PELKOSENNIEMEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PELKOSENNIEMEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 2014"

Transkriptio

1 1 PELKOSENNIEMEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 2014

2 2 1. JOHDANTO Suomalaisten ihmisten päihteiden käyttö on usein esillä eri viestintävälineissä. Muun maailman silmissä suomalaiset näyttäytyvät stereotyyppisesti edelleen ahkerina, juroina ja runsaasti alkoholia käyttävinä henkilöinä, jotka eivät hallitse päihteiden kohtuukäyttöä. Alkoholikuolemia on vuosittain runsaasti koko maan alueella: vuoden 2011 tilastojen mukaan keskimäärin 31 alkoholikuolemaa asukasta kohti. Päihteiden väärinkäyttöön liittyvät asiat haastavat kuntia ja kuntien työterveyshuollon toimijoita tarttumaan ennaltaehkäiseviin toimiin, tunnistamaan päihdeongelmaiset ja hoitamaan sekä ohjaamaan heidät asianmukaiseen hoitoon. Kunnissa on laadittu päihdeohjelmia hoitoonohjauskäytänteiden yhdenmukaistamiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan (v. 2010) alkoholin käytön aiheuttamat haitat maksoivat julkiselle sektorille lähes 1,1 miljardia euroa. Huumeiden käytön aiheuttamat haitat puolestaan maksoivat lähes 284 miljoonaa euroa. Alkoholi, huumeet ja erilaisten päihdyttävien aineiden sekakäyttö ovat terveyspalveluissa suuri haaste, vaikka vuosien välillä julkiset alkoholihaittakustannukset ovatkin vähentyneet keskimäärin kaksi prosenttia. Huumehaittakustannukset puolestaan ovat nousseet kahdeksalla prosentilla vuodesta 2006 vuoteen Terveydenhuollon ja ehkäisevän päihdetyön osuus julkisista alkoholi- ja huumehaittakustannuksista on yhteensä noin 120 miljoonaa euroa, joten kysymys on suurista rahamääristä. Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien alueella asuu yhteensä noin 3300 asukasta. Tyypillisiä elinkeinoja Pelkosenniemellä ovat matkailu ja yritystoiminta ja Savukoskella erilaiset palveluammatit, alkutuotanto ja jalostus. Kemi-Sompion paliskunta on Suomen suurin paliskunta, joten porotalous on molemmissa kunnissa tärkeä elinkeino. Tämä päihdeohjelma pohjautuu Pelkosenniemen ja Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän jo olemassa olevaan päihdeohjelmaan ja on ajantasaistettu vuoden 2014

3 3 tilannetta vastaavaksi. Päihdeohjelma koskee nyt myös Pelkosenniemen ja Savukosken kuntia. Työterveyshuollon näkökulmasta päihdeohjelman tavoitteiden toteuttamisprosessi on prosessi, jossa parannetaan työhyvinvointia ja ehkäistään ennalta päihdekäytön haittavaikutuksia. 2. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Pelkosenniemen- Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän ja Pelkosenniemen ja Savukoskien kuntien päihdeohjelma antaa puitteet päihdehaittojen käsittelemiseksi työpaikalla. Päihdeohjelmalla luodaan selkeät pelisäännöt, joiden mukaan päihdehaittoja ehkäistään ja ongelmiin voidaan jämäkästi tarttua riittävän ajoissa. Päihdeohjelma sisältää ohjeita ongelmatilanteisiin puuttumisesta, hoitoonohjausmallin alkoholin osalta sekä huumausainetestauksen periaatteet joten se on käyttökelpoinen myös kuntien pienyrityksissä tarpeen ja sopimuksen mukaan. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä ( /759) tuli voimaan Laissa määritellään, millä edellytyksillä ja missä tilanteessa työnantaja voi käyttää huumetestejä ja käsitellä testitulosten tietoja. Samassa yhteydessä muuttui työterveyshuoltolaki, joka edellyttää työnantajalta kirjallista päihdeohjelmaa, jotta huumetestejä voidaan käyttää. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja päihdeohjelma ( /760) Jos työnhakijalle tai työntekijälle on tarkoitus tehdä 3 :n 1 momentin 6 a kohdassa tarkoitettu huumausainetesti, työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma, jonka tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Ohjelma voi olla osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Ennen ohjelman hyväksymistä tehtävät on käsitel-

4 4 tävä yhteistoimintamenettelyssä siten kuin yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa (334/2007), yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) sekä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007), säädetään. Muissa kuin yhteistoimintalainsäädännön piiriin kuuluvissa yrityksissä ja julkisoikeudellisissa yhteisöissä työnantajan on ennen päätöksentekoa varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi huumausainetestien tehtäväkohtaisista perusteista. ( /456) 19 ( /760) Huumausainetesti ja sitä koskeva todistus Työnhakijalle tai työntekijälle suoritetun huumausainetestin perusteella saatu positiivinen testitulos on varmistettava laatuvalvotussa laboratoriossa. Testattavalla on sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään, aina oikeus saada testitulos kirjallisena. Huumausainetestiä koskevan todistuksen sisällöstä säädetään yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004). Todistus on annettava testatulle itselleen työnantajalle toimitettavaksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä huumausainetestien laadunvalvonnasta ja testien toteuttamiseen liittyvästä näytteiden ottamisesta, analysoinnista ja tulkinnasta hyvän työterveyshuoltokäytännön ja laboratorioiden laatustandardien mukaisella tavalla. Päihdetyö on osa työpaikan johtamista, työturvallisuutta, työterveyshuoltoa ja yhteistoimintaa. Tavoitteena on havahduttaa työyhteisö pohtimaan päihteiden käyttöä, tiedostamaan mahdolliset ongelmat sekä kannustamaan ongelmakäyttäjiä hakeutumaan ajoissa hoitoon. Päihdeohjelma on jokaisen työpaikan perehdytyskansioon kuuluva dokumentti ja se käydään läpi kaikkien uusien työntekijöiden kanssa heidän aloittaessaan työt. Alkoholi- ja muu päihderiippuvuus on sairaudenkaltainen tila, joka usein kehittyy vuosien kuluessa suurkulutukseen ja ongelmakäytön kautta varsinaiseksi sairaudeksi. Varhainen ja omatoiminen hoitoon hakeutuminen johtaa parhaaseen tulokseen. Työyhteisössä on

