PELKOSENNIEMEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PELKOSENNIEMEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 2014"

Transkriptio

1 1 PELKOSENNIEMEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 2014

2 2 1. JOHDANTO Suomalaisten ihmisten päihteiden käyttö on usein esillä eri viestintävälineissä. Muun maailman silmissä suomalaiset näyttäytyvät stereotyyppisesti edelleen ahkerina, juroina ja runsaasti alkoholia käyttävinä henkilöinä, jotka eivät hallitse päihteiden kohtuukäyttöä. Alkoholikuolemia on vuosittain runsaasti koko maan alueella: vuoden 2011 tilastojen mukaan keskimäärin 31 alkoholikuolemaa asukasta kohti. Päihteiden väärinkäyttöön liittyvät asiat haastavat kuntia ja kuntien työterveyshuollon toimijoita tarttumaan ennaltaehkäiseviin toimiin, tunnistamaan päihdeongelmaiset ja hoitamaan sekä ohjaamaan heidät asianmukaiseen hoitoon. Kunnissa on laadittu päihdeohjelmia hoitoonohjauskäytänteiden yhdenmukaistamiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan (v. 2010) alkoholin käytön aiheuttamat haitat maksoivat julkiselle sektorille lähes 1,1 miljardia euroa. Huumeiden käytön aiheuttamat haitat puolestaan maksoivat lähes 284 miljoonaa euroa. Alkoholi, huumeet ja erilaisten päihdyttävien aineiden sekakäyttö ovat terveyspalveluissa suuri haaste, vaikka vuosien välillä julkiset alkoholihaittakustannukset ovatkin vähentyneet keskimäärin kaksi prosenttia. Huumehaittakustannukset puolestaan ovat nousseet kahdeksalla prosentilla vuodesta 2006 vuoteen Terveydenhuollon ja ehkäisevän päihdetyön osuus julkisista alkoholi- ja huumehaittakustannuksista on yhteensä noin 120 miljoonaa euroa, joten kysymys on suurista rahamääristä. Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien alueella asuu yhteensä noin 3300 asukasta. Tyypillisiä elinkeinoja Pelkosenniemellä ovat matkailu ja yritystoiminta ja Savukoskella erilaiset palveluammatit, alkutuotanto ja jalostus. Kemi-Sompion paliskunta on Suomen suurin paliskunta, joten porotalous on molemmissa kunnissa tärkeä elinkeino. Tämä päihdeohjelma pohjautuu Pelkosenniemen ja Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän jo olemassa olevaan päihdeohjelmaan ja on ajantasaistettu vuoden 2014

3 3 tilannetta vastaavaksi. Päihdeohjelma koskee nyt myös Pelkosenniemen ja Savukosken kuntia. Työterveyshuollon näkökulmasta päihdeohjelman tavoitteiden toteuttamisprosessi on prosessi, jossa parannetaan työhyvinvointia ja ehkäistään ennalta päihdekäytön haittavaikutuksia. 2. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Pelkosenniemen- Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän ja Pelkosenniemen ja Savukoskien kuntien päihdeohjelma antaa puitteet päihdehaittojen käsittelemiseksi työpaikalla. Päihdeohjelmalla luodaan selkeät pelisäännöt, joiden mukaan päihdehaittoja ehkäistään ja ongelmiin voidaan jämäkästi tarttua riittävän ajoissa. Päihdeohjelma sisältää ohjeita ongelmatilanteisiin puuttumisesta, hoitoonohjausmallin alkoholin osalta sekä huumausainetestauksen periaatteet joten se on käyttökelpoinen myös kuntien pienyrityksissä tarpeen ja sopimuksen mukaan. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä ( /759) tuli voimaan Laissa määritellään, millä edellytyksillä ja missä tilanteessa työnantaja voi käyttää huumetestejä ja käsitellä testitulosten tietoja. Samassa yhteydessä muuttui työterveyshuoltolaki, joka edellyttää työnantajalta kirjallista päihdeohjelmaa, jotta huumetestejä voidaan käyttää. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja päihdeohjelma ( /760) Jos työnhakijalle tai työntekijälle on tarkoitus tehdä 3 :n 1 momentin 6 a kohdassa tarkoitettu huumausainetesti, työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma, jonka tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Ohjelma voi olla osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Ennen ohjelman hyväksymistä tehtävät on käsitel-

4 4 tävä yhteistoimintamenettelyssä siten kuin yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa (334/2007), yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) sekä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007), säädetään. Muissa kuin yhteistoimintalainsäädännön piiriin kuuluvissa yrityksissä ja julkisoikeudellisissa yhteisöissä työnantajan on ennen päätöksentekoa varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi huumausainetestien tehtäväkohtaisista perusteista. ( /456) 19 ( /760) Huumausainetesti ja sitä koskeva todistus Työnhakijalle tai työntekijälle suoritetun huumausainetestin perusteella saatu positiivinen testitulos on varmistettava laatuvalvotussa laboratoriossa. Testattavalla on sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään, aina oikeus saada testitulos kirjallisena. Huumausainetestiä koskevan todistuksen sisällöstä säädetään yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004). Todistus on annettava testatulle itselleen työnantajalle toimitettavaksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä huumausainetestien laadunvalvonnasta ja testien toteuttamiseen liittyvästä näytteiden ottamisesta, analysoinnista ja tulkinnasta hyvän työterveyshuoltokäytännön ja laboratorioiden laatustandardien mukaisella tavalla. Päihdetyö on osa työpaikan johtamista, työturvallisuutta, työterveyshuoltoa ja yhteistoimintaa. Tavoitteena on havahduttaa työyhteisö pohtimaan päihteiden käyttöä, tiedostamaan mahdolliset ongelmat sekä kannustamaan ongelmakäyttäjiä hakeutumaan ajoissa hoitoon. Päihdeohjelma on jokaisen työpaikan perehdytyskansioon kuuluva dokumentti ja se käydään läpi kaikkien uusien työntekijöiden kanssa heidän aloittaessaan työt. Alkoholi- ja muu päihderiippuvuus on sairaudenkaltainen tila, joka usein kehittyy vuosien kuluessa suurkulutukseen ja ongelmakäytön kautta varsinaiseksi sairaudeksi. Varhainen ja omatoiminen hoitoon hakeutuminen johtaa parhaaseen tulokseen. Työyhteisössä on

5 5 tärkeää, että ongelma tunnistetaan varhain ja että siihen suhtaudutaan aktiivisesti ja tasapuolisesti. Väärinkäyttö tapahtuu usein vuosia piilevänä ja siihen suhtaudutaan väärin suojellen. Ennen pitkää hoitamaton päihdeongelma työpaikalla johtaa lähes aina hankaliin työyhteisöongelmiin ja ilmapiirin huononemiseen. Työpaikoilla suhtautuminen päihteisiin ja päihdeongelmiin on vuosien aikana muotoutunut taloudellisten ja tuotannollisten tekijöiden määrääminä. Päihteiden ongelmakäyttö on huomattava terveydellinen, sosiaalinen ja taloudellinen ongelma, joka työelämässä aiheuttaa mm. tapaturmia, sairauksia, lisääntyneitä poissaoloja ja työtehon vähenemistä. Alkoholi ja huumeet vaikuttavat sinänsä samalla tavoin työsuoritukseen ja työyhteisöön, mutta huumeiden vaikutukset ovat vielä alkoholiakin vaikeammin ennakoitavissa ja aineen yhteisvaikutusten mukaan voivat aiheuttaa yllättäviä reaktioita vielä pitkään akuutin käytön jälkeen. Pelkosenniemen- Savukosken ktt:n ky:n ja Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien tavoitteena on turvata henkilöstölleen päihteetön, turvallinen työyhteisö. Päihdeongelmiin puuttumalla vähennetään päihteiden väärinkäytöstä johtuvia terveyshaittoja ja vaikutetaan palvelujen laatuun, työn tuottavuuteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisön työilmapiiriin. Olisi suositeltavaa, ettei kuntien ja kuntayhtymän tilaisuuksissa tarjottaisi alkoholipitoisia juomia.

6 6 3. PÄIHDETYÖ, SEN ORGANISOINTI, KESKEISET KÄSITTEET JA VASTUUT Päihdetyön tulisi olla mukana kaikessa työpaikan hyvinvoinnin kehittämisessä ja normaalina osana työpaikan johtamistoimintaa. Päihdeasiat ovat osa työkykyä ylläpitävää toimintaa, työn ja työyhteisön kehittämistä ja yleissopimuksen mukaista yhteistoimintamenettelyä, työhön opastusta, henkilökoulutusta ja työnohjausta, työsuojelua ja työterveyshuollon palveluja. 3.1 Päihdetyön organisointi Päihdetyön toteuttajana toimii koko henkilöstö: esimiehet, työntekijät, työsuojeluorganisaatio (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, varavaltuutetut sekä työsuojeluasiamiehet ja työsuojelutoimikunnan jäsenet) sekä työterveyshuolto. 3.2 Päihdeohjelman keskeiset käsitteet Päihteet Päihteillä tarkoitetaan kaikkia päihtymistarkoituksessa käytettyjä aineita, joita ovat alkoholi, huumeet, päihdyttävät lääkkeet, anaboliset steroidit, liuottimet sekä muut laissa kielletyt päihdyttävät aineet. Näitä aineita ei työaikana ja työtehtävissä saa käyttää, pitää hallussa eikä jakaa tai myydä. Työpaikalla ei myöskään saa olla tai työskennellä päihtyneenä. Päihdehaittatilanne Päihdehaittatilanne on tilanne, jossa alkoholin tai muun päihteen vaikutus uhkaa tai haittaa yksilön omaa tai toisen työntekijän työtä, työkykyä, työturvallisuutta, asiakkaan turvallisuutta, työpaikan ilmapiiriä, työtuloksia tai työyhteisön tai työnantajan mainetta.

7 7 Päihdeongelma Päihdeongelmalla tarkoitetaan alkoholin, huumeiden, lääkkeiden tai liuotinten päihdekäyttöä tai niiden yhdistelmiä. Lääkkeiden päihdekäyttö on huumausainelaissa määriteltyjen lääkkeiden käyttöä ilman asianmukaista lääkärin määräystä tai sen ohjeista poikkeavaa käyttöä. Sekakäyttö Sekakäytöksi kutsutaan käyttöä, jossa käytetään vuorotellen tai sekaisin eri päihteitä. Tupakointi Tupakoinnin suhteen noudatetaan tupakkalakia ja kuntien alueella sovittuja käytäntöjä. Pelkosenniemen kunta on ollut savuton kunta alkaen ja Savukosken kunta alkaen. Savuton työpaikka määritellään seuraavasti: Tupakointi on kielletty kaikkialla työpaikan sisätiloissa tupakkalain edellyttämillä tavoilla. Työpaikan sisätiloissa ei ole tupakointitiloja ja mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu vähemmän näkyvästi ulos, riittävän kauas rakennuksesta siten, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan ulkoa savuttomiin sisätiloihin. Tupakointi on kielletty työaikana eikä työaikana tapahtuvaa virallisten taukojen ulkopuolista tupakointia lasketa työajaksi. Uusia tupakointitiloja ei rakenneta eikä niitä ole yrityksen omistamissa tai hallinnoimissa rakennuksissa ja työtiloissa. Työpaikan edustus ja muut tilaisuudet ovat savuttomia. Tupakkatuotteita ei myydä työpaikoilla. Tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan tupakoinnin lopettamisessa. Ilmoitus työpaikan savuttomuudesta on ilmoitettu asianmukaisin kyltein esimerkiksi ulko-ovilla. Työnhakuilmoituksissa kerrotaan työpaikan olevan savuton.

8 8 Tupakkavieroitustuotteisiin liittyvistä käytänteistä (esimerkiksi nikotiinipurukumin maksuton saanti terveyskeskuksesta) noudatetaan sitä, mitä kunnassa on erikseen sovittu. Työntekijä Tässä päihdeohjelmassa työntekijällä tarkoitetaan virka- tai työsuhteessa olevaa palkansaajaa. Hoitoon hakeutuminen Esimiehen velvollisuus on puuttua päihdeongelmaan heti kun se haittaa työntekoa. Päihdeongelman ilmetessä esimiehen tulee selvittää päihdeongelman laajuus ja luonne puheeksiottokeskustelussa. Puheeksiottolomake täytetään ja siitä toimitetaan kopio työterveyshuoltoon. Hoitoonohjaus Niissä tapauksissa, joissa työnantaja joutuu harkitsemaan työntekijän virka- tai työsuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä työntekijän päihdeongelman vuoksi, tekee työnantaja aloitteen hoitoon ohjauksesta. Huumausainetesti Huumausainetestillä tarkoitetaan näytettä, jolla arvioidaan onko työntekijä lääkkeitä tai huumaavia aineita muuhun kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Alkometritutkimus/puhalluskoe Alkometritutkimusta eli puhalluskoetta käytetään silloin kun työnantajalla on perusteltu epäily työntekijän päihtymyksestä. Työntekijä voi alkometriin puhaltamalla osoittaa, ettei ole päihtynyt. Mikäli työntekijä kieltäytyy osallistumasta puhalluskokeeseen, esimies ratkaisee jatkotoimenpiteet ulkoisten havaintojen perusteella. Työntekijä voidaan lähettää työterveyshuoltoon työkykyisyyden toteamiseksi. Tällöin työterveyshuollon ammattihen-

9 9 kilö käyttää alkometritutkimusta terveydentilan tutkimiseen ja näiden tulosten perusteella antaa kokonaisarvion siitä, onko työntekijä sillä hetkellä työkykyinen. 3.3 Vastuut ja velvollisuudet päihdetyössä Jokaisella työntekijällä on ensisijainen vastuu omasta käyttäytymisestään, terveydestään ja työkyvystään. Päihdetyön tulisi olla luonteva osa muuta henkilöstötyötä turvallisessa ja välittävässä ilmapiirissä. Työpaikan johto ja esimiehet ovat avainasemassa ja heidän asenteellaan on ratkaiseva merkitys päihdetyötä kehitettäessä ja erityisesti päihdetyön käytännön toteutumisessa. Myös työtoverit ovat velvollisia puuttumaan päihteiden käyttöön ottamalla asian puheeksi asianomaisen ja/tai esimiehen kanssa. Esimies vastaa päihdeohjelman mukaisesta puheeksiotosta, hoitoonohjauksesta ja palvelussuhdeasioiden käsittelystä sekä niistä laadittavista asiakirjoista. Päättäjätaso huolehtii ja varmistaa riittävän resursoinnin. Työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshenkilöstön tulee asiantuntijoina edistää päihdeasioista puhumista osana työpaikan arkea ja antaa oikeaa tietoa päihteistä ja päihdeongelmista. Työterveyshuolto toimii mini-interventiotoimintamallin mukaisesti päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja tunnistamiseksi, ohjaa hoitoon, tukee ja seuraa hoidon toteutumista ja antaa tai järjestää jatkohoitoa.

10 10 4. PÄIHDEHAITTOJEN EHKÄISY Työpaikan päihdehaittoja voidaan ehkäistä, vähentää ja lieventää ennaltaehkäisevällä toiminnalla, joka kohdistetaan koko työyhteisöön. Päihteistä tiedottaminen, opastus ja koulutus ovat osa työkykyä ylläpitävää toimintaa, jonka pyrkimyksenä on vaikuttaa työpaikan asenteisiin ja päihdeilmastoon sekä jokaisen työntekijän terveyskäyttäytymiseen. Päihdetyön painopisteen tulee olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa, joka tarjoaa työyhteisölle laajimmat keinot ja vaikuttamisen mahdollisuudet päihdeasioissa. Tieto päihteiden terveyshaitoista, päihdeongelman tunnistamisesta sekä erilaisista hoitomahdollisuuksista on osa ennaltaehkäisevää toimintaa. Keinot: tiedotus päihdeohjelman läpikäynti koko henkilökunnan kanssa koulutus työterveyshuollon terveystarkastukset: Audit- testi, mini-interventio työsuojelutoimikunta hoidon järjestämiseen osallistuminen työntekijöiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen Tavoitteet: vaikuttaa yleiseen suhtautumistapaan alkoholin käytössä ja käytön hallinnassa antaa valmiuksia omaehtoiseen tarkkailuun ja muutokseen rohkaista oma-aloitteisesti hakeutumaan tarvittaessa palvelujen piiriin

11 11 5. PÄIHDEONGELMIEN TUNNISTAMINEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN Työpaikalla yksilön päihdeongelma ei ole yksityinen asia. Se voi näkyä mm.: - lyhyinä usein toistuvina sairauspoissaoloina - myöhästymisinä - luvattomina poissaoloina - työvuorojen yllättävinä vaihtamisina - työtehon heikkenemisenä tai sen epätasaisuutena - virhesuorituksina ja/tai lisääntyneinä tapaturmina Päihteiden väärinkäyttö näkyy usein yksilön: - ulkoisen olemuksen muutoksina - luonteen ja käytöksen muutoksina: hermostuneisuutena, riidanhaluisuutena, hyökkäävyytenä, selittelynä, valehteluna, väsymyksenä, ylivilkkautena, alakuloisuutena, masentuneisuutena - suorituskyvyn heikkenemisenä, työtehon heikkenemisenä - työtehtävien laiminlyöntinä - eristäytymisenä työyhteisöstä - ongelmien kieltämisenä Töihin tullaan krapulassa tai päihtyneenä: - alkoholin haju - huonovointisuus - hikoilu - tärinä - päihteiden nauttiminen salaa työpaikalla työaikana Usein sekä päihteiden käyttäjä että työyhteisö pyrkivät salaamaan ongelman. Mitä varhaisemmin päihdeongelma havaitaan, otetaan puheeksi ja hoidetaan, sitä vähäisemmät ovat yleensä sen aiheuttamat haitat niin yksilölle kuin työyhteisöllekin. Tästä varhaisesta puheeksi ottamisesta ei laadita asiakirjoja.

12 12 6. PÄIHDEHAITTOIHIN PUUTTUMISEN MENETTELYTAVAT 6.1 Puheeksiottomenettely Aloitteen puheeksiottamiseen voi tehdä kuka tahansa, esim. työtoveri, esimies tai työterveyshuollon toimihenkilö. Puheeksiottotilanteeseen esimiehen kanssa asianomainen henkilö voi pyytää mukaansa luottamushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun. Keskustelusta tehdään kirjallinen muistio. Puheeksiottomenettelyyn liittyvät asiakirjat liitteinä (Liite 2 ja Liite 3). Työntekemistä haittaavien tilanteiden ilmaantuessa esimiehen tulee puuttua asiaan. Lievissäkin tapauksissa tulee asiaan kiinnittää huomiota ja asettaa tavoitteeksi päihdetietouden lisääminen. Keskustelun perusteella arvioidaan tukitoimien ja mahdollisen hoidon tarve. Jos tarve hoitoon ilmenee, esimies ohjaa henkilön joko työterveyshuoltoon tai sairaala Lapponian Perhe- ja mielenterveysklinikalle päihdesairaanhoitajalle hoidon suunnittelua varten. Mikäli hoidontarvetta ei ole, esimies ja työntekijä sopivat seurantakeskustelusta 2-3 kuukauden kuluttua. Tämä kirjataan myös muistioon. Jos seurantakeskustelun perusteella ei päihdeongelmaa todeta, asia on siltä osin loppuun käsitelty. Jos päihdeongelma ilmenee uudestaan, esim. vuoden kuluessa puheeksiotosta, pidetään hoitoonohjaus-neuvottelu.

13 Työntekijän työkunnon arviointi ja poistaminen työpaikalta Epäiltäessä, että työvuorossa oleva työntekijä ei ole työkuntoinen tulee asiasta tiedottaa aina esimiehelle tai esimiesvastuussa olevalle työntekijälle, jonka tulee työkyky arvioida. Esimies/esimiesvastuussa oleva keskustelee ao. henkilön kanssa ja tekee aina päätöksistään pöytäkirjan, johon kuvataan mahdollisimman tarkkaan työntekijän työkunnon arviointitilanne ja sen aikana tehdyt ratkaisut. Mikäli vahvistuu epäily päihteiden väärinkäytöstä, työntekijää pyydetään puhaltamaan alkometriin. Työntekijä voi alkometriin puhaltamalla osoittaa, ettei ole päihtynyt. Mikäli työntekijä kieltäytyy osallistumasta puhalluskokeeseen, esimies ratkaisee jatkotoimenpiteet ulkoisten havaintojen perusteella. Työntekijä voidaan lähettää terveyshuoltoon työkykyisyyden toteamiseksi. Läsnä puhallutustilanteessa tulee olla puhalluttajan lisäksi yksi todistaja, jotka allekirjoittavat mittaustuloksen. Myös alkometriin puhaltaja allekirjoittaa sen. Puhalluttaminen kirjataan aina, oli tulos mikä tahansa. Mikäli työntekijä kieltäytyy puhaltamasta alkometriin, seuraa palkaton virka- tai työvapaa. Jos alkometrin lukema on muuta kuin 0,00 promillea, työntekijää pyydetään poistumaan työpaikalta välittömästi. Mikäli henkilö vaikuttaa päihtyneeltä, mutta alkometrilukema on 0 promillea, tutkitaan terveydenhuollossa muiden päihteiden vaikutus. Jos alkometrin lukema on 0,00 promillea, mutta arvio työntekijän työkunnosta tutkimushetkellä ei puolla työtehtävistä selviytymistä, häntä pyydetään poistumaan työpaikalta välittömästi. Jatkotoimenpiteenä esimies ottaa yhteyden työterveyshuoltoon ja lähettää sinne myös kopiot em. pöytäkirjasta ja mittaustuloksesta.

14 14 Työntekijän poistaminen työpaikalta Jos kyseessä on epäily päihtyneenä työssä olemisesta tai päihteiden käytöstä työaikana, on epäilty poistettava välittömästi työpaikalta. Mikäli epäily osoittautuu aiheelliseksi, ei hänelle makseta palkkaetuja poissaolon ajalta. Poistamisen suorittaa esimies tai kyseisessä työvuorossa esimiesvastuussa oleva henkilö esimerkiksi vuodeosaston sairaanhoitaja. Tapahtuneesta tehdään aina pöytäkirja, joka toimitetaan esimiehelle. Kuitenkin on muistettava, että jokainen työvuorossa oleva on vastuussa siitä, ettei työvuorossa ole henkilökuntaa, joka on alkoholin vaikutuksen alainen. Pöytäkirja työkunnon arviointitilanteesta on liitteenä (Liite 1). Jos henkilö ei vapaaehtoisesti suostu poistumaan, kutsutaan paikalle tarvittaessa lisäapua. Kun henkilö on poistettu työpaikalta, on esimiehen työntekijän toivomuksesta ilmoitettava asiasta luottamusmiehelle tai järjestäytymättömän henkilön ollessa kyseessä työsuojeluvaltuutetulle. 6.3 Kurinpidolliset toimenpiteet Mikäli päihdeongelman katsotaan toistuvan luonteensa vuoksi vaarantavan työ- ja virkavelvollisuuksien täyttämisen, johtavan huolimattomuuteen tai jos henkilö työssä ollessaan käyttäytyy sopimattomasti päihteiden väärinkäytön vuoksi, noudatetaan työnantajan hallintosääntöä, työsopimuslakia ja/tai lakia kunnallisesta viranhaltijasta, joiden mukaan kurinpidollisista toimenpiteistä päätetään. 6.4 Hoitoonohjausmenettely Henkilö, jolle on kehittymässä tai kehittynyt ongelma päihteiden väärinkäytöstä, voi hakeutua oma-aloitteisesti hoitoon joko työterveyshuoltoon tai päihdehuoltoa antavaan erikoisyksikköön. Omaehtoinen ongelman tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen parantavat yleensä hoitotuloksia. Kun päihdeongelmainen itse hakeutuu hoitoon, asia on

15 15 luottamuksellinen henkilön niin halutessa. Hoidon jälkeinen seuranta voidaan sopia työterveyshuollon tehtäväksi. Hoitoonohjausmenettelyn tavoitteena on kuntoutuminen päihdeongelmasta ja sitä kautta paluu työyhteisöön sen täysivaltaisena ja työkykyisenä jäsenenä. Vastuu hoitoonohjauksesta kuuluu ensisijaisesti työnantajalle ja sitä kautta lähimmälle esimiehelle. Työterveyshuolto on mukana hoidon tarpeen ja tarvittavien tukitoimien arvioimisessa. Hoitoonohjauksessa kaikkia työntekijöitä kohdellaan samalla tavalla heidän työtehtävästään tai asemastaan riippumatta. Ellei puheeksiotto ole ollut riittävä toimenpide, pidetään hoitoonohjausneuvottelu, jossa ovat läsnä asiaosaisen ja toimivaltaisen esimiehen lisäksi työterveyshoitaja ja tarvittaessa työterveyslääkäri sekä työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö. Neuvottelussa käsitellään asianomaisen päihdeongelmaa ja sovitaan kuntoutustoimenpiteistä sekä tehdään kirjallinen kuntoutumissopimus (Liite 4. Kuntoutumissopimus). Asianomainen ja työterveyshuollon henkilöt tekevät kuntoutussuunnitelman (liite 5), josta ilmenevät hoito- ja seuranta-ajat ja hoitopaikka. Hoidettavan on todistettava käyvänsä säännöllisesti hoitopaikassa ja toimitettava esimiehelle tietoja hoidon edistymisestä niiltä osin kuin ne liittyvät työjärjestelyihin. Työterveyshuolto seuraa kuntoutettavan työkykyä. Asianomaisen noudattaessa kuntoutussuunnitelmaa (Liite 5 Kuntoutumissuunnitelma), ja mikäli päihteiden käyttöä tai ongelmakäyttäytymistä ei esiinny sovitun määräajan puitteissa, voidaan ongelma katsoa työpaikan taholta selvitetyksi. Hoidon loputtua pidetään loppupalaveri, jossa sovitaan mahdollisesta jatkoseurannasta työterveyshuollossa. Mikäli päihteiden käyttäjä kieltäytyy hoitoonohjauksesta, esimies voi antaa asianomaiselle kirjallisen varoituksen tai ryhtyä työsuhteen irtisanomis - tai purkumenettelyyn.

16 16 Mikäli tilanne toistuu hoidon tai varoituksen jälkeen tai henkilö jättää työvelvoitteensa päihteiden takia täyttämättä, voidaan työsuhde purkaa tai irtisanoa. 6.6 Hoitoyksiköt ja ohjelmat Kuntoutus ja hoito järjestetään ongelman vakavuuden ja luonteen mukaan joko avo- tai laitoskuntoutuksena. Työterveyshuollon rooli päihdeasioissa on hoitoon ohjaava, ei hoitava. Varsinainen hoito tapahtuu päihdeongelmiin erikoistuneissa hoitopaikoissa. Hoito pyritään toteuttamaan ensisijaisesti avohoitona työssäkäynnin ohella. Hoitoonohjauksen yhteydessä sovitaan työyksikössä mahdollisista työajan ja työn järjestelyistä sekä tietojen saannista esimiehelle hoidon ja kuntoutuksen edistymisestä suunnitellulla tavalla. Avohoitona toteutettavassa hoitoonohjauksessa tehdään kuntoutussopimus kuukaudeksi ja kuntoutussuunnitelma, jotka sisältävät sovitun hoidon sekä jatkoseurannan työterveyshuollossa. Laitoshoito (katkaisu- ja kuntoutushoito) lääkärin lähetteellä kestää yleensä 1-6 viikkoa. Hoito toteutetaan moniammatillisen hoitoryhmän toimesta. Laitoshoito on tarkoitettu henkilölle, jolle avohoidon palvelut eivät riitä. Laitoshoidossa oleva on oikeutettu sairauspäivärahaan, mikäli lääkäri arvioi hoidettavan työkyvyttömäksi. Vaihtoehtoisesti voidaan hakea Kelan kuntoutusrahaa (vuosiloma tai palkaton virkavapaa). 6.7 Seuranta ja jatkohoito Hoitoonohjatun seurantaa tekevät sekä esimies että työterveyshuolto kuntoutussopimuksen ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Seurannan kesto määritellään riittävän pitkäksi tapauskohtaisesti kuntoutussuunnitelman tekotilanteessa ja sen tarkoitus on tukea sekä hoitoonohjattua että työyhteisöä.

17 17 Mikäli päihdeongelma eli sairaus uusiutuu, on hoitoon ohjanneella esimiehellä mahdollisuus harkita uusintahoitoon ohjaamista. Uusintahoidosta kieltäytyminen voidaan katsoa työ- tai virkasuhteen päättämisperusteeksi. 6.8 Työyhteisön tuki Hoitoonohjaustapahtumaan liittyen työtoverit saavat tarvittaessa tukea esimieheltä, luottamusmieheltä, työsuojeluvaltuutetulta. Tukea tarvitaan myös hoitoonohjatun työhönpaluuseen liittyvissä kysymyksissä sekä toipumisen tukemisessa.

18 18 7. PALVELUSSUHDEASIAT 7.1 Hoidon ja kuntoutumisen aikana Hoitokäynnit työterveyshuollossa toteutetaan säännöllisenä työaikana, jolloin se katsotaan palkkaan oikeuttavaksi ajaksi. Muu avohoito, esim. päihdeyksikössä toteutetaan ensisijaisesti muulloin kuin työaikana, jolloin hoitoonohjatulle myönnetään tarvittaessa palkatonta virka- tai työvapaata hoitokäyntejä varten. Kuntoutuskurssien ja laitoskuntoutuksen ajaksi on mahdollisuus anoa vuosilomaa tai palkatonta virkavapautta tai työlomaa (Kelan kuntoutusraha). Mikäli päihdehoidossa oleva on sairauden vuoksi työkyvytön, sovelletaan sairausajan palkkausta koskevia säännöksiä ja määräyksiä. 7.2 Varoitukset ja työsuhteen päättäminen Ellei puheeksiotto ole ollut riittävä toimenpide ja ongelma on toistunut tai puheeksiotto on ongelman vakavuusasteeseen nähden riittämätön toimenpide tai henkilö on kieltäytynyt hoitoonohjauksesta, esimiehen tulee antaa työntekijälle varoitus päihtyneenä esiintymisestä työaikana. Varoitukset annetaan kirjallisena. Varoituksia annetaan enintään kaksi kertaa. Varoitusmallit ovat päihdeohjelman lopussa liitteinä ( Liite 6A 1. varoitus, Liite 6B 2. varoitus). Mikäli kahden varoituksen jälkeen ongelma jatkuu, käynnistetään työ- tai virkasuhteen päättämismenettely työnantajan menettelytapojen mukaisesti. Työsuhteen päättäminen/kuuleminen (Liite 6 C).

19 19 Työsuhde voidaan purkaa tai päättää ilman varoitusmenettelyä silloin kun kyse on vakavasta laiminlyönnistä työtehtävien hoidossa. Vakava laiminlyönti voi olla esimerkiksi ajoneuvon kuljettaminen päihtyneenä tai, terveydenhuoltoalalla, asiakkaan tai potilaan hoitaminen päihtyneenä.

20 20 8. HUUMAUSAINETESTAUKSET Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä ( /759) määritellään, millä edellytyksillä ja missä työtilanteessa työnantaja voi käyttää huumetestejä ja käsitellä testitulosten tietoja. Huumausaineen käyttäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää huumausainelaissa ( /1289) määriteltyjä aineita muussa kuin lääkinnällisessä tarkoituksessa virkistyäkseen, rentoutuakseen, päihtyäkseen tai lievittääkseen vieroitusoireita. Työnantajan on ilmoitettava työnhakijalle hakumenettelyn yhteydessä ennen työsopimuksen tekemistä tai työntekijälle ennen työehtojen muuttamista siitä, että kysymys on työtehtävästä, jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus tehtävään valitun työntekijän suostumuksella yksityisyyden suojasta annetun lain 7 :n mukaisesti käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja tai jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus 8 :n 2 momentin mukaisesti velvoittaa työntekijä esittämään huumausainetestiä koskeva todistus. Työnantaja voi pyytää huumausainetestiä koskevaa todistusta, jos työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisissa työtehtävissä, jotka edellyttävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Tietojenkäsittelyn edellytykseksi liitetään myös ne vaikutukset, jotka voivat seurata työtehtävien hoitamisesta huumausaineiden vaikutusten alaisena tai huumeista riippuvaisena (7 1 momentin 1-6 kohdat). Oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja kohdistuu vain tehtävään valittuun henkilöön. Valinta voidaan tehdä ehdollisena siihen asti, kunnes työtehtävään valittu on toimittanut todistuksen työnantajalle. Työnhakijalla ei ole velvollisuutta toimittaa todistusta. Työnantaja voi kuitenkin jättää ottamatta huomioon työnhakijan, joka ei toimita todistusta työnantajalle. Virkaan otettava henkilö voidaan velvoittaa esittämään huumausainetestiä koskeva todistus virkaan nimittämisen edellytyksenä (laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003 7).

21 21 Työsuhteen aikana työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään todistuksen huumausainetestistä työnhakijaa koskevia kriteerejä tiukemmin edellytyksin. Huumausainetestit voidaan tarvittaessa toteuttaa osana työterveyshuollon suorittamia terveystarkastuksia. Näytteitä voivat siten ottaa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 :ssä tarkoitetut henkilöt. Laboratorioiden tulee huolehtia siitä, että näytteitä ottavat henkilöt saavat asianmukaisen perehdytyksen huumausainetestaukseen. Kunnissa ja kuntayhtymässä ei toistaiseksi ole vahvistettu työtehtäviä, joiden työntekijöiltä edellytetään huumetestiä työhön otettaessa tai työsuhteen aikana.

22 22 9. SALASSAPITOVELVOLLISUUS Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijää koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta. Tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavan terveydentilaan liittyvän etuuden suorittamiseksi tai sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy. Tietoja voidaan myös käsitellä, jos työntekijä nimenomaan haluaa, että hänen työkykynsä selvitetään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Työnantajan on käsiteltävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista henkilötiedoista. Tietoja saavat käsitellä vain rajatut henkilöt, jotka tekevät henkilön työsuhdetta koskevia päätöksiä tai toimeenpanevat niitä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista em. tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eivätkä sen päättymisen jälkeen. Työterveyshuollon salassapitovelvollisuus koskee kaikkia asiakaskäyntejä. Vaitiolovelvollisuuden purku tehdään hoitosopimuksessa (alkoholiriippuvuus), jolloin työntekijä antaa hoitopaikalle ja työterveyshuollolle luvan luovuttaa tietyt hoidon noudattamista ja sen onnistumista koskevat tiedot työnantajalle. Omaehtoisessa hoitoon hakeutumisessa luottamuksellisuus ja salassapito ovat itsestäänselvyys.

23 PÄIHDEOHJELMAN HYVÄKSYMINEN, KÄYTTÖÖNOTTO JA SEURANTA Tämä päihdeohjelma on liitteineen käsitelty kuntien ja kuntayhtymän johtoryhmissä, kuntien työsuojelu- ja yhteistoimintaelimissä sekä hyväksytty kuntien ja kuntayhtymän hallituksissa. Päihdeohjelma on nähtävillä jokaisessa työyksikössä ja kuntien internet-sivuilla. Ohjelma on osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Päihdeohjelman hyväksyvien toimielimien on huolehdittava tämän päihdeohjelman riittävästä jakelusta ja tiedottamisesta siten, että kaikki esimiehet ja henkilöstö ovat tietoisia päihdetapausten hoitoon liittyvistä menettelytavoista. Päihdeohjelman käyttöönottoa tuetaan esimiehiin ja työyhteisöihin kohdistuvalla koulutuksella. Koulutuksen tavoitteena on, että päihdeongelmat työpaikalla tunnistetaan ja niihin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä tuetaan omaehtoista päihteidenkäytön hallintaa ja parannetaan työyhteisön kykyä käsitellä asioita. Päihdeohjelma ja sen liitteet päivitetään tarpeen mukaan. Päihdeohjelman toteutumista ja koulutustarvetta seurataan vuosittain. Tätä menettelytapaa sovelletaan alkaen.

SONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA

SONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 1(19) SONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Yhteistyöryhmä 30.10.2014 15 Kunnanhallitus 10.11.2014 219 2(19) Sisällys 1. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2. VASTUUT JA VELVOLLISUUDET PÄIHDETYÖSSÄ 3. ENNALTAEHKÄISEVÄ

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus

1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus 1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus Rovaniemen kaupungin päihdeohjelman tavoitteena on taata työntekijöille päihteetön ja turvallinen työympäristö. Tämä päihdeohjelma on tehty mukaillen Lapin sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Juuan kunnan päihdeohjelma

Juuan kunnan päihdeohjelma liite khall 8.1.2001 10 Juuan kunnan päihdeohjelma 1 Päihdeasioiden hoito ja vastuu Päihdeasioiden hoito työpaikalla on osa johtamista ja työyhteisön kehittämistä, koulutusta, työsuojelua ja työterveyshuoltoa

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työsuojelujaosto 1.10.2015 Johtoryhmä 6.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallitus KITEEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA

Työsuojelujaosto 1.10.2015 Johtoryhmä 6.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallitus KITEEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA Työsuojelujaosto 1.10.2015 Johtoryhmä 6.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallitus KITEEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA 2 / 17 Sisällys Sisällys... 2 1. TAVOITE... 3 2. MÄÄRITELMIÄ... 3 3. VASTUUT

Lisätiedot

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PÄIHDEOHJELMA

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PÄIHDEOHJELMA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PÄIHDEOHJELMA SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Päihdeohjelman tarkoitus 1 3. Päihdeohjelma koskee koko henkilöstöä 1 4. Ennalta ehkäisevä toiminta 2 5. Päihdehaitan havaitseminen

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA Kaupunginvaltuusto 31.8.2009 86 Jukka Tikanmäki Päivi Ruotoistenmäki Martti Savolainen Raija Leppäharju SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 3 2. Päihdeohjelman tarkoitus 3 3. Päihdeohjelma

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Päihdeohjelma. Yhteistyökomitea Kaupunginhallitus

Päihdeohjelma. Yhteistyökomitea Kaupunginhallitus Päihdeohjelma Yhteistyökomitea 17.11.2016 Kaupunginhallitus 28.11.2016 www.ylojarvi.fi 1 Sisällys 1. Päihdeohjelman tarkoitus ja tavoite... 3 2. Vastuut... 4 3. Menettely päihdeongelmatilanteessa... 4

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Sisällys. Liitteet 17

Sisällys. Liitteet 17 PÄIHDEOHJELMA 1 Sisällys Päihdeohjelman tarkoitus 3 Ennalta ehkäisevä toiminta 3 Tiedottaminen, koulutus ja muu ennaltaehkäisevä toiminta 3 Varhainen tukeminen 3 Päihdeongelman tunnistaminen ja ongelmaan

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Päihteetön terveyskeskus -toimintaohjelma

Päihteetön terveyskeskus -toimintaohjelma Päihteetön terveyskeskus -toimintaohjelma Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Yhteistoimintaelin 3.9.2015 / 34 Yhtymähallitus 17.9.2015 / 114 Sisällys 1 Päihteet ja työ...3 2 Päihteetön terveyskeskus

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Sairauspoissaolojen ilmoitusjärjestelmä. Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Yhteistoimintaelin 19 13.10.2014 Kunnanhallitus 267 27.10.2014 Kunnanhallitus 13 18.01.2016 Sairauspoissaolojen

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Inarin kunnan päihdeohjelma INARIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA

Inarin kunnan päihdeohjelma INARIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Inarin kunnan päihdeohjelma 28.4.2006 1 INARIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Inarin kunnan päihdeohjelma 28.4.2006 2 INARIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 1. OHJELMAN TAVOITTEET 2. ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA 2.1 TIETOA 2.2

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 32/2000 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 20/2001 28.3.2001 Asia Irtisanomista koskeva oikaisuvaatimus Päätös, johon haetaan oikaisua Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

Kemin kaupungin päihdeohjelma

Kemin kaupungin päihdeohjelma Kemin kaupungin päihdeohjelma Luonnos 6.9.2016 1 Sisällysluettelo 1. Päihdeohjelman tarkoitus 2. Ennaltaehkäisevä toiminta 3. Määritelmiä ja periaatteita 4. Päihdeongelman tunnistaminen 5. Menettelytapaohjeet

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA PÄIHDEOHJELMA

TAMMELAN KUNTA PÄIHDEOHJELMA TAMMELAN KUNTA PÄIHDEOHJELMA SISÄLLYS 1 Esipuhe 4 2 Sitoumus 4 3 Tavoite ja toteutus 4 4 Päihteiden määritelmä 4 5 Päihteiden riskikäytön seurauksia työpaikalle 4 5 6 Päihdehaittatilanne 5 7 Vastuut 5

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA

LIEKSAN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA 1 KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksynyt 5.12.2013 Voimaantulo 10.12.2013 LIEKSAN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA 2 SISÄLTÖ 1. Tavoite... 3 2. Soveltamisala ja päihteet...

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Kokouspalkkiosääntö Yhtymähallitus Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kokouspalkkiosääntö 1.1.2016 Yhtymähallitus 16.12.2015 151 Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNKI Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista Yhteistyötoimikunta 10.10.2016 Hallintolautakunta 22.11.2016 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Juuan kunnan päihdeohjelma

Juuan kunnan päihdeohjelma Khall 26.9.2016 225 Juuan kunnan päihdeohjelma Yt-elin 16.9.2016 Khall Juuan kunnan päihdeohjelma 1 Päihdeasioiden hoito ja vastuu Päihdeasioiden hoito työpaikalla on osa johtamista ja työyhteisön kehittämistä,

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Outokummun päihdeohjelma 2013 Tornion tehtaat ja Kemin kaivos. Armi Terho Tehtaanlääkäri

Outokummun päihdeohjelma 2013 Tornion tehtaat ja Kemin kaivos. Armi Terho Tehtaanlääkäri Outokummun päihdeohjelma 2013 Tornion tehtaat ja Kemin kaivos Armi Terho Tehtaanlääkäri armi.terho@outokumpu.com TURVALLISUUS ENNEN KAIKKEA jokaisella, joka hetki, joka paikassa 1. Turvallisuus ennen tonneja

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan henkilöstön päihdeohjelma Liite 3

Nurmijärven kunnan henkilöstön päihdeohjelma Liite 3 Nurmijärven kunnan henkilöstön päihdeohjelma Liite 3 Huumetestaus Nurmijärven kunnan työpaikoilla Laki yksityisyyden suojasta työelämässä määrää, että työnantaja saa käsitellä vain sellaisia työntekijän

Lisätiedot

Ohjeistus lääkärissäkäyntejä varten Vaalan kunta

Ohjeistus lääkärissäkäyntejä varten Vaalan kunta Ohjeistus lääkärissäkäyntejä varten Vaalan kunta KVTES Luku III 4 Työaika 5. mom. Lääkärin määräämät tutkimukset Lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimukseen

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 1 Päivitetty ohje MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 POISSAOLOJEN ILMOITUSKÄYTÄNTÖ JA PALKATTOMIEN VIRKAVAPAUKSIEN / TYÖLOMIEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Työjuridiikkaa esimiehelle

Työjuridiikkaa esimiehelle ingakoskinen.fi Työjuridiikkaa esimiehelle 1 Hei, olen Inga! Sopimusten merkitys ja sovittelu Lakiartikkelit Yhdistystoiminta (SauRa) Hevosharrastus (tallinpito ja ratsastus) Asianajaja, varatuomari Asianajajaliiton

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymä Yhtymähallitus 21.4.2016 30 liite 7 Yhtymäkokous 19.5.2016 12 liite 12 Sisältö 1 Yleistä... 3 1 Henkilöstösäännön soveltaminen... 3 2 Viran ja työsopimussuhteisen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa HYÖDYNNETTY OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJAA SEKÄ LUOKANOHJAAJAN KÄSIKIRJAA Oppilashuollon käsikirja s. 15 Huoli

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa

Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Kouvolan kaupunki OHJE KHHJ 28.5.2013 52 1 (5) Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Yleistä Esimiehen tehtäviin ja velvollisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että viranhaltija/työntekijä saa kaiken

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Asuntolan järjestyssäännöt

Asuntolan järjestyssäännöt Asuntolan järjestyssäännöt Koulutuksen järjestäjä on päättänyt näistä järjestyssäännöistä 26.1.2016 ja ne ovat voimassa 1.2.2016 alkaen toistaiseksi. Järjestyssääntöjen valmisteluvaiheessa on kuultu sekä

Lisätiedot

Savuton duuni, nuuskaton huuli

Savuton duuni, nuuskaton huuli Savuton duuni, nuuskaton huuli Valo ja Olympiakomitea haastavat jäsenjärjestönsä savuttomiksi ja nuuskattomiksi työpaikoiksi. Mukaan pääsee, kun on henkilöstönsä kanssa sopinut kriteereiden toteutumisesta

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot