Sähkömagneettiset kentät työympäristössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkömagneettiset kentät työympäristössä"

Transkriptio

1 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä Opaskirja työntekijöiden altistumisen arvioimiseksi Maila Hietanen Patrick von Nandelstadh Tommi Alanko TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN RAPORTTISARJA 14 Työterveyslaitos 2005

2 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, 2005 Julkaisutiedot Julkaisu: Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14, Työterveyslaitos, 2005 ISBN , ISSN Kirjoittajat: Maila Hietanen, Patrick von Nandelstadh, Tommi Alanko Otsikko: Sähkömagneettiset kentät työympäristössä - Opaskirja työntekijöiden altistumisen arvioimiseksi Vastuullinen osasto: Työterveyslaitos, Fysiikan osasto Painopäivämäärä: Toukokuu 2005 Julkaisuvapaa: Sivuja: 46 Painos: 1 Kansi Arja Tarvainen Kannen kuva Tommi Alanko Työterveyslaitos Fysiikan osasto Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki Savion Kirjapaino Oy 2005 ISBN ISSN

3 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä Esipuhe Nykyisin lähes kaikki työntekijät altistuvat työympäristössään sähkömagneettisille kentille (sm-kentille). Useimmissa tapauksissa kentät ovat voimakkuudeltaan vähäisiä ja terveydelle haitattomia. Kuitenkin joissakin työtehtävissä altistutaan satunnaisesti tai toistuvasti turvalliset tasot ylittäville sm-kentille, jolloin terveyshaitat ovat mahdollisia. Tämä opaskirjanen on tarkoitettu antamaan yleiskuva eri tyyppisten sm-kenttälähteiden aiheuttamista altistumistasoista. Oppaan tavoitteena on auttaa työnantajia ja työntekijöitä sekä työterveyshuollon asiantuntijoita ja työsuojeluviranomaisia terveysriskien ja mittaustarpeen arvioinnissa. Viime vuosina Euroopan Parlamentti ja Neuvosto ovat todenneet tarpeelliseksi antaa suosituksia ja määräyksiä sekä työntekijöiden että muun väestön suojelemiseksi sm-kenttiin liittyviltä terveysriskeiltä. Työntekijöitä koskevat altistumisrajoitukset ja työnantajia koskevat vaatimukset on esitetty yksityiskohtaisesti direktiivissä 2004/40/EY, jonka asettamia määräyksiä tässä katsauksessa tarkastellaan lähinnä altistumisrajojen osalta. Opaskirjan laadintaan on saatu rahoitusta Euroopan Unionilta (EU/DG EMPL/VP/1999/010) 3

4 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, 2005 Sisällys 1 Johdanto SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN OMINAISUUDET SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN TAAJUUSALUEET Sm-kenttien vaikutusmekanismit STAATTISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT AJALLISESTI MUUTTUVAT SÄHKÖ- JA MAGNEETTI- KENTÄT Pientaajuiset sm-kentät (1 Hz khz) Radiotaajuuskentät (100 khz GHz) Altistumismittaukset PERUSKÄSITTEET ELF-KENTTIEN MITTAUKSET RF-KENTTIEN JA INDUSOITUNEEN VIRRAN MITTAUKSET OMINAISABSORPTIONOPEUS (SAR) Altistumisen raja-arvot ja toiminta-arvot AJALLISESTI MUUTTUVAT SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT ( 300 GHZ) Altistumisen raja-arvot Toiminta-arvot Samanaikainen altistuminen eri taajuisille kentille STAATTISET MAGNEETTIKENTÄT STAATTISET SÄHKÖKENTÄT Sähkömagneettisten kenttien lähteitä työympäristössä STAATTISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN LÄHTEITÄ Staattiset sähkökentät Staattiset magneettikentät TOIMISTOTILOJEN SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖN TUOTANTO JA JAKELU INDUKTIOKUUMENTIMET SÄHKÖHITSAUSLAITTEET SÄHKÖJUNAT NMR- JA MRI- LAITTEISTOT VARASHÄLYTTIMET JA VASTAAVAT VALVONTALAITTEET RADIO- JA TELEVISIOLÄHETTIMET SUURTAAJUUSKUUMENTIMET MIKROAALTOKUIVAIMET MATKAPUHELIMET TUKIASEMAT ILMA- JA MERIVALVONTATUTKAT

5 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä 6 Päätelmät Kirjallisuutta...39 Liite A. Esimerkkejä altistumisen raja-arvoista ja toimintaarvoista eri taajuuksilla...42 Liite B. Sähkömagneettisia kenttiä koskevia standardeja

6 6 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, 2005

7 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä 1 JOHDANTO 1.1 Sähkömagneettisten kenttien ominaisuudet Sähkömagneettiset kentät (sm-kentät) ovat osa ionisoimattoman säteilyn spektriä, ja ne jaotellaan aallonpituuden (λ) ja taajuuden (f) mukaan eri alueisiin. Aallonpituuden mittayksikkö on metri (m) ja taajuuden hertsi (Hz). Aallonpituuden ja taajuuden välillä vallitsee yhteys f = missä c on valon nopeus ( m/s). Sähkökenttä syntyy sähkövarausten aiheuttamien jännite-erojen seurauksena. Sähkökentän voimakkuus (E) ilmoitetaan voltteina metriä kohti (V/m). Esimerkiksi 240V generaattori, joka yhdistetään kahteen rinnakkaiseen, 1 metrin etäisyydellä toisistaan olevaan metallilevyyn, aiheuttaa 240 V/m sähkökentän voimakkuuden levyjen välille. Magneettikenttä liittyy puolestaan sähkövirtaan ja syntyy sähköisten varausten liikkuessa. Magneettikenttien kuvaamiseen käytetään kahta eri suuretta: magneettikentän voimakkuutta (H) yksikkönä ampeeri metriä kohti (A/m) tai magneettivuon tiheyttä (B) yksikkönä tesla (T). Magneettikentän voimakkuuden ja vuontiheyden välinen yhteys riippuu väliaineen permeabiliteetista (µ) c λ B = µh Ilman ja biologisen materian permeabiliteetti on 4π 10-7 Vs/Am, ja magneettivuon tiheys on 6 B = H Muistisääntö: 1 mikrotesla (µt) = 0.8 ampeeria metriä kohti (A/m) 7

8 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, 2005 Virrantiheys (J) ilmaistaan ampeereina neliömetriä kohti (A/m 2 ) ja se on verrannollinen sähkökentän voimakkuuteen (E) seuraavasti J = σ E missä σ on väliaineen johtavuus, jonka yksikkö on siemens metriä kohti (S/m). Taulukko 1.1. Sähkömagneettisiin kenttiin liittyviä suureita ja yksiköitä. Suure Tunnus Yksikkö Yksikön tunnus Taajuus f Hertsi Hz Aallonpituus λ Metri m Sähkökentän voimakkuus E Voltti metriä kohti V/m Magneettikentän voimakkuus H Ampeeri metriä kohti A/m Magneettivuon tiheys B Tesla T Tehotiheys S Watti neliömetriä kohti W/m 2 Virrantiheys Ominaisabsorptionopeus J SAR Ampeeri neliömetriä kohti Watti kilogrammaa kohti A/m 2 W/kg Johtavuus σ Siemens metriä kohti S/m Permeabiliteetti µ Henry metriä kohti H/m Tyhjön permeabiliteetti µ 0 µ 0 = H/m 8

9 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä 1.2 Sähkömagneettisten kenttien taajuusalueet Sähkömagneettisten kenttien taajuudet riippuvat niitä aiheuttavien lähteiden ominaisuuksista. Staattisten sähkö- ja magneettikenttien taajuus on 0 Hz. Ajallisesti muuttuvien sm-kenttien taajuusalue on 1 Hz GHz. Sähköä käyttävien järjestelmien perustaajuus ("verkkotaajuus") on Suomessa 50 Hz. Taulukossa 1.2 on esitetty sm-kenttien jaottelu taajuuden ja aallonpituuden mukaan sekä esimerkkejä sm-kenttien lähteistä. Taulukko 1.2. Sähkömagneettisten kenttien sovelluksia eri taajuuksilla. Taajuus Aallonpituus Taajuusalue 0 Hz Staattiset kentät 1 Hz km 300 Hz 1000 km Sovelluksia Tasavirtageneraattori Magneettikuvaus Sähkön tuotanto ja jakelu Sähköjunat Hitsaus 3 khz 100 km Pientaajuiset kentät Induktiokuumentimet 30 khz 10 km Varashälyttimet 100 khz 3 km 3 MHz 100 m AM-radio Induktiokuumentimet Varashälyttimet 30 MHz 10 m Suurtaajuuskuumentimet 300 MHz 1 m Radiotaajuuskentät ja mikroaallot Radio- ja televisiolähetykset 3 GHz 10 cm Matkapuhelimet ja tukiasemat Mikroaaltouunit ja -kuivaajat GHz 1-10 mm Tutkat 9

10 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, SM-KENTTIEN VAIKUTUSMEKANISMIT 2.1 Staattiset sähkö- ja magneettikentät Staattiset sähkökentät kohdistuvat kehon pintaan ja aiheuttavat hiusten kohoamista ja ihokarvojen liikettä sekä muita aistiärsytyksiä. Työympäristössä staattiset sähkökentät voivat aiheuttaa sähköisiä pintavarauksia johtaviin kappaleisiin, joiden koskettaminen saattaa aiheuttaa sähkövirran kulkemisen henkilön läpi maahan. Suoran kontaktin tai kipinäpurkauksen välilliset vaikutukset vaihtelevat kivun tuntemuksesta jopa palovammoihin ja shokkireaktioihin. Yli 25 kv/m staattisten sähkökenttien on todettu aiheuttavan epämiellyttäviä tuntemuksia. Staattisen magneettikentän ja ihmiskehon väliset vuorovaikutukset ovat elektrodynaamisia tai magnetomekaanisia. Elektrodynaamiset vuorovaikutukset johtavien kudosten välillä (esim. supistuva sydänlihas) aiheuttavat sähkökenttiä ja sähkövirtoja kehon sisälle. Magnetomekaaniset vuorovaikutukset puolestaan aiheuttavat vääntövoimia magneettisessa materiassa. Voimakkaille magneettikentille altistuneet henkilöt ovat kokeneet pahoinvointia, päänsärkyä ja metallin makua suussa. Lyhytaikainen altistuminen alle 2 T magneettivuon tiheydelle ei ole osoittautunut terveydelle haitalliseksi, mutta yli 5 T magneettivuon tiheys voi aiheuttaa terveyshaittoja erityisesti henkilöille, joilla on sydänsairauksia tai muita verenkiertojärjestelmän ongelmia. Voimakkaat magneettikentät voivat aiheuttaa myös välillisiä vaaratilanteita, kuten toimintahäiriöitä sydäntahdistimiin ja muihin lääketieteellisiin implantteihin. Lisäksi magneettikenttä vetää puoleensa metalliesineitä suurella nopeudella, mikä aiheuttaa vaaratilanteita voimakkaiden magneettien lähellä. 10

11 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä 2.2 Ajallisesti muuttuvat sähkö- ja magneettikentät Pientaajuiset sm-kentät (1 Hz khz) Alle 100 khz sähkömagneettisia kenttiä nimitetään pientaajuisiksi kentiksi (ELF, Extremely Low Frequency). Pientaajuiset sähkökentät aiheuttavat pintavarauksen ihoon, mikä synnyttää (indusoi) heikkoja virtoja kehon sisään. Myös ELF- magneettikentät aiheuttavat sähkökenttiä ja pyörrevirtoja kehoon. Nämä kentät ja virrat voivat aiheuttaa hermo- ja lihaskudoksen ärsytystä (stimulaatiota) ilman kohteen merkittävää lämpenemistä. Sisäinen virrantiheys J riippuu ulkoisesta magneettivuon tiheydestä B seuraavan yhtälön mukaisesti J = 1 db Rσ 2 dt missä R on virtasilmukan säde (m), σ on väliaineen johtavuus (S/m) ja db/dt on magneettikentän vuontiheyden muutosnopeus eli aikaderivaatta (T/s). Kenttien ollessa sinimuotoisia virrantiheys on J = π Rσ f B Kehon sisään indusoituva virtatiheys kasvaa taajuuden funktiona, joten hermoston tai sydämen stimulaatio edellyttää voimakasta ulkoista kenttää pienillä ELF taajuuksilla. Indusoituneiden virtojen vuorovaikutus silmän verkkokalvon herkkien solujen kanssa voidaan aistia valovälähdyksinä, magnetofosfeeneina. Koehenkilöt ovat kokeneet magnetofosfeeneita altistuessaan 3-5 mt ylittäville magneettikentille. Magnetofosfeeni-ilmiön kynnysvirtatiheys 20 Hz taajuudella on noin 10 ma/m 2. Muilla taajuuksilla tarvitaan suurempi ulkoinen kenttä visuaalisten aistimusten tuottamiseksi. 11

12 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, Radiotaajuuskentät (100 khz GHz) Kiistattomasti osoitetut radiotaajuisten kenttien (RF-kenttien) biologiset vaikutukset liittyvät kudosten lämpötilan nousuun. Ihmisen kudokset absorboivat RF-energiaa, mistä voi olla seurauksena kehon tai tiettyjen elinten lämpötilan kohoaminen. Koko kehon tai kehon osan paikallinen altistuminen voimakkaalle RF-kentälle voi lisäksi aiheuttaa kehon sisäisiä RF-palovammoja. Ominaisabsorptionopeus (SAR) Ominaisabsorptionopeus eli SAR-arvo on viime aikoina vakiintunut suureeksi, jolla ilmaistaan kudoksiin absorboituvaa RF-säteilytehoa (SAR, Specific Absorption Rate). SAR ilmoitetaan watteina kilogrammaa kohti (W/kg) seuraavan yhtälön mukaisesti 2 σ E SAR = = ρ 2 J σ ρ missä σ on kudoksen johtavuus (S/m), ρ on kudoksen tiheys (kg/m 3 ), E on sähkökentän voimakkuus (V/m) ja J on virrantiheys (A/m 2 ). SAR-arvo riippuu ulkoisen sm-kentän voimakkuudesta ja taajuudesta sekä polarisaatiosta. Myös altistuvan henkilön muoto ja koko, samoin kuin sm-säteilyä heijastavat pinnat ja henkilön kontakti maahan vaikuttavat ominaisabsorptionopeuden suuruuteen. RF - energian tunkeutumissyvyys kehossa pienenee taajuuden kasvaessa siten, että yli 10 GHz taajuuksilla RF-energia absorboituu lähinnä ihoon. Koko kehon altistuminen noin 30 minuutin ajan SAR-arvolle 4 W/kg aiheuttaa noin 1 C nousun kehon lämpötilassa. Kehon lämpötilan ylittäessä 38 C pitkäaikainen altistuminen saattaa aiheuttaa lämpöuupumustilan. Kudosten paikallisen lämpötilan nouseminen yli 43 C voi aiheuttaa solukuolemia proteiinien denaturoimisen ja veden haihtumisen seurauksena. Silmän linssi (mykiö) ja muut elimet, joissa on huono verenkierto, ovat erityisen herkkiä lämmölle. 12