5 5 tärkeää, että ongelma tunnistetaan varhain ja että siihen suhtaudutaan aktiivisesti ja tasapuolisesti. Väärinkäyttö tapahtuu usein vuosia piilevänä ja siihen suhtaudutaan väärin suojellen. Ennen pitkää hoitamaton päihdeongelma työpaikalla johtaa lähes aina hankaliin työyhteisöongelmiin ja ilmapiirin huononemiseen. Työpaikoilla suhtautuminen päihteisiin ja päihdeongelmiin on vuosien aikana muotoutunut taloudellisten ja tuotannollisten tekijöiden määrääminä. Päihteiden ongelmakäyttö on huomattava terveydellinen, sosiaalinen ja taloudellinen ongelma, joka työelämässä aiheuttaa mm. tapaturmia, sairauksia, lisääntyneitä poissaoloja ja työtehon vähenemistä. Alkoholi ja huumeet vaikuttavat sinänsä samalla tavoin työsuoritukseen ja työyhteisöön, mutta huumeiden vaikutukset ovat vielä alkoholiakin vaikeammin ennakoitavissa ja aineen yhteisvaikutusten mukaan voivat aiheuttaa yllättäviä reaktioita vielä pitkään akuutin käytön jälkeen. Pelkosenniemen- Savukosken ktt:n ky:n ja Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien tavoitteena on turvata henkilöstölleen päihteetön, turvallinen työyhteisö. Päihdeongelmiin puuttumalla vähennetään päihteiden väärinkäytöstä johtuvia terveyshaittoja ja vaikutetaan palvelujen laatuun, työn tuottavuuteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisön työilmapiiriin. Olisi suositeltavaa, ettei kuntien ja kuntayhtymän tilaisuuksissa tarjottaisi alkoholipitoisia juomia.

6 6 3. PÄIHDETYÖ, SEN ORGANISOINTI, KESKEISET KÄSITTEET JA VASTUUT Päihdetyön tulisi olla mukana kaikessa työpaikan hyvinvoinnin kehittämisessä ja normaalina osana työpaikan johtamistoimintaa. Päihdeasiat ovat osa työkykyä ylläpitävää toimintaa, työn ja työyhteisön kehittämistä ja yleissopimuksen mukaista yhteistoimintamenettelyä, työhön opastusta, henkilökoulutusta ja työnohjausta, työsuojelua ja työterveyshuollon palveluja. 3.1 Päihdetyön organisointi Päihdetyön toteuttajana toimii koko henkilöstö: esimiehet, työntekijät, työsuojeluorganisaatio (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, varavaltuutetut sekä työsuojeluasiamiehet ja työsuojelutoimikunnan jäsenet) sekä työterveyshuolto. 3.2 Päihdeohjelman keskeiset käsitteet Päihteet Päihteillä tarkoitetaan kaikkia päihtymistarkoituksessa käytettyjä aineita, joita ovat alkoholi, huumeet, päihdyttävät lääkkeet, anaboliset steroidit, liuottimet sekä muut laissa kielletyt päihdyttävät aineet. Näitä aineita ei työaikana ja työtehtävissä saa käyttää, pitää hallussa eikä jakaa tai myydä. Työpaikalla ei myöskään saa olla tai työskennellä päihtyneenä. Päihdehaittatilanne Päihdehaittatilanne on tilanne, jossa alkoholin tai muun päihteen vaikutus uhkaa tai haittaa yksilön omaa tai toisen työntekijän työtä, työkykyä, työturvallisuutta, asiakkaan turvallisuutta, työpaikan ilmapiiriä, työtuloksia tai työyhteisön tai työnantajan mainetta.

7 7 Päihdeongelma Päihdeongelmalla tarkoitetaan alkoholin, huumeiden, lääkkeiden tai liuotinten päihdekäyttöä tai niiden yhdistelmiä. Lääkkeiden päihdekäyttö on huumausainelaissa määriteltyjen lääkkeiden käyttöä ilman asianmukaista lääkärin määräystä tai sen ohjeista poikkeavaa käyttöä. Sekakäyttö Sekakäytöksi kutsutaan käyttöä, jossa käytetään vuorotellen tai sekaisin eri päihteitä. Tupakointi Tupakoinnin suhteen noudatetaan tupakkalakia ja kuntien alueella sovittuja käytäntöjä. Pelkosenniemen kunta on ollut savuton kunta alkaen ja Savukosken kunta alkaen. Savuton työpaikka määritellään seuraavasti: Tupakointi on kielletty kaikkialla työpaikan sisätiloissa tupakkalain edellyttämillä tavoilla. Työpaikan sisätiloissa ei ole tupakointitiloja ja mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu vähemmän näkyvästi ulos, riittävän kauas rakennuksesta siten, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan ulkoa savuttomiin sisätiloihin. Tupakointi on kielletty työaikana eikä työaikana tapahtuvaa virallisten taukojen ulkopuolista tupakointia lasketa työajaksi. Uusia tupakointitiloja ei rakenneta eikä niitä ole yrityksen omistamissa tai hallinnoimissa rakennuksissa ja työtiloissa. Työpaikan edustus ja muut tilaisuudet ovat savuttomia. Tupakkatuotteita ei myydä työpaikoilla. Tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan tupakoinnin lopettamisessa. Ilmoitus työpaikan savuttomuudesta on ilmoitettu asianmukaisin kyltein esimerkiksi ulko-ovilla. Työnhakuilmoituksissa kerrotaan työpaikan olevan savuton.

8 8 Tupakkavieroitustuotteisiin liittyvistä käytänteistä (esimerkiksi nikotiinipurukumin maksuton saanti terveyskeskuksesta) noudatetaan sitä, mitä kunnassa on erikseen sovittu. Työntekijä Tässä päihdeohjelmassa työntekijällä tarkoitetaan virka- tai työsuhteessa olevaa palkansaajaa. Hoitoon hakeutuminen Esimiehen velvollisuus on puuttua päihdeongelmaan heti kun se haittaa työntekoa. Päihdeongelman ilmetessä esimiehen tulee selvittää päihdeongelman laajuus ja luonne puheeksiottokeskustelussa. Puheeksiottolomake täytetään ja siitä toimitetaan kopio työterveyshuoltoon. Hoitoonohjaus Niissä tapauksissa, joissa työnantaja joutuu harkitsemaan työntekijän virka- tai työsuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä työntekijän päihdeongelman vuoksi, tekee työnantaja aloitteen hoitoon ohjauksesta. Huumausainetesti Huumausainetestillä tarkoitetaan näytettä, jolla arvioidaan onko työntekijä lääkkeitä tai huumaavia aineita muuhun kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Alkometritutkimus/puhalluskoe Alkometritutkimusta eli puhalluskoetta käytetään silloin kun työnantajalla on perusteltu epäily työntekijän päihtymyksestä. Työntekijä voi alkometriin puhaltamalla osoittaa, ettei ole päihtynyt. Mikäli työntekijä kieltäytyy osallistumasta puhalluskokeeseen, esimies ratkaisee jatkotoimenpiteet ulkoisten havaintojen perusteella. Työntekijä voidaan lähettää työterveyshuoltoon työkykyisyyden toteamiseksi. Tällöin työterveyshuollon ammattihen-

9 9 kilö käyttää alkometritutkimusta terveydentilan tutkimiseen ja näiden tulosten perusteella antaa kokonaisarvion siitä, onko työntekijä sillä hetkellä työkykyinen. 3.3 Vastuut ja velvollisuudet päihdetyössä Jokaisella työntekijällä on ensisijainen vastuu omasta käyttäytymisestään, terveydestään ja työkyvystään. Päihdetyön tulisi olla luonteva osa muuta henkilöstötyötä turvallisessa ja välittävässä ilmapiirissä. Työpaikan johto ja esimiehet ovat avainasemassa ja heidän asenteellaan on ratkaiseva merkitys päihdetyötä kehitettäessä ja erityisesti päihdetyön käytännön toteutumisessa. Myös työtoverit ovat velvollisia puuttumaan päihteiden käyttöön ottamalla asian puheeksi asianomaisen ja/tai esimiehen kanssa. Esimies vastaa päihdeohjelman mukaisesta puheeksiotosta, hoitoonohjauksesta ja palvelussuhdeasioiden käsittelystä sekä niistä laadittavista asiakirjoista. Päättäjätaso huolehtii ja varmistaa riittävän resursoinnin. Työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshenkilöstön tulee asiantuntijoina edistää päihdeasioista puhumista osana työpaikan arkea ja antaa oikeaa tietoa päihteistä ja päihdeongelmista. Työterveyshuolto toimii mini-interventiotoimintamallin mukaisesti päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja tunnistamiseksi, ohjaa hoitoon, tukee ja seuraa hoidon toteutumista ja antaa tai järjestää jatkohoitoa.

10 10 4. PÄIHDEHAITTOJEN EHKÄISY Työpaikan päihdehaittoja voidaan ehkäistä, vähentää ja lieventää ennaltaehkäisevällä toiminnalla, joka kohdistetaan koko työyhteisöön. Päihteistä tiedottaminen, opastus ja koulutus ovat osa työkykyä ylläpitävää toimintaa, jonka pyrkimyksenä on vaikuttaa työpaikan asenteisiin ja päihdeilmastoon sekä jokaisen työntekijän terveyskäyttäytymiseen. Päihdetyön painopisteen tulee olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa, joka tarjoaa työyhteisölle laajimmat keinot ja vaikuttamisen mahdollisuudet päihdeasioissa. Tieto päihteiden terveyshaitoista, päihdeongelman tunnistamisesta sekä erilaisista hoitomahdollisuuksista on osa ennaltaehkäisevää toimintaa. Keinot: tiedotus päihdeohjelman läpikäynti koko henkilökunnan kanssa koulutus työterveyshuollon terveystarkastukset: Audit- testi, mini-interventio työsuojelutoimikunta hoidon järjestämiseen osallistuminen työntekijöiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen Tavoitteet: vaikuttaa yleiseen suhtautumistapaan alkoholin käytössä ja käytön hallinnassa antaa valmiuksia omaehtoiseen tarkkailuun ja muutokseen rohkaista oma-aloitteisesti hakeutumaan tarvittaessa palvelujen piiriin

11 11 5. PÄIHDEONGELMIEN TUNNISTAMINEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN Työpaikalla yksilön päihdeongelma ei ole yksityinen asia. Se voi näkyä mm.: - lyhyinä usein toistuvina sairauspoissaoloina - myöhästymisinä - luvattomina poissaoloina - työvuorojen yllättävinä vaihtamisina - työtehon heikkenemisenä tai sen epätasaisuutena - virhesuorituksina ja/tai lisääntyneinä tapaturmina Päihteiden väärinkäyttö näkyy usein yksilön: - ulkoisen olemuksen muutoksina - luonteen ja käytöksen muutoksina: hermostuneisuutena, riidanhaluisuutena, hyökkäävyytenä, selittelynä, valehteluna, väsymyksenä, ylivilkkautena, alakuloisuutena, masentuneisuutena - suorituskyvyn heikkenemisenä, työtehon heikkenemisenä - työtehtävien laiminlyöntinä - eristäytymisenä työyhteisöstä - ongelmien kieltämisenä Töihin tullaan krapulassa tai päihtyneenä: - alkoholin haju - huonovointisuus - hikoilu - tärinä - päihteiden nauttiminen salaa työpaikalla työaikana Usein sekä päihteiden käyttäjä että työyhteisö pyrkivät salaamaan ongelman. Mitä varhaisemmin päihdeongelma havaitaan, otetaan puheeksi ja hoidetaan, sitä vähäisemmät ovat yleensä sen aiheuttamat haitat niin yksilölle kuin työyhteisöllekin. Tästä varhaisesta puheeksi ottamisesta ei laadita asiakirjoja.

12 12 6. PÄIHDEHAITTOIHIN PUUTTUMISEN MENETTELYTAVAT 6.1 Puheeksiottomenettely Aloitteen puheeksiottamiseen voi tehdä kuka tahansa, esim. työtoveri, esimies tai työterveyshuollon toimihenkilö. Puheeksiottotilanteeseen esimiehen kanssa asianomainen henkilö voi pyytää mukaansa luottamushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun. Keskustelusta tehdään kirjallinen muistio. Puheeksiottomenettelyyn liittyvät asiakirjat liitteinä (Liite 2 ja Liite 3). Työntekemistä haittaavien tilanteiden ilmaantuessa esimiehen tulee puuttua asiaan. Lievissäkin tapauksissa tulee asiaan kiinnittää huomiota ja asettaa tavoitteeksi päihdetietouden lisääminen. Keskustelun perusteella arvioidaan tukitoimien ja mahdollisen hoidon tarve. Jos tarve hoitoon ilmenee, esimies ohjaa henkilön joko työterveyshuoltoon tai sairaala Lapponian Perhe- ja mielenterveysklinikalle päihdesairaanhoitajalle hoidon suunnittelua varten. Mikäli hoidontarvetta ei ole, esimies ja työntekijä sopivat seurantakeskustelusta 2-3 kuukauden kuluttua. Tämä kirjataan myös muistioon. Jos seurantakeskustelun perusteella ei päihdeongelmaa todeta, asia on siltä osin loppuun käsitelty. Jos päihdeongelma ilmenee uudestaan, esim. vuoden kuluessa puheeksiotosta, pidetään hoitoonohjaus-neuvottelu.

13 Työntekijän työkunnon arviointi ja poistaminen työpaikalta Epäiltäessä, että työvuorossa oleva työntekijä ei ole työkuntoinen tulee asiasta tiedottaa aina esimiehelle tai esimiesvastuussa olevalle työntekijälle, jonka tulee työkyky arvioida. Esimies/esimiesvastuussa oleva keskustelee ao. henkilön kanssa ja tekee aina päätöksistään pöytäkirjan, johon kuvataan mahdollisimman tarkkaan työntekijän työkunnon arviointitilanne ja sen aikana tehdyt ratkaisut. Mikäli vahvistuu epäily päihteiden väärinkäytöstä, työntekijää pyydetään puhaltamaan alkometriin. Työntekijä voi alkometriin puhaltamalla osoittaa, ettei ole päihtynyt. Mikäli työntekijä kieltäytyy osallistumasta puhalluskokeeseen, esimies ratkaisee jatkotoimenpiteet ulkoisten havaintojen perusteella. Työntekijä voidaan lähettää terveyshuoltoon työkykyisyyden toteamiseksi. Läsnä puhallutustilanteessa tulee olla puhalluttajan lisäksi yksi todistaja, jotka allekirjoittavat mittaustuloksen. Myös alkometriin puhaltaja allekirjoittaa sen. Puhalluttaminen kirjataan aina, oli tulos mikä tahansa. Mikäli työntekijä kieltäytyy puhaltamasta alkometriin, seuraa palkaton virka- tai työvapaa. Jos alkometrin lukema on muuta kuin 0,00 promillea, työntekijää pyydetään poistumaan työpaikalta välittömästi. Mikäli henkilö vaikuttaa päihtyneeltä, mutta alkometrilukema on 0 promillea, tutkitaan terveydenhuollossa muiden päihteiden vaikutus. Jos alkometrin lukema on 0,00 promillea, mutta arvio työntekijän työkunnosta tutkimushetkellä ei puolla työtehtävistä selviytymistä, häntä pyydetään poistumaan työpaikalta välittömästi. Jatkotoimenpiteenä esimies ottaa yhteyden työterveyshuoltoon ja lähettää sinne myös kopiot em. pöytäkirjasta ja mittaustuloksesta.

14 14 Työntekijän poistaminen työpaikalta Jos kyseessä on epäily päihtyneenä työssä olemisesta tai päihteiden käytöstä työaikana, on epäilty poistettava välittömästi työpaikalta. Mikäli epäily osoittautuu aiheelliseksi, ei hänelle makseta palkkaetuja poissaolon ajalta. Poistamisen suorittaa esimies tai kyseisessä työvuorossa esimiesvastuussa oleva henkilö esimerkiksi vuodeosaston sairaanhoitaja. Tapahtuneesta tehdään aina pöytäkirja, joka toimitetaan esimiehelle. Kuitenkin on muistettava, että jokainen työvuorossa oleva on vastuussa siitä, ettei työvuorossa ole henkilökuntaa, joka on alkoholin vaikutuksen alainen. Pöytäkirja työkunnon arviointitilanteesta on liitteenä (Liite 1). Jos henkilö ei vapaaehtoisesti suostu poistumaan, kutsutaan paikalle tarvittaessa lisäapua. Kun henkilö on poistettu työpaikalta, on esimiehen työntekijän toivomuksesta ilmoitettava asiasta luottamusmiehelle tai järjestäytymättömän henkilön ollessa kyseessä työsuojeluvaltuutetulle. 6.3 Kurinpidolliset toimenpiteet Mikäli päihdeongelman katsotaan toistuvan luonteensa vuoksi vaarantavan työ- ja virkavelvollisuuksien täyttämisen, johtavan huolimattomuuteen tai jos henkilö työssä ollessaan käyttäytyy sopimattomasti päihteiden väärinkäytön vuoksi, noudatetaan työnantajan hallintosääntöä, työsopimuslakia ja/tai lakia kunnallisesta viranhaltijasta, joiden mukaan kurinpidollisista toimenpiteistä päätetään. 6.4 Hoitoonohjausmenettely Henkilö, jolle on kehittymässä tai kehittynyt ongelma päihteiden väärinkäytöstä, voi hakeutua oma-aloitteisesti hoitoon joko työterveyshuoltoon tai päihdehuoltoa antavaan erikoisyksikköön. Omaehtoinen ongelman tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen parantavat yleensä hoitotuloksia. Kun päihdeongelmainen itse hakeutuu hoitoon, asia on

15 15 luottamuksellinen henkilön niin halutessa. Hoidon jälkeinen seuranta voidaan sopia työterveyshuollon tehtäväksi. Hoitoonohjausmenettelyn tavoitteena on kuntoutuminen päihdeongelmasta ja sitä kautta paluu työyhteisöön sen täysivaltaisena ja työkykyisenä jäsenenä. Vastuu hoitoonohjauksesta kuuluu ensisijaisesti työnantajalle ja sitä kautta lähimmälle esimiehelle. Työterveyshuolto on mukana hoidon tarpeen ja tarvittavien tukitoimien arvioimisessa. Hoitoonohjauksessa kaikkia työntekijöitä kohdellaan samalla tavalla heidän työtehtävästään tai asemastaan riippumatta. Ellei puheeksiotto ole ollut riittävä toimenpide, pidetään hoitoonohjausneuvottelu, jossa ovat läsnä asiaosaisen ja toimivaltaisen esimiehen lisäksi työterveyshoitaja ja tarvittaessa työterveyslääkäri sekä työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö. Neuvottelussa käsitellään asianomaisen päihdeongelmaa ja sovitaan kuntoutustoimenpiteistä sekä tehdään kirjallinen kuntoutumissopimus (Liite 4. Kuntoutumissopimus). Asianomainen ja työterveyshuollon henkilöt tekevät kuntoutussuunnitelman (liite 5), josta ilmenevät hoito- ja seuranta-ajat ja hoitopaikka. Hoidettavan on todistettava käyvänsä säännöllisesti hoitopaikassa ja toimitettava esimiehelle tietoja hoidon edistymisestä niiltä osin kuin ne liittyvät työjärjestelyihin. Työterveyshuolto seuraa kuntoutettavan työkykyä. Asianomaisen noudattaessa kuntoutussuunnitelmaa (Liite 5 Kuntoutumissuunnitelma), ja mikäli päihteiden käyttöä tai ongelmakäyttäytymistä ei esiinny sovitun määräajan puitteissa, voidaan ongelma katsoa työpaikan taholta selvitetyksi. Hoidon loputtua pidetään loppupalaveri, jossa sovitaan mahdollisesta jatkoseurannasta työterveyshuollossa. Mikäli päihteiden käyttäjä kieltäytyy hoitoonohjauksesta, esimies voi antaa asianomaiselle kirjallisen varoituksen tai ryhtyä työsuhteen irtisanomis - tai purkumenettelyyn.

16 16 Mikäli tilanne toistuu hoidon tai varoituksen jälkeen tai henkilö jättää työvelvoitteensa päihteiden takia täyttämättä, voidaan työsuhde purkaa tai irtisanoa. 6.6 Hoitoyksiköt ja ohjelmat Kuntoutus ja hoito järjestetään ongelman vakavuuden ja luonteen mukaan joko avo- tai laitoskuntoutuksena. Työterveyshuollon rooli päihdeasioissa on hoitoon ohjaava, ei hoitava. Varsinainen hoito tapahtuu päihdeongelmiin erikoistuneissa hoitopaikoissa. Hoito pyritään toteuttamaan ensisijaisesti avohoitona työssäkäynnin ohella. Hoitoonohjauksen yhteydessä sovitaan työyksikössä mahdollisista työajan ja työn järjestelyistä sekä tietojen saannista esimiehelle hoidon ja kuntoutuksen edistymisestä suunnitellulla tavalla. Avohoitona toteutettavassa hoitoonohjauksessa tehdään kuntoutussopimus kuukaudeksi ja kuntoutussuunnitelma, jotka sisältävät sovitun hoidon sekä jatkoseurannan työterveyshuollossa. Laitoshoito (katkaisu- ja kuntoutushoito) lääkärin lähetteellä kestää yleensä 1-6 viikkoa. Hoito toteutetaan moniammatillisen hoitoryhmän toimesta. Laitoshoito on tarkoitettu henkilölle, jolle avohoidon palvelut eivät riitä. Laitoshoidossa oleva on oikeutettu sairauspäivärahaan, mikäli lääkäri arvioi hoidettavan työkyvyttömäksi. Vaihtoehtoisesti voidaan hakea Kelan kuntoutusrahaa (vuosiloma tai palkaton virkavapaa). 6.7 Seuranta ja jatkohoito Hoitoonohjatun seurantaa tekevät sekä esimies että työterveyshuolto kuntoutussopimuksen ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Seurannan kesto määritellään riittävän pitkäksi tapauskohtaisesti kuntoutussuunnitelman tekotilanteessa ja sen tarkoitus on tukea sekä hoitoonohjattua että työyhteisöä.

17 17 Mikäli päihdeongelma eli sairaus uusiutuu, on hoitoon ohjanneella esimiehellä mahdollisuus harkita uusintahoitoon ohjaamista. Uusintahoidosta kieltäytyminen voidaan katsoa työ- tai virkasuhteen päättämisperusteeksi. 6.8 Työyhteisön tuki Hoitoonohjaustapahtumaan liittyen työtoverit saavat tarvittaessa tukea esimieheltä, luottamusmieheltä, työsuojeluvaltuutetulta. Tukea tarvitaan myös hoitoonohjatun työhönpaluuseen liittyvissä kysymyksissä sekä toipumisen tukemisessa.

18 18 7. PALVELUSSUHDEASIAT 7.1 Hoidon ja kuntoutumisen aikana Hoitokäynnit työterveyshuollossa toteutetaan säännöllisenä työaikana, jolloin se katsotaan palkkaan oikeuttavaksi ajaksi. Muu avohoito, esim. päihdeyksikössä toteutetaan ensisijaisesti muulloin kuin työaikana, jolloin hoitoonohjatulle myönnetään tarvittaessa palkatonta virka- tai työvapaata hoitokäyntejä varten. Kuntoutuskurssien ja laitoskuntoutuksen ajaksi on mahdollisuus anoa vuosilomaa tai palkatonta virkavapautta tai työlomaa (Kelan kuntoutusraha). Mikäli päihdehoidossa oleva on sairauden vuoksi työkyvytön, sovelletaan sairausajan palkkausta koskevia säännöksiä ja määräyksiä. 7.2 Varoitukset ja työsuhteen päättäminen Ellei puheeksiotto ole ollut riittävä toimenpide ja ongelma on toistunut tai puheeksiotto on ongelman vakavuusasteeseen nähden riittämätön toimenpide tai henkilö on kieltäytynyt hoitoonohjauksesta, esimiehen tulee antaa työntekijälle varoitus päihtyneenä esiintymisestä työaikana. Varoitukset annetaan kirjallisena. Varoituksia annetaan enintään kaksi kertaa. Varoitusmallit ovat päihdeohjelman lopussa liitteinä ( Liite 6A 1. varoitus, Liite 6B 2. varoitus). Mikäli kahden varoituksen jälkeen ongelma jatkuu, käynnistetään työ- tai virkasuhteen päättämismenettely työnantajan menettelytapojen mukaisesti. Työsuhteen päättäminen/kuuleminen (Liite 6 C).

19 19 Työsuhde voidaan purkaa tai päättää ilman varoitusmenettelyä silloin kun kyse on vakavasta laiminlyönnistä työtehtävien hoidossa. Vakava laiminlyönti voi olla esimerkiksi ajoneuvon kuljettaminen päihtyneenä tai, terveydenhuoltoalalla, asiakkaan tai potilaan hoitaminen päihtyneenä.

20 20 8. HUUMAUSAINETESTAUKSET Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä ( /759) määritellään, millä edellytyksillä ja missä työtilanteessa työnantaja voi käyttää huumetestejä ja käsitellä testitulosten tietoja. Huumausaineen käyttäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää huumausainelaissa ( /1289) määriteltyjä aineita muussa kuin lääkinnällisessä tarkoituksessa virkistyäkseen, rentoutuakseen, päihtyäkseen tai lievittääkseen vieroitusoireita. Työnantajan on ilmoitettava työnhakijalle hakumenettelyn yhteydessä ennen työsopimuksen tekemistä tai työntekijälle ennen työehtojen muuttamista siitä, että kysymys on työtehtävästä, jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus tehtävään valitun työntekijän suostumuksella yksityisyyden suojasta annetun lain 7 :n mukaisesti käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja tai jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus 8 :n 2 momentin mukaisesti velvoittaa työntekijä esittämään huumausainetestiä koskeva todistus. Työnantaja voi pyytää huumausainetestiä koskevaa todistusta, jos työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisissa työtehtävissä, jotka edellyttävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Tietojenkäsittelyn edellytykseksi liitetään myös ne vaikutukset, jotka voivat seurata työtehtävien hoitamisesta huumausaineiden vaikutusten alaisena tai huumeista riippuvaisena (7 1 momentin 1-6 kohdat). Oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja kohdistuu vain tehtävään valittuun henkilöön. Valinta voidaan tehdä ehdollisena siihen asti, kunnes työtehtävään valittu on toimittanut todistuksen työnantajalle. Työnhakijalla ei ole velvollisuutta toimittaa todistusta. Työnantaja voi kuitenkin jättää ottamatta huomioon työnhakijan, joka ei toimita todistusta työnantajalle. Virkaan otettava henkilö voidaan velvoittaa esittämään huumausainetestiä koskeva todistus virkaan nimittämisen edellytyksenä (laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003 7).

21 21 Työsuhteen aikana työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään todistuksen huumausainetestistä työnhakijaa koskevia kriteerejä tiukemmin edellytyksin. Huumausainetestit voidaan tarvittaessa toteuttaa osana työterveyshuollon suorittamia terveystarkastuksia. Näytteitä voivat siten ottaa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 :ssä tarkoitetut henkilöt. Laboratorioiden tulee huolehtia siitä, että näytteitä ottavat henkilöt saavat asianmukaisen perehdytyksen huumausainetestaukseen. Kunnissa ja kuntayhtymässä ei toistaiseksi ole vahvistettu työtehtäviä, joiden työntekijöiltä edellytetään huumetestiä työhön otettaessa tai työsuhteen aikana.

22 22 9. SALASSAPITOVELVOLLISUUS Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijää koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta. Tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavan terveydentilaan liittyvän etuuden suorittamiseksi tai sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy. Tietoja voidaan myös käsitellä, jos työntekijä nimenomaan haluaa, että hänen työkykynsä selvitetään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Työnantajan on käsiteltävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista henkilötiedoista. Tietoja saavat käsitellä vain rajatut henkilöt, jotka tekevät henkilön työsuhdetta koskevia päätöksiä tai toimeenpanevat niitä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista em. tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eivätkä sen päättymisen jälkeen. Työterveyshuollon salassapitovelvollisuus koskee kaikkia asiakaskäyntejä. Vaitiolovelvollisuuden purku tehdään hoitosopimuksessa (alkoholiriippuvuus), jolloin työntekijä antaa hoitopaikalle ja työterveyshuollolle luvan luovuttaa tietyt hoidon noudattamista ja sen onnistumista koskevat tiedot työnantajalle. Omaehtoisessa hoitoon hakeutumisessa luottamuksellisuus ja salassapito ovat itsestäänselvyys.

23 PÄIHDEOHJELMAN HYVÄKSYMINEN, KÄYTTÖÖNOTTO JA SEURANTA Tämä päihdeohjelma on liitteineen käsitelty kuntien ja kuntayhtymän johtoryhmissä, kuntien työsuojelu- ja yhteistoimintaelimissä sekä hyväksytty kuntien ja kuntayhtymän hallituksissa. Päihdeohjelma on nähtävillä jokaisessa työyksikössä ja kuntien internet-sivuilla. Ohjelma on osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Päihdeohjelman hyväksyvien toimielimien on huolehdittava tämän päihdeohjelman riittävästä jakelusta ja tiedottamisesta siten, että kaikki esimiehet ja henkilöstö ovat tietoisia päihdetapausten hoitoon liittyvistä menettelytavoista. Päihdeohjelman käyttöönottoa tuetaan esimiehiin ja työyhteisöihin kohdistuvalla koulutuksella. Koulutuksen tavoitteena on, että päihdeongelmat työpaikalla tunnistetaan ja niihin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä tuetaan omaehtoista päihteidenkäytön hallintaa ja parannetaan työyhteisön kykyä käsitellä asioita. Päihdeohjelma ja sen liitteet päivitetään tarpeen mukaan. Päihdeohjelman toteutumista ja koulutustarvetta seurataan vuosittain. Tätä menettelytapaa sovelletaan alkaen.

SONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA

SONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 1(19) SONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Yhteistyöryhmä 30.10.2014 15 Kunnanhallitus 10.11.2014 219 2(19) Sisällys 1. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2. VASTUUT JA VELVOLLISUUDET PÄIHDETYÖSSÄ 3. ENNALTAEHKÄISEVÄ

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki. Savonlinnan kaupunki PÄIHDEOHJELMA

Savonlinnan kaupunki. Savonlinnan kaupunki PÄIHDEOHJELMA Savonlinnan kaupunki Hoitoonohjausohje lomakemallit Savonlinnan kaupunki PÄIHDEOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 2 2. PÄIHDETYÖ, SEN ORGANISOINTI JA VASTUUT... 2 2.1

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 HENKILÖSTÖKESKUS

HELSINGIN KAUPUNKI 1 HENKILÖSTÖKESKUS HELSINGIN KAUPUNKI 1 HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA 1 Päihdeohjelman tavoite Helsingin kaupungin tavoitteena on työnantajana turvata henkilöstölleen päihteetön, turvallinen työyhteisö sekä

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD. Päihteetöntä päivää. Ohjeita päihdeongelman ehkäisyyn ja ratkaisuun H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD. Päihteetöntä päivää. Ohjeita päihdeongelman ehkäisyyn ja ratkaisuun H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Päihteetöntä päivää Ohjeita päihdeongelman ehkäisyyn ja ratkaisuun H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S Päihdeasioiden käsittely Vantaan kaupungin työpaikoilla Tämä opas on tiivistelmä

Lisätiedot

Päihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä

Päihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä Päihdeohjelman lomakkeet 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741,

Lisätiedot

1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus

1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus 1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus Rovaniemen kaupungin päihdeohjelman tavoitteena on taata työntekijöille päihteetön ja turvallinen työympäristö. Tämä päihdeohjelma on tehty mukaillen Lapin sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 HEINÄVEDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA

yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 HEINÄVEDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 HEINÄVEDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 1 Päihdeohjelman tarkoitus Heinäveden kunnan päihdeohjelmalla pyritään henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen,

Lisätiedot

PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI

PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI OMA-ALOITTEINEN HOITOON- HAKEUTUMINEN. PÄIHDEHOITO- SOPIMUS (LIITE) 1. ENNALTA- EHKÄISY 2. PÄIHDE- ONGELMA 3. PUHEEKSIOTTO- KESKUSTELU 4. HOIDOSTA SOPIMINEN 5. PÄIHDEHOITO- SUUNNITELMA

Lisätiedot

RANUAN KUNTA. Ranuan kunnan PÄIHDEOHJELMA. Päihdeasioiden käsittelyn periaatteet ja menettelytavat

RANUAN KUNTA. Ranuan kunnan PÄIHDEOHJELMA. Päihdeasioiden käsittelyn periaatteet ja menettelytavat RANUAN KUNTA Ranuan kunnan PÄIHDEOHJELMA Päihdeasioiden käsittelyn periaatteet ja menettelytavat RANUAN KUNTA PÄIHDEOHJELMA 2(10) SISÄLTÖ 1. PÄIHDEOHJELMAN TAVOITTEET JA TARKOITUS... 3 2. TYÖ JA PÄIHTEET...

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖYKSIKKÖ JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA

HENKILÖSTÖYKSIKKÖ JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA HENKILÖSTÖYKSIKKÖ JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA Henkilöstö- ja työllisyysjaosto _. _. 2013 2 Sisältö Päihdeongelman käsittelykaavio. 3 1. Päihdeohjelman tarkoitus ja tavoite..... 4 2. Vastuulliset toimijat..

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

Loviisan kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien. Ohjetta sovelletaan kaikissa kaupungin työpaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa.

Loviisan kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien. Ohjetta sovelletaan kaikissa kaupungin työpaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa. Liite 1 Hkj 18.4.2013 LOVIISAN KAUPUNKI 18.4.2013 OHJE SAVUTTOMASTA LOVIISASTA Ohjeen tarkoitus Loviisan kaupunki haluaa edistää henkilöstönsä tupakoimattomuutta. Savuttomuus koskee kaikkien tupakkatuotteiden

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TYÖPAIKKOJEN PÄIHDEOHJELMA

KAJAANIN KAUPUNGIN TYÖPAIKKOJEN PÄIHDEOHJELMA KAJAANIN KAUPUNGIN TYÖPAIKKOJEN PÄIHDEOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 21.2.2012 38 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Päihdeohjelman tarkoitus 1 3. Päihdeohjelma koskee koko henkilöstöä 1 4. Työyhteisöjen

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN

ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN LIITE 10.2 ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN VÄÄRINKÄYTTÄJIÄ KOSKEVA HOITOONOHJAUSSOPIMUS Tämän hoitoonohjaussopimuksen tarkoituksena on pyrkiä päihteettömään työpaikkaan sekä parantaa ja selkeyttää työpaikalla

Lisätiedot

Juuan kunnan päihdeohjelma

Juuan kunnan päihdeohjelma liite khall 8.1.2001 10 Juuan kunnan päihdeohjelma 1 Päihdeasioiden hoito ja vastuu Päihdeasioiden hoito työpaikalla on osa johtamista ja työyhteisön kehittämistä, koulutusta, työsuojelua ja työterveyshuoltoa

Lisätiedot

Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011 IIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA

Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011 IIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011 IIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Sisällysluettelo 1. Päihdeohjelman tarkoitus 3 2. Ennaltaehkäisevä toiminta 3 3. Määritelmiä ja periaatteita 4 4. Päihdeongelman

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMA PÄIHDEOHJELMA

PÄIHDEOHJELMA PÄIHDEOHJELMA Nurmijärven kunnan henkilöstön PÄIHDEOHJELMA Nurmijärven kunnan henkilöstön PÄIHDEOHJELMA.nurmijarvi.fi Sisältö 1 Päihdeohjelman tarkoitus... 3 2 Ennaltaehkäisevä toiminta... 4 3 Varhainen puuttuminen...

Lisätiedot

Ensio, alkoholisoitunut kanttorin sijainen

Ensio, alkoholisoitunut kanttorin sijainen Ensio, alkoholisoitunut kanttorin sijainen Ensio on palkattu seurakuntaan kanttorin sijaiseksi, koska virkaa ei ole saatu vakinaisesti täytetyksi. Ensio selviää työstään hyvin silloin, kun on hyviä jaksoja.

Lisätiedot

Työsuojelujaosto 1.10.2015 Johtoryhmä 6.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallitus KITEEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA

Työsuojelujaosto 1.10.2015 Johtoryhmä 6.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallitus KITEEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA Työsuojelujaosto 1.10.2015 Johtoryhmä 6.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallitus KITEEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA 2 / 17 Sisällys Sisällys... 2 1. TAVOITE... 3 2. MÄÄRITELMIÄ... 3 3. VASTUUT

Lisätiedot

Päihdeohjelma ja vastuu sen toteuttamisesta koskevat koko henkilöstöä.

Päihdeohjelma ja vastuu sen toteuttamisesta koskevat koko henkilöstöä. Päihdeohjelma Päihdeohjelman tarkoitus Päihdeohjelmalla pyritään henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen, tuottavan ja hyvin toimivan työyhteisön kehittämiseen sekä työelämän laadun parantamiseen.

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus

Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus - Työsuojelujaos 4.4.2013 - Yhteistyötoimikunta 15.4.2013 Sisällysluettelo PÄIHDEONGELMA JA HOITOONOHJAUS 3 Johdanto 3 Huolestuttavia merkkejä 3 Vastuu 3 Huumausainetestiä

Lisätiedot

Päihdehaitat hallintaan!

Päihdehaitat hallintaan! Akava Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kirkon työmarkkinalaitos KiT KT Kuntatyönantajat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Valtion työmarkkinalaitos VTML Päihdehaitat

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA JA HOITOONOHJAUSMALLI

HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA JA HOITOONOHJAUSMALLI 1 Henkilöstöpalvelut Mäntsälän kunta HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA JA HOITOONOHJAUSMALLI Ohjelma on hyväksytty yhteistyöryhmässä 26.3.2015 ja kunnanhallituksessa 13.4.2015. Ohjelma päivitetään seuraavan kerran

Lisätiedot

Oulunkaaren päihdeohjelma

Oulunkaaren päihdeohjelma Oulunkaaren päihdeohjelma Yhteistyötoimikunta 28.4.2011 Yhtymähallitus 25.5.2011 Sisällysluettelo 1. Päihdeohjelman tarkoitus... 3 2. Ennaltaehkäisevä toiminta... 3 3. Määritelmiä ja periaatteita... 4

Lisätiedot

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PÄIHDEOHJELMA

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PÄIHDEOHJELMA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PÄIHDEOHJELMA SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Päihdeohjelman tarkoitus 1 3. Päihdeohjelma koskee koko henkilöstöä 1 4. Ennalta ehkäisevä toiminta 2 5. Päihdehaitan havaitseminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA Kaupunginvaltuusto 31.8.2009 86 Jukka Tikanmäki Päivi Ruotoistenmäki Martti Savolainen Raija Leppäharju SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 3 2. Päihdeohjelman tarkoitus 3 3. Päihdeohjelma

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Koulutus tulisi kohdistaa koko henkilöstöön, sekä esimiehiin että työntekijöihin myös työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen.

Koulutus tulisi kohdistaa koko henkilöstöön, sekä esimiehiin että työntekijöihin myös työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen. 1 (5) SUOSITUS PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ, PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELYSTÄ JA HOITOONOHJAUKSESTA TYÖPAIKOILLA Työmarkkinajärjestöt ovat antaneet 1970-luvulla suosituksia alkoholin ja huumeiden haittatekijöiden

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Päihdeohjelma. Mahdollisuus hyvään huomiseen

Päihdeohjelma. Mahdollisuus hyvään huomiseen Päihdeohjelma Mahdollisuus hyvään huomiseen Sisällys 3 Päihdeohjelman tarkoitus 5 Ennalta ehkäisevä toiminta 5 Tiedottaminen, koulutus ja muu ennaltaehkäisevä toiminta 5 Varhainen puuttuminen 6 Määritelmiä

Lisätiedot

1. ENNALTA EHKAISEVA TOIMINTA

1. ENNALTA EHKAISEVA TOIMINTA SUOSITUS PAIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKAISYSTA, PAIHDEASIOIDEN WSITTELYSTA JA HOITOONOHJAUKSESTA TYOPAIKOILLA Tyomarkkinajarjestot ovat antaneet 1970-luvulla suosituksia alkoholin ja huumeiden haittatekijoiden

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

Työsuojelun rooli päihdehaittojen ehkäisyssä. 29.11.2012 Työsuojelu 1

Työsuojelun rooli päihdehaittojen ehkäisyssä. 29.11.2012 Työsuojelu 1 Työsuojelun rooli päihdehaittojen ehkäisyssä 29.11.2012 Työsuojelu 1 Työsuojeluorganisaatio SoTessa v. 2010-2013 Koordinoiva työsuojelutoimikunta 9- jäsentä (3 Ta edustajaa ja 6 tsv:a) SoTe 1 Hallinto

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

REISJÄRVEN KUNTA REISJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA

REISJÄRVEN KUNTA REISJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA REISJÄRVEN KUNTA REISJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA SISÄLLYS 1 OHJELMAN TARKOITUS... 3 2 SOVELTAMISALA... 3 2.1 Päihteiden määritelmä... 3 2.2 Päihdeohjelman toteuttaminen... 4 3 VASTUUT... 4 4 ENNALTAEHKÄISEVÄ

Lisätiedot

Sisällys. Liitteet 17

Sisällys. Liitteet 17 PÄIHDEOHJELMA 1 Sisällys Päihdeohjelman tarkoitus 3 Ennalta ehkäisevä toiminta 3 Tiedottaminen, koulutus ja muu ennaltaehkäisevä toiminta 3 Varhainen tukeminen 3 Päihdeongelman tunnistaminen ja ongelmaan

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman kaupungin päihdeohjelma 0 18 29

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman kaupungin päihdeohjelma 0 18 29 PÄIHDEOHJELMA Kaupunginhallitus hyväksynyt 3.12.2012 Voimaantulopäivä 3.12.2012 1 Päihdeohjelmaa koskeva suositus Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunnallisen alan pääsopijajärjestöt AKAVA-JS ry, Kunta-alan

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011. Pyhäjoen kunnan päihdeohjelma

Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011. Pyhäjoen kunnan päihdeohjelma Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 Pyhäjoen kunnan päihdeohjelma PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS Pyhäjoen kunnan tavoitteena on työnantajana

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

B-liite nro 2 Päihteetön terveyskeskus -toimintaohjelma Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Yhteistoimintaelin 3.9.2015 / 34 Yhtymähallitus 17.9.2015 / Sisällys 1 Päihteet ja työ...3 2 Päihteetön

Lisätiedot

TOIMINTA JA HALLINTO 2009:2. Oikeusministeriön päihdeohjelma

TOIMINTA JA HALLINTO 2009:2. Oikeusministeriön päihdeohjelma TOIMINTA JA HALLINTO 2009:2 Oikeusministeriön päihdeohjelma TOIMINTA JA HALLINTO 2009:2 Oikeusministeriön päihdeohjelma ISSN 1458-6436 ISBN 978-952-466-729-6 (nid.) ISBN 978-952-466-730-2 (PDF) Oikeusministeriö

Lisätiedot

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

PALTAMON TYÖVOIMAYHDISTYS RY:N PÄIHDEOHJELMA

PALTAMON TYÖVOIMAYHDISTYS RY:N PÄIHDEOHJELMA PALTAMON TYÖVOIMAYHDISTYS RY:N PÄIHDEOHJELMA 22.10.2010 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 1.1 Esipuhe... 3 1.2 Päihdeohjelman tarkoitus... 4 1.3 Päihdeohjelman tavoitteet... 4 1.4 Seuranta... 4 2 ENNALTA EHKÄISEVÄ

Lisätiedot

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta työelämässä Ohjelma osa Ehkäisevä

Lisätiedot

INARIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA

INARIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Inarin kunnan päihdeohjelma 2013 INARIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Kunnanhallituksen 16.9.2013 hyväksymä Inarin kunnan päihdeohjelma 2013 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Päihdeohjelman lähtökohtana on ennalta ehkäisevä

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

VARHAINEN VÄLITTÄMINEN TYÖYHTEISÖSSÄ

VARHAINEN VÄLITTÄMINEN TYÖYHTEISÖSSÄ 1 VARHAINEN VÄLITTÄMINEN TYÖYHTEISÖSSÄ Toimintamalli puheeksiottamisesta Siikalatvan kunnan työpaikoissa Tavoitteet Tämän oppaan tehtävänä on tukea esimiestä ongelmien varhaisessa tunnistamisessa työyhteisössä

Lisätiedot

Päihdeohjelman malliteksti

Päihdeohjelman malliteksti Päihdeohjelman malliteksti Päihdeohjelman voi muokata seuraavaa mallitekstiä käyttäen kunkin työpaikan tarpeiden mukaan. Tekstissä voi käyttää tässä oppaassa esitettyjä asioita. Malli on tarkoitettu rungoksi

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä

Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä 2 Sisällysluettelo SAVUTTOMUUSOHJELMA 1. Savuttoman työpaikan määritelmä... 3 2. Savuton Forssan kaupunkityöpaikka...

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Päihteetön terveyskeskus -toimintaohjelma

Päihteetön terveyskeskus -toimintaohjelma Päihteetön terveyskeskus -toimintaohjelma Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Yhteistoimintaelin 3.9.2015 / 34 Yhtymähallitus 17.9.2015 / 114 Sisällys 1 Päihteet ja työ...3 2 Päihteetön terveyskeskus

Lisätiedot

Päihteet työssä kiitos ei

Päihteet työssä kiitos ei Päihteet työssä kiitos ei Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, Työelämän päihdeasiantuntijat Teksti: Hannu Tamminen Valokuvat: Katri Lehtola Ulkoasu ja taitto: HDAD Paino: Kopio Niini Oy 1. painos 2012

Lisätiedot

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. JM/2013 Sivu 1 / 9 21.12.2001/1383 Työterveyshuoltolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

HOITOONOHJAUSSUUNNITELMA. Päihdeongelman tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen

HOITOONOHJAUSSUUNNITELMA. Päihdeongelman tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen 1 HOITOONOHJAUSSUUNNITELMA 2.9.2004 Päihdeongelman tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen 2 Päihdeongelman tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen Oma-aloitteinen hoitoon hakeutuminen: Esimies ja työtoverit

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Ulkomaanliikenteen liitesopimukset. Varustamot suhtautuvat kielteisesti henkilöstönsä alkoholin ja huumeiden käyttöön.

Ulkomaanliikenteen liitesopimukset. Varustamot suhtautuvat kielteisesti henkilöstönsä alkoholin ja huumeiden käyttöön. LIITE 10.1 ULKOMAANLIIKENTEEN PÄIHDEPOLITIIKKA Varustamot suhtautuvat kielteisesti henkilöstönsä alkoholin ja huumeiden käyttöön. Työskenteleminen alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena kasvattaa

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Yhteistoimintaelin 19 13.10.2014 Kunnanhallitus 267 27.10.2014 Kunnanhallitus 13 18.01.2016 Sairauspoissaolojen

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI 1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012 2 1. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA Sari Anetjärvi KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS Kirkon yhteistoimintasopimusta sovelletaan yleissopimuksena työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan ja työsuojelun

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA

LIEKSAN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA 1 KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksynyt 5.12.2013 Voimaantulo 10.12.2013 LIEKSAN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA 2 SISÄLTÖ 1. Tavoite... 3 2. Soveltamisala ja päihteet...

Lisätiedot

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. 1 of 9 27/05/2011 11:51 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 21.12.2001/1383 21.12.2001/1383 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot