Talousarvion toteutuminen

Transkriptio

1 Eurajoki Talousarvion toteutuminen Osavuosikatsaus 2/2013 Eurajoen kunnanhallitus

2 Sisällysluettelo Tekstiosa 1 Talousarvion 2013 tuloarvion toteutuminen ja määrärahojen käyttö kokonaistarkastelu Kunnanjohtajan katsaus Kunnan sijoitustoiminta Kunnan sijoitukset Talousarvion 2013 sitovien tavoitteiden toteutuminen sekä määrärahojen käyttö ja tuloarvion toteutuminen ajalla hallintokunnittain ja tehtäväalueittain Yleishallinto Talous- ja henkilöstöhallinto Kunnan kehittäminen Yhteistoimintaelimet Keskitetyt menot Pelastustoimi Tarkastustoimi Maaseudun kehittäminen Sosiaalilautakunta Päivähoito Vanhustenhuolto Muu sosiaalitoimi Toimeentuloturva Terveydenhuolto Koululautakunta Peruskoulutus Keskiasteen koulutus Aikuiskoulutus Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Kirjastotoimi Kulttuuritoimi Liikunta- ja nuorisolautakunta Liikuntatoimi Nuorisotoimi Tekninen lautakunta Kunnallinen liiketoiminta Yhdyskuntatekninen huolto Kiinteistöhuolto Siivoustoimi ja ruokahuolto Ympäristötoimi Taulukko-osa 4 Tuloslaskelma Tase Toteumat tehtäväalueittain Investointien toteuma Rahoituslaskelma... 54

3 Tekstiosa

4 - 1-1 Talousarvion 2013 tuloarvion toteutuminen ja määrärahojen käyttö kokonaistarkastelu 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Kansainvälisen talouden käännettä on odotettu jo jonkin aikaa. Samoin on odotettu euroalueen puolitoista vuotta kestäneen taantuman päättymistä. Talouden indikaattorien valossa näyttäisi siltä, että taloustilanteen heikkeneminen olisi pysähtynyt ja loppuvuonna olisi odotettavissa maltillista kasvua. Kansainvälisen talouden käänne parempaan antaa Suomessa mahdollisuuden maltilliseen kasvuun ulkomaankaupan piristymisen myötä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan heinäkuun lopussa oli työtöntä työnhakijaa, mikä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Satakunnassa työttömiä työnhakijoita oli , mikä on enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyysaste alkaa keskipitkällä aikavälillä jälleen nousta väestörakenteen muutoksen johdosta. Työvoiman kysyntä tuskin kasvaa kokonaistuotannon kasvun pysyessä olemattomana. Keskimääräisen työttömyysasteen valtiovarainministeriö ennakoi olevan hieman yli 8 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Eurajoen työttömyysaste oli tämän vuoden heinäkuun lopussa 10,3%, kun se vuotta aiemmin oli 8,8%. Rahoitusmarkkinoilla näkyvät inflaatio-odotukset ovat maltilliset, selvästi alle 2 prosentin. Se tarjoaa keskuspankeille mahdollisuuden epätavallisen rahapolitiikan jatkamiseen. Koko vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi on ennustettu 1,6%. Ensivuoden inflaation keskiarvoksi ennustetaan 2,1%. Vuonna 2012 kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli 1,1% suhteessa BKT:hen ja rahoitusasema heikkeni miljardilla eurolla. Vuonna 2010 kuntatalous oli lähellä tasapainoa. Vuonna 2013 kuntien verotulot kasvavat vuotta 2012 enemmän. Verokertymää kasvattaa verovuoden 2012 jako-osuuksien oikaisu. Kuntien saamien valtionosuuksien kasvu sen sijaa hidastuu valtiontalouden sopeuttamistoimien johdosta. Kuntien kulutusmenojen kasvu hidastuu edellisvuodesta. Kuntatalous pysyy edelleen alijäämäisenä vuonna Alijäämän arvioidaan olevan vajaa prosentti suhteessa BKT:hen, joten kuntatalouden velkaantuminen jatkuu. Eurajoen verotulojen kehitys on aikaisemmin ollut muuta maata parempi johtuen Eurajoella tilapäisesti yli 6 kuukautta työskennelleiden suuresta osuudesta sekä kiinteistöveropohjan kasvusta. Kunnallisveropohjan aleneminen Eurajoella tältä osin alkoi 2010 ja kiihtyi vuonna 2011 ja Tänä vuonna kunnallisveropohjassa ei enää ulkomaalisten osuus näyttele merkittävää osaa. Kiinteistöveron veropohja ei enää merkittävästi kasva OL 3:n vaikutuksesta.

5 - 2-2 Kunnan sijoitustoiminta 2.1 Kunnan sijoitukset Kassanhallinnassa on kyse rahoituksen riittävyydestä maksuihin ja varojen sijoittamisesta tuottavasti ja turvallisesti. Lyhyen aikavälin kassanhallintaan vaikuttavat pankkitilit, rahoitustoiminnot, myynti- ja ostoreskontra, palkat ja muut päivittäiset menot. Pitkän aikavälin kassanhallintaan vaikuttavat mm investoinnit ja vieraan pääoman maturiteetit. Kunnan on tärkeää säilyttää päivittäinen maksuvalmius kaikissa oloissa. Kevään sijoitusympäristö on puoltanut allokaatiossa kassavarojen ylipainoa. Kesällä salkun osakepainoa on nostettu kassavarojen kustannuksella. Elokuun lopussa kunnan likviditeettitilanne oli kohtuullinen. Kunnalla oli välittömästi käytettävissä 1,9 me:n kassavarat ja rahoitusjärjestelyt. Kassaylijäämiä oli sijoitettuna eri instrumentteihin 12,7 me. Sijoitusten keskimääräinen tuotto viimeisen 12kk:n aikana on ollut 5,0 prosenttia. Salkun keskimääräinen vuosituotto kolmen viimeisen vuoden aikana on ollut 4,2 prosenttia. Kuluvan vuoden investoinnit voidaan toteuttaa kassaylijäämävaroin. Pitkäaikaista vierasta pääomaa erääntyy suhteellisen tasaisesti 0,8 me kuluvana vuonna. Posivan 4,1 me:n lainan sekä liittymismaksujen ja muitten velkojen lisäksi vierasta pääomaa ei ollut. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimukset on solmittu Op-Pohjola ryhmän, Eurajoen Säästöpankin ja Taaleritehdas Oy: kanssa. Kunnanhallitus on vahvistanut kassavarojen hajauttamisen perusteet. Rahoitusmarkkinoiden keskeisin piirre on keveä rahapolitiikka ja matalat keskuspankkien ohjauskorot pitkälle tulevaisuuteen. Sijoittajalle tämä merkitsee olemattomia tuottoja lyhytaikaisille korkotuotoille, eikä tämä tilanne ole tällä vuosikymmenellä muuttumassa. Osakkeiden tuotto on heinäkuun jäljiltä alkuvuonna ollut hyvä. Kurssit ovat nousseet, vaikka yritysten tulokset, eivätkä varsinkaan liikevaihdot ole nousseet. Kurssinousu on perustunut ultramataliin korkoihin ja uskoon keveän rahapolitiikan jatkumisesta. Elokuussa tilanne heikkeni Syyrian tilanteen sekä FED:n arvopapereiden osto-ohjelmaan liittyvien spekulaatioiden vuoksi. Edellä mainituista epävarmuustekijöistä huolimatta markkinoiden perusvire säilynee positiivisena. Erityisesti Kiinan talousnäkymien koheneminen tukee globaalia taloutta ja vähentää suhdanteisiin liittyvää epävarmuutta. Vaikka osakeympäristö on sinänsä positiivinen, jatketaan salkuissa korko-osakeneutraalilla allokaatiolla eli riskejä edelleen rajoitetaan.

6 - 3-3 Talousarvion 2013 sitovien tavoitteiden toteutuminen sekä määrärahojen käyttö ja tuloarvion toteutuminen ajalla hallintokunnittain ja tehtäväalueittain. 3.1 Yleishallinto TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Elinkeinojen edistämisen sitovat tavoitteet vuonna OL3 hankkeen loppuunsaattamisen edesauttaminen ja OL4 hankkeeseen valmistautuminen - Eurajoen ydinvoimaklusterin kehittäminen ja konkretisoiminen - Elinkeino-ohjelman toteuttaminen - Eurajoen kunnan sisäisen ja ulkoisen imagon parantaminen tuomalla aktiivisesti esiin olemassa olevia positiivisia elementtejä nettisivuilla, messuilla, vierailuilla jne. - Eurajoen kansainvälisen kontaktipinnan hyödyntäminen ja verkoston laajentaminen Sitovien tavoitteiden toteutuminen - Olkiluodon hankkeiden tueksi ja hyödyntämiseksi on perustettu maakunnallinen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Rauman Kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo. Työryhmällä on kolme alaryhmää, jotka keskittyvät koulutukseen, yritysverkostoihin ja kuntapalveluihin, joissa kaikissa Eurajoella on edustaja mukana. Alueellisia kehittämistoimenpiteitä on valmisteltu ja käynnistetty yhteistyössä TVO:n ja Posivan, Kauppakamarin, oppilaitosten ym. sidosryhmien kanssa. Erityisesti koulutuksessa, sekä keskiasteen- että korkeanasteenkoulutuksessa, on painopistettä muokattu ydinvoimaosaamisen kehittämiseksi. Yritysten valmiuksia toimia ydinvoimahankkeissa kehitetään mm. laatujärjestelmien läpiviemisellä. - Eurajoen kunta on Rauman kauppakamarin ja Rauman kaupungin kanssa käynnistänyt hankkeen Olkiluotoprojektien paikallisten etujen edistämiseksi ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi, joka jatkuu vuoden 2015 loppuun asti. Hankkeen toimesta on eurajokelaisia yrityksiä konsultoitu säännöllisesti hankkeen piiriin kuuluvissa asioissa. - Ydinvoimaklusteria kehittää myös kansallinen FinNuclear ry, jonka kanssa yhteistyössä on toteutettu ydinvoimalatoimittajien vierailuja Eurajoen kunnassa. - Eurajokelaisille yrityksille on välitetty aktiivisesti tietoa Olkiluodon hankkeista ja niihin liittyvistä tapahtumista ja koulutuksista. OL3-hankkeen jäljellä olevista töistä on tiedotettu potentiaalisia yrityksiä ja saatettu yhteystiedot Arevan tietoon. - Ydinvoima-alan klusteria on lähdetty konkretisoimaan yhdessä Rauman kaupungin ja Rauman kauppakamarin kanssa luomalla sähköinen palvelu klusterin yrityksille. Tavoitteena on kohentaa paikallisten yritysten asemia tulevassa OL4 hankkeessa sekä tuoda esille yritysten vuosihuoltoihin liittyvää kokemusta ja osaamista. Palvelu on valmistumassa ja siihen kerätään parhaillaan tietoja yrityksistä. Palvelu toimii internetissä osoitteessa - Elinkeino-ohjelmaa on toteutettu suunnitelman mukaisesti

7 yrityskehittäjä vieraillut yrityksissä säännöllisesti ja toimii yritysten kanssa läheisessä yhteistyössä mm. olemalla mukana yrittäjäyhdistyksen hallituksessa ja muussa toiminnassa - uusille ja laajentumista suunnitteleville yrityksille on markkinoitu Eurajokea vaihtoehtona sijoittumiselle sekä maakunnassa että muualla - Eurajoella vieraileville suomalaisille ja ulkomaalaisille delegaatioille on esitelty kunnan elinkeinoja - kunnanhallituksen päätösten yritysvaikutusten arviointi käytössä ja sitä kehitetään edelleen, jotta arviointi tapahtuisi aikaisemmassa vaiheessa - elinkeinotoimikunta on kokoontunut uudella kokoonpanolla ja kokoustahtia on tarkoitus entisestään tihentää. Toimikunnan toimintaa uudistetaan ja kehitetään yhdessä yrittäjäyhdistyksen kanssa - kunnan internet-sivuille luodaan uudet elinkeinoja, matkailua ja asukashankintaa palvelevat sivut tämän vuoden aikana. Sivujen rakentaminen on aloitettu. - yritysrekisteriä ylläpidetään tiiviisti uusitussa Satakantahakemistossa - sidosryhmäyhteistyö ja ohjausryhmissä toimiminen on ollut tiivistä - alkavien yritysten neuvontapalvelua on lähdetty kehittämään yhdessä Enterin kanssa ja palvelupiste on perustettu Eurajoen kunnanvirastolle - Kunnan yritystoiminnasta, asumisesta ja matkailusta on tuotettu esittelyvideot, joilla pyritään luomaan Eurajoesta positiivista mielikuvaa. Elinkeinotoimi on aktiivisesti mukana kunnan Facebook-sivuilla. - Kunta on mukana ruotsalaisen Östhammarin kunnan aloitteesta syntyneessä Euroopan laajuisessa verkostossa, jossa ydinjätteiden sijoituspaikkakunnat hakevat yhteistyömahdollisuuksia Yleishallinnon sitovat tavoitteet vuonna Sähköisen kokouskäytännön kehittäminen laajentamalla Dynasty-verkkopalvelun käyttöä teknisen lautakunnan työskentelyyn - Vuosittain yhden koulutustilaisuuden järjestäminen eri kohderyhmille tai kaikille yhteisestä ajankohtaisesta aiheesta Sitovien tavoitteiden toteutuminen - Teknisen lautakunnan kaikilla jäsenillä on kannettavat tietokoneet ja kokousasiakirjat julkaistaan Dynasty-luottamushenkilöiden verkkopalvelussa - Alkuvuonna järjestettiin Päätöksenteko kunnassa koulutus. Kouluttajana oli Suomen kuntaliiton lakimies Ida Staffans. Tämä koulutus oli tarkoitettu sekä luottamushenkilöille että henkilöstölle. - Päivähoidon henkilöstölle on järjestetty huhtikuussa Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Winnovan työyhteisökoulutusta samoista aihealueista kuin muulle henkilöstölle vuonna Esimieskoulutus oli , jossa puhujana oli henkilöstövalmentaja Henrietta Aarnikoivu

8 - 5 - TALOUS Tulot Yleishallinto , ,63 Menot Yleishallinto , ,08 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 55,65. Menokehityksen ennakoidaan olevan talousarvion mukainen. 3.2 Talous- ja henkilöstöhallinto TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Henkilöstövoimavarojen ennakointi. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Eurajoki osallistuu Kunta HR 2017 verkosto- ja kehitysohjelmaan 23 muun kunnan kanssa tarkoituksena uudistaa tapaa hallita ja johtaa henkilöstövoimavaroja kunnassa yhdistämällä ja kehittämällä kuntien tietoaineistoja, asiantuntijuutta ja kehityspotentiaalia. TALOUS Tulot T. ja h.hall , ,00 Menot T. ja h.hall , , , ,64 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 15,61. Menojen toteutumaprosentti oli 47,72.

9 - 6 - Tehtäväalueen tuloksi on talousarvioon merkitty työterveyshuollosta saatava Kelan korvaus, joka tilitetään kunnalle yhdellä kertaa loppuvuodesta. Smartum liikuntakulttuurikortin omavastuuosuudet tilitetään kaksi kertaa vuodessa ja toteutumassa näkyy alkuvuoden tilitys. Menokehityksen ennakoidaan olevan talousarvion mukainen. 3.3 Kunnan kehittäminen TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Käytössä olevien sähköisten sisäisten tai ulkoisten palvelujen kehittäminen. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Sähköinen rekrytointiohjelma Kuntarekryn käyttöä henkilöstön rekrytoinnissa on tehostettu sekä vakinaisen henkilöstön että määräaikaisen henkilöstön rekrytoinneissa. Dynastyn asiahallintajärjestelmän asianhallintasovellus (diaari) on otettu käyttöön kaikissa hallintokunnissa julkisten asioiden ja asiakirjojen kirjaamisessa. Kunta on liittynyt aloitekanava.fi palveluun, joka on tarkoitettu nuorten ja kunnan toimi- ja luottamushenkilöiden väliseksi vuorovaikutuskanavaksi. Kunta on liittynyt Kuntalaisaloite.fi verkkopalveluun, joka tarjoaa pohjan kuntalaisaloitteiden tekemiseen. TALOUS Tulot Kunnan kehitt , ,74 Menot Kunnan kehitt , ,19 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 90,04. Menojen toteutumaprosentti oli 50,25. Valtionavustus matkalippujen hinnanalennuksiin on arvioitu euroksi ja ELYkeskuksen tekemän päätöksen mukaan avustusta saadaan Kuuden ensimmäisen kuukauden avustus on ollut ,31.

10 Yhteistoimintaelimet TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Yht.toim.el Menot Yht.toim.el , ,48 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 59,87. Menokehityksen ennakoidaan olevan talousarvion mukainen. 3.5 Keskitetyt menot TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Kesk.menot , ,25 Menot Kesk.menot , ,57 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 4,84 Tehtäväalueelle varattu määräraha tulospalkkaukseen sekä lomapalkkavaraukset on kirjaamatta.

11 Pelastustoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Pelastustoimi Menot Pelastustoimi , ,44 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 65,42. Menokehityksen ennakoidaan olevan talousarvion mukainen. 3.7 Tarkastustoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita. TALOUS Tulot Tark.toimi Menot Tark.toimi , ,17 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 46,73.

12 Maaseudun kehittäminen TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Maaseutulautakunnalle ei ole määritelty sitovia tavoitteita vuodelle TALOUS Tulot Maas. kehitt Menot Maas. kehitt , ,74 Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 55, Sosiaalilautakunta Päivähoito TOIMINTA Sitovat tavoitteet Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa päivähoidon yksiköissä. Lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä tuetaan päivähoidossa lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta (yli 2 vuotiaat lapset). - Perhepäivähoidon varahoitoa kehitetään koko päivähoidon yhteisenä haasteena, varahoitopaikkoja sijoitetaan myös päiväkotiin ja ryhmäperhepäiväkoteihin. - Päivähoidossa työskentelee vakinainen, ammattitaitoinen, motivoitunut ja määrältään riittävä henkilöstö, joka on käytettävissä mahdollisuuksien mukaan kunnan koko päivähoidon tehtävissä. - Lapijoelle rakennetaan v uusi päiväkoti, millä varaudutaan perhepäivähoitajien eläkkeelle siirtymisiin ja perhepäivähoitajien työaikalain vaatimiin mittaviin varahoitojärjestelyihin. - Koululaisten iltapäivätoiminnassa toteutetaan perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan uusia perusteita (annettu v.2011)

13 Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan kokeilun jälkeen edelleen ajalla Alle kaksivuotiaiden lasten osuus päivähoidossa on hieman laskenut kuntalisäkokeilun myötä. Tuki vahvistaa vanhempien päätöstä hoitaa kaikki alle kouluikäiset lapset kotona. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) on toteutettu kaikissa päivähoidon yksiköissä. Lasten yksilöllisiä varhaiskasvatussuunnitelmia on tehty osalle uusista hoitolapsista, ja joitakin vuonna 2012 tehtyjä lapsen yksilöllisiä varhaiskasvatussuunnitelmia on päivitetty. Perhepäivähoidon varahoitopaikkoja on järjestetty perhepäivähoitajille, ryhmäperhepäiväkoteihin sekä päiväkotiin. Päivähoito on aktiivisesti mukana IMS- prosessikuvausjärjestelmän käyttöönotossa, tavoitteena erityisesti varhaisen tuen horisontaalisten palvelujen ja palvelujen rajapintojen kehittäminen. Lapijoen päiväkodin suunnittelutyöryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa, joista kuuteen kokoukseen on osallistunut edustajia päivähoidosta. Päiväkodin rakentaminen on alkanut ja se valmistuu syyskuussa Kuntalaisille järjestetyn nimikilpailun tuloksena päiväkodin nimeksi tulee Metsätähti. Koululaisten iltapäivätoiminnassa on tarjottu lapsille vanhempien opiskelun tai työn ajaksi turvallinen paikka olla, samalla tuetaan kodin ja koulun kasvatustyötä, ehkäistään syrjäytymistä ja tarjotaan malleja hyville harrastuksille (kädentaidot, ilmaisutaidot, liikunta ym.). Jokaiselle ykkös- ja kakkosluokkalaiselle pyritään järjestämään kerhopaikka lukuvuodeksi joko kerhoissa tai muissa päivähoidon yksiköissä. Lasten kotihoidontuen kuntalisän saajien määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Saajien lukumäärä kuukausittain: toukokuu 46, kesäkuu 49, heinäkuu 51, elokuu 52. TALOUS Tulot Päivähoito Menot Päivähoito Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 61,86. Menojen toteutumaprosentti oli 62,05. Tulot toteutunevat talousarvion mukaisesti. Menot: Säästöä syntynee henkilöstömenoista ja kotihoidon tuesta yhteensä euroa.

14 Vanhustenhuolto TOIMINTA Sitovat tavoitteet Iäkkäiden henkilöiden kotona asumisen turvallisuutta parannetaan ottamalla käyttöön teknisiä apuvälineitä, kuten paikantavia turvarannekkeita, muistuttavia lääkeannostelijoita ja kaatumisen havainnoivia liiketunnistimia. - Kotona asumisen tukemiseksi kehitetään kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteistyötä, muodostamalla alueelliset tiimit. Samalla nimetään jokaiselle säännöllisen palvelun piirissä olevalle asiakkaalle vastuuhoitaja. - Palvelukeskus Jokisimpukassa kehitetään seniorikeskustoimintaa, tavoitteena tehostaa ikääntyneiden palveluohjausta, kotihoidon koordinaatiota, yksinäisyyden ehkäisyä ja muuta ennaltaehkäisevää toimintaa. - Palvelukeskus Jokisimpukan lisäsiipi otetaan käyttöön. - Lyhytaikaishoitoa kehitetään määrällisesti ja toiminnallisesti. - Vanhustenhuollon toimintaprosesseja kehitetään systemaattisesti ja kuvataan ne toimintajärjestelmään. - Henkilöstön osaamista kehitetään ja työhyvinvointia turvataan toiminnan muutostilanteessa. Sitovien tavoitteiden toteutuminen - Kansallinen Kaste hanke /Toimintakykyisenä ikääntyminen /Eurajoen pilotti toteutettiin tekniikkahankkeena, jossa koekäytettiin paikantavia turvarannekkeita ja kaatumisen havainnoivia liiketunnistimia. Kokeilun päätteeksi jouduttiin toteamaan, että paikantavat GPS -rannekkeet eivät vielä ole vielä riittävän toimintavarmoja. Paikantava ranneke ei tällä hetkellä takaa, että muistisairas löydetään nopeasti, jos hän lähtee harhailemaan pois kodistaan. Lisäksi rannekkeista lähti paljon turhia virhehälytyksiä ja niiden selvittely häiritsi asiakkaiden yöunta. Hankkeesta on tehty opinnäytetyö, jossa laajasti selvitetään laitteiden tekniikkaa ja arvioidaan käytettävyyttä. Tekniikkahakkeeseen osallistui koko kotipalvelun ja ryhmäkoti Suvannon henkilöstö (yöaikaiset hälytykset) ja projektityöntekijänä toimi Virpi Hannila-Salonen. Kaatumisen havainnoivat turvapylväät ovat käytössä. - Kotihoidossa on muodostettu kolme alueellista tiimiä jo syksyllä 2012 ja jokaiselle säännöllisen palvelun piirissä olevalle asiakkaalle on nimetty vastuuhoitaja. Tehokkaan tiimityöskentelyn toteutuksessa ja vastuuhoitajan roolin omaksumisessa on vielä kehitettävää. Tehokkaan tiimityöskentelyn toteutusta ja vastuuhoitajan roolin omaksumista on edelleen kehitetty säännöllisillä palavereilla. - Ikäneuvontapuhelin otettiin käyttöön terveys- ja sosiaalitoimen yhteistyönä. Puheluja tähän mennessä on tullut vain vähän. Uusia ryhmätoimintoja on aloitettu, kuten muistikuntoutusryhmät, tasapainokoulu ja seniorikuntosalin toiminnan uudelleen järjestelyt. Vuoden alussa uusina alkaneet ryhmätoiminnat ovat jatkuneet.

15 Jokisimpukan lisäsiipi on otettu kunnan käyttöön ja työntekijät aloittivat työskentelyn (kotipalvelu, kotisairaanhoito, palveluohjaaja, fysioterapia, muistihoitaja, diabeteshoitaja ja vanhustenhuollon lääkäri). Ensimmäiset asukkaat ovat muuttaneet palveluasuntoihin Palveluasumisyksikkö Tyrnikari (10 paikkaa) on täynnä. Kuntosalin käyttö on vakiintunut - Osa vanhainkotipaikoista muutetaan lyhytaikaishoidon paikoiksi. Lyhytaikaishoidon henkilöstö on valittu sisäisin siirroin. Yksikön henkilöstön kanssa on pidetty kaksi suunnitteluneuvottelua ja prosessia on kirjattu IMS -toimintajärjestelmään. Lyhytaikaishoidon yksikön toimintaa on käynnistelty ja paikkoja otettu käyttöön pitkäaikaishoidon paikkojen vapautuessa. - Vanhustenhuollossa on toteutettu suuria muutoksia alkuvuoden aikana. Tavoitteena on vakiinnuttaa toiminta ja kuvata tehdyt kehittämistyöt IMS - toimintajärjestelmään. - Vanhainkodissa ja kotipalvelussa pidetty kehittämisiltapäivä kevään aikana. Niissä yksiköissä, joissa muutokset ovat olleet suuria, on kokoonnuttu useampia kertoja. Henkilöstö on osallistunut täydennyskoulutuksiin. Vanhainkodin henkilöstö on perehtynyt kotihoidon turvapuhelinhälytysten vastaanottoon ja Suvannon ryhmäkodin henkilöstö uuden palveluasumisyksikön turvajärjestelmiin. Kevään aikana on henkilöstölle järjestetty kivunhoidon ja haavahoidon koulutusta, palo- ja pelastuskoulutusta sekä Jokisimpukan toimintaan räätälöityä ensiapukoulutusta. TALOUS Tulot Vanh.huolto Menot Vanh.huolto Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 67,33. Menojen toteutumaprosentti oli 67,06. Tulot: Tulokertymä on ollut ennakoitua suurempaa, joka muodostuu arvioitua suuremmista asiakasmaksutuloista.

16 Muu sosiaalitoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet sosiaalityöntekijöiden osaamista asiakkuuksien johtamisessa kehitetään - yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja moniammatillinen verkostotyöskentely - lastensuojelun toteuttaminen monipuolisesti - lastensuojelun asiakkuuden keston arviointi - asiakkaiden aktiivisuuden tukeminen Sitovien tavoitteiden toteutuminen - Kaikissa sosiaalityöntekijän viroissa on tällä hetkellä joko sijainen tai väliaikainen viranhaltija, jolla ei ole sosiaalityöntekijän kelpoisuutta. Sosiaalityön esimiehenä toimivan sosiaalijohtajan vaihtuminen ja viran väliaikainen hoitaminen on hidastanut sosiaalityön kehittämistä asiakkuuksien johtamisesta. - Lasta kannatteleva liittouma -toimintamalli on käytössä. Perheille pyritään antamaan tukea oikea-aikaisesti ja riittävästi lapsen omassa kehitysympäristössä. Perhetyötä tarjotaan usealle perheelle, samoin lapsiperheitten kotipalvelua. Perhetyöllä ei pystytä kuitenkaan auttamaan kaikkia perheitä, vaan perheiden tilanteet voivat kriisiytyä nopeastikin. Lastensuojelussa on ollut useita kriisiytyviä tilanteita ja suurin osa sosiaalityöntekijöiden työpanoksesta on keskittynyt kriisitilanteiden hoitamiseen. Kriisiytyvään lastensuojelutilanteeseen on jouduttu hankkimaan ulkopuolista työvoimaa vastuu sosiaalityöntekijän työpariksi - Lastensuojelun asiakasprosessin arvioimisen tueksi lastensuojelua kuvataan prosessinomaisesti IMS -toimintajärjestelmän avulla. Lastensuojelun asiakasprosessin kuvaus on vielä kesken, koska sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuuden vuoksi ja kriisiytyvien lastensuojelutilanteiden vuoksi ei ole ennätetty viedä prosessikuvausta loppuun. - Lastensuojelun asiakkuuden keston arviointia tehdään loppuvuodesta. - Asiakkaiden aktiivisuutta tuetaan Rauman Seudun Katulähetykseltä ostettavien kuntouttavan työtoiminnan ryhmien avulla. Uudeksi toimintamuodoksi on tullut Föliruoka, eli ruokakassien jakoa osana kuntouttavan työtoiminnan työprosessia (autetusta auttajaksi). Ryhmien aktivointiin kiinnitetään huomiota loppuvuodesta. TALOUS Tulot Muu sos.toimi Menot Muu sos.toimi

17 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 64,60. Menojen toteutumaprosentti oli 76,39. Menot: Määrärahan ylitys muodostuu työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta, lastensuojelun avohuollon tukitoimista ja sijaishuollon kustannuksista. Sijaishuollon kustannusten odotetaan tasaantuvan loppuvuodesta. Määrärahan ylittymiseen voitaneen siirtää ainakin osittain tarvittava kate päivähoidon ja toimeentuloturvan tehtäväalueilta Toimeentuloturva TOIMINTA Sitovat tavoitteet Toimeentulotukea haetaan 80 % kirjallisesti. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Hakemuksia ajalla oli 555 kpl, joista 74,5 % kirjallisia (415 kpl). Hakemuksista toimistoasiointeja 19 % (106 kpl), puhelimit se asioinnit 4,5 % (25 kpl) ja muut asioinnit 2 % (9 kpl). TALOUS Tulot Toim.tuloturva Menot Toim.tuloturva Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 59,43. Menojen toteutumaprosentti oli 39,23. Tulot: Perustoimeentulotuen menot ovat arvioitua pienemmät. Tämä vähentää euroa valtionosuustuloa, mikä on 50 % perustoimeentulotuesta. Tulojen ennuste on euroa. Menot: Perustoimeentulotuen menot ovat noin euroa arvioitua pienemmät. Menojen ennuste on euroa.

18 Terveydenhuolto TOIMINTA Sitovat tavoitteet Yhteistyö perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kesken - Monipuolisten perusterveydenhuollon palvelujen järjestäminen lähipalveluna Eurajoella Sitovien tavoitteiden toteutuminen - Satakunnan sairaanhoitopiirin kumppanuussopimusmenettelyn mukaiset tahtoosaneuvottelut järjestettiin ja käytiin kumppanuusneuvottelut kaudesta Siihen osallistuivat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kunnat ja sairaanhoitopiiri. - Attendon ja Keski-Satakunnan kuntayhtymän edustajien kanssa on käyty kaksi neuvottelua, joissa on paneuduttu erikoissairaanhoidon potilasvirtojen tarkasteluun. Tavoitteena on kehittää perusterveydenhuollon kykyä vastaanottaa erikoissairaanhoidosta potilaita. - Terveyskeskuksen vuodeosaston paikkaluku muuttui kesäkuun alussa 8 sairaansijasta 10 sairaansijaan. Vuodeosaston käyttöaste on ollut touko-elokuun aikana 70,3 % ja keskimääräinen hoitoaika 9 vuorokautta. Hoitopäiviä on ollut 865. Samaan aikaan Harjavallan terveyskeskuksen vuodeosastolla on hoidettu 8 eurajokelaista potilasta ja Kokemäen terveyskeskuksen vuodeosastolla 2 eurajokelaista potilasta. Hoitopäiviä Harjavallassa on ollut 80 ja Kokemäellä 12. Potilasvirtojen aaltomaisuus aiheuttaa sen, että hoitopäiviä on tullut myös muille vuodeosastoille. TALOUS Tulot Terv.huolto Menot Terv.huolto Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 67,18 % Menojen toteutumaprosentti oli 63,54 % Tulot: Tulokertymä on ollut ennakoitua suurempaa, joka muodostuu arvioitua suuremmista asiakasmaksutuloista. Menot: Aikaisempien vuosien kokemuksen perusteella ei voi vielä ennustaa suurta menojen säästöä, vaikka tällä hetkellä näyttäisi säästöä syntyvän.

19 Koululautakunta Peruskoulutus TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Esiopetus toteutetaan suositusten mukaisena. Perusopetus toteutetaan laadukkaana mm. turvaamalla riittävän pienet ryhmäkoot. Myös ns. jakotunteihin on turvattava riittävä resurssi. Oppimisen tehostettu ja erityinen tuki toteutetaan lain ja asetuksen mukaisena. Perusopetuksen osalta pyritään riittävien oppimistulosten säilyttämiseen. Kuntakeskiarvona peruskoulussa tulisi olla vähintään arvosana 7,5 (esim. perusopetuksen valtakunnallisia kokeita tai päättötodistusten keskiarvojen keskiarvoa mittarina käyttäen). Syrjäytymisen ehkäisemiseksi pyritään säilyttämään jatko-opintoihin sijoittumisessa nykyinen hyvä valtakunnallisen keskitason ylittävä taso. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Lukuvuonna esikouluryhmät ovat kooltaan seuraavat: Huhdan koulu: 12 esioppilasta, erillinen ryhmä. Keskustan koulu: kasi ryhmää; esioppilasta. Ryhmissä avustajat. Lapijoen koulu: 11 esioppilasta. Kuivalahden koulu: 1 esioppilas, ryhmä esi-2 yhteensä 6. Linnamaan koulu: 5 esioppilasta, ryhmä esi-2 yhteensä 18. Rikantilan koulu: 3 esioppilasta, ryhmä esi-2 yhteensä 7. Sydänmaan koulu: 6 esioppilasta, ryhmä esi-2 yhteensä 15. Opetusministeriön suosituksen mukaan esiopetusryhmään saa kuulua enintään 13 oppilasta. Jos esiopetusta antavan opettajan ohella ryhmän työskentelyyn osallistuu enimmän aikaa koulunkäyntiavustaja, opetusryhmän enimmäiskoko voi olla kuitenkin enintään 20 oppilasta. Varsinaisia määräyksiä yleisopetuksen ryhmäkoosta ei ole, mutta suositeltavaa olisi, että perusryhmät olisivat maksimissaan oppilaan suuruisia alkuopetuksessa ja luokilla noin 20 oppilaan suuruiset. Perusopetusasetuksen 2 :n mukaan erityisopetuksen ryhmässä saa olla enintään kymmenen oppilasta. Suurimmat ryhmät ovat Lapijoen koulun 3-4 luokka 24 oppilasta ja Keskustan koulun 3. luokka 23 oppilasta. Perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 keskimääräinen ryhmäkoko on 16,2 oppilasta ja esiopetusryhmät mukaan lukien 15,9 oppilasta. Vuosiluokkien 7-9 opetusryhmät ovat kooltaan oppilasta. Keskimääräinen ryhmäkoko on 14,5 oppilasta.

20 Erityisopetuksen pienryhmissä on Keskustan koulussa ja yhteiskoulussa 7 oppilasta. Syksystä 2013 alkaen on palkattu alakouluun yksi erityisopettaja lisää. Hän toimii samanaikaisopettajana 3-4 ryhmissä ja opettaa integroitua erityisoppilasta. Näin ryhmät ovat lain sallimissa rajoissa. Lisäksi kunnassa toimii kaksi kiertävää erityisopettajaa ja luokilla 7-9 laaja-alainen erityislopettaja. Resurssia on viimeksi lisätty elokuusta 2012 ja elokuusta 2013 alkaen. Peruskoulunsa päättäneiden päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo keväällä 2013 oli 7,77. Kaikki peruskoulun päättötodistuksen saaneet ovat yhteishaussa ja yhteishaun täydennyksessä saaneet jatko-opiskelupaikan. Kaksi oppilasta ei ole ottanut paikkaa vastaan ja heidän tietonsa on siirretty etsivään nuorisotyöhön. TALOUS Tulot Peruskoulutus Menot Peruskoulutus Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 128,36. Toimintatulot ovat erillisiä kohdennettuja valtionavustuksia: kerhotoiminnan kehittäminen, opetusryhmien pienentäminen, Yhteiskoulun Comenius-hanke. Menojen toteutumaprosentti oli 61,97. Talousarvion toteutuma on peruskoulutuksen osalta aina takapainotteinen. Osa ostopalvelulaskuista erääntyy vasta vuodenvaihteen jälkeen. Vuoden 2012 ylijäämäisyys tulee luultavasti toistumaan, koska vuoden 2012 budjettia on käytetty vuoden 2013 budjetin laadinnassa pohjana Keskiasteen koulutus TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Lukiokoulutuksen oppimistuloksissa tulisi säilyttää nykyinen hyvä taso. Lukio tarjoaa kattavan kurssitarjonnan. Kurssitarjonta toteutetaan siten opiskelijoita palvelevasti, että opiskelijat voivat käyttää opiskeluajan tehokkaasti. Pyritään kasvattamaan suoritettujen kurssien osuutta.

21 Lukion opiskelijoiden aiheettomien poissaolojen seurantaa tehostetaan ja poissaolojen määrää pyritään vähentämään. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Eurajoen lukion opiskelijat ovat selviytyneet ylioppilaskirjoituksissa keskimääräistä paremmin, vaikka kouluun on otettu kaikki halukkaat. Ryhmät ovat lukiossa hyvinkin heterogeenisia, joka aiheuttaa opetukselle haasteita. Keväällä 2013 ylioppaaksi pääsi 28 abiturienttia ja kesällä yksi. STT:n oikean lukiovertailun mukaan Eurajoen lukio oli sijalla 161, kun lukioita listalla oli kaikkiaan 391. Kurssitarjontaa on pidetty laajana, jotta valinnat voitaisiin hyvin toteuttaa. Etenkin ensimmäisen vuoden kurssitarjotinta on pidetty laajana, jotta on voitu tukea opiskelijoita, joiden opinnoissa on aikaisemmin ollut vaikeuksia. Lukuvuoden aikana on toteutettu lukiossa aloittavien ohjausta tutor-toiminnan avulla. Lukiossa on myös kehitetty ryhmänohjausta, jotta paremmin voitaisiin vastata ohjauksen haasteisiin. Abeille on järjestetty abi-infopäivä, jossa lukion entiset opiskelijat esittelevät opintopaikkaansa. TALOUS Tulot Keskia. koul Menot Keskia. koul Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 52, Aikuiskoulutus TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Talousarviossa ei ollut määriteltyjä tavoitteita.

22 TALOUS Tulot Aikuiskoul Menot Aikuiskoul Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 23, Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Kirjastotoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet Lainoja per asukas yli valtakunnan keskiarvon - Toimintakulut per asukas alle valtakunnan keskiarvon - Kokonaislainaus per henkilötyövuosi yli valtakunnan keskiarvon - Hankinnat 1000 asukasta kohden yli valtakunnan keskiarvon - Kokoelman suuruus asukasta kohden yli valtakunnan keskiarvon - Lainan hinta alle valtakunnan keskiarvon. Sitovien tavoitteiden toteutuminen - Lainoja per asukas yli valtakunnan keskiarvon (17,67 kpl v. 2012), toteutunut 23,68. - Toimintakulut per asukas alle valtakunnan keskiarvon (58,82 v. 2012), toteutunut 35,78 - Kokonaislainaus per henkilötyövuosi yli valtakunnan keskiarvon ( kpl v. 2012), toteutunut kpl. - Hankinnat 1000 asukasta kohden yli valtakunnan keskiarvon (367,63 kpl v. 2012), toteutunut 791,0 kpl. - Kokoelman suuruus asukasta kohden yli valtakunnan keskiarvon (7,21 v. 2012), toteutunut 15,52 (osa varastokonteissa). - Lainan hinta alle valtakunnan keskiarvon (3,33 v. 2012), toteutunut 1,51. Eli tavoitteet ovat toistaiseksi toteutuneet erittäin hyvin.

23 TALOUS Tulot Kirjastotoimi Menot Kirjastotoimi Perustelu poikkeamasta Menojen toteutumaprosentti oli 58, Kulttuuritoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Kulttuuritoimi toteuttaa peruskulttuurityötä järjestäen kunnan vuosijuhlat ja vuosittaiset tapahtumat yhteistyössä eri toimijoiden kanssa mm. Kartanon suviehtoo, Eurajoen lasten viikko, Välimaan torpan suviviikko, Veteraanipäivän juhlallisuudet, Tukki ui ja soitto soi tapahtuma, itsenäisyysjuhlat. Vuosittain järjestetään vaihtuvia kulttuuritapahtumia yhteistyössä eri hallintokuntien ja yhteisöjen kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään yritysten ja muiden kuntien kanssa. Ystävyyskuntatoiminnan kehittämisestä vastaa kulttuuritoimi. Pyritään laajentamaan ystävyyskuntatoimintaa taiteilijaresidenssivaihdolla, joka hyödyntäisi samalla paikallisten harrastajataiteilijoitten työtilan saantia. Kulttuuritoimi tukee paikallista kulttuuritoimintaa avustuksilla. Kulttuuritoimi osallistuu seutukunnalliseen kulttuuriyhteistyöhön ja -projekteihin, keskittyy kunnan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukaisesti lasten perinneopetukseen ja kehittää erityisesti ikäihmisille suunnattuja kulttuuripalveluita. Edelleen vahvistaa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Kulttuurin ja oman kotiseudun merkitys tiedostetaan ja kunnan tunnettavuus kulttuuripitäjänä kasvaa. Museotoiminnassa kehitetään näyttelytoimintaa, kartoitetaan varastotilat ja tehdään suunnitelma museoesineitten varastointiin ja mahdolliseen vastaanottamiseen. Matkailutoimi toteuttaa perusmatkailutyötä ylläpitämällä kunnan matkailutoimistoa, hoitamalla kunnan matkaopasvälityksen ja -koulutuksen, painamalla ja päivittämällä kuntaesitettä ja karttaa kieliversioineen sekä osallistumalla matkailutapahtumiin ja messuille.

24 Matkailutoimi vahvistaa kunnan kulttuurikohteiden tunnettuutta niin omassa kunnassa kuin maakunnassakin. Matkailutoimi edistää kuntamarkkinointia ja tekee tiivistä yhteistyötä kunnan kulttuuri- ja matkailuyrittäjien sekä elinkeinotoimen kanssa. Matkailutoimi kehittää edelleen rooli-, elämys- ja teemaopastuksia Eurajoen matkailukohteisiin. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Kunnan vuosijuhlista on järjestetty veteraanipäivän juhlallisuudet sekä lukuisia tilaisuuksia, kokouksia ja suunnitelmia yhteistyössä kulttuuriyhdistysten ja -yritysten kanssa. Omien koululaisten perinneopetusta on jatkettu edelleen ja matkailussa lasten matkailu on kiinnostanut hyvin. Ryhmämatkailu on piristynyt ja ryhmiä on liikkeellä enemmän kuin v vastaavaan aikaan. Kunnan tunnettuus on näin ollen vahvistunut jo alkuvuodesta. Kaikki kesän tapahtumat ovat toteutuneet, erityisvierailu saatiin kuntaan, kun Miinalautta Porkkala avasi ovensa ja vei myös merelle yleisöä toukokuussa. Kolmannen sektorin kanssa yhteistyö on vahvistunut, erityisesti ikäihmisten toiminnoissa. Hallintokuntien välinen yhteistyö on lisääntynyt sosiaalitoimen kanssa. Kotiseutuyhdistyksen kanssa yhteistyössä on aloitettu varastotilojen siivouksen ja uusien tilojen hankkimisen suunnittelu. Toteutus alkaa touko-kesäkuun vaihteessa. Makasiinin varastosiivous on aloitettu ja uusien lisätilojen hankinta on käynnissä, kun museotilat Voltti-talosta eivät ole enää käytössä. Uudet Eurajoen matkailuesitteet on suunniteltu ja painettu seuraavilla kielillä: suomi, saksa, englanti ja japani. Eurajoen matkailu on ollut esillä niin maakunnallisissa kuin valtakunnallisissakin messuissa ja esittelyissä yhdessä Eurajoen matkailuyritysten ja oman kunnan elinkeinotoimen kanssa. Matkailuoppaita on koulutettu rooli- ja elämysopastuksiin draamakoulutuksella ja yrityskäynneillä. Matkailun perustyötä on jatkettu matkailutoimistolla Voltti-talossa. Matkailun hoitamia infopisteitä on Eurajoella noin 15. Matkailutoimiston opasvälityksellä on käytössä 16 opasta. Kulttuuritoimisto ja matkailuinfo ovat toimineet edelleen Voltti-talossa, josta siirtyvät lokakuun alussa kahteen toimitilaan kunnanvirastolle ja K-Supermarkettiin. Toiminta-avustuksia on jaettu kahdeksalle kulttuuri- ja matkailuyhdistykselle yhteensä TALOUS Tulot Kulttuuritoimi Menot Kulttuuritoimi

25 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 8,54. Menojen toteutumaprosentti oli 57,56. Menojen toteutumassa olemme aikataulussa. Hankkeen tulot tulevat takapainotteisesti vasta loppuvuodesta, samoin kuin opastustenkin tulot. Tuloissa hankerahoituksessa maksatus on vasta v Opastuksissa on laskutettu vasta puoli vuotta, joten tulot siitäkin vasta loppuvuodesta. Muutoin tuloissa ja menoissa ollaan aikataulussa 3.12 Liikunta- ja nuorisolautakunta Liikuntatoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Kuntalaisia kannustetaan harrastamaan kunto- ja terveysliikuntaa. Kunnan liikuntatoimi tukee urheiluseurojen toimintaa ja avustaa urheiluseuroja ja muita liikuntatoimintaa järjestäviä tahoja tapahtumien ja toimintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Liikuntatoimi tukee Eurajoen Jäähalli Oy:tä ostamalla jäähallilta yleisöluisteluvuoroja ja antamalla liikuntapaikkojen hoitajan jäähalliyhtiön palvelukseen noin seitsemäksi kuukaudeksi. Liikuntatoimi järjestää tasokkaat uimakoulut Sitovien tavoitteiden toteutuminen Liikuntatoimi on tehnyt yhteistyötä erityisesti koulutoimen sekä sosiaalitoimen Voi hyvin projektin kanssa. Koululaisille on järjestetty hiihdonopetusta sekä luistelutapahtuma. Kuntalaisille on järjestetty erilaisia lajitutustumisiltoja. Kuntalaiset hankkimien, liikuntatoimen tukemien, vesijumppakorttien suosio pysyy vakaana. Kortteja hankittiin kaikkiaan 72 kappaletta vuoden 2013 tammi-huhtikuun välisenä aikana. Liikunta- ja nuorisolautakunta jakoi huhtikuussa 2013 urheiluseuroille toimintaavustuksia yhteensä euroa. Kyläyhdistyksille avustuksia myönnettiin yhteensä euroa. Liikuntatoimi on ostanut yleisöluisteluvuoroja Eurajoen jäähallilta syyskuulta 2012 huhtikuulle Liikuntapaikkojen hoitaja on työskennellyt syyskuulta huhtikuulle Eurajoen jäähallissa.

26 Eurajoen jäähalli Oy:n kanssa tehtiin kesäkuussa 2013 yhteistyösopimus, joka osaltaan tiivistää jäähallin ja kunnan välistä yhteistyötä liikuntapaikkojen hoidossa. Uimakouluihin valittiin 4 uimaopettajaa, jotka opettivat yhteensä 96 uimakoululaista kuluneen kesän uimakouluissa. TALOUS Tulot Liikuntatoimi , ,58 Menot Liikuntatoimi , ,58 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti on 113,87. Menojen toteutumaprosentti on 70,28. Alkuvuoden menoja nostaa n eurolla odottamattomat, mutta välttämättömät, keilahallin pistelaskujärjestelmän uusiminen sekä ratojen oikaisut. Tämä tietää liikuntatoimelle suurta haastetta ja tarkka menojen seurantaa, että talousarviossa pysytään Nuorisotoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet Nuorisotoimi toteuttaa perusnuorisotyötä nuorisotaloissa (Lapijoki, Kahari), erityistoimipaikoissa ja erilaisissa projekteissa. Nuorisotyötä- ja politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen, yritysten ja yksityisten tahojen kanssa. Nuorisotoimi tukee ja avustaa nuorisojärjestöjä ja nuorten ryhmiä. Nuorisotoimi osallistuu seutukunnalliseen nuorisotyöhön, jolla pyritään turvaamaan sellainen nuorisotyö jota yksittäinen pieni kunta ei pysty kuntalaisilleen yksinään tarjoamaan mm. etsivänuorisotyö ja nuorisotiedotuksen kehittäminen. Nuorisolain mukaan nuorisotoimen tehtäviin kuuluu nuorisopoliittinen toiminta. Se tarkoittaa nuorten asioiden nostamista julkisuuteen, nuorten etujen ajamista lähiyhteisöissä ja nuorten elinolojen parantamista (nuorisovaltuuston, nuorisoryhmien tukeminen, lasten- ja nuorten kuuleminen ja tiedottaminen heitä koskevissa asioissa). Kehitetään ja vahvistetaan lasten- ja nuorten kuulemisjärjestelmää.

27 Työpaja mahdollistaa niiden nuorten tukemisen joilla ei jostain syystä ole työ- tai koulutuspaikkaa tai tarvitsevat muuta tukea esim. elämänhallintaansa tai itsetuntoonsa. Työpajatoiminta on ennaltaehkäisevää mutta myös korjaavaa toimintaa. Työpaja huolehtii keskitetysti kunnan työllisyydenhoidon koordinoinnin Sitovien tavoitteiden toteutuminen Perusnuorisotyötä on toteutettu Lapijoen ja Kaharin nuoriso- ja kulttuuritaloilla nuorten avointen ovien kerhoissa. Osallistujia viikoittain n vuotiasta. Kerhoja on pidetty myös kouluilla ja Välimaan torpalla. Nuorisotoimi on järjestänyt ja ollut osallisena järjestämässä eri yhdistysten ja yritysten kanssa mm. pääsiäisaskartelukerhoja. Koulujen, seurakunnan, terveydenhoidon kanssa on järjestetty moniammatillisesti koko kunnan 6-luokkalaisille ryhmäytyspäivä Luodolla. Nuorisosihteeri on osallistunut moniammatillisten ims prosessien kuvaukseen. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät lakisääteiset ja projektityöryhmät on yhdistetty vuoden alusta yhdeksi työryhmäksi, joka vastaa nyt kokonaisuudesta. Liikunta- ja nuorisolautakunta jakoi huhtikuussa 2013 toiminta-avustuksia nuorisoyhdistyksille ja ryhmille yhteensä Eurajoen etsivä nuorisotyö toteutetaan yhteistyössä Rauman kaupungin kanssa. Nuorisotoimet ovat kouluttaneet seudullisesti yläkoulun oppilaita koulun ja nuorisotoimien välillä tapahtuvan vertaistiedotuksen avuksi. Nuorisovaltuusto on toiminut vuoden alusta kunnan virallisena toimintaryhmänä. Nuorisosihteeri on käynyt kouluttamassa Lapijoen koulun oppilaskunnan hallitusta vaikuttamisessa ja kunta on liittynyt valtakunnallisen Aloitekanva.fi verkkodemokratia palvelun käyttäjäksi. Satakunnan alueen työpajojen ja ammatillisten koulujen välille on tehty yhteistyösopimus joka mahdollistaa ammatillisten opintojen osien suorittamisen työpajalla. Työllistämistoiminta jatkui alkuvuonna ensin entiseen malliin. TALOUS Tulot Nuorisotoimi , ,05 Menot Nuorisotoimi , ,75 Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti on 23,78. Menojen toteutumaprosentti on 47,27.

28 Tulojen osalta vähäinen toteutumaprosentti selittyy työllisyysmäärärahojen tilityksistä, jotka ovat aina kuukauden tai kaksi jälkijunassa. Menojen vähäisyys selittyy vähäisenä työllistämisenä. Tehtäviin sopivia työntekijöitä ei ole löytynyt Tekninen lautakunta Kunnallinen liiketoiminta TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen hyvälaatuista vettä häiriöttömästi ja johtaa jätevedet hallitusti Raumalle. Hulevesien päätymistä jätevesiverkkoon pyritään edelleen vähentämään verkostoa saneeraamalla. Tekninen lautakunta jatkaa vuonna 2013 neuvotteluja kaukolämpöverkoston ulkoistamisesta taatakseen asiakkailleen varman ja moitteettoman lämmöntoimituksen myös jatkossa. (Tarkastusltk ) Sitovien tavoitteiden toteutuminen Vesihuoltolaitos on toimittanut asiakkailleen hyvälaatuista vettä häiriöttömästi ja johtanut jätevedet hallitusti Raumalle. Viemäriverkkoon päätyvien vuotovesien paikantamiseksi on tehty savukokeita kunnan kaava-alueilla. Käyttötalouden määrärahojen puitteissa on saneerattu vanhoja betonikaivoja vuotovesien määrän vähentämiseksi. Neuvottelut kaukolämpöverkoston ulkoistamisesta on käynnissä. TALOUS Tulot Kunn. liik.toim Menot Kunn. liik.toim Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 51,27. Menojen toteutumaprosentti oli 59,09.

29 Yhdyskuntatekninen huolto TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Vuonna 2010 hyväksyttyä toimintaohjelmaa jatketaan vuonna 2013 Eurajoen liikenneyhteyksien ja rakennetun ympäristön turvallisuuden kehittämiseksi. Investointiosassa esitetyt katujen perusparannushankkeet, kevyenliikenteen väylät sekä koulujen piha-alueiden turvallisuussuunnitelmat tukevat ohjelmaa. Fyysisen kuntakuvan parantamista jatketaan edelleen vuoden 2013 aikana. Liikenneväylien ja yleisten alueiden kunnossapidon laatu säilyy vähintään vuoden 2012 tasolla. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Toimintaohjelman toteuttamista jatketaan talousarvion puitteissa. Leikkikenttien saneeraus on käynnissä, kuin myös Lavilantien kevyen liikenteen väylän rakentaminen. Huhdan kevyen liikenteen väylä valmistui heinäkuussa. Liikenneväylien ja yleisten alueiden kunnossapidon laatu on säilynyt aiemmalla tasolla. TALOUS Tulot Yhd.k.tek. h Menot Yhd.k.tek. h Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 117,76 Menojen toteutumaprosentti oli 66,64 Metsänhoitosuunnitelman mukaiset hakkuut on suoritettu kesän aikana.

30 Kiinteistöhuolto TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Kunnan omistamien kiinteistöjen kunnosta huolehditaan vuosittaisilla korjaustoimenpiteillä siten, että vältytään mahdollisilta korjauksien laiminlyönnin aiheuttamilta lisäkustannuksilta. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Kiinteistöjen kunnosta on huolehdittu suunnitelman mukaan. TALOUS Tulot Kiint.huolto Menot Kiint.huolto Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 16,0. Menojen toteutumaprosentti oli 61,43. Vuokratulojen toteutuminen painottuu loppuvuoteen Siivoustoimi ja ruokahuolto TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Siivoustoimi: Vuoden 2013 aikana selvitetään siivoustoimen toimintojen vaihtoehtoisia tuotantotapoja tulevaisuudessa. Ruokapalvelu: Jokisimpukan laajentuminen tuo mukanaan toimintatapojen muutostarpeita, uusia toimintaympäristöjä ja asiakkaita. Ruokapalvelut vastaavat muutoksiin kehittämällä toimintojaan kustannustehokkaasti asiakkaat huomioiden.

31 Sitovien tavoitteiden toteutuminen Siivoustoimen toimintojen vaihtoehtoisten tuotantotapojen kartoitus on tarpeen työssäjaksamisen tukemiseksi. Selvitystyötä ei ole vielä aloitettu. Jokisimpukassa on aloitettu toimintatapojen muutostyöt. Osastoilta on siirretty astiahuolto kokonaisuudessaan keittiölle, joka on vaikuttanut keittiötyöntekijöiden työaikoihin. Jokisimpukan laajennusosan valmistuttua palveluasumisen asiakkaille on aloitettu lounaan ja päivällisruuan tarjoilu ruokasalissa. TALOUS Tulot Siiv. ja ruok Menot Siiv. ja ruok Perustelu poikkeamasta Tulojen toteutumaprosentti oli 47,04. Menojen toteutumaprosentti oli 61, Ympäristötoimi TOIMINTA Sitovat tavoitteet 2013 Ympäristösuojelu Myönnettyjen ympäristö- ja maa-aineslupien valvontakatselmukset vuoden 2013 aikana. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta toimii taloudellisesti, joustavasti ja itsenäisesti sekä panostaa inhimilliseen ja aktiiviseen asiakaspalveluun. Päämääränä on, että tuetaan monimuotoista asuntotuotantoa, huolehtien myös siitä, että asiakas saa lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaiset rakentamista koskevat ratkaisut virheettömästi ja oikea-aikaisesti. Rakennusvalvonnan taksat tarkistetaan siten, että toiminnan taloudellisuus ja omavaraisuus huomioidaan nykyistä selkeämmin. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Ympäristö- ja maa-aineslupien valvontakatselmukset on suoritettu eläinsuojien osalta.