Ensio, alkoholisoitunut kanttorin sijainen

Transkriptio

1 Ensio, alkoholisoitunut kanttorin sijainen

2 Ensio on palkattu seurakuntaan kanttorin sijaiseksi, koska virkaa ei ole saatu vakinaisesti täytetyksi. Ensio selviää työstään hyvin silloin, kun on hyviä jaksoja. Päihdeongelma on hallinnassa ja hän on mukava ja yhteistyökykyinen työntekijä. Kun hänellä on huono jakso, häntä ei saa puhelimella kiinni, hän ei vastaa soittopyyntöihin ja työtehtävät kärsivät. Pari kertaa hän on tullut krapulaisena hautajaisiin ja kirkkoon soittamaan jumalanpalveluksessa. Silloin hän jättää käymättä sakastissa ja menee suoraan urkuparvelle. Seurakuntamestari käy silloin katsomassa, onko kanttori paikalla ja ilmoittaa sitten sakastiin papille, että on se siellä. Koskaan häntä ei ole puhallutettu. Sen sijaan sairaslomia on alkanut tulla ja syiksi hän useimmiten kertoo kuumeen ja flunssaoireet sekä selkäsäryn. Hänelle on lääkäri ja terveydenhoitaja kirjoittanut kuluneena vuonna jo neljä 3 päivän sairaslomaa näistä syistä. Miten tilanne jatkuu? Mitkä ohjeet ja säännökset ovat esimiehen apuna tilanteen selvittelyssä?

3 Ensio on palkattu seurakuntaan kanttorin sijaiseksi, koska virkaa ei ole saatu vakinaisesti täytetyksi. Ensio selviää työstään hyvin silloin, kun on hyviä jaksoja. Päihdeongelma on hallinnassa ja hän on mukava ja yhteistyökykyinen työntekijä. Kun hänellä on huono jakso, häntä ei saa puhelimella kiinni, hän ei vastaa soittopyyntöihin ja työtehtävät kärsivät. Pari kertaa hän on tullut krapulaisena hautajaisiin ja kirkkoon soittamaan jumalanpalveluksessa. Silloin hän jättää käymättä sakastissa ja menee suoraan urkuparvelle. Seurakuntamestari käy silloin katsomassa, onko kanttori paikalla ja ilmoittaa sitten sakastiin papille, että on se siellä. Koskaan häntä ei ole puhallutettu. Sen sijaan sairaslomia on alkanut tulla ja syiksi hän useimmiten kertoo kuumeen ja flunssaoireet sekä selkäsäryn. Hänelle on lääkäri ja terveydenhoitaja kirjoittanut kuluneena vuonna jo neljä 3 päivän sairaslomaa näistä syistä. Miten tilanne jatkuu? Mitkä ohjeet ja säännökset ovat esimiehen apuna tilanteen selvittelyssä?

4 1. a) Keskustelu esimiehen kanssa b) Työyhteisön tuki 2. Esimieheltä kirjallinen varoitus ja hoitoonohjaus 3. Puhallutus ja irtisanominen

5 Maininta työtehtävien laiminlyönneistä ja kuuleminen Työtehtäväksi täsmennetään, että ennen tilaisuutta kokoonnutaan sakastiin Alkoholiongelman esiintuominen Hoitoon kehottaminen Työterveyshuolto, A-klinikka, AA-kerho Harrastuksiin kutsuminen/kehottaminen Raamattu-/keskustelupiirit, sählykerho, hirviporukka yms. Sielunhoidollisen keskustelun mahdollistaminen

6 Asiaan huomion kiinnittäminen Harrastuksiin kutsuminen henkilön mieltymyksiin soveltuvalla tavalla Mikäli asianomainen esiintyy työpaikalla päihtyneenä, hänet ohjataan terveystarkastukseen työterveyshuoltoon

7 Työtehtävien laiminlyönneistä puhuminen ja kuuleminen Muistutus työntekijän lainmukaisista velvollisuuksista Muistutus siitä, että kirkon työntekijät edustavat kirkkoa Muistutus hyväksyttävistä irtisanomisperusteista Suostumus puhallutuskokeeseen työpaikalla (jollei, niin työterveyshuoltoon ohjattuna)? Henkilö ohjataan hoitoon työterveyshuoltoon Yhteistyössä työterveyshuollon edustajien kanssa laaditaan hoitoonohjaussopimus, jossa hoitotoimenpiteiden lisäksi sovitaan seurannasta

8 Irtisanominen irtisanomisajalla

9 Työsopimuslaki Työterveyshuoltolaki Kirkon virka- ja työehtosopimus A4F1/$FILE/KirVESTES Nettilopullinen. pdf Helsingin yliopiston päihdeohjelma b5230caa0c d44/a67745dd2c2c86cec a57/$FILE/P%C3%84IHDEOHJELMA.pdf Taitolaji-sivusto

10 3 luku - Työntekijän velvollisuudet 1 - Yleiset velvollisuudet Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.

11 6 luku - Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä 3 - Yleiset irtisanomisajat Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat: 1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden; 2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta; 3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta; 4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta; 5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta. Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat: 1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta; 2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

12 7 luku - Työsopimuksen irtisanomisperusteet 2 - Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. -- Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

13 3 luku - Työterveyshuollon yleisperiaatteet, toteuttaminen ja sisältö 13 - Työntekijän velvollisuus osallistua terveystarkastukseen Työntekijä ei saa ilman perusteltua syytä kieltäytyä osallistumasta tässä laissa tarkoitettuun terveystarkastukseen, joka työhön sijoitettaessa tai työn kestäessä on välttämätön: 1) hänen terveydentilansa selvittämiseksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työympäristössä; tai 2) hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi työstä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Terveystarkastus suoritetaan yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa siten kuin potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 6 :ssä säädetään.

14 I OSA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 3 - Tehtävät ja käyttäytyminen työssä Työntekijän on suoritettava hänelle annettu työ huolellisesti, noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja työn suoritustavan, laadun ja laajuuden sekä ajan ja paikan suhteen toimivaltansa mukaisesti antaa. Hänen on vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa ja olisi omiaan tuottamaan vahinkoa työnantajalle.

15 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Päihtymisen toteaminen Esimiehen on varmistuttava siitä, ettei kukaan työntekijä ole päihtyneenä työssään. Päihtymyksen ulkoiset merkit ovat kohtuullisen helposti todettavissa, joten virhearvion mahdollisuus on vähäinen. Esimies voi näkemänsä perusteella keskeyttää työn ja lähettää henkilön kotiin, ellei asianomainen kykene osoittamaan olotilaansa muuta syytä. Työn keskeyttäminen on mahdollista silloinkin, kun heikkoon kuntoon on jokin muu syy kuin päihteet.

16 Puhalluttaminen Puhalluskoetta voidaan käyttää, kun työnantajalla on perusteltu epäily päihtymyksestä. Puhalluskoe työpaikalla perustuu vapaaehtoisuuteen tai työpaikan vakiintuneeseen käytäntöön. Puhaltamalla henkilö voi osoittaa, ettei ole päihtynyt. Jos henkilö ei halua osallistua puhalluskokeeseen, esimies ratkaisee jatkotoimenpiteet ulkoisten havaintojen perusteella. Työntekijä voidaan lähettää työterveyshuoltoon työkykyisyyden toteamiseksi. Tällöin työterveyshuollon ammattihenkilö käyttää puhalluskoetta terveydentilan tutkimiseen ja antaa tulosten perusteella kokonaisarvion siitä, kykeneekö henkilö sillä hetkellä työhön. (Työterveyshuoltolaki 13 )

17 1. Hoidon tarpeen toteaminen Työterveyshuolto arvioi työntekijän työkyvyn ja päihdehoidon tarpeen joko omasta tai esimiehen aloitteesta. Hoitoonohjausmenettely käynnistetään, jos päihdehoito todetaan tarpeelliseksi. Työntekijän kieltäytyminen hoitoonohjauksesta voi olla peruste työsuhdeseuraamuksille.

18 2. Hoitoonohjausneuvottelu Hoitoonohjausneuvotteluun osallistuvat asianosainen työntekijä, esimies, työterveyshoitaja (tarvittaessa myös työterveyslääkäri) ja luottamusmies. Mukana voivat olla myös työsuojeluvaltuutettu ja mahdollinen päihdeyhdyshenkilö. Neuvottelussa sovitaan tarvittavista kuntoutus- ja hoitotoimenpiteistä, ja tältä pohjalta laaditaan kirjallinen hoitoonohjaussopimus sekä sitä tarvittaessa täydentävä kuntoutussuunnitelma. Nämä sisältävät tiedot hoitoajoista ja paikasta sekä siitä miten hoidon edistymistä seurataan. Neuvottelun yhteydessä työnantajan edustaja tekee (mahdollisten sopimusten puitteissa) päätökset oikeudesta olla poissa töistä ja muista mahdollisista työjärjestelyistä (ks. kohta 4).

19 3. Hoito Päihdeongelman vakavuudesta ja laadusta riippuen päihdehoito voi olla joko katkaisuhoitoa, avohoitoa tai laitoshoitoa. Ensisijaisesti pyritään suosimaan avohoitoa työssäkäynnin ohella. Hoitopaikan valintaan voi vaikuttaa myös paikallinen hoitopaikkojen tarjonta. Hoidon aikana työkyvyn kehittymistä seuraa yleensä työterveyshuolto. Työntekijän on pyydettäessä voitava todistaa työnantajalle käyvänsä sovitussa hoidossa.

20 4. Hoito ja taloudelliset tekijät Lähtökohtaisesti päihdehoito tapahtuu työajan ulkopuolella, eikä sairausajan palkkaa tältä ajalta makseta. Joidenkin alojen työehtosopimukset voivat sisältää tästä poikkeavia järjestelyjä, ja myös jotkin työnantajat ovat oma-aloitteisesti suostuneet työntekijöille edullisempiin järjestelyihin. Samoin pääsääntöisesti työnantaja ei korvaa päihdehoidon kustannuksia. Kunnat ja Kansaneläkelaitos korvaavat eräin ehdoin hoitokustannuksia. On kuitenkin syytä huomata, että Kela ei korvaa avohoidon kustannuksia, ja kuntien käytännöt päihdehoidon maksusitoumusten myöntämisessä vaihtelevat. Päihdehoidettava työntekijä voi olla oikeutettu sairauspäivärahaan (laitoshoidossa) tai kuntoutusrahaan. Näistä tarkempia tietoja saa esimerkiksi Kelasta. Hoitoonohjauksen toteuttajien kannattaa perehtyä etukäteen omaa työpaikkaa koskeviin sopimuksiin ja käytäntöihin näiltä osin, koska taloudellisen aseman pysyminen turvattuna myös hoidon aikana todennäköisesti auttaa työntekijän motivoimista hoitoon sitoutumiseen.

21 5. Jatkohoito ja seuranta Päihderiippuvuudesta toipuminen on pitkäkestoinen prosessi, joten hoidon jälkeinen seuranta on tärkeää. Siitä vastaavat hoitoonohjaussopimuksen ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti yleensä sekä esimies että työterveyshuolto. Ns. retkahdusten katsotaan olevan normaali osa päihderiippuvuudesta paranemista, joten yksi sellainen ei välttämättä vielä tarkoita kuntoutuksen epäonnistumista. Siksi on tärkeää, että ratkaisut jatkotoimista näiden tapausten osalta tehdään yksilöllisesti.