HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA JA HOITOONOHJAUSMALLI

Transkriptio

1 1 Henkilöstöpalvelut Mäntsälän kunta HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA JA HOITOONOHJAUSMALLI Ohjelma on hyväksytty yhteistyöryhmässä ja kunnanhallituksessa Ohjelma päivitetään seuraavan kerran kolmen vuoden kuluttua vuonna 2018, tarvittaessa aiemmin.

2 2 Esipuhe Päihdeohjelmalla luodaan Mäntsälän kuntaan pelisäännöt, joiden mukaan päihdehaittoja ehkäistään ja niihin puututaan jämäkästi ja riittävän ajoissa. Päihdeongelmien varhaisella tunnistamisella ja puuttumisella, päihdeongelmaisen hoitoonohjauksella ja kuntoutuksella vähennetään päihteiden väärinkäytöstä aiheutuvia terveyshaittoja ja kustannuksia. Päihdetyö on osa työpaikan johtamista, työturvallisuutta, työterveyshuoltoa ja yhteistoimintaa. Koko henkilöstön on oltava tietoinen päihdetapausten hoitoon liittyvistä menettelytavoista. Kunnan johto on sitoutunut ohjelmaan ja osaltaan edistää päihdehaittojen ehkäisyä ja päihdeohjelman toteuttamista Mäntsälän kunnassa. Tällä päihdeohjelmalla päivitetään vuonna 2007 tehty päihdeohjelma. Tässä päihdeohjelmassa on selkiytetty edelliseen nähden menettelytapoja varhaisessa puuttumisessa ja hoitoonohjauksessa sekä työnantajan toimenpiteissä. Myös palvelussuhteen ehtoja hoidon aikana on täsmennetty. Päihdeohjelmaa ovat olleet päivittämässä päihde-ja mielenterveysyksiköstä johtava työntekijä Sirpa Litmanen ja päihdeterapeutti Kirsikka Helenius-Pekki. Työterveyshuollosta mukana on ollut työterveyshoitaja/tiimivastaava Johanna Leppä. Työsuojelusta mukana ovat olleet työsuojeluvaltuutetut Christina Kalenius, Teuvo Heikkilä ja Sakari Hetemaa. Henkilöstöpalveluista henkilöstöjohtaja Mika Lindgren ja työhyvinvointikoordinaattori Monica Sulopuisto. Kiitämme kaikkia päihdeohjelman päivityksessä mukana olleita.

3 3 Päihdeohjelman tarkoitus ja tavoite Päihdeyhteyshenkilö Työnantajan tulee suositusten ja lakien mukaan taata turvallinen työympäristö ja työyhteisö sekä laatia päihdehaittojen käsittelemiseksi toimintamalli. Päihdeohjelman tarkoitus on, että kaikki ymmärtävät päihteiden väärinkäytön muodostavan merkittävän riskin henkilölle itselleen, työyhteisön toiminnalle sekä työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuudelle. Päihdeohjelma ohjaa ennaltaehkäisevän toiminnan toteuttamista ja menettelytapojen yhtenäistämistä päihdehaittoja käsiteltäessä. Päihdeohjelma koskettaa työntekijöitä, joille on syntynyt tai syntymässä päihteiden liikakäytöstä aiheutuva fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen ongelma. Tässä ohjelmassa päihteillä tarkoitetaan alkoholin, huumausaineiden ja/tai lääkkeiden väärinkäyttöä. Päihdeohjelmaa sovelletaan kaikille Mäntsälän kunnan palveluksessa oleville palvelusajasta tai työsuhteen laadusta riippumatta. Mikäli päihdeongelmia ilmenee koeajan aikana, tulee kyseeseen automaattisesti palvelusuhteen purkaminen. Palvelussuhteen purkaminen voi tulla kyseeseen välittömästi myös silloin kun kyseessä on työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai törkeää laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään (työsopimuslaki 55/2001 ja laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003). Mäntsälän kunnassa päihdeyhteyshenkilönä toimii työhyvinvointikoordinaattori Monica Sulopuisto. Puh Päihdeyhdyshenkilön rooli on neutraali ja ohjaava. Häntä voi konsultoida päihdehaittatilanteissa sekä päihdeohjelmaan liittyvissä kysymyksissä. Hän osallistuu varhaisen tuen mallien mukaisesti päihdehoitoneuvotteluihin ja seuraa osaltaan hoitoprosessin tuloksia. Päihdeyhteyshenkilö osallistuu päihdeohjelmasta tiedottamiseen. Ennaltaehkäisevä toiminta ja tiedottaminen Henkilöstön tulee olla tietoinen päihdeohjelmasta ja päihdetapausten hoitoon liittyvistä menettelytavoista. Mäntsälän kunnassa on järjestettävä säännöllisesti päihdeohjelmaan liittyvää koulutusta koko henkilöstölle. Lisäksi esimiesten tulee tiedottaa ja muistuttaa ohjelmasta työpaikkakokouksissa. Toimintaohjeet varhaiseen päihdeongelmaan puuttumiseen ovat osa varhaisen tuen toimintamallia ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Toimintaohje löytyy henkilöstöhallinnon työpöydältä Ulrikasta. Työpaikoilla vallitseva kulttuuri vaikuttaa siihen, miten työyhteisössä keskustellaan alkoholista ja muista päihteistä. Hyvien työpaikkakäytänteiden ja työolosuhteiden, työn asianmukaisten järjestelyiden sekä esimiesten ja työntekijöiden välisen avoimen keskustelun ja tiedonkulun avulla ennaltaehkäistään mahdollisesti syntymässä olevia ongelmia, edistetään oma-aloitteista hoitoon hakeutumista tai tarvittaessa käynnistetään joustavasti virallinen hoitoonohjaus. Tietoisuuden lisääminen päihteiden terveyshaitoista, ongelman syntymisestä sekä hallinnan ja hoidon mahdollisuuksista voivat ehkäistä ongelman syntymistä ja rohkaista avun hakemiseen. Riskitilanteiden ennakointi ja kuormituksen- ja stressihallintakeinot sekä terveelliset elintavat tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ohjausta ja neuvontaa on kaikkien saatavilla työterveyshuollon ja kunnallisten päihdeyksiköiden kautta. Päihdeongelman tunnistaminen ja varhainen puuttuminen Päihdeongelmaan puuttuminen on osa työpaikan työkyky ylläpitävää toimintaa. Päihteiden käyttöä arvioidaan aina osana myös muuta työkyvyn selvitystä. Työyhteisössä on tiedostettava runsaaseen päihteiden käyttöön liittyvät riskit, vaikka käyttö ei ilmenisikään näkyvinä haittoina. Erityisesti korostetaan puuttumista päihteiden käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Päihdehaittoihin puuttuminen on jokaisen työntekijän velvollisuus työtoveria ja työyhteisöä kohtaan. Havainnoistaan tulee ilmoittaa ko.henkilölle ja esimiehelle. Esimiehen velvollisuus on puuttua ja käsitellä asiaa ja tämän ohjelman mukaisesti myös, kun on saanut siitä tietoa tai on itse havainnut henkilöllä muuttunutta käytöstä ja poissaoloja. Esimiesten ja työterveyshuollon kiinteä yhteistyö mahdollistaa varhaisen puuttumisen päihdeongelmiin.

4 4 Päihdeongelman tunnusmerkkejä voivat olla muuttunut käyttäytyminen, tokkuraisuus hoitamaton ulkonäkö toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset poistumiset työpaikalta tai muut työaikaojen noudattamatta jättäminen satunnaiset, äkilliset sairauspoissaolot omalla ilmoituksella sairauslomatodistukset eri lääkäreiltä toistuvat, yllättävät työvuorojen vaihdot töihin tullessa tai työssä ollessa päihteiden vaikutuksen alaisena tai krapulassa työtehon heikkeneminen, töiden laiminlyönnit, toistuvat virheet esimiesten välttäminen toistuvat tapaturmat rattijuoppous Hoitoon hakeutuminen ja ohjaaminen Hoitoon hakeutuminen voi tapahtua ongelmaisen omasta tai hänen perheensä aloitteesta, työtovereiden, esimiehen/ työnantajan aloitteesta ja työterveyshenkilöstön aloitteesta. Ensisijaisena tavoitteena on kannustaa oma-aloitteeseen ja vapaaehtoiseen hoitoon hakeutumiseen, koska se edistää hoidon tuloksellisuutta. Mikäli ko.henkilö ei oma-aloitteisesti käynnistä muutosta, vastuu siirtyy esimiehelle. 1. Kun henkilö hakeutuu omatoimisesti hoitoon, hän sopii yhteistyössä työterveyshuollon ja/tai päihdeterapeutin kanssa hoitotavasta ja- paikasta. Mikäli päihdeongelman hoitoon liittyy työstä poissaoloja, asiasta tulee keskustella ja sopia esimiehen kanssa. Ks.kohta palvelussuhteen ehdot. 2. Mikäli työterveyshuolto toteaa päihdeongelman, työterveyshuollon tehtävänä on kertoa ko.henkilölle hoitomahdollisuuksista ja ohjata hänet asianmukaiseen hoitoon. Tilanteissa, joissa on aihetta epäillä päihtyneenä olemista työpaikalla ja tästä aiheutuu vaaraa, työterveyshuollon tulee ottaa ko.henkilön esimieheen ja tiedustella asianomaisen työssä selviytymistä ja tarvittaessa ehdottaa toimenpiteitä ko.henkilön hoitoon ohjaamiseksi. Muissa tilanteissa työterveyshuoltoa sitoo vaitiolovelvollisuus. Työterveyshuollon tehtävänä on esimiehen pyynnöstä tehdä työkykyarvio ja arvioida hoidon tarve sekä osallistua hoitoonohjauksen, hoidon toteuttamiseen ja seurantaan. 3. Hoitoonohjaus- ja hoitosopimus tehdään aina heti, kun esimies on ohjannut ko.henkilön hoitoon. Hoitoonohjauksesta tehdään ko. osapuolille jaettava kirjallinen hoitoonohjaussopimus, jossa todetaan hoitopaikka, hoitoaika ja seurantatavat (liite 3). Hoitoonohjaus sopimus tehdään myös silloin, jos päihdeongelma toistuu kahden vuoden aikana päihdeongelman vuoksi annetun kirjallisen varoituksen saamisesta. 4. Päihdeongelmaisen kanssa laaditaan hoitoonohjaussopimus maksimissaan kaksi kertaa. Tämän jälkeen työpaikalla päihtyneenä esiintymisestä seuraa palvelusuhteen päättämistoimenpiteiden aloittaminen. Jos edellisestä väärinkäyttötapaussen toteamishetkestä tai hoitoonohjaussopimuksen päättymisestä on kulunut vähintään kaksi vuotta, käsitellään päihdeongelma uutena tapauksena. MENETTELYTAVAT Pääsääntönä on edetä menettelytapaohjeiden mukaisessa järjestyksessä päihdeongelman ilmetessä. Aikamäärää päihteiden käytöstä toimenpiteisiin harkitaan tapauskohtaisesti. Lähtökohtana voidaan pitää kuitenkin yhtä vuotta. 1. Kun tunnusmerkkejä päihdehaitasta Kun on tunnusmerkkejä päihdeongelmasta henkilön käyttäytymisen tai työsuorituksen perusteella, esimiehen tulee ottaa asia puheeksi. Puheeksiottokeskustelussa esimies ja ko. henkilö tekevät suunnitelman jatkotoimenpiteistä ja arvioivat mahdollisen hoidon tarpeen. Ko. henkilö voi halutessaan pyytää mukaan myös tukihenkilön. Tarvittaessa voidaan konsultoida työterveyshuoltoa. Puheeksiottokeskustelu kirjataan ja allekirjoitetaan (liite 2). Päihdeongelman tunnusmerkkien tai jos esimies epäilee poissaolon syyksi päihtymystä, voi hän vaatia ko. henkilöä toimittamaan työterveyslääkärin todistuksen poissaoloistaan. Esimies kertoo ko.henkilölle informoivansa työterveyshuoltoa etukäteen päihde-epäilystä. Mikäli 1. puheeksiottokeskustelussa päihteiden käytön haittojen hallintaan saamiseksi esimiehen kanssa sovitut suunnitelmat eivät toteudu ko.henkilöstä johtuen ja haitat toistuvat, esimies käy uudelleen

5 5 puheeksiottokeskustelun ja ohjaa ko.henkilön työterveyshuoltoon työkyvyn selvittelyyn ja arvioon hoidon tarpeesta. Puheeksiottolomake (liite 2) kirjataan ja allekirjoitetaan uudelleen ja siitä toimitetaan kopio työterveyshuoltoon. Esimiehellä on oikeus saada tietää, onko ko.henkilö hakeutunut työterveyshuoltoon esimiehen kehotuksen perusteella. Kun työntekijä on hakeutunut työterveyshuoltoon, työterveyshoitaja ja tarvittaessa lääkäri selvittävät ko. henkilön tilannetta. Ko. henkilö voidaan ohjata myös päihdeterapeutille. Tämän jälkeen työterveyshuolto kutsuu koolle hoitoneuvottelun sopien siitä ko.henkilön ja esimiehen kanssa. Mikäli työntekijä ei esimiehen kehotuksesta huolimatta hakeudu työterveyshuoltoon, esimies kutsuu koolle hoitoneuvottelun, johon ko.henkilö ja hänen tukihenkilönsä ja työterveyshuolto kutsutaan. Mikäli ko.henkilö kieltäytyy hoitoneuvottelusta ja hoitoonohjauksesta, annetaan kirjallinen varoitus. Varoituksessa todetaan uhka palvelussuhteen päättymisestä, mikäli ongelma jatkuu. Mikäli on tehty hoitoonohjaussopimus, mutta ko.henkilö keskeyttää hoitoonohjauksen eikä toteuta sopimuksessa sovittuja hoitoja, annetaan kirjallinen varoitus. Jos syynä törkeä laiminlyönti (työsopimuslaki 55/2001, laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003), harkitsee työnantaja palvelussuhteen pysyvyyttä uudelleen. Mikäli hoitoonohjaussopimuksen avulla ei ole saatu toivottua tulosta päihdeongelman hoitamiseksi, aloitetaan palvelusuhteen päättämiseen liittyvät yhteistoimintamenettelyt. Kun ko.henkilö on sitoutunut tehtyyn hoitoonohjaussopimukseen sovitulle ajalle ja hoito on onnistunut, palvelussuhde jatkuu normaalisti. 2. Henkilö päihtyneenä työpaikalla Esimiehen tai hänen valtuuttamansa edustajan tulee poistaa päihtynyt tai päihteitä nauttiva työntekijä työpaikalta välittömästi sekä työntekijän oman että työyhteisön ja asiakkaiden turvallisuuden vuoksi. Työpaikalta poistaminen on työntekijän lähiesimiehen tehtävä. Hänen poissa ollessa tämä on varahenkilön tai ylemmän esimiehen tehtävä. Esimies pyytää aina poistamistilanteeseen avustajan /todistajan, joka voi olla esim. työtoveri. Esimiehellä tai hänen valtuuttamalla edustajalla on samanaikaisesti velvollisuus ehdottaa päihtyneelle alkoholi- tai huumausainepitoisuustutkimusta, jolla työntekijä voi osoittaa päihteettömyytensä. Tutkimuksen suorittaa virka-aikana ensisijaisesti työterveyshoitaja tai terveyskeskuksen sairaanhoitaja ja virka-ajan ulkopuolella terveyskeskuksen päivystys. Terveyskeskuksen päivystysaikojen ulkopuolella (klo ) lähiesimies tai vastuussa oleva henkilö voi todistajan läsnä ollessa pyytää puhaltamaan alkometriin tai tilanne todennetaan havaittujen päihtymyksen tunnusmerkkien perusteella. Tilanne voidaan arvioida myös Hyvinkään sairaalassa. Edellä mainittuihin ei ole kuitenkaan oikeutta pakottaa ketään vastoin tahtoaan. Alkometripuhallutuksissa promilleraja on 0. Mikäli henkilö kuitenkin kieltäytyy tutkimuksista, on esimiehellä tai muulla vastuussa olevalla henkilöllä velvollisuus vaatia kieltäytyminen kirjallisesti. Kieltäytyminen tulkitaan päihtyneenä esiintymiseksi ja jatkotoimenpiteet käynnistetään päihdeohjelman mukaisesti. Työntekijän edun mukaista on suostua alkoholi- tai huumausainepitoisuustutkimukseen, jotta vältytään vääriltä tulkinnoilta. Työntekijän palatessa töihin esimies käy puheeksiottokeskustelun, jonka yhteydessä esimies varaa ajan työterveyshuoltoon päihteiden käytön selvittelyä ja hoitoonohjaustarpeen arviointia varten. Puheeksiottokeskustelussa esimies kertoo ko. henkilölle Mäntsälän kunnan päihdeohjelmasta ja siitä, että jos tilanne toistuu, voi se lopulta johtaa palvelussuhteen päättymiseen. Esimies edellyttää työntekijältä jokaisesta sairauspoissaolosta työterveyshuollon todistuksen toistaiseksi. Esimies antaa työntekijälle kirjallisen varoituksen. Jos syynä törkeä laiminlyönti (työsopimuslaki 55/2001, laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003), voi työnantaja harkita myös palvelusuhteen purkamista. Päihteiden käyttöön liittyvä puheeksiottokeskustelu dokumentoidaan (liite2) ja kopio siitä toimitetaan työterveyshuoltoon

6 6 Hoitoohjaussopimus Ko.henkilöä ei voida pakottaa hoitoonohjausopimukseen vaan se on työnantajan antama mahdollisuus, jonka aikana työnantaja yleensä pidättäytyy palvelussuhteen purkamis-tai irtisanomistoimenpiteistä. Kun ko.henkilö on hakeutunut esimiehen kehotuksesta työterveyshuoltoon, työterveyshoitaja ja tarvittaessa lääkäri selvittävät ko.henkilön työkykyä. Hänet voidaan ohjata myös päihdeterapeutille. Tämän jälkeen työterveyshuolto ja esimies kutsuvat koolle hoitoneuvottelun. Hoitoneuvotteluun osallistuvat ko.henkilö, esimies, työterveyshuollon edustaja, päihdeyksikön edustaja sekä ko.henkilön pyytämä tukihenkilö. Neuvottelussa sovitaan hoitoonohjauksesta, hoidon toteuttamisesta ja seurannasta. Tilaisuudessa käydään läpi ongelmaan ja hoitoonohjaukseen johtaneita syitä, arvioidaan hoidon tarve ja laatu, sovitaan järjestelyistä (kesto, hoitopaikka/paikat sekä työterveyshuollon oikeus saada palaute hoidosta, esimiehen oikeudesta saada tietoa hoidon toteutumisesta, työntekijän vastuut ja oikeudet) Tehdään kirjallinen hoitoonohjaussopimus, joka allekirjoitetaan (liite 3). Ko.henkilö, esimies, - työterveyshuolto ja päihdeterapeutti saavat kukin oman allekirjoitetun kappaleen sopimuksesta. Mikäli ko.henkilö kieltäytyy hoitoneuvottelusta ja hoitoonohjauksesta, annetaan kirjallinen varoitus. Varoituksessa todetaan uhka palvelussuhteen päättymisestä, mikäli ongelma jatkuu. Hoitoonohjaussopimuksen seuranta Työntekijä ohjataan hoitoon yleensä kuukaudeksi tai lyhyemmän määräaikaisen palvelussuhteen ajaksi. Esimiehellä on oikeus saada tieto, onko sovittu hoito toteutunut ja hoidon lopettamisesta ko.henkilöltä, työterveyshuollon yhteyshenkilöltä ja päihdetyöntekijältä. Päihdetyöntekijä ilmoittaa työterveyshuollon yhteyshenkilölle tilanteen/hoidon muutoksista ja palveluiden käytön mahdollisista keskeytyksistä tai esteistä. Työterveyshuollon yhteyshenkilö ilmoittaa niistä esimiehelle. Hoitoonohjaussopimuksen päätyttyä työterveyshuolto kutsuu osapuolet koolle ja arvioi yhdessä päihdetyöntekijän, ko.henkilön ja hänen tukihenkilönsä ja esimiehen kanssa, onko sopimusta syytä jatkaa. Tämänkaltaisia neuvonpitoja on mahdollista järjestää myös hoitoonohjaussopimuksen aikana. Mikäli ko. henkilö on saanut varoituksen päihdeongelmaan liittyen ja jos henkilö tämän jälkeen esiintyy päihtyneenä työpaikalla tai hänellä on päihteiden väärinkäytön vuoksi poissaoloja hoitoonohjaussopimuksen aikana tai hän laiminlyö muulla tavoin hoitoonohjaussopimuksessa sovittuja asioita, aloitetaan palvelusuhteen päättämistoimet. Kun ko.henkilö on sitoutunut tehtyyn hoitoonohjaussopimukseen sovitulle ajalle ja hoito on onnistunut, palvelussuhde jatkuu normaalisti. Luottamuksellisuus Päihdeongelmaisen henkilön hoitoonohjaukseen ja hoitoon liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Niitä ei saa ilmaista sivullisille ilman asianomaisen lupaa. Palvelussuhteen ehdot hoidon aikana Ensimmäinen hoitokäynti päihdeyksikössä katsotaan työaikaan kuuluvaksi. Jatkossa työajalla käynti on mahdollista, jos hoitokäyntejä ei saa järjestettyä työajan ulkopuolelle. Tällöin avohoidossa käynteihin kulunut aika tulee tehdä takaisin. Päihdeyksikössä käynnit ovat pääosin virka-aikoina, ilta-aikoja on rajoitetusti. Päihdeyksikössä sovittua hoitoa ei keskeytetä esim. loma-aikoina. Päihdehoidon hoitoonohjauksen osalta käynnit työterveyshuollossa ja laboratoriotutkimuksissa luetaan työaikaan kuuluviksi Esimiehen tulee varmistaa, että tilanteen mukaan henkilö pääsee tarvittaessa lähtemään työstä sovitulle avokäynnille päihdeyksikköön tai työterveyshuoltoon. Aina kun henkilö on poissa työstä tai joudutaan poistamaan työpaikalta päihtymyksen tai päihteiden käytön vuoksi, palkkaa ei ko.ajalta makseta. Esimies ilmoittaa tästä myös palkansihteerille. Mikäli henki-

7 7 lön päihtymystilannetta joudutaan selvittämään Hyvinkään sairaalassa, matkakustannuksista vastaa työnantaja. Laitoshoitojaksojen ajalta maksetaan pääsääntöisesti sairausajan palkka. Tätä sovelletaan myös silloin, kun henkilö on omatoimisesti hakeutunut laitoshoitoon ja sopinut asiasta työnantajan kanssa. Sairaslomaan tarvitaan aina lääkärintodistus. Laitoshoitoihin haetaan maksusitoumus kotikunnasta. Huumausainetestaus Huumausainetestauksella tarkoitetaan työntekijän testaamista siitä, onko ko.henkilö käyttänyt lääkkeitä tai huumaavia aineita muuhun kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Yksityisyyden suojaa työelämässä koskevan lain (759/2004) 8 :n perusteella henkilö on velvollinen esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos esimiehellä on perusteltua aihetta epäillä, että ko.henkilö on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työssä tai testaaminen on välttämätöntä ko.henkilön työ-ja toimintakyvyn selvittämiseksi. Testiin on oltava henkilön suostumus ja hänen on tiedettävä, mihin hän suostuu ja mikä on sen merkitys. Suostumuksen on oltava kirjallinen. Testitulos annetaan vain ao. henkilölle. Hänen on annettava esimiehelle huumausainetestiä koskeva todistus, mutta ei itse testitulosta. Tämän todistuksen kirjoittaa työterveyshuollon lääkäri. Työnantaja vastaa huumausainetodistuksen hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista. Hoitopaikat Mäntsälän Työterveys, Mustamäen tie 42, Mäntsälä. Puh Mäntsälän päihde- ja mielenterveyspalvelut, Keskuskatu 11 B, 2krs Mäntsälä. Puh (12-13) Mäntsälän Terveyskeskus, Kivistöntie 14, Mäntsälä. Kotikuntien mukaiset terveyskeskukset. Kotikuntien mukaiset päihde-ja mielenterveysyksiköt. Liite 1: Kaavio päihdeongelmaisen hoitoonohjauksesta Liite 2: Puheeksiotto Liite 3: Hoitoonohjaussopimus Liite 4: Oikeudet ja velvollisuudet

8 8 Mäntsälän kunta/henkilöstöpalvelut Liite 1 KAAVIO PÄIHDEONGLMAISTEN HOITOONOHJAUKSESTA Työntekijä ilmoittaa poissaolostaan esimiehelle ja/tai Havaittu merkkejä päihdeongelmasta Työntekijä on päihtyneenä työssä Epäily päihdeongelmasta, esimies edellyttää työterveyslääkärin todistuksen poissaolosta Työntekijä poistetaan työpaikalta Epäily päihteiden käytöstä osoittautuu turhaksi Päihteiden käyttö saa vahvistuksen Työntekijä jatkaa työssä/ palaa työhön Varhaisen tuen/ puuttumisen mallin mukainen keskustelu /tilanteen mukaan Puheeksiottamiskeskustelu (liite2) ei päihdehaittoja sovittu seuranta työpaikalla päihdehaitat jatkuvat Puheeksiottamiskeskustelu (liite 2), varoituksen antaminen hoitoonohjausprosessin käynnistyminen Esimies varaa ko.henkilölle ajan työterveyshuoltoon hoitoonohjaustarpeen arviota varten Ei ole tarvetta hoitoonohjaukselle Hoitoonohjausneuvottelu ja hoitoonohjaussopimus 12 kk tai 24 kk tai määräaikainen palvelussuhde Toimenpiteet työ- /virkasuhteen päättämiseksi hoitoonohjaussopimus tehdään korkeintaan kaksi kertaa Päihdeongelma uusiutuu 2 vuoden jälkeen Päihdeongelma uusiutuu 2 vuoden sisällä tai työntekijä rikkoo hoitoonohjaussopimuksen velvoitteita Hoito onnistuu - ei jatkotoimia työpaikalla Kuulemistilaisuus Palvelussuhde päättyy

9 9 /Henkilöstöpalvelut LIITE 2 MUISTIO PUHEEKSIOTTOTILANTEESTA 1. Henkilön tiedot Nimi hetu Toimiala/työyksikkö Esimies Olen osallistunut keskusteluun, jossa on käsitelty päihdeongelmaani. Minulle on selvitetty Mäntsälän kunnan toimintatavat päihdeasioiden käsittelyssä sekä tarjottu mahdollisuutta hakea apua ongelmaani työterveyshuollon kautta. Olen tietoinen, että minulla on mahdollisuus käyttää tukihenkilöä päihdeasiani käsittelyssä. Annan luvan toimittaa tämän muistion jakelussa mainituille. 2. Keskustelun sisältö Työnantajan edustajan havainnot työssä esiintyneistä päihdehaitoista Henkilön käsitys päihdehaitoista Sovitut toimenpiteet ja seuranta-aikataulu 3. Päiväys ja allekirjoitukset Mäntsälässä 20 Henkilön nimi Työnantajan edustaja /Esimies Jakelu: asianomainen henkilö lähiesimies ylempi esimies työterveyshuolto päihdeyhteyshenkilö/ työhyvinvointikoordinaattori muu,mikä:

10 /Henkilöstöpalvelut LIITE 3 HOITOONOHJAUSSOPIMUS PÄIHDEONGELMISSA 1. Henkilön tiedot Työntekijän nimi Toimipaikka/työpiste Esimies 2. Hoitosopimukseen johtaneet tekijät hetu Kirjallinen varoitus päihdeongelman vuoksi annettu 20 Aikaisemmat hoitoonohjaukset (Milloin? Minne?): 3. Hoitosopimuksen sisältö Sisältö Hoitoonohjaussopimuksen kesto: 12kk 24 kk Yllä olevista syistä johtuen sitoudun päihdeongelmani vuoksi hoitoon. Työnantajallani on oikeus saada tieto hoitokäyntien määristä ja ajankohdista. Työterveyshuolto saa palautteen hoidostani. Hoidon päättyminen tai muutokset ilmoitetaan työterveyshoitajalle, joka ilmoittaa siitä esimiehelle. Kieltäydyn hoitosopimuksesta. Mikäli päihdeongelmani jatkuvat ja vaikuttavat työssä, olen tietoinen, että saan tässä vaiheessa kirjallisen varoituksen ja/tai työnantaja voi päättää työsuhteeni. Työnantajalla on oikeus työpaikan vaihtamisen yhteydessä toimittaa tämä hoitosopimus sen voimassaoloaikana seuraavaan saman työantajan työpaikkaan/työyksikköön. On sovittu, miten tilanteesta tiedotetaan lähimmille työtovereille: Työterveyshuollon yhteyshenkilö Päihdeyksikön yhteyshenkilö 4. Allekirjoitukset Hoitosopimus annetaan kaikille allekirjoittaneille. Mäntsälässä 20 hoitoonohjattu päihdeterapeutti esimies työterveyshuollon yhteyshenkilö

11 11 OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET (suositus päihdeasioiden käsittelystä kunnallishallinnossa 1997) Päihdepalvelujen käyttäjän oikeudet selvittää ongelmiaan voimassa olevien työyhteisöllisten ja hoidollisten sopimusten ja periaatteiden mukaisesti harkinnanvaraisesti saada virkavapautta/työlomaa hoidon aikana saada työyhteisöltä tukea muutoksen toteuttamiseksi Päihdepalvelujen käyttäjän velvollisuudet suostuessaan päihdepalvelujen käyttämiseen allekirjoittaa päihdepalvelujen käyttösopimuksen ja toimii sopimuksen mukaisesti ilmoittaa palvelujen käytössä ilmenevistä esteistä ja keskeytyksistä välittömästi yhteyshenkilölle, esimiehelle ja/tai palvelujen tarjoajalle oikeuttaa päihdepalvelujen tarjoajan antamaan työnantajalle itseään koskevia päihdepalvelujen käyttötietoja Työnantajan oikeudet saada tietoa sopimuksen toteutumisesta palvelun käyttäjältä, yhteyshenkilöltä ja palvelujen tarjoajalta mikäli päihdepalvelujen käyttäjä keskeyttää ilman hyväksyttävää syytä sovittujen palvelujen käyttämisen tai muuten rikkoo tehtyä sopimusta työnantaja voi harkita virka- ja työsopimussuhteen pysyvyyttä Työnantajan velvollisuudet toteuttaa työpaikalla työkykyä ylläpitävää päihdeohjelmaa tehdä päihdepalvelujen käyttäjän kanssa päihdepalvelujen käyttösopimus antaa palvelujen käyttäjälle mahdollisuus käyttää palveluja antaa palvelujen tarjoajalle tilanteen kartoittamisessa tarvittavia tietoja noudattaa luottamuksellisuus- ja vaitiolovelvollisuusperiaatetta tukea palvelun käyttäjän toimintakyvyn ja muutossaavutusten ylläpitämistä palvelunkäyttöjakson aikana ja sen jälkeen Päihdepalvelujen tarjoajan oikeudet tehdä palvelujen käyttäjän sekä työpaikan edustajan kanssa tilannekartoitus ja palvelujen käyttösuunnitelma yleisesti hyväksyttyjen hoidollisten periaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti toteuttaa palvelujen käyttösuunnitelma ja saada työyhteisön tukea Päihdepalvelujen tarjoajan velvollisuudet toimia yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti ilmoittaa palvelujen käytössä tapahtuvista esteistä ja keskeytyksistä yhteys henkilölle ja työnantajan edustajalle