13 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä 3 ALTISTUMISMITTAUKSET 3.1 Peruskäsitteet Arvioitaessa työntekijöiden altistumista sähkömagneettisille kentille joudutaan yleensä tekemään mittauksia työpaikalla. Joissain tapauksissa on mahdollista mitata suoraan indusoitunut virta tai SAR-arvo. Käytännössä ulkoisten sähkö- ja magneettikenttien mittaaminen on kuitenkin tavallisin menettelytapa. Kaupallisesti on saatavissa eri tyyppisiä ja - hintaisia mittauslaitteistoja ja tietokoneohjelmia smkentänvoimakkuuksien määrittämiseen. Altistumistasojen mittaaminen on kuitenkin useissa tapauksissa vaikeaa. Sm-kentät sisältävät yleensä päätaajuuden monikertoja (yliaaltoja, harmonisia) tai useita toisistaan erillisiä taajuuksia. Monien mittareiden taajuusvaste on rajoittunut kapealle alueelle, joten smkentän taajuudet tulee selvittää ennen mittauksia mittausten luotettavuuden varmistamiseksi. Altistumista arvioidaan useimmiten kuuden minuutin keskiarvona, koska pienten elinten, kuten silmän, lämpösäätelyn tasapainotila saavutetaan tässä ajassa. Lähteen ja kohteen välinen etäisyys on tärkeä tekijä sm-säteilyn mittauksissa. Etäisyyden ollessa lyhyt verrattuna säteilyn aallonpituuteen ollaan lähikentässä. Esimerkiksi verkkotaajuisen kentän (50 Hz) aallonpituus on 6000 km, joten työntekijät ovat aina sen lähikentässä. Kaukokenttä on kauempana lähteestä. Lähteen pisimmän mitan (L) ollessa suurempi kuin aallonpituus (λ) on lähi- ja kaukokentän raja noin 2L 2 /λ etäisyydellä. Jos etäisyys L on pienempi kuin λ, kaukokenttä alkaa suunnilleen etäisyydellä λ/2π lähteestä. Kaukokentässä E- ja H- komponentit ovat kohtisuorassa toisiaan ja säteilyn etenemissuuntaa vastaan, ja kentän intensiteetti pienenee kääntäen verrannollisena etäisyyteen lähteestä. 13

14 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, 2005 Altistumisen määrittämiseksi kaukokentässä on tarpeen mitata joko kentän sähköinen tai magneettinen komponentti. Toinen komponentti saadaan kaavasta E H = = 377Ω Z 0 missä Z 0 on tyhjön aaltoimpedanssi. Tällöin altistumista voidaan arvioida määrittämällä tehotiheys (S) kaavasta 2 E 2 S = = H ( W / m 2 ) Lähikentässä sähkö- ja magneettikentät vaihtelevat voimakkaasti ja kentänvoimakkuudet pienenevät keskimäärin nopeammin kuin kääntäen verrannollisena etäisyyteen. Lähikentässä sekä sähkö- että magneettikenttä on mitattava erikseen. 3.2 ELF-kenttien mittaukset Pienillä taajuuksilla sähkökentän voimakkuuden mittauksiin käytetään yleensä dipoliantenneja, jotka mittaavat niihin indusoituvaa virtaa. Koska sähkökentät muuttuvat tai häiriintyvät johtavien kappaleiden vaikutuksesta, joten mittaajan tulee pysytellä mahdollisimman kaukana antennista. ELF-magneettikentän mittauksissa käytetään yleensä silmukkaantennia. Magneettivuon tiheys määritetään mittaamalla silmukkaan indusoitunut jännite. Useat mittausantennit sisältävät kolme toisiaan vastaan kohtisuorasti sijoitettua silmukkaa, jolloin mittari ilmaisee suoraan magneettikentän kokonaisvuontiheyden. Sähkökentän voimakkuus ja magneettivuon tiheys muuttuvat kääntäen verrannollisesti etäisyyteen (r) lähteestä. Kentät vaimenevat lähteen ominaisuuksista riippuen suhteessa 1/r, 1/r 2 tai 1/r 3, joten pienetkin etäisyyden muutokset voivat vaikuttaa suuresti mittaustuloksiin. 14

15 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä 3.3 RF-kenttien ja indusoituneen virran mittaukset RF-kenttien mittaamiseen käytetään yleensä laajakaistamittareita, jotka on varustettu termopari- tai diodi-ilmaisimella. Termoparin toiminta perustuu RF-kentän aiheuttamaan ilmaisimen lämpötilan nousuun. Termopari-ilmaisimia käytetään moduloitujen ja erilaisia taajuuskomponentteja sisältävien kenttien mittaamiseen. Diodiilmaisimet soveltuvat erityisesti pulssikenttien mittauksiin. Laajakaista-antenni sisältää tavallisesti kolme ilmaisinta, jolloin saadaan aikaan isotrooppinen (suuntariippumaton) vaste. Kehoon indusoituneiden virtojen ja kontaktivirtojen määrittäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin ulkoisten kenttien mittaaminen ja edellyttää syvällistä tietoa ja määritysmenetelmiin perehtymistä. 3.4 Ominaisabsorptionopeus (SAR) Ominaisabsorptionopeuden (SAR) määrittäminen on osoittautunut käyttökelpoiseksi menetelmäksi arvioitaessa RF-kenttien absorboitumista kehoon. SAR- määritykset tehdään mittaamalla sisäinen sähkökenttä ihmisen fysiologisia ominaisuuksia vastaavan jäljitelmän ("fantomin") sisällä. Erityisesti laitetestauksissa sovellettavia menetelmiä, joilla voidaan varmistaa SAR raja-arvojen noudattaminen, on esitetty eurooppalaisissa sähköteknillisissä standardeissa (liite B). 15

