YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. Dnro UUS-2008-Y No YS 693

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y No YS 693 ASIA Päätös BJ-Eklund Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta koskien kallion louhintaa ja louheen murskausta Porvoon kaupungin Mickelsbölen kylässä. LUVAN HAKIJA BJ-Eklund Oy Jaakontie Kulloonkylä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Rännarsten murskaamo Mickelsböle, Porvoo Kiinteistöt: RN:o Omistaja: Björn Antman RN:o Omistaja: Kaj Lönnroos Liike- ja yhteisötunnus: Toimialatunnus: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 7 c ja 7 e LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin kohta 1 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen MAKSU A AT2319 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland

2 2 (20) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lupahakemuksen mukaiseen toimintaan ei ole voimassa olevaa lupaa. Suunniteltu louhinta-alue on merkitty hyväksytyssä Itä- Uudenmaan maakuntakaavassa työpaikka-alueen pitkän aikavälin laajenemisalueeksi (TP/r). Sen länsipuolinen alue on merkitty kaavaan metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa. Alueelle haetaan maa-aineslain mukaista lupaa myöhemmin. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Pintavedet Pohjavesi Suunniteltu louhinta-alue sijaitsee Porvoon kaupungissa Mickelsbölen kylässä tiloilla Hornhattas RN:o 6:14 ja Knutsbacka RN:o 7:22. Alue rajoittuu luoteessa Vekkox Oy:n Slåtlidenin murskaamoon ja lounaassa Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan väliseen rajaan. Suunnitellun louhinta-alueen itäpuolella 500 metrin etäisyydellä kulkee pääkaasulinja ja 750 metrin etäisyydellä pääsähkölinja. Koillisessa 250 metrin etäisyydellä kulkee Porvoon Kilpilahteen vievä junarata ja 700 metrin etäisyydellä maantie 148. Luoteessa vajaan 1,7 km:n etäisyydellä suunnitellusta louhinta-alueesta sijaitsee ampumarata. Suunnitellun louhinta-alueen ympäristö on kallioista ja metsäistä, valtapuun ollessa kuusi. Pintavedet suunnitellulta louhinta-alueelta kulkevat alueen koillispuolella sijaitsevan Högforsmossenin suoalueen länsiosaan. Sieltä ne virtaavat junaradan alittavan rummun kautta avo-ojassa koilliseen, purkautuen Mossakärrsbäckeniin. Veden pinnan korkeus Högforsmossenin länsiosassa olevan rummun länsipäässä on tasolla +23. Hieman kauempana koillisessa avo-ojan pinnan korkeus on tasolla +23,5. Suunniteltu louhinta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat 540 metrin etäisyydellä etelässä tilalla Västergård RN:o 1:15 ja 600 metrin etäisyydellä kaakossa tilalla Skogstorp RN:o 1:21. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähin ympärivuotinen asuinrakennus sijaitsee 540 metrin etäisyydellä etelässä tilalla Västergård RN:o 1:15. Kaakossa junaradan toisella puolella 600 ja 800 metrin etäisyydellä suunnitellusta louhinta-alueesta sijaitsee kaksi kesäasuntoa, ja pohjoisessa 1 km:n etäisyydellä sijaitsee kaksi kesäasuntoa.

3 3 (20) Lähin luonnonsuojelualue sijaitsee luoteessa 4 km:n etäisyydellä suunnitellusta louhinta-alueesta. Natura 2000-verkostoon kuuluva Gästerbyn järvet ja suot sijaitsee 4,5 km:n etäisyydellä lounaassa. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Suunnitellun louhinta-alueen luoteispuolella sijaitsee Vekkox Oy:n louhinta-alue ja murskaamo. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kallion louhinta BJ-Eklund Oy hakee ympäristölupaa kallion louhinnalle ja louheen murskaukselle tiloilla Hornhattas RN:o 6:14 ja Knutsbacka RN:o 7:22. Lupaa haetaan 11 vuodeksi, jona aikana on tarkoitus louhia alueelta yhteensä m 3 kalliota. Maanpinnan nykyinen taso on Suunnitellun louhinta-alueen pinta-ala on 7 ha ja louhintataso +24,5. Alueelta louhitaan vuosittain m 3 kalliota. Arvioitu vuosittainen mursketuotanto on tonnia. Mursketuotanto tulee kokonaisuudessaan olemaan 1,7 milj. tonnia mursketta. Louhintaa ja murskausta suoritetaan pääsääntöisesti kevättalvella, keväisin ja syksyisin, kun taas tuotteiden kuljetuksia tehdään ympäri vuoden. Murskausta suoritetaan vuosittain yhteensä 2 3 kk, arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo Kallion porausta ja kiven rikotusta tehdään klo 7 18 ja räjäytyksiä tehdään 1 2 kertaa kuukaudessa klo Kallion louhinta aloitetaan alueen koillisosasta, jonne louhitaan tulotie alueelle, sekä alueen itäkulmasta, jonne louhitaan pohja pintamaiden läjitysaluetta varten. Pintamaiden läjityksen jälkeen louhinta etenee kohti länttä ja luodetta. Poraus ja räjäytys tehdään erillisen suunnitelman mukaisesti tietyllä kerrallaan irrotettavaksi tarkoitetulla alueella. Räjähdysaineena käytetään dynamiittia ja anfoa. Räjähdysaineen määrä riippuu mm. etäisyyksistä melulle ja tärinälle alttiisiin kohteisiin sekä suurimmasta sallitusta heilahdusnopeudesta. Louhe räjäytetään rintausten juurelle, missä ylisuuret lohkareet rikotaan murskaamoon sopiviksi esim. hydraulisella iskuvasaralla varustetun kaivinkoneen avulla. Murskeiden valmistus ja varastointi Louheen murskaus suoritetaan siirrettävällä, omalla voimanlähteellä varustetulla murskaamolla. Murskaamo pyritään sijoittamaan rintausten lähelle. Valmiit murskeet varastoidaan lajeittain 6 10 metriä korkeissa

4 4 (20) kasoissa. Kivilouheen kerralla varastoitava määrä on tonnia. Murskeen kerralla varastoitava määrä on tonnia. Alueella toimii lisäksi kuormaaja, joka kuljettaa valmiita murskeita varastokasoihin ja kuormaa haettavia murskekuormia. Polttoaineet Kuormaajaa varten polttoaine tuodaan paikalle päivittäin. Kuormaajan vuorokautinen kevyen polttoöljyn kulutus on 100 litraa. Murskaamolla on oma polttoainesäiliö, jota säilytetään murskausjaksojen ajan alueella. Alihankkijasta riippuen murskaamon polttoainesäiliö on joko esimerkiksi kaksoisvaippasäiliö tai säiliö on sijoitettuna tiiviiseen konttiin. Murskaamon kevyen polttoöljyn kulutus on 40 kg/h. Liikenne Luvan hakija on sopinut Vekkox Oy:n kanssa, että Kilpilahteen kulkevan junaradan vieressä kulkevaa huoltotietä kunnostetaan ja parannetaan siten, että liikenne louhinta-alueilta voidaan johtaa sitä pitkin etelään Helsingintielle 170. Suunnitellun louhinta-alueen koillisosaan tehdään autojen kääntöpaikka, joka on yhteydessä huoltotiehen. Alueen arvioitu vuorokautinen liikenteen määrä murskaamon ollessa toiminnassa on 15 raskaan ja 7 10 kevyen ajoneuvon käyntiä. Vedenhankinta Toiminnassa käytetään vettä ainoastaan pölyntorjuntaan. Vesi otetaan Högforsmossenin länsipuolelle rakennettavasta kaivosta. Vuorokautinen vedenkulutus on 2,5 m 3. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Aliurakoitsijoiden valinnoissa huomioidaan käytettävät kalustot. Toiminnan seuranta ja hallinta tapahtuvat ammattitaitoisen henkilöstön toimesta. Kaikki louhittava ja murskattava kiviaines hyödynnetään. Räjähdysaineita käsitellään säädösten ja määräysten mukaisesti, ja räjäytystyön johtaja ja panostaja vastaavat ja valvovat niiden käyttöä. Muita ympäristölle vaarallisia aineita ei alueella käytetä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Alueen pintavedet virtaavat toiminnan aikana samoin kuin tällä hetkellä. Pintavesien laskeutusallas voidaan tarvittaessa rakentaa alueen itäosaan. Aluksi alueelle rakennetaan umpikäymälä, jossa jätevesi kerätään umpisäiliöön. Jatkossa tullaan rakentamaan sosiaalitilat, joihin haetaan erik-

5 5 (20) seen rakennuslupa. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan muita päästöjä veteen tai viemäriin. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Alueella tehdään vain toiminnan kannalta välttämättömiä huoltotöitä. Mahdollisuus, että maaperään pääsisi polttoöljyä tankkauksen yhteydessä, on vähäinen. Laitteistojen rikkoutuessa voi maaperään päästä hydrauliikkaöljyä, kevyttä polttoöljyä tai moottoriöljyä. Työmaata valvotaan jatkuvasti, ja alueella varastoidaan riittävä määrä turvetta tai muuta imeytysainetta sekä keräilyastioita vuotojen varalle. Mahdollisten päästöjen kulkeutumisen pohjaveteen katsotaan olevan epätodennäköistä. Huolto- ja tankkausalue ajoneuvoille ja työkoneille päällystetään vesitiiviiksi. Toiminnassa aiheutuu pölyämistä mm. porauksista, räjäytyksistä sekä murskauksen eri työvaiheista. Pölyämistä aiheutuu myös kiviaineksen varastoinnista ja kuormauksesta sekä liikennöinnistä alueella. Kallion porauksesta aiheutuvaa pölyämistä ehkäistään porausvaunuun sijoitetulla syklonilla ja suodattimella. Poravaunun arvioitu pölypäästö on 50 mg/m 3. Kuormaus- ja kuljetusvälineissä sekä murskaamon kopissa tuloilma puhdistetaan suodattimella ja lämmitetään tarvittaessa. Toiminnassa käytettävä murskaamo vastaa tielaitoksen ohjeiden mukaista B-luokan murskaamoa, jossa pölyn leviämistä estetään kastelulla sekä tarvittaessa koteloimalla tai peittämällä seulastot ja muut huomattavat pölylähteet. Kiviaineksen pudotuksia kuljetushihnoilta varastokasoihin ei tehdä tarpeettoman korkeiksi. Varastokasojen valmistus tapahtuu yleensä kevättalvella, keväällä tai syksyllä, jolloin varastoitava aines sisältää kosteutta ja pölyäminen on vähäistä. Varastokasoja ja tarvittaessa myös työmaatien pintaa kastellaan. Pölyn leviämistä estävät lisäksi rintaukset, varasto- ja pintamaakasat sekä aluetta ympäröivä metsä. Tarvittaessa pölyn muodostumista ja leviämistä voidaan edelleen rajoittaa muilla soveltuvilla torjuntakeinoilla. Toiminnassa aiheutuu melua porauksesta, räjäytyksistä, lohkareiden rikotuksesta sekä kiviaineksen murskauksesta, kuormauksista ja kuljetuksista. Varsinainen porausmelu syntyy poranterän tunkeutuessa kallioon, minkä lisäksi esiintyy joutokäyntimelua. Keskiraskaan poravaunun aiheuttama melutaso 7 metrin etäisyydellä on poravaunun ollessa toiminnassa db ja joutokäynnin aikana db. Hydraulisen rikotusvasaran melu on 85 db metrin etäisyydellä vasaratyypistä riippuen. Murskauksessa melua aiheutuu lähinnä murskaimista, dieselgeneraattorista tai moottorista, kiviaineksen pudotuksista murskaimiin ja niistä kul-

6 6 (20) jettimille sekä seulastoista. Melua esiintyy eniten kevättalvella, keväisin ja syksyisin. Esimurskaimen melutason on mitattu 8 metrin etäisyydellä olevan db, välimurskaimen melutason db, seulojen melutason db ja generaattorin melutason 88 db. Louhemurskaamon melutaso 20 metrin etäisyydellä on tutkimusten perusteella 93 db hajonnan ollessa 1 db. Pyöräkuormaajan melu 7 metrin etäisyydellä on db ja kuormaautojen melu db. Toimintaan liittyvän raskaan liikenteen aiheuttama vuorokautinen ekvivalenttinen melutaso on sisäministeriön julkaisun A:10 Tieliikennemelun laskentamalli mukaan enintään 55 db 10 metrin etäisyydellä tien keskiviivasta. Ylisuurten lohkareiden muodostumista pyritään välttämään räjäytyssuunnittelulla. Lisäksi rikotusta sekä porausta ja räjäytyksiä on ajallisesti rajoitettu. Melun leviämistä ympäristöön vähentää mm. aluetta ympäröivä metsä, louhittavat rintaukset sekä varasto- ja pintamaakasat. Murskaamo sijoitetaan alimmalle oton tasolle lähelle kalliorintausta siten, että voimakkain ääni ei pääse esteettömästi leviämään lähimpien asuintalojen suuntaan. Jo 3 5 metriä korkean rintauksen arvioidaan vähentävän melua suunnassaan noin 20 db. Louhinnan pohjatasolta katsoen rintaukset ovat enimmillään 15 metriä korkeita, alueen kaakkoisosaan sijoitettavat pintamaakasat 10 metriä korkeita ja alueen eteläosaan sijoitettavat varastokasat 6 metriä korkeita. Melun leviämistä ympäristöön on lisäksi mahdollista torjua mm. meluseinillä ja läjitysmassoilla, työkoneiden ja -menetelmien valinnoilla, melun vähentämisellä, kuten kumituksilla iskupinnoille, kumiseuloilla, levyjen jäykistyksillä, absorptiorakenteilla ja poistoilman äänenvaimennuksilla, työkoneiden käyttötavalla sekä huoltotoimenpiteillä, kuten liikkuvien osien voitelulla. Suojaetäisyys lähimpään melulle alttiiseen kohteeseen on lyhimmillään 540 metriä suunnitellusta louhinta-alueesta ja 700 metriä murskaamon suunnitellusta sijainnista. Räjäytyksistä aiheutuva melu on luonteeltaan hetkittäistä yhden räjäytyksen kestäessä alle sekunnin. Räjäytyksissä noudatetaan mm. valtioneuvoston päätöstä räjäytys- ja louhintaohjeista. Räjäytykset pyritään suorittamaan aina tiettyinä ajankohtina ja niistä ilmoitetaan etukäteen merkkiäänellä säädösten mukaisesti. Räjäytysten ajaksi erotetaan tarpeellinen suoja-alue. Noudatettaessa turvallisuusmääräyksiä räjäytystöiden aiheuttama vaara ympäristölle on vähäinen. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa muodostuvien jätteiden määrä on pieni eivätkä ne järjestetyn jätehuollon ansiosta aiheuta ympäristölle haittaa. Alueella muodostuu vähäinen määrä yhdyskuntajätettä, joka toimitetaan tarpeen tullen kaatopaikalle. Murskaamon loppuun kuluneista laitteista, kuten seulat,

7 7 (20) leuat ja kuljetinrullat, muodostuu metalliromua, joka toimitetaan kierrätykseen. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Pintamaata kuoritaan alueelta arviolta m 3. Kuoritut maa-ainekset läjitetään ensin alueen itäosaan. Louhinnan edetessä kuorituista maaaineksista rakennetaan toiminta-alueen rajan lähelle esteitä melun ja pölyn leviämisen estämiseksi lähialueen kiinteistöjen suuntaan. Louhinnan jälkeen pintamaat palautetaan louhitulle alueelle. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Luvan hakija ei ole esittänyt käyttötarkkailua tai toiminnan vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toimet onnettomuuksien estämiseksi Alueella säilytetään turvetta mahdollisten polttoainevuotojen varalle. Tarvittaessa kutsutaan pelastuslaitos apuun. Asiattomien pääsy alueelle estetään portilla. Räjähdysaineita ei säilytetä alueella, vaan tuodaan alueelle tarpeen mukaan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Porvoon kaupungin, Sipon kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla sekä sanomalehdissä Uusimaa ja Borgåbladet. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Alueella on suoritettu luvan käsittelyyn liittyvä tarkastus ja neuvottelu Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalta, terveydensuojelujaostolta ja kaupunginhallitukselta sekä Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnalta.

8 8 (20) Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaosto on antanut hakemuksesta seuraavan päivätyn lausunnon: BJ-Eklund Oy:n toiminta sijoittuu Sipoon ja Porvoon rajalle, alueelle, jonka ympäristössä on useita ympäristöä kuormittavia toimintoja, kuten murskaamo-, ampumarata-, kaatopaikka- ja moottoriurheilutoimintaa. Huomioitavaksi asiaksi nouseekin toimintojen aiheuttamat yhteisvaikutukset, mm. melu. Hakemuksesta ei ilmene laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso ja sen häiritsevyys. Erityisen tärkeää on huomioida aikaisin aamulla ja myöhään illalla tapahtuvan toiminnan aiheuttamat meluhaitat. Toiminnan tarkkailun ja raportoinnin toteutusta ei ole esitetty lupahakemuksessa. Ympäristönsuojelujaosto pitää tärkeänä tarkkailusuunnitelmaa, jossa on esitetty tiedot mm. toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen tarkkailusta ja melutilanteen arvioinnista. Tarkkailua koskevat tiedot tulee toimittaa tiedoksi myös Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakemuksesta ei ilmene murskausalueen sosiaalitilojen vedenkäyttöön tai jätevesien johtamiseen liittyviä tietoja eikä kaivannaisjätesuunnitelmaa. Mahdollisista polttoainevuototilanteista ja muista onnettomuustilanteista tulee ilmoittaa myös paikalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle pelastuslaitoksen lisäksi. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto on antanut hakemuksesta seuraavan päivätyn lausunnon: Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää vakituiseen asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla päiväohjearvoa (klo 07 22) 55 db (L Aeq ) taikka yöohjearvoa 50 db eikä loma-asumiseen käytettävillä alueilla päiväohjearvoa 45 db taikka yöohjearvoa 40 db (VNp 993/1992). Myös ohjearvojen alle jäävä melu voi aiheuttaa terveys- tai viihtyvyyshaittaa. Terveydensuojelujaosto katsoo, että meluhaittaa aiheuttavaa toimintaa ei tule harjoittaa viikonloppuisin eikä perjantaisin klo jälkeen. Toiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun tulee seurata säännöllisesti alueelle sijoitettavasta pohjavesiputkesta tai muusta vastaavasta. Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on antanut hakemuksesta seuraavan päivätyn lausunnon: Suunniteltu kallion louhinta- ja murskaustoiminta sijoittuu alueelle, joka alueellisten ympäristökeskusten ympäristöjulkaisussa nro 400 (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan loppuraportti) on arvioitu kallioperän kiviainesten osalta maa-ainesten ottoon soveltuvaksi alueeksi (M). Ympäristönsuojelulautakunta edellyttää, että louhinta- ja murskausalueen liikennöinti tapahtuu uutta, junaradan viereen kunnostettavaa tieyh-

9 9 (20) teyttä pitkin. Uusi tieyhteys ja toiminnan aiheuttama raskas liikenne eivät saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta niille häiriintyville kohteille, jotka mahdollisesti jäävät suunnitellun tielinjauksen läheisyyteen. Mikäli häiriötä esim. pölyämisen tai tärinän muodossa voi esiintyä, tulee tämä huomioida lupamääräyksiä annettaessa esim. rajoittamalla toimintaaikoja sekä tien hoitoa koskevilla toimintaehdoilla. Louhinta- ja murskaustoimintaa tulee harjoittaa niin, ettei siitä yksin tai yhdessä muiden alueen melua aiheuttavien toimintojen kanssa aiheudu kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Kivenrikotuksesta, poraus- ja räjäytystöistä sekä murskauksesta aiheutuvaa meluhaittaa tulee tarvittaessa pienentää toiminta-aikoja rajoittamalla. Murskaamon ja kuormaajien tarvitsemien polttonestesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipallisia tai varustettuja vähintään 100 %:n suoja-altaalla sekä ylitäytönestimillä. Ongelmajätteet sekä muut öljytuotteet tulee säilyttää lukitussa, allastetussa tilassa selkeästi merkittyinä tiiviissä astioissa. Alueella säilytettävien työkoneiden ja kuorma-autojen tankkauspaikan ja huoltoalueen tulee olla varustettu riittävän laajalla tiiviillä kalvolla. Toiminnan vaikutusta pohja- ja pintaveden laatuun tulee seurata vähintään yhdestä alueelle sijoitettavasta kalliopohjavesiputkesta sekä yhdestä pintavesien seurantapisteestä. Pohja- ja pintaveden laatua tulee tarkkailla kaksi kertaa vuodessa (keväisin ja syksyisin). Pohjaveden pinnankorkeutta tulee tarkkailla ottotoiminnan aikana neljä kertaa vuodessa. Pohjavesinäytteestä on määritettävä vähintään kloridi, happi, rauta, mangaani, sulfaatti, COD Mn, ph, sähkönjohtokyky, nitraatti, nitriitti, ammoniumtyppi, sameus, kovuus, hiilidioksidi ja alkaliteetti sekä öljyhiilivetypitoisuus (C11-C39). Näytteestä on lisäksi todennettava aistinvaraisesti haju, maku ja väri. Pintavesinäytteestä on määritettävä vähintään COD Mn, ph, nitraatti, nitriitti, ammoniumtyppi, sameus, lämpötila, öljyhiilivetypitoisuus (C11-C39) sekä haju ja väri aistinvaraisesti. Ensimmäiset pinta- ja pohjavesimääritykset on tehtävä ennen toiminnan aloittamista. Louhinta-alueella muodostuvat pintavedet tulee koota hallitusti ja johtaa tarvittaessa esim. selkeytysaltaan kautta edelleen ympäröiviin ojiin. Lähimpien häiriintyvien kohteiden kaivojen veden laatu tulee analysoida säännöllisesti. Kaivojen tarkkailu voidaan suorittaa yhdessä viereisellä tontilla louhintaa ja murskausta harjoittavan Vekkox Oy:n kanssa. Tarkkailua koskevat tiedot tulee toimittaa tiedoksi myös Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnalle tulee hakea lupa maa-ainesten ottamista varten Porvoon kaupungin kaavoitus- ja rakennuslautakunnalta. Ympäristönsuojelulautakunta pitää erityisen tärkeänä, että ympäristölupapäätös ja maaaineslupa eivät sisällä toisilleen ristiriitaisia määräyksiä. Määräysten tulee olla toisiaan tukevia ja täydentäviä. Erityisen tärkeää määräysten ristiriidattomuuden varmistaminen on pohja- ja pintavesien seurannan järjestämisen sekä toiminta-aikojen osalta.

10 10 (20) Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristönsuojelulautakunta toteaa lopuksi, että ympäristölupaa tulee lupamääräyksin rajoittaa siten, että BJ-Eklund Oy saa louhia ja murskata alueella hakemuksen mukaisesti vain tiloilta Hornhattas RN:o 6:14 ja Knutsbacka RN:o 7:22 peräisin olevaa kiviainesta. Periaatteellisena kantanaan ympäristönsuojelulautakunta toteaa, että uudella alueella aloitettavaa kallioaineksen louhintaa ei tule aloittaa ennen kuin ympäristölupapäätös on saanut lainvoiman. A.F. vastustaa päivätyssä muistutuksessaan hakemuksen mukaista toimintaa. Muistuttajan asuintalo sijaitsee vain 400 metrin etäisyydellä suunnitellusta toiminta-alueesta ja muistuttaja pelkää toiminnan aiheuttavan melu ym. haittoja sekä kaivoveden laadun huonontumista. Lisäksi räjäytykset vaikuttavat rakennusten perustuksiin. Mikäli lupa myönnetään, on lupaehdoin huolehdittava siitä, ettei juomaveden laatu huonone toiminnan johdosta. Jos näin käy, on toiminnan harjoittajan kustannettava muistuttajalle uusi kaivo tai liittyminen kunnallistekniikkaan. Rakennusten perustusten kunto on tutkittava ja dokumentoitava. Mikäli niille aiheutuu vahinkoa räjäytysten johdosta, on toiminnan harjoittaja velvollinen korjaamaan ne tai rakentamaan uudet. Luvan hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi päivätyllä kirjeellä ja esittää vastineensa lausunnoissa, muistutuksessa ja muusta lupamenettelyssä kertyneestä aineistosta. Hakija ei ole lähettänyt vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää BJ-Eklund Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan koskien Porvoon kaupungin Mickelsbölen kylässä tapahtuvaa kallion louhintaa ja louheen murskausta. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä 1. 9., 14., 16., ja 26. Alueella liikennöintiä koskeviin vaatimuksiin ei tässä päätöksessä ole otettu kantaa, sillä kulkuyhteyksien järjestämistä ei säädellä ympäristönsuojelulailla.

11 11 (20) Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminta (YSL 43, NaapL 17 ) 1. Tiloilla Hornhattas RN:o 6:14 ja Knutsbacka RN:o 7:22 saa louhia vuosittain enintään m 3 kiviainesta ja murskata tältä alueelta peräisin olevaa kiviainesta vuosittain enintään tonnia. 2. Murskausta saa suorittaa maanantaista perjantaihin klo 6 22, kallion porausta ja kiven rikotusta klo 7 18 ja räjäytyksiä klo Edellä mainittuja toimintoja ei saa suorittaa arkipyhinä. Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 ) 3. Louhinta-alueella muodostuvat pintavedet tulee koota hallitusti ja esikäsitellä vähintään selkeytysaltaassa tai muulla vastaavalla tavalla ennen niiden johtamista ojaan. Tiedot toteutuneen selkeytysaltaan sijainnista, pinta-alasta ja tilavuudesta on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kaksi viikkoa ennen toiminnan alkamista. Päästöt ilmaan (YSL 43, NaapL 17 ) 4. Käsiteltävän kiviaineksen on oltava kosteaa. Poravaunut on varustettava pölyn talteenottojärjestelmillä ja murskaustoiminnan aikana pölyämistä on ehkäistävä kastelulla tai koteloinneilla. Poravaunujen ja murskaamojen pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava toimintaaikana päivittäin. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Samoin toiminta on keskeytettävä tilanteissa, joissa pölynpoistojärjestelmää ei voida käyttää normaalilla teholla esimerkiksi pakkasen vuoksi. 5. Varastokasat sekä alue, jolla työkoneet liikkuvat, ja alueelle johtava tie on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Kasojen, alueen ja teiden pölyntorjunnassa on ensisijaisesti käytettävä vettä. Tarvittaessa varastokasat on peitettävä. Lisäksi on huolehdittava, että pölyä ei kulkeudu ajoneuvojen pyörien mukana alueen ulkopuolelle. Kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava. Melu (YSL 43, NaapL 17 ) 6. Koko alueen toiminnoista, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq).

12 12 (20) 7. Murskausta suoritettaessa murskain on sijoitettava niin, että voimakkain ääni ei lähde melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Murskattavat materiaalit sekä valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntiin. Kasojen koko on pidettävä koko murskaustoiminnan ajan riittävän suurena melun haitallisen leviämisen estämiseksi. Polttoaineet (YSL 7, 8, 43 ) 8. Työkoneissa käytettävät polttoaineet on varastoitava ja työkoneiden tankkaukset suoritettava niin, että vuodot maaperään estetään. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai varustettuja suoja-altaalla. Suoja-altaan on oltava tilavuudeltaan vähintään 100 % sille sijoitettavien säiliöiden yhteenlasketusta tilavuudesta. Säiliöautoista täytettävissä öljysäiliöissä on oltava ylitäytön estolaitteet. Polttoaineen jakelulaitteiden niin sanotut täyttöpistoolit on oltava lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Polttoainesäiliöt on sijoitettava siten, että alueella liikkuvat työkoneet eivät aiheuta niille vaaraa. 9. Polttoainesäiliöiden alueet ja työkoneiden tankkauspaikat sekä huoltoalueet on suojattava cm:n syvyyteen asennettavalla riittävän laajalla tiiviillä kalvolla tai muulla vastaavalla tavalla. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 6, 15, JA 3 a, 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001, VNA 379/2008) 10. Toiminnassa muodostuvat hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat kaatopaikkakelpoiset jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita. 11. Ongelmajätteet ja muut ympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään on estettävä. 12. Ongelmajätteet, kuten öljyjäte, öljynsuodattimet, trasselit, akut ja paristot, on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden vastaanotto. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty.

13 13 (20) Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. 13. Louhinta-alueen pintamaita saa hyödyntää meluesteiden rakentamisessa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti tai ne saa toimittaa hyödynnettäviksi muualle luvanvaraiseen paikkaan. Toiminnan järjestäminen (YSL 43, JL 19, NaapL 17 ) 14. Kallion louhinnan ja louheen murskauksen kaikki työvaiheet on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta pölyämistä, melua, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa, epäsiisteyttä, ympäristön roskaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle tai alueella työskenteleville. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien tai sinne kuulumattomien jätteiden varastoaluetta. 15. Ulkopuolisten asiaton pääsy ajoneuvoilla toiminta-alueelle on estettävä lukittavilla puomeilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 7, 8, 43, 46, 62, YSA 30 ) 16. Määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa polttoaineita tai muita haitallisia aineita pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 17. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, 90, JL 6 ) 18. Toiminnan päättymisestä alueella on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Ilmoituksessa on esitettävä suunnitelma ja aikataulu alueen vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, 108 ) 19. Toiminnan vaikutuksia alueen pohjaveteen on tarkkailtava alueelle asennettavasta pohjavesiputkesta tai porakaivosta. Vesinäytteet on otettava ennen toiminnan aloittamista ja toiminnan alettua kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä on määritettävä kloridi, happi, rauta,

14 14 (20) mangaani, sulfaatti, CODMn, ph, sähkönjohtokyky, nitraatti, nitriitti, ammoniumtyppi, sameus, kovuus, hiilidioksidi, alkaliteetti, öljyhiilivetypitoisuus (C11 - C39) sekä aistinvaraisesti haju, maku ja väri. Näytteenoton yhteydessä on lisäksi mitattava pohjaveden pinnan korkeus. 20. Lähimpien asuinkiinteistöjen Västergård RN:o 1:15 käytössä olevasta kaivosta sekä Skogstorp RN:o 1:21 käytössä olevasta porakaivosta on otettava vesinäytteet ennen toiminnan aloittamista ja sen jälkeen vuosina 2013 ja Näytteistä on tehtävä samat määritykset kuin laitosalueelle asennetusta pohjavesiputkesta tai porakaivosta. 21. Toiminnan vaikutuksia alueen pintavesiin on tarkkailtava selkeytysaltaan jälkeen alkavasta ojasta. Vesinäytteet on otettava ennen toiminnan aloittamista, kun selkeytysallasta ei ole vielä rakennettu eikä ojaa avattu, sekä toiminnan alettua kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä). Näytteistä on määritettävä CODMn, ph, nitraatti, nitriitti, ammoniumtyppi, sameus, lämpötila, öljyhiilivetypitoisuus (C11 - C39) sekä haju ja väri aistinvaraisesti. 22. Pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelmat sekä putki- ja kaivokortit laitosalueelle asennetusta putkesta tai kaivosta ja tarkkailuun mukaan otettavista kaivoista on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kaksi viikkoa ennen toiminnan alkamista. 23. Louheen murskauksen aiheuttama ekvivalenttimelutaso lähimmissä melulle alttiissa kohteissa tiloilla Västergård RN:o 1:15 ja Skogstorp RN:o 1:21 on mitattava kertaluonteisesti ensimmäisen murskausjakson aikana. Mittaus on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Melumittaussuunnitelma on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen mittauksen suorittamista Uudenmaan ympäristökeskukselle. Mittaustulokset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kuukauden kuluessa mittauksen suorittamisesta. Uudenmaan ympäristökeskus antaa tarvittaessa tehtyjen melumittausten perusteella lisämääräyksiä tarvittavista melun vähentämistoimenpiteistä ja melutason uusintamittauksista. 24. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Tarkkailuja voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

15 15 (20) Raportointi (YSL 46, JL 51, 52, JA 22 ) 25. Toiminnoista on pidettävä kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava muun muassa tiedot alueella louhitun ja murskatun sekä alueella vuoden lopussa varastoidun kiviaineksen määrästä (t), murskauslaitoksen käyntiajat, murskauksessa käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot (t/a), vuosipäästöt ilmaan (hiukkas-, typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöt) ja päästöjen laskentatavat, toiminnoissa muodostuneet jätteet ja ongelmajätteet, niiden laatu, määrä ja varastointi sekä edelleen toimittaminen sekä pinta- ja pohjavesitarkkailujen tulokset. Lisäksi on pidettävä kirjaa suoritetuista huoltotoimenpiteistä ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä arvio niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet). Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 26. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Lisäksi yhteenvedossa on esitettävä tiedot vuoden aikana toteutuneista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnoissa. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaisille toiminnoille asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että suunnitelluista toiminnoista asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Yleiset perustelut Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa toiminta-alue sijoittuu työpaikkaalueen pitkän aikavälin laajenemisalueelle (TP/r). Toiminnan päätyttyä

16 16 (20) alue soveltuu kaavan mukaisten toimintojen harjoittamiseen. Toimintaalue ei sijaitse pohjavesialueella eikä alueen välittömässä läheisyydessä ole Natura 2000 alueita tai muita luonnonsuojelualueita. Toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi päästöjä, jätteitä ja tarkkailua koskevien määräysten antaminen on tarpeellista. Maaperän ja pohjaveden pilaantumista ehkäistään polttoaineiden asianmukaisella varastoinnilla ja tankkausalueelle asennettavalla tiiviillä polttoaineiden maahanpääsyn estävällä rakenteella. Pölyn leviämistä ehkäistään kastelulla, murskaamon koteloinnilla ja poravaunujen pölynpoistolaitteistoilla. Melun leviämistä ympäristöön ehkäistään murskaamon, varastokasojen ja pintamaakasojen sijoittelulla. Torjuntatoimien riittävyys varmistetaan melumittauksilla. Toiminnan vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiin tarkkaillaan. Hakemuksen mukaisen toiminnan sekä naapuritilalla toimivan kivenlouhintaa ja kivenmurskausta harjoittavan laitoksen koko ja toiminta-ajat eroavat toisistaan, joten on tarkoituksenmukaista, että laitosten toiminnan vaikutuksia seurataan erikseen, ja että kumpikin laitos suorittaa oman toimintansa vaikutusten tarkkailuja. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristöluvassa ei ole ollut tarpeen rajoittaa hakijan esittämää vuosittain louhittavan ja murskattavan kiviaineksen enimmäismäärää. (Määräys 1.) Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa ajallisesti. (Määräys 2.) Louhinta- ja murskausalueelta saattaa hulevesistä aiheutua ravinne- tai kiintoainekuormitusta valuma-alueen pintavesiin. Tämän vuoksi vedet on johdettava selkeytysaltaaseen tai käsiteltävä muulla vastaavalla tavalla ennen maastoon johtamista. (Määräys 3.) Määräykset poravaunujen varustamisesta pölyn talteenottojärjestelmällä, murskaamojen koteloinnista sekä materiaalin kastelemisesta on annettu terveys- ja ympäristöhaitan ehkäisemiseksi. Samoin määräyksillä pölynpoistojärjestelmien kunnossapidosta ja tarkkailusta sekä toimintojen keskeyttämisestä mahdollisen häiriön sattuessa vähennetään päästöjä ilmaan ja ehkäistään ympäristöhaittoja. (Määräykset 4. ja 5.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista N:o 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ek-

17 17 (20) vivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. (Määräys 6.) Murskaamojen ja varastokasojen asettelulla on huomattava vaikutus melutasoon lähimmissä melulle alttiissa kohteissa. (Määräys 7.) Poltto- ja voiteluaineiden joutuminen maaperään ja sitä kautta mahdollisesti edelleen pohjaveteen saattaa aiheuttaa veden laadun heikkenemistä niin, että sen käyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa ja vaaraa. (Määräykset 8. ja 9.) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine. Kaatopaikalle saa toimittaa vain ne jätteet, joita ei kyetä hyödyntämään. (Määräys 10.) Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. (Määräys 11.) Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. (Määräys 12.) Ympäristönsuojelulain 45 a :n mukaan kivenlouhimoa ja kivenmurskausta koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kaivannaisjätteestä sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. (Määräys 13.) Jätelain 19 :ssä kielletään roskaaminen siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa. (Määräys 14.) Valvonnalla ja rakenteellisin keinoin estetään ulkopuolisille aiheutuvat vaarat sekä luvaton pääsy alueelle. (Määräys 15.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 16.) Terveys- ja ympäristövaikutuksien estämiseksi onnettomuustilanteisiin etukäteen varautuminen on tarpeen. (Määräys 17.)

18 18 (20) Toiminnan lopettamisen jälkeen alue on viipymättä kunnostettava siten, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tätä varten on tehtävä suunnitelma hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista. (Määräys 18.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Tarkkailemalla pinta- ja pohjavesien laatua varmistetaan lupamääräysten riittävyys sekä se, etteivät ojiin tai maaperään mahdollisesti joutuneet öljyt ja muut haitta-aineet pääse pilaamaan alueen vesistöjä tai pohjavettä. Säännöllisesti suoritettavat näytteenotot ovat tarpeen mahdollisen pilaantumisen havaitsemiseksi ajoissa. (Määräykset ) Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset 25. ja 26.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Asetuksen noudattaminen Mikäli tämän päätöksen mukaista toimintaa alueella jatketaan jälkeen, on luvan saajan toimitettava mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen tulee liittää arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä yhteenveto tarkkailujen tuloksista. (YSL 55 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätöksestä ei valiteta. (YSL 100 )

19 19 (20) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 28, 31, 35, 38, 43, 45, 45 a, 46, 54, 55, 56, 62, 90, 96, 97, 100, 103 a, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3 a, 5, 6, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Tässä tapauksessa maksu on peritty käsittelyyn vaaditun työajan 50 h ja tuntitaksan 43 euroa/h mukaan. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi BJ-Eklund Oy Jaakontie Kulloonkylä Porvoon kaupungin ympäristönsuojelutoimisto Porvoon kaupunginhallitus Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristöosasto Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1 esitetyille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 )

20 20 (20) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 2. Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Tarkastaja Pirjo Niemi Päätöksestä lisätietoja antaa Pirjo Niemi, puh Liitteet Liite 1: Päätöksestä tiedon saavat Liite 2: Valitusosoitus