SAMPO II asuinpientalotontit

Transkriptio

1 SAMPO asuinpienalooni Viioiainen hau Hevos vosmiehen. Pullerin. Kahoilampi Raas. Pihauusenj. Puhelin. Hippos. Meijeriau Hevosm.j. Susip. Kiesij. Sa. Haansuonpolu Kärryp. Eino Leinon au Lin Kyösin au Uhriiven. Korvenorpan. Lauaie Raviau Pullerinmäen. Hiihom ä enie Tohaallion. Nuinie Mainie Maijan. Rinelinau Männisönie Rinelinmäen. ä-terin ie Cygnaeusenau Kaurialanau Liuuullion. Hie Sorahjunau Niemenaun. Rinelinmäenj. Koiraoulunau Ahvenisonjärvi Tuliininpelo Mai Alango Kij. Urheilu. Pauula Myllymäenau Puueenp. Verhonau Muunaja. a. ympi nie Kasep. Paas. Huurrep. Kirsi. Talviie Pouap Ṁyrsyp. Sumup. Riiep. Tuulip. Lauha. Pilvip. Vähä-Terin. Pun Por- in- v- ija Ol Tallimerin. Rasumiehen. Korsuj. lvesie Jääärinie Kannasenie Jouahaisen. Kimmelp. Auerp. Hallap. Lumip. Kinosp. Hanip. Pyry. Raep. Kuurap. Laeen. Kesäuulen. Viima. Pajulan. P.j. Kaurap. Kauraie Vehnäie Ruisie Uur amonp. Rapamäenie Ahvenisonj. Rapamäenp. Korsuie Pion.p. Korpraalin. Pioneerin. Vellamonp. Unamonp. Lemmonp. Vipusenp. Tapionp. Ahdinp. Killini. Manlanin. Tuulenhen.. T.pesän. Tuulenuiv.. Väh. Ku. Tuulenvirin. Kä mme änie Ohra. Pellavaie Liivuoren. Päivämäen. Häräm.j. j.j. Aroniiunj. Sammonp. Töpinä. Laavu. Kernin. Tela. Vääpelinie Louhenie Liedonp. Vasip. Lemminäisen. Kuonnyörin. Penninpyörylän. Mesänneidon. Mesänpiian. Naavapran. Vuoonie Vanamo n ie Nuppolanie Talunap. S.p. T.p. lves- Kuoalanj. Sompio n j. Aaponj. Hongis.j. Juolanr. E.p. Vouilan. Touolanr. Pihap. Saunap. Koip. Onnenp. Saa- lminie Kalevan. Louhenp. von Hiisip. ie janmäi Saajan- rinne Kuller Ainonie Tuuliinp. Tellervon. Myllyoja Mesänhalian. Mesänv ä en. in. Talviinie Lehdo Esionie Armonlaasonie Violanie Viero lanj. Tam mis.j J.p. p. mp.- Juh a ninj. mpiv.j. Laurinj. Eeronj. Silap. Sahra. Kyläie Nurmip. Ainonj. My llyojan. Sänipellonie Viljapellonie uie Kuoamaanie Kulapiisun. Minup. Mesäähden. Teruseljan. Oravanmjan. ie Rii Juolanr. Kal- vean.j. Timonj. Tuomaanj. Simeoninj. Luinj. Nummenie Riimup. Puimuripolu Päisip. Laineen. nunp. Ha. Khiie Jyräp. ie Päivänsäeen. Menninäisen. sälam- men Maahisen. Kielonuja Näsiänp. pälä n. Kis n ä- Kis n- ellon. Käenmi n un. norpanie Enneie Venlanraii Keurinj. Kainpiha Hinrian piha Kreeanj. An- nan Manj. Taula-Mainie piha Ruunap. Auraie Talliie Kesusie Revonie Kallen. Härmiälänie nie Lei- Mesä-Rydö Kangaspell Lanap. Jyräie Sauonp. Myyränp. Me- Sammaleisen. Hieronie Tve -rinp. Sipilänp. Tverinau Torunin. Upplan. Baerumin. Cellen. Mäilaurilanie Maisenie Aseveliie Valmunie Juholanp. Härmiälänp. onie Nisulanp. Leinun. Kivisenojanie n. Hirve Va- Ahmanp. Poronp. Viia lanie Muurahaisenp. Hevosenengänie Käpy. Käpyp. Seppälänie K ä pyp ol u Sipilänau Weim a rin. Kivelänie Opinie Hel m iaulunie Maisenj. Arselanp. ounp. denpolu Huuhajanie Korpinie np. Kauriinp. Loimal ah- Peuranp. Ranaviivanie Riuaj. Sammonoja Sammonm ä e n ie Vie Vp. Kumpulanie Niinj. Luolajanj. K.j. Kajasusen. Vesiie Paloärjen. Leh- er- Hauanie Kolanmäen. Pouamapolu Kumpulanp. Mänyp. Pe l olan. Mänylän. Rieonie Naaanie Tianie Suviaanuja Koioivunau Koipihanau Koiporinau Koiunna an. Hovilanie Kivisenoja Koonpolu Kurjenorvenie a m monlah d enp. Leppiniem Asenajanie Koiuvan. Kurjenpolven. Terva niemenie Teollisuuu Korjaamonie San janie Sau n ala Loimalahi Leee lolanmäi..

2 TONTTEN SJANT Sampo alue sijaisee n., ilomeriä Hämeenlinnan aupungin esu lounaaseen. Alla olevas viisoilmauvas (evä ) näyy esellä Loimalahdenie evyliienneväylineen. Taana siinää Alajärvi ja järveen yönyvä Tervaniemi. Oiealla eualalla Viialanien rivialoasuu, jona aana Kaolanmäen Viialan ilaesus, apean peloaileen aana (nyyisin peloauealla Sampo oni) Loimalahden leho ja perineisä maa- ja mesäalousmaisemaa. Pelojen välissä Sammonoja. Vasemmalla Kolanmäen pienalovalai asuinaluea palloilu- ja leiienineen. Taempana Kolanmäen-Tervaniemen virisylue. Sammon aluea aavoieaan useammas eri vaihees. Nämä oni ova oise vaihee. Alla on oyleiavaluonnos.tämä on luonnos ja muuose ova mahdollisia. Oyleiavaluonnos

3 PALVELUT Päivähoio Lähin päiväoi, Nummen päiväoi sijaisee n., ilomeriä Sammon alueela esuan päin. Nummen päiväoi on lähellä puisoja ja mesiä sijaiseva hoiopaia. Päiväoi on raenneu v.. Hoiopaioja päiväodis on. Päiväoi on aui pääsäänöisesi lo. -.. Päiväodis oimii viisi ryhmää: v. oopäiväryhmä ( Homssu ), -v. oopäiväryhmä (Nuusu), -v. oopäiväryhmä ( Nyyi ), -v. inegroiu eriyisryhmä oopäiväryhmä ( Tuiuse ) ja -v. pienenney o- / oopäiväryhmä (Haivai ). Esiopeu anneaan aamupäivisin olmes ryhmässä. Nummen nuorisooimison ilois oimii myös avoin päiväoi, jos lapse ja vanhemma äyvä yhdessä. Lisäsi perheille on jolla erhooiminaa: --vuoiaille ilapäiväerho ja --vuoiaille aamupäiväerho. Nummen vhaisvausesuseen uuluu myös oona lapsia hoiavia perhepäivähoiajia. Lisäieoja vhaisvauspalvelui anaa Nummen vhaisvausesusen vs. vhaisvausjohaja Tea Tuominen, puh (), ea.uominen@hameenlinna.fi. Sampo alueen asemaaavas on lähipalveluraennusen orelialue (PL), jolle on ajaelu raenneavan päiväoi, mua päiväodin raenamisvuode ei ole vielä ieoa. Koulu Lähin alaoulu on n. ilomerin päässä sijaiseva Nummen oulu. Luuvuonna - oulus on noin oppila. Nummen oulun oiminnan avoieeena on urvallinen oulu, jos oppilas a peruido ja -iedo jao-opiselua ven. Oppilaia annuseaan omaoimisuueen ja yyjensä ehiämiseen vaihelevien opeusmeneelmien ja nyyaiaisen opeusvälineiden avulla. Tavoieena on isenäinen, vasuununoinen ja erilaisuuden hyväsyvä ihminen. Lisäieoja Nummen oulu oulun rehorila Riso Salola, puh. (), riso.lo@hameenlinna.fi. Yläouluiäise oppilaa uuluva Ahvenison oulun oppilaasiooalueeseen. Luuvuonna - oulus on noin oppila. Maaa Sampo oneila Ahvenison ouluun on n. m. Lisäieoja anaa rehori Kai Hirvonen puh. (), ai.hirvonen@hameenlinna.fi. Muu palvelu Lähimmä aupa ja muu palvelu sijaiseva Juolas n., ilomerin päässä Sammon alueela. Rauaieasemalle maaa on n. m ja moooriielle n. m. Alajärven rannalla sijaiseva Tervaniemi joaa hyvä uloilumahdollisuude seä esällä eä alvella. Alueella on meriy unoilu- ja uloilureii unoelineineen, uimana, lenopalloenä, souuveneiden maalleveoaluee, una seä ympärivuoises äyössä oleva raennus. Alueella on myös maonpesupaia. Tervaniemesä pääsee alvella lauverosoa piin mm. Suvipieliseen, Kaisoselle ja Ahvenisolle. Näiden laujen lisäsi Alajärvelle ehdään joa alvi oirien hiiholau. Jääelien llies Alajärven jäällä on ollu myös luiselureiejä.