16 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, ALTISTUMISEN RAJA-ARVOT JA TOIMINTA-ARVOT Huhtikuussa 2004 vahvistetussa EU-direktiivissä (2004/40/EY) on esitetty vähimmäisvaatimukset työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisille kentille altistumisesta aiheutuvilta riskeiltä. Direktiivin mukaan työnantajan velvollisuutena on arvioida ja tarvittaessa mitata ja/tai laskea sähkömagneettisten kenttien tasot, joille työntekijät altistuvat. Mittausta tai arviointia ei tarvitse suorittaa yleisölle avoimilla työpaikoilla, joissa on jo suoritettu arviointi väestön sähkömagneettisille kentille altistumisesta Euroopan neuvoston suosituksen (1999/519/EY) mukaisesti. Mittaukset ja arvioinnit on suunniteltava ja suoritettava pätevien henkilöiden toimesta sopivin väliajoin. Näistä altistumistason arvioinneista, mittauksista ja/tai laskelmista saadut tiedot on säilytettävä, jotta niitä voidaan käyttää myöhemmin. Direktiivin edellyttämä kansallinen lainsäädäntö tulee olla vahvistettu mennessä. Direktiivissä annetut raja-arvot perustuvat kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn komission (ICNIRP, International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) suosituksiin. ICNIRP:n antamat ohjearvot työntekijöiden ja väestön altistumisen perusrajoiksi ja vertailuarvoiksi on julkaistu Health Physics -lehdessä vuonna 1998 (ICNIRP 1998). 4.1 Ajallisesti muuttuvat sähkömagneettiset kentät ( 300 GHz) Sm-direktiivi koskee työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia riskejä, jotka johtuvat indusoituneen virran, energian absorboitumisen ja kosketusvirtojen aiheuttamista lyhytaikaisista haittavaikutuksista ihmiskehossa. Direktiivin mukaan työntekijöiden altistumista tulee arvioida määrittämällä altistumisen raja-arvot ja toiminta-arvot. Raja-arvojen noudattaminen ei välttämättä varmista lääkinnällisten laitteiden häiriintymättömyyttä. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi metalliset proteesit, sydäntahdistimet ja kammiovärinänpoistajat. 16

17 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä Altistumisen raja-arvot Altistumisen raja-arvot perustuvat osoitettuihin terveysvaikutuksiin ja biologisiin tekijöihin. Niitä noudattamalla varmistetaan, että työntekijöitä suojellaan kaikilta sm-kenttien tunnetuilta haittavaikutuksilta. Altistumisen raja-arvot eivät saa ylittyä missään tilanteessa. Altistumisen raja-arvojen määrittämiseen käytetyt suureet ovat virrantiheys (J), ominaisabsorptionopeus (SAR) ja tehotiheys (S). Alle 10 MHz taajuuksilla altistumisen raja-arvot koskevat virrantiheyttä ja tavoitteena on estää sydän- ja verisuonijärjestelmään sekä keskushermostoon kohdistuvat vaikutukset. Alle 4 Hz ja yli 1 khz taajuuksilla indusoituvaan virtaan perustuva altistumisen raja-arvo riippuu hermoärsytyksen kynnysarvosta näillä taajuuksilla (Kuva 4.1). Kuva 4.1. Virrantiheyteen perustuvat altistumisen raja-arvot. Taajuusalueella 100 khz - 10 MHz raja-arvot koskevat sekä virrantiheyttä että SAR-arvoa. Alueella 10 MHz - 10 GHz raja-arvot määritetään SAR-arvoina, ja tavoitteena on estää sekä koko kehoon kohdistuvat lämpövaikutukset että kudosten paikallinen kuumeneminen. Yli 10 GHz alueella raja-arvo koskee tehotiheyttä, jolloin pyritään estämään kehon pintaa lähellä olevien kudosten kuumeneminen. 17

18 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, 2005 Koska haittavaikutusten kynnysarvot ovat huonosti tunnettuja, käytetään turvakertoimia antamaan lisävarmuutta. Esimerkiksi alle 1 khz taajuuksilla keskushermoston stimulaatiota aiheuttavan indusoituneen virrantiheyden kynnysarvo on 100 ma/m 2. Vastaava altistumisen raja-arvo on 10 ma/m 2, joten sovellettu turvallisuuskerroin on 10. Samoin koko kehon SAR-arvo 4 W/kg aiheuttaa noin 1 C kehon lämpötilan nousun, ja työntekijöiden altistumisen rajaarvoksi annettu SAR on 0.4 W/kg Toiminta-arvot Toiminta-arvot ilmaistaan suoraan mitattavissa olevien suureiden avulla ja niiden alittaminen varmistaa yleensä vastaavien altistumisen raja-arvojen noudattamisen. Toiminta-arvojen määrittämiseen käytettäviä suureita ovat sähkökentän voimakkuus (E), magneettikentän voimakkuus (H), magneettivuon tiheys (B) ja tehotiheys (S). Taajuuksilla 100 khz - 10 GHz toiminta-arvot mitataan 6 minuutin aikakeskiarvoina. Toiminta-arvot työntekijöiden altistumistilanteissa eri taajuusalueilla sähkö- ja magneettikentille on esitetty kuvissa 4.2 ja 4.3. Kuva 4.2. Sähkökentän voimakkuuteen perustuvat toiminta-arvot. 18

19 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä Kuva 4.3. Magneettivuon tiheyteen perustuvat toiminta-arvot. Vaikka mitattu altistumisen voimakkuus ylittää toiminta-arvon, se ei välttämättä ylitä vastaavaa altistumisen raja-arvoa. Toimintaarvon ylittyessä tulee arvioida ylittääkö altistumistaso myös rajaarvon. Aina kun altistumisen raja-arvo ylittyy, työnantajan on käynnistettävä torjuntatoimet Samanaikainen altistuminen eri taajuisille kentille Altistuttaessa pulssimuotoisille tai useille eri taajuisille sm-kentille tulee soveltaa sellaisia arviointi-, mittaus- tai laskentamenetelmiä, joiden avulla voidaan analysoida aaltomuotojen ominaisuuksia. Esimerkiksi ICNIRP:n ohjeissa (ICNIRP 1998) on esitetty menetelmä monitaajuisten kenttien aiheuttaman kokonaisaltistumisen laskentaan. 19

20 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, Staattiset magneettikentät Sm-direktiivin mukainen toiminta-arvo staattiselle magneettivuon tiheydelle on 200 mt. Lisäksi magneettivuon tiheyden ylittäessä 3 mt tulee ottaa huomioon magneettikentän metalliesineisiin kohdistaman voiman aiheuttamat vaaratilanteet. Sydäntahdistimiin tai muihin lääketieteellisiin elektronisiin laitteisiin mahdollisesti syntyvät häiriöt tulee ottaa huomioon näiden laitteiden käyttäjien työskennellessä staattisten magneettikenttien läheisyydessä. 4.3 Staattiset sähkökentät Staattisille sähkökentille ei ole annettu toiminta-arvoa sähkömagneettisia kenttiä koskevassa direktiivissä. Amerikan työhygieenikkojärjestön ACGIH:n (American Conference of Governmental Industrial Hygienists), raja-arvoa 25 kv/m käytetään yleisesti työntekijöiden altistumisen arvioinneissa. Lisäksi ACGIH:n mukaan tulisi käyttää suojavälineitä staattisen sähkökentän ylittäessä 15 kv/m. Sydäntahdistinta tai muita lääketieteellisiä elektronisia laitteita käyttävien työntekijöiden altistumisen tulisi olla alle 1 kv/m. 20

21 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä 5 SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN LÄHTEITÄ TYÖYMPÄRISTÖSSÄ 5.1 Staattisten sähkö- ja magneettikenttien lähteitä Staattiset sähkökentät Maapallon staattinen sähkökenttä lähellä maan pintaa on normaalisti noin 130 V/m. Ukkosmyrskyjen ja sateiden aikana esiintyy suuria vaihteluja alueella V/m. Voimakkaiden tasavirtalinjojen (DC, Direct Current) jännitteet voivat olla jopa 500 kv, jolloin sähkökentän voimakkuus johtojen alla voi olla 20 kv/m. Tasajännitettä käytetään julkisissa kulkuneuvoissa, kuten metrojunissa ja raitiovaunuissa. Liikennevälineiden käyttöjännite on yleensä 600 V, ja staattisen sähkökentän voimakkuus alle 30 V/m kuljettajan paikalla. Teollisuudessa työntekijät, jotka kävelevät johtamattomilla lattioilla tai käsittelevät muovimateriaaleja varautuvat sähköisesti, mikä voi aiheuttaa kv/m staattisia kenttiä. Altistumisen arviointi Sähkökenttien ylittäessä 25 kv/m, erityisesti muovituotteiden tuotannossa ja käsittelyssä syntyvät pintavaraukset voivat aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia työntekijöissä. Myös pienemmät kenttävoimakkuudet (5-10 kv/m) voivat aiheuttaa kipinäpurkauksia ja kosketusvirtoja maadoittamattomista johteista. 21

22 5.1.2 Staattiset magneettikentät Maapallon staattinen magneettikenttä on noin µt. Teollisuudessa staattisten magneettikenttien lähteitä ovat tasavirtamoottorit ja erityyppiset prosessit. Elektrolyyttisissä prosesseissa staattisen magneettikentän vuontiheys voi työntekijän kohdalla olla 8-15 mt. Kestomagneettien tuotantolaitoksissa staattiset magneettikentät vaihtelevat mt. Raitiovaunujen kuljettajien työalueella staattiset magneettikentät ovat alle 100 µt. Yleensä DC-virta tuotetaan tasasuuntaamalla vaihtovirtaa (AC, Alternating Current), jolloin myös vaihtovirran harmonisia komponentteja voi syntyä käyttötaajuuden (50 Hz) monikertoina Hz saakka. Altistumisen arviointi Staattisen magneettikentän toiminta-arvo (200 mt) ei yleensä ylity työpaikoilla. Ydinvoimaloissa ja hiukkaskiihdyttimien lähellä työskentelevät tutkijat ja huoltohenkilöt voivat satunnaisesti altistua noin 50 mt magneettikentille. Terveitä työntekijöitä koskevat altistumisrajat eivät välttämättä anna riittävää suojaa henkilöille, joilla on sydäntahdistin tai ferromagneettisia tai elektronisia implantteja kehossa. Työntekijöiden, joilla on sydäntahdistin tai defibrillaattori, tulisi välttää alueita, joissa staattinen magneettikenttä ylittää 0.5 mt. Myös muut elintärkeät sähköiset apuvälineet voivat häiriintyä jo muutaman mt:n magneettikentässä, erityisesti työntekijän joutuessa liikkumaan kyseisessä kentässä. 5.2 Toimistotilojen sähkölaitteet Toimistoissa käytetään erilaisia elektronisia laitteita, kuten tietokoneita, kopiokoneita, tulostimia ja fakseja. Vanhimmat vielä käytössä olevista tietokoneiden näytöistä ovat katodisädeputkia, joiden toiminta perustuu elektronisuihkun poikkeuttamiseen. Magneettikentät syntyvät ohjauskäämeissä ja sähkökentät lähinnä virtalähteissä. Näyttöpäätteet aiheuttavat sm-kenttiä pääasiassa kahdella taajuusalueella, Hz ja khz. Näyttöpäätteiden ympärillä voi esiintyä myös staattisia sähkökenttiä. Nykyisten ns. litteiden näyttöjen ja muiden toimistolaitteiden sähkömagneettiset kentät ovat pieniä ja aiheutuvat pääosin 50 Hz verkkovirrasta. Toimistolaitteiden lähellä tyypilliset sähkökentän voimakkuudet ovat V/m ja magneettivuon tiheydet µt.

23 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä Altistumisen arviointi Työntekijät eivät altistu toiminta-arvot ylittäville kentille (10 kv/m ja 500 µt) toimistotyössä. Verkkotaajuiset (50 Hz) taustakentät ovat yleensä toimistotiloissa pienempiä kuin 10 V/m (E) ja 1 µt (B). Näyttöpäätteiden sm-kenttiä koskevat raja-arvot on annettu eurooppalaisessa standardissa EN Sen mukaan sm-kenttien tulee taajuuksilla 5 Hz - 2 khz olla alle 200 nt (B) ja 25 V/m (E) mitattuna 50 cm etäisyydellä. Taajuuksilla khz vastaavat raja-arvot ovat 25 nt ja 2.5 V/m. Staattisen sähkökentän tulee olla alle 5 kv/m mitattuna 10 cm etäisyydellä kuvaruudusta. Lähes poikkeuksetta nykyiset näyttöpäätteet täyttävät edellä mainitut vaatimukset. 5.3 Sähkön tuotanto ja jakelu Sähkövoiman tuotannossa henkilökunta voi altistua sähkönsiirtojohtojen aiheuttamille verkkotaajuisille sähkö- ja magneettikentille. Suoraan 110 kv siirtolinjojen alapuolella magneettivuon tiheys on noin 5 µt. Vastaavasti 400 kv siirtolinjojen alla magneettikenttä voi olla 15 µt. Suurimmat sähkökentän voimakkuudet voimajohtojen alla ovat noin 2 kv/m (110 kv) - 12 kv/m (765 kv) (taulukko 5.1). Sähkö- ja magneettikentät vaimenevat taustakenttien tasolle m etäisyydellä voimalinjan tyypistä ja virrasta riippuen. Taulukko 5.1. Sähkö- ja magneettikenttien voimakkuudet sähkönsiirtolinjojen alapuolella. Siirtolinja Sähkökentän voimakkuus (kv/m) Magneettivuon tiheys (µt) 110 kv kv kv kv

24 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, 2005 Sähkövoimalaitosten virtakiskoissa kulkee voimakkaita virtoja, jotka aiheuttavat kohtalaisen suuria magneettikenttiä ympäristöön. Esimerkkejä sähkö- ja magneettikentistä eri työskentelyalueilla sähköntuotantolaitoksessa on esitetty taulukossa 5.2. Taulukko 5.2. Tyypillisiä sähkö- ja magneettikenttien voimakkuuksia sähkövoimalaitoksessa. Sähkökentän voimakkuus (kv/m) Magneettivuon tiheys (µt) Ohjaushuone Voimalaitos Sähköasema Altistumisen arviointi Sähkökenttien toiminta-arvo (10 kv/m) voi ylittyä sähköasemilla ja voimajohtojen alla. Sähkönsiirrossa ja -jakelussa syntyvät magneettikentät ovat yleensä toiminta-arvoa (500 µt) pienempiä. 24

25 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä 5.4 Induktiokuumentimet Induktiokuumentimia ja -uuneja käytetään metallien kuumentamiseen ja sulattamiseen teollisuuden eri prosesseissa. Laitteistot toimivat useilla eri taajuuksilla (50 Hz - 3 MHz) ja koostuvat generaattorista, siirtojohdosta ja induktiokelasta. Matalia taajuuksia käytetään tyypillisesti metallin kuumentamiseen ennen työstöä, kun taas korkeita taajuuksia käytetään pintojen kuumakäsittelyyn. Kuumentimien nimellistehot ovat kw. Induktiokuumentimet voivat olla toiminnaltaan automaattisia tai käsin täytettäviä. Vaikka käyttäjä yleensä voi kauko-ohjata prosessin kulkua, joissain tilanteissa työntekijä joutuu säätämään laitteistoa ja siten työskentelemään induktiokelan lähellä. Altistumisen arviointi Induktiouunien ja -kuumentimien käyttäjät altistuvat voimakkaimmille teollisuudessa esiintyville magneettikentän voimakkuuksille. Esimerkiksi 1 metrin etäisyydellä 10 khz kuumentimesta magneettivuon tiheys on tyypillisesti µt, ja 10 cm etäisyydellä se voi olla jopa 5 mt. Vastaavasti 50 Hz taajuudella toimivan laitteen magneettikenttä noin 20 cm etäisyydellä laitteesta voi ylittää 5 mt, ja se voi olla 100 µt vielä useiden metrien etäisyydellä. Toiminta-arvot, jotka ovat 30.7 µt taajuudella 10 khz ja 500 µt taajuudella 50 Hz, ylittyvät siten moninkertaisesti induktiouunien läheisyydessä. 25

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään työturvallisuuslain (738/2002) nojalla: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa

Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa / ELOKUU 2014 TR Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa Sami Kännälä Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / ELOKUU

Lisätiedot

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta LC-577 Sähömagneettisten enttien ja optisen säteilyn biologiset vaiutuset ja mittauset Sysy 16 PINTAAJUIST SÄHKÖ- JA MAGNTTIKNTÄT Lauri Puranen Säteilyturvaesus Ionisoimattoman säteilyn valvonta SÄTILYTURVAKSKUS

Lisätiedot

PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT

PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT ELEC-E5770 Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset Syksy 2016 PIENTAAJUISTEN KENTTIEN ALTISTUMISRAJAT Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn

Lisätiedot

3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta'

3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta' 3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta' Tähän lukuun on poimittu pientaajuisia sähkö- ja magneettikenttiä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 30. maaliskuuta 2004 EP-PE_TC2-COD(1992)0449C ***II EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu toisessa käsittelyssä 30. maaliskuuta 2004 Euroopan

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Häiriöt Ukkossuojaus Harhalähetteet 22.11.2016 Tatu, OH2EAT 1 / 16 Häiriöt Ei-toivottu signaali jossain Yleinen ongelma radioamatöörille sekä lähetyksessä että vastaanotossa 2

Lisätiedot

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

= ωε ε ε o =8,853 pf/m KUDOKSEN POLARISOITUMINEN SÄHKÖKENTÄSSÄ E ε,, jε r, jε, r i =,, ε r, i r, i E Efektiivinen johtavuus σ eff ( ω = = ωε ε ε o =8,853 pf/m,, r 2πf ) o Tyypillisiä arvoja radiotaajuukislla Kompleksinen permittiivisyys

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus Ympäristön häiriöt Laite toimii suunnitellusti Syntyvät häiriöt Sisäiset häiriöt EMC Directive Article 4 1. Equipment must be constructed

Lisätiedot

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Tommi Toivonen Laboratorionjohtaja Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Sisältö Säteilyturvakeskuksen tehtävät Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

EMC. Elektroniikan käytön voimakas kasvu mobiililaitteet, sulautetut järjestelmät

EMC. Elektroniikan käytön voimakas kasvu mobiililaitteet, sulautetut järjestelmät EMC Johdanto EMC Mitä tarkoittaa EMC? ElectroMagnetic Compatibility Sähköisen laitteen kyky toimia laboratorion ulkopuolella laite ei aiheuta häiriöitä muille lähietäisyydellä oleville laitteille laitteen

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C5-0016/2004 1992/0449C(COD) FI 14/01/2004 YHTEINEN KANTA vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi terveyttä ja

Lisätiedot

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

STUK OPASTAA / HUHTIKUU 2014. Tukiasema-antennien asentaminen. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

STUK OPASTAA / HUHTIKUU 2014. Tukiasema-antennien asentaminen. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK OPASTAA / HUHTIKUU 2014 Tukiasema-antennien asentaminen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Oppaan kirjoittajat: Tommi Toivonen Sami Kännälä Lauri Puranen

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISIA KENTTIÄ KOSKEVA DIREKTIIVI

SÄHKÖMAGNEETTISIA KENTTIÄ KOSKEVA DIREKTIIVI Soterko päivä: Riskinhallinta, lainsäädännön soveltaminen ja varovaisuusperiaate. Työterveyslaitos 28.9.2012. SÄHKÖMAGNEETTISIA KENTTIÄ KOSKEVA DIREKTIIVI Kari Jokela (FI asiantuntija, STUK) 1 Suomen direktiivitiimi

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T297/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY, TYPE APPROVAL Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite

Lisätiedot

Altistuminen kehon lähellä käytettävien radiolaitteiden sähkömagneettisille kentille työpaikoilla

Altistuminen kehon lähellä käytettävien radiolaitteiden sähkömagneettisille kentille työpaikoilla / HUHTIKUU 2016 TR Altistuminen kehon lähellä käytettävien radiolaitteiden sähkömagneettisille kentille työpaikoilla Lauri Puranen, Vesa Moilanen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and

Lisätiedot

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla

Lisätiedot

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle.

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle. TEKNILLINEN KORKEAKOULU HARJOITUSTEHTÄVÄT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 31.10.2005 vaikutukset ja mittaukset 1(5) Kari Jokela Säteilyturvakeskus HARJOITUSTEHTÄVÄ 1 Laske relaksaatiotaajuus

Lisätiedot

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO 4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään vastaavalla tavalla kuin sähkövuo Ψ Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alan A pistetulo Φ= B A= BAcosθ

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Häiriöt kaukokentässä

Häiriöt kaukokentässä Häiriöt kaukokentässä eli kun ollaan kaukana antennista Tavoitteet Tuntee keskeiset periaatteet radioteitse tapahtuvan häiriön kytkeytymiseen ja suojaukseen Tunnistaa kauko- ja lähikentän sähkömagneettisessa

Lisätiedot

EMC Säteilevä häiriö

EMC Säteilevä häiriö EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä

Lisätiedot

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Suunta-antennin valinta

Suunta-antennin valinta Lähtötiedot Ennen antennin valintaa selvitettävä seuraavat asiat: Tukiaseman sijainti ja etäisyys Millä taajuuskaistalla 4G data liikkuu (800, 1 800, 2 100, 2 600 MHz) Maasto- ja rakennusesteet Antennin

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET

LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/2 1 TYÖN KUVAUS Työssä tutustutaan antennien ominaisuuksiin rakentamalla ja mittaamalla

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

ALTISTUMISEN MITTAUS JA LASKENTAMALLIT

ALTISTUMISEN MITTAUS JA LASKENTAMALLIT 10 ALTISTUMISEN MITTAUS JA LASKENTAMALLIT Lauri Puranen SISÄLLYSLUETTELO 10.1 Johdanto... 456 10.2 Sähkökentän ja magneettikentän mittausperiaatteet... 456 10.3 Sähkömagneettisten kenttien mittalaitteet...

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

BIOSÄHKÖMAGNETIIKAN FYSIKAALISIA PERUSTEITA

BIOSÄHKÖMAGNETIIKAN FYSIKAALISIA PERUSTEITA 2 BIOSÄHKÖMAGNETIIKAN FYSIKAALISIA PERUSTEITA Kari Jokela SISÄLLYSLUETTELO 2.1 Staattiset ja kvasistaattiset kentät... 28 2.2 Sähkömagneettinen aalto... 44 2.3 Ominaisabsorptionopeus... 48 2.4 Maxwellin

Lisätiedot

annettu 20 päivänä toukokuuta 1975,

annettu 20 päivänä toukokuuta 1975, 13/N de 04 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 113 375L0322 N:o L 147/28 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI 9.6.75 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 20 päivänä toukokuuta 1975, pyörillä varustettuihin maatalous-

Lisätiedot

SÄTEILYLÄHTEET JA ALTISTUMINEN

SÄTEILYLÄHTEET JA ALTISTUMINEN 9 SÄTEILYLÄHTEET JA ALTISTUMINEN Kari Jokela, Leena Korpinen, Maila Hietanen, Lauri Puranen, Laura Huurto, Harri Pättikangas, Tim Toivo, Ari-Pekka Sihvonen, Heidi Nyberg SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Johdanto...

Lisätiedot

4 in1 SUOJAA LÄHEISESI SÄHKÖKENTILTÄ. NoEM ELECTRO PROTECTOR 4IN1 on maailman ensimmäinen tuote, joka suojaa absorboimalla haitallisen säteilyn.

4 in1 SUOJAA LÄHEISESI SÄHKÖKENTILTÄ. NoEM ELECTRO PROTECTOR 4IN1 on maailman ensimmäinen tuote, joka suojaa absorboimalla haitallisen säteilyn. SUOJAA LÄHEISESI SÄHKÖKENTILTÄ 4 in1 SÄHKÖKENTTÄSUOJA VALKOINEN MAALI ANTISTAATTINEN PINNOITE POHJAMAALI NoEM ELECTRO PROTECTOR 4IN1 on maailman ensimmäinen tuote, joka suojaa absorboimalla haitallisen

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

Keskustaajaman asemakaavan päivitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

2 Käynnistä tietokone. MI-4550Xp WIRELESS OPTICAL MINI MOUSE. Tuotetiedot A B C

2 Käynnistä tietokone. MI-4550Xp WIRELESS OPTICAL MINI MOUSE. Tuotetiedot A B C Tuotetiedot J A B C E F H K D Hiiri A: Vierityskiekko ja kolmas painike (automaattinen vieritys painamalla) Vierityskiekon alapuolella: Pariston virta vähissä -valo (vilkkuu) B: Kakkospainike C: Ykköspainike

Lisätiedot

Määräys SUUREN HÄIRIÖRISKIN AIHEUTTAVIEN RADIOLÄHETTIMIEN TARKASTUSMENETTELYSTÄ. Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013

Määräys SUUREN HÄIRIÖRISKIN AIHEUTTAVIEN RADIOLÄHETTIMIEN TARKASTUSMENETTELYSTÄ. Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013 1 (6) Viestintävirasto 2 A/2013 M Määräys SUUREN HÄIRIÖRISKIN AIHEUTTAVIEN RADIOLÄHETTIMIEN TARKASTUSMENETTELYSTÄ Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013 Viestintävirasto on määrännyt 16 päivänä

Lisätiedot

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä? -08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin

Lisätiedot

3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.

3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut. Akustiikan perussuureita, desibelit. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Tsunamin synty 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Tasoaallon synty 3.1.2013

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN MITTAUKSET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN MITTAUKSET SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN MITTAUKSET Esitehtävät Esitehtävät tehdään ennen laboratoriotyön alkua. Esitehtävät helpottavat ymmärtämään mitattavia asiota ja nopeuttavat mittausten suoritusta. Tietoa löytää

Lisätiedot

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta ELEC-E5770 Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset Syksy 2016 SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄN KYTKEYTYMINEN IHMISEEN (DOSIMETRIA) Lauri Puranen Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Ultraäänivirtausmittari Sharky BR473. Asennusohje

Ultraäänivirtausmittari Sharky BR473. Asennusohje Ultraäänivirtausmittari Sharky BR473 Sisältö: 2 Tärkeää Huomioita Virtausmittarin asennus 3 Syöttöjännite Pulssilähtö Lämpötilat 4 Asennus 5 Kytkennät 6 Mittapiirrokset 7 Mittataulukko 8 Muita huomioita

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T298/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory

Lisätiedot

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa Leena Korpinen TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikka ja terveys -laboratorio Tutkimus on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 10. POWER-merkkivalo 11. PAL-merkkivalo 12. Kanavavalitsimen kytkin 13. VIDEO-TULO

8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 10. POWER-merkkivalo 11. PAL-merkkivalo 12. Kanavavalitsimen kytkin 13. VIDEO-TULO Tuotetiedot LÄHETIN (T) VASTAANOTIN (R). Antenni 2. VGA-LÄHTÖ 3. VGA-TULO 4. AUDIO-TULO 5. S-VIDEO 6. Virtalähde 7. Ohjauspainikkeet TOIMINTOPAINIKKEET 8. VIDEO-LÄHTÖ 9. Toimintapainikkeet 0. POWER-merkkivalo.

Lisätiedot

Puhelimeen tutustuminen

Puhelimeen tutustuminen Puhelimeen tutustuminen Kiitos, että valitsit HUAWEI-älypuhelimen. Tutustutaan aluksi muutamaan perusasiaan. Kytke puhelimen virta painamalla virtapainiketta yhtäjaksoisesti. Kun puhelimen virta on kytketty,

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ. Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013

Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ. Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013 1(5) Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013 Viestintävirasto on määrännyt 16. päivänä marraskuuta 2001 radiotaajuuksista

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus. Maria Tiikkaja

MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus. Maria Tiikkaja MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus Maria Tiikkaja Henkilöstön työhyvinvointia edistävät toimintatavat magneettikuvaustyössä Tutkimushanke jonka tavoitteena kartoittaa ja parantaa MRI-yksiköiden

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

RATKAISUT: 21. Induktio

RATKAISUT: 21. Induktio Physica 9 2. painos 1(6) ATKAISUT ATKAISUT: 21.1 a) Kun magneettienttä muuttuu johdinsilmuan sisällä, johdinsilmuaan indusoituu lähdejännite. Tätä ilmiötä utsutaan indutiosi. b) Lenzin lai: Indutioilmiön

Lisätiedot

ALTISTUMISEN RAJOITTAMINEN

ALTISTUMISEN RAJOITTAMINEN 8 ALTISTUMISEN RAJOITTAMINEN Kari Jokela, Antti Niittylä SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Yleistä turvallisuusnormeista... 320 8.2 ICNIRPin ohjearvot... 324 8.3 Euroopan unioni... 345 8.4 Valvonta Suomessa... 346

Lisätiedot

Sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin kansallinen täytäntöönpano

Sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin kansallinen täytäntöönpano Orbis Oy 9.6.2016 Sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin kansallinen täytäntöönpano Kari Jokela (ICNIRP), Reetta Orsila(STM) 1 Sisältö ICNIRP SM kenttien kytkeytyminen kehoon EMF- direktiivi ja

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN MITTAAMINEN HÄIRIÖISESSÄ YMPÄRISTÖSSÄ

SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN MITTAAMINEN HÄIRIÖISESSÄ YMPÄRISTÖSSÄ OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN MITTAAMINEN HÄIRIÖISESSÄ YMPÄRISTÖSSÄ T E K I J Ä : Vili Kupari SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Sähkömagneettiset kentät

Sähkömagneettiset kentät Ohjeellinen opas hyvistä käytännöistä direktiivin 2013/35/EU täytäntöönpanon alalla Sähkömagneettiset kentät Osa 2: Tapausselostuksia Sosiaalinen Eurooppa Tämä julkaisu on saanut rahoitustukea työllisyyttä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Ch4 NMR Spectrometer

Ch4 NMR Spectrometer Ch4 NMR Spectrometer Tässä luvussa esitellään yleistajuisesti NMR spektrometrin tärkeimmät osat NMR-signaalin mittaaminen edellyttää spektrometriltä suurta herkkyyttä (kykyä mitata hyvin heikko SM-signaali

Lisätiedot

Johdanto. 1 Teoriaa. 1.1 Sähkönjohtimen aiheuttama magneettikenttä

Johdanto. 1 Teoriaa. 1.1 Sähkönjohtimen aiheuttama magneettikenttä FYSP105 / K2 HELMHOLTZIN KELAT Johdanto Työssä mitataan ympyränmuotoisten johdinkelojen tuottamaa magneettikenttää kelojen läheisyydessä sekä sähkövirran että etäisyyden funtiona. Sähkömagnetismia ja työssä

Lisätiedot

Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110

Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110 Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110 Yksivaihe energiamittari Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Sähkömekaaninen näyttö Energialukema näytössä: 6+1 numeroa Mittaukset

Lisätiedot

Höysysauna ja poreallas LaSpa RUBATO

Höysysauna ja poreallas LaSpa RUBATO Höysysauna ja poreallas LaSpa RUBATO Rubato (oikeakätinen) Rubato (vasenkätinen) TEKNISET TIEDOT Mitat: 150 x 85 x 220cm (HUOM! Ammen syvyys on 40cm) Jännite: 220V Taajuus: 50 Hz Virran voimakkuus: 16

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

C: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin

C: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin Tuotetiedot Vastaanotin Hiiri Näppäimistö A: Ilmaisin B: Yhteyspainike Asennus C: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin H: Paristotila I:

Lisätiedot

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Käyttöohje Ohjelmistoversio V1.5 14.3.2007 MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Nokeval MTR260C käyttöohje YLEISKUVAUS MTR260C on paristokäyttöinen langaton lämpötilalähetin, jossa on sisäinen Pt100-anturi. Laite

Lisätiedot

EMC Johdanto EMC. Miksi? Elektroniikan käytön voimakas kasvu mobiililaitteet, sulautetut järjestelmät

EMC Johdanto EMC. Miksi? Elektroniikan käytön voimakas kasvu mobiililaitteet, sulautetut järjestelmät EMC Johdanto EMC Mitä tarkoittaa EMC? ElectroMagnetic Compatibility Sähköisen laitteen kyky toimia laboratorion ulkopuolella laite ei aiheuta häiriöitä muille lähietäisyydellä oleville laitteille laitteen

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Mikä muuttuu 2015? WRC2015. Pasi Toivonen

Mikä muuttuu 2015? WRC2015. Pasi Toivonen Mikä muuttuu 2015? WRC2015 Pasi Toivonen World Radiocommunication Conference 2015 WRC15 kokoontuu 2-27.11.2015, International Telecommunication Union (ITU), Geneve, Sveitsi Asialistalla lähes 30 kohtaa,

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja

Lisätiedot

F: Liitäntäpainike G: Paristotila H: Varausliitäntä I: Liiketunnistin/merkkivalo. 12 h

F: Liitäntäpainike G: Paristotila H: Varausliitäntä I: Liiketunnistin/merkkivalo. 12 h TRUST MI5400X BLUETOOTH OPTICAL MOUSE Tuotetiedot Hiiri Laturi F A B D G I E C H J A: Hiiren kakkospainike B: Intelli-rullahiiri/ pariston merkkivalo tyhjä ja varattu C: Hiiren ykköspainike D: Selaa taaksepäin

Lisätiedot

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Fysiikka 8. Aine ja säteily Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 31. toukokuuta 2001 2000/0315(COD) PE1 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 31. toukokuuta 2001 Euroopan

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE Toiminnanjohtaja Tauno Hovatta www.sant.fi Antenniasennukset kiinteistössä Sisältö: Määräys 65 A asettaa vaatimuksia antennien ja verkkojen

Lisätiedot

ELEKTROMAGNEETTISET VOIMAT SAMANSUUNTAISISSA VIRTA- JOHDOISSA

ELEKTROMAGNEETTISET VOIMAT SAMANSUUNTAISISSA VIRTA- JOHDOISSA VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jussi Sievänen, n86640 Tuomas Yli-Rahnasto, n85769 Markku Taikina-aho, n85766 SATE.2010 Dynaaminen Kenttäteoria ELEKTROMAGNEETTISET VOIMAT SAMANSUUNTAISISSA

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Antennit ja syöttöjohdot

Antennit ja syöttöjohdot Antennit ja syöttöjohdot http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf Siirtojohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf

Lisätiedot

10. Kytkentäohje huonetermostaateille

10. Kytkentäohje huonetermostaateille . Kytkentäohje huonetermostaateille TERMOSTAATTIE JA TOIMILAITTEIDE KYTKETÄ JA KYT KE TÄ KO TE LOI HI 2 1 2 2 1 WehoFloor-termostaatti 3222 soveltuvaa kaapelia 3 1, mm 2. joh timet keskusyk sikköön käsikirjassa

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

Infrapunalämpömittari CIR350

Infrapunalämpömittari CIR350 Infrapunalämpömittari CIR350 Käyttöopas (ver. 1.2) 5/23/2006 Johdanto Injektor solutionsin CIR350 infrapunalämpömittari tarjoaa sinulle laadukkaan laitteen huokeaan hintaan. Tämän laitteen etuja ovat Optiikka

Lisätiedot

Jukka Pietilä 2013-06-19

Jukka Pietilä 2013-06-19 1 Jukka Pietilä 2013-06-19 LAITEMELUDIREKTIIVI 1. Yleistä Ns. laitemeludirektiivi saatettiin Suomessa voimaan asetuksella no. 621/01 Ulkona käytettävien laitteiden melupäästöstä. Asetus koskee vain niitä

Lisätiedot

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset. Fysiikka syksy 2005 1. Nykyinen käsitys Aurinkokunnan rakenteesta syntyi 1600-luvulla pääasiassa tähtitieteellisten havaintojen perusteella. Aineen pienimpien osasten rakennetta sitä vastoin ei pystytä

Lisätiedot

a P en.pdf KOKEET;

a P  en.pdf KOKEET; Tässä on vanhoja Sähkömagnetismin kesäkurssin tenttejä ratkaisuineen. Tentaattorina on ollut Hanna Pulkkinen. Huomaa, että tämän kurssin sisältö on hiukan eri kuin Soveltavassa sähkömagnetiikassa, joten

Lisätiedot

Jos sinulla on kysyttävää 10. Vastaanotin toimi.

Jos sinulla on kysyttävää 10. Vastaanotin toimi. Tärkeät turvallisuustiedot ennen käyttöönottoa 1 Onnea uuden Langattoman Baby Guardin johdosta. Ennen kuin otat langattoman Baby Guardin käyttöösi, lue kaikki turvallisuus- ja käyttööhjeet huolellisesti,

Lisätiedot