Kunnallisen eläkejärjestelmän maksutasoselvitys 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnallisen eläkejärjestelmän maksutasoselvitys 2015"

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo 1 Selvityksen tarkoitus ja tausta Eläkemaksutason määräämisen periaatteet strategiassa Palkkasumman kehitys vuodesta 1988 lähtien Rakenteellisten tekijöiden vaikutus Palkkasumman kehitykseen vaikuttavat muutokset Eläkemenon kehitykseen vaikuttavat muutokset Sijoitustoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Maksukomponentit Maksutason kehitysnäkymät Johtopäätöksiä

3 1 Selvityksen tarkoitus ja tausta Hallitukselle ja valtuuskunnalle annetaan vuosittain selvitys toteutuneesta maksutasosta ja arvio sen kehittymisestä pitkällä aikavälillä. Samalla raportoidaan maksutason kannalta keskeisten tekijöiden toteutuneesta ja ennakoidusta kehityksestä sekä toimintaympäristön muutoksesta tehdyt johtopäätökset. Voimassa olevan strategian mukaan Kevan on huolehdittava eläkejärjestelmän rahoituksesta kaikissa tilanteissa. Tämän vuoksi Keva seuraa ja ennakoi säännöllisesti toimintaympäristön muutoksia (KETO). Maksutason ja -rakenteen toimivuuden kannalta keskeisiä seurattavia ja varautumista vaativia seikkoja ovat erityisesti kunnallisen eläkejärjestelmän palkkasumman kehitykseen vaikuttavat muutokset. Myös muutokset eläkemenon kehityksessä vaikuttavat tarvittavaan maksutasoon. Kevan toimintaympäristössä on lukuisia lähivuosina muuttuvia asioita, joiden merkityksiä KuEL-maksun tasolle tässä selvityksessä pyritään käsittelemään. Keskeisimmät maksutasoon vaikuttavat asiat ovat sote-palveluita sekä aluehallintoa koskeva uudistus ja vuonna 2017 voimaan tuleva eläkeuudistus. Keva arvioi, että kunnallisessa eläkejärjestelmässä oli vuoden 2013 lopussa noin vakuutettua, joiden asemaan työeläkejärjestelmän piirissä sote-uudistus voi vaikuttaa. Sote-palveluita sekä aluehallintoa koskevaan uudistukseen liittyvien henkilöstölinjausten puuttuessa on kuitenkin liian aikaista arvioida niiden kokonaisvaikutuksia Kevan uudistuvan strategian mukaiselle maksutasolle ja komponenteille. Vuoden 2017 eläkeuudistus vaikuttaa selvästi kunnallisen eläkejärjestelmän eläkemenoennusteisiin. Päähavainto on, että uudistus hillitsee eläkemenojen kasvua ja näin ollen parantaa kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitusasemaa. Keva laatii keväällä 2016 Asset/Liability selvityksen, jossa tarkastellaan sote-ratkaisun, Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen ja eläkeuudistuksen yhteisvaikutuksia kunnallisen eläkejärjestelmän maksutason. Keva on myös valmistelemassa uutta strategiaa, jolla voi olla vaikutus maksutasoon ja maksurakenteeseen, mikäli niin katsotaan tarpeelliseksi toimintaympäristön muutokset huomioon ottaen. Maksutasoselvitys toimitetaan hallituksen ja valtuuskunnan käsittelyn jälkeen myös valtiovarainministeriölle ja Finanssivalvonnalle. 3

4 2 Eläkemaksutason määräämisen periaatteet strategiassa Eläkemaksutason määräämisen pääperiaatteet on kuvattu Kevan vuosia koskevassa strategiassa, johon myös tämä selvitys pohjautuu. Rahoituksen tavoitteena on eläkejärjestelmän vakaus ja ennustettavuus. maksutaso on yli sukupolvien kestävä ja ottaa huomioon kunta-alan velvoitteet. Kuntakentän muuttuessa Keva ennakoi muutoksia ja varautuu niihin tarpeellisin toimenpitein. Kuntakentän muutoksilla on vaikutus kunnalliseen eläkejärjestelmän rahoitukseen palkkasumman kehityksen myötä. Mikäli palkkasumman kehitys on oletettua hitaampaa, on strategiakauden aikana varauduttava maksutason korotukseen. Kunta-alan yhteisöt tuntevat palvelurakenteen muutosten vaikutukset eläkejärjestelmän rahoitukselle ja tietävät, että kokonaisuuden kannalta kuntaalan on järkevää hoitaa vastaisuudessakin eläkevakuuttaminen kunnallisessa eläkejärjestelmässä. Siltä varalta, että kunta-alan yhteisöt valitsisivatkin merkittävissä määrin yksityisen eläkejärjestelmän kunnallisen sijaan, selvitetään vaihtoehtoiset tavat kerätä riittävä rahoitus. Jos lainsäädännön myötä kuntien tehtävät muuttuvat oleellisesti kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta, Keva pyrkii vaikuttamaan siten, että kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituspohjan supistuminen korvataan. Keva pitää maksurakenteen sellaisena, että kunnallinen eläkejärjestelmä on kilpailukykyinen vaihtoehto kuntaomisteisille yhteisöille. Myös sijoitustoiminnalla tähdätään kunnallisen eläkemaksuun vakauteen, joten sijoitusten arvon vuosittaisella vaihtelulla ei ole välitöntä ja mekaanista yhteyttä kulloinkin vallitsevaan maksutasoon. Sijoituksien tulee olla likvidejä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. 4

5 3 Palkkasumman kehitys vuodesta 1988 lähtien Eläkemaksun tasoon vaikuttavista tekijöistä keskeisin on luonnollisesti KuEL-palkkasumma. Vuodesta 1988 lähtien palkkasumma ja maksuprosentti ovat kehittyneet oheisen taulukon mukaisesti (taulukko 1). Vuosi 1988 on valittu tarkastelun alkupisteeksi, koska samana vuonna alkoi rahastointi kunnallisessa eläkejärjestelmässä. Taulukko 1: KuEL-palkkasumman kehitys (milj. euroa), kasvuprosentti ja maksukertymän osuus palkkasummasta tarkastelujaksolla ja 2015 arvio Vuosi Palkkasumma Muutos (%) Inflaatio (%) Maksukertymä milj. euroa % palkkasummasta ,8 5,1 12, ,2 6,6 14, ,1 6,1 18, ,9 4,1 18, ,9 2,6 19, ,6 2,2 20, ,7 1,1 22, ,1 1,0 24, ,6 0,6 24, ,1 1,2 25, ,3 1,4 25, ,9 1,2 26, ,6 3,4 26, ,2 2,6 26, ,6 1,6 26, ,9 0,9 27, ,2 0,2 27, ,3 0,9 28, ,0 1,6 28, ,0 2,5 28, ,2 4,1 28, ,8 0,0 28, ,4 1,2 28, ,4 3,4 28, ,8 2,8 29, ,5 1,5 29, ,9 1,0 29, * ,8-0,1 29,78 Keskiarvo 2014 asti 4,7 2,2 5

