Päihdeohjelma ja vastuu sen toteuttamisesta koskevat koko henkilöstöä.

Transkriptio

1 Päihdeohjelma Päihdeohjelman tarkoitus Päihdeohjelmalla pyritään henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen, tuottavan ja hyvin toimivan työyhteisön kehittämiseen sekä työelämän laadun parantamiseen. Lähtökohtana on, että kaikki osapuolet ymmärtävät päihteiden väärinkäytön muodostavan merkittävän riskin koko työyhteisön toiminnalle. Tällöin myös jokaisen velvollisuutena on sekä omakohtaisesti että yhteisössään pyrkiä ehkäisemään työyhteisöä haittaavaa päihteiden käyttöä sekä edistämään ongelmatilanteiden rakentavaa ratkaisemista. Päihteillä tarkoitetaan tässä ohjelmassa sekä alkoholia, sen korvikkeita että eilääkekäytössä olevia lääkkeitä ja huumeita. Näkökulma sisältää myös ne riskit, jotka aiheutuvat päihdyttävien aineiden sekakäytöstä Päihteiden väärinkäyttöä ovat tämän ohjelman mukaan tilanteet, joissa viranhaltijan/työntekijän todetaan olevan työaikana edellä mainittujen aineiden vaikutuksen alaisena tai niiden aiheuttamassa jälkivaikutustilassa, jälkihumalassa, henkilö myöhästelee tai jää pois työstä ennalta ilmoittamatta, piilottelee itseään, pakenee työtehtävistä tai muuten harhauttaa työyhteisöä siten, että syyn voidaan perustellusti olettaa aiheutuneen päihteiden väärinkäytöstä. Päihdeohjelma koskee koko henkilöstöä Päihdeohjelma ja vastuu sen toteuttamisesta koskevat koko henkilöstöä. 1. Ohjelman valmistelu ja toteuttaminen ovat osa työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön sekä henkilöstöhallinnon toimintaa. Siten ne vastaavat myös tiedottamisesta ja kouluttamisesta. 2. Jokaisella on ilmoittamisvastuu, kun syntyy epäilys tai huoli päihteiden tai huumaavien aineiden väärinkäytöstä. Jos siis työpaikalla havaitaan päihtyneenä työskentely, siihen on puututtava välittömästi. 3. Päihdeohjelmaa toteutetaan yhdessä työterveyshuollon kanssa ja se on ennaltaehkäisevää toimintaa. Toiminta haittatilanteissa Toiminta haittatilanteissa: 2 Epäviralliseen hoitoonohjaukseen, jossa viranhaltija/työntekijä hakeutuu omasta aloitteestaan työterveyshuoltoon tai tuen piiriin. 3 Viralliseen hoitoonohjaukseen joka käynnistyy yleensä joko varhaisen tuen toimintamallin mukaisesta puheeksiotosta tai akuutista tilanteesta.

2 1. Epävirallinen hoitoonohjaus Henkilö voi hakeutua omatoimisesti tuen piiriin tai työterveyshuolto voi ottaa puheeksi havitsemansa ongelman. Tällöin työterveyshuollosta otetaan yhteys työpaikan esimieheen. Esimiehelle ilmoittamiseen tulee kuitenkin saada aina asianomaisen henkilön suostumus. 2. Virallinen hoitoonohjaus ja kirjallinen päihdepalvelujen käyttösopimus 2.1 Varhaisen tuen toimintamallin mukainen puheeksi otto, kun on epäily tai huoli päihteiden käytöstä Puheeksiotossa noudatetaan Naantalin kaupungin varhaisen tuen toimintamallissa sovittua käytäntä. Päihdeongelman käsittelystä laaditaan muistio, johon esimies kirjaa käsitellyt asiat. Muistio toimitetaan työterveyshuoltoon jatkotoimenpiteitä varten. Esimies varaa henkilölle ajan keskusteluun työterveyslääkärille. Henkilö voi pyytää mukaan työsuojeluvaltuutetun/luottamusmiehen/tukihenkilön. Kun henkilö on keskustellut työterveyslääkärin kanssa, pidetään varhaisen tuen toimintamallin mukainen työkykyneuvottelu. Tämä voi johtaa tilanteen seuraamiseen tai viralliseen hoitoon ohjaukseen. Mikäli esimiehen päihteiden käyttö edellyttää päihdeongelmaan puuttumista, tulee alaisten ottaa yhteys esimiehen esimieheen ja työterveyshuollon yhteyshenkilöön. Työterveyshuollon yhdyshenkilöinä toimivat työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja. 2.2 Työkykyneuvottelu, hoitoonohjaus Mikäli päihteiden käytöstä aiheutuvat haitat/epäilyt/huoli jatkuvat, asia otetaan uudelleen käsiteltäväksi edellä esitetyn kaltaisessa työkykykeskustelussa. Tilaisuudessa arvioidaan omatoimisen muutosyrityksen mahdollisuuksia ja tuloksia. Tässä vaiheessa voidaan päätyä oma-aloitteiseen hoitoon hakeutumiseen tai käynnistää virallinen hoitoonohjaus. Esimies vastaa kutsun lähettämisestä päihteiden käyttäjälle sekä työterveyshuollon yhdyshenkilölle sekä tarvittaessa henkilöstöpäällikölle. Henkilö voi halutessaa ottaa mukaan työsuojeluvaltuutetun/luottamusmiehen/tukihenkilön. 2.3 Hoitoonohjaus Hoidon toteuttaminen Avohoidossa käynnit pyritään toteuttamaan työajan ulkopuolella. Ellei hoitoa voida järjestää työajan ulkopuolella, voidaan hoidossa käydä työajalla, jolloin käynnistä on sovittava lähimmän esimiehen kanssa. Tällöin voidaan ao. päihdeongelmaiselle myöntää harkinnanvaraista palkatonta virkavapautta/työlomaa tai sopia vastaavan ajan tekemisestä takaisin. Mikäli hoidettava on tällöin lääkärintodistuksen mukaan työkyvytön, ja kysymyksessä on katsottava olevan sairaus, hoitoajan palkallisuus määräytyy siten kuin sairauslomista on virka- ja

3 työehtosopimuksissa määrätty. Sama koskee hoidettavan hakeuduttua vapaaehtoiseen laitoshoitoon, ja jos tällaisesta hoidosta on sovittu työnantajan kanssa. Katkaisuhoito on aina palkatonta. Hoidossa käyminen ja seuranta Päihdepalvelujen käyttäjä on velvollinen toimimaan sopimuksen mukaisesti. Hänen tulee ilmoittaa palvelujen käytössä ilmenevistä esteistä ja keskeytyksistä välittömästi palvelujen tarjoajalle ja asiassa mukana olevalle yhdyshenkilölle. Yhdyshenkilö varmistaa myös sen, että esimiehellä on tieto asiasta. Työnantajalla on oikeus saada tietoa sopimuksen toteutumisesta palvelun käyttäjältä, yhdyshenkilöltä ja palvelujen tarjoajalta. Viranhaltijaa/työntekijää ei voida pakottaa hoitoonohjaukseen, vaan se on työnantajan antama mahdollisuus päihdeongelmaiselle. Sinä aikana työnantaja pidättäytyy palvelussuhteen purkamis- tai irtisanomistoimenpiteistä. Jos henkilö kieltäytyy hoitoonohjauksesta tai keskeyttää sovitun hoitoonohjauksen, työnantaja harkitsee virka- ja työsuhteen pysyvyyden uudelleen. Tilanteen seuranta tapahtuu yhdessä esimiehen, ao. henkilön ja työterveyshuollon yhdyshenkilön välisin keskusteluin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua hoitoonohjauksen käynnistämisestä. Tilanteen niin vaatiessa voidaan hoitoonohjauksen kestoa pidentää. Hoidon päätyttyä pidetään loppuneuvottelu, jossa ovat mukana asianosainen, työterveyshuollon edustaja(t), hoitoon osallistuneet tahot soveltuvin osin sekä hoitoonohjauksen yhteyshenkilö(t). Loppuneuvottelun kutsuu kokoon työterveyshuolto. Neuvottelusta kirjataan muistio, jossa todetaan hoidon päättyneen. Hoitoonohjauksen luottamuksellisuus Henkilöt, jotka ovat tekemisissä hoitoonohjauksen kanssa, eivät ilman hoitoon ohjattavan lupaa saa ilmaista sivullisille tietojaan. Kirjallinen varoitus Viralliseen hoitoonohjaukseen ei sisälly aina kirjallista varoitusta. Kirjallinen varoitus annetaan kuitenkin aina, kun työntekijä/viranhaltija saapuu todistettavasti työhön päihtyneenä (päihdeohjelman kohta akuutti tilanne). Viranhaltijalle ja työntekijälle annettavasta kirjallisesta varoituksesta on määräykset viranhaltijalaissa ja työsopimuslaissa. Lisäksi Naantalissa on kirjattu toimintaohjeet asiasta. Kirjallista varoitusta harkittaessa on aina neuvoteltava asiasta henkilöstöpäällikön kanssa.

4 2.4. Uusi keskustelu eli kuuleminen Mikäli päihdeongelma virallisen hoitoonohjauksen tai välittömästi sen jälkeen uusiutuu, toistetaan keskustelu uudelleen ja annetaan toinen kirjallinen varoitus, joka johtaa Naantalissa kirjattujen ohjeiden mukaisesti irtisanomiseen. Tilaisuudessa ovat mukana päihteiden käyttäjä, työpaikan esimies sekä hänen esimiehensä, työterveyshuollon yhdyshenkilö ja työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies sekä tarvittaessa henkilöstöpäällikkö. Esimies kutsuu kuulemisen koolle. Päihteiden käytön vuoksi voidaan antaa yhteensä enintään kaksi varoitusta. 2.5 Akuutti tilanne Työnantaja vastaa tiloissaan työskentelevien ja niissä asioivien turvallisuudesta. Akuutissa tilanteessa esimiehen tehtävänä on poistaa työpaikalta päihtynyt tai siellä päihteitä käyttävä henkilö. Jos esimies ei ole paikalla vastuu siirtyy ko. työvuoron vastuuhenkilölle. Mikäli henkilö ei suostu poistumaan paikalta, kutsutaan paikalle vartija tai toissijaisesti poliisi. Todistajaksi on hyvä saada kolmas henkilö. Päivämäärä ja kellonaika merkitään muistiin jatkokäsittelyä varten. Samalla on ryhdyttävä toimenpiteisiin palkan pidättämiseksi ko. ajalta siten kuin virka- ja työehtosopimuksissa on määrätty. Pääasiallinen vastuu akuutissa tilanteessa kuuluu esimiehelle. On kuitenkin huomattava, että päihtyneen työpaikalta poistaminen on kaikkien edun mukaista; päihtynyttä ei missään tilanteessa tule piilotella tai suojella. Mikäli henkilö kieltää olevansa päihtynyt tai esimies epäilee omaa tulkintaansa tilanteesta, henkilöllä on mahdollisuus osoittaa esimiehen epäilys vääräksi osallistumalla esimiehen edellyttämään alkometritutkimukseen. Esimies voi suorittaa alkometritutkimuksen itse tai sitä voi pyytää työterveyshuollosta (aukioloaikana) tai terveyskeskuksen päivystyksestä (päivystysaikana). Mikäli herää epäily päihtymyksen johtuvan lääkkeiden tai huumausaineen käytöstä niin työntekijä tulee ohjata aina työterveyshuoltoon työelämän huumetestausta varten. Jos työterveyshuolto ei ole avoinna, tulee henkilön mennä työterveyshuollon lääkärille heti sen ollessa auki. 3. Palvelussuhteen päättäminen Mikäli päihdeongelmat jatkuvat edelleen tai virallinen hoitoonohjaus keskeytyy viranhaltijasta/työntekijästä johtuvasta syystä tai henkilö esiintyy hoitoonohjausjakson jälkeen työpaikalla päihtyneenä taikka siellä vastoin kieltoa käyttää päihdyttäviä aineita, työnantaja ryhtyy toimenpiteisiin palvelussuhteen päättämiseksi. Tällöinkin nudatetaan Naantalissa yhteisesti sovittua toimintatapaa kuulemisesta. Viranhaltijalle tai työntekijälle on siis varattava tilaisuus tulla kuulluksi palvelussuhteen päättämisen syistä perusteluineen ennen kuin palvelussuhteen päättämisestä tehdään päätös. Viranhaltijan/työntekijän irtisanoo tai palvelussuhteen purkaa se viranomainen, joka päättää henkilön ottamisesta, jollei toisin ole määrätty.

5 Palvelussuhteen päättämiseen ryhdytään pääsääntöisesti vasta sen jälkeen, kun muut tämän päihdeohjelman keinot on käytetty, ellei tapaus kokonaisuus huomioon ottaen ole erityisen törkeä taikka kysymyksessä ole palvelussuhteen päättäminen koeaikana. Harkittaessa palvelussuhteen päättämisen edellytyksiä on otettava huomioon mm. se, miten pitkä aika on kulunut kirjallisen varoituksen antamisesta. Vetoaminen useiden vuosien takaiseen varoitukseen ei oikeuskäytännön mukaan yksistään riitä palvelussuhteen päättämiseen. Tarkkaa aikamäärää tässä yhteydessä ei kuitenkaan voida määritellä, vaan se on ratkaistava kussakin tapauksessa erikseen. 4. Huumausainetestiä koskeva todistus 4.1 Työsuhteen aikana Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä todetaan, että työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään työsuhteen aikana huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä tai että työntekijällä on riippuvuus huumeista, ja jos testaaminen on välttämätöntä työntekijän työ- tai toimintakyvyn selvittämiseksi ja työntekijä toimii sellaisessa työssä, joka edellyttää erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena: 1) vakavasti vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta; 2) vakavasti vaarantaa maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta; 3) vakavasti vaarantaa liikenneturvallisuutta; 4) voi lisätä huomattavasti merkittävien ympäristövahinkojen riskiä; 5) vakavasti vaarantaa työtehtävissä saatujen tietojen suojaa, käytettävyyttä, eheyttä ja laatua ja voi siten aiheuttaa haittaa tai vahinkoa salassapitosäännösten suojaamille yleisille eduille tai vaarantaa rekisteröityjen yksityisyyden suojaa tai oikeuksia; 6) vaarantaa taloudellisesti merkittävää liike- ja ammattisalaisuutta tai voi aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa, jos liike- ja ammattisalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää; tai 7) voi merkittävästi lisätä työnantajan hallussa olevien huumausainelain 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä. ( /375) Naantalissa työntekijöitä ja viranhaltijoita kohdellaan samoin eli edellä kuvattua lakia yksityisyydensuojasta sovelletaan myös viranhaltijoihin. Lain mukaan työnantaja voi asettaa työntekijälle/viranhaltijalle kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa todistus on esitettävä. Naantalissa sovelletaan yleisesti viikon määräaikaa. Työnantajalla on oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja myös, jos työntekijä on positiivisen huumausainetestituloksen perusteella sitoutunut huumausaineiden väärinkäytön vuoksi toteutettavaan hoitoon ja todistuksen tietojen käsittely liittyy hoidon toteutumisen seurantaan.

6 Huumausainetestiä koskeva todistus on asiakirja, josta ilmenee, että viranhaltijalle/työntekijälle on tehty testi huumausainelain (1289/1993) 2 :ssä määritellyn huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko henkilö käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Huumausainetestin perusteella saatu positiivinen testitulos on varmistettava laatuvalvotussa laboratoriossa. Testattavalla on aina oikeus saada testitulos kirjallisena. Huumausainetestiä koskeva todistus annetaan testatulle itselleen työnantajalle toimitettavaksi. Työterveyslääkäri allekirjoittaa todistuksen. Työnantaja vastaa sille toimitettujen huumausainetestiä koskevien todistusten hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista. 4.2 Työhön otettaessa Työnantaja saa ottaa vastaan tai muutoin käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittäviä tietoja tehtävään valitun työnhakijan suostumuksella vain silloin, kun työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisessa työssä, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä, ja jossa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi: 1) vaarantaa työntekijän itsensä tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta; 2) vaarantaa maanpuolustusta tai valtion turvallisuutta; 3) vaarantaa liikenneturvallisuutta; 4) lisätä merkittävien ympäristövahinkojen riskiä; 5) vaarantaa työtehtävissä saatujen tietojen suojaa, käytettävyyttä, eheyttä ja laatua ja siten aiheuttaa haittaa tai vahinkoa salassapitosäännösten suojaamille yleisille eduille tai vaarantaa rekisteröityjen yksityisyyden suojaa tai oikeuksia; tai 6) vaarantaa liike- ja ammattisalaisuutta tai aiheuttaa työnantajalle tai tämän asiakkaalle vähäistä suurempaa taloudellista vahinkoa, jos liike- ja ammattisalaisuuden vaarantamista tai taloudellisen riskin syntymistä ei voida muiden keinojen avulla estää. Työnantajalla on 1 momentissa tarkoitettu työnhakijan suostumukseen perustuva oikeus tietojen käsittelyyn myös silloin, kun: 1) työnhakijan on tarkoitus hoitaa tehtäviä, joissa edellytetään erityistä luottamusta, joissa työskentely tapahtuu muualla kuin työnantajan valvomissa toimitiloissa ja joissa työtehtävien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi aiheuttaa työnantajan asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa tai vaarantaa tämän henkilökohtaista turvallisuutta; 2) työnhakijan on tarkoitus hoitaa tehtäviä, joihin pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu alaikäisen kasvatusta, opetusta, hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa eikä niihin osallistu muita henkilöitä; tai

7 3) työnhakijan on tarkoitus hoitaa sellaisia tehtäviä, joissa on itsenäisesti ja valvomattomasti pääsy huumausaineisiin tai vähäistä suurempaan määrään sellaisia lääkkeitä, joita voidaan käyttää huumaaviin tarkoituksiin. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös, jos työntekijän työtehtävät muuttuvat työsuhteen aikana siten, että ne täyttävät edellä tarkoitetut edellytykset työnantajan oikeudesta käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja. Huumausainetestiä koskevan todistuksen toimittamisesta työnantajalle virkaan nimittämisen edellytyksenä säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 8 b :ssä ja virkasuhteeseen otettaessa kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 7 :ssä. Päihdeohjelmasta säädetään työterveyshuoltolain 11 :ssä.työnantajan on ilmoitettava työn-/viranhakijalle hakumenettelyn yhteydessä ennen työsopimuksen/viranhoitomääräyksen tekemistä tai työntekijälle ennen työehtojen muuttamista siitä, että kysymys on työtehtävästä, jonka perusteella on tarkoitus pyytää huumausainetestiä koskeva todistus. Hakijalla ei ole velvollisuutta toimittaa todistusta. Työnantaja voi kuitenkin jättää työhönottohakinnassa ottamatta huomioon hakijan, joka ei toimita todistusta työnantajalle. Lisäksi työnantaja voi tehdä valinnan ehdollisena siihen asti, kunnes tehtävään valittu on toimittanut pyydetyn todistuksen. Myös työhönoton yhteydessä työnantaja vastaa sille toimitettujen huumausainetestiä koskevien todistusten hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista. Naantalin kaupunki työnantajana voi vaatia esitettäväksi huumausainetestiä koskevan todistuksen sekä työ-/virkasuhteen aikana että työhön otettaessa kaikilla kaupungin toimialoilla ja työpaikoilla yksittäistapauksissa harkinnan mukaan. 5. Lyhytaikaiset palvelussuhteet Hoitoonohjausmenettelyä ei sovelleta alle yhden vuoden pituisessa palvelussuhteessa oleviin. Päihdeongelman ilmetessä ryhdytään heidän kohdallaan suoraan varoitusmenettelyyn, josta voi seurata palvelussuhteen purkaminen. Hoitoonohjausmenettelyä sovelletaan kuitenkin sellaisissa, toisiaan keskeytyksettä seuranneissa lyhytaikaisissa palvelussuhteissa oleviin, joiden yhteenlaskettu palvelusaika ylittää yhden vuoden. LIITTEET Päihdeohjelma pähkinänkuoressa Sopimus päihdepalvelujen käyttämisestä

8 PÄIHDEOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA A. Ennaltaehkäisevä toiminta - tiedotus, koulutus, ilmapiiri, asenteet B. Toiminta haittatilanteissa 1. Epävirallinen hoitoonohjaus - henkilö ohjautuu itse hoidon piiriin 2. Virallinen hoitoonohjaus 2.1 Varhaisen tuen toimintamallin mukainen keskustelu esimiehen ja henkilön välillä - muistio työterveyshuoltoon - henkilö käy esimiehen varaamalla ajalla työterveyslääkärillä - työkykyneuvottelu asianosaisen, työterveyshuollon edustajien ja esimiehen välillä Tilanteen seuranta Hoitoonohjaus, sopimus ja seuranta 2.2 Uusi keskustelu ja kuuleminen - Ongelman jatkuessa ja/tai hoitoon ohjauksen keskeytyessa seuraa uusi keskustelu ja varoitus (tarkista Naantalin ohjeet eli keskustele esimeihesi ja henkilöstöpäällikön kanssa) 3. Akuutti tilanne 3.1 Kerro henkilölle, että epäilet/arvioit hänen olevan päihtynyt. Yritä saada paikalle todistaja (kollega, työsuojeluplk/-valtuutettu/henkilöstöspäällikkö) Jos kyse alkoholista, tarjoa alkometritutkimusta (puhalluta itse, ohjaa työterveyshuoltoon tai terveyskeskukseen/päivystykseen) Jos epäilet huumausaineita, ohjaa työterveyshuoltoon joko heti tai sen ollessa auki (pyydä työterveyshuollosta työelämän huumaustestausta) 3.2 Poista henkilö työpaikalta 3.3 Järjestä kuuleminen heti, kun henkilö palaa töihin Toimi yhtesesti sovittujen ohjeiden mukaisesti eli järjestä kuuleminen sillä periaattella, että edessä on varoituksen antaminen ja hoitoonohjaus.

9 NAANTALIN KAUPUNKI PÄIHDEOHJELMA SOPIMUS PÄIHDEPALVELUJEN KÄYTTÄMISESTÄ Palvelun käyttäjän nimi: Tehtävänimike: Työpaikka: Työpaikan osoite ja puhelin: Esimiehen nimi: Työterveyshuollon yhteyshenkilö: Selvitys tilanteesta: Esille tulleet päihdehaitat ja niiden ajankohta: Aiemmat päihdepalvelutoimenpiteet (rasti); työterveyshuollon yhdyshenkilö tai esimies täyttää: keskusteltu ja lisätty päihdetietoja käytetty omatoimisen muutoksen ohjelmia käytetty hoito- ja/tai kuntoutuspalveluja vähennetty päihteidenkäytön työyhteisöllisiä altistustekijöitä muuta, mitä: Aiemmat kurinpitotoimet; esimies täyttää: ei ole ollut tarpeen

10 huomautus, ajankohta kirjallinen varoitus, ajankohta virantoimituksesta pidättäminen, ajankohta muu, mikä Koonti tämänkertaisista toimenpiteistä; työterveyshuollon yhdyshenkilö tai esimies täyttää: keskusteltu asiasta lisätty päihdetietoja päätetty vähentää työyhteisöllisiä altistustekijöitä sovittu omatoimisen muutoksen ohjelmasta sovittu hoito- ja/tai kuntoutuspalveluista muuta, mitä Tämänkertaiset kurinpidolliset toimenpiteet. Esimies täyttää: huomautus kirjallinen varoitus virantoimituksesta pidättäminen muu, mikä Päihdepalvelu, jota sopimus koskee; työterveyshuollon yhdyshenkilö täyttää: Sopimuksen voimassaoloaika: /. - /.

11 Päiväykset ja allekirjoitukset Sitoudun käyttämään tässä sopimuksessa sovittuja päihdepalveluja sekä noudattamaan liitteenä olevia sopimusehtoja. Naantalissa / Palvelujen käyttäjä Sitoudun toimimaan tässä sopimuksessa määritellyllä tavalla sekä noudattamaan liitteenä olevia sopimusehtoja. Naantalissa / Työpaikan esimies Tätä sopimusta on tehty kolme samansanaista kappaletta, yksi palvelujen käyttäjälle, yksi esimiehelle ja yksi työterveyshuollolle. Työterveyshuolto järjestää varsinaisen hoitoonohjauksen ja toimittaa sopimuskopion päihdepalvelujen tarjoajalle. Naantalissa / Työterveyshuollon yhdyshenkilö

12 LIITE SOPIMUKSEEN PÄIHDEPALVELUJEN KÄYTTÄMISESTÄ: SOPIMUSPERIAATTEET Päihdepalvelujen käyttäjän oikeudet * selvittää ongelmiaan voimassa olevien työyhteisöllisten ja hoidollisten sopimusten ja periaatteiden mukaisesti (mm. kaupungin päihdeohjelma, virka- ja työehtosopimukset) * saada harkinnanvaraisesti virkavapautta/työlomaa hoidon aikana *saada työyhteisöltä tukea muutoksen toteuttamiseksi Päihdepalvelujen käyttäjän velvollisuudet * suostuessaan päihdepalvelujen käyttämiseen allekirjoittaa päihdepalvelujen käyttösopimus ja toimia sopimuksen mukaisesti * ilmoittaa palvelujen käytössä ilmenevistä esteistä ja keskeytyksistä välittömästi esimiehelle, yhdyshenkilölle ja palvelujen tarjoajalle * oikeuttaa päihdepalvelujen tarjoajan antamaan työnantajalle itseään koskevia päihdepalvelujen käyttötietoja Työnantajan oikeudet * saada tietoa sopimuksen toteutumisesta palvelun käyttäjältä, yhdyshenkilöltä ja palvelujen tarjoajalta * harkita virka- ja työsopimussuhteen pysyvyyttä, mikäli päihdepalvelujen käyttäjä keskeyttää ilman hyväksyttävää syytä sovittujen palvelujen käyttämisen tai muuten rikkoo tehtyä sopimusta Työnantajan velvollisuudet * toteuttaa työpaikalla työkykyä ylläpitävää päihdeohjelmaa * tehdä päihdepalvelujen käyttäjän kanssa päihdepalvelujen käyttösopimus * antaa palvelujen käyttäjälle mahdollisuus käyttää palveluja * antaa palvelujen tarjoajalle tilanteen kartoittamisessa tarvittavia tietoja * noudattaa luottamuksellisuus- ja vaitiolovelvollisuusperiaatetta

13 * tukea palvelujen käyttäjän toimintakyvyn ja muutossaavutusten ylläpitämistä palvelunkäyttöjakson aikana ja sen jälkeen Päihdepalvelujen tarjoajan oikeudet * tehdä palvelujen käyttäjän sekä työpaikan edustajan kanssa tilannekartoitus ja palvelujen käyttösuunnitelma yleisesti hyväksyttyjen hoidollisten periaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti * toteuttaa palvelujen käyttösuunnitelma ja saada työyhteisön tukea Päihdepalvelujen tarjoajan velvollisuudet * toimia yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti * ilmoittaa palvelujen käytössä tapahtuvista esteistä ja keskeytyksistä yhdyshenkilölle ja työnantajan edustajalle.