4 : : l : Ras dba.... jyh : dba K.. jyh jyh ASUNPENTALOJEN KORTTELALUE. ERLLSPENTALOJEN KORTTELALUE ERLLSPENTALOJEN KORTTELALUE. OLEMASSA OLEVAT LOMA-ASUNNOT VODAAN MUUTTAA VAKTUSKS ASUNNOKS. LÄHPALVELURAKENNUSTEN KORTTELALUE. KRKKOJEN JA MUDEN SEURAKUNNALLSTEN RAKENNUSTEN KORTTELALUE. LÄHVRKSTYSALUE. LÄHVRKSTYSALUE, JOKA SÄLYTETÄÄN AVOMENA. Maa- ja mesäaloulue, jolla on eriyisä uloilun ohjaamirvea. m KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VVA. KORTTELN, KORTTELNOSAN JA ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. OHJEELLNEN ALUEEN TA OSA-ALUEEN RAJA. OHJEELLNEN TONTN/RAKENNUSPAKAN RAJA. KAUPUNGNOSAN NUMERO. KORTTELN NUMERO. l OHJEELLSEN TONTN NUMERO. KADUN, TEN, KATUAUKON, TORN, PUSTON TA MUUN YLESEN ALUEEN NM. RAKENNUSOKEUS KERROSALANELÖMETRENÄ. jyh jyh..... POUKAMOLKU r=. b=..... jyh dba... jyh lä.. jyh.... K jyh.... : Ras m ROOMALANEN LUKU OSOTTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TA SEN OSAN SUURMMAN SALLTUN KERROSLUVUN. ALLEVVATTU ROOMALANEN LUKU OSOTTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TA SEN OSAN EHDOTTOMAST KÄYTETTÄVÄN KERROSLUVUN. MURTOLUKU ROOMALASEN NUMERON EDESSÄ OSOTTAA, KUNKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURMMAN KERROKSEN ALASTA SAA RAKENNUKSEN ENSMMÄSESSÄ RNTEESEEN SJOTTUVASSA KERROKSESSA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LASKETTAVAKS TLAKS. SULKESSA OLEVA MURTOLUKU ROOMALASEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOTTAA, KUNKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURMMAN KERROKSEN ALASTA SAA RAKENNUKSEN YLMMÄSSÄ KERROKSESSA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LUETTAVAKS TLAKS. MURTOLUKU ROOMALASEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOTTAA, KUNKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURMMAN KERROKSEN ALASTA ULLAKON TASOLLA SAA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LASKETTAVAKS TLAKS. PUSTOMUUNTAMON PAKKA. RAKENNUSALA. TELELATESUOJAN PAKKA. PUMPPAAMON RAKENNUSALA RAKENNUSALA, JOLLE SAA SJOTTAA TALOUSRAKENNUKSEN. AUTON SÄLYTYSPAKAN RAKENNUSALA. ELLE ALUEELLE RAKENNETA AUTOSUOJARAKENNUKSA TA -KATOKSA, AUTOPAKAT ON YMPÄRÖTÄVÄ PUU- JA PENSASSTUTUKSLLA. RAKENNUKSEN HARJASUUNTAA OSOTTAVA VVA. NUOL OSOTTAA RAKENNUSALAN SVUN, JOHON RAKENNUS ON RAKENNETTAVA KNN. MERKNTÄ OSOTTAA RAKENNUSALAN SVUN JONKA PUOLES- TEN RAKENNUSTEN ULKOSENEN SEKÄ KKUNODEN JA MU- DEN RAKENTEDEN ÄÄNERSTÄVYYDEN LKENNEMELUA VAS- TAAN ON OLTAVA VÄHNTÄÄN DBA STUTETTAVA ALUEEN OSA. KATU. JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄLYLLE VARATTU KATU. AJOYHTEYS. pp PYSÄKÖNTPAKKA. VESALUEENA SÄLYTETTÄVÄ VRKSTYSALUEEN OSA. MAANALASTA JOHTOA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA. KATUALUEEN RAJAN OSA, JONKA KOHDALTA E SAA JÄRJESTÄÄ AJONEUVOLTTYMÄÄ. MERKNTÄ OSOTTAA RAKENNUSALAN SVUN, JOLLA RAKENNUKSET JA MELULTA SUOJAAVAT RAKENTEET ON RAKENNETTAVA YHTEEN NN, ETTÄ NE SUOJAAVAT PHA-ALUETTA LKENNEMELULTA K.. Vanha yh. a.. a.... POHJAKARTTA TÄYTTÄÄ KAAVOTUSMTTAUKSSTA.. ANNETUN ASETUKSEN VAATMUKSET. AK JÄRVNEN KAUPUNGNGEODEETT.. SUOJELTAVA ALUEEN OSA, JOLLA SJATSEE LUONNONSUOJELULAN :N PERUSTEELLA SUOJELTAVAKS TARKOTETTU UHANALASEN KASVN ESNTYMSALUE. LUONNON MONMUOTOSUUDENKANNALTA TÄRKEÄNÄ METSÄNÄ SÄLYTETTÄVÄ ALUEEN OSA. SAUNAN RAKENNUSALA. RAKENNUSALA, JOLLE SAA SJOTTAA KATOKSEN. OSOTENUMERO. YLESMÄÄRÄYKSÄ TONTLLA ON VARATTAVA LEKKN JA ASUKKADEN MUUHUN OLESKELUUN SOPVAA YHTENÄSTÄ ALUETTA VÄHNTÄÄN % ASUNHUONESTOJEN YHTEENLASKETUSTA KERROSALASTA. -TONTELLA SAA RAKENNUSALAN ULKOPUOLELLE SJOTTAA K-M:N SUURUSEN KYLMÄN TALOUSRAKENNUKSEN. ETÄSYYS NAURTONTN RAKENNUSALASTA TULEE OLLA VÄHNTÄÄN M JA PUSTON PUOLESESTA RAJASTA VÄHNTÄÄN M. -TONTELLA SAA RAKENTAA AUTOSUOJA TA -KATOKSA TONTLLE MERKTYN PÄÄKÄYTTÖTARKOTUKSEN MUKASEN RAKENNUSOKEUDEN ESTÄMÄTTÄ % RAKENNUSOKEUDEN MÄÄRÄSTÄ. LÄHVRKSTYSALUEELLE RAJOTTUVALLE TONTN RAJALLE TULEE STUTTAA VAAST KASVAVA PUU- JA PENSASRYHMÄ VÄHNTÄÄN CM RAJAN SSÄPUOLELLE. Jyh- MERKNTÄ E KOSKE PL-TONTTA, MKÄL SLLE RAKENNETAAN ANOASTAAN KAUPALLSA PALVELUJA. AUTOSUOJA ON RAKENNETTAVA VÄHNTÄÄN M ETÄSYYDELLE TONTN KADUN PUOLESESTA RAJASTA. AUTOPAKKOJA ON VARATTAVA: - -KORTTELESSA ap / TONTT - -KORTTELESSA, ap / ASUNTO - KORTTELESSA JA ap / ASUNTO - LKE-, TOMSTO- JA PALVELUTLOSSA ap / K-M RAKENNUSTEN JÄTEVEDET ON JOHDETTAVA VEMÄRVERKOSTOON. KORTTELA KOSKEVAT ERTYSMÄÄRÄYKSET ALAJÄRVEN RANTAAN RAJOTTUVAT TONTT KUULUVAT VEDENHANKNNAN KANNALTA TÄRKEÄÄN RANTA-ALUEESEEN, JOSSA HÄMEENLNNAN KAUPUNGN YMPÄRSTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN MUKAAN ON RAJOTUKSA TA SUOSTUKSA MM. AJONEUVOJEN JA TEKSTLEN PESUN SEKÄ ÖLJYSÄLÖDEN SJOTTAMSEN, RAKENTEEN JA TARKASTUSTEN OSALTA (,. ) UHANALASEN KASVN ESNTYMSALUEELLA KASVLLSUUTTA TA MAERÄÄ MUUTETTAESSA ON OTETTAVA YHTEYTTÄ HÄMEEN YMPÄRSTÖKESKUKSEEN. RNTEESSÄ E SALLTA KELLARKERROSTA. RAKENNUSLUVAN YHTEYDESSÄ ON ESTETTÄVÄ HAVANNEKUVA RAKENNUKSEN SOPEUTUMSESTA MASEMAAN. SELLÄ MSSÄ SE MAASTON VUOKS ON TARPEELLSTA, VODAAN KÄYTTÄÄ KERROSLUKUMERKNNÄN (/) SJASTA KERROSLUKUMERKNTÄÄ /r. ASEMAKAAVASSA OSOTETUN RAKENNUSOKEUDEN LSÄKS - TONTELLA SAA OLLA YHTEENSÄ ENNTÄÄN K-M JA YK-TONTLLA YHTEENSÄ ENNTÄÄN K-M KYLMÄ TALOUSRAKENNUKSA. TÄHÄN ASEMAKAAVAKARTTAAN LTTYY ERKSEEN LAADTTAVAT LÄHYMPÄRSTÖN SUUNNTTELUOHJEET. HÄMEENLNNAN KAUPUNK TEKNNEN VRASTO KAAVOTUSTOMSTO ASEMAKAAVA-ARKKTEHT... vr SUHDE : PVM. ä.. HYV. VAHV.... SUUNN. SUUTAR, AA&R PRT. LEPONEN N:O ALUEEN ASEMAKAAVA JA RAKENTAMSTHJEET Alueen asemaaava on esiey sivuilla -. Raennusoieua oneilla on - -m, jona lisäsi -oneilla a raenaa auosuojia ai -aosia onille meriyn päääyöoiusen muaisen raennusoieuden esämää % raennusoieuden määräsä. Alueelle on laadiu raennupaohjee, joiden oiusena on ohjaa suunnielijoia, raenajia ja viranomaisia Sampo pienaloalueen oeuamises, joa aluee muodosuisi yhenäinen, ehjä ja viihyisä oonaisuus. Raennupaohjee ova oninluovuuses raenajaa ja oninhalijaa siovia. Ohjees esieään periaaee raennusen sijoiumise onilla, onin raenamise ja pihajärjeselyisä seä raennusen muodo ja äyeävisä maeriaalei. Ohjee ova ämän esieen sivuilla -. TEDOT TONTESTA Sampo asemaaavan oni jaeaan ahdes erässä. Tässä ensimmäisessä vaihees uleva jaoon maaaasulinjan pohjoispuolella sijaiseva oni. Maaaasulinjan eeläpuolise oni on oius laiaa hauun vuonna ja niille pääsee näillä näymin raenamaan vuonna. Toni sijoiuva pääosin mesämaalle. Mesäisilä oneila on aupungin oime aadeu puusoa mrasuus. Toneille on pyriy jäämään onipuisi sopivia puia. O onei sijaisee pellolla. Alla oleva ilmauva on oeu sysyllä. Kuvan yläreunas näyy Sampo alueen raenami. e r=. b=... K K e pp/h VL-a KYYKKÄPUSTO MAANNTYNPUSTO VL-a jyh HPPASKUJA - e=. NURKKAJUSSNKUJA Luolaja r=. b=. MAANNTYNPUSTO jyh PELKUJA luo- luo- VL-a SAMMONOJANTE SALKOPALLONKUJA r=. b=. Ras m u/ (/) jyh luo- KUURUPLON PUSTO jyh luo- SAMMONSUONTE Hau MU ajo dba luo- (/) jyh r=. b=. POUKAMOLKU (/) luo- luo- : - Hau dba VL pm METKUPUSTO TERVOLKU MAJALAHDENTE pp VL-a VL pm POLTTOPALLONKUJA NAATTAKUJA jyh e=. dba dba dba TERVADANKATU KENUPALLONKUJA. r=. b=. VL. /r KENUKUJA dba jyh jyh KELLOPOLKU luo- SUOLADONPUSTO - u/ dba KELLONVETÄJÄNKUJA jyh r=. b=. luo- PL AR (/) e=. jyh a- -- HONKA- VAARA a- pm a- /r dba LOMALAHDENTE VL VL luo- KOLKANMÄK KRKONROTANPUSTO p s- VL Alajärvi KOLKANMÄK YK KOLKANMÄENTE (/) (/).. u / KOLKANMÄENTE Ras m /r (/) A S E M A K A A V A M E R K N N Ä T J A M Ä Ä R Ä Y K S E T : - (/) u/ pm l e PL YK VL a- s- u/ (/) VL-a MU (/) pp ajo p ASEMAKAAVA: KAUP.OSA, KORTTELT - SEKÄ, VRKSTYS-, KATU-, MAA- JA METSÄTALOUS - ALUEET. X = Y = KOLKANM

5 jyh Tonien raja on meriy maasoon puupaaluilla ja yleillä. Tonien pina-ala ova onijaon muaisia pina-aloja ja lopullise pina-ala selviävä onien lohomisen yheydessä. Tonijaoa ova ämän esieen liieinä sivuilla -. Toni on lohou ja niisä on aavilla virallisia onioja, joa viaan raennusluvan liieesi. MAANNTYNP VL-a.... luo- luo-. VL Myydään Vuoraaan / myydään KUURUPLON PU luo-. luo-.. Sampo alueen omaoi- ja asuinpienaloonien luovuusmuodo Oe asemaaavaehdouse.. jyh. luo- : jyh.. :. jyh dba jyh.. dba. jyh jyh luo- pm. jyh. dba jyh.. dba jyh dba jyh PL. jyh... K.. :.. Luolaja K dba NURKKAJUSSNKUJA jyh dba SAMMONOJANTE. :. jyh jyh SALKOPALLONKUJA TERVOLKU pp VL-a jyh POLTTOPALLONKUJA. lä.. jyh dba dba jyh TERVADANKATU KENUPALLONKUJA KELLOPOLKU SUOLADONPUSTO pp KELLONVETÄJÄNKUJA.. pm a- LOMALAHDENTE Kaii -oni voi oa ai vuoraa. Sampo asuinpienaloonien myynihina on, /-m (EK ). Vuora laseaan asuinpienalooneilla %:n muaan KEK = esi-indesi. Vuoraonin voi lunaa iselleen milloin vain. Hinna iseaan myyniheellä iedos olevaa indesiä vaavasi. Kiineisöunnus Osoie -- Sammonojanie -- Sammonojanie Pina-ala n. m Ra.oi. -m Kaavamääräyse ja muua eriyisä jyh dba jyh dba Myynihina ( EK) Vuosivuora /v (KEK )

6 Kiineisöunnus Osoie -- Tervapadanau Pina-ala n. m Ra.oi. -m Kaavamääräyse ja muua eriyisä jyh dba Myynihina ( EK) Vuosivuora /v (KEK ) Kauppahinnan lisäsi oja (vuoraaja) jouuu mamaan normaali masu mm.: vainsiiroveron % auppahinna veroajalle (ei vuoraaes) onin lainhuudausen (vuoraoieuden irjaamismasun) maanmiausoimisoon sähöliiymän Vaenfallille vesi- ja viemärilaiosmasu Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:lle muu mahdollise liiymismasu ao. yhiöille ajoneuvoliiymän raenamise aiheuuva masu aupungille aii onin raenamiseen liiyvä masu KUNNALLSTEKNKAN RAKENTAMNEN Alueen unnalliseniia on valmis. Alueella ei ole mahdollisuua ada lämmiyseen auolämpöä ai maaaasua. Alueen maaperäsä on iedo sivuilla -. Pohjavesi on alueella lähellä maanpinaa. Erillisä perumipalausunoa alueelle ei ole ehy. Tonin oja / vuoraaja vaa onin raenamiselpoisuuden ysiyisohaise selviämisesä seä perumivan suunnielu ja oeuuse. Sammon alueen uivaamisesi on levenney ja syvenney Sammonojaa. Oja ja sen ympärisö on maisemoiu. Sammonojan ympärisösuunnielma on esiey sivuilla -. TONTN HAKEMNEN Sampo :n oni ova viioiaises haus. Tonia haeaan äyämällä onihaemus, joa palaueaan maanäyön ja ympärisön palvelupiseeseen ennen hauajan pääymisä. Toni voaan haijoiden esen. Useamman onin voi ada (jos siiä on eriseen ilmoianu), jos oneja on jääny vapaasi. Tonien -- ja -- vausmasu on euroa ja muiden euroa. Vausmasu ulee maa aupungin läheämän lasun muaisesi. Vaus ei ule lainaan voimaan ellei vausmasua masea viimeisään eräpäivänä. Vausmasu hyvieään vaajalle onin hinnas ai vuoras. Vauia oneilla on vuosi. Kauppairja ai vuorasopimus on ehävä vauiana.

7 LSÄTETOJA Toni,haulomaee ja niiden palauus: Maanäyön ja ympärisön palvelupise, Weerhoffinau, rs. PL, Hämeenlinna palveluasianunija Sirpa Rahiainen, puh. (), geodeei Ai Järvinen, puh. (), Raenamipaohjee: Raennusvalvona lupa-iehi Tja Niemenleho, puh. (), LTTEET Oe asemaaava ja sen määräysisä Raenamipaohjee Oee onijaooi Kairauspisea ja airausdiagrammi Sammonojan ympärisösuunnielma nerneissä:

8 l Ras K POUKAMOLKU jyh. pp. jyh.. ASEMAKAAVA-ARKKTEHT SUHDE PVM. HYV. VAHV. SUUNN. PRT. N:O e..... b=. r= r=. b=... : pp/h.... b=. r= MAANNTYNPUSTO jyh dba - jyh e=..... r=. b=.. VL-a luo- MAANNTYNPUSTO dba luo r=. b=... VL-a SAMMONOJANTE. jyh jyh luo- VL luo- luo- KUURUPLON PUSTO... r=. b=.... b=. r=.. pm jyh luo : dba POUKAM. e=. - jyh dba luo- VL.. jyh jyh luo-. dba jyh PL luo- AR e=. jyh.. dba. a. VL a vr KOLKANMÄK a- VL a KOLKANMÄK.... KOLKANMÄENTE. KOLKANMÄENTE : K K s- e : (/). VL-a... KYYKKÄPUSTO... Ras m u/. (/).. MU ajo /r.... X = Y = HPPASKUJA... : (/) dba NURKKAJUSSNKUJA. Luolaja jyh PELKUJA dba SALKOPALLONKUJA..... Ras m. u/. jyh... (/).. jyh.. SAMMONSUONTE.. METKUPUSTO TERVOLKU.. MAJALAHDENTE (/) (/) A S E M A K A A V A M E R K N N Ä T J A M Ä Ä R Ä Y K S E T : PL VL - YK VL-a MU KOLKANM pm ASUNPENTALOJEN KORTTELALUE. ERLLSPENTALOJEN KORTTELALUE. jyh POLTTOPALLONKUJA jyh dba dba NAATTAKUJA ERLLSPENTALOJEN KORTTELALUE. OLEMASSA OLEVAT LOMA-ASUNNOT VODAAN MUUTTAA VAKTUSKS ASUNNOKS. LÄHPALVELURAKENNUSTEN KORTTELALUE. KRKKOJEN JA MUDEN SEURAKUNNALLSTEN RAKENNUSTEN KORTTELALUE. LÄHVRKSTYSALUE. LÄHVRKSTYSALUE, JOKA SÄLYTETÄÄN AVOMENA. Maa- ja mesäaloulue, jolla on eriyisä uloilun ohjaamirvea. m KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VVA. KORTTELN, KORTTELNOSAN JA ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. OHJEELLNEN ALUEEN TA OSA-ALUEEN RAJA. OHJEELLNEN TONTN/RAKENNUSPAKAN RAJA. KAUPUNGNOSAN NUMERO. KORTTELN NUMERO. l OHJEELLSEN TONTN NUMERO. KADUN, TEN, KATUAUKON, TORN, PUSTON TA MUUN YLESEN ALUEEN NM. RAKENNUSOKEUS KERROSALANELÖMETRENÄ. pp VL-a VL. TERVADANKATU : KENUPALLONKUJA. lä... e /r (/) u/ jyh pm l a- dba pp ajo p KENUKUJA jyh KELLOPOLKU SUOLADONPUSTO u/.... K K KELLONVETÄJÄNKUJA (/) HONKA- VAARA Ras m MURTOLUKU ROOMALASEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOTTAA, KUNKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURMMAN KERROKSEN ALASTA ULLAKON TASOLLA SAA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LASKETTAVAKS TLAKS. /r ROOMALANEN LUKU OSOTTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TA SEN OSAN SUURMMAN SALLTUN KERROSLUVUN. ALLEVVATTU ROOMALANEN LUKU OSOTTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TA SEN OSAN EHDOTTOMAST KÄYTETTÄVÄN KERROSLUVUN. MURTOLUKU ROOMALASEN NUMERON EDESSÄ OSOTTAA, KUNKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURMMAN KERROKSEN ALASTA SAA RAKENNUKSEN ENSMMÄSESSÄ RNTEESEEN SJOTTUVASSA KERROKSESSA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LASKETTAVAKS TLAKS. SULKESSA OLEVA MURTOLUKU ROOMALASEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOTTAA, KUNKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURMMAN KERROKSEN ALASTA SAA RAKENNUKSEN YLMMÄSSÄ KERROKSESSA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LUETTAVAKS TLAKS. PUSTOMUUNTAMON PAKKA. RAKENNUSALA. TELELATESUOJAN PAKKA. PUMPPAAMON RAKENNUSALA RAKENNUSALA, JOLLE SAA SJOTTAA TALOUSRAKENNUKSEN. AUTON SÄLYTYSPAKAN RAKENNUSALA. ELLE ALUEELLE RAKENNETA AUTOSUOJARAKENNUKSA TA -KATOKSA, AUTOPAKAT ON YMPÄRÖTÄVÄ PUU- JA PENSASSTUTUKSLLA. RAKENNUKSEN HARJASUUNTAA OSOTTAVA VVA. NUOL OSOTTAA RAKENNUSALAN SVUN, JOHON RAKENNUS ON RAKENNETTAVA KNN. MERKNTÄ OSOTTAA RAKENNUSALAN SVUN JONKA PUOLES- TEN RAKENNUSTEN ULKOSENEN SEKÄ KKUNODEN JA MU- DEN RAKENTEDEN ÄÄNERSTÄVYYDEN LKENNEMELUA VAS- TAAN ON OLTAVA VÄHNTÄÄN DBA STUTETTAVA ALUEEN OSA. KATU. JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄLYLLE VARATTU KATU. AJOYHTEYS. PYSÄKÖNTPAKKA. - VESALUEENA SÄLYTETTÄVÄ VRKSTYSALUEEN OSA. MAANALASTA JOHTOA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA. KATUALUEEN RAJAN OSA, JONKA KOHDALTA E SAA JÄRJESTÄÄ AJONEUVOLTTYMÄÄ. MERKNTÄ OSOTTAA RAKENNUSALAN SVUN, JOLLA RAKENNUKSET JA MELULTA SUOJAAVAT RAKENTEET ON RAKENNETTAVA YHTEEN NN, ETTÄ NE SUOJAAVAT PHA-ALUETTA LKENNEMELULTA. pm a- LOMALAHDENTE VL luo- KRKONROTANPUSTO p s- YLESMÄÄRÄYKSÄ Vanha yh. Alajärvi. (/) (/) u / TONTLLA ON VARATTAVA LEKKN JA ASUKKADEN MUUHUN OLESKELUUN SOPVAA YHTENÄSTÄ ALUETTA VÄHNTÄÄN % ASUNHUONESTOJEN YHTEENLASKETUSTA KERROSALASTA. -TONTELLA SAA RAKENNUSALAN ULKOPUOLELLE SJOTTAA K-M:N SUURUSEN KYLMÄN TALOUSRAKENNUKSEN. ETÄSYYS NAURTONTN RAKENNUSALASTA TULEE OLLA VÄHNTÄÄN M JA PUSTON PUOLESESTA RAJASTA VÄHNTÄÄN M. -TONTELLA SAA RAKENTAA AUTOSUOJA TA -KATOKSA TONTLLE MERKTYN PÄÄKÄYTTÖTARKOTUKSEN MUKASEN RAKENNUSOKEUDEN ESTÄMÄTTÄ % RAKENNUSOKEUDEN MÄÄRÄSTÄ. LÄHVRKSTYSALUEELLE RAJOTTUVALLE TONTN RAJALLE TULEE STUTTAA VAAST KASVAVA PUU- JA PENSASRYHMÄ VÄHNTÄÄN CM RAJAN SSÄPUOLELLE. Jyh- MERKNTÄ E KOSKE PL-TONTTA, MKÄL SLLE RAKENNETAAN ANOASTAAN KAUPALLSA PALVELUJA. AUTOSUOJA ON RAKENNETTAVA VÄHNTÄÄN M ETÄSYYDELLE TONTN KADUN PUOLESESTA RAJASTA. AUTOPAKKOJA ON VARATTAVA: - -KORTTELESSA ap / TONTT - -KORTTELESSA, ap / ASUNTO - KORTTELESSA JA ap / ASUNTO - LKE-, TOMSTO- JA PALVELUTLOSSA ap / K-M RAKENNUSTEN JÄTEVEDET ON JOHDETTAVA VEMÄRVERKOSTOON. KORTTELA KOSKEVAT ERTYSMÄÄRÄYKSET ALAJÄRVEN RANTAAN RAJOTTUVAT TONTT KUULUVAT VEDENHANKNNAN KANNALTA TÄRKEÄÄN RANTA-ALUEESEEN, JOSSA HÄMEENLNNAN KAUPUNGN YMPÄRSTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN MUKAAN ON RAJOTUKSA TA SUOSTUKSA MM. AJONEUVOJEN JA TEKSTLEN PESUN SEKÄ ÖLJYSÄLÖDEN SJOTTAMSEN, RAKENTEEN JA TARKASTUSTEN OSALTA (,. ) UHANALASEN KASVN ESNTYMSALUEELLA KASVLLSUUTTA TA MAERÄÄ MUUTETTAESSA ON OTETTAVA YHTEYTTÄ HÄMEEN YMPÄRSTÖKESKUKSEEN. RNTEESSÄ E SALLTA KELLARKERROSTA. RAKENNUSLUVAN YHTEYDESSÄ ON ESTETTÄVÄ HAVANNEKUVA RAKENNUKSEN SOPEUTUMSESTA MASEMAAN. SELLÄ MSSÄ SE MAASTON VUOKS ON TARPEELLSTA, VODAAN KÄYTTÄÄ KERROSLUKUMERKNNÄN (/) SJASTA KERROSLUKUMERKNTÄÄ /r. ASEMAKAAVASSA OSOTETUN RAKENNUSOKEUDEN LSÄKS - TONTELLA SAA OLLA YHTEENSÄ ENNTÄÄN K-M JA YK-TONTLLA YHTEENSÄ ENNTÄÄN K-M KYLMÄ TALOUSRAKENNUKSA. POHJAKARTTA TÄYTTÄÄ KAAVOTUSMTTAUKSSTA.. ANNETUN ASETUKSEN VAATMUKSET. AK JÄRVNEN KAUPUNGNGEODEETT YK SUOJELTAVA ALUEEN OSA, JOLLA SJATSEE LUONNONSUOJELULAN :N PERUSTEELLA SUOJELTAVAKS TARKOTETTU UHANALASEN KASVN ESNTYMSALUE. LUONNON MONMUOTOSUUDENKANNALTA TÄRKEÄNÄ METSÄNÄ SÄLYTETTÄVÄ ALUEEN OSA. SAUNAN RAKENNUSALA. RAKENNUSALA, JOLLE SAA SJOTTAA KATOKSEN. OSOTENUMERO. TÄHÄN ASEMAKAAVAKARTTAAN LTTYY ERKSEEN LAADTTAVAT LÄHYMPÄRSTÖN SUUNNTTELUOHJEET. ASEMAKAAVA: KAUP.OSA, KORTTELT - SEKÄ, VRKSTYS-, KATU-, MAA- JA METSÄTALOUS - ALUEET. HÄMEENLNNAN KAUPUNK TEKNNEN VRASTO KAAVOTUSTOMSTO : ä... a LEPONEN SUUTAR, AA&R ma.pesu

9 A S E M A K A A V A M E R K N N Ä T J A M Ä Ä R Ä Y K S E T : - ASUNPENTALOJEN KORTTELALUE. ERLLSPENTALOJEN KORTTELALUE. ERLLSPENTALOJEN KORTTELALUE. OLEMASSA OLEVAT LOMA-ASUNNOT VODAAN MUUTTAA VAKTUSKS ASUNNOKS. PL YK VL VL-a MU LÄHPALVELURAKENNUSTEN KORTTELALUE. KRKKOJEN JA MUDEN SEURAKUNNALLSTEN RAKENNUSTEN KORTTELALUE. LÄHVRKSTYSALUE. LÄHVRKSTYSALUE, JOKA SÄLYTETÄÄN AVOMENA. Maa- ja mesäaloulue, jolla on eriyisä uloilun ohjaamirvea. m KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VVA. KORTTELN, KORTTELNOSAN JA ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. OHJEELLNEN ALUEEN TA OSA-ALUEEN RAJA. KOLKANM OHJEELLNEN TONTN/RAKENNUSPAKAN RAJA. KAUPUNGNOSAN NUMERO. KORTTELN NUMERO. OHJEELLSEN TONTN NUMERO. KADUN, TEN, KATUAUKON, TORN, PUSTON TA MUUN YLESEN ALUEEN NM. RAKENNUSOKEUS KERROSALANELÖMETRENÄ.

10 /r MURTOLUKU ROOMALASEN NUMERON EDESSÄ OSOTTAA, KUNKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURMMAN KERROKSEN ALASTA SAA RAKENNUKSEN ENSMMÄSESSÄ RNTEESEEN SJOTTUVASSA KERROKSESSA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LASKETTAVAKS TLAKS. (/) u/ SULKESSA OLEVA MURTOLUKU ROOMALASEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOTTAA, KUNKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURMMAN KERROKSEN ALASTA SAA RAKENNUKSEN YLMMÄSSÄ KERROKSESSA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LUETTAVAKS TLAKS. MURTOLUKU ROOMALASEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOTTAA, KUNKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURMMAN KERROKSEN ALASTA ULLAKON TASOLLA SAA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LASKETTAVAKS TLAKS. pm PUSTOMUUNTAMON PAKKA. RAKENNUSALA. l e TELELATESUOJAN PAKKA. PUMPPAAMON RAKENNUSALA a- RAKENNUSALA, JOLLE SAA SJOTTAA TALOUSRAKENNUKSEN. AUTON SÄLYTYSPAKAN RAKENNUSALA. ELLE ALUEELLE RAKENNETA AUTOSUOJARAKENNUKSA TA -KATOKSA, AUTOPAKAT ON YMPÄRÖTÄVÄ PUU- JA PENSASSTUTUKSLLA. RAKENNUKSEN HARJASUUNTAA OSOTTAVA VVA. NUOL OSOTTAA RAKENNUSALAN SVUN, JOHON RAKENNUS ON RAKENNETTAVA KNN. dba MERKNTÄ OSOTTAA RAKENNUSALAN SVUN JONKA PUOLES- TEN RAKENNUSTEN ULKOSENEN SEKÄ KKUNODEN JA MU- DEN RAKENTEDEN ÄÄNERSTÄVYYDEN LKENNEMELUA VAS- TAAN ON OLTAVA VÄHNTÄÄN DBA STUTETTAVA ALUEEN OSA. KATU. pp ajo p JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄLYLLE VARATTU KATU. AJOYHTEYS. PYSÄKÖNTPAKKA. VESALUEENA SÄLYTETTÄVÄ VRKSTYSALUEEN OSA. MAANALASTA JOHTOA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA. jyh KATUALUEEN RAJAN OSA, JONKA KOHDALTA E SAA JÄRJESTÄÄ AJONEUVOLTTYMÄÄ. MERKNTÄ OSOTTAA RAKENNUSALAN SVUN, JOLLA RAKENNUKSET JA MELULTA SUOJAAVAT RAKENTEET ON RAKENNETTAVA YHTEEN NN, ETTÄ NE SUOJAAVAT PHA-ALUETTA LKENNEMELULTA.

11 -TONTELLA SAA RAKENTAA AUTOSUOJA TA -KATOKSA TONTLLE MERKTYN PÄÄKÄYTTÖTARKOTUKSEN MUKASEN RAKENNUSOKEUDEN ESTÄMÄTTÄ % RAKENNUSOKEUDEN MÄÄRÄSTÄ. LÄHVRKSTYSALUEELLE RAJOTTUVALLE TONTN RAJALLE TULEE STUTTAA VAAST KASVAVA PUU- JA PENSASRYHMÄ VÄHNTÄÄN CM RAJAN SSÄPUOLELLE. REN OSAN ESSA Jyh- MERKNTÄ E KOSKE PL-TONTTA, MKÄL SLLE RAKENNETAAN ANOASTAAN KAUPALLSA PALVELUJA. AUTOSUOJA ON RAKENNETTAVA VÄHNTÄÄN M ETÄSYYDELLE TONTN KADUN PUOLESESTA RAJASTA. AUTOPAKKOJA ON VARATTAVA: - -KORTTELESSA ap / TONTT - -KORTTELESSA, ap / ASUNTO - KORTTELESSA JA ap / ASUNTO - LKE-, TOMSTO- JA PALVELUTLOSSA ap / K-M RAKENNUSTEN JÄTEVEDET ON JOHDETTAVA VEMÄRVERKOSTOON. KORTTELA KOSKEVAT ERTYSMÄÄRÄYKSET ALAJÄRVEN RANTAAN RAJOTTUVAT TONTT KUULUVAT VEDENHANKNNAN KANNALTA TÄRKEÄÄN RANTA-ALUEESEEN, JOSSA HÄMEENLNNAN KAUPUNGN YMPÄRSTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN MUKAAN ON RAJOTUKSA TA SUOSTUKSA MM. AJONEUVOJEN JA TEKSTLEN PESUN SEKÄ ÖLJYSÄLÖDEN SJOTTAMSEN, RAKENTEEN JA TARKASTUSTEN OSALTA (,. ) UHANALASEN KASVN ESNTYMSALUEELLA KASVLLSUUTTA TA MAERÄÄ MUUTETTAESSA ON OTETTAVA YHTEYTTÄ HÄMEEN YMPÄRSTÖKESKUKSEEN. RNTEESSÄ E SALLTA KELLARKERROSTA. RAKENNUSLUVAN YHTEYDESSÄ ON ESTETTÄVÄ HAVANNEKUVA RAKENNUKSEN SOPEUTUMSESTA MASEMAAN. SELLÄ MSSÄ SE MAASTON VUOKS ON TARPEELLSTA, VODAAN KÄYTTÄÄ KERROSLUKUMERKNNÄN (/) SJASTA KERROSLUKUMERKNTÄÄ /r. ASEMAKAAVASSA OSOTETUN RAKENNUSOKEUDEN LSÄKS - TONTELLA SAA OLLA YHTEENSÄ ENNTÄÄN K-M JA YK-TONTLLA YHTEENSÄ ENNTÄÄN K-M KYLMÄ TALOUSRAKENNUKSA. TÄHÄN ASEMAKAAVAKARTTAAN LTTYY ERKSEEN LAADTTAVAT LÄHYMPÄRSTÖN SUUNNTTELUOHJEET. POHJAKARTTA TÄYTTÄÄ KAAVOTUSMTTAUKSSTA.. ANNETUN ASETUKSEN VAATMUKSET. AK JÄRVNEN KAUPUNGNGEODEETT ASEMAKAAVA: KAUP.OSA, KORTTELT - SEKÄ, VRKSTYS-, KATU-, MAA- JA METSÄTALOUS - ALUEET. HÄMEENLNNAN KAUPUNK TEKNNEN VRASTO KAAVOTUSTOMSTO SUHDE : PVM... HYV. SUUNN. SUUTAR, AA&R PRT. LEPONEN N:O VAHV. ASEMAKAAVA-ARKKTEHT

12 lä jyh jyh jyh jyh jyh jyh jyh jyh jyh j jyh luo- luo- luo luo- TERVOLKU KELLOPOLKU UPLON PU KUJA A TERVADANKATU dba dba dba dba dba pp pp pm Oe asemaaava MK :

13 : jyh jyh jyh jyh jyh jyh jyh luo- luo- luoluo- TERVOLKU AANNTYNP KUURUPLON PU NKUJA SAMMONOJANTE dba dba dba dba pp VL-a VL Oe asemaaava MK :

14 ..... K lä jyh yh jyh KELLOPOLKU KELLONVETÄJÄNKUJA ROTANPUSTO SUOLADONPUSTO LOMALAHDENTE pp PL a- VL pm Oe asemaaava MK :

15 HÄMEENLNNAN KAUPUNK SAMPO ASEMAKAAVAALUEEN RAKENTAMSTHJEET KAUPUNKKUVATYÖRYHMÄ.. TEKNNEN LAUTAKUNTA.. KAUPUNGNHALLTUS..

16 SSÄLLYSLUETTELO. Johdano. Asemaaavan raenne. Raennusen sijaini onilla. -oreli (- ja -). -oreli (-, - ja -). Raennusen oroaso. Raennusen oo ja muoo. Yleisä. -oreli (- ja -). -oreli (-, - ja -). Raennusen maeriaali ja väriys. Piha-aluee ja asvillisuus. Rajauuminen Pihojen rajauuminen viheralueisiin Pihojen rajauuminen auun Tonien välise raja. Tonien jäsenely. Lisäieoja. Liiee Kuva. Kaava-alue uvauna maaaasupuen linjan ohdalla. Taulla on aava-aluea eeläo rajaava mesäinen hjanne.. JOHDANTO Tämä raennupaohje osee Sampo -asemaaava-alueen oreleia. Noin hehain ooinen aava-alue sijaisee Loimalahden aupunginos n., m Hämeenlinnan esu lounaaseen. Alueen aavoiamisen avoieena on ollu eheyää ja iivisää aupuniraennea Loimalahden ja Hirsimäen nyyisen asuusen välisellä alueella. Ohjee äydenävä asemaaavan ympärisöä ja raenami osevia määräysiä ja merinöjä. Raennupaohjeen oiusena on ohjaa suunnielijoia, raenajia ja viranomaisia Sampo :n pienaloalueen oeuamises, joa aluee muodosuisi yhenäinen, ehjä ja viihyisä oonaisuus. Ohje on Hämeenlinnan aupungin oninluovuuses raenajaa ja oninhalijaa siova. Ohjees esieään periaaee raennusen sijoiumise onilla, onin raenamise ja pihajärjeselyisä seä raennusen muodo ja äyeävisä maeriaalei. Aluea oseviin raenamivan vaaimusiin on syyä uusua jo ennen onin haninaa. Ennen raennussuunnielun aloiami nämä ohjee äydään läpi aupungin raennusvalvonavirason lupa-iehdin ans. Neuvoelus selvieään myös onia oseva asemaaavamääräyse seä mahdollise muu huomioon oeava seia. Kuva. Kaava-alueen pohjoisos uleva Sammonoja nyyilasan. Hämeenlinnan Sampo -alueen raenamipaohjee..

17 . ASEMAKAAVAN RAKENNE Sampo :n alueelle luoneenomai ova aaois-luoeissuunaise yleise viheraluee ja viheryheyde asuinoreleiden välissä. Alueeseen uuluu myös säilyeävä Loimalahden lehopuiso. Asuinalueen eroaa Alajärvesä mesäinen hjanne, joa muodoa eeläreunan uusille asuinoreleille. Sammon alueen eeläpuolella, Alajärven rannalla, sijaisee Tervaniemi, joa on aupungin länsion meriävin virisylue. Asemaaava-alueen esio ja Hirsimäeen johavan Sammonojanien vsi on osoieu verraen iiviiseen pienaloraenamiseen. Eelämpänä ulevan Sammonsuonien veen sijoiuu oinen asuinorelien alue. Asemaaavamerinnä ja niiden seliyse: Erillispienalojen orelialuee (): Alueen asuinraenaminen on pääosin erillispienaloraenami. Erillispienaloonien esimääräinen pina-ala on n. m². -onien yheenlaseu asuinraennusen raennusoieus on -m². Lisäsi oneille on mahdolli sijoiaa alousraennusia. Asuinpienalojen orelialuee (): Kooojaaujen veen on sijoieu asuinpienalojen orelialueia (), joa on oieu yhiömuooi pienaloraenami ven. Toneilla on raennusoieua yheensä -m². Sammonsuonien vren -oneille on sijoieu - erillisä raennuspaiaa, joi joaiselle voidaan raenaa asuinraennus ( -m²). Näillä oneilla on asuinraennusille vau raennusoieua yheensä -m². Lähipalveluraennusen orelialue (PL): Sammonojanien ja Loimalahdenien riseyseen on osoieu oni palveluraennusille. Alue sijaisee oiminnallisesi eseisellä paialla olemas oleviin asuinalueisiin ja uusiin asuinoreleihin nähden. Kirojen ja muiden seuraunnallisen raennusen orelialue (YK): Alajärvenien länsipuoli on osoieu merinnällä YK. Alueella oimii Hämeenlinna-Vanajan seuraunnan leiriesus. Lähivirisys- ja puisoaluee (VL ja VL-a): Keseinen o viheralueverosoa on Sampo - ja -alueiden väliin sijoiuva Kuurupiilon puiso, jolla oleva voas mesäalue säilyeään (luo-). VL-a-merinnällä on meriy avoimena säilyeävä aluee, joa ova o aupunginon laajaa, niiymäisä viheraluea. Asuinalueisiin liiyy VL-alueia, joille voidaan sijoiaa leiipaioja ja unnallisenisiä järjeselyjä. Maa- ja mesäaloulue, jolla on eriyisä uloilun ohjaamirvea (MU): Lähivirisys- ja puisoalueiden lisäsi myös alueen eeläon hjanne seä Sammonojan eeläpuolise aluee säilyvä mesäisinä. Kuva. Sampo -alueen havainneuva :. Kaualuee: Alueella sijoiuu asi aao luoeeseen suunauuvaa, Hirsimäeen johavaa ooojaaua, Sammonojanie seä Sammonsuonie. Alueen eriyyppisen aujen periaaeellise raaisu on esiey ohjeis. Hämeenlinnan Sampo -alueen raenamipaohjee..

18 . RAKENNUSTEN SJANT TONTLLA. -oreli (- ja -) Raennusen sijoielua oneilla ohjaava yhenäise periaaee aiilla -orelialueilla. Raennusen esinäisellä sijoielulla pyriään luomaan suojaia, rajaua pihailaa. Pääraennus sijoieaan adun puolella iinni raennulan rajaan (nuolimerinä) ja merin eäisyydelle aualueen raja. Tällöin pääraennusen aujulisivui muodosuu adun veen yhenäinen rajaus. Kadun puolelle ehdään vähinään ysi pääiuna. Viereäisen onien raennuse sijaiseva vähinään m eäisyydellä oisian. Huom! Tapausis, jois auoaos on lähempänä onin rajaa uin meriä, vaadiaan sen rajaa vasen olevala julisivula E- palo-osoinia. Talousraennusen/auosuojan ja adun välille on jäeävä vähinään merin eäisyys raennusen edulle pysäöiävää auoa ven. Ajoyheyden suosielava enimmäilevuus on %. Tonille a ehdä yhden oreinaan m leveän ajoneuvoliiymän. Viereisen liiymien on olava vähinään m päässä oisian. Talousraennus voidaan raenaa suoraan iinni pääraennuseen ja yhdisää oisiin suoralla sisäyheydellä. Miäli asunnos on ulisija, on onilla osoieava vasoila puille. Tervapadanadun vren -oneilla pääraennusen yheyeen - errosiselle asuinraennusen olle on osoieu raennulaa, johon voidaan sijoiaa esim. yöilaa, una, vaso ai muia vaavia iloja. Raenaminen rajaa pihoja Tervapadanadun suunaan. Kuvas (uva ) on esiey vaihoehoisia, aavan llimia apoja raennusen sijoiumisesi -oneille. Korelialueilla ei esimäärin ole suuria maasonmuoojen vaiheluia. Toneilla, joilla on suurempia oreusvaiheluja, piäisi pengerrysen sijaan suosia raennusen porrami maason muaisesi. Ulooleseluilojen raenamises suosiaan ällöin maasoa sääsäviä ja muoausöiä rajoiavia raaisuja, joia ova esimerisi maa oroeu erassiaso. Koreia soeliosuusia julisivus ulee välää. Kuva. -oreleiden sijainiaavio. Kuva. Toniadun periaaepoiileiaus ja raennusen sijoiuminen auun nähden :. Kuva. Tervapadanadun periaaepoiileiaus ja raennusen sijoiuminen auun nähden :. Kuva. Viieellinen asemapiirros, -onien järjesäminen :. Hämeenlinnan Sampo -alueen raenamipaohjee..

19 . -oreli (-, - ja -) Raenamipaohjeis iinnieään -oreleiden ola ensisijaisesi huomioa eseisen aujulisivujen muodomaan oonaisuueen. Yhenäisen aujulisivujen muodomisesi aavas on ohjau raenaminen iinni aualueen puoleisiin raennulan rajoihin. Raenaminen sijoieaan m eäisyydelle aualueen raja, vain Sammonsuonien vren oreleis ja aujulisivu ova m eäisyydellä adu. Koreleis ja raenneaan vähinään ysi pääiuna adun puolelle. Asunojen oleselupiha ulee sijoiaa edullisiin ilmansuuniin. Asunojen pääsisäänäynejä ei a järjesää Sammonojanien puolela. Pääsisäänäynien sijoiamisella pihan puolelle ueaan pihapiirimäisen unnelman muodosumi yheiselle piha-alueelle. Auopaia sijoieaan pieniin esieyihin aosiin. Auopaioja voidaan sijoiaa myös asunoohaisesi ai raennusen välisiin aosraennelmiin. Sammonojanien vres olevien asuinraennusen väli rajaaan aujulisivujen linjaa seuraavin pihaennusin ja aidoin, joa rajaava aua piha-aluei. (aaviouva, sivu ). Raennusen oroaso Asuinraennusen laiaason ulee sijaia suunnielua auasoa oreammalla ja vähinään mm oreudella ympäröiväsä maanpinna. Auosuojan laiaoro on ajoyheyden helpoamisesi suunnielava asuinraennusen laiaoroa alemmasi. Pihan ulee allisua seleäsi raennus poispäin. Valumavede ulee johaa oman onin puolelle. Kuva. Viiesuunniema, -oni :. Asunopiha eroeaan Sammonojaniesä julisivulinjaa jaavalla aidalla ja isuusilla. Kuva. -oreleiden sijainiaavio Kuva. Sammonojanien periaaepoiileiaus ja raennusen sijoiuminen auun nähden :. Mioius on aluva ja enuu ausuunnielmas. Kuva. Aluejulisivuperiaae -orelei ja Sammonojanie vrella :. Hämeenlinnan Sampo -alueen raenamipaohjee..

20 . RAKENNUSTEN KOKO JA MUOTO. Yleisä. -oreli (- ja -) Alueen raennusen yleismuodon on olava seleä. Siä on suoavaa elävöiää raennusen eri sivuille sijoieavilla erasseilla, uiseilla ja pergoloilla eri vuoronaudenaioina äyöelpoisen ulo-oleseluilojen luomisesi. Kaosia, asvihuoneia ym. raennelmia ai raeneia sijoieaes on pyriävä säilyämään mahdollisimman paljon yhenäisä piha-aluea. -oneilla asuinraennuse ova asemaaavan muaan eninään asierrosisia. Vain Tervapadanaua reunuvilla oneilla asuinraennuse on osoieu siovasi asierrosisisi. -oneilla asuinraennusen yhenäisen julisivun piuus on masimisan meriä.. -oreli (-, - ja -) Asuinraennuse ova hjaaoisia. Hjan suuna on määriely aavas. Hjan ei vise olla raennusen esellä, mua sen on olava yhenäinen ja oo raennusen piuudela malla oreudella. Erilaisia aomuodon ai hjan riovia suuria uloeia, uen hjasuunaan nähden poiiaisia aolyhyjä ei adun puolella llia (uva ). Vesiaon aoalevuus voi vaihdella välillä :-:. Kasierrosisilla raennusilla aoalevuus voi olla loivempi. Raenaminen on Loimalahdenien ja Sammonojanien vren -oreleis siovasi asierrosi. Ysierrosisille raennusille on osoieu niiä ven oieu raennula. Kooojaaujen suunaan raennuse muodova suljeumman julisivun, johon liiyy asuinraennusia yhdisävä aose ja aida. Yli neljän asunnon raennusmas on jäsennelävä erilleen esim. aosella, maalammalla raennusolla ai muuoin aaiva yhenäinen julisivulinja. Talousraennusen ja auosuojien on olava auuvas seleäsi aliseisia asuinraennusiin verrauna. Talousraennusen ja auosuojan aomuoo on hja- ai pulpeiao. Kaoalevuuden on olava :- :. Talousraennusen ja auoaosen pulpeiaojen on laseuduava poispäin aualuee, miäli raennus on adun suunainen. Sammonsuonien vren -oneille voidaan raenaa asi ai olme asuinraennu näille osoieuille erillisille raennuloille seä ysi alousraennus/auosuoja asuinraennu ohden. Raennusiin voidaan sijoiaa ysi ai asi asunoa ja ne raenneaan eninään asierrosisina. Raennusis on olava puu raenneu, alapinnaan laudoiamaoma avoräysää piuudelaan n. - mm. Koeloiuja pääyolmioia ei llia. Ysierrosisenin asuinraennusen uloseinän ja vesiaeen leiauspiseen on olava vähinään merin oreudella maanpinnan oreuso. -oneilla aomuoona on hjaao. Kaomuodon usin orelis on olava yhenevä. Sammonojanien puoleisen julisivujen ulee muodoa yhdenmuainen oonaisuus. Raennushanee viereäisillä oneilla ulee oordinoida ja soviaa esenään. Pihan puolelle voidaan julisivua jäsenää riaammin. Kuva. -oreli Sammonsuonien vrella. Aluejulisivuaavio aua vasen :. Kuva. Esimeri uisin ai sisäänuloaosen yhdisämisesä pääraennuseen. Kuva. Kaomuooa laajasi riovia suuria aolyhyjä ai muia a äyää vain pihan puoleises julisivus. Kuva. Kaomuooa riomaoma uisi, porsua ai laajennuso ova suosielava apa jäsennellä pääraennusen masa. Kuva. Talousraennusen ja pääraennusen aomuodo ja epäsymmerisen hjan enimmäispoieama esilinja :. Hämeenlinnan Sampo -alueen raenamipaohjee..

21 Alue (oreli -): Sammonojanien puoleise julisivu, niiä yhdisävä aida ms. ova värilään vaaleia. Pihojen puolella äyeään voimaaia, aujulisivus urivia värejä.. RAKENNUSTEN MATERAALT JA VÄRTYS Alue (oreli -): laajempi valioima murreuja sävyjä Asuinraennuses on aina olava ysi seleä pääjulisivumaeriaali ja -väri. Talojen julisivumaeriaalina voi olla rapau iviainespina, puuverhous ai iili. -oneilla on olava ysi oniohainen, seleä pääväri eriyisesi aujen puolella. -oreleis julisivumaeriaalin on olava mas orelis yhdenmuainen. Uloverhousen on nouva yhenäisenä julisivuilla hjaan aa. Lauaverhousen ulee olla yhdensuunainen, eiä siä a jaaa vaaa- ai pysylisoilla erillisiin osiin. -oneilla suosielava puuverhousen suuna on pysylaudoius. Puuverhousen suosielava verhouspaneelin pasuus on vähinään mm. Kuva. Raennusen julisivujen suosielavia esimerivärimalleja alueilla ja. Värimalli ova poieusea hyvin erilaisia uin millaisena julisivun väri odellisuudes havaiaan. Värimalliin verrauna julisivu näyää vaaleammala, sinisemmälä ai vihreämmälä ja usein väriylläisemmälä raennusen ympärisön, muodon ja luonnonvalon vaiuuse. Suosi siis värin valinnas murreuja ja ummia sävyjä ja äyä vain voen viheräviä ja sineräviä sävyjä! Puuseinien maalauseen suosiellaan perineisä pellavaöljyyn valmiseua öljymaalia, joa vanheesan liiuunuu ja himmenee. Raennusen väriysenä äyeään aieuja sävyjä, hmaanelai (oraa), punuseaa, hmaanruseaa, hmaaa, aieua valoi ai hmaanvihreää. Käyeävä väriala on osoieu uvas. -oneilla voidaan äyää vahvempia orosevärejä uin auluos osoieu väri. Talousraennusen ja auosuojien värisävyn on olava ma uin asuinraennusis äyey. -oneilla malla puolella aua olevien viereäisen onien raennusis ei a äyää maa julisivuväriä. Vesiaeen maeriaalina on pääraennuses ja alousraennuses/auosuojas peli-, iili-, ai sileä huopaae. Kaeen ulee olla profiililaan hilliy. Tiiliaoa jäljielevä peliaeprofiili ei ole lliu. Kaeen väriys on ummanhmaa ai mu. Tiiliae voi olla sävylään myös hilliyn punainen. -oneilla alousraennusen ja auosuojan aon maeriaalin ja värin on olava ma uin pääraennuses äyey. -oneilla vesiaomaeriaalin ulee olla yhden onin raennusilla ja raeneilla ma. unoiden puiejaon on noudaeava raeneelli puiejaoa, eiä erillisiä irorisioia a äyää. Lauaverhoilluis alois iunoiden pielilauojen on suosielavaa olla iunasyvennysen suunaisia ja syvyydelään hilliyjä. unasyvennyseen nähden poiiain oleva pielilauda voiva olla eninään mm leveiä. Lasieujen ilojen mien, puieiden ja pielilauojen on olava peiomaalauja, julisivun värisiä, ai valoise aieuja. Räysäslauojen ja räysäiden alapinojen on olava värilään valoise aieuja. Nuralauojen on olava julisivun värisiä ai valoise aieuja. Syösyorve ova värilään hmaia, valoise aieuja ai aeen värise. Tonien oisiin liiyvä aiaennelma ai alousraennuse piää suunniella sien, eä synyy raennuvalaan yhenäinen viereäisen onin muodoma julisivupina. Raennushaneen suunnieluvaihees ulee -oneilla osoiaa aluejulisivupiirrosella suunnielman väriysen yheensoviaminen muihin man adun vren oneihin. Raenamisdealji ja väri ova oniohaisia. Kuva, ja. Esimerejä avoräysääsä, yhenäisesä julisivuverhouse ja hilliyisä pielilaudoi. Alueella sijaisevien pumppamo- ja muunamoraennusen seä eleliieneen jaoaappien väriysen on olava yhenäinen. Värisuosiusena on umman hmaa. Hämeenlinnan Sampo -alueen raenamipaohjee..

22 . PHAALUEET JA KASVLLSUUS. Pihojen rajauuminen - Pihojen rajauuminen viheralueisiin - Pihojen rajauuminen auun - Tonien välise raja () Puu- ja pensisuusen vyöhye, oninrajalle sijoieava lisäsi, m orea laua-aia, pysylaudoius, värisävy ummanvihreä ai ummanhmaa. () Puu- ja pensisuusen vyöhye, lisäsi oninrajalle on mahdolli sijoiaa ohdan () muainen laua-aia. () Leiaava penia, avoieoreus, m, lisäsi onin puolelle peniaa on mahdolli sijoiaa vaalea ai valoise aieu, pysylaudoieu lauaaia, jona oreus on, m, ai ummasävyinen mealliaia, oreus eninään, m. () Leiaava penia, avoieoreus, m, lisäsi oninrajalle on sijoieava, m orea laua-aia, pysylaudoius, värisävy valoinen ai valoise aieu, sovieava naapurionin ans. () Noin, m orea laua-aia, vaaa- ai pysylaudoius, sijoieava julisivujen linjaan, värisävy vaalea, sovieava yheen naapurionin ans. Sammonojanien oreleis ja raennusen välisä aiau äydenneään pens- ja puuisuusin. () penia ms. isuus, lisäsi oninrajalle on mahdolli sijoiaa vaalea ai valoise aieu, pysylaudoieu laua-aia, jona oreus on, m, ai ummasävyinen mealliaia, oreus eninään, m. Erillispienalojen oni Yhiömuooisen raenamisen oni Kuva. Aiausyypi alueen eri osis :. Hämeenlinnan Sampo -alueen raenamipaohjee..

23 Hämeenlinnan Sampo -alueen raenamipaohjee.. Eniselle pellolle sijoiuvilla oneilla suosiellaan ainain pihan eseisimpien puiden isuami mahdollisimman suuriooisina aimina, joa valmis ilme avueaisiin nopeammin. Kaava-alueen oneilla Raennusvaihees on huolehdiava säilyeävien puiden runojen ja juurisoalueen riiäväsä suojause. Kenäerros ei esä uluu, mua siä voidaan öiden ajasi siirää ja myöhemmin isuaa aluperäiselle ai haluulle paialle, unhan maa irroeun errosen aselu on muiseu huolehia. Aluperäisen asvillisuuden säilyämisä suosiellaan siellä missä se on mahdolli, eriyisesi onin reunoilla ja aaosis on suosielavaa säilyää olevaa puusoa ja maanpeieasvillisuua. Tonilla oleva luonnonive ova myös erinomai pihanraennusmaeriaalia, niiä voidaan sijoiaa esimerisi ryhminä asvillisuuden jouoon. Olevaa asvillisuua voidaan äydenää isuusin, ja oa piha voidaan hoiaa mesäpuuhan apaan. Säilyeävä asvillisuus ja suosielava asvilaji Ajoväylä ja auopaia oeueaan sora- ai iviuhapinaisina. Asvalia ei suosiella. Pihan reunoille ja aaoan on luonevaa jäää reilu nurmeamaon alue, jonne isueaan puia, penia, perennoja ja muua maanpeieasvillisuua. Kerrosellisuus uo pihalle luonnonmuai ilmeä ja reunoille sijoieu asvillisuus rajaa pihan oleselualuee auniisi naapurionei. Tonia alvellain vjoville havupuille pas sijoiuspaia on onin pohjoiso. Oleselunurmi on asuinraennuseen liiyvä yhenäinen alue, joa isuuse rajaava. Oleselunurmen yheydessä voi olla esimerisi asvimaa, mjapenia ai hedelmäha. Nurmio on yleensä pihan enien hoioa vaaiva alue, joen siiä ei annaa ehdä liian suura. Tpeeomana äyönurmion voi myös orvaa esimerisi niiy-, eo-, mmal- ai maanpeieasvillisuudella. -onin päällysey oleselualue sijoieaan yleensä iinni asuinraennuseen ai sen läheisyyeen. lmansuunien puole lämpimin oleselualueen paia on raennusen eelä- ja länsipuolella. Maeriaaleina voidaan äyää luonnon- ai beoniiveä, lämpöäsielyä puua, sorapinaa ai vahviseua nurmea. Asemapiirrosen lisäsi - ja -oneila on esieävä pihasuunnielma. -onien jäsenelyä on havainnolliseu aaviomaisesi uvas. Näiä -oneilla äyeäviä periaaeia ja esieyä asvilajisoa ulee sovelaen hyödynää ja äyää myös -oneilla. onien ympärisösuunnielus on äyeävä ammaiaioisia vihersuunnielijoia. -alueilla piha-alueiden ja auopaiojen suunnielma esieään oeuussuunnielun yheydessä. Pihan o-aluee. Tonien jäsenely Asuinraennus Auoalli Talousraennus Aia ooojaadun vres Leiau penia oooja- ja oniadun vres, aidan on äysiasvuisenain pysyävä oman onin puolella Tonia rajaava penidanne Oleselunurmi Sora ai iviuha Päällysey oleselualue, esim. puuerassi ai iveys Pergola, öynnösiä Kasvimaa Puu-, pens- ja perennavyöhye Luonnoniviryhmiä asvillisuuden seas Kuva. Piha-alueen elemeni ja jäsenely :. maaperä on monin paioin rehevää (hiesu/sili), minä vuosi asvisuosiusis (uva ) painoeaan eriyisesi lehipuiden ja -peniden osuua. Lehdeömänä auena vihreyä pihalle uova havupuu ja ainavihanna pena, joia annaaa suosia eriyisesi ummilla (moreeni) oneilla.

