Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma

Transkriptio

1 Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Cable Days Olli-Pekka Rantala

2 Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä sähköisessä viestinnässä. Osaltaan menestykseen on vaikuttanut edistyksellinen viestintäpolitiikka, joka on luonut mahdollisuuksia uudentyyppisille teknologioille ja markkinoille. Viestinnän murroksen keskeisiä piirteitä ovat kaupallistuminen, internet, mobiliteetti sekä yhä nopeampi ja monikanavaisempi tiedonvälitys. Melkein kaikkien verkko- ja ohjelmistotoimilupien voimassaoloaika päättyy vuoden 2016 lopussa. Laaja sähköistä mediaa koskeva katsaus sekä näkemys sääntelyn kehittämistarpeista Ohjelma ei koskisi julkaisutoimintaa (pelit, lehdet ym)., Yleisradiota ja julkista palvelua (pl. taajuusasiat), tekijänoikeuksia 2

3 Valmisteluvaihe ja eteneminen Sähköisen median viestintäpoliittista ohjelmaa on valmisteltu avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Luonnoksen valmistelu jatkuu ministeriössä; odotamme mm. eräiden valmistelua tukevien konsulttiselvitysten valmistumista. Ohjelma on suunniteltu annettavaksi eduskunnalle selontekona. Ohjelmalla on yhteys tietoyhteiskuntakaareen. Tavoitteena on hallituksen esityksen vieminen eduskunnalle vuoden 2013 syksyllä. Tässä hallituksen esityksessä olisi mukana myös viestintäpoliittisen ohjelman mahdollisesti edellyttämät lainsäädäntömuutokset. 3

4 Sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman alustavia tavoitteita huolehtia katsojasta ja kuuntelijasta taata televisio- ja radiotarjonnan laatu ja monipuolisuus sekä kotimaisen sisältötuotannon säilyminen ainakin nykyisellä tasolla luoda edellytyksiä maanpäällisen television kehittymiselle luoda televisiomarkkinaan kilpailua ja keventää hallintoa tehostaa taajuuksien käyttöä edistää uusien, vaihtoehtoisten jakeluteiden leviämistä turvata monipuolinen radiotarjonta 4

5 Suomalainen mediamaisema Televisio on edelleen suomalaisille tärkeä media; sitä katsotaan keskimäärin lähes 3 tuntia päivässä. Sähköisen joukkoviestinnän koko vuonna 2010 noin 1,25 miljardia euroa. Maksutelevisiosta on 2000-luvun aikana kehittynyt televisiotoiminnalle merkittävä tulolähde. Television muutostekijöitä: sisältötarjonnan kasvu, fragmentoituneempi toimijakenttä, internetin tv-sisällöt ja niiden vastaanottaminen mm tableteilla ja älypuhelimilla, käyttötottumusten muuttuminen, käyttäjän valinnanmahdollisuuksien lisääntyminen Radio on toimialana pieni (kaupallisen toiminnan vuotuinen liikevaihto 57 meuroa), kansalaisten ajankäytön kannalta merkittävin media 5

6 Suomalainen mediamaisema: kotimainen sisältötuotanto Suomen televisiotarjonnassa kotimaisella sisällöllä on merkittävä asema. Kotimaisen sisältötuotannon turvaaminen tärkeää, jotta suomalaisille voidaan jatkossakin tarjota Suomessa tuotettua ja suomalaiselle yleisölle tuotettua ohjelmaa. Kaupallisessa televisiotoiminnassa valtaosa ohjelmista hankitaan riippumattomilta tuotantoyhtiöiltä ja lähinnä uutisohjelmia tehdään televisioyhtiöiden omina tuotantoina. Yleisradio Oy:llä on edelleen merkittävää omaa ohjelmatuotantoa ja yhtiön lähivuosien strategiset linjaukset ovat siten merkittäviä. 6

7 Suomalainen mediamaisema: kuluttajatottumukset Suomessa vapaasti vastaanotettavien televisiolähetysten perinne on ollut hyvin vahva ja kattanut pitkälti kuluttajien katselutarpeet monipuolisella ohjelmistollaan. Maksutelevisio lähti yleistymään siinä vaiheessa, kun suuret televisioyhtiöt alkoivat siirtää erityisesti suurta yleisöä houkuttelevia urheilulähetyksiä maksukortin taakse. Finnpanel Oy:n mukaan vuoden 2011 lopussa maksullisten televisiokanavien hankkiminen ylitti 30 prosentin rajan kaikista televisiotalouksista. Avoimen internetin kautta tarjottavat maksulliset sisällöt voivat yleistyä nopeasti, kun katsomistottumukset pirstoutuvat entisestään ja tarjolle tulee uusia tilausohjelmapalveluita. Internetin kautta on saatavilla paljon ilmaista sisältöä, joka on yleensä englanninkielistä, eikä sitä ole tekstitetty. Nuoremmille sukupolville tekstitysten puuttuminen ei kuitenkaan muodosta kynnyskysymystä hyvän englanninkielen taidon takia. 7

8 Taajuushallinto Taajuudet rajallinen luonnonvara; käyttöoikeus taajuuksiin edellyttää väistämättä jonkinlaista lupajärjestelmää Televisiolle osoitetut taajuudet (VHF) sekä MHz (UHF) Maailman radiotaajuuskokous WRC teki vuonna 2012 ennakkopäätöksen 700-taajuusalueen osoittamisesta mobiilikäyttöön vuonna Suomi pyrkii vaikuttamaan asian kansainväliseen valmisteluun ja yhteistyöhön siten, että kansainväliset rajoitteet taajuusalueen ottamiseksi matkaviestimien käyttöön poistuisivat mahdollisimman nopeasti. Radiotoiminnan käytössä taajuudet 87,5-108 MHz. Taajuuksille ei ole merkittävää radiotoiminnan kanssa kilpailevaa vaihtoehtoista käyttöä. 8

9 Nykyinen toimilupajärjestelmä Ohjelmistoluvat: televisio- tai radiotoiminnan harjoittamiseen maanpäällisessä televisio- ja radioverkossa vaaditaan televisio- ja radiolain 7 :n mukainen toimilupa (ohjelmistolupa), joka antaa oikeuden lähettää tai pitää tarjolla ohjelmistoja. Toimiluvan julistaa haettavaksi ja myöntää valtioneuvosto Verkkoluvat: verkkopalvelun tarjoaminen digitaalisessa maanpäällisessä televisio- ja radioverkossa edellyttää viestintämarkkinalain 4 :n mukaista toimilupaa (verkkolupa). Lyhytaikaiset toimiluvat (Viestintävirasto myöntää) 9

10 Ohjelmistolupajärjestelmän suhde perustuslakiin Nykyisen toimilupajärjestelmän puolesta ja vastaan on vuosien aikana argumentoitu laajasti. Perustuslakivaliokunta on useaan otteeseen muistuttanut tarpeesta siirtyä nykyistä ohjelmistolupajärjestelmää vähemmän sananvapautta rajoittavaan järjestelmään, kun se on teknisesti mahdollista. LVM teettänyt selvityksen ohjelmistolupajärjestelmän perustuslainmukaisuudesta Ohjelmistolupajärjestelmää on perinteisesti perusteltu ennen muuta taajuuksien niukkuudella. Lisäksi sitä on perusteltu sananvapauden turvaamisella, koska sen avulla on voitu taata ohjelmistotarjonnan monipuolisuus ja eritysryhmien tarpeiden huomioon ottaminen. Samalla lähetystoiminnan luvanvaraisuus merkitsee kuitenkin suurta käytännöllistä ja periaatteellista rajoitusta sananvapauden ydinalueelle eikä järjestelmälle enää ole hyväksyttäviä rajoitusperusteita. 10

11 Nykyiset televisiotoiminnan ohjelmistotoimiluvat 11

12 Televisiokanavien markkinaosuudet 12

13 Tekninen kehitys Digitaalisoinnista teräväpiirtoon (SD -> HD) Jakelutekniikka (T -> ) Pakkaustekniikka (MPEG2, MPEG4, ) UHDTV ja 3DTV jne Muut jakelutiet ja niiden käytön edistäminen 13

14 Vaihtoehto 1: Valtakunnalliset kanavaniput 2017 Standardi Aihio keskustelun pohjaksi huutokauppamalli (tulot valtiolle) Voimassaoloaika Sisältö Verkkoluvan myöntäminen Taajuudet 1 T1 () 2026 Yle ja yleisen edun kanavat Kauneuskilpailu 2 Yle ja yleisen edun kanavat Kauneuskilpailu 3 Huutokauppa 4* 2026 * 5 T1/ SD / Huutokauppa MHz 6 T1/ SD / Huutokauppa MHz VHF A Huutokauppa VHF B Huutokauppa VHF? C Huutokauppa Lisäksi mahdolliset osavaltakunnalliset tai alueelliset niput UHF- ja VHF -alueilla: 7 8 Jne. Huutokauppa Huutokauppa DVB-T1 = standarditelevisio SD DVB- = uudempi teräväpiirtolaadun mahdollistava standardi HD * Nykyinen E-kanavanippu; toimilupa voimassa 2026 asti / sen jälkeen huutokauppa (tulot valtiolle) 14

15 Vaihtoehto 2: Valtakunnalliset kanavaniput 2017 Aihio keskustelun pohjaksi korotetun taajuusmaksun () malli (tulot valtiolle tai televisio- ja radiorahastoon) Standardi Voimassaoloaika Sisältö Verkkoluvan myöntäminen Taajuudet 1 T1 () 2026 Yle ja yleisen edun kanavat Kauneuskilpailu 2 Yle ja yleisen edun kanavat Kauneuskilpailu 3 Kauneuskilpailu + 4* 2026 * Taajuusalue mobiilikäyttöön MHz Taajuusalue mobiilikäyttöön MHz VHF A Kauneuskilpailu + VHF B Kauneuskilpailu + VHF? C Kauneuskilpailu + Lisäksi mahdolliset osavaltakunnalliset tai alueelliset niput UHF- ja VHF -alueilla: 7 8 Jne. Kauneuskilpailu + Kauneuskilpailu + DVB-T1 = standarditelevisio SD DVB- = uudempi teräväpiirtolaadun mahdollistava standardi HD * Nykyinen E-kanavanippu; toimilupa voimassa 2026 asti; sen jälkeen uusi toimilupa kauneuskilpailulla + 15

16 Vaihtoehto 3: Valtakunnalliset kanavaniput 2017 Aihio keskustelun pohjaksi tehostetun verkkokilpailun malli Standardi Voimassaoloaika Sisältö Verkkoluvan myöntäminen Taajuudet 1 T1 () 2026 Yle ja yleisen edun kanavat Kauneuskilpailu 2 Kauneuskilpailu + 3 Kauneuskilpailu + 4* 2026 * Taajuusalue mobiilikäyttöön MHz Taajuusalue mobiilikäyttöön MHz VHF A Yle ja yleisen edun kanavat Kauneuskilpailu VHF B Kauneuskilpailu + VHF? C Kauneuskilpailu + Lisäksi mahdolliset osavaltakunnalliset tai alueelliset niput UHF- ja VHF -alueilla: 7 8 Jne. Kauneuskilpailu + Kauneuskilpailu + DVB-T1 = standarditelevisio SD DVB- = uudempi teräväpiirtolaadun mahdollistava standardi HD * Nykyinen E-kanavanippu; toimilupa voimassa 2026 asti; sen jälkeen uusi toimilupa kauneuskilpailulla + 16

17 Muita sääntelykysymyksiä Siirtovelvoite Yhden kortin periaate Kanavanumerointi Korttioperaattorin rooli Radion toimilupajärjestelmä 17