Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin

Transkriptio

1 Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin Tauno Hovatta 1

2 Maanpäällisen tv-jakelun verkkotoimiluvat Valtakunnallisen F-kanavanipun ja alueellisen HD3-kanavanipun toimiluvat Anvia Oyj:lle ( /LVM) => F-nippu teräväpiirto ja/tai standardilähetyksille, toiminta käynnistyy 3/2011 mennessä => HD3-nippu teräväpiirtolähetyksiin n. Uudenmaan alueella, toiminta käynnistyy mennessä Valtakunnalliset HD1 ja HD2 toimiluvat DNA Oy:llä Valtakunnalliset A, B, C, D ja E toimiluvat Digita Oy:llä Toimiluvat voimassa 2016 loppuun saakka (lukuunottamatta E-nippua) => maanpäällisen verkon verkkotoimilupien jatkosta, laajuudesta ja käytettävistä palveluista päätetään vuoteen 2016 mennessä 2

3 (lähde TV-taloudet liittymätyypeitt tyypeittäinin hde Finnpanel Oy, TV-mittaritutkimuksen peruskartoitus, tilanne 2008) Antennivastaanotto (DVB-T) 50% Kaapeli-TV (DVB-C) 48 % Satelliittivastaanotto (DVB-S) 6 % 3

4 Antenniverkko kiinteistön tv-jakelun perusta Yhteisantennijärjestelmä rakennetaan jokaiseen asuinkiinteistöön ja se on kustannustehokkain tapa vastaanottaa tv-palveluja joko maanpäällisestä verkosta, satelliitista tai kaapelitelevisioverkosta CATV H SAT Yhteisantennijärjestelmä tekniikka on hyvin standardoitua ja kaapelointijärjestelmä on teknisesti erittäin TJ TJ toimintavarma KJ KJ KJ KJ LR LR LR LR LR LR LR LR LR LR LR LR 4

5 DVB-jakelulla vahva asema Terestiaaliverkon vahvuus on valtakunnallisuus ja kilpailukykyiset hankinta- ja ylläpitokustannukset Kaapeli-tv-verkossa laaja tv-palvelutarjonta => kaapelimodeemi laajakaistapalvelut osoittautuneet kilpailukykyiseksi => palvelujen alueellinen rajallisuus heikentää kilpailukykyä Satelliittijakelu tällä hetkellä ainoa kansainvälinen tvjakelujärjestelmä => laaja palvelutarjonta => paikallinen tarjonta vähäistä 5

6 IP-verkon tv-palvelujen kehitys alkuvaiheessa Netti-tv on jo yleistynyt etenkin nuoremman väestön keskuudessa IPTV on käynnistymisvaiheessa niin Suomessa kuin maailmalla Vuonna 2006 arvioitiin, että Suomen IPTV-penetraatio vuonna 2011 on jopa 10 % kotitalouksista (noin kotitaloutta) lähde LVM:n IPTV selvitys 2006) => Kehitys on ollut hitaampaa, tavoitteesta tullaan jäämään Vanhat operaattorien liityntäverkot eivät sovellu IPTV-käyttöön => kiinteistöjen puhelinsisäjohtoverkkojen välityskyky on kysymysmerkki? => ongelmia saattaa ilmetä IP-verkon tv-palvelut on toistaiseksi vain perinteistä tv-jakelua täydentäviä palveluja 6

7 Viestintäverkkojen kehityksen painopisteet lähitulevaisuudessa TERESTIAALIJAKELU Kilpailu terestiaaliverkoissa käynnistyy => Käytännössä kattava antennivastaanotto voi edellyttää useamman antennin käyttöä ja antennien suuntaukset saattavat poiketa toisistaan => Uusia vaatimuksia niin antenneille kuin niiden asennukselle DNA:n DVB-T2 verkko käynnistyy mennessä, peittovelvoite 60% väestöstä mennessä Digitan valtakunnallinen DVB-T -verkko kattaa 99,9% väestöstä 7

8 Antenniasennuksen merkitys korostuu Hyvän antennin ominaisuuksia: Suuri vahvistus Hyvä etu-takasuhde Pieni keilanleveys Pieni tuulikuorma-arvo Pieni koko Selektiivinen VHF III -antenni/laatuantenni Oy Laajakaistainen Kestävä => Yhdessä antennissa ei kaikkia hyviä ominaisuuksia! => Antennialan ammattilaiselta toimiva ratkaisu! - standardinmukainen järjestelmämitoitus DAT-antenni/Finnsat Verkkotuotteet Oy - maadoitus ja potentiaalintasaus huomioitu - tuulikuormat hallinnassa - 8

9 Televisiotaajuudet rajallinen luonnon vara LVM selvittää taajuuksien käyttöä tulevaisuudessa Maanpäälliselle tv-jakelulle varattu nykyisin seuraavat taajuudet: MHz (UHF IV ja V) Kanavat E21 E60 (A, B, C, D, E..) MHz (VHF III) kanavat E5 E12, (HD1 ja HD2) Lähde: Valtioneuvoston asetus 441/2008 9

10 Mobiilipalveluja kaavaillaan tv-taajuuksille - T2 tekniikka mahdollistaa enemmän tv-palveluja nykyiseen T-tekniikkaan verrattuna Onko uusille 3g ja 4g palveluille tarvetta? Lähde: Kauppalehti

11 Viestintäverkkojen kehityksen painopisteet lähitulevaisuudessa KTV-JAKELU Kuituverkot (FTTB, FTTH) mahdollistavat myös KTV-jakelun osana operaattorien Triple Play-konseptia HDTV-palvelut Cable-Ready -päätelaitteet Conax chipset pairing -ominaisuudella Kaapelimodeemi laajakaista kehittyy edelleen, jopa 200 Mbit/s ja nopeampia yhteyksiä (DOCSIS 3.0) 11

12 Viestintäverkkojen kehityksen painopisteet lähitulevaisuudessa SATELLIITTIJAKELU HD-palveluja saatavissa runsaasi satelliittien kautta (DVB-S2) Satelliittipalvelujen transmodulointi => digitaalisia satelliittilähetyksiä kanavoidaan taloverkkoon (tähti 800/ketju 800) täydentämään olemassa olevia maanpäällisen verkon digi-tv-palveluja Transmodulointimenetelmät päävahvistimella: QPSK/COFDM (=> DVB-T) tai QPSK/QAM (=> DVB-C) Haasteena mm. ohjelmien jakelulupakysymykset (tekijänoikeusmaksut) 12

13 TV-lähetys IP-verkossa - IPTV-multicast IPTV-jakelun menettely on multicast. IPTV:ssä kanavanvalinta tapahtuu verkossa. Multicast Alueverkon kytkin /reititin 10G/1G Katsoja liittyy haluamansa TVkanavan multicast-ryhmään lähimmässä multicast reitittimessä Multicastryhmä TV2 Accessverkon kytkin /reititin 1G/100M, 10M Accessverkon kytkin /reititin 1G/100M, 10M Multicastryhmä TV1 TV1 TV2 TV1 13

14 Asuinkiinteistöön on rakennettava sekä yhteisantennijärjestelmä että yleiskaapelointi Lähde: Asuinkiinteistöjen monipalveluverkot -opas, 2008 (SANT, STUL, Kiinteistöliitto, RAKLI) Kiinteistön uuden sisäjohtoverkon toteutus on määritetty Viestintäviraston määräyksessä 25E/2008 (1/2008). Yhteisantennijärjestelmä on määritetty Viestintäviraston määräyksessä 21E/2007 (6/2007). 14

15 LISÄTIETOJA HYVÄÄ PÄIVÄN JATKOA! 15