INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (6) INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA Päivitetty Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto 5. painos 2005) kirjan mukaan. Taulukko 1: VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA 1 Absessi: - runsaasti erittävä Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus, pikkulapsilla Kosketus- ja pisaraeristys AIDS Ks. HIV-infektio Aivokalvontulehdus Ks. meningiitti Anthrax - kliininen sairaus - altistuminen itiöitä sisältävälle jauheelle Clostridium difficile - kliininen ripuli - kolonisaatio Coxsackie-virusinfektio Creutzfeldt-Jakobin tauti Cytomegalovirusinfektio Diarrea, äkillinen infektioosi - vaippaikäinen tai inkontinentti - aikuinen, joka vasta saanut mikrobilääkkeitä Difteria (kurkkumätä) - ihomuoto - nielumuoto Ks. enterovirustaudit Ks. myös Gastroenteriitti Pisaraseristys Kunnes ympäristö puhdistettu jauheesta Mahdollisesti aiheuttaja Clostridium difficile Kunnes viljely negatiivinen Kunnes viljely negatiivinen (kaksi vähintään 24 tunnin välein otettua viljelyä negatiivisia) Ebolavirusinfektio Sairauden kesto (infektio-osastolla) Echovirusinfektio Ks. enterovirusinfektiot Enterovirusinfektio - aikuisilla - lapsilla Epiglottiitti, aiheuttajana Haemophilus influenzae ESBL-kannat (laajakirjoista beta-laktamaasia Sairaalahoidon ajan tuottavat bakteerikannat) Furunkuloosi, aiheuttajana stafylokokki - pikkulapsilla Gastroenteriitti, kun aiheuttaja - Campylobacter-laji - Cholera- laji difficile - Clostridium - Cryptosporidium - E.coli (EHEC) - Giardia lamblia - Salmonella- lajit - Shigella- lajit - Virus - Yersinia- lajit muissa tapauksissa, paitsi vaippaikäisillä ja inkontinenteilla paitsi muissa tapauksissa,

2 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 2 (6) Giardiaasi Haavainfektio: - runsaasti erittävä Hepatiitti - A-hepatiitti aikuisilla - vaippaikäisillä tai inkontinenteilla - B-hepatiitti - C-hepatiitti - E-hepatiitti Herpes simplex - enkefaliitti - mukokutaani, uusiutuva - mukokutaani, vaikea primaari tai yleistynyt - neonataali infektio Herpes zoster - paikallinen - paikallinen immuunipuutteisella - yleistynyt Verivarotoimet Verivarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu < 3 v ikäisillä sairaalahoitoaika, 3-14 v 2 viikkoa, muilla 1 viikko oireiden alusta Sairaalahoitoaika tai kunnes HbsAg negat. Sairaalahoitoaika vaippaikäisillä ja inkontinenteilla oireiden keston ajan. Yleistynyt vyöruusu voi tartuttaa vesirokkoa työntekijöihin, joilla ei immuniteettia Hinkuyskä (pertussis) 5 päivää tehokkaan hoidon alusta HIV-infektio (myös AIDS) Verivarotoimet Sairaalahoitoaika Ihoinfektio: -runsaasti erittävä Kunnes runsas eritys loppuu Impetigo (märkärupi) Influenssa. Ei samaan huoneeseen immuunipuutteisen kanssa. Isorokko Keuhkokuume Ks. pneumonia Lavantauti Lassakuume Sairauden kesto (infektio-osastolla) Lintuinfluenssa 14 vrk oireiden alusta Marburgin virustauti Sairauden kesto(infektio-osastolla) Meningiitti:, - aseptinen tai virus - meningokokki, tiedetty tai epäilty - Haemophilus influenzae, tiedetty tai epäilty - muu bakteeri tai sieni Katso myös enterovirusinfektiot Meningokokkisepsis tai pneumonia Moniresistentit bakteerit 2, - infektio tai kolonisaatio - aikaisempi infektio tai kolonisaatio - äskettäin sairaalassa, jossa runsaasti kyseistä mikrobia Morbiili MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus) tai tavanomaiset varotoimet tai tavanomaiset varotoimet Ks. tuhkarokko - Infektiolääkärin ja hygieniahoitajan konsult. - Kunnes seulontaviljelyiden tulokset valmistuneet -Kunnes seulontaviljelyiden tulokset valmistuneet

3 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 3 (6) Mykobakteerien, atyyppisten aiheuttama infektio Mykoplasmapneumonia Märkärupi Ks. impetigo Parainfluenssaviruksen aiheuttama hengitystieinfektio pikkulapsilla Parotiitti Ks. sikotauti Parvorokko (parvovirus B 19 infektio) - tavallinen - potilaalla aplastinen anemia tai immuunipuutos Aplastisessa anemiassa 7 päivää, immuunipuutteisella potilaalla sairaalahoitoaika Pedikuloosi (täit) Pemphigus neonatorum Pertussis Ks. hinkuyskä Pneumonia: aiheuttaja - adenovirus - klamydia - Haemophilus influenzae - aikuisilla - pikkulapsilla - meningokokki - mykoplasma - Pneumocystis carinii - pneumokokki - streptokokki, ryhmä A - aikuisilla - pikkulapsilla - muu bakteeri tai sieni - virus Poliomyeliitti (lapsihalvaus) Rabies (raivotauti, vesikauhu) Respiratorinen infektio äkillinen, pikkulapsilla ellei mainita muualla Kosketus- ja pisaraeristys Ei mielellään samaan huoneeseen immuunipuutteisen potilaan kanssa Lapsilla ks. kohta respiratorinen infektio RSV-infektio pikkulapsilla ja immuunipuutteisilla Rotavirusinfektio Rubella Ks. vihurirokko Rutto (Yersinia pestis) - -pneumoninen -imusolmukemuoto Salmonellainfektiot SARS (Severe Acute Respiratory Syndrome) 72 tuntia tehokkaan hoidon alusta Scabies (syyhy) Scarlatina (tulirokko) Ks. streptokokki-infektiot, ryhmä A Shigellainfektio Sikotauti (parotiitti) 9 päivää turvotuksen alusta

4 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 4 (6) Stafylokokki-infektio (Staphylococcus aureus) - absessi, iho- tai haavainfektio, runsaasti erittävä - MRSA - muut Streptokokki-infektio, A-ryhmä, (Streptococcus pyogenes) - iho- tai haavainfektio, - runsaasti erittävä - pneumonia, faryngiitti tai tulirokko pikkulapsilla Syfilis (lues, kuppa) Tuberkuloosi: - meningiitti - ekstrapulmonaalinen, märkivä - keuhko- tai kurkunpäätuberkuloosi, yskös-värjäys positiivinen tai sellaiseksi epäilty - muu keuhkotuberkuloosi Ilmaeristys Kunnes runsas eritys loppuu Katso moniresistentit bakteerit Potilaan keuhkokuvaus 2 viikkoa tehokkaan hoidon alusta, jos hoitovaste tavanomainen. Arvioitava erikseen, jos hoitovaste huono. Tuhkarokko (morbilli) Ilmaeristys. Ei-immuunien työntekijöiden ei tulisi hoitaa näitä potilaita, jos immuuneja työntekijöitä on käytettävissä. Tularemia (jänisrutto) Tulirokko Ks. streptokokki-infektiot Vesirokko (varicella) Kunnes leesiot rupeutuneet. Ei-immuunien työntekijöiden ei tulisi hoitaa näitä potilaita, jos immuuneja työntekijöitä on käytettävissä Vihurirokko (rubella) 7 päivää ihottuman alusta. Ei-immuunien työntekijöiden ei tulisi hoitaa näitä potilaita, jos immuuneja työntekijöitä on käytettävissä. VRE (vankomysiinille resistentti enterokokki) Vyöruusu Ks. Herpes zoster 1. Tavanomaisia varotoimia suositellaan kaikkien potilaiden hoidossa. Muut eristys- ja varotoimet tulevat niiden lisäksi. Jos sairautta ei ole taulukossa, käytetään tavanomaisia varotoimia 2. Koskee seuraavia bakteereita: metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus (MRSA), penisilliiniresistentti pneumokokki, vankomysiiniresistentti enterokokki (VRE), ESBL (extended spectrum beta-lactamases) tuottavat kannat, kaikille aminoglykosideille resistentit gramnegatiiviset sauvat. Muut resistentit bakteerit infektioiden torjuntayksikön tai infektiotoimikunnan päätöksen mukaan

5 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 5 (6) Taulukko 2. VAROTOIMI-JA ERISTYSLUOKKIEN VERTAILU Käsien alkoholihuuhteella Tavanomaiset varotoimet Ennen ja jälkeen potilaskontaktin Verivarotoimet Ilmaeristys, huoneeseen mennessä sekä sieltä poistuessa, huoneeseen mennessä sekä sieltä poistuessa, huoneeseen mennessä sekä sieltä poistuessa Suojakäsineet Käsiteltäessä eritteitä, rikkinäistä ihoa, limakalvoja, potilaan kontaminoituneita alueita, kanyylien laitossa. Aina huoneeseen mennessä, kun moniresistentti bakteeri Silmäsuojus roiskeista Muoviesiliina tai suojatakki roiskeista roiskeista lähihoidossa ja lasten hoitotoimenpiteissä roiskeista ja lasten hoitotoimenpiteissä roiskeista ja lasten hoitotoimenpiteissä Kirurginen suu-nenäsuojus roiskeista roiskeista sekä lähihoidossa Hengityksensuojain Kaikki huoneeseen menevät käyttävät (FFP-2 tai FFP-3- luokan suojain) Potilashuone Tavallinen potilashuone, 1 hengen huone, jos potilas tahraa eritteellä ympäristöään Tavallinen potilashuone, 1 hengen huone, jos potilas tahraa eritteellä ympäristöään 1 hengen huone, WC ja pesutila 1 hengen huone 1 hengen huone, suihkutila, WC ja pesutila Potilasnäytteiden merkitseminen Ei Kyllä tai ei (näytteenottaja Ei (näytteenottaja Ei (näytteenottaja Ei (näytteenottaja Tutkimusyksikölle tiedottaminen Ei Suojaimet tarvittaessa Hoito toimenpideosastolla ohjeiden mukaan tai kuten osastolla ohjeiden mukaan tai kuten osastolla ohjeiden mukaan tai kuten osastolla ohjeiden mukaan tai kuten osastolla

6 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 6 (6) Tutkimus- ja hoitovälineet Tavanomaiset varotoimet Puhdistus, tai sterilointi käyttötavan mukaan Verivarotoimet Ilmaeristys Suositellaan kertakäyttöisiä, jos kosketus vereen tai eritteisiin. Monikäyttöiset puhdistus ja koneessa tai kemiallinen Suositellaan kertakäyttöisiä. Varataan huoneeseen. Monikäyttöiset puhdistus ja koneessa tai kemiallinen Suositellaan kertakäyttöisiä. Varataan huoneeseen. Monikäyttöiset puhdistus ja koneessa tai kemiallinen Suositellaan kertakäyttöisiä. Varataan huoneeseen. Monikäyttöiset puhdistus ja koneessa tai kemiallinen Jätteet mukainen huolellinen mukainen huolellinen mukainen huolellinen mukainen huolellinen mukainen huolellinen Siivous päivittäin ja loppusiivouk sessa Yleispuhdistusaine Yleispuhdistusaine Yleispuhdistusaine, huonekohtaiset puhdistusvälineet, kertakäyttöiset siivousliinat Yleispuhdistusaine, huonekohtaiset puhdistusvälineet, kertakäyttöiset siivousliinat Yleispuhdistusaine, huonekohtaiset puhdistusvälineet, kertakäyttöiset siivousliinat eritetahrat Ruokailuvälineet Viihdytysvälineet Soveltuva aine esim. klooripitoinen 500 ppm Ei rajoituksia Ei rajoituksia Ei rajoituksia Ei rajoituksia Ei rajoituksia Puhdistus ja koneessa jos mahdollista tai kemiallinen tai hävitetään Vuodevaatteet Patja ja tyyny suojataan tarvittaessa Eritteet Viemäriin normaalisti, tarvittaessa vuotamattomaksi Likapyykki Huolellinen Huolellinen Huolellinen eristyshuoneessa Huolellinen eristyshuoneessa Huolellinen eristyshuoneessa.

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu VAROTOIMET JA ERISTYS ERI INFEKTIOTAUDEISSA Absessi: - runsaasti erittävä Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus, pikkulapsilla ja pisaraeristys Anthrax (pernarutto) - kliininen sairaus - altistuminen

Lisätiedot

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto VAROTOIMET JA ERISTYS ERI INFEKTIOTAUDEISSA Absessi: - runsaasti erittävä eri infektiotaudeissa https://hoitoohjeet.fi/ohjepankkivsshp/%20eri%2 0infektiotaudeissa.pdf Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus,

Lisätiedot

Henkilökuntaohje/Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa¹

Henkilökuntaohje/Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa¹ Henkilökuntaohje/Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti

Lisätiedot

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe 1 (9) siivousohje: potilashuoneeseen, toimenpidehuoneeseen ja leikkaussaliin. Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Pääsääntöisesti käytetään mikrokuituista

Lisätiedot

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe. 1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen

Lisätiedot

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe. 1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava

Lisätiedot

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA

Lisätiedot

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Influenssapotilaan eristyskäytännöt Influenssapotilaan eristyskäytännöt Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 3.11.2014 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö Puh. 040 5094097

Lisätiedot

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka

Lisätiedot

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista

Lisätiedot

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107

Lisätiedot

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

Pisaraeristys ja pisaravarotoimet

Pisaraeristys ja pisaravarotoimet Pisaraeristys ja pisaravarotoimet Pisaraeristyksen tavoitteena on katkaista pisaroiden välityksellä tapahtuva tartunta. Tartunnan levittäjinä toimivat potilaan hengitysteistä ympäristöön lentävät pisarat

Lisätiedot

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN (THL Tartuntatautirekisteri)

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN (THL Tartuntatautirekisteri) VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2015 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.14 31.12.2014 TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN

Lisätiedot

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri)

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri) VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 2 / 2016 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 31.5.2016 TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL,

Lisätiedot

ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 9.4.2008

ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 9.4.2008 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) ERISTYS- JA LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 2 (21) JOHDANTO Potilaan hoidossa erilaisilla varotoimilla ja eristämisellä pyritään estämään

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT. Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS

TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT. Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS Sidonnaisuudet Sairaalahygieniayhdistyksen hallituksen jäsen Luentopalkkioita ja kokousmatkoja (Gilead, Janssen, Novartis, Pfizer) Työntekijän

Lisätiedot

Tavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa

Tavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa Varotoimiluokat (päivitetty 5.9.2018) Tavanomaiset varotoimet ovat käytössä aina, muut valitaan mikrobin tartuntareitin mukaan. Mikrobi saattaa levitä useita eri tartuntareittejä, jolloin käytetään samanaikaisesti

Lisätiedot

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Infektiolääkäri Pertti Arvola, TAYS Vaikeiden infektioiden alkuhoito symposium Helsinki 5.5.2011 Sisältö Leviävätkö

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,

Lisätiedot

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.2011 15.2.2012 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa Kosketuseristys potilas leikkaussalissa Piia Hirvonen Apulaisosastonhoitaja Leikkaus- ja anestesiayksikkö Lapin Keskussairaala Hygieniahoitaja Piia Hirvonen Tavanomaiset varotoimet Tavanomaisilla varotoimilla

Lisätiedot

KOSKETUSERISTYS PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV KUULUVAT TOIMENPITEET

KOSKETUSERISTYS PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV KUULUVAT TOIMENPITEET VAROTOIMET JA TARTUNTAERISTYKSET LEIKKAUSOSASTOLLA 1/9 TIUKENNETTU PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV ERISTYS- LUOKKA PÄÄASIALLINEN TARTUNTAREITTI LEIKKAUS- JÄRJESTYS TIUKENNETTU KOSKETUS- ERISTYS

Lisätiedot

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus

Lisätiedot

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL

Lisätiedot

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 2 / 2013

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 2 / 2013 VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön IFEKTIOTIEDOTE ro 2 / 213 EPIDEMIOLOGIE KATSAUS 1.1. 3.4.213 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUTATAUTEJA lääkärien ilmoitukset, kuukausittain

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

OHJE AMMATTILAISILLE. Kosketusvarotoimet

OHJE AMMATTILAISILLE. Kosketusvarotoimet Kosketusvarotoimet Kosketusvarotoimien tavoitteena on katkaista kosketustartuntatie. Valtaosa infektioita aiheuttavista mikrobeista leviää kosketuksen välityksellä. Jokaisen potilaan hoidon perustana ovat

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto

Lisätiedot

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

Clostridium difficile - infektioiden torjunta Clostridium difficile - infektioiden torjunta Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveysturvallisuusosasto 24.1.2019 1 Clostridium difficile -infektioiden torjunta Varhainen diagnoosi Seuranta Koulutus ja

Lisätiedot

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen

Lisätiedot

Infektioiden torjunta leikkausosastolla

Infektioiden torjunta leikkausosastolla Infektioiden torjunta leikkausosastolla S R-N 09.10.2014 Potilaan oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa kerrotaan hyvän hoidon periaatteet ja niiden potilaalle koituva hyöty ja

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 6.5.2013 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P: 08-315 2574, e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA

VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA Leikkaustoiminnassa ja toimenpiteissä tulee aina toimia siten, että estetään mikrobien siirtyminen työntekijästä potilaaseen, potilaasta työntekijään ja potilaasta

Lisätiedot

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 3.11.2014 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P:040 509 4107 e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus tartuntataudeista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään tartuntatautilain (1227/2016) nojalla: 1 luku Tartuntatautien luokittelu 1 Yleisvaaralliset tartuntataudit Yleisvaarallisia

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2015 Tartuntatautiraportti 2015 Vuoden 2015 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella.

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Tartuntatautiraportti. Eksote 2016

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Tartuntatautiraportti. Eksote 2016 Tartuntatautiraportti Eksote 2016 Tartuntatautiraportti 2016 Vuoden 2016 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen

Lisätiedot

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. VRE-kantaja Vankomysiinille

Lisätiedot

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011

Lisätiedot

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri) VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 2 / 2018 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1. 30.9.2018 (THL, tartuntatautirekisteri) Tapauksia 01 02 03 04 05 06 07 08 09 2018 Tuberkuloosi

Lisätiedot

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2012

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2012 VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 212 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.212 2.9.212 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen

Lisätiedot

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS THL tartuntatautirekisteriin tehdyt ilmoitukset VSSHP:n alueelta.

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS THL tartuntatautirekisteriin tehdyt ilmoitukset VSSHP:n alueelta. VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 219 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1. 31.5.219 THL tartuntatautirekisteriin tehdyt ilmoitukset VSSHP:n alueelta. Tapauksia 219-1

Lisätiedot

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40 Sisällys 1 MIKROBIOLOGIA 11 Mikrobit mikroskoopin keksimisestä geenitekniikan työvälineiksi 11 Mikrobit ihmisen elinympäristössä 14 Mikrobit luonnon kiertokulussa 14 Mikrobit luonnonvesissä 16 Mikrobit

Lisätiedot

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri) VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2018 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1. 31.12.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2017 / kk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2017 Tuberkuloosi

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2013 Tartuntatautiraportti 2013 3.3.2014 Vuoden 2013 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten

Lisätiedot

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus! Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Valtakunnalliset varahenkilöiden koulutuspäivät Tähärellistä työtä 16.11.2017 Marja Tapanainen Hygieniahoitaja Sh YAMK, AmO MRSA -suklaamaljalla Kuva: Bruno

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA 040 584 2844 6.6.2018 KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET TAVANOMAISET VAROTOIMET Käsihygienia Suojaimet Ympäristö Hoito- Eritetahradesinfektio

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016 Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (THL, tartuntatautirekisteri).

YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (THL, tartuntatautirekisteri). VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön IFEKTIOTIEDOTE ro 2 / 212 EPIDEMIOLOGIE KATSAUS 1.1.212 31.5.212 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA Anu Kantele HYKS, Infektioklinikka 18.09.2012 Yleistä terveysriskeistä Matkalla sairastutaan Matkailijoiden kuolinsyyt (ISTM) sisätauti 14 % 1) Samoihin tauteihin kuin

Lisätiedot

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2014

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2014 VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2014 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.14 31.8.2014 LÄÄKÄRIEN JA LABORATORION ILMOITUKSET YLEISVAARALLISTA JA ILMOITETTA- VISTA TARTUNTATAUDEISTA

Lisätiedot

LÄÄKÄRIEN JA LABORATORION ILMOITUKSET YLEISVAARALLISTA JA ILMOITETTA- VISTA TARTUNTATAUDEISTA THL:N TARTUNTATAUTIREKISTERIIN.

LÄÄKÄRIEN JA LABORATORION ILMOITUKSET YLEISVAARALLISTA JA ILMOITETTA- VISTA TARTUNTATAUDEISTA THL:N TARTUNTATAUTIREKISTERIIN. VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 2 / 214 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1. 31.3.214 LÄÄKÄRIEN JA LABORATORION ILMOITUKSET YLEISVAARALLISTA JA ILMOITETTA- VISTA TARTUNTATAUDEISTA

Lisätiedot

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin? LIITE 1/1 Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö I Aluksi selvitämme taustatietoja sairaanhoitajista ja heidän työpaikoistaan/yksiköistään. Kirjoita vastauksesi kysymyksien kohdalla oleville riveille

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ

INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 2011 Tampere Terveydenhoitaja, hygieniahoitaja Minna Nieminen Infektioyksikkö, TAYS, PSHP minna.j.nieminen@pshp.fi

Lisätiedot

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 8/2001. Tartuntataudit Suomessa 2000

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 8/2001. Tartuntataudit Suomessa 2000 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja KTL B 8/2001 Tartuntataudit Suomessa 2000 Mikrobilöydösten kommentoijat Hiltunen-Back, Eija Kuusi, Markku Lyytikäinen, Outi Nuorti, Pekka Ruutu, Petri Siikamäki, Heli

Lisätiedot

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! Olemme kaksi sairaanhoitaja opiskelijaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta terveysalalta. Hoitotyön koulutusohjelmaan kuuluu opinnäytetyön tekeminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema

Ajankohtaiskatsaus. Päivän teema Ajankohtaiskatsaus Erikoislääkäri Simo Sirkeoja TAYS Infektioyksikkö Hengitystievirukset Influenssa Hinkuyskä Veriviljelylöydöksiä A streptokokki Tuhkarokko Tippuri HIV (PEP ja PrEP) Päivän teema 2 11.5.218

Lisätiedot

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja

TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja 1 TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07 MATKAILIJAN TAUSTATIETOJEN KYSELYKAAVAKE Potilastiedot Sukunimi Syntymäaika Ikä Etunimet Sukupuoli: mies nainen Syntymämaa

Lisätiedot

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus HYGIENIAOHJEISTUS 1 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2014 Vuoden 2014 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen osalta

Lisätiedot

Syyhy, ohjeen muutokset

Syyhy, ohjeen muutokset Syyhy, ohjeen muutokset Janne Laine Infektiolääkäri Tays Tavallinen syyhy Hedelmöittynyt naaras kaivaa ihon alle 2-15 mm käytävän, johon munii Tapahtuma käynnistää viivästyneen yliherkkyysreaktion Pääoire

Lisätiedot

Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE

Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE Jasmiina Lindberg & Pauliina Oja-Lipasti SeAMK Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma Opinnäytetyö 2018 HOITOHENKILÖKUNNALLE

Lisätiedot

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 12.11.2012 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden

Lisätiedot

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

Keski-Suomen Seututerveyskeskus Keski-Suomen Seututerveyskeskus Ohjeet tavallisimmista lasten tartuntataudeista Päivitetty 18.10.2012 /PL Tauti Aiheuttaja ANGIINA Streptokokkibakteeri Nenän ja nielun eritteet. 2 5 vrk. ENTEROROKKO (rokotetta

Lisätiedot

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus HYGIENIAOHJEISTUS 1 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot