PELKOSENNIEMEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 2014
|
|
- Viljo Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 PELKOSENNIEMEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 2014
2 2 1. JOHDANTO Suomalaisten ihmisten päihteiden käyttö on usein esillä eri viestintävälineissä. Muun maailman silmissä suomalaiset näyttäytyvät stereotyyppisesti edelleen ahkerina, juroina ja runsaasti alkoholia käyttävinä henkilöinä, jotka eivät hallitse päihteiden kohtuukäyttöä. Alkoholikuolemia on vuosittain runsaasti koko maan alueella: vuoden 2011 tilastojen mukaan keskimäärin 31 alkoholikuolemaa asukasta kohti. Päihteiden väärinkäyttöön liittyvät asiat haastavat kuntia ja kuntien työterveyshuollon toimijoita tarttumaan ennaltaehkäiseviin toimiin, tunnistamaan päihdeongelmaiset ja hoitamaan sekä ohjaamaan heidät asianmukaiseen hoitoon. Kunnissa on laadittu päihdeohjelmia hoitoonohjauskäytänteiden yhdenmukaistamiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan (v. 2010) alkoholin käytön aiheuttamat haitat maksoivat julkiselle sektorille lähes 1,1 miljardia euroa. Huumeiden käytön aiheuttamat haitat puolestaan maksoivat lähes 284 miljoonaa euroa. Alkoholi, huumeet ja erilaisten päihdyttävien aineiden sekakäyttö ovat terveyspalveluissa suuri haaste, vaikka vuosien välillä julkiset alkoholihaittakustannukset ovatkin vähentyneet keskimäärin kaksi prosenttia. Huumehaittakustannukset puolestaan ovat nousseet kahdeksalla prosentilla vuodesta 2006 vuoteen Terveydenhuollon ja ehkäisevän päihdetyön osuus julkisista alkoholi- ja huumehaittakustannuksista on yhteensä noin 120 miljoonaa euroa, joten kysymys on suurista rahamääristä. Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien alueella asuu yhteensä noin 3300 asukasta. Tyypillisiä elinkeinoja Pelkosenniemellä ovat matkailu ja yritystoiminta ja Savukoskella erilaiset palveluammatit, alkutuotanto ja jalostus. Kemi-Sompion paliskunta on Suomen suurin paliskunta, joten porotalous on molemmissa kunnissa tärkeä elinkeino. Tämä päihdeohjelma pohjautuu Pelkosenniemen ja Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän jo olemassa olevaan päihdeohjelmaan ja on ajantasaistettu vuoden 2014
3 3 tilannetta vastaavaksi. Päihdeohjelma koskee nyt myös Pelkosenniemen ja Savukosken kuntia. Työterveyshuollon näkökulmasta päihdeohjelman tavoitteiden toteuttamisprosessi on prosessi, jossa parannetaan työhyvinvointia ja ehkäistään ennalta päihdekäytön haittavaikutuksia. 2. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Pelkosenniemen- Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän ja Pelkosenniemen ja Savukoskien kuntien päihdeohjelma antaa puitteet päihdehaittojen käsittelemiseksi työpaikalla. Päihdeohjelmalla luodaan selkeät pelisäännöt, joiden mukaan päihdehaittoja ehkäistään ja ongelmiin voidaan jämäkästi tarttua riittävän ajoissa. Päihdeohjelma sisältää ohjeita ongelmatilanteisiin puuttumisesta, hoitoonohjausmallin alkoholin osalta sekä huumausainetestauksen periaatteet joten se on käyttökelpoinen myös kuntien pienyrityksissä tarpeen ja sopimuksen mukaan. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä ( /759) tuli voimaan Laissa määritellään, millä edellytyksillä ja missä tilanteessa työnantaja voi käyttää huumetestejä ja käsitellä testitulosten tietoja. Samassa yhteydessä muuttui työterveyshuoltolaki, joka edellyttää työnantajalta kirjallista päihdeohjelmaa, jotta huumetestejä voidaan käyttää. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja päihdeohjelma ( /760) Jos työnhakijalle tai työntekijälle on tarkoitus tehdä 3 :n 1 momentin 6 a kohdassa tarkoitettu huumausainetesti, työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma, jonka tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Ohjelma voi olla osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Ennen ohjelman hyväksymistä tehtävät on käsitel-
4 4 tävä yhteistoimintamenettelyssä siten kuin yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa (334/2007), yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) sekä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007), säädetään. Muissa kuin yhteistoimintalainsäädännön piiriin kuuluvissa yrityksissä ja julkisoikeudellisissa yhteisöissä työnantajan on ennen päätöksentekoa varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi huumausainetestien tehtäväkohtaisista perusteista. ( /456) 19 ( /760) Huumausainetesti ja sitä koskeva todistus Työnhakijalle tai työntekijälle suoritetun huumausainetestin perusteella saatu positiivinen testitulos on varmistettava laatuvalvotussa laboratoriossa. Testattavalla on sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään, aina oikeus saada testitulos kirjallisena. Huumausainetestiä koskevan todistuksen sisällöstä säädetään yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004). Todistus on annettava testatulle itselleen työnantajalle toimitettavaksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä huumausainetestien laadunvalvonnasta ja testien toteuttamiseen liittyvästä näytteiden ottamisesta, analysoinnista ja tulkinnasta hyvän työterveyshuoltokäytännön ja laboratorioiden laatustandardien mukaisella tavalla. Päihdetyö on osa työpaikan johtamista, työturvallisuutta, työterveyshuoltoa ja yhteistoimintaa. Tavoitteena on havahduttaa työyhteisö pohtimaan päihteiden käyttöä, tiedostamaan mahdolliset ongelmat sekä kannustamaan ongelmakäyttäjiä hakeutumaan ajoissa hoitoon. Päihdeohjelma on jokaisen työpaikan perehdytyskansioon kuuluva dokumentti ja se käydään läpi kaikkien uusien työntekijöiden kanssa heidän aloittaessaan työt. Alkoholi- ja muu päihderiippuvuus on sairaudenkaltainen tila, joka usein kehittyy vuosien kuluessa suurkulutukseen ja ongelmakäytön kautta varsinaiseksi sairaudeksi. Varhainen ja omatoiminen hoitoon hakeutuminen johtaa parhaaseen tulokseen. Työyhteisössä on
5 5 tärkeää, että ongelma tunnistetaan varhain ja että siihen suhtaudutaan aktiivisesti ja tasapuolisesti. Väärinkäyttö tapahtuu usein vuosia piilevänä ja siihen suhtaudutaan väärin suojellen. Ennen pitkää hoitamaton päihdeongelma työpaikalla johtaa lähes aina hankaliin työyhteisöongelmiin ja ilmapiirin huononemiseen. Työpaikoilla suhtautuminen päihteisiin ja päihdeongelmiin on vuosien aikana muotoutunut taloudellisten ja tuotannollisten tekijöiden määrääminä. Päihteiden ongelmakäyttö on huomattava terveydellinen, sosiaalinen ja taloudellinen ongelma, joka työelämässä aiheuttaa mm. tapaturmia, sairauksia, lisääntyneitä poissaoloja ja työtehon vähenemistä. Alkoholi ja huumeet vaikuttavat sinänsä samalla tavoin työsuoritukseen ja työyhteisöön, mutta huumeiden vaikutukset ovat vielä alkoholiakin vaikeammin ennakoitavissa ja aineen yhteisvaikutusten mukaan voivat aiheuttaa yllättäviä reaktioita vielä pitkään akuutin käytön jälkeen. Pelkosenniemen- Savukosken ktt:n ky:n ja Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien tavoitteena on turvata henkilöstölleen päihteetön, turvallinen työyhteisö. Päihdeongelmiin puuttumalla vähennetään päihteiden väärinkäytöstä johtuvia terveyshaittoja ja vaikutetaan palvelujen laatuun, työn tuottavuuteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisön työilmapiiriin. Olisi suositeltavaa, ettei kuntien ja kuntayhtymän tilaisuuksissa tarjottaisi alkoholipitoisia juomia.
6 6 3. PÄIHDETYÖ, SEN ORGANISOINTI, KESKEISET KÄSITTEET JA VASTUUT Päihdetyön tulisi olla mukana kaikessa työpaikan hyvinvoinnin kehittämisessä ja normaalina osana työpaikan johtamistoimintaa. Päihdeasiat ovat osa työkykyä ylläpitävää toimintaa, työn ja työyhteisön kehittämistä ja yleissopimuksen mukaista yhteistoimintamenettelyä, työhön opastusta, henkilökoulutusta ja työnohjausta, työsuojelua ja työterveyshuollon palveluja. 3.1 Päihdetyön organisointi Päihdetyön toteuttajana toimii koko henkilöstö: esimiehet, työntekijät, työsuojeluorganisaatio (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, varavaltuutetut sekä työsuojeluasiamiehet ja työsuojelutoimikunnan jäsenet) sekä työterveyshuolto. 3.2 Päihdeohjelman keskeiset käsitteet Päihteet Päihteillä tarkoitetaan kaikkia päihtymistarkoituksessa käytettyjä aineita, joita ovat alkoholi, huumeet, päihdyttävät lääkkeet, anaboliset steroidit, liuottimet sekä muut laissa kielletyt päihdyttävät aineet. Näitä aineita ei työaikana ja työtehtävissä saa käyttää, pitää hallussa eikä jakaa tai myydä. Työpaikalla ei myöskään saa olla tai työskennellä päihtyneenä. Päihdehaittatilanne Päihdehaittatilanne on tilanne, jossa alkoholin tai muun päihteen vaikutus uhkaa tai haittaa yksilön omaa tai toisen työntekijän työtä, työkykyä, työturvallisuutta, asiakkaan turvallisuutta, työpaikan ilmapiiriä, työtuloksia tai työyhteisön tai työnantajan mainetta.
7 7 Päihdeongelma Päihdeongelmalla tarkoitetaan alkoholin, huumeiden, lääkkeiden tai liuotinten päihdekäyttöä tai niiden yhdistelmiä. Lääkkeiden päihdekäyttö on huumausainelaissa määriteltyjen lääkkeiden käyttöä ilman asianmukaista lääkärin määräystä tai sen ohjeista poikkeavaa käyttöä. Sekakäyttö Sekakäytöksi kutsutaan käyttöä, jossa käytetään vuorotellen tai sekaisin eri päihteitä. Tupakointi Tupakoinnin suhteen noudatetaan tupakkalakia ja kuntien alueella sovittuja käytäntöjä. Pelkosenniemen kunta on ollut savuton kunta alkaen ja Savukosken kunta alkaen. Savuton työpaikka määritellään seuraavasti: Tupakointi on kielletty kaikkialla työpaikan sisätiloissa tupakkalain edellyttämillä tavoilla. Työpaikan sisätiloissa ei ole tupakointitiloja ja mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu vähemmän näkyvästi ulos, riittävän kauas rakennuksesta siten, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan ulkoa savuttomiin sisätiloihin. Tupakointi on kielletty työaikana eikä työaikana tapahtuvaa virallisten taukojen ulkopuolista tupakointia lasketa työajaksi. Uusia tupakointitiloja ei rakenneta eikä niitä ole yrityksen omistamissa tai hallinnoimissa rakennuksissa ja työtiloissa. Työpaikan edustus ja muut tilaisuudet ovat savuttomia. Tupakkatuotteita ei myydä työpaikoilla. Tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan tupakoinnin lopettamisessa. Ilmoitus työpaikan savuttomuudesta on ilmoitettu asianmukaisin kyltein esimerkiksi ulko-ovilla. Työnhakuilmoituksissa kerrotaan työpaikan olevan savuton.
8 8 Tupakkavieroitustuotteisiin liittyvistä käytänteistä (esimerkiksi nikotiinipurukumin maksuton saanti terveyskeskuksesta) noudatetaan sitä, mitä kunnassa on erikseen sovittu. Työntekijä Tässä päihdeohjelmassa työntekijällä tarkoitetaan virka- tai työsuhteessa olevaa palkansaajaa. Hoitoon hakeutuminen Esimiehen velvollisuus on puuttua päihdeongelmaan heti kun se haittaa työntekoa. Päihdeongelman ilmetessä esimiehen tulee selvittää päihdeongelman laajuus ja luonne puheeksiottokeskustelussa. Puheeksiottolomake täytetään ja siitä toimitetaan kopio työterveyshuoltoon. Hoitoonohjaus Niissä tapauksissa, joissa työnantaja joutuu harkitsemaan työntekijän virka- tai työsuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä työntekijän päihdeongelman vuoksi, tekee työnantaja aloitteen hoitoon ohjauksesta. Huumausainetesti Huumausainetestillä tarkoitetaan näytettä, jolla arvioidaan onko työntekijä lääkkeitä tai huumaavia aineita muuhun kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Alkometritutkimus/puhalluskoe Alkometritutkimusta eli puhalluskoetta käytetään silloin kun työnantajalla on perusteltu epäily työntekijän päihtymyksestä. Työntekijä voi alkometriin puhaltamalla osoittaa, ettei ole päihtynyt. Mikäli työntekijä kieltäytyy osallistumasta puhalluskokeeseen, esimies ratkaisee jatkotoimenpiteet ulkoisten havaintojen perusteella. Työntekijä voidaan lähettää työterveyshuoltoon työkykyisyyden toteamiseksi. Tällöin työterveyshuollon ammattihen-
9 9 kilö käyttää alkometritutkimusta terveydentilan tutkimiseen ja näiden tulosten perusteella antaa kokonaisarvion siitä, onko työntekijä sillä hetkellä työkykyinen. 3.3 Vastuut ja velvollisuudet päihdetyössä Jokaisella työntekijällä on ensisijainen vastuu omasta käyttäytymisestään, terveydestään ja työkyvystään. Päihdetyön tulisi olla luonteva osa muuta henkilöstötyötä turvallisessa ja välittävässä ilmapiirissä. Työpaikan johto ja esimiehet ovat avainasemassa ja heidän asenteellaan on ratkaiseva merkitys päihdetyötä kehitettäessä ja erityisesti päihdetyön käytännön toteutumisessa. Myös työtoverit ovat velvollisia puuttumaan päihteiden käyttöön ottamalla asian puheeksi asianomaisen ja/tai esimiehen kanssa. Esimies vastaa päihdeohjelman mukaisesta puheeksiotosta, hoitoonohjauksesta ja palvelussuhdeasioiden käsittelystä sekä niistä laadittavista asiakirjoista. Päättäjätaso huolehtii ja varmistaa riittävän resursoinnin. Työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshenkilöstön tulee asiantuntijoina edistää päihdeasioista puhumista osana työpaikan arkea ja antaa oikeaa tietoa päihteistä ja päihdeongelmista. Työterveyshuolto toimii mini-interventiotoimintamallin mukaisesti päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja tunnistamiseksi, ohjaa hoitoon, tukee ja seuraa hoidon toteutumista ja antaa tai järjestää jatkohoitoa.
