Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

Transkriptio

1 Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto (INFO) 1

2 Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Esiintyvyyskartoitukset Aiheuttajamikrobit Tartuntatiet ja niiden katkaisu 2

3 SAIRAALAINFEKTIO > HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO (nosocomial infection > healthcare-associated infection) hoitoajat > uloskirjoituksen jälkeen todetut infektiot (koti, jatkohoitopaikka) invasiiviset toimenpiteet: sairaala > päiväkirurgia, poliklinikat ja avohoito ikääntyvä väestö: erityyppiset pitkäaikaishoitolaitokset ja hoivakodit myös työssä saadut hoitohenkilökunnan infektiot sairaalabakteeritartunta hoitoon liittyvä infektio 3

4 Tautitaakka-arvio: prevalenssitutkimus, hoitoilmoitus-, väestö- ja kuolemansyyrekisteri Kanerva M, Ollgren J, Virtanen MJ, Lyytikäinen O sekä kansalliseen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimukseen osallistuneet sairaalat. Sairaalainfektiot aiheuttavat huomattavan tautitaakan. Suomen Lääkärilehti 2008;63: Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen 4

5 Potilasturvallisuuskartoitukset Joka kymmenes sairaalapotilas kärsii hoidon seurauksena haittaa, joka sadas potilas saa vakavan haitan ja yhdellä tuhannesta haitta tai virhe voi johtaa kuolemaan Suomen sairaaloissa vuosittain kuolemaan johtavaa hoitovirhettä Ruotsissa ~3000 hoitovirheestä johtuvaa kuolemaa vuodessa Enemmän kuin liikenneonnettomuuskuolemia Puolet haittatapahtumista ehkäistävissä Potilasturvallisuusopas, THL,

6 6

7 7

8 8

9 Mikrobiologinen näyte positiivinen 47 %:ssa (360/771) sairaalainfektioista 2 MRSA- ja 7 ESBL-infektio, ei VRE-infektioita 4 % (31/771) kaikista infektioista Clostriudium diffcilen aiheuttamia 9

10 10

11 Suomen akuuttisairaaloissa arvioidaan olevan noin hoitoon liittyvää infektiota vuosittain. Vuonna 2011 MDR-mikrobien aiheuttamia infektioita oli arviolta 2412, noin 5 % kaikista hoitoon liittyvistä infektioista. Näihin infektioihin liittyi lähes 80 kuolemaa. Yleisimpiä olivat laajakirjoisia beetalaktamaaseja (ESBL) tuottavien E. coli -bakteereiden aiheuttamat infektiot. 11

12 ESBL-E. coli -veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot, SIRO,

13 Sairaalaepidemiat Arvioita Suomessa vuosittain hoitoon liittyvää infektiota 5 % hoitoon liittyvistä infektioista liittyy rypäisiin/epidemioihin Keskimääräinen koko: 6 potilasta/ryväs Ekstrapolaatio: Suomessa 417 rypästä/vuosi Tyypitystutkimukset tehohoitoyksiköissä: % hoitoon liittyvistä infektioista potilaasta toiseen siirtyneiden mikrobien aiheuttamia eli klonaalisia Grundmann H et al. How many infections are caused by patient-to-patient transmission in intensive care units?crit Care Med May;33(5): Weist K et al. How many nosocomial infections are associated with cross-transmission? A prospective cohort study in a surgical intensive care unit. Infect Control Hosp Epidemiol Mar;23(3):

14 14

15 Tartuntatiet 1. Ilma (>1 m, droplet nucleii <5µm) 2. Pisara (<1 m) 3. Kosketus Suora: henkilö-henkilö Epäsuora: henkilö-esine-henkilö 4. Yhteinen vehikkeli: hoitolaitteet/välineet, myös ruoka ja vesi Monilla taudinaiheuttajilla useita tartuntateitä RS-virus: enimmäkseen kosketus, myös pisara? Influenssa: enimmäkseen pisara, myös ilma? MRSA: enimmäkseen kosketus, myös pisara? 15

16 Hoitoon liittyvät infektiot ja tartuntatiet Aiheuttajamikrobeilla monia reservuaareja potilaat, ympäristö, henkilökunta Sairaalapotilaat erittäin alttiita infektioille immuunisuppressio, vierasesineet ym. Sairaala monimutkainen suuren riskin ympäristö 16

17 Ilmateitse tarttuvat mikrobit Henkilö-henkilö Tuhkarokko Keuhkotuberkuloosi Vesirokko/vyöruusu Keuhkorutto Isorokko Apinarokko Sars Ympäristölähde Legionella sp. Aspergillus sp. Zygomycetes (mucor) 17

18 Vesirokon leviäminen ilmateitse sairaalassa Eristyksessä hoidettu indeksipotilas > 8/70 altista sairastui Ilmavirtaustutkimukset potilashuoneissa positiivinen paine suhteessa käytävään Suositus: eristyshuoneissa negatiivinen paine Gustafson TL et al. Pediatr 1982;70:

19 Tuberkuloosi lentokoneessa Indeksipotilas > 6/15 positiivinen tuberkuliinitesti, ei muita riskitekijöitä sis. 4 serokonversiota Tartuntavaara merkittävä pitkillä lennoilla (>8 t) ja samassa matkustamon osassa, erityisesti kahden rivin sisällä Kenyon TA et al. N Engl J Med 1996;334:

20 Ilmavarotoimet 1-hengen huone Negatiivinen paine 12 ilmanvaihto per tunti Henkilösuojaimet FFP2 tai FFP3 hengityksensuojain Paineilmapuhallinhuppu (PARP) 20

21 Pisarateitse tarttuvat mikrobit Henkilö-henkilö Influenssa A ja B Neisseria meningitidis Hinkuyskä Sikotauti Vihurirokko Parvovirus B19 Adenoviruspneumonia A-ryhmän streptokokkipneumonia H. influenzae -epiglottiitti Ympäristö Lavuaari- ja wc-roiskeet? Epäilty Sarsin kohdalla? 21

22 1957 influenssapandemia sairaalassa *indeksi potilas > 14/29 7/20 = 35% 8/13 = 62 % 30/62 kliinistä tapausta ja 8 serologinen varmistus J Clin Invest 1959;38:

23 Influenssaepidemia lentokoneessa 4,5 tunnin myöhästyminen teknisen vian vuoksi 39/54 matkustajaa (72%) sairastui 72 h sisään influenssan kaltaiseen tautiin: yskä, kuume, väsymys, päänsärky, kurkkukipua ja lihaskivut 91% influenssatesti positiivinen sairastuvuus % ~ ajasta jonka matkustajat viettivät koneessa lentokoneen ilmastointi ei toiminut 3 tuntiin Am J Epidemiol 1979;110:1-6 23

24 Influenssan tartuntatiet Tarttuu mahdollisesti ilmateitse kuten myös kosketuksen kautta Pienten ja suurten pisaroiden suhteellinen merkitys sairaalaympäristössä epäselvä - vanha kirjallisuus vs. uudet kokemukset ja tekniikka Ilmavarotoimet eivät välttämättömiä epidemioiden pysäyttämisessä Clin Infect Dis 2003;37:

25 Pisaravarotoimet Potilaat Yskimisetiketti ja käsihygienia Kirurginen suu-nenäsuojus Henkilökunta Visiiri tai kirurginen suu-nenäsuojus ja suojalasit Suojakäsineet ja -takki/esiliina 25

26 Influenssa ja Sars Epidemiat Sairaat hoitotyöntekijät tulleet töihin Ei tunnistettu ja eristetty sairastuneita Ei tunnistettu ja eristetty sairastuneita odotustilassa 26

27 H1N1 influenssapandemia Yskimisetiketti (sis. käsihygienian) Rokotukset Tapausten tunnistaminen ja eristäminen Sairaiden hoitotyöntekijöiden pidättäminen pois töistä Pisaravarotoimet Kirurginen suu-nenäsuojus FFP2 tai FFP3 jos aerosolia tuottavia toimenpiteitä esim. bronkoskopia, hengitystieimut 27

28 Kosketustartunta Suora: potilas-potilas (harvinainen) Epäsuora: potilas-potilas Hoitohenkilökunnan kädet: suoraan tai ympäristöstä esim. sängyn laidat Yhteiset hoito/tutkimusvälineet esim. kuumemittari 28

29 Kosketuksen kautta tarttuvat mikrobit (suora ja epäsuora) Ihmisreservuaari Rotavirus Norovirus Clostridium difficile MSSA ja MRSA VRE RS-virus SARS Ympäristöreservuaari Pseudomonas aeruginosa Acinetobacter sp. Atyyppiset mykobakteerit 29

30 Kontaminoidut pinnat ja tartuntojen leviäminen Kontaminoidut ympäristöpinnat voivat edesauttaa taudinaiheuttajien leviämistä Kontaminoidut hoitovälineet, jotka suorassa kosketuksessa potilaaseen, voivat toimia tartunnanlähteenä Esim. MRSA- ja VRE-tartunnan riski lisääntynyt jos huoneessa ollut aiemmin MRSA- tai VREpositiivinen potilas Ko. kontaminaatio > hoitohenkilökunnan kädet > toiset potilaat Boyce et al. ICHE 1997;28:1142 Hayden et al. ICHE 2008;29:149 Martinez et al. Arch Intern Med 2003;163:1905 Huang et al. Clin Infect Dis 2006;166:1945 Dress et al. Clin Infect Dis 2008;46:678 30

31 Kosketusvarotoimet 1-hengen huone Henkilösuojaimet Käsihygienia Suojakäsineet ja -takki 31

32 Torjuntatoimet: C. difficile Käsihygienia: vesi ja saippua Ongelmayksiköissä ja epidemioissa: kloorin käyttö siivouksessa Siivoustoimien laadun kriittinen arviointi 32

33 Oireperusteiset varotoimet Ilmavarotoimet Vesikulaarinen ihottuma Makulopapulaarinen ihottuma sekä yskä ja kuume Yskä/veriyskä, kuume ja ylälohkon keuhkoinfiltraatit Pisaravarotoimet Meningiitti Petekkiat ja kuume Pitkittynyt tai puuskittainen yskä ja hinkuyskälle altistuminen Kosketusvarotoimet Akuutti ripuli tai inkontinenssi Laajat ihorikot, avoimet haavat, dreneerattavat absessit Virtsatieinfektio pitkäaikaishoitolaitospotilaalla Vesikulaarinen ihottuma Lasten hengitystieinfektiot Aiempi MDR-mikrobien kantajuus/infektio Yskä, kuume, keuhkoinfiltraatit SARS, MERS tms. altistuminen 33

34 Henkilökunta tartunnanlähteenä Hyvin dokumentoitu tartunta hoitohenkilöstä joka oireeton kantaja tai jolla kliininen infektio Sikotauti, vesirokko, vihurirokko, influenssa, hepatiitti B, SARS, norovirus, S. aureus, tuberkuloosi, A- ryhmän streptokokki, hinkuyskä Ehkäisy Henkilökunnan rokotukset Sairaat pois töistä (kuume, hengitystieinfektio, ripuli, käsin ihoinfektiot) 34

35 Yhteinen vehikkeli Vierasesineet suuri riski terveydenhuollossa Yleiset ja usein käytetyt vierasesineet mahdollisesti suurin riski esim. kuumemittarit, alusastiat Invasiiviset vierasesineet voivat myös levittää taudinaiheuttajia, joskin harvemmin sillä niiden käsittelyyn kiinnitetään enemmän huomioita Lääkkeet voivat kontaminoitua, useimmiten tämä tapahtuu käytön yhteydessä Myös nk. avohoitolähteet vesikoristukset - legionella sairaalan ruoka - listeria 35

36 Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Vertikaalinen: vähennetään infektioriskiä tiettyjen taudinaiheuttajien kohdalla Aktiiviset seurantanäytteet oireettomien kantajien tunnistamiseksi Kantajat ja potilaat joilla infektio Kosketusvarotoimet Dekolonisaatio Horisontaalinen: vähennetään infektioriskiä laajemmin, ei vain taudinaiheuttajakohtaisesti Tavanomaiset varotoimet Yleinen suojakäsineiden/takin käyttö Yleinen dekolonisaatio Mikrobilääkkeiden käytönohjaus Ympäristön siivous ja desinfektio Infektiotyyppikohtaiset ehkäisy- ja torjuntaohjeet 36

37 Yhteenveto Ehkäisy- ja torjuntatoimien suunnittelu sairaalassa edellyttää taudinaiheuttajien tartuntareittien ymmärtämistä Vaatii useita samanaikaisia toimia ja lähtee liikkeelle riskien tunnistamisesta jokaista potilasta tutkittaessa ja hoidettaessa 37