Sähkömagneettiset kentät työympäristössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkömagneettiset kentät työympäristössä"

Transkriptio

1 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä Opaskirja työntekijöiden altistumisen arvioimiseksi Maila Hietanen Patrick von Nandelstadh Tommi Alanko TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN RAPORTTISARJA 14 Työterveyslaitos 2005

2 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, 2005 Julkaisutiedot Julkaisu: Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14, Työterveyslaitos, 2005 ISBN , ISSN Kirjoittajat: Maila Hietanen, Patrick von Nandelstadh, Tommi Alanko Otsikko: Sähkömagneettiset kentät työympäristössä - Opaskirja työntekijöiden altistumisen arvioimiseksi Vastuullinen osasto: Työterveyslaitos, Fysiikan osasto Painopäivämäärä: Toukokuu 2005 Julkaisuvapaa: Sivuja: 46 Painos: 1 Kansi Arja Tarvainen Kannen kuva Tommi Alanko Työterveyslaitos Fysiikan osasto Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki Savion Kirjapaino Oy 2005 ISBN ISSN

3 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä Esipuhe Nykyisin lähes kaikki työntekijät altistuvat työympäristössään sähkömagneettisille kentille (sm-kentille). Useimmissa tapauksissa kentät ovat voimakkuudeltaan vähäisiä ja terveydelle haitattomia. Kuitenkin joissakin työtehtävissä altistutaan satunnaisesti tai toistuvasti turvalliset tasot ylittäville sm-kentille, jolloin terveyshaitat ovat mahdollisia. Tämä opaskirjanen on tarkoitettu antamaan yleiskuva eri tyyppisten sm-kenttälähteiden aiheuttamista altistumistasoista. Oppaan tavoitteena on auttaa työnantajia ja työntekijöitä sekä työterveyshuollon asiantuntijoita ja työsuojeluviranomaisia terveysriskien ja mittaustarpeen arvioinnissa. Viime vuosina Euroopan Parlamentti ja Neuvosto ovat todenneet tarpeelliseksi antaa suosituksia ja määräyksiä sekä työntekijöiden että muun väestön suojelemiseksi sm-kenttiin liittyviltä terveysriskeiltä. Työntekijöitä koskevat altistumisrajoitukset ja työnantajia koskevat vaatimukset on esitetty yksityiskohtaisesti direktiivissä 2004/40/EY, jonka asettamia määräyksiä tässä katsauksessa tarkastellaan lähinnä altistumisrajojen osalta. Opaskirjan laadintaan on saatu rahoitusta Euroopan Unionilta (EU/DG EMPL/VP/1999/010) 3

4 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, 2005 Sisällys 1 Johdanto SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN OMINAISUUDET SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN TAAJUUSALUEET Sm-kenttien vaikutusmekanismit STAATTISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT AJALLISESTI MUUTTUVAT SÄHKÖ- JA MAGNEETTI- KENTÄT Pientaajuiset sm-kentät (1 Hz khz) Radiotaajuuskentät (100 khz GHz) Altistumismittaukset PERUSKÄSITTEET ELF-KENTTIEN MITTAUKSET RF-KENTTIEN JA INDUSOITUNEEN VIRRAN MITTAUKSET OMINAISABSORPTIONOPEUS (SAR) Altistumisen raja-arvot ja toiminta-arvot AJALLISESTI MUUTTUVAT SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT ( 300 GHZ) Altistumisen raja-arvot Toiminta-arvot Samanaikainen altistuminen eri taajuisille kentille STAATTISET MAGNEETTIKENTÄT STAATTISET SÄHKÖKENTÄT Sähkömagneettisten kenttien lähteitä työympäristössä STAATTISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN LÄHTEITÄ Staattiset sähkökentät Staattiset magneettikentät TOIMISTOTILOJEN SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖN TUOTANTO JA JAKELU INDUKTIOKUUMENTIMET SÄHKÖHITSAUSLAITTEET SÄHKÖJUNAT NMR- JA MRI- LAITTEISTOT VARASHÄLYTTIMET JA VASTAAVAT VALVONTALAITTEET RADIO- JA TELEVISIOLÄHETTIMET SUURTAAJUUSKUUMENTIMET MIKROAALTOKUIVAIMET MATKAPUHELIMET TUKIASEMAT ILMA- JA MERIVALVONTATUTKAT

5 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä 6 Päätelmät Kirjallisuutta...39 Liite A. Esimerkkejä altistumisen raja-arvoista ja toimintaarvoista eri taajuuksilla...42 Liite B. Sähkömagneettisia kenttiä koskevia standardeja

