Annettu julkipanon jälkeen Ottopaikka Lappeenranta, Ylämaa, Hujakkalan kylän tilat Hietala (3:61) ja Metsola (4:40).

Transkriptio

1 1/12 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu LAPPEENRANTA MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Hakija Suomen Kiviteollisuus Oy Vinkkiläntie VINKKILÄ 2. Ottopaikka Lappeenranta, Ylämaa, Hujakkalan kylän tilat Hietala (3:61) ja Metsola (4:40). Hakijalla on voimassa olevat vuokrasopimukset tiloille. Kuvassa 1 alue on merkittynä kartalla. 3. Asian vireille tulo Lupahakemus tarvekiven louhimiseen on päivätty ja leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen Hakemuksena on allekirjoitettu lupahakemuslomake, jonka liitteenä ovat ottosuunnitelma, karttaliitteet (alkutilanne 1:4000, , lopputilanne, 1:3000, , leikkauskuvat 1:2000, ) vuokrasopimukset, pinta-alalaskelma, lähikiinteistöjen yhteystiedot. Hakija on pyytänyt MaL 21 :n mukaisesti lupaa aloittaa maa-ainesten ottaminen ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. 4. Selvitys kaavoituksesta ja luvista Maakuntakaavassa, joka on vahvistettu , alue on rakennuskivituotannon ja palveluiden kehittämisen kohdealueella (tpk-1). Suunnitelma-alueella on voimassa oleva maa-ainesten ottamislupa ( Ylämaan kunnanhallitus) saakka ottomäärälle m 3.

2 2/12 Louhimolla on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa tarvekiven louhimiselle Louhimolle on myönnetty sijoituspaikkalupa Louhimo on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Suomen Kiviteollisuus Oy:llä on saattanut vireille samaan aikaan maa-aineslupahakemuksen kanssa ympäristölupamääräysten tarkistamisen, joka koskee kivenlouhintaa. 5. Kohde, ympäristön tila ja laatu Laitosalue sijaitsee entisen Ylämaan kunnan Hujakkalan kylässä. Tieyhteys louhinta-alueelle on Vaalimaantieltä. Louhimo ei sijaitse minkään taajaman välittömässä läheisyydessä. Lähin asuinrakennus on 300 metrin päässä. Alueella ei ole voimassa olevaan yleis- tai asemakaavaa. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole vedenottamoa. Lupa-alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Louhimoon valuvat pintavedet ja kallioraoista tihkuvat vedet johdetaan ympäristön ojaverkostoon saostusaltaan kautta. Suunnitelman mukainen ottoalue on 7, 2 ha. Louhimon maaperä on pääasiassa ympäristöstä kohoavaa kivikkoista, paikoinmoreenin peittämää kallioaluetta. Alueen alavammat alueet ovat suota. Alueen maisemakuva ei ole luonnontilainen, vaan se on muuttunut aikaisemman ottamistoiminnan seurauksena. Louhittava maa-aines on graniittia, mitä hyödynnetään eri jalostusasteisena rakennus- ja tarvekivenä. 6. Ottotoiminta ja sen laajuus 6.1 Kiviaineksen otto ja varotoimenpiteet Parkkolan louhimolla louhitaan tarvekiveä. Louhintaa suoritetaan poraamalla, räjäyttämällä, kiilaamalla ja railonporausta apuna käyttäen. Tarvittaessa apuna voidaan käyttää myös timanttivaijerisahausta. Ottoale ei laajene enää horisontaalisessa suunnassa pintakerroksessa, sillä toiminta on saavuttanut hyvä laatuisen kiven esiintymän rajat. Pääasiallinen etenemissuunta on louhimon luode-kaakkoissuunnassa ja toissijainen suunta on louhimon sisällä pengerten yhteen ajaminen. Tilaa vapauduttua on vielä mahdollista edetä

