VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS KISKONJOEN VESISTÖN LINNUSTO- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu
|
|
- Jaana Ahola
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS KISKONJOEN VESISTÖN LINNUSTO- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu
2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalueet... 3 Tutkimusmenetelmät... 5 Vesi- ja lokkilintulaskennat... 6 Kartoituslaskennat... 6 Yölaulajalaskennat... 7 Kiskonjoen ja Laukanlahden kosteikkolinnusto Keväiset levähtäjät... 8 Lajikohtaista tarkastelua... 9 Uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit Viitasammakkoselvitys Viitasammakon tunnistaminen Viitasammakon elinpiiristä Viitasammakko lainsäädännössä Tutkimusmenetelmät Tulokset Lähteet ja kirjallisuus Liitteet Liite 1. Reviirikartat
3 JOHDANTO Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) johtaman ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittaman VELHO-hankkeen (Vesienja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla) tavoitteena on vesien- ja luonnonhoidon yhdistäminen ja kehittäminen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. VELHO-hankkeen toimeksiannosta selvitettiin kosteikkolinnusto Salon ja Raaseporin kuntien alueella sijaitsevalta Kiskonjoen vesistön Laukanlahden ja Kiskonjoen jokiosuuden osalta vuonna Selvitys taustoittaa alueelle laadittavaa hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Tämän linnustoselvityksen tarkoituksena oli selvittää kohteiden pesimälinnusto vesi- ja kosteikkolinnuston osalta. Lisäksi maalinnuston osalta huomioitiin ns. arvolajistoa. Tehtävänä oli myös keväisten levähtäjämäärien selvitys pesimälaskentakertojen perusteella. Huomio kiinnitettiin kosteikkolinnuston ohella myös Natura verkoston perusteena olleisiin lajeihin, lintudirektiivin I-liitteen lajeihin sekä Suomessa uhanalaisiksi luokiteltuihin lajeihin. Lintuinventointien ohella havainnoitiin myös viitasammakoita. Maastotyön suorittivat lintuihin syventyneet luontokartoittajat Risto Vilen, Sami Luoma ja Santtu Ahlman. Raportoinnista vastasivat Vilen ja Ahlman. TUTKIMUSALUEET Tutkimusalueena oli Salon ja Raaseporin kuntien alueella (kuva 1) sijaitsevan Kiskonjoen vesistön (FI ) Natura alueeseen (309 ha) kuuluvat Laukanlahden (noin 73 ha) ja Kiskonjoen jokiosuus (23 km), pois lukien Saarenjärven alue joen keskivaiheilla (tutkimusalueen rajaus kuva 2 ja 3). Kohteen aluetyypit ovat SCI ja SPA. Kuva 1. Kiskonjoen vesistön sijainti (punainen alue). Paimio Kaarina Sauvo Salo Kiskonjoen vesistö Kemiönsaari Raasepori SYKE, ELY-keskukset Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/10 3
4 Natura-alueeseen kuuluu Kiskonjoen vesistö eli Kiskon Kirkkojärvestä mereen laskeva osuus. Kosken voimalaitoksen alapuolella Kiskonjoki laajenee yli neljä kilometriä pitkäksi kapeaksi järvimäiseksi suvannoksi, Saarenjärveksi. Saarenjärvi ei kuulunut tutkimusalueeseen. Tämän alapuolella on joen komein koski, Latokartanonkoski. Perniönjoki laskee Latokartanonkosken alapuolella Kiskonjokeen. Paikoin vesistöalueen osat ovat lähes luonnontilaisia. Kiskonjoen suistossa sijaitseva rehevä Laukanlahti on matala merenlahden pohjukka. Lahden keskustassa on suhteellisen kapea ruoikoiden, laidunniittyjen ja saravaltaisten luhtien reunustama avovesialue. TUTKIMUSMENETELMÄT Pesimälinnuston laskennat perustuivat valtakunnallista linnuston seurantaa varten kehitettyihin menetelmiin (Koskimies & Väisänen 1988) sekä tuoreimpiin suosituksiin (Mikkola-Roos & Niikkonen 2005). Linnustoselvityksen tavoitteena oli inventoida Laukanlahden pesimälinnusto viiden kartoituslaskentakerran menetelmällä. Lisäksi edellytettiin kolmea yölaulajalaskentaa. Muu jokiosuus inventoitiin kolme kertaa meloen Kiskon Aijalasta Laukanlahdelle saakka. Käytännön työt jokimelonnassa toteutettiin kahden henkilön voimin siten, että toinen laskija meloi Aijalasta Latokartanonkoskelle. Samaan aikaan toinen inventoi Latokartanonkosken jalkaisin ja jatkoi siitä inventointia meloen Laukanlahdelle, jossa hän suoritti lopuksi alueen Kuva 2. Kiskonjoen vesistön tutkimusalueen länsiosa. Natura-alueen raja on merkitty karttaan punaisella. Laukanlahti Jokiosuus, pesimälinnuston selvitys Laukanlahti, pesimälinnuston ja kevään levähtäjämäärien selvitys Latokartanonkoski Saarenjärvi SYKE, ELY-keskukset Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/10 Natura rajaus Mittakaava 1: m 4
5 linnustolaskennat niin ikään meloen. Kohteet saatiin edellä mainitulla menetelmällä inventoitua tehokkaasti ja kattavasti kolmessa päivässä kahden henkilön avulla. Osa-alueista molemmat ehti meloa kello välisenä aikana. Laukanlahdella suoritettiin lisäksi meloen kolme yökuuntelua kello välisenä aikana ja kaksi erillistä pesimälinnuston laskentaa (klo ). Laskentapäivät löytyvät taulukosta 1. Kiskonjoen vesistö, itäosa Kiskonjoki melonta Laukanlahti pesimälinnut Laukanlahti yöaktiiviset x x x x x x x x x x 8.6. x x - Päivämäärä Taulukko 1. Maastoinventointien päivämäärät ja kohteet. Kunnat: Raasepori, Salo Jokiosuus, pesimälinnuston selvitys Saarenjärvi SYKE, ELY-keskukset Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/10 Natura rajaus Mittakaava 1: m Kuva 3. Kiskonjoen vesistön tutkimusalueen itäosa. Natura-alueen raja on merkitty karttaan punaisella.
6 Vesi- ja lokkilintulaskennat Kohteiden pesimälinnusto selvitettiin sekä vesilintu- että kartoituslaskennoin välisenä aikana. Vesilintulaskennat tehtiin yhtä aikaa kartoituslaskentojen kanssa Helsingin yliopiston eläinmuseon vuonna 2007 täydennettyjen laskentaohjeiden mukaisesti. Ohjeistuksen mukaan ensimmäinen laskenta tehdään huhti-toukokuun vaihteessa, toinen toukokuun puolivälissä ja kolmas toukokuun lopussa. Tarkat laskenta-ajankohdat määräytyivät kevään edistymisen mukaan Kiskonjoen osalta siten, että ensimmäinen laskentakierros toteutettiin 4.5., toinen 20.5 sekä kolmas 8.6. Laukanlahdella vesilinnut laskettiin jokaisella kuudella käyntikerralla (mukaan lukien maastoon perehtymiskäynti 3.5.). Parimääräarvio tehtiin kunkin lajin arvioitua pesinnän alkua lähimmän laskentakerran perusteella. Vesilintulaskennat pyritään ajoittamaan siten, että ne tehdään sinä ajankohtana, kun pesivät parit ovat asettuneet tutkimusalueelle, mutta koiraat ovat vielä naaraiden seurana. Haudonnan alettua koiraat lähtevät pois pesimäkosteikoilta. Vesilintujen parimäärän arviointi perustuu hyvin pitkälti havaittujen koiraiden määrään. Pesiviksi pareiksi tulkittiin seuraavat havainnot: yksinäinen koiras tai 2 4 koiraan parvi, pariskunta (puolisukeltajasorsat), juhlapukuinen koiras tai pariskunta (telkkä), yksinäinen lintu lähellä rantaa, pari, reviirikiista ja erikseen ääntelevät linnut (nokikana). Selvät muuttoparvet eriteltiin pois pesimälinnustosta. Sinisorsan, tavin ja telkän reviirit tulkittiin pääosin 4.5. tehtyjen laskentojen perusteella. Laukanlahdella arviossa tukeuduttiin myös saatuihin havaintoihin. Myöhemmin pesintänsä aloittavien lajien, kuten haapanan, kohdalla arvio perustui ensisijassa tehtyihin havaintoihin. Joitakin pesälöytöjä käytettiin myös tulkinnan apuna. Poikueita ei käytetty parimäärien tulkinnassa, koska vesilinnuilla poikueiden siirtymät voivat olla suuria. Viimeisessä laskennassa ei tulkittavia lajeja, kuten tukkakoskeloita havaittu, joten tästä laskennasta ei karttunut pesiviä pareja. Kartoituslaskennat Kartoituslaskentamenetelmä soveltuu hyvin rikkonaisten alueiden kartoituksiin. Menetelmä perustuu siihen, että kaikki pareiksi tulkittavat havainnot merkitään karttapohjalle. Mikäli havaintoja kertyi eri laskentakerroilla samalta paikalta, niin päällekkäisyyksien välttämiseksi nämä havainnot tulkittiin yhdeksi reviiriksi. Pareiksi tulkittiin seuraavat havainnot: laulava koiras, varoitteleva koiras, nähty koiras, varoitteleva naaras, nähty naaras, varoitteleva pari ja nähty pari. Kartoituslaskenta on tarkin mahdollinen linnustonselvitysmenetelmä, ja kolmen inventointikerran selvitystä voidaan pitää kohtuullisen tarkkana. Laukanlahdella tehty viiden laskennan kartoitus on kosteikkolintujen suhteen jo hyvin kattava. Kiskonjoella pariksi tulkittiin yksi samalla paikalla tehty reviirihavainto, koska kolmen laskentakerran menetelmässä laskentakertojen välit muodostuvat niin pitkiksi, että monet lajit saattavat olla lopettaneet jo laulunsa seuraavalla kartoituskerralla, eikä näin ollen luotettavasti toista reviirihavaintoa saada. Laukanlahdella varmistettuun reviiriin edellytettiin kaksi havaintoa viiden laskentakerran menetelmässä käyntikertojen toistuessa jo riittävän tiheään. Meloessa karttatulosteet pidettiin jatkuvasti esillä ja havaintoja kirjattiin nopeasti, riippuen veden virtaamisnopeudesta ja linnuston runsaudesta. Reviirit pystyttiin merkitsemään hyvin tarkasti käyttäen apuna GPS -vastaanotinta, jonka avulla kartalla pysyi vaivatta. Ilman laitetta 6
7 kartoittajan kulloinenkin sijainti olisi ollut hyvin haastavaa määrittää sillä syvästä jokiuomasta ei välttämättä havaitse ollenkaan maamerkkejä. Selvitysalue rajattiin siten, että mukaan otettiin Natura-rajauksen lisäksi vain joen välittömässä läheisyydessä reviiriään pitävät linnut. Tämä ei tuottanut vaikeuksia, sillä kosteikkolinnuston havainnoista valtaosa keskittyi pääsääntöisesti tiukasti joen tuntumaan ja vain harvan reviirin ydin jäi Natura-rajauksen rajan tuntumaan. Näidenkin reviirien voidaan tulkita ulottuvan Natura-alueelle. Laukanlahdellakin valtaosa havainnoista kertyi aluerajauksen sisäpuolelta Yölaulajalaskennat Laukanlahdella tehtiin kartoituslaskentojen lisäksi myös yölaulajalaskennat kello välisenä aikana. Kahtena kertana yölaulajat laskettiin ennen erillisiä lahden pesimälinnustoinventointeja. Yhden kerran yöaktiiviset käytiin kuuntelemassa ennen jokimelontojen alkua (taulukko 1.) Menetelmä oli sinänsä sama kuin kartoituslaskennoissa, mutta maastoinventoinnit tehtiin pimeimpään aikaan keskellä yötä. Varsinaista lisäarvoa ei yölaulajalaskennoista kertynyt muutamaa taivaanvuohireviiriä lukuun ottamatta. KISKONJOEN JA LAUKANLAHDEN KOSTEIKKOLINNUSTO 2011 Vuonna 2011 Kiskonjoen pesimälajistoon kuului yhteensä neljä lajia vesilintuja. Pesiviä lokkilintuja ei joella havaittu. Muita kosteikkolajeja tavattiin kahdeksan lajia. Parimääräarviot esitetään taulukoissa 2 ja 3. Vesilinnuista havaintoja kertyi myös pesimättömistä laulujoutsen- ja kanadanhanhiparista. Lokkilinnuista merkittävä havainto oli Latokartanonkoskella 3.6. ruokaillut 110 naurulokkia. Lisäksi alueen ulkopuolisia kalatiiroja sekä kala-, harmaa- ja selkälokkeja tavattiin satunnaisesti ruokailemassa eri puolella jokea. Laukanlahdella tavattiin vesilintuja viisi lajia. Lokkilinnuista vain kalatiiran tulkittiin pesivän lahdella. Kosteikkolajeja lahdella pesi yhdeksän lajia. Parimääräarviot esitetään taulukoissa 2 ja 3. Lahdella liikkui pesimättömät laulujoutsen- ja kyhmyjoutsenparit. Lisäksi alueen ulkopuolella pesivä kyhmyjoutsen käyttäytyi aggressiivisesti alueen etelärajan tuntumassa. Lokkilinnuista mielenkiintoisin havainto oli jokisuulla ja lahdenperukassa kierrelleet kaksi selkälokkia. Laji pesinee läheisellä merialueella, koska kartoittaja pääsi todistamaan parittelua Taulukko 2. Tutkimusalueella vuonna 2011 pesineet vesi- ja lokkilinnut. Laji Kiskonjoki Laukanlahti Yhteensä Haapana (Anas penelope) 3-3 Harmaasorsa (Anas strepera) Tavi (Anas crecca) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Lapasorsa (Anas clypeata) Telkkä (Bucephala clangula) Kalatiira (Sterna hirundo) Vesi- ja lokkilinnut yhteensä