24 KASVSUOSTUKSET Säilyeäviä puia, mm. mäny (Pinus sylvesris) uusi (Picea abies) oivu (Beula pendula ja Beula pubescens) aaja (Juniperus communis) haapa (Populus remula) (oi)pihlaja (Sorbus aucupia) sueava laji Havupuu pihda (Abies) - oreaasvuisia serbianuusi (Picea omoria) muuusi (Picea miana) valouusi (Picea glauca) onoramäny (Pinus conora) maedonianmäny (Pinus peuce) siperiansembra (Pinus cembra ssp. sibirica) Lehipuu vaahera (Acer plaanoides) *mongolianvaahera (Acer aicum ssp. ginnala) *punavaahera (Acer rubrum) ervaleppä (Alnus gluino) hmaaleppä (Alnus incana) raudusoivu (Beula pendula) paperioivu (Beula papyrifera) Kuva. Suosielava asvilaji alueella. elaoivu (Beula alleghaniensis) soerioivu (Beula lena) ni (Fraxinus excelsior) mesälehmus (Tilia cordaa) ynäjalava (Ulmus laevis) leveäasvuisia, vaaiva ilaa ympärilleen: japaninjalopähinä (Juglans ailanhifolia) lehiuuse (Lix) ammi (Quercus robur) nopea- ja suuriasvuisia: poppeli (Populus) runsuaisia: *mjauomipihlaja (Amelanchier alnifolia) *rusouomipihlaja (Amelanchier lamcii) *mumjaorapihlaja (Craaegus douglasii) *iso-orapihlaja (Craaegus submollis) *oipihlaja (Sorbus aucupia) *haomenapuu (Malus-lajiee) syöävä hedelmä *mjaomenapuu (Malus baccaa) *uohiuomi (Prunus maacii) *uomi (Prunus padus) *rusoirsia (Prunus rgenii) *hapanirsia (Prunus cerasus lajiee) *luumupuu (Prunus domesica lajiee) (*Tähdellä meriy laji soveluva oon puole myös pieneen ilaan.) Lehipena Euroopanpähinäpens (Corylus avellana) näsiä (Daphne mezereum) ulaherua (Ribes aureum) muselja (Sambucus nigra) runsuaisia: jalo-onnenpens (Forsyhia Norhern Gold ) syyshorensia (Hydrangea paniculaa Grandiflora ) puisojasmie (Philadelphus lewisii v. gordonianus) juhannusruusu (Ro pimpinellafolia Plena ) nueruusu (Ro niida) Leiaava penida isouomipihlaja (Amelanchier spicaa) iilouhapens (Cooneaser lucidus) aiinamja (Ribes alpinum) iinansyreeni (Syringa x chinensis) Penidanee mja-onia (Aronia x mischurinii Viing ) puna-onia (Aronia prunifolia) rusouuma (Lonicera aica) punapaju (Salix purpurea) pihasyreeni (Syringa vulgis) puisosyreeni (Syringa x henryi) Ainavihanna pena mahonia (Mahonia aquifolium) japaninmjauusi (Taxus cuspidaa) anadanuija (Thuja occidenalis) maalia verho- ja peiopenia: suierouhapens (Cooneaser dammeri v. radicans) ääpiösorvinpens (Euonymus nanus ssp. urenicus) uivio (Microbioa decusa) ääpiösembra (Pinus pumila) Maanpeieasveja ielo (Convallia sibirica) visenmja (Emperum nigrum) uosumaa (Gallium odoraum) uosuurjenpolvi (Geranium macrorrhizum) maahumala (Glechoma hederacea) suieroalpi (Lysimachia nummulia) piualvio (Vinca minor) rönsyansia (Waldsenia ernaa) Köynnösiä piippuöynnös (Arisolochia macrophylla) japaninelasöynnös (Celasrus orbiculaus) alppiärhö (Clemais alpina) siperianärhö (Clemais sibirica) öynnöshorensia (Hydrangea anomala ssp. peiolis) Hämeenlinnan Sampo -alueen raenamipaohjee..

25 Hämeenlinnan Sampo -alueen raenamipaohjee..

26 LTE : HAVANNEKUVA : Hämeenlinnan Sampo -alueen raenamipaohjee..

27 dba dba luoluo- DANKATU SAMMONOJANTE pm luo- luo- KUURUPLON PUSTO Y X N:O KOORDNAATTLUETTELO Oe onijaoa Koreli MK :

28 Oe onijaoa Koreli MK : MAANNTYNPUSTO dba KUURUPLON PUSTO NURKKAJUSSNKUJA dba SAMMONOJANTE Tunnus X Y Laji.... TONT ASEMA.. EDELL LASK PRS TARK KAUPU

29 TERVADANKATU SAMMONOJANTE POLTTOPALLONKUJA KENUPALLONKUJA pm dba pp KELLOPOLKU pp TERVOLKU Oe onijaoa Koreli MK : Y X N:O KOORDNAATTLUETTELO

30 Oe onijaoa Koreli MK : dba TERVADANKATU SAMMONOJANTE NURKKAJUSSNKUJA SALKOPALLONKUJA pp TERVOLKU Y X N:O KOORDNAATTLUETTELO KNTESTÖ OS-ALA P-ALA TONTT MUODOSTUMNEN ---M

31 PUSTO LOMALAHDENTE TERVADANKATU pm SUOLADONa- KELLONVETÄJÄNKUJA KELLOPOLKU Oe onijaoa Koreli MK :.. :.. Jaana Rahola.. HÄMEENLNNA YT LAAT STEKNKKO HYVÄKSYTTY KARTTALEHDET KAUP. OSA KORTTEL UUDET TONTT MUUTT. TONTT TJ-KARTTA MTTAKAAVA KUULUTETTU Y X N:O KOORDNAATTLUETTELO KNTESTÖ OS-ALA P-ALA TONTT MUODOSTUMNEN ---M

32 Oe maaperäuimura

33 Oe maaperäuimura

34 Leiaus -

35 Leiaus -

36 Leiaus - Leiaus -

37 Leiaus - Leiaus -

38 Leiaus - Leiaus -

39

40 Leiaus - Leiaus -

41 Leiaus - Leiaus -

42 Leiaus - Leiaus -

43 Leiaus - Leiaus -

44 .. :.... Lu o l a j a. :. LT S EN ÖN TE.TÖ N E S K ÄR NL MP S YE Y VEY EV LAN ÄK. K L T S NT KE ,... A,. l... Lu o l a j a. : P. r o ON M M. TK SA O A. Ä, J T L OH L NA A OJ ÄK KV JA. VU M N O S TTY NO.SU O N L O S LU OO ER O AT HJ.. PO b=. r= SAMPO :.. P T N D E AA V E OJ LE.ON JA H U MM E N N A K ÄE S U T L E M AN U P E L RS A S L S H U OD K A A V Ä T AA N LE. M DU EL KA LUE A. o r.. B e pe. N KE. K l A UT UN M UP AS EN U M KA VY S R Ä E Y TÄ, K T T SA Y L YL US E N JA M T E A O UM N L R KE DAL r. L H o KO P.. n se o ja nn ra uo een l a u av ral Ka ihe v PO HJ. O AT... :. A l gl... A l gl.. S. a ca. ai SAMPO.. Lu o l a j a.. S UU TU A ET NJ T L E U OL AS JA N KA UL AS KA K r pa. P M RU O M AA PP O M P O PU A M AT S HJ PO u.... pe n ne N AA D O LA M AL SE A M A S M N AT AA V OJ O M N T O A M M TK JA O SA J O. VU A Ä, S OH T L L A VA ÄK V AN L E Y M N K OJ U U T TT N O S L ON SO LU OO : ER e.. m en s a B no raj on en u al ue av ral Ka ihe. v : PU. a... u n. gl. m e in.. :.... : l lg R A.. K. PU UM O M AA PP M PO PU A M S :... K : T:\ie\ Sammon aava-alue\_ympisosuuunnielu\suunnielu\sampo_ymparsto.dwg