3 3/12 louhinnassa syvyyssuunnassa. Tarvekiven saantoprosentti on %, mikä tarkoittaa, että louhittavasta kivestä sivukiveä on %. Maa-aineslupaa on haettu 7,2 ha:n alueelle ja m 3 ktr ottomäärälle. Lupaa on haettu kymmeneksi vuodeksi. Vuotuinen ottomäärä on noin k-m 3. Ottamistoiminnan rajaus ja eteneminen on esitetty hakemuksen liitteinä olevissa ottosuunnitelmassa ja suunnitelmakartoissa (alkutilanne 1:4000, , lopputilanne, 1:3000, , leikkauskuvat 1:2000, ). Maa-aineksen ottamistoiminta on suunniteltu ulotettavaksi alimmillaan tasoon - 20 mpy. Työaika louhoksella ajoittuu arkipäiviin klo 6-22 väliseen aikaan ja louhinta kuitenkin klo 7-21 ja räjäytykset klo Kuormausta sekä kuljetusta tehdään klo 6 22 välisenä aikana. Tarvekiveä ja mursketta voidaan tarvittaessa lastata ja kuormata myös iltaisin ja viikonloppuisin. 6.2 Jälkihoito Louhosalueen jälkihoitoa suoritetaan jatkuvasti ja louhinnan loppuessa suoritetaan seuraavat toimenpiteet: louhosalueen jyrkänteet (yli 2 m) aidataan (kivi)aidalla tai maavallilla louhoksen annetaan täyttyä vedellä louhosalueen sivukivikasoja voidaan maisemoida ajamalla täytemaat kasojen reunoihin, mikäli syntynyttä sivukiveä ei voidaan hyödyntää mm. murskaamalla ja mikäli maisemointiin kelpaavaa ainesta on saatavilla louhimoalueelta louhinnassa ja kiven käsittelyssä tarvittavat ylimääräiset ei kiinteästi rakennetut rakennukset puretaan ja kuljetetaan pois. 7. Hakemuksen käsittely Suomen Kiviteollisuus Oy:n hakemuksesta Lappeenrannan Ylämaan Hujakkalan kylän tiloille Hietala (3:61) ja Metsola (4:40) tarvekiven louhintaan sekä MaL 21 :n mukaiseen pyyntöön, on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla välisen ajan sekä Etelä-Saimaassa Lupaviranomainen on kuullut naapuritilojen omistajat.

4 4/12 8. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet Lupahakemuksen vireille tulon jälkeen pyydettiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Lappeenrannan kaupungin kaavoitusosaston lausunnot hakemuksesta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kiviainesten ottamisalue ei kuulu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin (Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen läänissä, tutkimusraportti 1992). Alueeseen ei myöskään liity geologisesti merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä, eikä myöskään maisemallisia erityisarvoja. Hankealueella tai sen välittömässä ei ole Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita eikä luonnonsuojelukohteita. Hankealue si sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Suunnitellulle kiviainestenottamishakkeelle ei ole eritysisiä maa-aineslain 3 :n tarkoittamia esteitä. Lähin asuinrakennus on n. 300 metrin etäisyydellä ottamisalueen pohjoisreunasta. Kalliolouhintahankkeissa suojaetäisyyden asutukseen nähden tulee olla vähintään metrin riippuen tapauskohteisesti mm. alueen sijainnista ja maastotopografista ym. tekijöistä. Suojaetäisyyksien ja yksittäistapauksissa mahdollisesti tarvittaviin meluntorjuntatoimenpiteiden tarkoituksen on varmistaa, että melun ohjearvot eivät ylity lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Lupaharkinnassa tulee huomioida myös valtionneuvoston asetus (800/2010). Louhosalueen kuivatusvedet on syytä johtaa laskeutusaltaiden kautta maastoon. Alueelle mahdollisesti sijoitettavat öljytuotteiden varastointi- ja käsittelypaikat on varustettava asianmukaisin suojarakentein. Kiviainesten ottamisalueen jälkihoitoon tulee kiinnittää asianmukaista huomiota. Maa-ainesten ottamistoiminnassa tullee ottaa huomioon myös muinaismuistolain (295/1963) säädökset Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoitus,

5 5/12 Etelä-Karjalan maakuntakaavassa ( ) alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, joka on rakennuskivituotannon ja palveluiden kehittämiskohdealuetta. Suunnittelu määräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa erityisesti huomioon vaikutukset luonto- ja maisema-arvoihin sekä ympäristöön kohdistuviin häiriöihin. Maa-aineslupaa haetaan jatkolupana alueelle, jolla on ollut maa-ainestenlupa saakka. Alue on maakuntakaavassa osoitettu haettuun tarkoitukseen. Teknisen toimen kaavoituksella ei ole huomautettavaa hakemukseen Kuulutusaikana ei saapunut muistutuksia. 9. Tarkastukset Lappeenrannan seudun ympäristötoimi / ympäristötarkastaja on tehnyt alueella suunnitelmallisen tarkastuksen Kuva 1. Louhimon sijainti.

6 6/12 II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 1. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää Suomen Kiviteollisuus Oy:lle maa-ainesluvan Hujakkalan kylän tiloille Hietala (3:61) ja Metsola (4.40). Maa-ainestenotossa on noudatettava ottosuunnitelmaa ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Ottamisalue Ottosuunnitelman mukainen ottamisalue on 7,2 ha. (Maa-aineslaki 11 ). 2. Ottamissyvyys ja kokonaisottomäärä Maa-ainesten alin ottamissyvyys on - 20 mpy. Ottamistoiminnan rajaus ja ottamistoiminnan toteutus tehdään alueella hakemuksen liitteenä olevien, päivättyjen suunnitelmakarttojen ja leikkauskuvien mukaisesti. Ottotoiminnan valvomista varten on ottopaikalla oltava näkyvillä korkeusasema. Kokonaisottomäärä on k-m 3, josta sivukiveä noin %. Suunnitelma-alueella voidaan varastoida luvan voimassaoloaikana lupa-alueelta irrotettuja puhtaita kiviaineksia. (Maa-aineslaki 11 ) 3. Turvallisuustoimenpiteet Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Alueen sisääntulon ulkopuolella tulee olla ilmoitustaulu, jossa ilmoitetaan toiminnanharjoittajan ja toimintaan liittyvät tiedot.

7 7/12 Ulkopuolisten asiaton pääsy ajoneuvoilla toiminta-alueelle on estettävä lukittavilla puomeilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Jyrkät luiskat on varustettava riittävillä turvallisuuslaitteilla, kuten aidalla, lippusiimalla ja varoituskilvillä. Rakentamattomaan naapuritilan rajan ja ottamisalueen väliin tulee jättää vähintään 10 metrin suojaetäisyys. Suojavyöhykkeelle ei saa ulottaa ottotoimintaa eikä varastointia. Sivukivien varastointi tulee tehdä niin, ettei siitä aiheudu maisemallista haittaa asutukselle ja elinkeinon harjoittamiselle. Varastokasojen ylin korko voi olla enintään +85 mpy (Maa-aineslaki 11 ). 4. Pintavesien suojelu ja tarkkailu Louhosalueen kuivatusvedet tulee johtaa lasketusaltaiden kautta maastoon. Toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä on annettu tarkemmat määräykset pohja- ja pintavesien suojelusta. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alue roskaannu eikä alueelle muutoinkaan tuoda pohja- ja pintavesille haitallisia aineita. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien tai sinne kuulumattomien jätteiden varastoaluetta. (Maa-aineslaki 11 ). 5. Melu, tärinä ja pöly Toiminta on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melu-, tärinä- tai pölyhaittaa asutukselle ja ympäristölle. Toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä on annettu tarkemmat määräykset melun, tärinän ja pölyn torjunnasta, joita tulee noudattaa kaikessa toiminnassa. 6. Jälkihoitotoimenpiteet Louhintatoiminnan loputtua louhinnassa ja sivukiven käsittelyssä tarvittavat laitteet ja rakenteet tulee purkaa ja kuljettaa pois alueelta. Avolouhoksen annetaan hitaasti täyttyä sadevedellä ja veden pinnasta yli 2 metriä korkeat reunat suojataan kivimuurilla. Myös muut jyrkät rintaukset tulee suojat putoamisvaaran ehkäisemiseksi. Irtomaita ja sivukiveä käytetään alueen maisemointiin. Sivukivikasojen verhoilua tulee kuitenkin välttää, jotta sivukiven hyötykäyttö olisi mahdollista. Alueella tulee tarvittaessa suorittaa metsitystä siten, että luontaisen

8 8/12 uudistuksen ulkopuolelle jääneet laikut istutetaan asianmukaisilla taimilla. Varsinainen jälkihoito suunnitelma tulee toimittaa lupaviranomaiselle tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi vähintään 2 vuotta ennen toiminnan loppumista. Suunnitelmassa tulee esittää jälkihoitoon käytettävät massat, alueen korot, massojen sijoittelut ja sivukasojen jälkihoito, sekä mahdollinen jäljelle jääneiden massojen hyötykäyttö. Ottotoiminnan laajuuden ja sijainnin perustella jälkihoitotoimenpiteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tavoitteena on sopeuttaa louhosalue ympäristöön sopivaksi. Jälkihoidossa tulee huomioida, että käytettävän kasvupohjan tulee olla luontaisesti alueelle sopivaa. Muualta tuodun aineksen käyttämiseen jälkihoidossa tulee pyytää hyväksyntä etukäteen maa-aineslupaa valvovalta viranhaltijalta. (Maa-aineslaki 11, maa-ainesasetus 8 ). 7. Vakuus Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on asetettava hyväksyttävä vakuus. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty. (Maa-aineslaki 12 ja maa-ainesasetus 8 ). 8. Ilmoitusvelvollisuus ja valvontamaksu Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä ilmoitus tietojärjestelmään vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Valvontamaksu peritään vuosittain jakamalla maa-ainesten kokonaisottomäärä k-m3 luvan voimassaoloajan vuosien määrällä eli laskutus perustuu vuosittaiseen ottoon k-m 3. Mikäli vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvanhaltijan / ottajan on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti (Maa-aineslaki 23a, Maa-ainesasetus 9 ). 9. Liikennejärjestelyt

9 Liikennöintiin tulee käyttää hyväksyttyä tieyhteyttä, johon ottoalueen tilalla on oikeus tai asiasta on sovittava maanomistajan kanssa. Kulkuyhteys ottoalueelle ja liittyminen yleiseen tiestöön tulee järjestää ELY-keskuksen Liikenne- ja infran aluevastaavan osoittamalla tavalla (Maa-aineslaki 11 ). 9/ Oton aloittaminen Luvan myöntämisen jälkeen ennen ottotoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. Ennen oton aloittamista tulee vakuuden olla asetettu ja hyväksytty (Maa-ainesasetus 7 ). 11. Luonnonsuojelu Ottamistoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Hakijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli alueella havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia esiintymiä tai eliölajeja. (Maa-aineslaki 15 ). 12. Keskeyttäminen Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voidaan ottotoiminta keskeyttää (Maa-aineslaki 15 ). 13. Muutokset lupapäätöksessä ja voimassaoloaika Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Konkurssitapauksissa mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen ja se on voimassa 10 vuotta antopäivästä lukien.

10 10/12 Lupamääräyksessä mainitut ja hakemuksessa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava luvan voimassaoloaikana (Maa-aineslaki 10, 13a, 16a ja 16b :t). 14. Lainvoimaa vailla olevan päätöksen noudattaminen Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta määrää hakijan pyynnöstä, että toiminta voidaan aloittaa uudella alueella valitusajan päätyttyä lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa (Maa-aineslaki 21 ). 15. Maksu Tämän ottamissuunnitelman tarkastaminen maksaa 5 980,00 euroa. Maksun määräytymisessä sovelletaan vireille tuloajankohtana voimassaolevaa taksaa, joka on hyväksytty Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnassa (2.1) Suunnitelmaa kohti ottamisalueen pinta-alan mukaan 50,00 /ha hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden ( m 3 ) mukaan 0,010 /m naapureiden kuuleminen 30 /kuultava 720 = Muilta osin ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti (Maa-aineslaki 23 ). 2. Päätöksen perustelu 2.1 Yleisperustelu ja lupamääräysten perustelut Lupaviranomainen on ottanut lupaharkinnassa huomioon hakemuksen ja liitteinä olevat selvitykset sekä lausunnot. Kyseisen maa-aineksen ottaminen ja ottamisen järjestely eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Alueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Alueella on pitkään toiminut louhos, jolla ei ole luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä.

11 Lisäksi lupamääräykset on annettu luonnolle aiheutuvien vahingollisten ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. 11/12 Määräykset 1-6 sekä 9 ja 11 on annettu maa-aineslain 11 nojalla ja annetaan hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Lupamääräykset 3 ja 4 on annettu asutukselle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran estämiseksi. Vakuus on asetettu lupamääräysten noudattamista ja jälkihoitotoimenpiteiden toteuttamista varten. (lupamääräys 6 ja 7). Määräys 7 annetaan maa-aineslain 12 ja asetuksen 8 perusteella. Vakuuden määrää voidaan tarvittaessa tarkistaa ottoaikana. Määräys 8 annetaan maa-aineslain 23 a ja asetuksen 9 perusteella. Määräyksessä 9 maa-aineslupaviranomainen on käyttänyt liikenteen järjestämiseen koskevaa toimivaltaansa. Liikennöinti kuuluu maa-aineslupavalmistelussa tarkasteltaviin asioihin. Maa-ainesten kestävä käyttö (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009) mukaan maa-ainesluvassa voidaan antaa liikennöintiä koskevia määräyksiä, kun ne perustuvat pohjaveden suojelun lisäksi haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Maa-ainesluvassa määräykset koskevat pääsääntöisesti liikenteen järjestämistä ottajan hallussa olevalla maa-ainesten ottamisalueella sekä sitä, mistä kohdin liikenne voidaan ohjata ottamisalueen ulkopuolelle. Yksityistiealueen osalta määräyksiä antaa pääsääntöisesti tienpitäjä. Määräys 10 on osa valvontaviranomaisen suorittamaa tarkastusmenettelyä. Valvontaviranomaisen on suoritettava alueella tarkastus riittävän usein toiminnan valvomiseksi. Määräys 11 ja 12 on annettu maa-aineslain 15 :n nojalla. Määräys 13 on annettu maa-aineslain 10, 13a ja 16a :n nojalla. Määräyksessä 14 lupaviranomainen määrää, että toimintaa voidaan jatkaa alueella valitusajan päätyttyä lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa (Maa-aineslaki 21 ).

12 12/12 Määräys 15 annetaan maa-aineslain 23 :n perusteella ja maksua määrättäessä sovelletaan voimassaolevaa taksaa. 2.2 Vastaus lausuntoihin 3. Sovelletut oikeusohjeet 4. Päätöksen voimassaolo Lausunnoissa esiin tuodut asiat on huomioitu lupamääräyksissä. Melusta on erilliset määräykset ympäristölupapäätöksessä. Pintavedet louhoksesta johdetaan laskeutusaltaiden kautta maastoon, muuten pohja- ja pintavesien suojelusta on annettu määräyksiä ympäristöluvassa. Jälkihoidon osalta toiminnanharjoittajan tulee esittää 2 vuotta ennen toiminnan päättymistä tarkempi jälkihoitosuunnitelma hyväksyttäväksi ympäristönsuojeluvirnaomaiselle. Muinaismuistolain (295/1963) säädökset eivät kuulu maa-ainelupaviranomaisen päätökseen, mutta laki on noudatettava. Vaikutuksia luonto- ja maisema-arvoihin sekä ympäristöön kohdistuviin häiriöihin on otettu huomioon lupamääräyksissä 1-6 sekä 11. Maa-aineslaki (555/1981) Maa-ainesasetus (91/1982) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) Lappeenrannan seudun ympäristötoimi maa-ainestaksa ( ) Tämä päätös on voimassa 10 vuotta antopäivästä lukien.