8 Laji Kiskonjoki Laukanlahti Yhteensä Kaulushaikara (Botaurus stellaris) Ruisrääkkä (Crex crex) 1-1 Kurki (Grus grus) 2-2 Nokikana (Fulica atra) Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) - 2 2* Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Metsäviklo (Tringa ochropus) Liro (Tringa glareola) 1-1 Rantasipi (Actitis hypoleuca) Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) Rytikerttunen (Acrocephalus scirpaeus) Rastaskerttunen (Acrocephalus arundinaceus) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Kosteikkolajit yhteensä Taulukko 3. Tutkimusalueella pesivän muun kosteikko- ja niittylajiston parimäärät vuonna * Lähipelloilla Natura-alueen tuntumassa selvitysalueen etelärajan tuntumassa. Lapintiiroja ja naurulokkeja käy säännöllisesti lahdella saalistamassa. Enimmillään havaittiin kuusi lapintiiraa ja kahdeksan naurulokkia. Yksittäinen punajalkaviklo havaittiin kaksi kertaa ja laji pesinee lähistöllä alueen ulkopuolella. Taulukossa 4 esitetään muuta tutkimusalueella pesivää arvokasta lajistoa. Pesimälajiston reviirien sijoittuminen on kuvattu liitekartoissa 1 6. Keväiset levähtäjät Selvityksen tavoitteena oli myös keväisten levähtäjämäärien selvitys pesimälaskentakertojen yhteydessä. Levähtämiseen soveltuvia alueita löytyy tutkimuskohteelta varsin niukasti. Varsinaisia luhtarantoja on vähän ja lisäksi avovesialueet ovat hyvin pienialaisia. Kohteen tuntumassa muutolla lepäilijät keskittynevät selvitysalueen ulkopuolisille Saarenjärven kosteikoille ja luhdille sekä Vähäjärven tulvaniityille. Selvitysalueella ei havaittu merkittäviä keväisiä levähtäjämääriä. Pesimälinnustoselvitysten ajankohta on keväisten levähtäjien selvittämisen kannalta osin myöhäinen. Myöhään muuttavien ja pesintänsä aloittavien levähtäjien selvittäminen on vielä mahdollista. Tällaisia ovat tyypillisesti sotkat, tukkakoskelo ja useat kahlaajat Laukanlahdella tavatut yhdeksän tukkasotkaa ovat käytännössä ainoat muutonaikaisiksi levähtäjiksi tulkittavat kosteikkolinnut. Natura-tietolomakkeella mainittuja lajeja ei levähtävinä havaittu kohdealueelta. Vähäiset havainnot lomakkeella mainituista säännöllisistä muuttolinnuista olivat Saarenjärven läpi meloessa havaitut harmaahaikara ja punajalkaviklot. Valtaosaa tietolomakkeella mainituista lajeista kuten heinätavia, jouhisorsaa, vikloja ja pikkulokkia tavattaneen Saarenjärvellä. Osa lajeista esiintynee aikaisin keväällä (metsähanhi), loppukesällä (nuolihaukka), syksyllä (harmaahaikara) tai talvella (koskikara). 8
9 Laji Kiskonjoki Laukanlahti Yhteensä Uuttukyyhky (Columba oenas) - 1 1* Käenpiika (Jynx torquilla) Harmaapäätikka (Picus canus) 1-1 Palokärki (Dryocopus martius) 1 1 2** Pikkutikka (Dendrocopos minor) 2-2 Niittykirvinen (Anthus pratensis) Västäräkki (Motacilla alba) Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) 2-2 Satakieli (Luscinia luscinia) Pensastasku (Saxicola rubetra) Kivitasku (Oenanthe oenanthe) 1-1 Pensassirkkalintu (Locustella naevia) 1-1 Luhtakerttunen (Acrocephalus palustris) 3-3 Viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum) 2-2 Kultarinta (Hippolais icterina) 7-7 Idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides) 1-1 Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) 2-2 Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) Yhteensä Taulukko 4. Tutkimusalueella pesivän muun arvokkaan lajiston parimäärät vuonna * Lähipelloilla Natura-alueen tuntumassa. ** Toinen Laukanlahden rantametsässä Natura-alueen tuntumassa. LAJIKOHTAISTA TARKASTELUA Haapana (Anas penelope) Kiskonjoella oli kolme pesivää paria (reviirikartta 1). Muuten lajia tavattiin hyvin harvakseltaan. Laukanlahdelta saatiin lisäksi yksi muutonaikainen havainto parista. Harmaasorsa (Anas strepera) Ainoat havainnot lajista olivat loppukevään kaksi koiraslintua Laukanlahdella (reviirikartta 1), joten parimääräksi jäi kaksi. Tavi (Anas crecca) Pesiviä tavipareja oli Kiskonjoella 13 ja Laukanlahdella yksi (reviirikartta 1). Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Kiskonjoen 28 ja Laukanlahden neljä paria saivat sinisorsan nousemaan tutkimusalueen runsaimmaksi vesilintulajiksi (reviirikartta 1). Lisäksi havaittiin yksi viiden koiraan parvi, josta ei reviiritulkintaa enää voitu tehdä. 9
10 Lapasorsa (Anas clypeata) Vain parhaimmilla lintuvesillä tavattavaa lapasorsaa pesi Laukanlahdella yksi pari (reviirikartta 1). Telkkä (Bucephala clangula) Kiskonjoella 18 ja Laukanlahdella kolme paria (reviirikartta 1). Kaulushaikara (Botaurus stellaris) Yksi puhaltelija havaittiin Laukanlahdelta Kiskonjokisuussa (reviirikartta 2) miltei jokaisella havaintokerralla. Muita havaintoja lajista saatiin tutkimusalueen ulkopuolelta Saarenjärveltä ja toinen kuului Aijalaan ilmeisesti Kiskon Kirkkojärveltä. Ruisrääkkä (Crex crex) Kiskonjoella Aijalassa rääkkä raksutteli luhdalla aivan vesirajassa (reviirikartta 2). Nokikana (Fulica atra) Laukanlahden pohjukassa pesi kaksi paria nokikanoja (reviirikartta 2). Kyseessä on ainoat havainnot lajista. Kurki (Grus grus) Kiskonjoelta löytyi kaksi pesivää paria (reviirikartta 2). Viimeisellä melontakerralla tehtiin myös kaksi poikuehavaintoa. Laukanlahdelta tehtiin lisäksi havaintoja pesimättömistä kurjista. Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Kaksi paria aloitteli pesintää Laukanlahden itäpuoleisella peltolohkolla (reviirikartta 2), mutta pesinnät tuhoutuivat kevätkylvöjen yhteydessä. Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Vaikeasti arvioitavaa lajia tulkittiin pesivän neljä paria Laukanlahdella (reviirikartta 2). Kiskonjoen Aijalassa mäkätteli yksi lajin edustaja. Metsäviklo (Tringa ochropus) Metsävikloja havaittiin yllättävän niukasti. Kiskonjoella oli neljä paria ja Laukanlahden perukassa yksi pari (reviirikartta 3). Liro (Tringa glareola) Yksi pesivä pari havaittiin. Havainto tulkittiin soidintavasta linnusta Kiskonjoen Slussinkosken suvannon laajahkolla luhdalla (reviirikartta 3) Rantasipi (Actitis hypoleucos) Lajin reviirejä löytyy melko tasaisesti pitkin jokireittiä (reviirikartta 3). Reviirimääräksi tuli 25. Kalatiira (Sterna hirundo) Kalatiira jäi ainoaksi tutkimusalueella pesiväksi tulkituksi lokkilinnuksi. Yksi pari pesi Laukanlahdella (reviirikartta 3). 10
11 Uuttukyyhky (Columba oenas) Uuttukyyhky soidinteli Laukanlahden länsipuolen metsikössä lähes jokaisella laskentakerralla (ei reviirikarttaa). Käenpiika (Jynx torquilla) Harvinaistuneen käenpiian seitsemän reviiriä on huomattava määrä (reviirikartta 3). Kiskonjoen ympäristön monipuolinen maaseutu tarjoaa kosolti lajille sopivaa elinympäristöä. Harmaapäätikka (Picus canus) Ehkä hieman yllättäen lajista saatiin vain yksi pesimähavainto. Yksi pari huuteli ja rummutteli aivan Saarenjärven tuntumassa (reviirikartta 3). Selvitysaika on tikkoja ajatellen hiukan myöhäinen ja monet tikat ovat jo toukokuussa lopettaneet reviiriääntelyn. Ne ovat hyvin piilottelevia pesinnän jo käynnistyttyä. Pikkutikka (Dendrocopos minor) Kaksi reviiriä varmistettiin Kiskonjoelta (reviirikartta 4). Havaintomäärä jäi tälläkin tikalla niukaksi selvitysajankohdasta johtuen. Jokivarressa myös pikkutikalle löytyy runsaasti soveliasta elinympäristöä. Palokärki (Dryocopus martius) Havaintoja kertyi jonkin verran kaukaa selvitysalueen tuntumasta. Lisäksi Kiskonjoella oli reviiri jokivarressa ja Laukanlahden itäpuolen metsikössä toinen (ei reviirikarttaa). Niittykirvinen (Anthus pratensis) Voimakkaasti taantuva niittyjen peruslintu oli täälläkin harvalukuinen. Pesiviä pareja havaittiin vain kaksi Laukanlahdelta (reviirikartta 4). Västäräkki (Motacilla alba) Kaikenlaisten rantojen peruslajia oli yllätyksettömästi pitkin jokivartta 29 paria ja Laukaanlahdella kolme paria (reviirikartta 4). Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Peukaloisen kaksi reviiriä oli yllättävän vähäinen Kiskonjoen rehevien ja lehtomaisten rantametsiköihin määrään nähden (reviirikartta 4). Satakieli (Luscinia luscinia) Satakielten 16 yksilöä voidaan pitää melko vähäisenä määränä (reviirikartta 4). Yöaktiivisena lajina osa satakielistä oli oletettavasti lopettanut laulunsa selvitysaamujen loppupäässä. Pensastasku (Saxicola rubetra) Pensastaskureviirejä kertyi mukavasti 14 kappaletta, mikä kertoo rantamaiden runsaasta laidunnuksesta ja perinnebiotooppien runsaasta tarjonnasta (reviirikartta 4). Kivitasku (Oenanthe oenanthe) Taantuneesta kivitaskusta tehtiin jokivarressa yksi reviirihavainto (reviirikartta 5). 11
12 Pensassirkkalintu (Locustella naevia) Aijalassa ilahdutti lajin ainoa reviirilaulaja (reviirikartta 5). Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) Tutkimusalueelle asettui pesimään 38 paria (reviirikartta 5). Rytikerttunen (Acrocephalus scirpaceus) Laukanlahdella rytikerttunen esiintyi kuuden reviirin voimin. Kiskonjoella Aijalassa oli lisäksi yksi reviiri (reviirikartta 5). Luhtakerttunen (Acrocephalus palustris) Kolme taidokasta lurittelijaa havaittiin Kiskonjoella 8.6. (ei reviirikarttaa). Viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum) Kaksi reviiriä löydettiin 8.6. Kiskonjoella (reviirikartta 5). Rastaskerttunen (Acrocephalus arundinaceus) Vaateliaalla ja parhaimpien ruoikoiden lajilla oli kaksi reviiriä Laukanlahdella (reviirikartta 5) kartoittaja havaitsi pesää rakentaneen parin, jonka koiras lisäksi kahakoi viereisen reviirin laulavan koiraan kanssa. Taulukko 5. Tutkimusalueella vuonna 2011 pesineet lintudirektiivin I-liitteen lajit ja uhanalaislajit. NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut ja EVA = Suomen erityisvastuulaji. Laji Lintudirektiivin I-liite EVA Haapana (Anas penelope) - - x 2 - Tavi (Anas crecca) - - x 13 1 Telkkä (Bucephala clangula) - - x 18 3 Kalatiira (Sterna hirundo) x - x - 1 Kaulushaikara (Botaurus stellaris) x Ruisrääkkä (Crex crex) x - x - - Kurki (Grus grus) x Liro (Tringa glareola) x - x 1 - Rantasipi (Actitis hyopleucos) - x [NT] x 25 - Käenpiika (Jynx torquilla) - x [NT] Harmaapäätikka (Picus canus) x Palokärki (Dryocopus martius) x Niittykirvinen (Anthus pratensis) - x [NT] Kivitasku (Oenanthe oenanthe) - x [VU] Rastaskerttunen (Acrocephalus arundinaceus) - x [VU] Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) - x [NT] Uhanalaisuusluokka Kiskonjoki Laukanlahti Yhteensä 7 lajia 6 lajia 7 lajia 74 paria 15 paria 12
13 Kultarinta (Hippolais icterina) Valtaosa Kiskonjoen seitsemästä reviiristä sijaitsi Latokartanon hienossa lehdossa (reviirikartta 6). Idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides) Idänuunilintu lauloi Kiskonjoen jylhimmässä rotkolaaksossa Latokartanonkosken tuntumassa (reviirikartta 6). Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) Kaksi reviiriä merkittiin Latokartanon maisemista (reviirikartta 6). Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) Alueella oli yhteensä seitsemän reviiriä, joista neljä Kiskonjoelta ja kolme Laukanlahdelta (reviirikartta 6). Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Kiskonjoen vesistön alueelta merkittiin yhteensä 26 pajusirkkuparia (reviirikartta 6). UHANALAISET JA LINTUDIREKTIIVIN I-LIITTEEN LAJIT Edellisellä sivulla olevassa taulukossa esitellään vuoden 2011 selvityksessä havaitut erityistä huomiota ansaitsevat lajit. VIITASAMMAKKOSELVITYS Viitasammakon tunnistaminen Viitasammakko (Rana arvalis) muistuttaa ulkonäöltään huomattavasti sammakkoa (Rana temporaria), mutta se voidaan erottaa tiettyjen tuntomerkkien avulla. Viitasammakko on teräväkuonoinen ja takajalkojen räpylöiden ulkopuolelle jää 2,5 3 varvasluuta. Sammakolla niitä on korkeintaan kaksi. Lisäksi jalkapohjan sisäsyrjässä on kova ja kookas metatarsaalikyhmy (jalkapöydän luu), joka on vähintään puolet sisimmän varpaan pituudesta. Värituntomerkit ovat haastavampia, mutta kutevilla koirailla on usein sinertävä kurkku. Toisinaan lähes koko ruumis saattaa olla varsin selvästi sinertävän sävyinen. Parhain tuntomerkki on koiraan tunnusomainen soidinääni voup, voup, voup.... Se on hidastempoinen ääni, joka muistuttaa uppoavaa pulloa. Lajin havaitsee parhaiten nimenomaan soidinäänen perusteella, sillä elintavoiltaan se on varsin piilotteleva ja arka. Laji voidaan tunnistaa myös melko luotettavasti mätimunista eli kudusta. Viitasammakolla ne kelluvat välivedessä ja ovat jokseenkin pieniä. Sammakon kutu on tyypillisesti selvästi kookkaampaa ja se on aivan veden pinnassa. Rupikonnan (Bufo bufo) kutu on usean metrin mittaista helminauhaa, joka poikkeaa suuresti viitasammakon ja sammakon mätimunista. 13
14 Viitasammakon elinpiiristä Viitasammakko on mieltynyt erityisesti reheviin vesistöihin, ja sitä pidetäänkin usein nimenomaan rehevien lintujärvien lajina. Se suosii kuitenkin myös hieman karumpia lampareita, mutta kutupaikaltaan se vaatii riittävästi suojaisaa kasvillisuutta. Pienet kosteat painanteet tai vaikkapa ojat eivät sille kelpaa muuta kuin liikkumisreitiksi. Viitasammakko on hyvin paikkauskollinen laji, joka pysyttelee vain muutaman neliökilometrin alueella läpi vuoden. Talvehtimaan viitasammakot hakeutuvat huomaamattomasti syys-lokakuussa, jolloin ne katoavat sopivien vesistön pohjiin muun muassa kivien alle. Viitasammakot kerääntyvät muiden sammakoiden tavoin ryhmäsoitimelle jo hyvin varhain keväällä, kun jääpeite sulaa ja yöpakkaset laantuvat. Sopivia kutupaikkoja ovat muun muassa rehevät luhtarannat, ilmaversoiskasvillisuuden laiteilla olevat suojaisat sopukat ja muut vastaavat paikat. Mätimunaklimpit ovat usein vesirajalla vesisammalten ja muun kasvillisuuden lomassa. Viitasammakoiden liikehtimistä on tutkittu hyvin vähän, mutta eräiden eurooppalaisten tutkimusten (Kovar ym. 2009) mukaan keskimääräinen liikkumismatka on noin metriä. Liikkumisreitteinä ne käyttävät usein kosteita ja suojaisia ojia, mutta esimerkiksi kuiville mäntykankaille ne nousevat ilmeisesti harvoin. Kesänsä viitasammakot viettävät vesistöjen lähellä rannoilla, rantapensaikoissa, tuoreissa metsissä, soilla ja pelloilla. Ravinnonsaantimahdollisuudet vaikuttavat lajin elinpiirin valintaan. Kutupaikoilta poistuvien ja niillä kesää viettävien yksilöiden prosentuaalisia suhteita ei tiedetä. Todennäköisesti viitasammakot pysyttelevät mahdollisimman lähellä kutu- ja talvehtimispaikkoja jotka voivat sijaita samalla järvellä mikäli ravintoa on riittävästi tarjolla. Viitasammakon kudusta kehittyy toukkia noin kolmessa viikossa. Toukkavaihe kestää keskimäärin 2 3 kuukautta, riippuen kesän sääolosuhteista. Toukkien muodonmuutoksen jälkeen pienet sammakot nousevat yleensä maalle, mutta niiden liikehtimisestä on niukasti tietoja saatavilla. Viitasammakko lainsäädännössä Viitasammakko kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. IV(a)-liitteen lajit ja niiden elinympäristöt ovat tiukasti suojeltuja. Luonnonsuojelulain mukaan paikallinen ELY-keskus voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeusluvan, vaikka toiminta aiheuttaisikin varmuudella haittaa direktiivilajille. Edellytyksenä on kuitenkin se, että hanke koskee yleistä etua ja muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokituksessa viitasammakko on elinvoimainen (LC, Least Concern). Suomalaisessa uhanalaisuusluokituksessa viitasammakkoa ei ole luokiteltu uhanalaiseksi tai vaarantuneeksi lajiksi (Rassi ym. 2010). 14
15 Tutkimusmenetelmät Viitasammakkoselvityksen maastoinventoinnit tehtiin linnustolaskentojen yhteydessä 4.5. ja Maastotyöt keskittyivät varhaiseen aamuun ja aamupäivään klo väliseen aikaan. Selvitys tehtiin yksinomaan mahdollisia soidinääniä kuunnellen, eikä erillisiä lisääntymispaikkojen etsintöjä tehty. Tulokset Tutkimusalueelta löydettiin soidintavia viitasammakoita kahdesta eri paikasta. Aijan Pyykylässä (kuva 4) kuultiin vain yhden yksilön soidinpulputusta 4.5. Sen sijaan Laukanlahden eteläosassa (kuva 5) on hyvin elinvoimainen lisääntymisalue, sillä siellä kuultiin yhteensä satoja pulputtajia Kuva 4. Viitasammakojen elinpiiri (punainen alue) Aijalassa Kiskonjoen varrella. 15
16 Kuva 5. Viitasammakojen elinpiiri (punainen alue) Laukanlahdella. 16
17 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnuston seurannan havainnointiohjeet. 2. uusittu painos. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Kovar, R., Brabec, M., Vita, R. & Bocek, R. 2009: Spring migration distances of some Central European amphibian species. Amphibia-Reptilia 30: Kwet, A. 2009: European Reptile and Amphibian Guide. New Holland Publishers. United Kingdom. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Mikkola-Roos, M. & Niikkonen, T. (toim.) 2005: Kosteikkojen kunnostuksen ja hoidon parhaat suositukset kuudella Life-kohteella Suomessa Life CO-OP -hankkeen tulokset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 149. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 17
18 Liite 1. Reviirikartat m Reviirikartta 1 (1/4). Haapanan (2 paria), harmaasorsan (2 pr), tavin (14 pr), sinisorsan (32 pr), lapasorsan (1 pr) ja telkän (21 pr) reviirit. Haapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Lapasorsa Telkkä 18
19 Reviirikartta 1 (2/4). Haapanan (2 paria), harmaasorsan (2 pr), tavin (14 pr), sinisorsan (32 pr), lapasorsan (1 pr) ja telkän (21 pr) reviirit. Haapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Lapasorsa Telkkä 19
20 Reviirikartta 1 (3/4). Haapanan (2 paria), harmaasorsan (2 pr), tavin (14 pr), sinisorsan (32 pr), lapasorsan (1 pr) ja telkän (21 pr) reviirit. Haapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Lapasorsa Telkkä 20
21 Reviirikartta 1 (4/4). Haapanan (2 paria), harmaasorsan (2 pr), tavin (14 pr), sinisorsan (32 pr), lapasorsan (1 pr) ja telkän (21 pr) reviirit. Haapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Lapasorsa Telkkä 21
22 Reviirikartta 2 (1/4). Kaulushaikaran (1 pari), ruisrääkän (1 pr), nokikanan (2 pr), kurjen (2 pr), töyhtöhyypän (2 pr) ja taivaanvuohen (5 pr) reviirit. Kaulushaikara Ruisrääkkä Nokikana Kurki Töyhtöhyyppä Taivaanvuohi 22
23 Reviirikartta 2 (2/4). Kaulushaikaran (1 pari), ruisrääkän (1 pr), nokikanan (2 pr), kurjen (2 pr), töyhtöhyypän (2 pr) ja taivaanvuohen (5 pr) reviirit. Kaulushaikara Ruisrääkkä Nokikana Kurki Töyhtöhyyppä Taivaanvuohi 23
24 Reviirikartta 2 (3/4). Kaulushaikaran (1 pari), ruisrääkän (1 pr), nokikanan (2 pr), kurjen (2 pr), töyhtöhyypän (2 pr) ja taivaanvuohen (5 pr) reviirit. Kaulushaikara Ruisrääkkä Nokikana Kurki Töyhtöhyyppä Taivaanvuohi 24
25 Reviirikartta 2 (4/4). Kaulushaikaran (1 pari), ruisrääkän (1 pr), nokikanan (2 pr), kurjen (2 pr), töyhtöhyypän (2 pr) ja taivaanvuohen (5 pr) reviirit. Kaulushaikara Ruisrääkkä Nokikana Kurki Töyhtöhyyppä Taivaanvuohi 25
26 Reviirikartta 3 (1/4). Metsäviklon (5 paria), liron (1 pr), rantasipin (25 pr), kalatiiran (1 pr), käenpiian (7 pr) ja harmaapäätikan (1 pr) reviirit. Metsäviklo Liro Rantasipi Kalatiira Käenpiika Harmaapäätikka 26
27 Reviirikartta 3 (2/4). Metsäviklon (5 paria), liron (1 pr), rantasipin (25 pr), kalatiiran (1 pr), käenpiian (7 pr) ja harmaapäätikan (1 pr) reviirit. Metsäviklo Liro Rantasipi Kalatiira Käenpiika Harmaapäätikka 27
28 Reviirikartta 3 (3/4). Metsäviklon (5 paria), liron (1 pr), rantasipin (25 pr), kalatiiran (1 pr), käenpiian (7 pr) ja harmaapäätikan (1 pr) reviirit. Metsäviklo Liro Rantasipi Kalatiira Käenpiika Harmaapäätikka 28
29 Reviirikartta 3 (4/4). Metsäviklon (5 paria), liron (1 pr), rantasipin (25 pr), kalatiiran (1 pr), käenpiian (7 pr) ja harmaapäätikan (1 pr) reviirit. Metsäviklo Liro Rantasipi Kalatiira Käenpiika Harmaapäätikka 29
30 Reviirikartta 4 (1/4). Pikkutikan (2 paria), niittykirvisen (2 pr), västäräkin (32 pr), peukaloisen (2 pr), satakielen (16 pr) ja pensastaskun (14 pr) reviirit. Pikkutikka Niittykirvinen Västäräkki Peukaloinen Satakieli Pensastasku 30
31 Reviirikartta 4 (2/4). Pikkutikan (2 paria), niittykirvisen (2 pr), västäräkin (32 pr), peukaloisen (2 pr), satakielen (16 pr) ja pensastaskun (14 pr) reviirit. Pikkutikka Niittykirvinen Västäräkki Peukaloinen Satakieli Pensastasku 31
32 Reviirikartta 4 (3/4). Pikkutikan (2 paria), niittykirvisen (2 pr), västäräkin (32 pr), peukaloisen (2 pr), satakielen (16 pr) ja pensastaskun (14 pr) reviirit. Pikkutikka Niittykirvinen Västäräkki Peukaloinen Satakieli Pensastasku 32
33 Reviirikartta 4 (4/4). Pikkutikan (2 paria), niittykirvisen (2 pr), västäräkin (32 pr), peukaloisen (2 pr), satakielen (16 pr) ja pensastaskun (14 pr) reviirit. Pikkutikka Niittykirvinen Västäräkki Peukaloinen Satakieli Pensastasku 33
34 Reviirikartta 5 (1/4). Kivitaskun (2 pari), pensassirkkalinnun (1 pr), ruokokerttusen (138 pr), rytikerttusen (7 pr), viitakerttusen (2 pr) ja rastaskerttusen (2 pr) reviirit. Kivitasku Pensassirkkalintu Ruokokerttunen Rytikerttunen Viitakerttunen Rastaskerttunen 33
35 Reviirikartta 5 (2/4). Kivitaskun (2 pari), pensassirkkalinnun (1 pr), ruokokerttusen (138 pr), rytikerttusen (7 pr), viitakerttusen (2 pr) ja rastaskerttusen (2 pr) reviirit. Kivitasku Pensassirkkalintu Ruokokerttunen Rytikerttunen Viitakerttunen Rastaskerttunen 35
36 Reviirikartta 5 (3/4). Kivitaskun (1 pari), pensassirkkalinnun (1 pr), ruokokerttusen (138 pr), rytikerttusen (7 pr), viitakerttusen (2 pr) ja rastaskerttusen (2 pr) reviirit. Kivitasku Pensassirkkalintu Ruokokerttunen Rytikerttunen Viitakerttunen Rastaskerttunen 36
37 Reviirikartta 5 (4/4). Kivitaskun (2 pari), pensassirkkalinnun (1 pr), ruokokerttusen (138 pr), rytikerttusen (7 pr), viitakerttusen (2 pr) ja rastaskerttusen (2 pr) reviirit. Kivitasku Pensassirkkalintu Ruokokerttunen Rytikerttunen Viitakerttunen Rastaskerttunen 37
38 Reviirikartta 6 (1/4). Kultarinnan (7 paria), idänuunilinnun (1 pr), pyrstötiaisen (2 pr), punavarpusen (7 pr) ja pajusirkun (36 pr) reviirit. Kultarinta Idänuunilintu Pyrstötiainen Punavarpunen Pajusirkku 38
39 Reviirikartta 6 (2/4). Kultarinnan (7 paria), idänuunilinnun (1 pr), pyrstötiaisen (2 pr), punavarpusen (7 pr) ja pajusirkun (36 pr) reviirit. Kultarinta Idänuunilintu Pyrstötiainen Punavarpunen Pajusirkku 39
40 Reviirikartta 6 (3/4). Kultarinnan (7 paria), idänuunilinnun (1 pr), pyrstötiaisen (2 pr), punavarpusen (7 pr) ja pajusirkun (36 pr) reviirit. Kultarinta Idänuunilintu Pyrstötiainen Punavarpunen Pajusirkku 40
41 Reviirikartta 6 (4/4). Kultarinnan (7 paria), idänuunilinnun (1 pr), pyrstötiaisen (2 pr), punavarpusen (7 pr) ja pajusirkun (36 pr) reviirit. Kultarinta Idänuunilintu Pyrstötiainen Punavarpunen Pajusirkku 41
42
Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 62/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...
LisätiedotMegatuuli Oy. Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen. viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Megatuuli Oy Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lisäalueiden viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 19/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskus. Rauman Saarnijärven lintujen syyslevähtäjälaskennat AHLMAN GROUP OY
Varsinais-Suomen ELY-keskus Rauman Saarnijärven lintujen syyslevähtäjälaskennat 2013 AHLMAN GROUP OY RaporttejA 111/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä
LisätiedotIntercon Energy Oy. Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Intercon Energy Oy Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 32/2015 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018 Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys 2018 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotLuontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi
Luontoselvitys Kotkansiipi Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA petri.parkko@kotkansiipi.fi 28.5.2007 1. Yleistä...1 2. Tutkimusmenetelmät...2 3. Räskin-Syvälahdenpohjan vesi- ja rantalinnusto 2007...3 4. Soininlaakson
LisätiedotPirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskus. Rauman Saarnijärven pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Varsinais-Suomen ELY-keskus Rauman Saarnijärven pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 50/2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...
LisätiedotTampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012
Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN
VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN KORVENNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus...
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVI- ITÄJÄRVEN LINNUSTO- JA VIITASAMMAKKO- SELVITYS 2011 AHLMAN
VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVI- ITÄJÄRVEN LINNUSTO- JA VIITASAMMAKKO- SELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Vesi-
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN. Konsultointi & suunnittelu
VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NIEMIJÄRVIITÄJÄRVEN LINNUSTON SYYSLEVÄHTÄJÄLASKENNAT 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Niemijärvi-Itäjärven
LisätiedotTampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä
Tampereen Teiskon Nuutilanlahden ranta- ja vesilinnusto 2012 sekä alueen viitasammakot ja konnanulpukkaesiintymä Kesäkuun alussa Nuutilanlahden luoteisosassa on avovettä, mutta heinäkuussa vesialueet ovat
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotK O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A R IS TO VI LÉ N
K O K E M Ä E N S Ä Ä K S J Ä R V E N V E S I - J A L O K K I L I N T U L A S K E N T A 2 0 1 4 R IS TO VI LÉ N JOHDANTO Sääksjärven linnustoa on laskettu aiemmin vuosina 1992 (Nuotio, K. ym.) ja 2007
LisätiedotLaasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti
Laasonpohjan ja Häyhdön salmen pesimälinnusto 2013 MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 13.10.2013 1. JOHDANTO Lintuharrastusjärjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö
LisätiedotSeinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus. -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki
Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki 2008 Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus viitasammakot (Rana arvalis) Hannu Tuomisto, FM Yleistä Viitasammmakko
LisätiedotPÖYRY FINLAND OY VIMPELIN RAHKANEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN
PÖYRY FINLAND OY VIMPELIN RAHKANEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus... 4 Lajiluettelo...
LisätiedotGOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys
TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä
LisätiedotRuokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012
LIITE2 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen T:mi Ympäristötutkimus Kuitunen 1 Ruokolahden Kuokkalammen pesimälinnustoselvitys 2012 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...
LisätiedotJÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013
JÄRVELÄN KOSTEIKON LINNUSTO 2013 Ympäristökonsultointi Jynx Oy Kaarinan kaupungin rakennuttama lintulava on hyvin suosittu retkeilykohde. Kuva: Jynx Oy. Johdanto Kaarinan kaupunki tilasi loppuvuodesta
LisätiedotPieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011
Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 115/2011 Tuomas Syrjä Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Tutkimusalue
LisätiedotPyhäjärven Lampisuonlampien viitasammakkoselvitys. Kanteleen Voima Oy
Pyhäjärven Lampisuonlampien viitasammakkoselvitys Kanteleen Voima Oy 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS... 3 4 TULOKSET... 5 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 6 6 KIRJALLISUUS...
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN
YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät...
LisätiedotHÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018
HÄMEENLINNAN HAUHON ILMOILANSELÄN LINNUSTOSELVITYS 2018 Ilmoilanselän linnustoselvitys 31.8.2018 Tekijät: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. Ari Lehtinen Kansikuva: Isokoskelo (Juha Mälkönen)
LisätiedotArtjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013
Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä
LisätiedotNAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS
NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS NAANTALIN LUOLALANJÄRVEN LINNUSTOSELVITYS 1 2 Suomen Luontotieto 2003 Sisällys 1. Johdanto...5 2. Tutkimusalue...5 3. Aineisto ja menetelmät...6 4. Tulokset...7
LisätiedotHattelmalanjärven pesimälinnusto 2003
Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS POMARKUN KYLÄNNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN
VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS POMARKUN KYLÄNNEVAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 4 Tulokset... 4 Linnuston yleiskuvaus... 4 Lajikohtaista
LisätiedotPyhäjärven rantaosayleiskaava
KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotPäivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero
LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotLänsi-Turunmaan Mustfinnträsketin alueen pesimälinnusto, le- vähtäjät ja viitasammakot 2011
VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2011 Markus Lampinen & Pekka Alho Länsi-Turunmaan Mustfinnträsketin alueen pesimälinnusto, le- vähtäjät ja viitasammakot 2011 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Laskennat...
LisätiedotAhlaistenjokisuiston ja Mustalahden linnusto- ja viitasammakkoselvitys 2012
Ahlaistenjokisuiston ja Mustalahden linnusto- ja viitasammakkoselvitys 2012 Risto Vilén Porin Ahlaisten vedet hanke 2012 SISÄLTÖ Tiivistelmä...2 Johdanto...3 Tutkimusalue...5 Menetelmät...5 Vesi- ja lokkilintujen
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
LisätiedotKontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010
Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys
LisätiedotKristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009
Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.
LisätiedotJääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotValtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys
16T-4 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys Hanna Suominen 20.6.2017 20.6.2017 1 (10) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 VIITASAMMAKKO... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotKALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA
Tilaaja Kalajoki Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 15.1.2013 Viite 82143508 KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS KALAJOEN HIEKKASÄRKKIEN ALUEELLA 2012 - KESKUSKARIN RANTA JA KESÄRANTA KALAJOKI PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
LisätiedotVesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi
Vesilintulaskenta Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo Linnustonseuranta@Luomus.fi 1 1.* Tausta ja tavoitteet Sisävesien pesimälinnuston seuranta Kaksi menetelmää: 1)Pistelaskenta kannanmuutosten
LisätiedotPäivämäärä VAPO OY POLVISUON LINNUSTO- SELVITYS
Päivämäärä 28.12.2009 VAPO OY POLVISUON LINNUSTO- SELVITYS VAPO OY Päivämäärä 28/12/2009 Tarkastus 28/12/2009 Laatija Petri Hertteli Tarkastaja Petri Hertteli Kuvaus Polvisuon (Kuivaniemi) linnustoselvitys
LisätiedotPoimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista
1 Poimintoja Helsingin Vanhankaupunginlahden v. 2014 pesimälinnuston seurantalaskennan tuloksista Hannu Sarvanne Tein kuluneena keväänä ja kesänä pesimälinnuston seurantalaskentoja Vanhankaupunginlahdella
LisätiedotArtjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v
Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Timo Metsänen Johdanto Artjärven kirkonkylän tärkeä lintualue on järvien, rantaniittyjen, kosteikkojen ja tulvapeltojen muodostama kokonaisuus
LisätiedotJuupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008
Juupajärven linnustoselvitys, touko- kesäkuu 2008 Mika Yli-Petäys, Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Ympäristöosasto Jarmo Kujala, Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry. Mikko Alhainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus,
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Honkajoen Kuivakankaan tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys AHLMAN GROUP OY
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI onkajoen Kuivakankaan tuulivoimapuiston metsojen soidinpaikkaselvitys 2013 ALMAN GROUP OY Raportteja 9/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat
LisätiedotKontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen
Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotPYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI EURAJOEN LINNUSTO- SELVITYS 2010 AHLMAN
PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI EURAJOEN LINNUSTO- SELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Vesilintulaskennat... 4 Kartoituslaskennat...
LisätiedotMetsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A, No 83
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A, No 83 Otajärven vesi- ja rantalinnuston kehitys ja nykytila Tapio Aalto METSÄHALLITUS Luonnonsuojelu Tapio Aalto Juoksijankatu 8 F 52 20360 Turku tapio.aalto@utu.fi
LisätiedotViitasammakkohavaintoja Helsingissä keväällä 2017 (Munkkiniemi & Laajasalo) Jarmo Saarikivi
Viitasammakkohavaintoja Helsingissä keväällä 2017 (Munkkiniemi & Laajasalo) Jarmo Saarikivi 1. Tausta Viitasammakkoja (Rana arvalis) on Helsingissä kartoitettu useissa eri hankkeissa ja tietämys alueen
LisätiedotViitasammakkokartoitus Lahden Kymijärvellä jatkoraportti
Viitasammakkokartoitus Lahden Kymijärvellä 2012 - jatkoraportti Timo Metsänen 14.8.2011 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com 2 1 JOHDANTO... 2 2 ALUEEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotVapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007
Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite
Lisätiedot9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi
10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA
LINNUSTOSELVITYS 101003427 2.12.2017 SIILINJÄRVEN KUNTA Kehvo Väänälänranta rantaosayleiskaava Linnustoselvitys 2017 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI... 1 3 MENETELMÄT... 1 4 TULOKSET...
LisätiedotNummi-Pusulan lintuvesien pesimälinnuston selvitys 2007
Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 22 2008 Nummi-Pusulan lintuvesien pesimälinnuston selvitys 2007 Jan Södersved Uudenmaan ympäristökeskus UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 22 2008 Nummi-Pusulan
LisätiedotPESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS
Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Saba Tuuli Oy Ab Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 24.6.2014 SUOMEN HYÖTYTUULI OY, SABA TUULI OY AB PESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS SABA TUULI OY
LisätiedotVAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS
Vastaanottaja VAPO Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 31.10.2012 Viite 82143294-01 VAPO OY AHOSUON AHOSUON Päivämäärä 31/10/2012 Laatija Sari Savolainen Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Ahosuon
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotTuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009
APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2009 Tuusulan Gustavelundin linnustoselvitys 2009 Juha Honkala Seppo Niiranen Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Tuusulan kunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN LINTUHARRASTAJAT
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011.
Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Huuhkaja saattaa pesiä alueella Suomen Luontotieto Oy 35/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö
LisätiedotViitasammakkoselvitys
Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja 14.6.2013 1 (8) Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja Viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 14.6.2013 14.6.2013 2 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 VIITASAMMAKKO (RANA ARVALIS)...
LisätiedotLOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014
LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion kohteena
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja
Ojakylänlahden, Hailuodon pohjoisrannan sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009 Mustakurkku-uikku kuuluu Akionlahden pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotLUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITE 2 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU JA VISUALISOINTI HENNA KOSKINEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pälkäne Seittye 8.8.2013 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2017. Markluhdanlahden luontoselvitys Pekka Rintamäki
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2017 Markluhdanlahden luontoselvitys 2017 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...
LisätiedotLounais-Suomen ympäristökeskuksen moniste 2/2003. Rami Lindroos, Jyrki Matikainen. Otajärven linnustoselvitys 2002
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen moniste 999 2/2003 Rami Lindroos, Jyrki Matikainen Otajärven linnustoselvitys 2002 Raportti on osa Life Luonto -rahaston tukemaa projektia. Life Luonto on EU:n rahoitusväline,
LisätiedotKaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004
Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen
LisätiedotFRESHABIT LIFE IP LINNUSTON LEPÄILIJÄLASKENNAT: ANSIONJÄRVI JA HATTELMALANJÄRVI (KANTA-HÄME) SEKÄ SAARIOISJÄRVI JA TYKÖLÄNJÄRVI (PIRKANMAA)
Vastaanottaja Vanajavesikeskus Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 7.6.2016 Viite 1510026214 FRESHABIT LIFE IP LINNUSTON LEPÄILIJÄLASKENNAT: ANSIONJÄRVI JA HATTELMALANJÄRVI (KANTA-HÄME) SEKÄ SAARIOISJÄRVI
Lisätiedot16WWE0564 15.9.2010. Arkkitehtitoimisto Timo Takala Ky. Varjakan osayleiskaavan linnustoselvitys
15.9.2010 ; Sisältö 16WWE0564 1 JOHDANTO... 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Olemassa olevat selvitykset ja aineistot... 2 3 LINNUSTOSELVITYKSEN TULOKSET... 2 3.1 Varjakan mantereen puoleiset osat...
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotHUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014
HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotMegatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3
LisätiedotPieksämäen Vehka- ja Uuhilammen pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2015
1 Etelä-Savon ELY-keskus Pieksämäen Vehka- ja Uuhilammen pesimälinnusto- ja viitasammakkoselvitys 2015 Jari Kontiokorpi 30.6.2015 2 Sisältö Tiivistelmä... 2 1 Aineisto ja menetelmät... 4 1.1 Selvitysalueen
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotVastaanottaja Hattulan kunta. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä Viite HATTULAN KUNTA KATINALAN VIITASAMMAKKOSELVITYS
Vastaanottaja Hattulan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 1.8.2014 Viite 1510012772 HATTULAN KUNTA KATINALAN VIITASAMMAKKOSELVITYS Päivämäärä 1.8.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli Lehvola
LisätiedotTiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista
Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista 2016-2017 Kangasalan kunta/kaavoitus Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2017 1. Johdanto Elokuussa
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 1/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Vanha-Lahden pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Vanha-Lahden pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 15/2017 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä
LisätiedotTAMPEREEN MIKKOLANLAMMIN VIITASAM- MAKKOSELVITYS VUONNA 2018
Kirjenumero 846/18 8.10.2018 Tiiu Vuori Tampereen Vesi Liikelaitos PL 487 (Viinikankatu 42 A) 33101 Tampere TAMPEREEN MIKKOLANLAMMIN VIITASAM- MAKKOSELVITYS VUONNA 2018 1. Johdanto Viitasammakko (Rana
LisätiedotTohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen
Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä
LisätiedotHAAPAVEDEN HANKILANNEVAN (VARPUNEVAN) LINTULASKENTA
HAAPAVEDEN HANKILANNEVAN (VARPUNEVAN) LINTULASKENTA 22.6.2016 Ari Pekka Auvinen Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry 1 Johdanto Tässä raportissa esitellään Haapaveden Hankilannevalla 22.6.2016
LisätiedotKARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS
KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...
Lisätiedot9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.
9M609216 Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1 Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. Liite 2. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet 0 1 1:30 000 2 km Liite 3. Kevätmuuttolaskennan
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy
FCG Finnish Consulting Group Oy RAAHEN KAUPUNKI ja RAAHEN SATAMA AITTALAHDEN JA SOMERONLAHDEN LINNUSTOSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Aittalahden ja Someronlahden linnustoselvitys P12075 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotTURUN KAUPUNKI. " '\ i YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VIII-
TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA VIII- KUUSISTONLAHTI, RAUVOLANLAHTI JA FRISKALANLAHTI " '\ i JULKAISU 9/86 KUUSISTONLAHDEN,
LisätiedotSuomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus
Alueen nimi: Vanhankaupunginlahden lintuvesi Alueen koodi: FI0100062 Pinta ala (ha): 316 Kunta: Helsinki Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 90 Aluetyyppi: SCI ja SPA Uusimaa (suuralue)
LisätiedotVesilinnut vuonna 2012
Vesilinnut vuonna 2012 Runsaus ja poikastuotto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 27
LisätiedotSIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja käytetyt menetelmät... 4 3.1 Kartoituslaskentamenetelmä... 4 4.1 Alueella pesivät
Lisätiedot