6 Kuvio 1: KuEL-palkkasumman kasvuprosentti ja inflaatio prosenttia Kuvio 2: KuEL-palkkasumman reaalinen kasvuprosentti prosenttia Palkkasumman muutos Inflaatio * Palkkasumman reaalinen muutos * Kuvio 3: Maksukertymän suhde palkkasummaan prosenttia Maksukertymä * 6

7 Palkkasumman keskimääräinen kasvu vuotta kohti on tarkastelujaksolla ollut 4,7 prosenttia. Vastaavana aikana keskimääräinen inflaatio on ollut 2,2 prosenttia vuodessa, joten reaalinen palkkasumman kasvu on ollut 2,4 prosenttia vuodessa. Viimeisten viiden vuoden aikana palkkasumman kasvuvauhti on ollut reaalisesti 1,4 prosenttia, eli selvästi hitaampaa, kuin koko tarkastelujaksolla vuodesta 1988 alkaen. Vuonna 2014 palkkasumma laski reaalisesti 0,1 prosenttia, mikä oli ensimmäinen kerta vuoden 1994 jälkeen. Vuonna 2015 palkkasumman reaalikasvu noussee 1,0 prosentin tasolle, mikä johtuu lähinnä matalasta inflaatiosta. Palkkasumman lähivuosien reaalinen kehitys näyttäisi pikemminkin olevan hidasta poikkeuksellisen maltillisen palkkaratkaisun johdosta, jonka johdosta yleinen bruttoansioiden kehitys jäänee inflaatiota pienemmäksi. Suomen hallitus on esittänyt toimia Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Esitetyt toimet sisältävät muutoksia, jotka vaikuttavat kuntasektorin bruttoansiotasoon sekä suoraan (leikkaukset sairaspäivien palkanmaksuun sekä ylityö- ja sunnuntaikorvauksiin) että välillisesti (lomapyhien ja vuosilomien leikkaukset). Työmarkkinaosapuolet ovat keskustelleet vaihtoehtoisista tavoista saavuttaa hallituksen tavoittelema 5 % kustannuskilpailukyvyn parannus. Toimien lopullinen sisältö ja niiden vaikutus vuoden 2017 palkkaratkaisuun on edelleen avoin. Palkkasumman kehityksessä näkyy myös hyvin suoraan kunnallisen eläkejärjestelmän vakuutettujen määrän kehitys. Vakuutettujen määrän kehitys riippuu kuntien taloudellisen tilanteen kehityksestä ja sekä kuntien tehtävien että palvelutuotannon ulkoistamisen kehityksestä. Palkkasumman odotettua heikommasta kehityksestä johtuen vuoden 2014 keskimääräinen laskennallinen eläkemaksuprosentti oli 29,82, kun maksutasosta päätettäessä sen oli ennakoitu olevan 29,70. Tämä johtui siitä, että osa maksusta määrätään euromääräisenä, jolloin palkkasuman toteuduttua ennakoitua matalampana, keskimääräinen eläkemaksuprosentti oli tavoiteltua korkeampi. Vuoden 2015 osalta palkkasumma-arvio osunee hyvin kohdalleen. Tällä hetkellä vuoden 2015 keskimääräisen laskennallisen eläkemaksuprosentin arvioidaan olevan 29,78, kun maksutasosta päätettäessä tavoitteeksi oli asetettu 29,80. 7

8 4 Rakenteellisten tekijöiden vaikutus Palkkasopimusten ja muun jatkuvan kehityksen ohella kunnallisen eläkejärjestelmän kehitykseen vaikuttavat rakenteelliset tekijät, jotka voivat johtua kuntasektoriin kohdistuvista muutoksista tai aikaisempien muutosten vaikutusten vähittäisestä voimistumisesta. Keva on tehostanut toimintaympäristön säännöllistä seuraamista, jotta muutoksiin ja niiden vaikutuksiin voitaisiin paremmin varautua. Alla on esitetty palkkasummaan ja eläkemenoon kohdistuvia rakenteellisia muutoksia, joita on havaittu toimintaympäristön analyysissä. 4.1 Palkkasumman kehitykseen vaikuttavat muutokset Kevan maksutulosta noin 80 % kertyy palkkasummaan suhteutettuna, jolloin kaikki palkkasumman reaalista kasvua pienentävät tekijät heikentävät järjestelmän maksupohjaa. Rakenteelliset tekijät voivat eräissä tilanteissa merkittävällä tavalla muuttaa käsitystä vaadittavasta maksutasosta. Eri syistä aiheutuva vakuutettujen määrän väheneminen muodostaa kunnallisen eläkejärjestelmän maksupohjan kannalta ehkä merkittävimmän epävarmuustekijän. Vakuutettujen määrään vaikuttavat rakenteelliset tekijät voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: 1) paikallisesti tuotettavien yhteiskuntapalveluiden tarve, joiden kehitystä ohjaa erityisesti demografinen muutos; 2) kuntien tehtävät, jolloin tarkastelussa on vastuunjako valtion, kuntien, yritysten ja järjestöjen kesken; ja 3) kuntien palvelustrategiat, eli tuottaako kunta palvelunsa omatuotantona vai ostopalveluna. Palveluiden tarve Jo pitkään on ollut nähtävissä, että, Suomen väestö ikääntyy ja tarvitsee sairaanhoidon ja vanhustenhoidon palveluita aikaisempaa enemmän. Jos näiden palveluiden tuotanto säilyy kuntasektorin vastuulla, ikääntymiskehitys voi johtaa kunnallisen henkilöpiirin kasvuun. Merkittävä kasvu parantaisi tuntuvasti eläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoitusmahdollisuuksia ja mahdollistaisi jopa maksutason alentamisen. Edellä kuvattu kehitys voi toteutua muuttamatta kuntasektorin suhteellista merkitystä työmarkkinoilla, sillä uusimman väestöennusteen pohjalta tehtyjen arvioiden mukaan työllisten määrä näyttäisi kasvavan maltillisesti, joten kuntahenkilöstön määrän suhteen ei näyttäisi olevan enää niin tiukkoja väestörakenteesta johdettuja rajoitteita. Kuntien tehtävät Vireillä olevien sekä kuntien että sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteita koskevien uudistusten (sote) ja kuntien tehtävien karsimisen sekä tuottavuuden lisäämisen tarkat toteutumisaikataulut ja henkilövaikutukset ovat vielä tarkentumatta, joten niiden vaikutuksista KuEL-vakuutettujen määrään ei ole esitettävissä konkreettisia arvioita. Keva arvioi, että kunnallisessa eläkejärjestelmässä oli vuoden 2013 lopussa noin vakuutettua, joiden asemaan sote-uudistus voi vaikuttaa. Luku 8

9 sisältää sote-kuntayhtymien koko henkilöstön, noin henkilöä. Lisäksi muiden kuin sote-kuntayhtymien osalta luku sisältää näiden organisaatioiden koko sote-ammattialojen henkilöstön, noin henkilöä ja arvion sote-toimintojen edellyttämästä tukitoimintojen henkilöstöstä, noin henkilöä. Viimeksi mainittu luku on arvioitu sote-kuntayhtymien ammattijakaumien perusteella. Sote-kuntayhtymien henkilöstöstä noin 20 %, eli noin henkilöä, työskentelee muussa kuin soteammattialojen ammattissa. Yllä mainitut luvut eivät sisällä varhaiskasvatusammatteja. Vuoden lopun tilanteen lisäksi voidaan tarkastella myös vuoden aikana työssä olleita. Tällöin kokonaismäärä nousee yli henkilöön. Jos taas tarkasteluun otetaan vain henkilöt, joilla on vuoden aikana vähintään euron vuosiansiot, kokonaismääräksi saadaan noin henkilöä. Selvää ei myöskään ole, että sote-uudistus koskisi samalla tavalla kaikkiin yllä mainittuihin henkilöryhmiin. On mahdollista, että esimerkiksi osa muiden kuin sote-ammattialojen henkilöstöstä ulkoistetaan tai korvataan ostopalveluilla. Mikäli sote-ratkaisu lisää ostopalveluiden käyttöä tai sellaisten kuntaomisteisten osakeyhtiöiden määrää, jotka eivät kuulu kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin, kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien määrä voi supistua merkittävästi. Sote-muutokset tulisivat voimaan vaiheittain , mutta niillä voi olla vaikutuksia jo nopeammalla välillä, mikäli kunnat ennakoivat tulevia muutoksia. Toisaalta sote-ratkaisu voi sisältää myös sellaisia muutoksia, jotka kasvattaisivat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien määrää, esimerkiksi valtion aluehallintoon liittyvien tehtävien siirtäminen sote-alueiden hoidettaviksi. Näillä ratkaisuilla on kuitenkin vain hyvin lievä vaikutus, sillä sotetoimialaan nähden valtion aluehallintoon liittyvät tehtävät muodostavat pienen kokonaisuuden. Kuntien omaan harkintaan perustuvan palvelutuotannon järjestelyjen lisäksi lakihankkeilla voidaan vaikuttaa palvelutuottajien oikeudelliseen muotoon. Esimerkkinä tästä on uusi kuntalaki, jonka mukaan työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaiset toiminnot tulee yhtiöittää vuoden 2016 loppuun mennessä tai muuten järjestää toiminta siten, ettei se vääristä kilpailua. Näiden perusteella enimmillään lähes kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa olevaa kuntatyöntekijää siirtyy osakeyhtiöiden palvelukseen. Tämän hetken arvion mukaan tällä ei välttämättä ole alkutilanteessa suurta vaikutusta KuELvakuutettujen määrään, sillä perustettavat osakeyhtiöt pääosin ovat liittymässä Kevan jäsenyhteisöiksi. Toisaalta osakeyhtiöt voivat arvioida tilannetta myöhemmin toisin. Strategian mukaan palkkasumman oletettua hitaammasta kehityksestä seuraa velvollisuus harkita maksun korotusta, jos rahoituspohjan kutistumista ei muuten hyvitetä kunnalliselle eläkejärjestelmälle. Jos esimerkiksi jokin keskeisistä kunnallisen palvelutuotannon osista siirtyisi lakiin perustuvien velvoitteiden johdosta kunnallisen eläkejärjestelmän ulkopuolelle vakuutettavaksi, saattaisi rahoitustasapainon tavoittamiseksi vaadittava maksutason korotus olla merkittävä, ellei järjestelmien välille kehitetä vaikutuksia tasoittavia elementtejä. 9

10 Kuntien palvelustrategiat Kuntatalouden kiristymisestä, kuntien tehtävien karsimisesta sekä tuottavuuden lisäämisestä tai kuntien rakennemuutoksista johtuvat voimakkaat tehostamispyrkimykset johtavat kunnat tarkastelemaan työntekijöiden määrää sekä palveluiden tuottamista omatuotantona tai ostopalveluna. Ostopalvelu voi tulla kyseeseen silloinkin, kun kuntien on vaikea löytää eläkkeelle siirtyvän henkilöstön korvaavaa osaavaa työvoimaa. Ratkaisun taustalla voi myös olla myös ikääntyneeseen rakennuskantaan tai muuhun investointitarpeeseen liittyvä rahoitusnäkökulma, jolloin yksityiseltä palveluntuottajalta ostetaan palveluhenkilöiden lisäksi myös palvelutuotannossa tarvittavat toimitilat ja välineet. Palvelutuotannon ja kuntien sisäisten tukitoimintojen ulkoistaminen johtaa usein palkkasumman leikkaantumiseen, sillä ulkoistaminen käytännössä tarkoittaa omien henkilöstöresurssien leikkaamista. Yksittäisinä tilanteita ulkoistamiset eivät yleensä ole olleet kunnallisen eläkejärjestelmän tasolla merkittäviä, mutta rakenteellisena trendinä niiden vaikutus voi olla huomattava. Eläkkeelle siirtyminen jatkuu kuntasektorilla korkeana myös tulevina vuosina. Kuntien henkilöstösopeutuksen seurauksena jokaisen eläkkeelle siirtyvän tilalle ei palkata uutta työntekijää. Kuntien omat arviot korvausrekrytointien suhteesta liikkuvat 80 % tuntumassa. Eräät kunnat ovat joutuneet tekemään henkilöstöleikkauksia myös työikäisten osalta. Lisäksi eräillä kunnilla saattaa olla patoutunutta tarvetta hakea henkilöstöleikkauksia lähivuosina. Vuonna 2009 useita kuntia toteutti kuntaliitoksia ja niiden yhteydessä henkilöstölle tuli viiden vuoden irtisanomissuoja tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Vuoden 2013 lopussa irtisanomissuoja purkautui noin henkilön osalta 27 kunnassa. Osa näistä kunnista on ilmoittanut hakevansa säästöjä myös lomautusten ja irtisanomisten kautta. Edellä todettua kehityskulkua tukee KT Kuntatyönantajien arvio, jonka mukaan kuntien ja kuntayhtymien työntekijäin määrä kääntyi laskuun jo vuonna 2012 ja henkilöstösopeutukset jatkuvat. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä on vakuutettuina myös muita kuin kuntien ja kuntayhtymien työntekijöitä. Ulkoistamisista poiketen kuntasektorin sisällä toteutetut yhtiöittämiset eivät välttämättä leikkaa kunnallisen eläkejärjestelmän palkkasummaa, jos uusi yhtiö liittyy Kevan jäsenyhteisöksi. Toisaalta yhtiöittämistilanteessa voi tapahtua merkittäviäkin siirtymiä yksityisen sektorin eläkejärjestelmän piiriin. Vuoden 2007 alusta lukien Kevan jäsenyhteisöiksi ovat voineet liittyä myös sellaiset osakeyhtiöt ja säätiöt, joissa yhdellä tai useammalla kunnalla tai kuntayhtymällä on määräysvalta ja joiden avulla tuotetaan kuntien lakiin perustuvien tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja tai näiden tuottamista välittömästi tukevia palveluja. Ilman toimialarajoituksia Kevan jäsenyhteisöksi voi liittyä em. tahojen määräysvallassa oleva yhtiö tai säätiö, jonka henkilökunnasta yli puolet on kuulunut kunnallisen eläketurvan piiriin sekä Kevan jäsenyhteisöjen täysin omistama yhtiö. Jo ennen vuotta 2007 kunnalliseen eläkejärjestelmään ovat kuntien ja kuntayhtymien lisäksi voineet liittyä myös osakeyhtiöt, joiden osakkeista vähin- 10

11 tään 90 % on kunnallisessa omistuksessa. Tilastojen mukaan Kevan jäsenyhteisöksi liittyneiden osakeyhtiöiden, rekisteröityjen yhdistysten ja säätiöiden palveluksessa olevien KuEL-vakuutettujen lukumäärä onkin jatkanut kasvuaan, tosin varsin maltillisesti (kuvio 4). Kuvio 4. Kevan jäsenyhteisöksi liittyneiden osakeyhtiöiden, rekisteröityjen yhdistysten ja säätiöiden palveluksessa olevien KuEL-vakuutettujen lukumäärä kunkin vuoden lopussa. Henk Säätiöt Rekisteröidyt yhdistykset Kunnalliset osakeyhtiöt Tilastokeskuksen kuntakonsernirekisterin tietojen perusteella on arvioitu, että vuonna 2011 Kevan jäsenyhteisönä oli vajaa kolmannes jäsenyhteisöksi liittymisen ehdot täyttävistä osakeyhtiöistä, mutta toisaalta niiden palveluksessa oli noin 80 prosenttia työntekijöistä. Silti esimerkiksi kuntaomisteisten osakeyhtiöiden noin TyEL-vakuutetun siirtäminen kunnalliseen eläkejärjestelmään kasvattaisi henkilöpiiriä ja vahvistaisi rahoituspohjaa. Muut palkkasummaan vaikuttavat rakenteelliset muutokset Eri sektoreiden väliseen tehtävien jakoon liittyvät muutokset voivat astua voimaan hyvinkin hitaasti. Siirryttäessä peruskoulujärjestelmään luvulla keskikoulut ja kansakoulujärjestelmä yhdistettiin peruskouluiksi ja useimmat lukiot kunnallistettiin. Tällöin kuitenkin koulujen henkilökunta säilytettiin valtion eläkejärjestelmän piirissä. Myöhemmin 1990-luvulla tehtyjen päätösten mukaan peruskoulun ja lukion opettajien eläketurva ja eläkemaksut siirtyvät asteittain valtion eläkejärjestelmästä kunnalliseen eläkejärjestelmään. Valtion eläketurvaan sisältyvien suojausten säilyttämiseksi siirtyminen tapahtuu kuitenkin hyvin hitaasti. Pitkällä aikavälillä siirrossa on kuitenkin kyse merkittävästä palkkasummaa kasvattavasta tekijästä, sillä palveluksessa olevia opettajia on tällä hetkellä valtion eläkejärjestelmässä vielä arviolta noin Tämän henkilöstön vuosipalkkasumma on noin 1,2 miljardia euroa. Vaikka opetustoimen henkilöstön arvioidaan syntyvyyden alenemisen ja siitä aiheutuvan koulutustarpeen supistumisen vuoksi tulevaisuudessa vähenevän, siirtyvä vuosipalkkasumma on lähivuosikymmeninä nykyrahassa kaikkiaan miljardin euron luokkaa. Vuositasolla tämä nostaa KuEL-palkkasummaa arviolta noin 0,3 prosenttiyksiköllä vuodessa, vaikka muutos ei näy kuntien palkkasummassa. 11

12 4.2 Eläkemenon kehitykseen vaikuttavat muutokset Vuoden 2005 alussa voimaan tulleessa eläkeuudistuksessa mahdollistettiin vanhuuseläkkeelle siirtyminen joustavasti vuoden iässä. Tämän vaikutukset kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitukseen ja maksutasoon on toistaiseksi laskettu olettaen, että vanhuuseläkkeelle siirtyminen tapahtuu omassa henkilökohtaisessa eläkeiässä. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on vanhuuseläkkeen alarajaa matalampi varhaiseläkemuodoista johtuen. Vuonna 2014 KuEL-eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 60,7 vuoden iässä. Eläkkeellesiirtymisikä nousi 0,3 vuotta vuoteen 2013 verrattuna, jolloin eläkkeelle siirryttiin 60,4 vuoden iässä. Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle työ- ja virkasuhteiselle KuELkuntatyöntekijälle oli 61,3 vuotta, kun se edellisenä vuonna oli 60,8 vuotta. Koko työeläkesektorilla odote oli 61,2 vuotta. Yksittäisten vuosien perusteella ei pidä tehdä johtopäätöksiä. Eläkkeellesiirtymisikä on kuitenkin noussut ripeästi viimeisten 15 vuoden aikana. KuELeläkkeelle jäädään nyt eläkkeelle keskimäärin 3,4 vuotta vanhempina kuin vuosituhannen alussa. Työmarkkinaosapuolten vuodelle 2017 sopima seuraava eläkeuudistus on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Tässä selvityksessä on oletettu, että eläkeuudistus toteutuu. Eläkeuudistuksen odotetaan vaikuttavan työuran pituuteen sekä eläkeikää nostamalla että tavoite-eläkettä korostamalla, mutta tarjoten myös uusia eläkemuotoja. Eläkeuudistus myös liittää elinajanodotteen vanhuuseläkkeen alaikärajaan. Keva laskee vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutukset kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitukseen ja maksutasoon on olettaen, että vanhuuseläkkeelle siirtyminen tapahtuu omassa eläkeiässä. Tavoite-eläkeiän ja muiden työssä jatkamista kannustavien tekijöiden vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen ei ole vielä voitu kattavasti arvioida. Vaikka eläkeuudistuksen myötä eläketasot saattavat eräissä tilanteissa nousta, päähavainto on, että uudistus hillitsee eläkemenojen kasvua ja näin ollen parantaa kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitusasemaa. Kevan alustavien laskelmien perusteella vuoden 2017 eläkeuudistuksella on alentava vaikutus maksutasoon, mutta vaikutuksen suuruudesta ei raportin kirjoitushetkellä ole käytettävissä luotettavaa arviota. Vaikutusarvio saadaan normaalia suppeamman Asset/Liability selvityksen valmistuttua. Eläketurvakeskus laati eläkeuudistuksen valmistelun yhteydessä suuntaa antavia laskelmia eläkeuudistuksen vaikutuksista. Niissä laskelmissa keskeinen tekijä oli myös eläkemenojen lykkääntyminen myöhemmälle ajanjaksolle sekä työvoiman tarjonnan lisääntyminen Suomessa. näkökulmasta ei ole mitenkään selvää missä määrin lisääntynyt työvoiman tarjonta Suomessa lisäisi Kevan palkkasummaa. Eläkejärjestelmien rahoittamiselle elinajan merkittävästi käytettyjä ennusteita nopeampi piteneminen olisi luonnollisesti erittäin suuri ongelma huolimatta elinaikakertoimilla tai muilla menetelmillä tehdyistä eläketason sopeutustoimista. Keva seuraa elinajanodotteen kehittymistä jatkossakin tiiviisti koko väestön sekä julkisen sektorin eri eläkelakien tasoilla. Keva on 12

13 kiinnittänyt huomiota siihen, että kuntasektorin ammatteihin näyttäisi olevan valikoitunut henkilöitä, jotka elävät koko maan väestöä pidempään. 13

14 5 Sijoitustoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Strategian mukaan sijoitustoiminnalla ensi sijassa tuetaan eläkemaksun vakauttamistavoitetta. Tämä edellyttää, että sijoitussalkku rakennetaan ottaen mahdollisimman tarkasti huomioon odotukset tulevista kunnallisista eläkemenoista ja maksutuloista. Koska näihin liittyy sekä ajallista että määrällistä epävarmuutta, sijoitustoiminnalle ei tällöin voida asettaa pysyvää ja kiinteää tuottotavoitetta vaan se määräytyy dynaamisesti kulloisenkin rahoitustilanteen ja siitä johdetun salkkurakenteen mukaisesti. Sijoitussalkun muodostamisessa keskeinen käsite on eläkejärjestelmän rahoitustasapaino. Järjestelmä on tasapainossa, jos oletettujen maksutulokassavirtojen nykyarvo yhdessä rahastoitujen varojen kanssa ylittää oletettujen eläkemenokassavirtojen nykyarvon. Seuraavassa kaaviossa on sijoitusmallintamisen yhteydessä laskettavan rahoitustasapainon arvot vuoden 2009 lopusta kuluvan vuoden elokuun loppuun. Rahoitustasapainon laskennassa on käytetty rahaston arvoa laskentahetkellä ja kassavirtojen nykyarvot on laskettu markkinaoletukset sisältävällä korkotasolla. Kuvio 5: Rahoitustasapainon kehitys vuoden 2009 lopusta alkaen Järjestelmän rahoitus ei ole tasapainossa, kun rahoitustasapainon arvo on alle 100. Keskeinen syy rahoitustasapainon heikentymiselle on kuitenkin korkotasoa koskevien markkinanäkymien heikentyminen, joihin Kevan toimin ei juuri voi vaikuttaa. Kevan keinona rahoitustasapainon korjaamiselle olisi asettaa maksutaso riittävälle tasolle. Vuosilta laskettu sijoitustoiminnan kumulatiivinen reaalituotto on noin 4,0 prosenttia, mutta laskenee 3,8 prosentin tuntumaan, kun laskentajaksoon lisätään vuosi Myös keskipitkän aikavälin näkymissä sijoitustoiminnan kumulatiivinen reaalituotto jäänee pikemminkin 4,0 prosentin alapuolelle kuin lähelle sitä. Eläkemenojen kasvaessa ja rahoituskatteen pienentyessä nousee sijoitusten likviditeetti aikaisempaa merkittävämpään asemaan. Tästä syytä tulee sijoitussalkun likviditeetti varmistaa kuukausittain ottaen huomioon eläkkeiden maksuaikataulu, tehdyt ja oletetut uudet sijoitukset, omaisuuden suojaamisesta aiheutuvat likviditeettitarpeet sekä sijoitusmarkkinoiden vallitseva tilanne. 14

15 Raportin kirjoitushetkellä lokakuun lopussa Kevan noin 44,6 miljardin euron sijoituksista valtaosa on hajautettu varsin tehokkaasti globaaleille ja likvideille markkinoille. Normaaliolosuhteissa likviditeettiä koskevat ehdot ovat helposti täytettävissä. Pääomamarkkinoiden mahdollisiin poikkeustilanteisiin tulisi varautua pitämällä riittävä osuus Kevan varoista lyhytaikaisissa rahamarkkinasijoituksissa tai muuten hyvin likvideissä instrumenteissa, jotta eläkkeiden maksatus ja uusien sijoitusten tekeminen voidaan asianmukaisella tavalla varmistaa. 15

16 6 Maksukomponentit Kevan strategian mukaan maksurakenteen tulee olla sellainen, että kunnallinen eläkejärjestelmä on kilpailukykyinen vaihtoehto kuntaomisteiselle yhteisölle. Tällöin eläkemaksu jakautuu jatkossakin palkkaperusteiseen, eläkemenoperusteiseen ja varhaiseläkemenoperusteiseen komponenttiin. Komponenttijako ei käytännössä vaikuta maksutasoon, vaan komponentit toimivat lähinnä kokonaismaksun jakamiseen liittyvänä teknisenä viitekehyksenä. Strategiassa on määritelty tavoitteeksi pitää työnantajan palkkaperusteinen maksu keskimääräisen työnantajan TyEL-maksun suuruiseksi, josta on kuitenkin vähennetty keskimääräinen TyEL-maksun työkyvyttömyysosa. Työnantajan varhaiseläkemenoperusteinen maksu vastaa tasoltaan keskimääräistä TyEL-maksun työkyvyttömyysosaa. Työnantajan eläkemenoperusteinen eläkemaksu on kunakin vuonna maksun vakautustason ja edellä mainittujen maksuosuuksien erotus. Kokonaismaksuun sisältyvä työntekijän eläkemaksu on kunnallisen eläkelain perusteella sama kuin työntekijän TyEL-maksu, mutta kunnallisen eläkejärjestelmän ikärakenteesta johtuen tuottaa keskimäärin noin 0,15 prosenttiyksikköä korkeamman kertymän. Yksityisen sektorin eläkemaksuista tehtävät ratkaisut vaikuttavat edellä selostetun mukaan KuEL-maksun komponenttijakoon. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet yksityisen sektorin eläkevakuutusmaksujen korotuksista vuoteen 2019 asti. Sopimuksen mukaan kokonaismaksu on 24,4 prosenttia vuosina Vuoden 2016 kokonaismaksuun kohdistuu kuitenkin 0,4 prosenttiyksikön tilapäinen alennus. Vuonna 2016 keskimääräinen työnantajan TyEL-maksu on 18,00 prosenttia ja olisi vuosina ,15 prosenttia. Vastaavasti työntekijän TyELmaksu on 6,00 prosenttia vuonna 2016 ja olisi 6,25 prosenttia vuosina Keskimääräinen TyEL-maksun työkyvyttömyysosa noussee 0,1 prosenttiyksikköä vuosina Koska vuoden 2016 keskimääräinen työnantajan TyEL-maksu ja keskimääräinen työntekijän TyEL-maksu ovat molemmat samoja, kuin vuonna 2015, kanavoituu kunnallisen eläkemaksun kestävän maksutason muutos vuonna 2016 täysimääräisesti eläkemenoperusteiseen maksuun. Työnantajan palkkaperusteinen KuEL-maksu laskee kuitenkin 0,1 prosenttiyksikköä ja vastaavasti varhaiseläkemenoperusteisen maksun taso nousee 0,1 prosenttiyksikköä. Mikäli TyEL-maksu toteutuu myös vuosina siten, kuin yllä on arvioitu, varhaiseläkemenoperusteisen maksun taso noussee vuosittain 0,1 prosenttiyksikköä, työnantajan palkkaperusteinen maksu noussee 0,05 prosenttiyksikköä vuonna 2017 ja laskenee 0,1 prosenttiyksikköä vuosina Jos kokonaismaksun säilyisi vuoden 2016 tasolla, laskisi eläkemenoperusteisen maksun taso 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2017 ja pysyisi samalla tasolla vuosina Kokonaismaksun kestävää tasoa arvioidaan kuitenkin keväällä 2016 tehtävässä A/L-selvityksessä. Kunkin vuoden toteutuva maksutaso saattaa kuitenkin poiketa vähäisessä määrin suunnitellusta, koska eläkemenoperusteisen ja varhaiseläkemenoperusteisen maksun lopulliset toteumat suhteessa palkkasummaan selviävät vasta jälkikäteen samoin kuin korotettua, 53 vuotta täyttäneen palkansaajan 16

17 eläkemaksua maksavien osuus. Näillä seikoilla ei kuitenkaan ole merkitystä arvioitaessa maksutasoa pitkällä aikavälillä. Maksurakenteen toimivuutta on tarkasteltava jatkuvasti. Eläkemenoperusteisen maksun toimivuus on usein nostettu esille eri toimijoiden tahoilla. Muun muassa sote-uudistusta selvittänyt sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on todennut, että sote-uudistuksen yhteydessä olisi aiheellista selvittää tarpeet siirtyä eläkemenoperusteisesta eläkemaksusta kunnalliseen eläkevakuutusmaksuun tai muuhun uuteen järjestelmään. 17

18 7 Maksutason kehitysnäkymät Palkkasumman reaalinen kasvu on aikaisempina vuosina ollut keskimäärin hyvällä tasolla ja se on osaltaan helpottanut eläkejärjestelmän rahoitusta. Samoin sijoitusten reaalituotto on ollut keskimäärin hyvällä tasolla ja rahastoinnin ajalle laskettu pääomapainotettu reaalituotto on jokseenkin lähellä aiempaa neljän prosentin reaalituottotavoitetta. Mennyt hyvä kehitys ei takaa ongelmatonta tulevaisuutta. Palkkasumman osalta on aivan mahdollista, että edessä on siirtyminen pienentyvän palkkasumman kauteen, mikä voi heikentää eläkejärjestelmän palkkasummapohjaista rahoitusta. Toistaiseksi lisääntynyt varovaisuus on paikallaan ja kestävässä maksutasossa tulisi ottaa huomioon palkkasumman hidastuva kasvu. Sijoitustoiminnan tuloksella on selvä vaikutus maksutasoon. Kun ottaa lähtökohdaksi kunnallisen eläkemaksun vakauden, on selvää, että maksutasoa määrättäessä sijoitustoiminnan tuotto-oletus tulee asettaa varovaisesti ja painottaen pitkän aikavälin tuottonäkymiä. Kolmen prosentin vuotuisen reaalituoton käytön jatkaminen on tästä syystä perusteltua. Maksutasoa harkittaessa on syytä huomata, että rahaston arvon voimakkaat vaihtelut muuttavat nopeasti myös käsitystä vaadittavasta maksutasosta. Käytännössä rahaston arvon muutos kahdella miljardilla eurolla muuttaa maksun vakautustasoa noin prosenttiyksikön neljänneksellä, joten rahoitustilanne saattaa muuttua varsin nopeasti molempiin suuntiin. Tästä syystä sijoitusten arvonvaihtelua ei ole otettu mekaanisesti huomioon maksutasoa määrättäessä. Kevan toimintaympäristössä on lukuisia lähivuosina muuttuvia asioita, joiden merkityksiä KuEL-maksun tasolle tässä selvityksessä on käsitelty. Keskeisimmät maksutasoon vaikuttavat asiat ovat sote-palveluita sekä aluehallintoa koskeva uudistus ja vuonna 2017 voimaan tuleva eläkeuudistus. Alustavien laskelmien perusteella voidaan arvioida, että vuoden 2017 eläkeuudistuksella on alentava vaikutus maksutasoon. Vaikutuksen suuruus selviää tämän syksyn aikana tehtävän normaalia suppeamman Asset/Liability selvityksen valmistuttua. Sote-uudistukseen liittyvien henkilöstölinjausten puuttuessa on kuitenkin liian aikaista arvioida uudistusten kokonaisvaikutuksia Kevan uudistuvan strategian mukaiselle maksutasolle ja komponenteille. Uudistusten vaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin vasta keväällä 2016, joten niiden vaikutukset maksutasoon voidaan ottaa huomioon vuodesta 2017 lähtien. Vuoden 2015 kokonaismaksutasoksi tavoiteltiin edellistä päätöstä tehtäessä 29,8 prosenttia. Tämän selvityksen kirjoitushetkellä arvioidaan, että vuoden 2015 keskimääräinen kokonaismaksu toteutuu noin 29,78 prosentin tasolla. Hallitus käsitteli kokouksessaan jäsenyhteisöille lähetettävää budjetointiohjetta. Käsittelyn yhteydessä käytiin keskustelu vuoden 2016 KuEL-maksutasosta käytettävästä arviosta. Budjetointiohjeessa käytetty 29,36 prosentin kokonaismaksu pohjautui oletukseen, että rahasto olisi samalla tasolla kuin Tämän lisäksi arvioitiin, että eläkevastuurahaston loppuvuoden toteutuneen kehityksen ja käytetyn arvion välisestä erosta aiheutuva maksutasovaikutus voidaan korjata vuodesta

19 lähtien, eläkeuudistuksen eläkekustannuksia alentavaa vaikutusta hyödyntämällä. Kunnallisen eläkemaksun maksukomponenttien keskinäiset suhteet tulevat nykykäsityksen mukaan liikkumaan jatkossakin vuosittain. TyEL-maksun kokonaistason mahdollinen nousu laskee eläkemenoperusteisen maksun tasoa saman verran. Puolet TyEL-maksun noususta kanavoituun työnantajan palkkaperusteiseen KuEL-maksun ja varhaiseläkemenoperusteisen maksun summaan. Toinen puoli siirtyy työntekijän KuEL-maksuun. Keva laatii keväällä 2016 Asset/Liability selvityksen, jossa tarkastellaan sote-ratkaisun, Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen ja eläkeuudistuksen yhteisvaikutuksia kunnallisen eläkejärjestelmän maksutason. Keva on myös valmistelemassa uutta strategiaa, jolla voi olla vaikutus maksutasoon ja maksurakenteeseen, mikäli niin katsotaan tarpeelliseksi toimintaympäristön muutokset huomioon ottaen. 19

20 8 Johtopäätöksiä Nykyisen maksutason kestävyys riippuu olennaisesti KuEL-palkkasumman toteutuvasta kehityksestä. Palkkasummaan vaikuttavat useat rakenteelliset tekijät, jotka saattavat nopeastikin muuttaa käsitystä suunnitellun maksuuran riittävyydestä. Keskeisin tarkasteltava tekijä on sote-uudistus. Sote-uudistuksen valmistelussa on lähdetty liikkeelle siitä, että sote-alueille siirtyvä henkilöstö säilyisi kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä. Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta on oleellista, että tämä lähtökohta toteutuu. Lisäksi kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitus on turvattava myös sellaisten kehityskulkujen varalta, jotka johtavat ulkoistuksiin, yhtiöittämisiin ja ostopalvelujen lisääntymiseen sote-uudistukseen liittyen. Kunnat ovat myös sote-uudistuksesta riippumatta keskellä muutosta talouden, rakenteiden, palvelutuotantotapojen ja tehtävien sekä tuottavuuden lisäämisvaatimusten osalta. Maksutasoa asetettaessa on syytä ottaa huomioon henkilöstön määrän mahdollinen vähentyminen sekä palkkasumman hidastuva kasvu. Vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien sijoitusmarkkinoiden kriisit ja tulevaisuuteen kohdistuvat epävarmuudet ovat aiheuttaneet markkinaodotusten heikentymisen ja reaalisen tuottotavoitteen alentumisen. Edellisestä huolimatta sijoitusten tuotto on vastaavalla jaksolla ollut pääsääntöisesti hyvällä tasolla ja varsinkin osakkeiden osalta selväsi reaalitalouden kehitystä parempi. Hyvä kehitys on mahdollisesti tapahtunut pitkän ajan tulevien tuottojen kustannuksella. Maksutasoa määrättäessä sijoitustoiminnan tuotto-oletus tulee asettaa varovaisesti ja painottaen pitkän aikavälin tuottonäkymiä. Kolmen prosentin vuotuisen reaalituoton käytön jatkaminen on tästä syystä perusteltua. Vuosilta laskettu sijoitustoiminnan kumulatiivinen reaalituotto on noin 4,0 prosenttia, mutta laskenee 3,8 prosentin tuntumaan, kun laskentajaksoon lisätään vuosi Myös keskipitkän aikavälin näkymissä sijoitustoiminnan kumulatiivinen reaalituotto jäänee pikemminkin 4,0 prosentin alapuolelle kuin lähelle sitä. Alustavien laskelmien perusteella voidaan arvioida, että vuoden 2017 eläkeuudistuksella on alentava vaikutus maksutasoon. Vaikutuksen suuruus selviää tämän syksyn aikana tehtävän normaalia suppeamman Asset/Liability selvityksen valmistuttua. Sote-uudistukseen liittyvien henkilöstölinjausten puuttuessa on kuitenkin liian aikaista arvioida uudistusten kokonaisvaikutuksia Kevan uudistuvan strategian mukaiselle maksutasolle ja komponenteille. Uudistusten vaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin vasta keväällä 2016, joten niiden vaikutukset maksutasoon voidaan ottaa huomioon vuodesta 2017 lähtien. Vuoden 2015 kokonaismaksutasoksi tavoiteltiin edellistä päätöstä tehtäessä 29,8 prosenttia. Tämän selvityksen kirjoitushetkellä arvioidaan, että vuoden 2015 keskimääräinen kokonaismaksu toteutuu noin 29,78 prosentin tasolla. Hallitus käsitteli kokouksessaan jäsenyhteisöille lähetettävää budjetointiohjetta. Käsittelyn yhteydessä käytiin keskustelu vuoden 2016 KuEL-maksutasosta käytettävästä arviosta. Budjetointiohjeessa käytetty 29,36 prosentin kokonaismaksu pohjautui eläkevastuurahaston sen hetkiseen 20

21 toteutuneeseen kehitykseen. Tämän lisäksi arvioitiin, että eläkevastuurahaston loppuvuoden toteutuneen kehityksen ja käytetyn arvion välisestä erosta aiheutuva maksutasovaikutus voidaan korjata vuodesta 2017 lähtien, eläkeuudistuksen eläkekustannuksia alentavaa vaikutusta hyödyntämällä. Huomioiden suppean Asset/Liability selvityksen perusteella saadut arviot eläkeuudistuksen maksutasoa alentavasta vaikutuksesta sekä se, että hallitukselle esitetyssä maksutasoselvityksessä mainitut, vielä selventymättömät rakenteelliset muutokset (erityisesti sote) voivat nostaa tai laskea kestävän maksutason arviota, on perusteltua asettaa vuoden 2016 kokonaismaksun tavoite jäsenyhteisöille lähetetyn budjetointiohjeen pohjana olleeseen 29,36 prosenttiin. Keva laatii keväällä 2016 Asset/Liability selvityksen, jossa tarkastellaan sote-ratkaisun, Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen ja eläkeuudistuksen yhteisvaikutuksia kunnallisen eläkejärjestelmän maksutason. Keva on myös valmistelemassa uutta strategiaa, jolla voi olla vaikutus maksutasoon ja maksurakenteeseen, mikäli niin katsotaan tarpeelliseksi toimintaympäristön muutokset huomioon ottaen. Maksurakenteen uudistamisessa tulisi myös huomioida näkökohdat, joiden mukaan eläkemenoperusteista maksua tulisi tarkastella uudelleen. Keva selvittää eri vaihtoehtoja huolella, punniten myös niistä aiheutuvien kustannusten kohdistumisen muutokset ja niistä aiheutuvat vaikutukset kuntien talouteen, mutta odottaa sote-ratkaisujen valmistumista. Tässä maksutasoselvityksessä esille tulleet näkökohdat ja johtopäätökset on otettu huomioon valtuuskunnalle esitettäviä vuosia koskevaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä vuotta 2016 koskevaa budjettia laadittaessa. 21

Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018

Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018 BUDJETOINTIOHJE 1 (7) Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus. Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius

Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus. Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius Yleistä kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksesta / 1 Puhdas jakojärjestelmä vuosina 1964 1987 Rahastointi

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2015 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2016-2017

Budjetointiohje vuoden 2015 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2016-2017 BUDJETOINTIOHJE 1 (7) Budjetointiohje vuoden 2015 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2016-2017 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla järjestelmällä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2018 Kevan jäsenyhteisön eläkemaksuihin ja tietoa eläkemaksujen muutoksista vuonna 2019

Budjetointiohje vuoden 2018 Kevan jäsenyhteisön eläkemaksuihin ja tietoa eläkemaksujen muutoksista vuonna 2019 BUDJETOINTIOHJE 1 (5) Budjetointiohje vuoden 2018 Kevan jäsenyhteisön eläkemaksuihin ja tietoa eläkemaksujen muutoksista vuonna 2019 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa esitetään arvio vuoden 2018

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä. Tampere 19.9.2012. Kunta- ja. Keva

Pirkanmaan kuntapäivä. Tampere 19.9.2012. Kunta- ja. Keva Pirkanmaan liitto ja Suomen Kuntaliitto Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Kunta- ja palvelurakenneuudistukset l k t ja Keva Pekka Alanen Keva Missio 2012 lähtien Keva vastaa kattavasti ti julkisen

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Mitä kautta työkyvyttömyys

Mitä kautta työkyvyttömyys Mitä työkyvyttömyys maksaa? Allan Paldanius / Kuntien eläkevakuutus k Mitä kautta työkyvyttömyys maksaa? Työkyvyttömyyden eri vaiheet työkyvyn menetys alkaa näkyä satunnaiset sairaslomat, sijaisten palkat,

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Työeläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Tässä muistiossa esitetään Eläketurvakeskuksen päivitetty arvio kansalaisaloitteen mukaisen indeksimuutoksen kustannusvaikutuksista.

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2017 kunta-alan eläkemaksuihin ja arvioita vuosille

Budjetointiohje vuoden 2017 kunta-alan eläkemaksuihin ja arvioita vuosille BUDJETOINTIOHJE 1 (9) Budjetointiohje vuoden 2017 kunta-alan eläkemaksuihin ja arvioita vuosille 2018-2019 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen (KAA 4/2016 vp) Mikko Kautto, johtaja

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen (KAA 4/2016 vp) Mikko Kautto, johtaja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen (KAA 4/2016 vp) Mikko Kautto, johtaja Taustaa indeksimuutosaloitteelle Kansalaisaloitteessa ehdotetaan paluuta yli 40 vuotta sitten käytössä olleeseen indeksointitapaan.

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista

Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista Muistio 1 (10) Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista Syntyvyys Eläketurvakeskus julkaisi lokakuussa 2016 raportin 1, joka sisältää

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä

Lisätiedot

Budjetointiohje vuosien Kevan jäsenyhteisön eläkemaksuihin ja tietoa eläkemaksujen muutoksista vuosina 2019 ja 2020

Budjetointiohje vuosien Kevan jäsenyhteisön eläkemaksuihin ja tietoa eläkemaksujen muutoksista vuosina 2019 ja 2020 BUDJETOINTIOHJE 1 (7) Budjetointiohje vuosien 2018-2019 Kevan jäsenyhteisön eläkemaksuihin ja tietoa eläkemaksujen muutoksista vuosina 2019 ja 2020 Yleistä Yhteenveto maksurakenteen muutoksista Keva julkaisi

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot 2012

Tilinpäätöskalvot 2012 Tilinpäätöskalvot 2012 Tuloslaskelma milj. euroa 2012 2011 Maksutulo 4 825 4 545 Eläkemeno -3 827-3 524 RAHOITUSKATE 999 1 021 Sijoitusten nettotuotto 3 897-466 Lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut

Lisätiedot

Henkilöstökysymykset yhtiöittämistilanteessa

Henkilöstökysymykset yhtiöittämistilanteessa Henkilöstökysymykset yhtiöittämistilanteessa Kimmo Mikander 1 Eläkeasioiden selvittäminen kannattaa! Säilyvätkö työntekijöiden eläke-edut yhtiöittämistilanteessa? Entä liikkeenluovutuksessa (TSL 1:10)?

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus

Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus Kymenlaakson kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Kotka 26.10.2011 Pekka Alanen Keva 2011 lähtien Keva-nimi ja uusi logo käyttöön

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot

Tilinpäätöskalvot Tilinpäätöskalvot 2014 26.2.2014 Tuloslaskelma milj. euroa 2014 2013 Maksutulo 5 171 5 050 Eläkemeno -4 361-4 141 RAHOITUSKATE 811 908 Sijoitusten nettotuotto 3 376 2 629 Lakisääteiset nettomaksut -7-7

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntataloutta vahvistava Hillitsee kuntatalouden menojen kasvua Työnantajamaksualennukset

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille

Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille 7.3.2017 Janne Pelkonen Erityisasiantuntija Twitter: @JiiPelkonen Peruskallio pysyy, eläkeuudistus ei ole uusi maailmanjärjestys

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä Hallituksen kokous 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Sote rahoituksen periaatteista: kansallisesti ei lisää tehtäviä kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla

Lisätiedot

Kirkon eläkerahasto (KER) Talousarvio vuodelle 2017 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Kirkon eläkerahasto (KER) Talousarvio vuodelle 2017 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Kirkon eläkerahasto (KER) Talousarvio vuodelle 2017 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2017 2019 Kirkkohallituksen esitys 6/2016 kirkolliskokoukselle Asianumero DKIR/711/02.00.01/2016 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

www.tela.fi/elakejarjestelma 1 Työeläkekoulu 2017 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia ja terveellinen työ seminaari Rovaniemi 5.-6.6.2014 Marja-Leena Suhonen Keva Työ- ja virkasuhteisia KuEL:n piirissä

Lisätiedot

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT 1. Vuoden 2015 vakuutusmaksu 1.1. Vuoden 2015 vakuutusmaksun rakenne Vuoden 2015 maksutasoa määrättäessä on käytetty seuraavia taloudellisia

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettuna päätät myös eläkeasioista Valtuutettuna olet mukana tekemässä strategisia päätöksiä, jotka vaikuttavat eläkeasioihin, siihen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Maailma muuttuu niin myös työeläke Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

ILMARISEN VUOSI Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN VUOSI Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN VUOSI 2012 Ennakkotiedot / lehdistötilaisuus 23.1.2013 klo 9.30 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2012 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 7,4 prosenttia Sijoitusomaisuuden

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta Luonnos 28.9.2015 kello 17:09 1(7) Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden iden tausta Tässä muistiossa avataan hallituksen 8.9.2015 kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi esittämien toimien vaikutusita

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta ELÄKETURVAKESKUS PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Osasto/käsi:telijä Abdeinlng/handl&are su/vesa Ronkainen YLEISKIRJE B 1/93 1 Päivämäärä Datum 16.4.1993 Ty6eldkelaitoksille VALTION ELAXERAHACTOON SUORITETTAVAN

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

Case 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit. Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela

Case 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit. Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela Case 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @Jiipelkonen Miten eri ikäluokkien välinen oikeudenmukaisuuden tavoite

Lisätiedot

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Etunimi Sukunimi Yhtiöittämisestä Yhtiöittämisen tehokkuusvaikutuksia arvioitaessa erotettava toistaan: a) mikä vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn

Lisätiedot

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016) Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

SOTE, henkilöstötyöryhmän terveiset. Laura Saurama, VTT Henkilöstöpäällikkö Naantalin kaupunki

SOTE, henkilöstötyöryhmän terveiset. Laura Saurama, VTT Henkilöstöpäällikkö Naantalin kaupunki SOTE, henkilöstötyöryhmän terveiset Laura Saurama, VTT Henkilöstöpäällikkö Naantalin kaupunki Miten henkilöstöä kuullaan? Koska asioita selviää? Harmonisoidaanko palkkoja? Säilyvätkö henkilöstöetuudet?

Lisätiedot

Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten

Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten 1(5) Valtiovarainministeriö 4.10.2017 Kunta- ja aluehallinto-osasto Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten rajaaminen Tehtävien

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma 2013 2015 1. Yleistä Ylioppilaskunnan hallitus on valmistellut keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman (KTS). KTS:n

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus

Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Julkisen sektorin erityispiirteitä eläkeuudistuksessa Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Julkisten alojen eläkelaki voimaan 1.1.2017 Julkisten alojen eläkelaki, JuEL, korvaa 1.1.2017 alkaen kunnallisen

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot 2011

Tilinpäätöskalvot 2011 Tilinpäätöskalvot 2011 Tuloslaskelma 2011 2010 Maksutulo 4 545 4 327 Eläkemeno -3 524-3 306 RAHOITUSKATE 1 021 1 021 Sijoitusten nettotuotto -446 3 125 Lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut ja poistot

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 115. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 115. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 1313/02.05.05/2015 115 Investointirahaston sijoitusperiaatteet Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Vierunen, puh. 046 877 3296 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot