Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet"

Transkriptio

1 Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet Työraporttiluonnos

2 2

3 1. Johdanto Tampereen raitiotien yleissuunnitelman liikenneennusteet on tehty Tampereen seudun liikennemallilla (TALLI 2015). Liikennemalli on rakenteeltaan neliportainen osa aluejakoperusteinen malli, joka sisältää matkatuotosmallin, suuntautumismallin, kulkutavan valintamallin sekä viimeisenä vaiheena reitinvalintamallin, eli liikenteen sijoittelun verkolle. Liikenne ennusteet on tehty vuosille 2020, 2030 ja 2040 ja niiden taustalle on laadittu liikennejärjestelmän ja maankäytön yleiskuvaukset tarkasteluvaihtoehdoittain. Liikenne ennusteiden päätulokset on koottu raitiotien yleissuunnitelman raporttiin. Tähän työraporttiin on koottu yksityiskohtaisempia liikenneennusteita koskevia tuloksia sekä taustatietoja liikenne ennustemallista. 2. Ennustemallin kuvaus Tampereen seudun liikennemalli on laadittu ensimmäisen kerran vuonna 1999 ja sitä on päivitetty vuosina 2002, 2006 ja vuonna Liikennemallin viimeisin päivitys perustuu vuonna 2012 toteutettuun Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimukseen 1. Liikennetutkimuksessa haastateltiin noin tutkimusalueella asuvaa asukasta ja malliaineisto sisältää yhteensä noin Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus toteutettiin syystalvella Sen raportit on koottu Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liiton sivustolle ( geokoodattua matkahavaintoa. Lisäksi liikennetutkimuksessa kerättiin tietoa ulkoisesta henkilö ja kuorma autoliikenteestä havainnointitutkimuksen menetelmin. Malli kuvaa liikkumista syysmarraskuun keskimääräisenä arkivuorokautena. Lisäksi malliin on määritelty kulkutapakohtaiset laajennuskertoimet, joilla syys marraskuun arkivuorokauden tulokset voidaan laajentaa koskemaan koko vuotta. Liikennemallin yksityiskohtaisempi kuvaus on koottu TALLI mallin raporttiin (Kalenoja et al. 2014). Liikennemalli kuvaa liikennettä Tampereen, Pirkkalan, Lempäälän, Kangasalan, Ylöjärven, Nokian, Vesilahden, Akaan, Valkeakosken, Oriveden, Pälkäneen ja Hämeenkyrön muodostamalla alueella. Mallin tarkastelualueeseen kuuluvat Tampereen kaupunkiseudun kunnat sekä suurimmat niitä reunustavat kehyskunnat. Tarkastelualue on mallissa jaettu 547 sisäiseen ja 22 ulkoiseen osa alueeseen (kuva 1), joiden välisiä matkoja malli kuvaa. Liikennemallin rakenne on esitetty kuvassa 2. Tuotosmalli on laadittu väestö ja alueryhmittäin siten, että matkatuotokset on laskettu erikseen eri vyöhykkeillä asuville asukkaille ikäryhmittäin. Liikennemalli sisältää demografisen Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuvan ikäjakaumamallin, joka jakaa ennustevuosien väestön ikä ja sukupuoliryhmittäin. Liikennemallissa mallinnettavat matkaryhmät ovat työmatkat, ostosmatkat, koulu ja opiskelumatkat, asiointimatkat ja vapaa ajanmatkat. Kussakin matkaryhmässä on mallinnettu erikseen kotiperäiset ja 3 ei kotiperäiset matkat. Noin 80 % matkoista on kotiperäisiä. Kuva 1. Liikennemallin osa aluejako. Kuva 2. Liikennemallin rakenne.

4 Matkojen suuntautumista ja kulkutavan valintaa on mallinnettu logittimalleilla, jotka olettavat määräpaikan ja kulkutavan valinnan tapahtuvan yksilön saavuttamaa hyötyä maksimoiden. Valittavana olevien vaihtoehtojen (määränpää, kulkutapa) hyötyä kuvataan hyötyfunktioilla, joihin on kuvattu tärkeimmät määräpaikan ja kulkutavan valintaan vaikuttavat tekijät. Niitä ovat suuntautumismallissa muun muassa matka aika henkilöautolla, etäisyys lähtö ja määräpaikan välillä, kohdealueen attraktiotekijät (esimerkiksi työmatkamallissa työpaikkojen määrä kohdealueella ja ostosmatkoissa kaupan kerrosala kohdealueella) sekä kohdealueen sijainti yhdyskuntarakenteessa. Liikennemallissa mallinnettavat kulkutavat ovat jalankulku, pyöräily, henkilöauto ja joukkoliikenne. Kulkutavan valinnassa eri kulkutapojen hyötyfunktioihin on kuvattu kulkutavan valintaan vaikuttavia tekijöitä, kuten matka aikaa ja etäisyyttä. Joukkoliikenteessä matka aikaa on käsitelty siten, että mallin muuttujana on kävely, odotus, vaihto ja ajoajan sisältävä kokonaismatka aika, jonka eri komponentteja on painotettu eri tavoin. Matka ajan eri osien painokertoimet perustuvat pääosin aiempiin tutkimuksiin ja ne ovat seuraavat: kävelyaika odotusaika ajoaika vaihtoaika Nykytilanteessa joukkoliikennejärjestelmä koostuu lähes kokonaan bussiliikenteen linjoista ja nykytilannetta kuvaavan aineiston avulla ei ole ollut mahdollista estimoida erikseen matkan eri osakomponenttien painoarvoa eri joukkoliikennemuodoille. Havaintoaineistossa on jonkin verran tutkimusalueen sisällä tehtyjä junamatkoja, mutta niiden määrä on niin pieni, että aineiston avulla ei ole voitu erikseen laskea painokertoimia lähijunaliikenteelle. Mallissa on tämän takia käytetty kirjallisuushavaintoihin perustuvia painokertoimia, jotka kuvaavat raideliikenteellä tehdyn matkan bussiliikenteellä tehtyä matkaa pienemmäksi koettua painoarvoa. Pienempi painoarvo kuvaa raideliikenteen paremmaksi koetun matkustusmukavuuden, ennakoitavuuden ja orientoitavuuden merkitystä kokonaismatka aikaan. Lisäksi matkustajien on havaittu hyväksyvän raideliikenteen asemalle pidemmän kävelyetäisyyden kuin bussipysäkille. Mallissa autoliikenteen verkot on kuvattu Emmeohjelmistoon ja pyörä ja joukkoliikenteen verkot VISUM ohjelmistoon. Verkkomallien avulla on tuotettu mallin tarvitsemat etäisyys ja matkaaikatiedot sekä sijoiteltu mallin tuottamat kysyntämatriisit verkoille. Mallin nykytilannekuvausta on verrattu mallin estimointivaiheessa seuraaviin tietoihin: havaintoaineiston mukainen kunnittainen matkan pituus eri matkaryhmissä havaintoaineiston mukainen kunnittainen ja suuralueittainen kulkutapajakauma tärkeimpien attraktioalueiden laskennalliset matkatuotokset henkilöautoliikenteen liikennelaskentatiedot päätie ja pääkatuverkolta pysäkki ja linjakohtaiset joukkoliikenteen nousijamäärätiedot. Mallin nykytilannekuvauksen tiedot vastaavat melko tarkalleen matkojen pituutta ja kulkutapajakaumaa suuraluetasolla. Väylä ja linjakohtaisissa tuloksissa sen sijaan on havaittavissa osin suuriakin poikkeamia todennetuista matkamääristä, sillä reitinvalinnan kuvauksessa osa aluejakopohjaisen mallin tarkkuustaso ei kaikilta osin ole riittävä kuvaamaan todellista joukkoliikennepysäkin ja linjan valintaa. 3. Tarkastellut maankäyttö ja liikennejärjestelmävaihtoehdot Liikennemallitarkasteluissa tutkittu vaihtoehdot on kuvattu taulukossa 1. Joukkoliikennejärjestelmän päävaihtoehtoina ovat olleet runkobussijärjestelmä, raitiotielinjasto Pispalan valtatien tai Paasikiventien kautta ja sitä tukeva bussilinjasto sekä ns. tuplanivellinjasto, joka on linjastoltaan ja pysäkkisijainneiltaan samanlainen kuin raitiotielinjasto, mutta jossa kalustona on raitiotievaunun sijasta nivelbussi. Kuvassa 4 on esitetty nykytilanteen, kuvassa 5 runkobussivaihtoehdon ja kuvassa 6 raitiotievaihtoehdon linjasto joukkoliikenteen vuoroväliä kuvaavina palvelutasokarttoina. Henkilöautoliikenteen verkolle on vuodelle 2030 kuvattu seuraavat kehittämistoimet: 4

5 Vt 12 Rantaväylän tunneli Vt 3 Tampere Vaasa välin kehittäminen: Hämeenkyrön ohitus Vt 12 Ojala Lamminrahkan maankäytön kehittämiseen liittyvät toimenpiteet: alueen eritasoliittymä, 4 kaistaistus välillä Alasjärvi Linnainmaan etl Vt 9 Alasjärvi Ruutana välin nelikaistaistus Vt 3 Läntinen kehä: Lakalaiva Sarankulma välin lisäkaistat Vt 12 TAYSin kohdan ja Teiskontien parantaminen Vt 12 ja kt 65: välillä Santalahti Lielahti kolmannet kaistat, Vaitinaron etl sekä Pispalan valtatien ja vt 12 liittymäjärjestelyjen parantaminen Vt 12 Sorvantien/ Kahtalammin etl, Nokia Raitiotien maankäyttövaihtoehdot on laadittu siten, että maankäyttöennusteet pohjautuvat Pirkanmaan maakuntakaavan Aurinko 2 vaihtoehtoon, jossa väestö keskittyy pitkälle nykyisten joukkoliikennekäytävien varteen. Tampereella asukasmäärä kasvaa vuoden 2013 noin asukkaasta vuoteen 2040 mennessä noin asukkaaseen. Maankäyttövaihtoehtoja on kaksi, joista toinen tukeutuu raidekäytävään ja toinen bussiliikenteen runkolinjaston kehittämiseen. Molemmissa vaihtoehdoissa on sama asukasmäärä ja Tampereen kehyskuntien kasvu on kuvattu samanlaisena kummassakin vaihtoehdossa. Maankäyttövaihtoehdot eroavat toisistaan eniten Nurmi Sorilan ja Hankkion kasvualueiden osalta, joiden on ennakoitu toteutuvan runkobussivaihtoehdossa jo vuosina Sen sijaan raitiotievaihtoehdossa niihin osoitettu kasvu on kuvattu raitiotiekäytävän täydennysalueille, joiden on ennakoitu toteutuvan bussiliikenteen vaihtoehtoa tiiviimpinä alueina, jos raitiotie toteutetaan asukkaat asukkaat 2020 Kuva 3. Tampereen asukasmäärän kasvu raitiotien yleissuunnitelmassa tarkastelluissa väestömalleissa. Maankäyttövaihtoehdot on liikenne ennusteen laatimista varten kuvattu osa aluejaolle. Asuntojen uudistuotantoluvut on laskennassa siirretty mallin osa alueille ja lisäksi malliin on kuvattu omavaraisväestön väljyyskasvu, joka pienentää asukasmäärää niillä alueilla, joilla ei ole uudisasuntotuotantoa. Taulukossa 2 on esitetty omavaraisväestön väljyyskasvuluvut Tampereella ja mallin tarkastelualueen muissa kunnissa asukkaat 2030 asukkaat 2040 Taulukko 2. Malliin kuvattu omavaraisväestön väljyyskasvu prosentteina vuosina Tampere 7,4 % 9,1 % 6,3 % muut kunnat 3,9 % 4,9 % 2,0 % Raitiotievaihtoehdon osa aluekohtainen asukasmäärän lisäys on esitetty kuvassa 7 ja ero runkobussijärjestelmään kuvassa 8. Kuvassa 9 on esitetty maankäyttövaihtoehtojen väliset erot suuralueittain. Kuvissa 10 on esitetty joukkoliikennejärjestelmän palvelutasoa kuvaavia matka aikavertailuja keskustasta, kuvassa 11 Lielahdesta ja kuvassa 12 Taysin alueelta. Matka aikavertailussa on verrattu keskenään ajoaikaa raitiotievaihtoehdon ja bussivaihtoehdon välillä.

6 Kuva 4. Joukkoliikenteen palvelutaso syystalven arkivuorokauden aikana nykytilanteessa (lähtöjen määrä vuorokaudessa 200 metrin säteellä pysäkistä). 6

7 Kuva 5. Joukkoliikenteen vuorojen määrä runkobussivaihtoehdossa arkivuorokauden aikana. Vihreällä esitetyt linkit kuvaavat raitiotielinkkejä, sinisellä esitetyt bussilinkkejä, punaisella esitetyt junayhteyksiä ja harmaat linkkejä, joilla kulkee useita joukkoliikennelinjoja. 7

8 Kuva 6. Joukkoliikenteen vuorojen määrä Paasikiventien raitiotievaihtoehdossa arkivuorokauden aikana. Vihreällä esitetyt linkit kuvaavat raitiotielinkkejä, sinisellä esitetyt bussilinkkejä, punaisella esitetyt junayhteyksiä ja harmaat linkkejä, joilla kulkee useita joukkoliikennelinjoja. 8

9 Kuva 7. Joukkoliikenteen vuorojen määrä Pispalan valtatien raitiotievaihtoehdossa arkivuorokauden aikana. Vihreällä esitetyt linkit kuvaavat raitiotielinkkejä, sinisellä esitetyt bussilinkkejä, punaisella esitetyt junayhteyksiä ja harmaat linkkejä, joilla kulkee useita joukkoliikennelinjoja. 9

10 Kuva 8. Joukkoliikenteen palvelutaso syystalven arkivuorokauden aikana bussivaihtoehdossa vuonna 2030 (lähtöjen määrä vuorokaudessa 200 metrin säteellä pysäkistä). 10

11 Kuva 9. Joukkoliikenteen palvelutaso syystalven arkivuorokauden aikana Paasikiventien raitiotievaihtoehdossa vuonna 2030 (lähtöjen määrä vuorokaudessa 200 metrin säteellä pysäkistä). 11

12 Kuva 10. Raitiotievaihtoehdon asukasmäärien lisäykset (uudistuotantoluvut). 12

13 Kuva 11 Runkobussivaihtoehdon asukasmäärien lisäykset (uudistuotantoluvut). 13

14 Suurimmat erot muodostuvat Koillis Ta Kuva 12. Asukkaiden määrä raitiotievaihtoehdossa verrattuna runkobussivaihtoehtoon suuralueittain. Negatiiviset luvut kuvaavat niitä suuralueita, joilla on raitiotievaihtoehdossa bussivaihtoehtoa vähemmän asukkaita. Suurimpia erot ovat Luoteis Tampereella, keskustassa ja Hervannan korridorissa, joissa raitiotievaihtoehtoon on kuvattu enemmän täydennysalueita, sekä Koillis Tampereella, jossa Nurmi Sorilan alue on kuvattu toteutuvaksi bussivaihtoehdossa. 14

15 Kuva 13. Joukkoliikenteen kokonaismatka ajan ero minuutteina eri alueilta Keskustorilla bussivaihtoehtoon verrattuna. Itä ja Länsi Tampereen ja keskustan pohjoisosan matka ajat ovat bussilinjastomuutosten takia pidempiä kuin bussivaihtoehdossa. 15

16 Kuva 14. Joukkoliikenteen kokonaismatka ajan ero minuutteina eri alueilta Lielahteen bussivaihtoehtoon verrattuna. Matka ajat ovat pääosin lyhyempiä lukuun ottamatta Länsi Tamperetta ja Pispalaa. 16

17 Kuva 15. Joukkoliikenteen kokonaismatka ajan ero minuutteina eri alueilta TAYSin alueelle bussivaihtoehtoon verrattuna. Matka ajat ovat pääosin lyhyempiä lukuun ottamatta keskustan pohjois osaa, Nekalan ja Viinikan alueita ja Hervannan itä osaa. 17

18 4. Matkojen määrä ja kulkutapajakauma päävaihtoehdoissa Raitiotien yleissuunnitelman liikennemallilla tarkastellut päävaihtoehdot on esitetty taulukossa 3. Lisäksi on tehty kappaleessa 5 esitetyt herkkyystarkastelut, joissa on varioitu joukkoliikennejärjestelmien taustalle kuvattua maankäyttöä. Taulukko 3. Päävaihtoehtojen kuvaus. vaihtoehto VE 1a ja VE 1b nivel tai johdinautolinjasto Paasikiventien kautta VE2 raitiotielinjasto Pispalan valtatien kautta VE 2a ja VE 2b raitiotielinjat korvattu tuplanivelbusseilla tai johdinautoilla joukkoliikennejärjestelmä runkobusseihin perustuva linjasto maankäyttö VE0+ runkobussivaihtoehto VE1 raitiotielinjasto Paasikiventien kautta bussivaihtoehdon maankäyttö raitiotielinja Hervanta Lentävänniemi Paasikiventien kautta, raitiotielinja Pyynikintori Tays, niitä tukeva bussilinjasto VE1:n raitiotielinjat korvattu tuplanivelbusseilla tai johdinautoilla raitiotievaihtoehdon maankäyttö bussivaihtoehdon maankäyttö raitiotielinja Hervanta Lentävänniemi Pispalan valtatien kautta, raitiotielinja Pyynikintori Tays, niitä tukeva bussilinjasto VE2:n raitiotielinjat korvattu tuplanivelbusseilla tai johdinautoilla raitiotievaihtoehdon maankäyttö bussivaihtoehdon maankäyttö Päävaihtoehdoille VE0+, VE1 ja VE2 on tehty ennusteet vuosille 2020, 2030 ja Tuplanivel ja johdinautovaihtoehdoille on laadittu ennuste vuodelle Taulukossa 4 on esitetty matkojen määrä kulkutavoittain ja taulukossa 5 henkilöautosuoritteen määrä eri vaihtoehdoissa. Joukkoliikennematkojen määrä on raitiotievaihtoehdoissa noin 12 % suurempi kuin bussivaihtoehdossa. Henkilöautolla tehtyjen matkojen määrä on 2,5 3,0 % ja suorite 4,2 4,8 % pienempi kuin bussivaihtoehdoissa. Tuplanivelbussi ja johdinautovaihtoehtoja on kuvattu mallissa siten, että niiden on oletettu liikennöivän samalla käytävällä ja samalla pysäkkivälillä kuin raitiotielinja. Nivelbusseille ja johdinautoille ei kuitenkaan ole kuvattu raitiotielinjoilla käytettyä raidefaktoria. Näissä bussivaihtoehdoissa joukkoliikennematkojen määrä on noin 4 % suurempi kuin runkobussivaihtoehdossa (VE 0+). Taulukko 4. Matkojen määrä kulkutavoittain eri vaihtoehdoissa (syys marraskuun arkivuorokausi). Taulukko 5. Henkilöautosuorite eri vaihtoehdoissa. vaihtoehto milj. henkilö km/v VE 0+, vuosi ,11 VE 1, vuosi ,81 VE 2, vuosi ,82 VE 0+, vuosi ,94 VE 1, vuosi ,56 VE 1a ja VE 1b, vuosi ,86 VE 2, vuosi ,56 VE 0+, vuosi ,20 VE 1, vuosi ,87 VE 2, vuosi ,88 jalan pyörällä henkilöaujoukkoliik yhteensä VE 0+, vuosi VE1, vuosi VE2, vuosi VE 0+, vuosi VE1, vuosi VE 1a ja 1B, vuosi VE2, vuosi VE 2a ja 2B, vuosi VE 0+, vuosi VE1, vuosi VE2, vuosi

19 16,3 % 16,2 % 16,8 % 22,3 % 23,1 % 21,8 % 18,3 % 18,1 % 16,8 % 22,3 % 23,0 % 21,8 % kävely kävely ,3 % 10,1 % 10,3 % 10,2 % polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne ,3 % 10,1 % 10,1 % 10,0 % polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne 50,3 % 48,7 % 51,3 % 49,4 % Kuva 16. Kulkutapajakauma Tampereella bussivaihtoehdossa VE0+ (vasemmalla) ja raitiotievaihtoehdossa VE1 (oikealla). Tampereella raitiotie (VE1) lisäisi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta hieman yli 18 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Sen sijaan runkobussivaihtoehdossa joukkoliikenteen kulkutapaosuus vähenee noin 0,5 prosenttiyksiköllä vuosina Joukkoliikenteen kasvu pienentää henkilöautona kulkutapaosuutta raitiotievaihtoehdossa lähes 2 prosenttiyksiköllä runkobussivaihtoehtoon nähden. Bussivaihtoehdossa joukkoliikennematkojen määrä jää vuonna 2020 noin matkaan ja vuosina 2030 ja 2040 noin matkaan. Raitiotievaihtoehdossa joukkoliikennematkoja tehdään Tampereella ennustevuosina 12 % enemmän kuin runkobussivaihtoehdossa. Kuvassa 17 on esitetty Tampereella tehtävien matkojen määrän kehitys runkobussi ja raitiotievaihtoehdossa. Matkoja tehdään nykytilanteessa arkisin noin matkaa. Joukkoliikenteellä tehtävien matkojen määrä on noin Joukkoliikenteellä tehtävien matkojen määrä on raitiotievaihtoehdossa vuonna 2020 noin ja vuonna 2030 ja 2040 noin

20 Kuva 17. Tampereella tehtävien matkojen määrä kulkutavoittain vuonna 2013 ja ennuste vuosille 2020, 2030 ja 2040 runkobussivaihtoehdossa ja raitiotievaihtoehdossa (Paasikiventien vaihtoehto). Luvut kuvaavat syys talven arkivuorokauden matkamäärää nykytilanne 2020 bussive 2020 raitiotie ve 2030 bussive 2030 raitiotie ve 2040 raitiotie ve Joukkoliikennematkojen määrä kasvaa myös Tampereen kehyskunnissa asukkaiden määrän kasvun ja taksamuutosten seurauksena (kuva 18). Raitiotie lisää jonkin verran myös kehyskunnista lähtöisin olevien joukkoliikennematkojen määrää, sillä se tarjoaa runkobussivaihtoehtoa nopeampia ja sujuvampia yhteyksiä Tampereen sisällä. Ennustevuosina kehyskunnista tehdään raitiotievaihtoehdossa noin joukkoliikennematkaa päivässä enemmän kuin bussivaihtoehdossa. Matkojen määrä on 13 % suurempi kuin bussivaihtoehdossa. Kuva 18. Tampereella ja kehyskunnissa tehtävien joukkoliikennematkojen määrä vuonna 2013 ja ennuste vuosille 2020, 2030 ja 2040 runkobussivaihtoehdossa (VE 0+) ja raitiotievaihtoehdossa (VE 1). Luvut kuvaavat syys talven arkivuorokauden matkamäärää kävely polkupyörä henkilöauto joukkoliikenne 2040 bussive nykytilanne 2020 bussi ve 2020 raitiotieve 2030 bussi ve 2030 raitiotieve 2040 bussi ve 2040 raitiotieve Tampere kehyskunnat

21 Kuva 19. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus raitiotiekäytävän eri alueilla vuonna 2013 ja vuonna 2030 bussivaihtoehdossa (VE 0+) ja raitiotievaihtoehdossa VE1. Alueiden prosenttiluvut kuvaavat joukkoliikenteen kulkutapaosuutta raitiotievaihtoehdossa vuonna Tampereella joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa bussivaihtoehtoon nähden eniten Kaupin kampuksen alueella ja Niemenrannassa, joissa joukkoliikenteen kulkutapaosuus on noin 4 prosenttiyksikköä suurempi. 21 Lielahdessa joukkoliikenteen kulkutapaosuus on yli 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin bussivaihtoehdossa. Kulkutapaosuus kasvaa yli 2 prosenttiyksikköä myös Lentävänniemessä, Santalahdessa, Onkiniemessä, Vuohenojalla, Aakkulassa ja Hallilassa.

22 Kuvassa 22 on esitetty joukkoliikenteen matkustajamäärä vuonna 2030 linjaston eri osilla bussivaihtoehdossa ja kuvissa raitiotievaihtoehdoissa. Raitiotievaihtoehtojen kokonaisnousijamäärä on eri vaihtoehdoissa lähes samansuuruinen (kuva 20). Paasikiventien vaihtoehto (ve 1) houkuttelee hieman enemmän matkustajia Kaupin kampuksen suunnalle ja Pispalan valtatien vaihtoehto (ve 2) Pispalan kannaksen alueelle. Nousijoita on molemmilla linjoilla yhteensä vuonna 2020 noin vuorokaudessa, vuonna 2030 noin vuorokaudessa ja vuonna 2040 noin vuorokaudessa. Raitiotien merkitys joukkoliikennejärjestelmän runkona on suuri, sillä keskimäärin joka viides koko liikenne ennustealueen joukkoliikennematka tehdään raitiovaunulla. ve 1 ve Hervanta Lentävänniemi Pyynikintori Kaupin kampus Kuva 20. Nousijoiden kokonaismäärä raitiotielinjoilla vuosina eri raitiotievaihtoehdoissa. Raitiotielinjastossa vaihtojen määrä on jonkin verran suurempi kuin bussivaihtoehdossa. Keskimääräinen vaihtojen määrä matkaa kohti on bussivaihtoehdossa 0,2 ja raitiotievaihtoehdoissa 0,3. Keskimääräinen vaihto odotusaika jää kuitenkin raitiotievaihtoehdoissa sekuntiin, joten vaihtovastus ei kasva merkittävästi vaihtojen määrän kasvusta huolimatta. Taulukossa 6 on esitetty joitakin tärkeimpiä tunnuslukuja vaihdollisten matkojen määrästä. Taulukko 6. Vaihtojen määrä päävaihtoehdoissa vuonna VE 0+ VE1 VE2 keskimääräinen vaihtoaika 17s 28s 29s keskimääräinen kävelyaika 4min 23s 4min 34s 4min 51s keskimääräinen matkan pituus 8,100 km 8,421 km 9,403 km vaihtoja keskimäärin matkaa kohti 0,2 0,3 0,3 vaihtojen määrä nousujen määrä vaihdottomia matkoja matkoja, yksi vaihto matkoja, kaksi vaihtoa matkoja, enemmän kuin kaksi vaihtoa

23 Kuva 21. Matkustajamäärät arkivuorokauden nykytilanteessa. 23

24 Kuva 22. Matkustajamäärät arkivuorokauden aikana bussivaihtoehdossa vuonna

25 Kuva 23. Matkustajamäärät arkivuorokauden aikana Paasikiventien raitiotievaihtoehdossa vuonna 2030 (sininen väri kuvaa bussien ja vihreä raitiotien matkustajamäärää). 25

26 Kuva 24. Matkustajamäärät arkivuorokauden aikana Pispalan valtatien raitiotievaihtoehdossa vuonna 2030 (sininen väri kuvaa bussien ja vihreä raitiotien matkustajamäärää). 26

27 4. Herkkyystarkastelut Raitiotien yleissuunnitelman päävaihtoehtojen lisäksi on tarkasteltu joitakin tilanteita, joissa maankäyttö ja liikenneverkko poikkeavat päävaihtoehdoista. Herkkyystarkastelut liittyvät maankäytön toteutumiseen sekä raitiotielinjan liikennöintiin tuplanivelbusseilla. Maankäytön herkkyystarkastelujen tulosten avulla on mahdollista arvioida, kuinka suuri osuus uusista matkoista johtuu raideliikenteen tuomasta paremmasta palvelutasosta ja kuinka suuri osuus johtuu maankäytön kasvusta raideliikenteen varrella. Taulukko 7. Herkkyystarkastelujen sisältö. vaihtoehto VE0+ joukkoliikennejärjestelmä bussivaihtoehto raitiotien maankäytöllä VE1 raitiotievaihtoehto bussivaihtoehdon maankäytöllä runkobusseihin perustuva linjasto maankäyttö raitiotievaihtoehdon maankäyttö raitiotielinja Hervanta Lentävänniemi Paasikiventien kautta, raitiotielinja Pyynikintori Tays, niitä tukeva bussilinjasto bussivaihtoehdon maankäyttö Taulukossa 8 on kuvattu matkojen määrää eri kulkutavoilla herkkyystarkasteluvaihtoehdoissa. Jos raitiotievaihtoehdoissa olisi bussivaihtoehdon maankäyttö, joukkoliikennematkojen määrä olisi 0,5 0,8 % pienempi kuin vaihtoehdoissa, joissa raitiotien varteen on tuotu lisämaankäyttöä. Bussivaihto 27 ehdossa sen sijaan raitiotievaihtoehdon mukainen maankäyttö lisäisi joukkoliikennematkoja enemmän bussivaihtoehdon maankäyttöön verrattuna, yhteensä 4 5 %. Joukkoliikennematkojen määrä jää silti bussivaihtoehdoissa noin 7 % pienemmäksi kuin raitiotievaihtoehdoissa. VE2 raitiotievaihtoehto bussivaihtoehdon maankäytöllä VE 1a ja 1b tuplanivel ja johdinautobussivaihtoehto raitiotielinja Hervanta Lentävänniemi Pispalan valtatien kautta, raitiotielinja Pyynikintori Tays, niitä tukeva bussilinjasto tuplanivelbussilinja Hervanta Lentävänniemi Paasikiventien kautta, tuplanivelbussilinja Pyynikintori Tays, niitä tukeva bussilinjasto bussivaihtoehdon maankäyttö raitiotievaihtoehdon maankäyttö

28 Taulukko 8. Matkojen määrä herkkyystarkasteluissa, joissa on kuvattu raitiotievaihtoehtoa bussivaihtoehdon maankäytöllä ja bussivaihtoehtoa raitiotievaihtoehdon maankäytöllä (syys marraskuun arkivuorokausi). jalan pyörällä henkilöaujoukkoliik yhteensä VE 0+, vuosi 2020, ratikan mk VE1, vuosi 2020, bussin mk VE2, vuosi 2020, bussin mk VE 0+, vuosi 2030, ratikan mk VE1, vuosi 2030, bussin mk VE 1a ja 1b, vuosi 2030, ratikan mk VE2, vuosi 2030, bussin mk VE 0+, vuosi 2040, ratikan mk VE1, vuosi 2040, bussin mk VE2, vuosi 2040, bussin mk

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Lisätiedot

Tampereen raitiotie,

Tampereen raitiotie, Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma Raitiotie joukkoliikennejärjestelmän runkona Kaupunginvaltuuston iltakoulu 24.4.2013 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Lähtökohtia vuoden 2030 joukkoliikennejärjestelmän

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

Hervantajärven osayleiskaava

Hervantajärven osayleiskaava Hervantajärven osayleiskaava liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 16.10.2008 Hanna Kalenoja 1 Johdanto...2 2 Maankäyttö ja liikenneverkkovaihtoehdot...3 2.1 Osa aluejako...3 2.2 Maankäyttövaihtoehdot...3

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava

Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava - liikennemallitarkastelujen tuloksia yöraportti 15.3.2007 Hanna Kalenoja 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 3 2.1 Osa-aluejako... 3 2.2

Lisätiedot

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista?

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat - liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 18.2.29 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 2 2.1 Osa-aluejako ja maankäyttö...

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut

Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut Joukkoliikenteen vuorovälien tihentämisen vaikutuksia on tutkittu laatimalla HSL:n liikennemallilla malliajoja. Malliajon avulla saadaan

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 Kasvu tiivistyy sisäänpäin tultaessa Vuonna 2014 kaupunkiseudun väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4 500 vuonna 2013), mikä vastaa keskimääräistä kasvua 2000-luvulla.

Lisätiedot

Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet

Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet 22.12.2016 1 Ennusteiden taustat ja analyysit 2 Yleistä Tuusulan liikennemallilla on tuotettu yleiskaavaehdotuksen mukainen ennuste vuodelle 2040 Yleiskaavaehdotuksen

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Liikkumistutkimus 2018 Kulkutapojen käyttö Helsingin seudulla

Liikkumistutkimus 2018 Kulkutapojen käyttö Helsingin seudulla Lisätietoja Liikkumistutkimuksesta: 21.3.2019 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osasto Erikoistutkija Pekka Räty pekka.raty@hsl.fi 040 738 6559 Liikennetutkija

Lisätiedot

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck 2.12.2015 Tampereen kaupunki Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen väestökehitys 1989

Lisätiedot

Päivämäärä 4.3.2013 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT

Päivämäärä 4.3.2013 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT Päivämäärä 4.3.2013 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT 1 1. ALKULAUSE Tämä on taustaselvitys alkavaa

Lisätiedot

MYYRMÄEN KAAVARUNGON AJONEUVOLIIKENTEEN ENNUSTEET

MYYRMÄEN KAAVARUNGON AJONEUVOLIIKENTEEN ENNUSTEET MYYRMÄEN KAAVARUNGON AJONEUVOLIIKENTEEN ENNUSTEET 24.08.2017 YLEISKUVA Ennuste perustuu Vantaan tarkennetun liikennemallin (VALIPA) ennusteisiin Vantaan mallin tarkkuustasona on kaupunginosien väliset

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä

Lisätiedot

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Tampereen raitiotieliikenneratkaisut Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 1 Projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen 11.6.2013 Suunnittelun lähtökohtana alustava yleissuunnitelma

Lisätiedot

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a

Lisätiedot

Mikä on rakennesuunnitelma?

Mikä on rakennesuunnitelma? Kimmo Kurunmäki, Seutufoorumi 13.11.2014 Mikä on rakennesuunnitelma? Kaupunkiseudun ydinalueita koskeva strateginen suunnitelma, jossa kuvataan maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluverkon tavoitteellinen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT Päivämäärä 12.4.2013 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT Ylöjärvi Nurmi-Sorila Nokia Pirkkala Hatanpää Hankkio Teiskontie Vuores TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEKÄYTÄVIEN

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Santalahden pysäkkitarkastelu

Santalahden pysäkkitarkastelu 26.3.2018 Santalahden pysäkkitarkastelu Johdanto Santalahdessa raitiotie kulkee Rantatie-katua pitkin ja jatkaa sillalla kohti Hiedanrannan Järvikaupunkia (KH:n päätös 12.2.2018). Santalahden kohdalla

Lisätiedot

Jalankulun reunavyöhyke

Jalankulun reunavyöhyke LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke

Lisätiedot

Sorilan kaavoitustavoitteet

Sorilan kaavoitustavoitteet Sorilan kaavoitustavoitteet liikenne-ennusteet Tampereen seudullisella liikennemallilla (TALLI2000) Työraporttiluonnos 28.1.2005 Hanna Kalenoja 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttövaihtoehdot... 3 3 Liikennejärjestelmä...

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Pikaratikkailta Helsingissä, Laituri -näyttelytila, 4.2.2016 klo 17-19 Tampereen kaupunki, raitiotiehanke projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Lähde: ALLI-kartasto, Osa 2 Väestö

Lisätiedot

Turun raitiotien yleissuunnitelman yhteiskuntataloudellinen hyötykustannuslaskelma

Turun raitiotien yleissuunnitelman yhteiskuntataloudellinen hyötykustannuslaskelma Turun raitiotien yleissuunnitelman yhteiskuntataloudellinen hyötykustannuslaskelma Taustamuistio 17.4.2015 Virpi Pastinen, Simo Airaksinen, Reetta Putkonen WSP Finland Oy Tässä taustamuistiossa on esitetty

Lisätiedot

Ratikka tulee Tampereelle

Ratikka tulee Tampereelle Ratikka tulee Tampereelle Muutoksen hallintaa Tampereella Kehto-foorumi 26.4.2018 Ari Vandell, Suunnittelupäällikkö KAUPUNGIN TAVOITTEET RAITIOTIELLE 18.10.2016 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS KAHDESSA OSASSA

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2011

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2011 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti 11.9.212 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaava - liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 5.12.2006 Hanna Kalenoja 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttövaihtoehdot... 3 3 Liikennejärjestelmä...4 3.1 Tie-

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Hanna Kalenoja & Hanne Tiikkaja Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Henkilöliikennetutkimus Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Hanna Kalenoja & Hanne

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia puhelinhaastattelu internet-tutkimus

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 3/2013 6.3.2013

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 3/2013 6.3.2013 Aika: 6.3.2013 klo 13.15 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2.krs Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj. Mäkelä

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

HATANPÄÄN SAIRAALA, KARTANOALUE JA ARBORETUM ASEMAKAAVA NRO 8578 TOIMIVUUSTARKASTELUT

HATANPÄÄN SAIRAALA, KARTANOALUE JA ARBORETUM ASEMAKAAVA NRO 8578 TOIMIVUUSTARKASTELUT HATANPÄÄN SAIRAALA, KARTANOALUE JA ARBORETUM ASEMAKAAVA NRO 8578 TOIMIVUUSTARKASTELUT TYÖN TARKOITUS Työ liittyy Tampereen kaupungin asemakaavaan nro 8578 Hatanpään sairaala, kartanoalue ja arboretum.

Lisätiedot

Tampereen kaupungin Infrarakentaminen

Tampereen kaupungin Infrarakentaminen Tampereen kaupungin Infrarakentaminen 1.11.2018 Rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen Kaupunkiympäristön palvelualue Lähtökohtia Tampereen kaupungin asukasluku n. 240 000 asukasta. Kasvu 3000-4000 asukasta/v

Lisätiedot

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN 10.11.2010 Hyvinkääläiset tekevät syysarkena keskimäärin 3,4. Matkat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 27.3.2013

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 27.3.2013 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 27.3.2013 Hanna Kalenoja, Terhi Luukkonen, Harri Rauhamäki TTY, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kati Kiiskilä, Johanna Hätälä SITO Oy Kimmo

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Katsaus liikennetutkimuksen tuloksiin 19.4.2013 Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Yleistietoa

Lisätiedot

Turun raitiotien yleissuunnitelman tarkennus liikennemallitarkastelut. Tekninen raportti Atte Supponen

Turun raitiotien yleissuunnitelman tarkennus liikennemallitarkastelut. Tekninen raportti Atte Supponen Turun raitiotien yleissuunnitelman tarkennus liikennemallitarkastelut Tekninen raportti Atte Supponen 15.12.2017 Sisällys 1. Ennusteen laatimisen periaatteet... 3 Turun seudullinen liikenne-ennustemalli...

Lisätiedot

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen TAMPEREEN KAUPUNKI Konsernin investointien PTS 2012 2026 Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 1 KONSERNIN

Lisätiedot

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015 TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta - Hervanta 26.11.2015 Tampereen kaupunki Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen väestökehitys 1989 2014 Väkiluku

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Raitiotien suunnitteluperusteet

Raitiotien suunnitteluperusteet Raitiotien suunnitteluperusteet Kaupunginvaltuuston iltakoulu: Raitiotien ja joukkoliikenteen linjaukset Perjantai 16.3.2018 Esitys klo 13.00 13.15 1 projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen, raitiotien kehitysohjelma

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Tampereen ratikka. Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015. projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen

Tampereen ratikka. Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015. projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Tampereen ratikka Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015 projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Yleissuunnitelma 2014 Yleissuunnitelma valmistunut huhtikuussa 2014 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt yleissuunnitelman

Lisätiedot

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22.10.2013 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Nykyliikenteen liikennemäärät Liikenne-ennuste 10v ja 20v päähän Liikenteen toimivuustarkastelut Pääoven edustan liikennejärjestelyt

Lisätiedot

Tulevien raitiolinjojen alustava toteutusjärjestys

Tulevien raitiolinjojen alustava toteutusjärjestys Tulevien raitiolinjojen alustava toteutusjärjestys Kaupunginvaltuuston iltakoulu: Raitiotien ja joukkoliikenteen linjaukset Perjantai 16.3.2018 Esitys klo 14.00 14.15 1 projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen,

Lisätiedot

Tampereen joukkoliikenteen linjastosuunnitelma 2014

Tampereen joukkoliikenteen linjastosuunnitelma 2014 Tampereen joukkoliikenteen linjastosuunnitelma 2014 Lähtökohdat Suuri osa Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Vesilahden joukkoliikenteestä 1.7.2014 Tampereen joukkoliikenteen hoitoon Avaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Tuusulan liikennemalli

Tuusulan liikennemalli Tuusulan liikennemalli 13.4.2015 1 Tuusulan liikennemallin esittely 2 Johdanto Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liikennemallin ensimmäinen versio on valmistunut vuonna 2010 ja kyseistä mallia sekä

Lisätiedot

Välityskyvyn tarve Turun raitiotie- ja superbussireiteillä

Välityskyvyn tarve Turun raitiotie- ja superbussireiteillä Välityskyvyn tarve Turun raitiotie- ja superbussireiteillä 22.1.2018 1 (6) Sisällys 1 Kalustotyyppien välityskyky... 2 2 Huipputunnin välityskyky... 3 3 Kalustotyypin valinta Turussa... 4 3.1 Liikenne-ennusteen

Lisätiedot

Ratikka kasvun hallintaan

Ratikka kasvun hallintaan Ratikka kasvun hallintaan Elinkeinoelämän ratikkatilaisuus 23.2.2016 Kari Kankaala Tampereen kaupunkiseudulla v. 2040 lähes puoli miljoonaa asukasta - 115000 uutta asukasta ja uutta 90000 asuntoa (Tre

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen. 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu

Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen. 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu Tilannekatsaus Teiskon Aitolahden alueen liikenne on järjestetty nyt: Siirtymäajan sopimukset

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2016 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2016 2 4.9.2017 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Nurmi-Sorilan osayleiskaava

Nurmi-Sorilan osayleiskaava Nurmi-Sorilan osayleiskaava - liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 25.5.2007 Hanna Kalenoja 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttövaihtoehdot... 3 3 Liikennejärjestelmä...5 3.1 Tie- ja katuverkko... 5

Lisätiedot

Linjastoluonnos 1: 13

Linjastoluonnos 1:   13 Kaupunginhallitus 388 17.12.2018 Lausunto linjasto 2021- projektin linjastovaihtoehdoista 506/08.01.00/2018 KAUPHALL 17.12.2018 388 Vs. kehitysjohtaja Jussi Teronen Tampereen seudun joukkoliikenne on pyytänyt

Lisätiedot

Ruskontien toimivuustarkastelut välillä Ahvenisjärventie-Rusko

Ruskontien toimivuustarkastelut välillä Ahvenisjärventie-Rusko 8.5.2008 Ruskontien toimivuustarkastelut välillä Ahvenisjärventie-Rusko Tampereen kaupunki Infrasuunnittelu, Länsi-Suomi PL 40 (Åkerlundinkatu 11 A) 101 TAMPERE Puhelin 020 444 11 Faksi 020 444 4201 2

Lisätiedot

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Tulosten esittely

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Tulosten esittely Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016 Tulosten esittely 8.3.2018 Tutkimus lyhyesti Vuodesta 1974 alkaen noin 6 v. välein toteutettu kyselytutkimus. Tutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta

Lisätiedot

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.

Lisätiedot

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Liityntäpysäköintialueiden tyypit Pirkanmaalla A B C. Seudullisesti merkittävä alue. Paikallisesti merkittävä alue

Liityntäpysäköintialueiden tyypit Pirkanmaalla A B C. Seudullisesti merkittävä alue. Paikallisesti merkittävä alue Liityntäpysäköintialueiden tyypit Pirkanmaalla Kuvaus Seudullisesti merkittävä alue Paikallisesti merkittävä alue Pienimuotoinen liityntäpysäköintialue Rooli liikennejärjestelmässä Liittyy erittäin hyviin

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

4.3 Jatkoon valitut vaihtoehdot perusteluineen. 4.2 Alustavien vaihtoehtojen vertailu

4.3 Jatkoon valitut vaihtoehdot perusteluineen. 4.2 Alustavien vaihtoehtojen vertailu 4.2 Alustavien vaihtoehtojen vertailu Alustavien raitiotievaihtoehtojen arvioinnissa vertailtiin eri raitiotielinjauksia keskenään. Raitiotievaihtoehtoja ei siis verrattu nykytilanteeseen tai bussivaihtoehtoon.

Lisätiedot

Hankkeen esittely ja päivän tilanne

Hankkeen esittely ja päivän tilanne Hankkeen esittely ja päivän tilanne Tampereen raitiotieallianssin hankintapäivä ammattilaisille Galleria Nottbeck, 30.5.2016 Tampereen kaupunki, raitiotiehanke projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen infra

Lisätiedot

Runkolinjaston lyhyen aikavälin matkustajamääräennusteet Atte Supponen, Arttu Kosonen & Ruut Haapamäki Trafix Oy & WSP Finland Oy

Runkolinjaston lyhyen aikavälin matkustajamääräennusteet Atte Supponen, Arttu Kosonen & Ruut Haapamäki Trafix Oy & WSP Finland Oy Runkolinjaston lyhyen aikavälin matkustajamääräennusteet 09.05.2018 Atte Supponen, Arttu Kosonen & Ruut Haapamäki Trafix Oy & WSP Finland Oy Runkolinjaston lyhyen aikavälin matkustajamääräennusteet Tausta

Lisätiedot

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE KUNNALLISTEKNIIKKA 1 KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe LIIKENNESELVITYS ttv,ur 1. SUUNNITTELUKOHDE Kytölän aluetta kaavoitetaan kolmessa vaiheessa. Tämä liikenneselvitys tehdään Kytölän alueen 2. vaiheen kaavan (A-2508)

Lisätiedot

Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus Niko Setälä

Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus Niko Setälä Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus 10.10.2017 Niko Setälä 10.10.2017 1 Sisältö 1. Kalasataman raitioteiden tavoitteet 2. Ehdotettava raitiotien linjaus ja liikennöinti 3. Tarkasteltuja

Lisätiedot

Tampereen raitiotien yhteiskuntataloudellinen hyöty-kustannuslaskelma

Tampereen raitiotien yhteiskuntataloudellinen hyöty-kustannuslaskelma Tampereen raitiotien yhteiskuntataloudellinen hyöty-kustannuslaskelma 15.9.2016 1 Tässä taustamuistiossa esitetään Tampereen raitiotiehankkeen hankesuunnitelman kannattavuuslaskelma. Vaikutusten arvioinnista

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Suoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu

Suoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu Östersundomin liikennejärjestelmäselvitys Suoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu 31.3.2017 Maankäytön rakenne Pohjoinen metrolinjaus Molemmissa vaihtoehdoissa merkittävä osa maankäytöstä ja erityisesti

Lisätiedot

SIPOON JA KERAVAN SAUMA-ALUEEN LIIKENNE-ENNUSTE KERCA III ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIPOON JA KERAVAN SAUMA-ALUEEN LIIKENNE-ENNUSTE KERCA III ASEMAKAAVAN MUUTOS SIPOON JA KERAVAN SAUMA-ALUEEN LIIKENNE-ENNUSTE KERCA III ASEMAKAAVAN MUUTOS 10.5.2013 2 3 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ Työ on jatkoa Strafica Oy:n vuonna 2012 laatimalle Bastukärr III työpaikka-alueen

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016

Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016 Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016 Tiedotustilaisuus 5.9.2016 Mikko Nurminen johtaja kaupunkiympäristön palvelualue 4.9.2016 Vaikutuksia arviointiin kevään 2016 aikana Päivitettiin

Lisätiedot

tunnuslukujen valossa on mahdotonta nähdä raitiotietä perusteltuna ja tarpeellisena hankkeena.

tunnuslukujen valossa on mahdotonta nähdä raitiotietä perusteltuna ja tarpeellisena hankkeena. Valtuustokysely koskien Tampereen raitiotien yleissuunnitelman vertaamista runkobussijärjestelmään, tuplanivelbusseihin ja johdinautoihin ym. - Erkki Axén Kvkys 18.1.2016 Erkki Axénin valtuustokysely:

Lisätiedot

Joukkoliikenteen suunnittelutarpeet v Hervanta

Joukkoliikenteen suunnittelutarpeet v Hervanta Joukkoliikenteen suunnittelutarpeet v. 2014 - Hervanta keskustelutilaisuus, Hervannan elokuvateatteri 6.11.2013, suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen Suunnittelun aikataulu Keskustelutilaisuudet alueilla,

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Pysäköintitutkimukset Kulkutapajakaumat Katuverkon jäsentäminen Pysäköinnin järjestelyt Liikennemäärät Isot kehityshankkeet (Itäinen

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

VE0+ Liite 2- Liikkumisen ja liikenteen tarkemmat tarkastelut. Joukkoliikennelinjastot VE0+

VE0+ Liite 2- Liikkumisen ja liikenteen tarkemmat tarkastelut. Joukkoliikennelinjastot VE0+ Liite 2- Liikkumisen ja liikenteen tarkemmat tarkastelut Joukkoliikennelinjastot Tässä osiossa on esitetty eri vaihtoehtojen VE0+, RJ-TAP sekä RJ-OTA liittyvät bussilinjastot. Linjastot on esitetty oheisissa

Lisätiedot

Päätöksentekohistoria, Raitiotieallianssin esittely ja päätösmateriaali

Päätöksentekohistoria, Raitiotieallianssin esittely ja päätösmateriaali Päätöksentekohistoria, Raitiotieallianssin esittely ja päätösmateriaali Kaupunginvaltuuston iltakoulu, raitiotiehankkeen tilannekatsaus, 15.2.2016 klo 15.00 16.30 Tampereen kaupunki, raitiotiehanke projektipäällikkö

Lisätiedot

TASE 2025. Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisohjelman ja aiesopimuksen laadinta. Suunnitteluryhmän kokous 21.11.

TASE 2025. Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisohjelman ja aiesopimuksen laadinta. Suunnitteluryhmän kokous 21.11. Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämisohjelman ja aiesopimuksen laadinta Suunnitteluryhmän kokous 1 Asialista Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen Edellisen kokouksen muistio

Lisätiedot