10 10 4. PÄIHDEHAITTOJEN EHKÄISY Työpaikan päihdehaittoja voidaan ehkäistä, vähentää ja lieventää ennaltaehkäisevällä toiminnalla, joka kohdistetaan koko työyhteisöön. Päihteistä tiedottaminen, opastus ja koulutus ovat osa työkykyä ylläpitävää toimintaa, jonka pyrkimyksenä on vaikuttaa työpaikan asenteisiin ja päihdeilmastoon sekä jokaisen työntekijän terveyskäyttäytymiseen. Päihdetyön painopisteen tulee olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa, joka tarjoaa työyhteisölle laajimmat keinot ja vaikuttamisen mahdollisuudet päihdeasioissa. Tieto päihteiden terveyshaitoista, päihdeongelman tunnistamisesta sekä erilaisista hoitomahdollisuuksista on osa ennaltaehkäisevää toimintaa. Keinot: tiedotus päihdeohjelman läpikäynti koko henkilökunnan kanssa koulutus työterveyshuollon terveystarkastukset: Audit- testi, mini-interventio työsuojelutoimikunta hoidon järjestämiseen osallistuminen työntekijöiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen Tavoitteet: vaikuttaa yleiseen suhtautumistapaan alkoholin käytössä ja käytön hallinnassa antaa valmiuksia omaehtoiseen tarkkailuun ja muutokseen rohkaista oma-aloitteisesti hakeutumaan tarvittaessa palvelujen piiriin
11 11 5. PÄIHDEONGELMIEN TUNNISTAMINEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN Työpaikalla yksilön päihdeongelma ei ole yksityinen asia. Se voi näkyä mm.: - lyhyinä usein toistuvina sairauspoissaoloina - myöhästymisinä - luvattomina poissaoloina - työvuorojen yllättävinä vaihtamisina - työtehon heikkenemisenä tai sen epätasaisuutena - virhesuorituksina ja/tai lisääntyneinä tapaturmina Päihteiden väärinkäyttö näkyy usein yksilön: - ulkoisen olemuksen muutoksina - luonteen ja käytöksen muutoksina: hermostuneisuutena, riidanhaluisuutena, hyökkäävyytenä, selittelynä, valehteluna, väsymyksenä, ylivilkkautena, alakuloisuutena, masentuneisuutena - suorituskyvyn heikkenemisenä, työtehon heikkenemisenä - työtehtävien laiminlyöntinä - eristäytymisenä työyhteisöstä - ongelmien kieltämisenä Töihin tullaan krapulassa tai päihtyneenä: - alkoholin haju - huonovointisuus - hikoilu - tärinä - päihteiden nauttiminen salaa työpaikalla työaikana Usein sekä päihteiden käyttäjä että työyhteisö pyrkivät salaamaan ongelman. Mitä varhaisemmin päihdeongelma havaitaan, otetaan puheeksi ja hoidetaan, sitä vähäisemmät ovat yleensä sen aiheuttamat haitat niin yksilölle kuin työyhteisöllekin. Tästä varhaisesta puheeksi ottamisesta ei laadita asiakirjoja.
12 12 6. PÄIHDEHAITTOIHIN PUUTTUMISEN MENETTELYTAVAT 6.1 Puheeksiottomenettely Aloitteen puheeksiottamiseen voi tehdä kuka tahansa, esim. työtoveri, esimies tai työterveyshuollon toimihenkilö. Puheeksiottotilanteeseen esimiehen kanssa asianomainen henkilö voi pyytää mukaansa luottamushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun. Keskustelusta tehdään kirjallinen muistio. Puheeksiottomenettelyyn liittyvät asiakirjat liitteinä (Liite 2 ja Liite 3). Työntekemistä haittaavien tilanteiden ilmaantuessa esimiehen tulee puuttua asiaan. Lievissäkin tapauksissa tulee asiaan kiinnittää huomiota ja asettaa tavoitteeksi päihdetietouden lisääminen. Keskustelun perusteella arvioidaan tukitoimien ja mahdollisen hoidon tarve. Jos tarve hoitoon ilmenee, esimies ohjaa henkilön joko työterveyshuoltoon tai sairaala Lapponian Perhe- ja mielenterveysklinikalle päihdesairaanhoitajalle hoidon suunnittelua varten. Mikäli hoidontarvetta ei ole, esimies ja työntekijä sopivat seurantakeskustelusta 2-3 kuukauden kuluttua. Tämä kirjataan myös muistioon. Jos seurantakeskustelun perusteella ei päihdeongelmaa todeta, asia on siltä osin loppuun käsitelty. Jos päihdeongelma ilmenee uudestaan, esim. vuoden kuluessa puheeksiotosta, pidetään hoitoonohjaus-neuvottelu.
13 Työntekijän työkunnon arviointi ja poistaminen työpaikalta Epäiltäessä, että työvuorossa oleva työntekijä ei ole työkuntoinen tulee asiasta tiedottaa aina esimiehelle tai esimiesvastuussa olevalle työntekijälle, jonka tulee työkyky arvioida. Esimies/esimiesvastuussa oleva keskustelee ao. henkilön kanssa ja tekee aina päätöksistään pöytäkirjan, johon kuvataan mahdollisimman tarkkaan työntekijän työkunnon arviointitilanne ja sen aikana tehdyt ratkaisut. Mikäli vahvistuu epäily päihteiden väärinkäytöstä, työntekijää pyydetään puhaltamaan alkometriin. Työntekijä voi alkometriin puhaltamalla osoittaa, ettei ole päihtynyt. Mikäli työntekijä kieltäytyy osallistumasta puhalluskokeeseen, esimies ratkaisee jatkotoimenpiteet ulkoisten havaintojen perusteella. Työntekijä voidaan lähettää terveyshuoltoon työkykyisyyden toteamiseksi. Läsnä puhallutustilanteessa tulee olla puhalluttajan lisäksi yksi todistaja, jotka allekirjoittavat mittaustuloksen. Myös alkometriin puhaltaja allekirjoittaa sen. Puhalluttaminen kirjataan aina, oli tulos mikä tahansa. Mikäli työntekijä kieltäytyy puhaltamasta alkometriin, seuraa palkaton virka- tai työvapaa. Jos alkometrin lukema on muuta kuin 0,00 promillea, työntekijää pyydetään poistumaan työpaikalta välittömästi. Mikäli henkilö vaikuttaa päihtyneeltä, mutta alkometrilukema on 0 promillea, tutkitaan terveydenhuollossa muiden päihteiden vaikutus. Jos alkometrin lukema on 0,00 promillea, mutta arvio työntekijän työkunnosta tutkimushetkellä ei puolla työtehtävistä selviytymistä, häntä pyydetään poistumaan työpaikalta välittömästi. Jatkotoimenpiteenä esimies ottaa yhteyden työterveyshuoltoon ja lähettää sinne myös kopiot em. pöytäkirjasta ja mittaustuloksesta.
14 14 Työntekijän poistaminen työpaikalta Jos kyseessä on epäily päihtyneenä työssä olemisesta tai päihteiden käytöstä työaikana, on epäilty poistettava välittömästi työpaikalta. Mikäli epäily osoittautuu aiheelliseksi, ei hänelle makseta palkkaetuja poissaolon ajalta. Poistamisen suorittaa esimies tai kyseisessä työvuorossa esimiesvastuussa oleva henkilö esimerkiksi vuodeosaston sairaanhoitaja. Tapahtuneesta tehdään aina pöytäkirja, joka toimitetaan esimiehelle. Kuitenkin on muistettava, että jokainen työvuorossa oleva on vastuussa siitä, ettei työvuorossa ole henkilökuntaa, joka on alkoholin vaikutuksen alainen. Pöytäkirja työkunnon arviointitilanteesta on liitteenä (Liite 1). Jos henkilö ei vapaaehtoisesti suostu poistumaan, kutsutaan paikalle tarvittaessa lisäapua. Kun henkilö on poistettu työpaikalta, on esimiehen työntekijän toivomuksesta ilmoitettava asiasta luottamusmiehelle tai järjestäytymättömän henkilön ollessa kyseessä työsuojeluvaltuutetulle. 6.3 Kurinpidolliset toimenpiteet Mikäli päihdeongelman katsotaan toistuvan luonteensa vuoksi vaarantavan työ- ja virkavelvollisuuksien täyttämisen, johtavan huolimattomuuteen tai jos henkilö työssä ollessaan käyttäytyy sopimattomasti päihteiden väärinkäytön vuoksi, noudatetaan työnantajan hallintosääntöä, työsopimuslakia ja/tai lakia kunnallisesta viranhaltijasta, joiden mukaan kurinpidollisista toimenpiteistä päätetään. 6.4 Hoitoonohjausmenettely Henkilö, jolle on kehittymässä tai kehittynyt ongelma päihteiden väärinkäytöstä, voi hakeutua oma-aloitteisesti hoitoon joko työterveyshuoltoon tai päihdehuoltoa antavaan erikoisyksikköön. Omaehtoinen ongelman tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen parantavat yleensä hoitotuloksia. Kun päihdeongelmainen itse hakeutuu hoitoon, asia on
15 15 luottamuksellinen henkilön niin halutessa. Hoidon jälkeinen seuranta voidaan sopia työterveyshuollon tehtäväksi. Hoitoonohjausmenettelyn tavoitteena on kuntoutuminen päihdeongelmasta ja sitä kautta paluu työyhteisöön sen täysivaltaisena ja työkykyisenä jäsenenä. Vastuu hoitoonohjauksesta kuuluu ensisijaisesti työnantajalle ja sitä kautta lähimmälle esimiehelle. Työterveyshuolto on mukana hoidon tarpeen ja tarvittavien tukitoimien arvioimisessa. Hoitoonohjauksessa kaikkia työntekijöitä kohdellaan samalla tavalla heidän työtehtävästään tai asemastaan riippumatta. Ellei puheeksiotto ole ollut riittävä toimenpide, pidetään hoitoonohjausneuvottelu, jossa ovat läsnä asiaosaisen ja toimivaltaisen esimiehen lisäksi työterveyshoitaja ja tarvittaessa työterveyslääkäri sekä työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö. Neuvottelussa käsitellään asianomaisen päihdeongelmaa ja sovitaan kuntoutustoimenpiteistä sekä tehdään kirjallinen kuntoutumissopimus (Liite 4. Kuntoutumissopimus). Asianomainen ja työterveyshuollon henkilöt tekevät kuntoutussuunnitelman (liite 5), josta ilmenevät hoito- ja seuranta-ajat ja hoitopaikka. Hoidettavan on todistettava käyvänsä säännöllisesti hoitopaikassa ja toimitettava esimiehelle tietoja hoidon edistymisestä niiltä osin kuin ne liittyvät työjärjestelyihin. Työterveyshuolto seuraa kuntoutettavan työkykyä. Asianomaisen noudattaessa kuntoutussuunnitelmaa (Liite 5 Kuntoutumissuunnitelma), ja mikäli päihteiden käyttöä tai ongelmakäyttäytymistä ei esiinny sovitun määräajan puitteissa, voidaan ongelma katsoa työpaikan taholta selvitetyksi. Hoidon loputtua pidetään loppupalaveri, jossa sovitaan mahdollisesta jatkoseurannasta työterveyshuollossa. Mikäli päihteiden käyttäjä kieltäytyy hoitoonohjauksesta, esimies voi antaa asianomaiselle kirjallisen varoituksen tai ryhtyä työsuhteen irtisanomis - tai purkumenettelyyn.
16 16 Mikäli tilanne toistuu hoidon tai varoituksen jälkeen tai henkilö jättää työvelvoitteensa päihteiden takia täyttämättä, voidaan työsuhde purkaa tai irtisanoa. 6.6 Hoitoyksiköt ja ohjelmat Kuntoutus ja hoito järjestetään ongelman vakavuuden ja luonteen mukaan joko avo- tai laitoskuntoutuksena. Työterveyshuollon rooli päihdeasioissa on hoitoon ohjaava, ei hoitava. Varsinainen hoito tapahtuu päihdeongelmiin erikoistuneissa hoitopaikoissa. Hoito pyritään toteuttamaan ensisijaisesti avohoitona työssäkäynnin ohella. Hoitoonohjauksen yhteydessä sovitaan työyksikössä mahdollisista työajan ja työn järjestelyistä sekä tietojen saannista esimiehelle hoidon ja kuntoutuksen edistymisestä suunnitellulla tavalla. Avohoitona toteutettavassa hoitoonohjauksessa tehdään kuntoutussopimus kuukaudeksi ja kuntoutussuunnitelma, jotka sisältävät sovitun hoidon sekä jatkoseurannan työterveyshuollossa. Laitoshoito (katkaisu- ja kuntoutushoito) lääkärin lähetteellä kestää yleensä 1-6 viikkoa. Hoito toteutetaan moniammatillisen hoitoryhmän toimesta. Laitoshoito on tarkoitettu henkilölle, jolle avohoidon palvelut eivät riitä. Laitoshoidossa oleva on oikeutettu sairauspäivärahaan, mikäli lääkäri arvioi hoidettavan työkyvyttömäksi. Vaihtoehtoisesti voidaan hakea Kelan kuntoutusrahaa (vuosiloma tai palkaton virkavapaa). 6.7 Seuranta ja jatkohoito Hoitoonohjatun seurantaa tekevät sekä esimies että työterveyshuolto kuntoutussopimuksen ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Seurannan kesto määritellään riittävän pitkäksi tapauskohtaisesti kuntoutussuunnitelman tekotilanteessa ja sen tarkoitus on tukea sekä hoitoonohjattua että työyhteisöä.
17 17 Mikäli päihdeongelma eli sairaus uusiutuu, on hoitoon ohjanneella esimiehellä mahdollisuus harkita uusintahoitoon ohjaamista. Uusintahoidosta kieltäytyminen voidaan katsoa työ- tai virkasuhteen päättämisperusteeksi. 6.8 Työyhteisön tuki Hoitoonohjaustapahtumaan liittyen työtoverit saavat tarvittaessa tukea esimieheltä, luottamusmieheltä, työsuojeluvaltuutetulta. Tukea tarvitaan myös hoitoonohjatun työhönpaluuseen liittyvissä kysymyksissä sekä toipumisen tukemisessa.
18 18 7. PALVELUSSUHDEASIAT 7.1 Hoidon ja kuntoutumisen aikana Hoitokäynnit työterveyshuollossa toteutetaan säännöllisenä työaikana, jolloin se katsotaan palkkaan oikeuttavaksi ajaksi. Muu avohoito, esim. päihdeyksikössä toteutetaan ensisijaisesti muulloin kuin työaikana, jolloin hoitoonohjatulle myönnetään tarvittaessa palkatonta virka- tai työvapaata hoitokäyntejä varten. Kuntoutuskurssien ja laitoskuntoutuksen ajaksi on mahdollisuus anoa vuosilomaa tai palkatonta virkavapautta tai työlomaa (Kelan kuntoutusraha). Mikäli päihdehoidossa oleva on sairauden vuoksi työkyvytön, sovelletaan sairausajan palkkausta koskevia säännöksiä ja määräyksiä. 7.2 Varoitukset ja työsuhteen päättäminen Ellei puheeksiotto ole ollut riittävä toimenpide ja ongelma on toistunut tai puheeksiotto on ongelman vakavuusasteeseen nähden riittämätön toimenpide tai henkilö on kieltäytynyt hoitoonohjauksesta, esimiehen tulee antaa työntekijälle varoitus päihtyneenä esiintymisestä työaikana. Varoitukset annetaan kirjallisena. Varoituksia annetaan enintään kaksi kertaa. Varoitusmallit ovat päihdeohjelman lopussa liitteinä ( Liite 6A 1. varoitus, Liite 6B 2. varoitus). Mikäli kahden varoituksen jälkeen ongelma jatkuu, käynnistetään työ- tai virkasuhteen päättämismenettely työnantajan menettelytapojen mukaisesti. Työsuhteen päättäminen/kuuleminen (Liite 6 C).
19 19 Työsuhde voidaan purkaa tai päättää ilman varoitusmenettelyä silloin kun kyse on vakavasta laiminlyönnistä työtehtävien hoidossa. Vakava laiminlyönti voi olla esimerkiksi ajoneuvon kuljettaminen päihtyneenä tai, terveydenhuoltoalalla, asiakkaan tai potilaan hoitaminen päihtyneenä.
20 20 8. HUUMAUSAINETESTAUKSET Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä ( /759) määritellään, millä edellytyksillä ja missä työtilanteessa työnantaja voi käyttää huumetestejä ja käsitellä testitulosten tietoja. Huumausaineen käyttäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää huumausainelaissa ( /1289) määriteltyjä aineita muussa kuin lääkinnällisessä tarkoituksessa virkistyäkseen, rentoutuakseen, päihtyäkseen tai lievittääkseen vieroitusoireita. Työnantajan on ilmoitettava työnhakijalle hakumenettelyn yhteydessä ennen työsopimuksen tekemistä tai työntekijälle ennen työehtojen muuttamista siitä, että kysymys on työtehtävästä, jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus tehtävään valitun työntekijän suostumuksella yksityisyyden suojasta annetun lain 7 :n mukaisesti käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja tai jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus 8 :n 2 momentin mukaisesti velvoittaa työntekijä esittämään huumausainetestiä koskeva todistus. Työnantaja voi pyytää huumausainetestiä koskevaa todistusta, jos työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisissa työtehtävissä, jotka edellyttävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Tietojenkäsittelyn edellytykseksi liitetään myös ne vaikutukset, jotka voivat seurata työtehtävien hoitamisesta huumausaineiden vaikutusten alaisena tai huumeista riippuvaisena (7 1 momentin 1-6 kohdat). Oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja kohdistuu vain tehtävään valittuun henkilöön. Valinta voidaan tehdä ehdollisena siihen asti, kunnes työtehtävään valittu on toimittanut todistuksen työnantajalle. Työnhakijalla ei ole velvollisuutta toimittaa todistusta. Työnantaja voi kuitenkin jättää ottamatta huomioon työnhakijan, joka ei toimita todistusta työnantajalle. Virkaan otettava henkilö voidaan velvoittaa esittämään huumausainetestiä koskeva todistus virkaan nimittämisen edellytyksenä (laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003 7).
21 21 Työsuhteen aikana työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään todistuksen huumausainetestistä työnhakijaa koskevia kriteerejä tiukemmin edellytyksin. Huumausainetestit voidaan tarvittaessa toteuttaa osana työterveyshuollon suorittamia terveystarkastuksia. Näytteitä voivat siten ottaa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 :ssä tarkoitetut henkilöt. Laboratorioiden tulee huolehtia siitä, että näytteitä ottavat henkilöt saavat asianmukaisen perehdytyksen huumausainetestaukseen. Kunnissa ja kuntayhtymässä ei toistaiseksi ole vahvistettu työtehtäviä, joiden työntekijöiltä edellytetään huumetestiä työhön otettaessa tai työsuhteen aikana.
22 22 9. SALASSAPITOVELVOLLISUUS Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijää koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta. Tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavan terveydentilaan liittyvän etuuden suorittamiseksi tai sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy. Tietoja voidaan myös käsitellä, jos työntekijä nimenomaan haluaa, että hänen työkykynsä selvitetään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Työnantajan on käsiteltävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista henkilötiedoista. Tietoja saavat käsitellä vain rajatut henkilöt, jotka tekevät henkilön työsuhdetta koskevia päätöksiä tai toimeenpanevat niitä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista em. tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eivätkä sen päättymisen jälkeen. Työterveyshuollon salassapitovelvollisuus koskee kaikkia asiakaskäyntejä. Vaitiolovelvollisuuden purku tehdään hoitosopimuksessa (alkoholiriippuvuus), jolloin työntekijä antaa hoitopaikalle ja työterveyshuollolle luvan luovuttaa tietyt hoidon noudattamista ja sen onnistumista koskevat tiedot työnantajalle. Omaehtoisessa hoitoon hakeutumisessa luottamuksellisuus ja salassapito ovat itsestäänselvyys.
23 PÄIHDEOHJELMAN HYVÄKSYMINEN, KÄYTTÖÖNOTTO JA SEURANTA Tämä päihdeohjelma on liitteineen käsitelty kuntien ja kuntayhtymän johtoryhmissä, kuntien työsuojelu- ja yhteistoimintaelimissä sekä hyväksytty kuntien ja kuntayhtymän hallituksissa. Päihdeohjelma on nähtävillä jokaisessa työyksikössä ja kuntien internet-sivuilla. Ohjelma on osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Päihdeohjelman hyväksyvien toimielimien on huolehdittava tämän päihdeohjelman riittävästä jakelusta ja tiedottamisesta siten, että kaikki esimiehet ja henkilöstö ovat tietoisia päihdetapausten hoitoon liittyvistä menettelytavoista. Päihdeohjelman käyttöönottoa tuetaan esimiehiin ja työyhteisöihin kohdistuvalla koulutuksella. Koulutuksen tavoitteena on, että päihdeongelmat työpaikalla tunnistetaan ja niihin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä tuetaan omaehtoista päihteidenkäytön hallintaa ja parannetaan työyhteisön kykyä käsitellä asioita. Päihdeohjelma ja sen liitteet päivitetään tarpeen mukaan. Päihdeohjelman toteutumista ja koulutustarvetta seurataan vuosittain. Tätä menettelytapaa sovelletaan alkaen.
SONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA
1(19) SONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Yhteistyöryhmä 30.10.2014 15 Kunnanhallitus 10.11.2014 219 2(19) Sisällys 1. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2. VASTUUT JA VELVOLLISUUDET PÄIHDETYÖSSÄ 3. ENNALTAEHKÄISEVÄ
LisätiedotTyöpaikan päihdeasioiden yhteyshenkilöiden nimet ja tavoitettavuustiedot tulee olla näkyvissä työpaikoilla.
HÄGGMAN OY:N PÄIHDEOHJELMA Päihdeasioiden hoito käsittää sekä ennalta ehkäisevät toimenpiteet että hoitoonohjauksen. Päihdeohjelma koskee koko työyhteisöä. Koko henkilöstön tulee tuntea työpaikan päihdeohjelma.
LisätiedotSavonlinnan kaupunki. Savonlinnan kaupunki PÄIHDEOHJELMA
Savonlinnan kaupunki Hoitoonohjausohje lomakemallit Savonlinnan kaupunki PÄIHDEOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 2 2. PÄIHDETYÖ, SEN ORGANISOINTI JA VASTUUT... 2 2.1
LisätiedotMikkelin kaupungin päihdeohjelma
Kaupunginhallitus 18.12.2017 Liite 1 243 Henkilöstöpalvelut Mikkelin kaupungin päihdeohjelma YT 12.12.2017 31 1 Sisällys 1 Päihdeohjelman tarkoitus ja tavoitteet... 2 2 Päihdetyön organisointi ja vastuu...
LisätiedotLAPINLAHDEN KUNNAN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE
LIITE NRO 2 HKJAO 28.3.2011 31 LAPINLAHDEN KUNNAN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 1 1. YLEISTÄ Alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttö on huomattava terveydellinen, taloudellinen ja sosiaalinen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1 HENKILÖSTÖKESKUS
HELSINGIN KAUPUNKI 1 HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA 1 Päihdeohjelman tavoite Helsingin kaupungin tavoitteena on työnantajana turvata henkilöstölleen päihteetön, turvallinen työyhteisö sekä
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD. Päihteetöntä päivää. Ohjeita päihdeongelman ehkäisyyn ja ratkaisuun H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S
VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Päihteetöntä päivää Ohjeita päihdeongelman ehkäisyyn ja ratkaisuun H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S Päihdeasioiden käsittely Vantaan kaupungin työpaikoilla Tämä opas on tiivistelmä
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA Kemijärven kaupunki Työryhmä Hilkka Jussila Teija Rönkkö Tarmo Törmänen Liisa Pauna 27.9.2005 2 Sisällys sivu 1. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET 3 2. PÄIHDETYÖ,
LisätiedotPäihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä
Päihdeohjelman lomakkeet 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741,
Lisätiedot1. Päihteiden väärinkäyttötilanne työpaikalla tai epäily päihdeongelmasta. 2. Päihtymyksen todentaminen ja lomakkeen täyttö ja allekirjoitus
PÄIHDEPROSESSI 1. Päihteiden väärinkäyttötilanne työpaikalla tai epäily päihdeongelmasta 2. Päihtymyksen todentaminen ja lomakkeen täyttö ja allekirjoitus 3. Mahdollinen päihdetestaus 4. Työkyvyttömän
LisätiedotESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSJÄRJESTELMÄ
Sääntökokoelma B 16 XII 2003 Ykn 15.12.2003 Mitätöi lehden VII - 98 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSJÄRJESTELMÄ Yleistä Päihteiden väärinkäyttö aiheuttaa huomattavaa terveydellistä,
LisätiedotLAPINLAHDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA. Päivitetty
LAPINLAHDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Päivitetty 20.4.2018 1. YLEISTÄ Alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttö on huomattava terveydellinen, taloudellinen ja sosiaalinen ongelma, joka aiheuttaa vaikeuksia
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotPÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE
2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN
LisätiedotRANUAN KUNTA. Ranuan kunnan PÄIHDEOHJELMA. Päihdeasioiden käsittelyn periaatteet ja menettelytavat
RANUAN KUNTA Ranuan kunnan PÄIHDEOHJELMA Päihdeasioiden käsittelyn periaatteet ja menettelytavat RANUAN KUNTA PÄIHDEOHJELMA 2(10) SISÄLTÖ 1. PÄIHDEOHJELMAN TAVOITTEET JA TARKOITUS... 3 2. TYÖ JA PÄIHTEET...
Lisätiedot1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus
1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus Rovaniemen kaupungin päihdeohjelman tavoitteena on taata työntekijöille päihteetön ja turvallinen työympäristö. Tämä päihdeohjelma on tehty mukaillen Lapin sairaanhoitopiirin
LisätiedotPÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI
PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI OMA-ALOITTEINEN HOITOON- HAKEUTUMINEN. PÄIHDEHOITO- SOPIMUS (LIITE) 1. ENNALTA- EHKÄISY 2. PÄIHDE- ONGELMA 3. PUHEEKSIOTTO- KESKUSTELU 4. HOIDOSTA SOPIMINEN 5. PÄIHDEHOITO- SUUNNITELMA
LisätiedotEhkäise päihdeongelmat ajoissa
Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen
Lisätiedotyhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 HEINÄVEDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA
yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 HEINÄVEDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 1 Päihdeohjelman tarkoitus Heinäveden kunnan päihdeohjelmalla pyritään henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen,
LisätiedotLoviisan kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien. Ohjetta sovelletaan kaikissa kaupungin työpaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa.
Liite 1 Hkj 18.4.2013 LOVIISAN KAUPUNKI 18.4.2013 OHJE SAVUTTOMASTA LOVIISASTA Ohjeen tarkoitus Loviisan kaupunki haluaa edistää henkilöstönsä tupakoimattomuutta. Savuttomuus koskee kaikkien tupakkatuotteiden
LisätiedotHENKILÖSTÖYKSIKKÖ JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA
HENKILÖSTÖYKSIKKÖ JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA Henkilöstö- ja työllisyysjaosto _. _. 2013 2 Sisältö Päihdeongelman käsittelykaavio. 3 1. Päihdeohjelman tarkoitus ja tavoite..... 4 2. Vastuulliset toimijat..
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNGIN TYÖPAIKKOJEN PÄIHDEOHJELMA
KAJAANIN KAUPUNGIN TYÖPAIKKOJEN PÄIHDEOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 21.2.2012 38 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Päihdeohjelman tarkoitus 1 3. Päihdeohjelma koskee koko henkilöstöä 1 4. Työyhteisöjen
LisätiedotREISJÄRVEN KUNTA PÄIHDEOHJELMA. Hyväksytty kunnanhallituksessa
REISJÄRVEN KUNTA PÄIHDEOHJELMA Hyväksytty kunnanhallituksessa 22.6.2009 115 PÄIHDEOHJELMA 1.Yleistä Päihdeohjelma sisältää sekä ennaltaehkäisevät toimenpiteet, että hoitoonohjauksen. Päihteet muodostavat
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
LisätiedotTehtävän kelpoisuusehtona on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Khall. 17.12.2018 158 liite nro 1. Kunnanjohtajan viran hakuilmoitus (luonnos) Padasjoki on noin 3000 asukkaan vireä, luonnonkaunis, itsenäisenä eteenpäin katsova kunta Päijät-Hämeessä. Tarjoamme asukkaillemme
LisätiedotSAUVON KUNNAN PÄIHDEOHJELMA
1. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS Sauvon kunnan tehtävänä on turvata henkilökunnalleen päihteetön ja turvallinen työyhteisö. Tämän vuoksi päihdehaittojen ehkäiseminen on tärkeä osa sekä yksilö- että työyksikkötasolla
LisätiedotALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN
LIITE 10.2 ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN VÄÄRINKÄYTTÄJIÄ KOSKEVA HOITOONOHJAUSSOPIMUS Tämän hoitoonohjaussopimuksen tarkoituksena on pyrkiä päihteettömään työpaikkaan sekä parantaa ja selkeyttää työpaikalla
LisätiedotPäihdeohjelma. Ruokolahden kunnan työpaikoille. Hyväksytty KH / 245
Päihdeohjelma Ruokolahden kunnan työpaikoille Hyväksytty KH 21.9.2015/ 245 RUOKOLAHDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 1. Yleistä Tämä päihdeohjelma koskee kaikkia Ruokolahden kunnan palveluksessa olevia viranhaltijoita
LisätiedotJuuan kunnan päihdeohjelma
liite khall 8.1.2001 10 Juuan kunnan päihdeohjelma 1 Päihdeasioiden hoito ja vastuu Päihdeasioiden hoito työpaikalla on osa johtamista ja työyhteisön kehittämistä, koulutusta, työsuojelua ja työterveyshuoltoa
LisätiedotHENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA JA HOITOONOHJAUSMALLI
1 Henkilöstöpalvelut Mäntsälän kunta HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA JA HOITOONOHJAUSMALLI Ohjelma on hyväksytty yhteistyöryhmässä 26.3.2015 ja kunnanhallituksessa 13.4.2015. Ohjelma päivitetään seuraavan kerran
LisätiedotTyösuojelujaosto 1.10.2015 Johtoryhmä 6.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallitus KITEEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA
Työsuojelujaosto 1.10.2015 Johtoryhmä 6.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallitus KITEEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA 2 / 17 Sisällys Sisällys... 2 1. TAVOITE... 3 2. MÄÄRITELMIÄ... 3 3. VASTUUT
LisätiedotPÄIHDEOHJELMA PÄIHDEOHJELMA
Nurmijärven kunnan henkilöstön PÄIHDEOHJELMA Nurmijärven kunnan henkilöstön PÄIHDEOHJELMA.nurmijarvi.fi Sisältö 1 Päihdeohjelman tarkoitus... 3 2 Ennaltaehkäisevä toiminta... 4 3 Varhainen puuttuminen...
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA JA HOITOONOHJAUSMALLI
KOKKOLAN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA JA HOITOONOHJAUSMALLI Henkilöstöpalvelut 23.5.2017 Hyväksytty yhteistoimintaryhmässä 24.5.2017 2 (14) Sisällys Johdanto... 3 1 Mikä on päihdeongelma... 4 2 Päihdeohjelma...
LisätiedotOulunkaaren päihdeohjelma
Oulunkaaren päihdeohjelma Yhteistyötoimikunta 28.4.2011 Yhtymähallitus 25.5.2011 Sisällysluettelo 1. Päihdeohjelman tarkoitus... 3 2. Ennaltaehkäisevä toiminta... 3 3. Määritelmiä ja periaatteita... 4
LisätiedotPäihdeohjelma ja vastuu sen toteuttamisesta koskevat koko henkilöstöä.
Päihdeohjelma Päihdeohjelman tarkoitus Päihdeohjelmalla pyritään henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen, tuottavan ja hyvin toimivan työyhteisön kehittämiseen sekä työelämän laadun parantamiseen.
LisätiedotPäihdeongelmaisen hoitoonohjaus
Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus - Työsuojelujaos 4.4.2013 - Yhteistyötoimikunta 15.4.2013 Sisällysluettelo PÄIHDEONGELMA JA HOITOONOHJAUS 3 Johdanto 3 Huolestuttavia merkkejä 3 Vastuu 3 Huumausainetestiä
LisätiedotYhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011 IIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA
Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011 IIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Sisällysluettelo 1. Päihdeohjelman tarkoitus 3 2. Ennaltaehkäisevä toiminta 3 3. Määritelmiä ja periaatteita 4 4. Päihdeongelman
LisätiedotPERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PÄIHDEOHJELMA
PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PÄIHDEOHJELMA SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Päihdeohjelman tarkoitus 1 3. Päihdeohjelma koskee koko henkilöstöä 1 4. Ennalta ehkäisevä toiminta 2 5. Päihdehaitan havaitseminen
LisätiedotPäihdehaitat hallintaan!
Akava Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kirkon työmarkkinalaitos KiT KT Kuntatyönantajat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Valtion työmarkkinalaitos VTML Päihdehaitat
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotEnsio, alkoholisoitunut kanttorin sijainen
Ensio, alkoholisoitunut kanttorin sijainen Ensio on palkattu seurakuntaan kanttorin sijaiseksi, koska virkaa ei ole saatu vakinaisesti täytetyksi. Ensio selviää työstään hyvin silloin, kun on hyviä jaksoja.
LisätiedotSUOSITUS PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ, PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELYSTÄ JA HOITOONOHJAUKSESTA TYÖPAIKOILLA
SUOSITUS PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ, PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELYSTÄ JA HOITOONOHJAUKSESTA TYÖPAIKOILLA Päihteiden käsittely työpaikalla Päihteiden käyttö on merkittävä ongelma suomalaisilla työpaikoilla.
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA
PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA Kaupunginvaltuusto 31.8.2009 86 Jukka Tikanmäki Päivi Ruotoistenmäki Martti Savolainen Raija Leppäharju SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 3 2. Päihdeohjelman tarkoitus 3 3. Päihdeohjelma
LisätiedotSavuton työpaikka osa työhyvinvointia
Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen
LisätiedotKoulutus tulisi kohdistaa koko henkilöstöön, sekä esimiehiin että työntekijöihin myös työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen.
1 (5) SUOSITUS PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ, PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELYSTÄ JA HOITOONOHJAUKSESTA TYÖPAIKOILLA Työmarkkinajärjestöt ovat antaneet 1970-luvulla suosituksia alkoholin ja huumeiden haittatekijöiden
LisätiedotPäihdeohjelma. Yhteistyökomitea Kaupunginhallitus
Päihdeohjelma Yhteistyökomitea 17.11.2016 Kaupunginhallitus 28.11.2016 www.ylojarvi.fi 1 Sisällys 1. Päihdeohjelman tarkoitus ja tavoite... 3 2. Vastuut... 4 3. Menettely päihdeongelmatilanteessa... 4
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotSeinäjoen ammattikorkeakoulun toimintamalli päihdetilanteissa
Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimintamalli päihdetilanteissa Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelutoimikunta 25.4.2017 Vahvistettu hallintojohtajan hallintopäätöksellä 10/2017 (30.5.2017) 1 Sisällys
LisätiedotPäihdeohjelma. Mahdollisuus hyvään huomiseen
Päihdeohjelma Mahdollisuus hyvään huomiseen Sisällys 3 Päihdeohjelman tarkoitus 5 Ennalta ehkäisevä toiminta 5 Tiedottaminen, koulutus ja muu ennaltaehkäisevä toiminta 5 Varhainen puuttuminen 6 Määritelmiä
LisätiedotAKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA
yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin
Lisätiedot1. ENNALTA EHKAISEVA TOIMINTA
SUOSITUS PAIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKAISYSTA, PAIHDEASIOIDEN WSITTELYSTA JA HOITOONOHJAUKSESTA TYOPAIKOILLA Tyomarkkinajarjestot ovat antaneet 1970-luvulla suosituksia alkoholin ja huumeiden haittatekijoiden
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotREISJÄRVEN KUNTA REISJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA
REISJÄRVEN KUNTA REISJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA SISÄLLYS 1 OHJELMAN TARKOITUS... 3 2 SOVELTAMISALA... 3 2.1 Päihteiden määritelmä... 3 2.2 Päihdeohjelman toteuttaminen... 4 3 VASTUUT... 4 4 ENNALTAEHKÄISEVÄ
LisätiedotTyökyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi
Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.
LisätiedotTYÖPAIKKA JA ALKOHOLI
TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset
LisätiedotVARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on vaarana kasvaa suuri,
LisätiedotOHJE HUOMAUTUKSEN JA VAROITUKSEN ANTAMISESTA
Johtoryhmä 19.9.2018 Yhteistyötoimikunta 19.9.2018 Yhtymähallitus 30.10.2018 LIITE 6 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä OHJE HUOMAUTUKSEN JA VAROITUKSEN ANTAMISESTA 19.9.2018 Lapin koulutuskeskus REDU - Santasport
LisätiedotHenkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.
Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä
LisätiedotTyösuojelun rooli päihdehaittojen ehkäisyssä. 29.11.2012 Työsuojelu 1
Työsuojelun rooli päihdehaittojen ehkäisyssä 29.11.2012 Työsuojelu 1 Työsuojeluorganisaatio SoTessa v. 2010-2013 Koordinoiva työsuojelutoimikunta 9- jäsentä (3 Ta edustajaa ja 6 tsv:a) SoTe 1 Hallinto
LisätiedotPäihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan
Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotSisällys. Liitteet 17
PÄIHDEOHJELMA 1 Sisällys Päihdeohjelman tarkoitus 3 Ennalta ehkäisevä toiminta 3 Tiedottaminen, koulutus ja muu ennaltaehkäisevä toiminta 3 Varhainen tukeminen 3 Päihdeongelman tunnistaminen ja ongelmaan
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotTyöpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat
3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän
LisätiedotRAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman kaupungin päihdeohjelma 0 18 29
PÄIHDEOHJELMA Kaupunginhallitus hyväksynyt 3.12.2012 Voimaantulopäivä 3.12.2012 1 Päihdeohjelmaa koskeva suositus Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunnallisen alan pääsopijajärjestöt AKAVA-JS ry, Kunta-alan
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotProsessin nimi Varhaisen tuen prosessi
1 Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi Prosessin tarkoitus Mahdollisimman aikainen tuki työntekijälle työkyvyn heiketessä Prosessin omistaja Toimitusjohtaja Hyväksyntä Käsitelty YTN:ssä xx.xx.2016 Prosessia
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI
1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016
LisätiedotUUSI MAA JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS JA OMAILMOITUSMENETTELYN KÄYTTÖÖNOTTO
Elinkeino ja työmarkkinatiedote 21/2018 25.5.2018 1 MK/TO UUSI MAA JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS JA OMAILMOITUSMENETTELYN KÄYTTÖÖNOTTO Työehtosopimusmuutokset Elinkeino ja työmarkkinatiedotteessa
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotYlitornion kunnan päihdeohjelma
Periaatteet Ylitornion kunnassa olemme sitoutuneet varmistamaan turvallisen, terveellisen ja tuottavan työpaikan jokaiselle työntekijällemme. Tätä tarkoitusta varten Ylitornion kunnassa on voimassa tämä
LisätiedotTyösuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011. Pyhäjoen kunnan päihdeohjelma
Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 Pyhäjoen kunnan päihdeohjelma PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS Pyhäjoen kunnan tavoitteena on työnantajana
LisätiedotAloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.
Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu
LisätiedotOllahanpas ihimisiksi
Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen
LisätiedotTyöterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari
Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari 14.10.2015 Työterveyshuoltolaki (1.1.2002) Työnantajalla työterveyshuollon
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotB-liite nro 2 Päihteetön terveyskeskus -toimintaohjelma Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Yhteistoimintaelin 3.9.2015 / 34 Yhtymähallitus 17.9.2015 / Sisällys 1 Päihteet ja työ...3 2 Päihteetön
LisätiedotSavuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu
KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.
LisätiedotPALTAMON TYÖVOIMAYHDISTYS RY:N PÄIHDEOHJELMA
PALTAMON TYÖVOIMAYHDISTYS RY:N PÄIHDEOHJELMA 22.10.2010 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 1.1 Esipuhe... 3 1.2 Päihdeohjelman tarkoitus... 4 1.3 Päihdeohjelman tavoitteet... 4 1.4 Seuranta... 4 2 ENNALTA EHKÄISEVÄ
LisätiedotKorvaava työ kemian aloilla
Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
LisätiedotLaki yksityisyyden suojasta työelämässä
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Perustuslain 10 Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Luottamusmieskurssi A evankelis- luterilaisen
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotInarin kunnan päihdeohjelma INARIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA
Inarin kunnan päihdeohjelma 28.4.2006 1 INARIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Inarin kunnan päihdeohjelma 28.4.2006 2 INARIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 1. OHJELMAN TAVOITTEET 2. ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA 2.1 TIETOA 2.2
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotTyö- ja tasa-arvoasiainvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (TyVM 3/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 75/2000 vp). Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta
LisätiedotPäihdeohjelman malliteksti
Päihdeohjelman malliteksti Päihdeohjelman voi muokata seuraavaa mallitekstiä käyttäen kunkin työpaikan tarpeiden mukaan. Tekstissä voi käyttää tässä oppaassa esitettyjä asioita. Malli on tarkoitettu rungoksi
LisätiedotKohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta työelämässä Ohjelma osa Ehkäisevä
LisätiedotOpiskelijoiden päihdeohjelma
Opiskelijoiden päihdeohjelma Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Ohjeen nimi Opiskelijoiden päihdeohjelma Vastuuhenkilö Opetuksen palvelujohtaja Voimaantulo 1.1.2017 Päätös Opetuksen johtoryhmä 9.2.2017
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotTOIMINTA JA HALLINTO 2009:2. Oikeusministeriön päihdeohjelma
TOIMINTA JA HALLINTO 2009:2 Oikeusministeriön päihdeohjelma TOIMINTA JA HALLINTO 2009:2 Oikeusministeriön päihdeohjelma ISSN 1458-6436 ISBN 978-952-466-729-6 (nid.) ISBN 978-952-466-730-2 (PDF) Oikeusministeriö
Lisätiedot