OPPIMISEN TEORIOISTA OPPIMISYMPÄRISTÖIHIN

Transkriptio

1 OPPIMISEN TEORIOISTA OPPIMISYMPÄRISTÖIHIN Päivi Häkkinen

2

3

4 VR / AR Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä, Finland

5 KAIKKIALLA LÄSNÄ OLEVA TEKNOLOGIA Tiedon hakeminen ja jakaminen siinä tilanteessa jossa sitä tarvitaan teknologia älyllinen proteesi, joka sulautunut ympäristöömme. Ihmiset, esineet ja paikat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään, sulautuneena yhteen (ubiquitous computing; Weiser, 1991)

6 OPPIMISEN KAIKKIALLISUUS Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä, Finland

7 MIKÄ ON OLLUT ITSELLESI ERITYISEN MIELEENPAINUVA OPPIMISKOKEMUS? (VOI OLLA MYÖS KOULUN ULKOPUOLINEN KOKEMUS) Mitä opin? Miksi opin? Milloin opin? Miten opin? Missä opin? Kenen kanssa opin? Mitä työvälineitä käytän oppimisen tukena? Mistä tiedän oppineeni?

8 MONIMUOTOISTUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT Oppimisympäristöistä monenlaisia määritelmiä (Billett, 2008; Bransford et al., 2006; Jonassen & Land, 2000; Wilson, 1996) Tila / ympäristö, jossa oppijat työskentelevät yksin ja yhdessä oppimistavoitteiden suunnassa ja oppimisen lähtökohtana olevia ongelmia / haasteita ratkoen, tuetusti, käyttäen erilaisia välineitä ja resursseja. Oppimisympäristö sisältää oppijat, opettajat, oppimistehtävät, tietolähteet, työvälineet (esim. teknologia, kieli), oppimisen tuotokset, kulttuuriset tekijät (esim. arvot, odotukset), fyysisen toimintaympäristön tekijät. Oppimisympäristö on dynaaminen ja muuttuvat oppijat muokkaavat oppimisympäristöä tuomalla siihen tietonsa, kokemuksensa ja historiansa. Tämän päivän oppimisympäristöjen olennaisia piirteitä: oppijalähtöisyys, opetuksen ja oppimisen laajentuminen luokkahuoneen ulkopuolelle sekä tietotekniikan pedagoginen hyödyntäminen (Norrena & Kankaanranta 2010; Shear, Gallagher & Pattel 2011).

9 KESTÄVÄT OPPIMISTEOREETTISET PERIAATTEET JA NIISTÄ JOHDETUT RATKAISUT Yksittäisen sovelluksen sijasta tärkeintä opiskelun pedagoginen infrastruktuuri, joka muodostuu useiden eri välineiden, ohjelmistojen sekä OPPILAIDEN ja OPETTAJIEN muodostamasta kokonaisuudesta!!

10 TEKNOLOGIAN VAIKUTUS OPPIMISEEN EPÄSUORA Teknologia voi auttaa tässä käytännöllisesti (avoimmuus, saatavuus) sekä aktivoivan pedagogiikan mahdollistajana (oltava tilaa opiskelijan ajattelulle) Tietoa ei tänä päivänä omaksuta valmiina oppikirjasta (ei myöskään digitaalisesta sellaisesta) tai opettajalta!! Intohimoisesti tietoon suhtautuva opiskelija toteuttaa aktiivisena toimijana itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa oppimistehtäviä ja projekteja.

11 MILLAISTA OPPIMISTA JA VUOROVAIKUTUSTA (TEKNOLOGIAN AVULLA JA ILMAN) TAVOITELLAAN? MISTÄ SYNTYY LAADUKAS PEDAGOGIIKKA?

12 YKSILÖN OPPIMINEN: aktiivinen mieli perustana ja teknologia ajattelun työvälineenä Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä, Finland

13 YKSILÖLLISEN OPPIMISEN EDELLYTYKSET Hyvin jäsentyneet ja syvälliset, aikaisempaan tietoon perustuvat tiedonrakenteet (vonwright ym., 2003) Ihmisen aktiivinen mieli oppimisen perustana, oppijan aktiivinen vuorovaikutus sisällön kanssa Intohimoinen suhtautuminen tietoon, tiedon tuottaminen ja tiedon kanssa työskentely Kehittyneet tiedonkäsittelyn taidot, metakognitiiviset taidot ja kriittisen arvioinnin taidot; oman oppimisen ohjaaminen ja säätely; oppimisen strategiat Omien käsitysten, teorioiden, selitysten ja selityksiä hakevien kysymysten muodostaminen (Hakkarainen ym., 2004; 2005) Sisäinen motivaatio ja kiinnostus -> Kuinka saadaan syttymään ja pysymään kiinnostus yllä? -> Ei vain taitoa vaan myös tahtoa!!

14 OPPIMISEN OHJAAMINEN Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä, Finland METAKOGNITIO JA ITSESÄÄTELY OPPIMISEN TUKEMINEN Oman tietämyksen, kokemuksen sekä ajattelu- ja oppimisprosessien tunnistaminen ja säätely ymmärryksen syventämisessä? Itseohjautuva toiminta vs. etukäteen määritellyt polut ja ratkaisuvaihtoehdot? -> Onko oppimisympäristössä tilaa ajatukselliselle aktiivisuudelle ja itseohjautuvalle toiminnalle? Ajatteluprosessien ja tietorakenteiden jäsentämisen tuki? Oppijayhteisön ja opettajan ohjauksellinen rooli?

15 TUTKIVA OPPIMINEN (Hakkarainen ym., 2004; 2005) Setting research questions Initial hypothesis Case or problem Evaluation of existing knowledge Acquiring new knowledge New theory Setting more exact questions

16 OPPIMISEN TILANNESIDONNAISUUS, MERKITYKSELLISYYS JA OPPIMISYMPÄRISTÖT Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä, Finland

17 MERKITYKSELLISYYS Oppimisen kontekstuaalisuus ja tiedon kulttuurisidonnaisuus (Brown, Collins, Duguid, 1989; Greeno, 1998; Lave & Wenger 1991) Ongelmakeskeinen työskentelyote: avoimien ja todellisen elämän tilanteiden, tapausten ja ongelmien tutkiminen, ei vain koulukirjatehtävien suorittamista Tavoitteena kuitenkin käsitteellisesti hyvin organisoitujen tuotosten aikaansaaminen Omakohtaiset ja riittävän monimutkaiset ongelmat Mahdollisuuksia intressilähtöiseen, sytyttävään ja merkitykselliseen toimintaan, joka saa opiskelijassa aikaan kognitiivista ja emotionaalista sitoutumista Emootiot oppimisessa emotionaaliset taidot

18 1 Teoreettinen / käsitteellinen tieto PERINTEINEN NÄKÖKULMA ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMISEEN 2 Käytännöllinen / kokemuksellinen tieto 3 Sosiokulttuurinen tieto 4 Itsesäätely /02/11/the-invisible-heroesamong-us/ LUOKKA / LUENTOSALI KÄYTÄNNÖN HARJOITUKSET, SIMULAATIOT, TODELLISEN ELÄMÄN KOKEMUKSET EI KEHITY ITSESTÄÄN -> Yo. tiedon muotoja integroivat mallit (Tynjälä ym., 2006; Tynjälä, 2008; Heikkinen ym., 2011; Tynjälä & Gijbels, 2012)

19 OPPIMISEN SOSIAALINEN LUONNE Mikä on itsellesi merkityksellisin yhteisöllisen oppimisen tilanne? Miksi?

20 OPPIMINEN ON SOSIAALISTA Yhteiskunnan ongelmat yhä monimutkaisempia, eivät yksin ratkaistavissa Tiedon rakentumisen sosiaalinen luonne, jaettu asiantuntijuus, yhteisöllinen oppiminen, sosiaaliset verkostot - mahdollisuus jakaa tietoa ja rakentaa uusia ajatuksia toisten tuottaman tiedon varaan -> enemmän kuin osiensa summa Parhaimmilaan tavoitteellista ja koordinoitua yhdessä työskentelyä sekä korkeatasoisia yhteisöllisiä toimintoja (Vygostky; Piaget; Cole; Hutchins, 1991; Salomon, 1993; Baker, 2002; Barron, 2003; Crook, 2000; Dillenbourg, 1999, 2002; Mercer & Littleton; 2007; Stahl, 2004)

21 MIKÄ HOUKUTTELEE YHTEISTOIMINTAAN? Oletus on, että sosiaalisuus innostaa Sosiaalisessa tilanteessa usein kilpailevat erilaiset motiivit, sosiaaliset konfliktit ja turhautuminen Mikä tekee kollaboraatiosta luontaisesti houkuttelevan? Mutta toisaalta niin vaikean? Miksei yleisempää?

22 TEKNOLOGIATUETUN YHTEISÖLLISEN OPPIMISEN HAASTEITA Irrallista viihtymistä ilman ajatuksellista ponnistelua Faktoja selitysten sijasta Kysymysten tekemisen vaikeus Eri näkökulmien koordinointi Vastavuoroinen ymmärrys Vapaa-matkustajat Jengiytyminen tehtävän ympärille Ei todellisia ryhmätehtäviä: ei tiedollista riippuvuutta, ei tilaa neuvotteluille, liian yksinkertaiset tehtävät Vaatii sitoutumista ja yhteisen työskentelyn säätelyä Arvaja, Salovaara, Häkkinen, & Järvelä, 2007; Häkkinen & Järvelä, 2006; Häkkinen, Arvaja, Hämäläinen, & Pöysä, 2010; Häkkinen, 2013; Häkkinen & Hämäläinen, 2012

23 Ei yksittäinen psykologinen prosessi tai pedagoginen metodi (Dillenbourg, 2002) Argumentointi (-> kogn. konflikti) Neuvottelu Yhteistyö? Yhteinen säätely Selittäminen Oppiminen? Kysyminen Ennakkoon Struktuuri / ped. malli Reaktiivisesti Säätely / ohjaaminen Työskentely teknologian avulla voi parhaimmillaan rikastaa oppimista käynnistävää vuorovaikutusta!

24 YHTEISÖLLINEN TEKNOLOGIA JA TEKNOLOGIAN YHTEISÖLLINEN KÄYTTÖ Työskentelyprosessin vaiheiden jakaminen ja yhteisöllinen pohdiskelu oppimisyhteisön jäsenten kesken, uuden tiedon luominen ja jäsentely Monimutkaisten ajatteluprosessien läpinäkyväksi tekeminen, yhteinen työskentelyavaruus -> kollektiivinen muisti Luonnollinen asetelma ongelmien ja ratkaisuvaihtoehtojen selittämiselle, merkitysneuvotteluille, argumentoinnille (vaativille sosio-kognitiivisille toiminnoille) Sosiaalinen media jaetun sisällön ja tiedon luomisen välineenä (esim. talkoistaminen) Yhteisöllinen VR -> joint flow

25 (YHTEISÖLLISEN) OPPIMISYMPÄRISTÖN STRUKTUROINTI (Dillenbourg, 2002) Kokoelma ennalta määriteltyjä skriptejä / käsikirjoituksia / malleja ohjeistamaan pedagogista toimintaa kuinka muodostaa ryhmiä kuinka tehdä yhteistyötä kuinka ratkaista ongelmia Puolistrukturoidut käyttöliittymät (esim. promptit) ja/tai yhteisöllistä työskentelyä tukevat skriptit / käsikirjoitukset / mallit Olennaista ydinmekanismi (esim. tiedollinen riippuvuus tiimin jäsenten välillä)

26 ESIMERKKI: VASTAVUOROINEN OPETTAMINEN (Palincsar & Brown, 1994) Tekstin ymmärtämisen taidot Edistyneiden strategioiden jäljittely ja tiedonkäsittelytaitojen ulkoistaminen Heterogeeninen ryhmä harjoittelee strategisia toimintoja kysymyksen esittäminen tekstin pääajatusten selkiyttäminen yhteenvedon tekeminen tekstistä tekstin etenemisen ennustaminen Erilaiset roolit: oppimisjohtaja, keskustelun organisoija, oppiva kuuntelija, kriitikko

27 ESIMERKKI: HAJAUTETUN ASIANTUNTIJUUDEN MALLI (Brown ym.) / JIGSAW (Aronson ym., 1978) Kullakin tiimin jäsenellä spesifi asiantuntijuuden alue ja rooli liittyen johon osa-alueeseen -> asiantuntijaryhmiä spesifien kysymysten ympärillä Perusryhmiä joissa kunkin alueen asiantuntija mukana -> tiedollinen riippuvuus toisista tiimin jäsenistä Vaiheita: aihepiirin tutkiva opiskelu hankitun tiedon hajauttaminen tai jakaminen (vastavuoroinen opetus tai oppimisyhteisön yhteiset keskustelut) tehtävän kaikkien vaiheiden ja osien yhteinen pohdiskelu jaetun tehtävän toteuttamiseksi koko projektin syvän käsitteellisen ytimen ja selittävien periaatteiden ymmärtäminen

28 ArgueGraph (Dillenbourg & Jermann, 2006) Vaihe1 P. Dillenbourg

29 The «ArgueGraph» script Vaihe 2 P. Dillenbourg sivu 29

30 The «ArgueGraph» script Vaihe 3 P. Dillenbourg sivu 30

31 The «ArgueGraph» script Vaihe 4 Theories Design choices Immediate FB Delayed FB Microworld FB Behavioursim Constructivism Metacognition P. Dillenbourg

32 Individual Group Social Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä, Finland Script ArgueGraph P. Dillenbourg

33 STRUKTUROINNIN RISKEJÄ Luonnollisen vuorovaikutuksen häiritseminen (spesifit ohjeistukset tarjoavat liian rajattuja vaihtoehtoja) Luonnollisen ongelmanratkaisuprosessin häiritseminen (liian tarkka vaiheistaminen voi vaikuttaa motivaatioon tehtävän haasteellisuus häviää) Kognitiivisen taakan kasvaminen (vaiheiden ja ohjeiden muistaminen ja suorittaminen) Tavoitteeton vuorovaikutus (aliprosessit ja vaiheet -> jaettujen tavoitteiden muodostaminen?)

34 PEDAGOGISIA MALLEJA Tutkiva oppiminen (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004; Scardamalia & Bereiter, 1994) Ongelmakeskeinen oppiminen (Walton & Matthews, 1989) Vastavuoroinen opettaminen (Palincsar & Brown, 1984) Jigsaw (Aronson & Patnoe, 1997)

35 YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN JA TIEDON LUOMINEN KOMMUNIKAATIO JA TIEDON JAKAMINEN TUOTTAVA YHTEISÖLLINEN TOIMINTA JA UUDEN TIEDON LUOMINEN UUDET YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN MUODOT Mahdollisuus jakaa tietoa ja rakentaa uusia ajatuksia toisten tuottaman tiedon varaan? Korkeatasoisten yhteisöllisten toimintojen aikaansaaminen (esim. argumentointi, selittäminen, tiedon artikulointi, selityksiä hakeva kysyminen)? Edellyttävätkö oppimistehtävät aitoa yhteisöllistä toimintaa, jossa jokaista tiimin jäsentä tarvitaan lopputuloksen aikaansaamiseksi? Kannustaako eri tasoilla tapahtuvaan yhteisölliseen toimintaan (esim. pienryhmät, luokkahuone, talkoistaminen sosiaalisessa mediassa / verkostoissa)?

36 Yhteisöllisen ongelmanratkaisutaidon arviointi Finnish Institute for Educational Research, University of Jyväskylä, Finland

37 OPPIMISTA PALVELEVA ARVIOINTI OSAKSI OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ (Ahonen, Häkkinen & Pöysä-Tarhonen, 2018; Pöysä-Tarhonen, Care, Awwal, Häkkinen & Ahonen, 2018) Arviointimenetelmät ohjaavat vahvasti pedagogisia käytänteitä Helposti mitattavien / testattavien tietojen arvioinnista yhä monimutkaisempien taitojen arviointiin Esim. kuinka oppilaat ratkovat ongelmia yhdessä ja kehittyvät ko. taidossa? Teknologia tuonut mahdollisuuden kerätä yhteisestä ongelmanratkaisusta jälkiä Oppimisanalytiikka = menetelmiä ja välineitä oppimisen etenemisen seurantaan ja anlysointiin -> tiedon hyödyntäminen oppimisen edistämisessä (= formatiivinen arviointi)

38 YHTEISÖLLINEN ONGELMANRATKAISUTAITO JA SEN ARVIOINTI (Care ym., 2015; Griffin & Care, 2015) PISA ( ATC21S (Assessment & Teaching of 21st Century Skills; ( -> PREP21 ( Kyky työskennellä ryhmässä yhteisten ongelmien / haasteiden ratkaisemiseksi ajatuksia, tietoja ja resursseja vaihtamalla. Yhteisöllinen ongelmanratkaisu Sosiaaliset taidot Kognitiiviset taidot Osallistuminen Perspektiivin ottaminen Sosiaalinen säätely Tehtävän säätely Tiedonrakentelu

39 ATC21S -JÄRJESTELMÄ (Melbournen yliopisto) Yhteistyössä tehtäviä oppimis- ja arviointitehtäviä Ongelmanratkaisun taitoa arvioidaan tehtävien ratkaisuun ja tiedonrakenteluun liittyvien kognitiivisten prosessien kautta Yhteistyötaitoja arvioidaan tutkimalla tehtävien tekemisen aikana käytyä keskustelua ja prosessien laatua osallistuminen työskentelyyn ja keskusteluun Automaattinen pisteytys -> lokitiedostot, Chat - Action ketjut -> WLE (Weighted Level Estimates) Taustalla IRT analyysit ja Rasch mallinnus Jokaiselle osallistujalle osaamisen tasoa kuvaava raportti välittömästi arvioinnin jälkeen

40

41 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Yhteisöllisellä oppimisella yleisen inhimillisen näkökulman lisäksi oppimista palveleva vaikutus Uudesta teknologiasta lisäarvoa oppimista palvelevan monipuolisen arvioinnin tueksi (esim. oppimisanalytiikka formatiivisen arvioinnin ja itsesäätelyn tukena) -> olennaista miten arviointitietoa käytetään VR:n tai muiden ns. nousevien teknologioiden mahdollisuudet -> emotionaalisesti koskettavien oppimistilanteiden luominen? Ei vaan irrallista viihtymistä vaan kognitiivista ja emotionaalista kiinnittymistä ja ajatuksellista aktiivisuutta Yhteisöllinen VR/AR? Pedagogiset skenaariot ja opettajan rooli Välineiden / mahdollistajien lisäksi tarvitaan tukea ja taitoja!!

42 Olennaista ymmärtävää oppimista tavoittelevissa oppimisympäristöissä? Oppijoiden kannustaminen: Aktiiviseen toimijuuteen Kysymiseen, selittämiseen, tutkimiseen ja ongelmanratkaisuun Yhteistyöhön Ts. älyllisiin, yhteisöllisiin ja luoviin toimintoihin Teknologia vaivaton osa arjen, ml. opiskelun toimintoja, läsnä kun tarvitaan!

43 Kiitos mielenkiinnostasi! Professori Päivi Häkkinen Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Sähköposti: