Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Transkriptio

1 Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

2 Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta liittyvät toisiinsa. Toiseksi tarkastellaan, miten alkoholin käyttö ja juomatavat ovat kehittyneet Suomessa ja mitä alkoholin kulutuksen määrän ja käyttötapojen muutosten perusteella voisi odottaa väkivallan kehitykseltä. Kolmanneksi tarkastellaan kuolemaan johtaneiden väkivaltarikosten ja poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten kehitystä. Esitys päättyy arvioon väkivallan mennyttä kehitystä hallinneista trendeistä ja niiden jatkumisesta tulevaisuudessa. 2/26

3 Alkoholi ja väkivalta Alkoholin nauttimisella on sekä lyhyen että pitkän ajan vaikutuksia väkivaltarikollisuuteen Alkoholin käytön pitkäaikaisvaikutus rikollisuuteen ilmenee siinä, että alkoholin runsaan kulutuksen yleisyys säätelee omalta osaltaan syrjäytyneen ja päihdeongelmaisen väestönosan kokoa. Suomessa suuri osa henkirikoksiin syyllistyneistä on syrjäytyneitä ja runsaasti alkoholia käyttäviä. Alkoholin nauttimisen välitön tilannesidonnainen vaikutus väkivaltaan liittyy siihen, että alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen heikentää käyttäytymisen hallintaa ja tekojen seurausten arvioimista. Humalassa oleminen lisää aggressiivista käyttäytymistä. 3

4 12 Alkoholijuomien kulutus vuosina eriteltynä Alkon myyntiin, päivittäistavarakaupan (PT) myyntiin, anniskelumyyntiin ja tilastoimattomaan alkoholin kulutukseen, litraa 100 %:n alkoholia asukasta kohti tilastoimaton anniskelu PT Alko 2 0 4

5 Alkoholijuomien tilastoitu kulutus juomaryhmittäin vuosina , litraa 100 %:n alkoholia asukasta kohti 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Väkevät Väkevät viinit Miedot viinit Siideri Long drink Vahva olut Keskiolut 0,5 0 5

6 Alkoholijuomien tilastoitu kulutus alueittain ja juomaryhmittäin Suomessa vuonna 2008 litroina 100 %:n alkoholia asukasta kohti Koko maa Itä-Suomi Keski-Suomi Länsi-Suomi Väkevät Viinit Oluet Siiderit ja long drinkit Uusimaa Pohjanmaa * Itä-Suomi: Kymenlaakso + Etelä-Karjala + Etelä-Savo +Pohjois-Savo + Pohjois-Karjala + Kainuu Keski-Suomi: Kanta-Häme + Pirkanmaa + Päijät-Häme + Keski-Suomi Länsi-Suomi: Varsinais-Suomi + Satakunta Uusimaa: Uusimaa + Itä-Uusimaa Pohjanmaa: Etelä-Pohjanmaa + Pohjanmaa + Keski-Pohjanmaa+ Pohjois-Pohjanmaa 6/30

7 Alkoholin tilastoitu kulutus Pohjoismaissa vuosina litroina 100 %:n alkoholia asukasta kohti Denmark 9 8 Finland 7 6 Sweden Faroe Island Norway Iceland

8 Alkoholin kokonaiskulutus Pohjoismaissa vuonna 2011 litroina 100 %:n alkoholia asukasta kohti 8

9 ADULT PER CAPITA ALCOHOL CONSUMPTION IN THE EU, CANDIDATE COUNTRIES, NORWAY AND SWITZERLAND (2009) 9

10 Alkoholin kokonaiskulutus ja viinien kulutus Ranskassa ja Suomessa vuosina

11 Raittius ja alkoholinkäytön useus Raittiita on nykyään noin 10 % aikuisväestöstä. Miesten ja naisten raittiudessa ei enää ole eroa. Vuonna 1968 raittiiden naisten osuus oli 39 %. Suomessa alkoholin päivittäinen käyttö on edelleen melko harvinaista. Vuonna 2008 miehistä 11 % ja naisista 3 % nautti alkoholia vähintään 4 kertaa viikossa. Alkoholia käytettiin 1960-luvulla paljon harvemmin kuin nykyään, mutta 1990-luvun alkupuolen jälkeen juominen ei ole juurikaan tihentynyt. Vuonna 2008 kaksi kolmasosaa miehistä ja kolmasosa naisista käytti alkoholia vähintään kerran viikossa. 11

12 Nuoret, naiset ja eläkeläiset Sitten vuosituhannen vaihteen nuorten raittius on yleistynyt ja humalakulutus on vähentynyt. Myös alle 18- vuotiaiden alkoholinkäyttö on harventunut viime vuosina. Naisten osuus alkoholinkulutuksesta on kasvanut viime vuosikymmeninä, mutta viime aikoina naisten osuus on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Nykyään naiset kuluttavat vajaan kolmasosan Suomessa juodusta alkoholista eli miehet vastaavat yhä valtaosasta alkoholin kulutusta. Eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen noin 20 viimeisen vuoden aikana. Myös nautitut alkoholimäärät ovat kasvaneet. 12

13 Kumulatiivinen osuus juodusta alkoholista, % Miten juotu alkoholi jakaantuu juojien kesken? 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Kumulatiivinen juojien osuus, % ,3 68,4 80,0 87,7 92,8 96,3 98,4 99,5 99,9 100,0 13

14 Kuukausien osuudet vähittäis- ja anniskelumyynnissä vuoden aikana myydystä 100 % alkoholista vuonna Tipaton tammikuu Pääsiäinen, vappu Juhannus Kesälomakausi Pikkujoulut, joulu, uusivuosi 8 6 Joulukuun varastojen tyhjennys /30

15 Juomisen viikkorytmi syysviikolla vuonna 2008 Pylvään korkeus kertoo kuinka moni suomalainen juo alkoholia tiettynä tuntina viikosta? Ma Ti Ke To Pe La Su 15

16 Alkoholin kulutus tyypillisellä syysviikolla vuonna 2000 viikonpäivän ja kellonajan mukaan Alkoholin nauttijoiden maara tyypillisella syysviikolla 2000 viikonpaivan ja kellonajan mukaan Mitä tummempi ruutu on sitä useampi suomalainen juo tuolloin alkoholia Ma Ti Ke To Pe La Su

17 Todella tuntuu -humalan useus sukupuolen ja tutkimusvuoden mukaan vuosien juomatapatutkimuksissa 17

18 Miesten valtakunnasta sukupuolten yhteiseksi toimintakentäksi Kotiympäristöön sijoittuneiden alkoholinkäyttökertojen juomisseura, % MIEHET Vain puoliso Samaa sukupuoli Muu NAISET Vain puoliso Samaa sukupuoli Muu

19 19

20 20

21 21

22 22

23 Pohjoismaissa väkivaltarikoksissa kuolleet asukasta kohti vuosina ,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Denmark Finland Norway Sweden 23

24 Esityksen nimi / Tekijä 24

25 25

26 26

27 27

28 28

29 Litroja; Pahoinpitelyjä per 1000 as.; Kuolemia per as. Ikävakioidut maksasairauskuolemat (peruskuolinsyy) asukasta kohti, ikävakioidut pahoinpitelyt asukasta kohti ja alkoholin kokonaiskulutus litroina 100 %:n alkoholia asukasta kohti Pahoinpitelyt Maksasairaudet Kokonaiskulutus