihmisen taudinaiheuttajana vuodesta 1929 (Slutsker ym. 1999). Viimeisten 20 vuoden aikana tehdyt selvitykset ovat osoittaneet, että listeriaepidemioissa samoin kuin suurelta osin yksittäisissä listeriainfektioissa tartunnat on saatu elintarvikkeiden välityksellä. Listerioosia esiintyy tavallisimmin tietyissä hyvin tunnetuissa riskiryhmissä vastustuskyvyltään heikentyneillä, raskaana olevilla ja vastasyntyneillä. Toisin kuin muissa tavallisimmissa elintarvikkeiden välityksellä leviävissä tartuntataudeissa listeriainfektioon liittyy huomattava kuolleisuus: % sairastuneista menehtyy. Kuvaamme tässä yleiskatsauksessa listeriainfektion aiheuttamat kliiniset oireyhtymät ja keskeiset seikat taudin diagnostiikasta, hoidosta, esiintymisestä ja ehkäisystä sekä L. monocytogenes -bakteerin esiintymisestä elintarvikkeissa. Lisäksi kuvaamme Suomen listerioositilanteen ja kaksi viimeaikaista epidemiaa, joissa tartuntoja aiheuttanut elintarvike pystyttiin osoittamaan. Oireeton kantajuus ja kliiniset oireyhtymät L. monocytogenes -bakteeria esiintyy laajalti ympäristössä, ja sitä löydetään useista erilaisista elintarvikkeista (Ryser 1999). Elintarvikkeiden välityksellä saatu tartunta aiheuttaa terveille henkilöille tavallisimmin ohimenevän suolistokantajuuden. Väestöpohjaisissa poikkileikkaustutkimuksissa 1 5 % tutkituista on ollut tilapäiskantajia. Aika listeriabakteereita sisältäneen elintarvikkeen nauttimisesta oireiden ilmaantumiseen vaihtelee seitsemästä 70 päivään, mutta useimmiten oireet alkavat jo 2 3 vuorokauden kuluttua (Lorber 1997, Slutsker ym. 1999). Terveet aikuiset ja lapset sairastuvat äärimmäisen harvoin vakavasti. Vastustuskyvyltään heikentyneillä (syöpä, elinsiirrot, immunosuppressiivinen lääkitys, AIDS, korkea ikä, alkoholismi, diabetes, kirroosi, krooninen munuaistauti) listeriainfektio ilmenee tavallisimmin sepsiksenä, me- Duodecim 2000; 116:

2 Taulukko 1. Listeria monocytogenes -infektion aiheuttamat kliiniset oireyhtymät (Slutsker ym. 1999). Potilasryhmä Altistava tekijä Kliiniset oireet Diagnoosi Ei-raskaana olevat Immunosuppressio, Sepsis, meningiitti, fokaaliset Veri- ja likvoriviljely sekä viljely korkea ikä infektiot muusta steriilistä paikasta Raskaana olevat Kuume, ± päänsärky, ±lihaskivut, Veriviljely ± lapsivesiviljely ± ripuli Ennenaikainen synnytys Keskenmeno Sikiön kuolema Vastasyntyneet Ennenaikaisuus Veri- ja likvoriviljely < 7 vrk:n ikäiset Sepsis, pneumonia 7 vrk:n ikäiset Meningiitti, sepsis Terveet aikuiset Mahdollisesti suuri Ripuli ja kuume Ulosteviljely selektiiviselle alustalle mikrobimäärä ningiittinä tai meningoenkefaliittina (taulukko 1). Viimeksi mainittuun voi liittyä subkortikaalisia absesseja. Paikalliset infektiot, kuten endokardiitti, endoftalmiitti, osteomyeliitti, artriitti, peritoniitti, pneumonia ja absessit, ovat harvinaisia. Raskaana olevilla listeriainfektio esiintyy tavallisimmin viimeisen trimesterin aikana. Se ilmenee kuumetautina, joka muistuttaa tavanomaista influenssaa ja voi johtaa keskenmenoon tai ennenaikaiseen synnytykseen. Vastasyntyneiden infektiot jaetaan kahteen päätyyppiin. Varhaisessa infektiossa tartunta on todennäköisesti saatu äidiltä istukan kautta. Äidillä on ollut kuumeisen infektion oireita, lapsivesi on usein vihreää, ja lapsella on jo syntyessä vaikean yleisinfektion oireita, joita ovat syanoosi, apnea, hengenahdistus, keuhkokuume ja iholeesiot. Myöhäisessä infektiossa äidillä ei yleensä esiinny infektio-oireita. Lapsi on todennäköisesti saanut tartunnan synnytyksen aikana synnytyskanavasta tai sairaalainfektiona. Lapsen oireet puhkeavat noin viikon kuluttua synnytyksestä, ja tauti ilmenee yleensä aivokalvontulehduksena. Terveelle aikuiselle ruoan sisältämän suuren L. monocytogenes -pitoisuuden (noin 10 6 pesäkkeen muodostavaa yksikköä grammaa kohti pmy/g) on kuvattu aiheuttaneen tavanomaisen ruokamyrkytyksen kaltaisia oireita (ripuli, kuume, päänsärky, vatsakipu, pahoinvointi, oksentelu). Suoran kosketustartunnan seurauksena saatuja ei-invasiivisia ihoinfektioita esiintyy laboratoriotyöntekijöillä, maanviljelijöillä ja eläinlääkäreillä. Diagnostiikka ja hoito Diagnoosi perustuu bakteerin viljelemiseen verestä, selkäydinnesteestä tai muusta infektiopesäkkeestä (Jahkola ym. 1998). Vastasyntyneellä bakteeria voidaan lisäksi viljellä iholta, äidin istukasta tai lapsivedestä. Listeria kasvaa tavanomaisilla viljelyalustoilla (24 36 h). Muita bakteereita sisältävät näytteet kuten uloste tai kohdunkaulalima vaativat rikastuksen selektiivisessä liemessä, josta tehdään jatkoviljely kiinteälle selektiiviselle viljelyalustalle. Serologiset testit (listeriolysiini O-vasta-aineet) auttavat harvoin diagnostiikassa, eikä niitä ole perusteltua käyttää. Käytettävissä ei ole seulontatestejä, joilla raskaana olevien alttius listeriainfektiolle voitaisiin todeta. Infektion hoitoon käytetään ampisilliinin tai penisilliinin ja aminoglykosidin yhdistelmää (Jahkola ym. 1998). Penisilliiniallergisille suositellaan sulfa-trimetopriimiä tai vankomysiiniä, lievissä tautimuodoissa erytromysiiniä. Pitkittyvissä keskushermoston infektioissa on käytetty rifampisiinia. Lääkkeet annetaan suoneen ja hoidon kestoksi suositellaan 2 6 viikkoa taudin O. Lyytikäinen ym.

3 Taulukko 2. Raportoituja elintarvikeperäisiä listerisoosiepidemioita (Slutsker ym. 1999). Vuosi Maa Tapauksia Vehikkeli Perinataali- Viite (kuolleita) tapausten osuus (%) Yhdysvallat 20 (5) Vihannekset? 0 o ym Kanada 41 (18) Kaaliraaste 83 Schlech ym Yhdysvallat 49 (14) Pastöroitu maito 14 Fleming ym Yhdysvallat 142 (48) Pehmeä juusto 66 Linnan ym Sveitsi 122 (34) Pehmeä juusto 53 Bula ym Iso-Britannia Lihapatee McLauchlin ym Yhdysvallat 10 (0) Katkarapu? 33 Riedo ym Ranska 279 (85) Porsaankielipatee 0 Jacquet ym Italia 18 (0) 2 Riisisalaatti 0 Salamina ym Yhdysvallat 48 (0) 2 Suklaamaito 0 Dalton ym Ranska 33 (1) Pehmeä juusto 24 Goulet ym Italia 1594 (0) 2 Maissi 0 Aurelli ym Yhdysvallat 100 (17) ot dog 5 CDC Vastasyntynyt ja äiti lasketaan yhdeksi tapaukseksi 2 Pääosalla kuume ja ripuli? = epidemiologinen näyttö ilman mikrobiologista varmistusta kuvan (sepsis 2 vk, meningiitti 3 vk, aivoabsessi 6 vk, endokardiitti 4 6 vk) ja potilaan perustilanteen mukaan (Lorber 1997). Infektion esiintyessä raskauden aikana varhain aloitettu antibioottihoito voi ehkäistä sikiön tai vastasyntyneen infektion. Varhainkin aloitetusta hoidosta huolimatta osa listeriapotilaista menehtyy. Vaarassa ovat erityisesti iäkkäät ja muita vaikeita tauteja potevat. On tärkeää olla tietoinen siitä, että kefalosporiinit eivät tehoa listeriaan. Sen sijaan sulfa-trimetoprimi, jota käytetään Pneumocystis carinii -keuhkokuumeen profylaksiaan hematologiassa sekä AIDS- ja elinsiirtopotilailla, ehkäisee myös listerioosilta. Tartunnanlähteet ja epidemiologia Muista maista on kuvattu vihanneksien, pastöroimattomasta maidosta valmistettujen tuotteiden sekä liha- ja kalavalmisteiden välittämiä epidemioita (taulukko 2) (Slutsker ym. 1999). Tavallisimmin listeriatapaukset esiintyvät kuitenkin yksittäisinä, ja niiden alkuperää ei voida yhdistää mihinkään tiettyyn elintarvikkeeseen. Jäljitystyötä vaikeuttavat käytännössä listerioosin pitkä itämisaika ja usein suolisto-oireiden puuttuminen. Viime vuosina ovat kuvattu yhä enemmän vatsatautiepidemioita, joissa tartuntoja välittänyt elintarvike on sisältänyt suuria pitoisuuksia L. monocytogenes -bakteeria (Salamina ym. 1996, Dalton ym. 1997, Miettinen ym. 1999, Aurelli ym. 2000). Listerioosin ilmaantuvuus teollisuusmaissa on noin seitsemän tapausta miljoonaa asukasta kohti vuosittain (Slutsker ym. 1999). Kolmannes tapauksista liittyy raskauteen. Kuolleisuus vaihtelee välillä %. Serotyyppejä tunnetaan yli kymmenen; ihmisillä taudinaiheuttajana yleisimpiä ovat tyypit 1/2a, 1/2b ja 4b. Yhdysvalloissa ja Tanskassa 1980-luvulla tehdyt tapaus-verrokkitutkimukset ovat osoittaneet riskielintarvikkeiksi hot dogit, kanaruoat, pehmeät juustot ja tiskiltä myytävät einekset (Schuchat ym. 1992, Jensen ym. 1994, Tappero ym. 1995). Antasidien, 2 -salpaajien ja ulostuslääkkeiden käyttö lisää myös listerioosiin riskiä. Seuranta Suomessa Vuodesta 1995 lähtien lääkärit ovat ilmoittaneet valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin viljelyllä varmistetut listerioositapaukset ja laboratoriot kaikki L. monocytogenes -löydökset verestä, aivo-selkäydinnesteestä, genitaalialueelta, vastasyntyneeltä, syväpunktiosta ja leikkausnäytteestä. Jo 1980-luvulta lähtien laboratoriot ovat lähettäneet listeriakannat KTL:n Suolistobakteriologian laboratorioon jatkotutkimuksiin, joihin kuuluvat kantojen sero- ja genotyyppityypitykset yhteistoiminnassa eläin- ja elintarvi- 2113

4 keseurannan kanssa. Epidemioiden yhteydessä Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian osasto on kerännyt hoitavilta lääkäreiltä lisätietoja (perustaudit, sairaalassaoloajat ja seuraukset) potilaista, joista on tehty ilmoitus rekisteriin tai joista eristettyjä kantoja on lähetetty Kansanterveyslaitoksen suolistobakteriologian laboratorioon. Suomessa listerian aiheuttamien vakavien yleisinfektioiden ilmaantuvuus on 6 10 tapausta miljoonaa asukasta kohti vuosittain. Vuonna 1999 lääkärit ja laboratoriot ilmoittivat valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin 41 listerioositapausta. Vuosina tapausmäärät olivat 34, 29, 53, ja 46. Lähes puolet sairastuneista oli 65 vuotta täyttäneitä. Raskauteen liittyviä ja vastasyntyneiden listeriainfektioita todettiin vuosittain yksittäisiä. Lisätietoja kerättiin 92 peräkkäisestä listeriatapauksesta aikaväliltä (taulukko 3). Löydöksistä 72 tehtiin verestä, yhdeksän likvorista, kolme verestä ja likvorista, yksi verestä ja peritoneaalinesteestä sekä kuusi muusta näytteestä (märkä, istukka, dreenierite, syväpunktio, nivelneste, vatsaontelo). Tavallisimmat seroryhmät olivat 1/2 (50 %) ja 4 (17 %). Noin kolmannes tapauksista hoidettiin elsingin tai Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa. Kaikkiaan 23 potilasta kuoli, heistä 17 (19 %) viikon kuluessa positiivisen listeriaviljelynäytteen otosta ja 22 (24 %) kuukauden kuluessa. Menehtyneet olivat merkitsevästi iäkkäämpiä (mediaani-ikä 77 versus 60 vuotta, p = 0.001). Kaikilla heillä oli vähintään yksi perustauti, ja puolella se oli pahanlaatuinen. Neljä tapauksista liittyi raskauteen ja yksi sikiö menehtyi. Listeria elintarvikkeissa L. monocytogenes -bakteerin merkitys terveysvaaran aiheuttajana on kasvanut uusien pakkaustapojen, lisäaineiden ja suolan käytön vähentymisen sekä myyntiaikojen ja kylmäketjun Taulukko 3. Suomessa aikavälillä esiintyneiden 92 listerioositapauksen kliiniset piirteet. Kliiniset piirteet Lukumäärä (%) Positiivinen viljelytulos Veri 76 (83) Aivo-selkäydinneste 12 (13) Muu 7 (8) Mediaani-ikä vuosina (vaihteluväli) 63 (12 92) Miessukupuoli 46 (51) Perustauti ematologinen syöpä 21 (23) Kiinteä syöpäkasvain 9 (10) Kiinteän elimen siirto 2 (2) Raskaus 4 (4) Vastasyntynyt 0 (0) Ei perustautia (ei-raskaana olevat) 3 (3) Kuolema Viikon kuluessa positiivisesta listeriaviljelystä 17 (18) Kuukauden kuluessa positiivisesta listeriaviljelystä 22 (24) pidentymisen myötä (European Commision 1999). Riskielintarvikkeita ovat kuumentamatta syötäväksi tarkoitetut tuotteet, joilla on pitkä myyntiaika ja joissa listeria pystyy lisääntymään, varsinkin jos tuotteen valmistusprosessi ei tuhoa listeriaa. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti tyhjiöpakatut kylmäsavustetut ja graavikalavalmisteet, pehmeät kittipintaiset juustot, homejuustot sekä tuorejuustot. L. monocytogenes -bakteerin esiintyvyys kotimaisissa tyhjiöpakatuissa savustetuissa ja graavikalavalmisteissa vaihteli vuosina tehdyissä tutkimuksissa 12 %:sta 25 %:iin (taulukko 4) (Maa- ja metsätalousministeriö ym. 1999). Eniten tätä bakteeria löydettiin tyhjiöpakatuista graavikalavalmisteista (Johansson ym. 1999). Elintarvikkeissa todetut pitoisuudet ovat yleensä olleet pieniä, alle 100 pmy/g (European Commision 1999). Tosin yksittäisissä tapauksissa riskielintarvikkeista on löydetty suuriakin pitoisuuksia. L. monocytogenes -bakteeri on elintarviketuotannon kannalta ongelmallinen, koska se on yleinen ympäristössä ja sietää poikkeuksellisen hyvin ääriolosuhteita (European Commision 1999). Sitä esiintyy maaperässä, kasveissa ja 2114 O. Lyytikäinen ym.

5 Taulukko 4. Listeria monicytogenes -bakteerin esiintyminen elintarvikkeissa Suomessa (Maa- ja metsätalousministeriö ym. 1999) Elintarvike Tutkittu/ % Tutkittu/ % positiivisia positiivisia Tuorejuustot 64/1 2 Pehmeät juustot 20/0 0 Tyhjiöpakatut graavi- ja 310/ /15 25 savukalavalmisteet Ei-tyhjiöpakatut graavi- ja 42/6 14 savukalavalmisteet Tyhjiöpakatut leikkeleet, 30/0 0 maksamakkarat Raa at broileripalat 100/35 35 Kala ja kalavalmisteet 52/6 12 Äyriäiset, nilviäiset 18/3 17 Kasvikset 60/5 8 Leivonnaiset 23/1 4 Marjat 16/0 0 Valmisruoat 78/2 3 = ei tutkittu eläimissä. Sitä on löydetty maidosta ja maitotuotteista, lihasta ja lihatuotteista, kalasta ja kalatuotteista sekä vihanneksista. Listeria pystyy lisääntymään 0 45 ºC:n lämpötiloissa, palueella sekä hapettomissa ja hapellisissa olosuhteissa. Se sietää suuria suolapitoisuuksia (jopa 25 %) ja pystyy lisääntymään vielä 10 %:n suolapitoisuudessa. Vaikka listeria tuhoutuu kuumennettaessa ( 72 ºC), kypsennettyihin tuotteisiin se voi joutua ns. jälkisaastutuksena. L. monocytogenes -bakteeri säilyy pakastetuissa ja kuivatuissa elintarvikkeissa pitkiä aikoja. Elintarviketuotannon ja elintarvikkeiden säilytyksen kannalta erityisen ongelmallista on, että se pystyy lisääntymään jääkaappilämpötiloissa ja voi säilyä pitkään, jopa vuosia, elintarviketuotantolinjan vaikeasti puhdistettavissa laitteissa saastuttaen tuotteen. Lainsäädännön mukaan L. monocytogenes -bakteeria ei saa olla osoitettavissa pastöroidusta maidosta eikä maitotuotteista (Council directive 92/46/EC 1992). Liha- ja kalatuotteille ei lainsäädännössä ole annettu listeriaa koskevia raja-arvoja. Näiden osalta määrää 100 pmy/g pidetään turvallisena rajana terveelle aikuiselle. Riskiryhmien osalta infektiivistä annosta ei tiedetä (European Commision 1999). Jokaisen eläimistä saatavia elintarvikkeita käsittelevän laitoksen on toteutettava omavalvontajärjestelmä, jolla laitos itse varmistaa tuottamiensa elintarvikkeiden hygieenisen laadun ja turvallisuuden (Council directive 92/46/EC 1992). Omavalvontajärjestelmä sisältää mm. listerianäytteiden ottamisen tuotteista ja tuotantoympäristöstä. Järjestelmän on oltava kunnan valvontaviranomaisten hyväksymä ja valvoma. Viranomaiset ovat antaneet viime vuosina useita ohjeita ja säädöksiä L. monocytogenes -bakteerin elintarvikevalvonnasta. Kuumeista gastroenteriittiä suolasienistä ja tyhjiöpakatusta kylmäsavulohesta Suomessa on listerioosi voitu yhdistää tiettyyn elintarvikkeeseen kolmesti luvun lopulla L. monocytogenes serotyyppi 4b aiheutti 80- vuotiaalle septisen ripulitaudin (Junttila ja Brander 1989). Bakteeri eristettiin sekä potilaan verestä että kotona säilötyistä suolasienistä. Sienet oli suolattu ja säilötty kylmään viisi kuukautta ennen sairastumista. Sairastumisen jälkeen niiden listeriapitoisuudeksi todettiin 10 6 pmy/g. Vuonna 1997 L. monocytogenes serotyyppi 1/2a aiheutti kuumeisen ripulitaudin, joka liittyi tyhjiöpakatun kylmäsavustetun kirjolohen syöntiin (Miettinen ym. 1999). Yhdessä aterioineet sisarusperheiden jäsenet, neljä»perustervettä» aikuista ja kolmivuotias lapsi sairastuivat noin vuorokauden kuluttua kyseisen kalatuotteen syömisestä. Vain lapsi käväisi oireiden vuoksi sairaalassa; veriviljelyä ei kuitenkaan tehty. Potilaiden ulostenäytteistä tutkittiin tavanomainen»ripulipaketti» (F-BaktVi1) negatiivisin tuloksin. Viikon kuluttua oireiden alkamisesta otettiin toiselta pariskunnalta uudet ulostenäytteet listeriaviljelyyn. Samaan tuotantoerään kuuluvia kylmäsavulohinäytteitä tutkittiin. Kaikista näytteistä löydettiin keskenään identtiseen genotyyppiin kuuluvat serotyypin 1/2a L. monocytogenes -kannat. Pitoisuus kalatuotteessa oli yli 10 5 pmy/g. 2115

6 Listerioosiepidemia voista elmikuussa 1999 havaittiin harvinaisen L. monocytogenes -serotyypin 3a aiheuttamien listerioositapausten lisääntyneen (Lyytikäinen ym. 2000). DNA-tason tyypitysmenetelmät varmistivat näiden serotyyppi 3a -kantojen kuuluvan samaan geneettiseen alatyyppiin. Kaikkiaan 25 henkilön todettiin sairastuneen tämän epidemiakannan aiheuttamaan listeriainfektioon kesäkuun 1998 ja huhtikuun 1999 välisenä aikana (kuva). Infektioista 20 (80 %) oli sepsiksiä, neljä (16 %) meningiittejä ja yksi (6 %) absessi. Sairastuneista kymmenen (40 %) oli miehiä ja mediaani-ikä 53 vuotta (vaihteluväli v). Verrattuna muiden kantojen samana ajanjaksona aiheuttamiin listerioositapauksiin epidemiakannan aiheuttamissa tapauksissa potilailla oli todennäköisemmin hematologinen tai muu syöpä tai heille oli tehty kiinteän elimen siirto (80 % versus 24 %, p < 0.001) ja heitä oli useammin hoidettu YKS:ssa (60 % versus 8 %, p < 0.001). Ainostaan yhdessä epidemiaan liittyvässä tapauksessa potilaalla ei ollut altistavaa tautia. Yksikään potilas ei ollut raskaana oleva nainen tai vastasyntynyt. Kuusi potilasta kuoli viikon kuluessa positiivisesta viljelystä. Epidemiakantatyyppiä oli aiemmin vuonna 1997 löytynyt kotimaisen meijerin valmistamasta voista. Kyseisen meijerin voituotteita oli toimitettu YKS:n sairaalakeittiöön kesäkuusta 1998 lähtien. Niissä YKS:n yksiköissä (hematologia, syöpätaudit ja keuhkosairaudet), joissa todennäköisesti sairaalassa saadut listerioositapaukset esiintyivät (listeriaviljely positiivinen > 2 vrk sairaalaan tulopäivän jälkeen), oli käytetty merkitsevästi enemmän voita sataa potilashoitopäivää kohden kuin yksiköissä, joissa vastaavia listeriainfektioita ei esiintynyt (1 378 g versus 181 g, p = 0.01). Myös kaltaistetun tapaus-verrokkitutkimuksen tulokset viittasivat siihen, että voille altistuminen oli tapahtunut sairaalassa. Vuoden 1997 lopulla meijerissä tehdyn listerialöydön vuoksi oli toteutettu välittömät puhdistustoimet, minkä jälkeen ympäristö- tai voinäytteissä ei ollut todettu listeriaa. Omavalvontasuunnitelman mukaisessa seurannassa ja vi- Tapausten määrä ranomaistutkimuksissa saman meijerin voituotteesta löydettiin uudelleen listeriaa helmikuussa 1999 samanaikaisesti epidemian paljastumisen kanssa. Jatkoselvityksissä epidemiakanta löydettiin lisäksi meijerin ympäristönäytteistä ja kerta-annosvoinapeista, varastosta otetuista kertaannospakkauksista ja 500 g:n voipaketeista sekä YKS:n sairaalakeittiöstä tutkituista kerta-annospakkauksista. Yhtä näytettä lukuun ottamatta voinäytteiden listeriamäärät olivat pieniä (alle 100 pmy/g). Kyseisten voituotteiden valmistus keskeytettiin ja laitoksessa toteutettiin puhdistustoimet. Myös tuotteen toimittaminen varastoista pysäytettiin, ja valmistaja veti tuotteensa vähittäismyynnistä ja suurtalouksista. Elintarvikevirasto kehotti kunnallisia elintarvikevalvontaviranomaisia valvomaan, ettei näitä tuotteita pidetä kaupan eikä tarjoilla, sekä tarvittaessa asettamaan ne myyntikieltoon. Ehkäisy Epideeminen kanta (n = 25) Sporadinen kanta (n = 25) YKS (n = 17) VI VII VIII IX X XI XII I II III IV Kuva. Epideemiset ja sporadiset invasiiviset L. monocytogenes -infektiot kuukausittain näytteenottopäivän mukaan YKS:ssa ja muissa Suomen sairaaloissa Toistaiseksi Suomessa ei ole ollut kansallisia listerioosin ehkäisyyn tähtääviä ruokavalio- tai ruoanvalmistusohjeita. Yhdysvalloissa Center 2116 O. Lyytikäinen ym.

7 Taulukko 5. Keinot, joilla listerioosiriskiä voidaan vähentää (mukailtu Schuchat ym. 1992). Yleiset suositukset Kypsennä kaikki liha huolellisesti Pese raa at vihannekset huolellisesti ennen syömistä Säilytä kypsentämätön liha erillään vihanneksista, kypsennetyistä ruoista ja valmisruoista Vältä pastöroimatonta maitoa ja siitä valmistettuja tuotteita Pese kädet, veitset ja leikkuulaudat käsiteltyäsi niillä yllä mainittuja kypsentämättömiä ruokia Suositukset riskiryhmiin kuuluville Vältä pehmeitä kypsytettyjä juustoja (esim. homejuustot) Vältä tyhjiöpakattuja graavisuolattuja tai kylmäsavustettuja kalatuotteita Kuumenna höyryävän kuumaksi syötävät ruoantähteet ja valmisruoat for Disease Control and Prevention (CDC) on laatinut ruokavaliosuositukset, joiden perusteella hoitavien lääkäreiden tulee informoida riskiryhmiin kuuluvia (vastustuskyvyltään heikentyneet potilaat, raskaana olevat ja vanhukset) (taulukko 5). Monissa Suomen sairaaloiden hematologisten potilaiden suojaeristysohjeissa kehotetaan välttämään raakaraasteita, salaatteja, kuorimattomia vihanneksia ja hedelmiä, raakaa kalaa, äyriäisiä ja tuorejuustoja. Ensimmäisten neljän kuukauden aikana luuytimensiirron jälkeen vältettävien ruoka-aineiden lista on samanlainen. Lopuksi Viime vuosina listerioositapauksia on ollut Suomessa vuosittain Ilmaantuvuus on pysynyt vakiona ja on samaa tasoa kuin useimmissa teollisuusmaissa. Raskauteen liittyvien tapausten osuus on Suomessa pieni, muutamia yksittäisiä tapauksia vuosittain. Kuten muissakin maissa suurin osa listerioositapauksista on yksittäisiä, mikä vaikeuttaa tartunnanlähteen selvittämistä. Ei ole syytä olettaa, että suomalaiset nk. riskielintarvikkeet poikkeaisivat muissa maissa esiintyvistä. Tästä syystä CDC:n suosituksia voidaan noudattaa täälläkin. Edellä kuvatun epidemian ja elintarviketutkimusten perusteella on kuitenkin lisäksi syytä kehottaa riskiryhmiin kuuluvia välttämään myös tyhjiöpakattuja graavisuolattuja tai kylmäsavustettuja kalatuotteita. Kirjallisuutta Aurelli P, Fiorucci GC, Caroli D, Marchiaro G, Novara O, Leone L, Salmaso S. An outbreak of febrile gastroenteritis associated with corn contaminated by Listeria monocytogenes. N Engl J Med 2000;342: Bula CJ, Bille J, Glauser MP. An epidemic of food-borne listeriosis in Western Switzerland: description of 57 cases involving adults. Clin Infect Dis 1995;20: CDC. Update: multistate outbreak of listeriosis United States, MMWR 1999;47: Council directive 92/46/EC laying down the health rules for the production and placing on the market of raw milk, heat-treated milk and milk-based products. Journal of the European Communities. Brussels, Dalton CB, Austin CC, Sobel J, ym. An outbreak of gastroenteritis and fever due to Listeria monocytogenes in milk. N Engl J Med 1997; 336: European Commision, ealth & Consumer Protection Directorate-general. Opinion of the scientific committee on veterinary measures relating to public health on Listeria monocytogenes. Brussels, Fleming DW, Cochi SL, MacDonald KL, ym. Pasterized milk as a vehicle of infection in an outbreak of listeriosis. N Engl J Med 1985; 312: Goulet V, Jacquet C, Vaillant V, ym. Listeriosis from consumption of raw-milk cheese. Lancet 1995;345: o JL, Shands KN, Friedland G, Eckind P, Fraser DW. An outbreak of type 4b Listeria monocytogenes infection involving patients from eight Boston hospitals. Arch Intern Med 1986;146: Jacquet C, Catimel B, Brosch R, ym. Investigations related to the epidemic strain involved in the French listeriosis outbreak in Appl Environ Microbiol 1995;61: Jahkola M, Skogberg K. Listerioosi. Kirjassa: Eskola J, uovinen P, Valtonen V, toim. Infektiosairaudet. 2. painos. elsinki: Kustannus Oy Duodecim, 1998: Jensen A, Fredriksen W, Gerner-Smidt. Risk factors for listeriosis in Denmark, Scand J Infect Dis 1994;26: Johansson T, Rantala L, Palmu L, onkanen-buzalski T. Occurrence and typing of Listeria monocytogenes strains in retail vacuum-packed fish products and in a production plant. Int J Food Microbiol 1999;47: Junttila J, Brander M. Listeria monocytogenes septicemia associated with consumption of salted mushrooms. Scand J Infect Dis 1989;21: Linnan MJ, Mascola L, Dong Lou X, ym. Epidemic listeriosis associated with Mexican-style cheese. N Engl J Med 1988;319: Lorber B. Listeriosis. Clin Infect Dis 1997;24:1 11. Lyytikäinen O, Autio T, Maijala R, ym. An outbreak of Listeria monocytogenes serotype 3a infections from butter in Finland. J Infect Dis 2000;181: Maa- ja metsätalousministeriö, Eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto, Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos, Kansanterveyslaitos, Kasvituotannon tarkastuskeskus, Elintarvikevirasto. Zoonoosit Suomessa elsinki: Sävypaino, 1999: McLauchlin J, all SM, Velani SK, Gilbert RJ. uman listeriosis and paté: a possible association. BMJ 1991;303: Miettinen MK, Siitonen A, eiskanen P, aajanen, Björkroth KJ, Korkeala J. Molecular epidemiology of an outbreak of febrile gastroenteritis caused by Listeria monocytogenes in cold-smoked rainbow trout. J Clin Microbiol 1999;37: Riedo FX, Pinner RW, de Lourdes Tosca M, ym. A point-source foodborne listeriosis outbreak: documented incubation period and possible mild illness. J Infect Dis 1994;170:

8 Ryser ET. Foodborne listeriosis. In Ryser ET, Marth E, toim. Listeria, listeriosis, and food safety. 2. painos. New York, NY: Marcel Dekker, 1999: Salamina G, Dalle Donne E, Niccolini A. A foodborne outbreak of gastroeneritis involving Listeria monocytogenes. Epidemiol Infect 1996;117: Schlech WF, Lavigne PM, Bortolussi RA, ym. Epidemic listeriosis evidence for transmission by Food. N Engl J Med 1983;308: Schuchat A, Deaver KA, Wenger JD, ym. Role of foods in sporadic listeriosis: a case-control study of dietary risk factors. JAMA 1992;267: Slutsker L, Schuchat A. Listeriosis in humans. Kirjassa: Ryser ET, Marth E, toim. Listeria, listeriosis, and food safety. 2. painos. New York, NY: Marcel Dekker, 1999: Tappero JW, Schuchat A, Deaver KA, Mascola L, Wenger JD. Reduction in the incidence of human listeriosis in the United States. JAMA 1995;273: OUTI LYYTIKÄINEN, LT, infektiolääkäri JANNE MIKKOLA, infektiolääkäri PETRI RUUTU, dosentti, epidemiologiylilääkäri Kansanterveyslaitos, infektioepidemiologian osasto Mannerheimintie elsinki ANJA SIITONEN, dosentti, laboratoriojohtaja SUSANNA LUKINMAA, FK, mikrobiologi Kansanterveyslaitos, suolistobakteriologian osasto TUULA JOANSSON, FT, mikrobiologi Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos, elintarvikemikrobiologian osasto 2118

Listeria monocytogenes kalavalmisteissa 2004

Listeria monocytogenes kalavalmisteissa 2004 Listeria monocytogenes kalavalmisteissa 2004 OULUN KAUPUNKI OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO Raportti 1/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...1 2. Listeria monocytogenes...1 2.1. Listerian esiintyminen...1

Lisätiedot

LEIPOMOTUOTTEIDEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2009

LEIPOMOTUOTTEIDEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2009 28.1.2011 LEIPOMOTUOTTEIDEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2009 Terveystarkastaja Päivi Lindén Rakennusvalvonta ja ympäristö Wetterhoffinkatu 2 PL 63, 13101 Hämeenlinna Puh. vaihde (03) 6211 Fax. (03)

Lisätiedot

Elintarvikkeiden välityksellä tarttuvat bakteerit. Merkitys

Elintarvikkeiden välityksellä tarttuvat bakteerit. Merkitys Elintarvikkeiden välityksellä tarttuvat bakteerit Merkitys Ruokamyrkytykset Varsinaiset ruokamyrkytykset: toksiinin aiheuttamat Elintarvikeperäiset infektiot Epidemia: > 2 henkilöä sairastunut (Clostridium

Lisätiedot

RAPORTTI 1/2008 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO LISTERIARISKI HOITOLAITOKSISSA

RAPORTTI 1/2008 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO LISTERIARISKI HOITOLAITOKSISSA RAPORTTI 1/2008 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO LISTERIARISKI HOITOLAITOKSISSA SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 2 Listerian esiintyminen... 1 3 Listeria taudinaiheuttajana... 2 4 L. monocytogenes tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Laboratorion listerialöydösten hyödyntäminen

Laboratorion listerialöydösten hyödyntäminen Laboratorion listerialöydösten hyödyntäminen Ajankohtaista laboratoriorintamalla 12.10.2011 Erikoistutkija Tuula Johansson Evira 1 Ajankohtaista laboratoriorintamalla 13.10.2011 Tuula Johansson Kantojen

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa Laboratorion näkökulma Susanna Lukinmaa-Åberg 2.10.2013 SHP tartuntatautiseurannan neuvottelupäivät 1 Zoonoottiset,

Lisätiedot

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015 Elintarvikkeet ja tartuntariskit Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015 Luennon sisältö Gastroenteriittien ja ruokamyrkytysten esiintymisestä Suomen elintavikevälitteisistä

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat

Lisätiedot

LISTERIAVALVONTA LIHA- JA KALA-ALAN LAITOKSISSA SEKÄ LIHA- JA KALATUOTTEIDEN VÄHITTÄISMYYNNISSÄ

LISTERIAVALVONTA LIHA- JA KALA-ALAN LAITOKSISSA SEKÄ LIHA- JA KALATUOTTEIDEN VÄHITTÄISMYYNNISSÄ sivu 1/10 Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen ja Elintarvikeviraston suositus Päiväys 8.12.2000, Dnro 982/40/00, E18/212/2000 LISTERIAVALVONTA LIHA- JA KALA-ALAN LAITOKSISSA SEKÄ LIHA- JA KALATUOTTEIDEN

Lisätiedot

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

EVO-hankkeet. Salmonella kasviksissa (2010-11 hankkeen tulokset) Listeria lihavalmisteissa (2012-13)

EVO-hankkeet. Salmonella kasviksissa (2010-11 hankkeen tulokset) Listeria lihavalmisteissa (2012-13) EVO-hankkeet Salmonella kasviksissa (2010-11 hankkeen tulokset) Listeria lihavalmisteissa (2012-13) Ajankohtaista laboratoriorintamalta Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ylitarkastaja Hanna Lundström Elintarviketurvallisuusvirasto

Lisätiedot

Jouluvinkkejä kotikeittiöön!

Jouluvinkkejä kotikeittiöön! Jouluvinkkejä kotikeittiöön! Vinkkejä turvallisen herkulliseen jouluun: Pese kädet usein: aina ennen kuin ryhdyt valmistamaan ruokaa. aina kun alat käsitellä uusia raaka-aineita. aina WC:ssä käynnin jälkeen.

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Eeva Sundström Terveyskeskuslääkäri, ohjaajalääkäri Tikkurilan terveysasema, HY

Eeva Sundström Terveyskeskuslääkäri, ohjaajalääkäri Tikkurilan terveysasema, HY Eeva Sundström Terveyskeskuslääkäri, ohjaajalääkäri Tikkurilan terveysasema, HY Seulotaan (kuppa, HIV, HBV, U-bakt.vi ) Poissuljetaan Diagnosoidaan Hoidetaan Rauhoitetaan Ennaltaehkäistään Konsultoidaan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 30.1.2015 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot Kuopion laboratorio Yrittäjäntie

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Listeria monocytogenes -bakteerin riskitekijöiden kartoitus ja torjunta kalateollisuudessa

Listeria monocytogenes -bakteerin riskitekijöiden kartoitus ja torjunta kalateollisuudessa Listeria monocytogenes -bakteerin riskitekijöiden kartoitus ja torjunta kalateollisuudessa Mariella Aalto-Araneda, Anna Pöntinen, Janne Lundén, Annukka Markkula & Hannu Korkeala Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

OMAVALVONTANÄYTTEENOTTOKYSELY KALA-ALAN LAITOSTEN VALVOJILLE

OMAVALVONTANÄYTTEENOTTOKYSELY KALA-ALAN LAITOSTEN VALVOJILLE OMAVALVONTANÄYTTEENOTTOKYSELY KALA-ALAN LAITOSTEN VALVOJILLE Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hygieniayksikössä toteutettiin vuoden aikana kysely kunnan valvomien kala-alan laitosten mikrobiologisesta

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja Katrine Pesola, THL 15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola 1 Salmonellakysymyksiä (1) Todettu Salmonella Infantis potilaalla,

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Riisin ja lihan laatu 2011

Riisin ja lihan laatu 2011 Sivu 1(5) Riisin ja lihan laatu 2011 Riisin ja lihan laatu 2011 -projekti toteutettiin vuonna 2011. Projektin kohteena olivat ensisijaisesti etniset, mutta myös muut ruokaravintolat. Tutkittavaksi otettiin

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö 6.5.2015 Outi Zacheus, THL 1 STM:n asetusten (177/2008 ja 354/2008) muutosten taustat

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Elintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot 1.10.2015

Elintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot 1.10.2015 Elintarvikelaboratorioiden koulutuspäivät Workshop mikrobiologiset ohjearvot 1.10.2015 Workshop 3: Elintarvikkeiden mikrobiologiset ohjearvot Vuonna 2014 elintarviketeollisuuden, laboratorioiden ja Eviran

Lisätiedot

INFEKTIO TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA

INFEKTIO TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA INFEKTIO TIEDOTE AJANKOHTAISISTA INFEKTIOASIOISTA No 1/2007 8.1.2007 Jakelu: Tartuntatautivastuulääkärit ja -terveydenhoitajat, PSHP, TAYS ja Coxa Oy Pirkanmaan pandemiasuunnitelma täsmentyy Oyl Jukka

Lisätiedot

Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys

Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys Suolistobakteerilaboratorio Bakteeri- ja tulehdustautien osasto Kansanterveyslaitos Yersinioosit ja kotimaiset salmonelloosit Ilmoitetut tapaukset

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Väittämä OIKEIN VÄÄRIN

Väittämä OIKEIN VÄÄRIN HYGIENIAOSAAMISTESTI / MALLISARJA I Huomioitavaa: vain yksi vastausrasti / väittämä. Vastausaikaa on 45 minuuttia. Testitilaisuudesta saa poistua aikaisintaan 20 minuutin kuluttua testin aloittamisesta.

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa vertailulaboratoriosta

Ajankohtaista asiaa vertailulaboratoriosta 24.6.2010 Ajankohtaista asiaa vertailulaboratoriosta Tähän viestiin on koottu ajankohtaisia asioita mikrobiologisia tutkimuksia tekeville laboratorioille. Aiheina tässä kirjeessä: NordValin juhlasymposium

Lisätiedot

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille Johanna Suomi Projektin tavoitteet 1-, 3- ja 6-vuotiaat suomalaislapset Neljä raskasmetallia (Cd, As, Hg, Pb) Suomalaiset elintarvikkeet ja tuontielintarvikkeet

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50

Lisätiedot

Epidemiaselvitykset THL. 10.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö

Epidemiaselvitykset THL. 10.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Epidemiaselvitykset THL 10.10.2013 TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö THL:n rooli elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittämisessä VN:n asetus 1365/2011 Paikallisten epidemioiden selvitysvastuu

Lisätiedot

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena

Lisätiedot

RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA

RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA D-vitamiinin täydentäminen D-vitamiinivalmisteiden käyttöä on Suomessa suositeltu jo vuosikymmenien ajan erityisesti imeväisille ja pienille lapsille sekä

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Graavisuolatun ja kylmäsavustetun kalan hygieeninen laatu ja säilytyslämpötilat vähittäismyynnissä ja laitoksissa

Graavisuolatun ja kylmäsavustetun kalan hygieeninen laatu ja säilytyslämpötilat vähittäismyynnissä ja laitoksissa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 13/2008 Graavisuolatun ja kylmäsavustetun kalan hygieeninen laatu ja säilytyslämpötilat vähittäismyynnissä ja laitoksissa Riikka Åberg, Liina-Lotta Nousiainen,

Lisätiedot

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta

Vasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto

Lisätiedot

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen

Lisätiedot

Lepakkorabiestutkimus

Lepakkorabiestutkimus Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä

Lisätiedot

Vanhentunut. Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä SUOSITUS

Vanhentunut. Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä SUOSITUS SUOSITUS estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä Vanhentunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Yersinioiden epidemiologiaa. Markku Kuusi KTL Infektioepidemiologian osasto 04.11.2005

Yersinioiden epidemiologiaa. Markku Kuusi KTL Infektioepidemiologian osasto 04.11.2005 Yersinioiden epidemiologiaa Markku Kuusi KTL Infektioepidemiologian osasto 04.11.2005 Yersinia enterocolitica Suomessa ja kansainvälisesti yleisin yersinialaji meillä ilmaantuvuus korkea verrattuna muihin

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013 17.1.2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot: Kuopion laboratorio Yrittäjäntie

Lisätiedot

VENÄJÄN FEDERAATION HALLITUS

VENÄJÄN FEDERAATION HALLITUS [Venäjän federaation vaakuna] VENÄJÄN FEDERAATION HALLITUS ASETUS n:o 625 MOSKOVASSA 25. päivänä kesäkuuta 2015 Muutokset Venäjän federaation hallituksen 7. elokuuta päivättyyn asetukseen n:o 778 Venäjän

Lisätiedot

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla / 12.10.2011 EHEC-ITUEPIDEMIAN VAIHEITA: Vahva signaali epidemiasta

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 30.1.2015 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot Kuopion laboratorio Yrittäjäntie

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Ruoan mikrobiologiset vaarat. Anja Siitonen ja Riitta Maijala

Ruoan mikrobiologiset vaarat. Anja Siitonen ja Riitta Maijala Ruoka Anja Siitonen ja Riitta Maijala Ruoka sisältää monenlaisia mikrobeja. Osa niistä voi aiheuttaa ruokamyrkytyksiä tuottamiensa toksiinien tai muiden mekanismien avulla ja osa pilaa muuten elintarvikkeita.

Lisätiedot

LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan

LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan N:o 318 983 LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan 1) lemmikkieläinrehua täyssäilykkeenä, jonka valmistukseen on voitu käyttää suuririskisestä eläinjätteestä peräisin olevaa eläinproteiinia,

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Raakamaidosta tehtävät STEC tutkimukset. Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö Tutkimus- ja laboratorio-osasto

Raakamaidosta tehtävät STEC tutkimukset. Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö Tutkimus- ja laboratorio-osasto Raakamaidosta tehtävät STEC tutkimukset Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö Tutkimus- ja laboratorio-osasto Raakamaidon tuotanto ja myynti koulutuspäivä viranomais- ja alan

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 15.4.2015 14.4.2015 Influenssavirusinfektioiden seuranta/niina Ikonen 1 Influenssa vuosittaisia epidemioita ja ajoittain

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla Sonja Virtanen ELL 20.09.2012 Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Kyselytutkimus

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa

Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa Syyskuu 2012 Sosiaali- ja terveysvirasto Terveysvalvontatoimisto Laatinut vt. terveystarkastaja Emma Bäck SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...1 1.1. SALMONELLA...1 2. NÄYTTEENOTTO...2

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen

Lisätiedot