6 6 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, 2005

7 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä 1 JOHDANTO 1.1 Sähkömagneettisten kenttien ominaisuudet Sähkömagneettiset kentät (sm-kentät) ovat osa ionisoimattoman säteilyn spektriä, ja ne jaotellaan aallonpituuden (λ) ja taajuuden (f) mukaan eri alueisiin. Aallonpituuden mittayksikkö on metri (m) ja taajuuden hertsi (Hz). Aallonpituuden ja taajuuden välillä vallitsee yhteys f = missä c on valon nopeus ( m/s). Sähkökenttä syntyy sähkövarausten aiheuttamien jännite-erojen seurauksena. Sähkökentän voimakkuus (E) ilmoitetaan voltteina metriä kohti (V/m). Esimerkiksi 240V generaattori, joka yhdistetään kahteen rinnakkaiseen, 1 metrin etäisyydellä toisistaan olevaan metallilevyyn, aiheuttaa 240 V/m sähkökentän voimakkuuden levyjen välille. Magneettikenttä liittyy puolestaan sähkövirtaan ja syntyy sähköisten varausten liikkuessa. Magneettikenttien kuvaamiseen käytetään kahta eri suuretta: magneettikentän voimakkuutta (H) yksikkönä ampeeri metriä kohti (A/m) tai magneettivuon tiheyttä (B) yksikkönä tesla (T). Magneettikentän voimakkuuden ja vuontiheyden välinen yhteys riippuu väliaineen permeabiliteetista (µ) c λ B = µh Ilman ja biologisen materian permeabiliteetti on 4π 10-7 Vs/Am, ja magneettivuon tiheys on 6 B = H Muistisääntö: 1 mikrotesla (µt) = 0.8 ampeeria metriä kohti (A/m) 7

8 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, 2005 Virrantiheys (J) ilmaistaan ampeereina neliömetriä kohti (A/m 2 ) ja se on verrannollinen sähkökentän voimakkuuteen (E) seuraavasti J = σ E missä σ on väliaineen johtavuus, jonka yksikkö on siemens metriä kohti (S/m). Taulukko 1.1. Sähkömagneettisiin kenttiin liittyviä suureita ja yksiköitä. Suure Tunnus Yksikkö Yksikön tunnus Taajuus f Hertsi Hz Aallonpituus λ Metri m Sähkökentän voimakkuus E Voltti metriä kohti V/m Magneettikentän voimakkuus H Ampeeri metriä kohti A/m Magneettivuon tiheys B Tesla T Tehotiheys S Watti neliömetriä kohti W/m 2 Virrantiheys Ominaisabsorptionopeus J SAR Ampeeri neliömetriä kohti Watti kilogrammaa kohti A/m 2 W/kg Johtavuus σ Siemens metriä kohti S/m Permeabiliteetti µ Henry metriä kohti H/m Tyhjön permeabiliteetti µ 0 µ 0 = H/m 8

9 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä 1.2 Sähkömagneettisten kenttien taajuusalueet Sähkömagneettisten kenttien taajuudet riippuvat niitä aiheuttavien lähteiden ominaisuuksista. Staattisten sähkö- ja magneettikenttien taajuus on 0 Hz. Ajallisesti muuttuvien sm-kenttien taajuusalue on 1 Hz GHz. Sähköä käyttävien järjestelmien perustaajuus ("verkkotaajuus") on Suomessa 50 Hz. Taulukossa 1.2 on esitetty sm-kenttien jaottelu taajuuden ja aallonpituuden mukaan sekä esimerkkejä sm-kenttien lähteistä. Taulukko 1.2. Sähkömagneettisten kenttien sovelluksia eri taajuuksilla. Taajuus Aallonpituus Taajuusalue 0 Hz Staattiset kentät 1 Hz km 300 Hz 1000 km Sovelluksia Tasavirtageneraattori Magneettikuvaus Sähkön tuotanto ja jakelu Sähköjunat Hitsaus 3 khz 100 km Pientaajuiset kentät Induktiokuumentimet 30 khz 10 km Varashälyttimet 100 khz 3 km 3 MHz 100 m AM-radio Induktiokuumentimet Varashälyttimet 30 MHz 10 m Suurtaajuuskuumentimet 300 MHz 1 m Radiotaajuuskentät ja mikroaallot Radio- ja televisiolähetykset 3 GHz 10 cm Matkapuhelimet ja tukiasemat Mikroaaltouunit ja -kuivaajat GHz 1-10 mm Tutkat 9

10 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, SM-KENTTIEN VAIKUTUSMEKANISMIT 2.1 Staattiset sähkö- ja magneettikentät Staattiset sähkökentät kohdistuvat kehon pintaan ja aiheuttavat hiusten kohoamista ja ihokarvojen liikettä sekä muita aistiärsytyksiä. Työympäristössä staattiset sähkökentät voivat aiheuttaa sähköisiä pintavarauksia johtaviin kappaleisiin, joiden koskettaminen saattaa aiheuttaa sähkövirran kulkemisen henkilön läpi maahan. Suoran kontaktin tai kipinäpurkauksen välilliset vaikutukset vaihtelevat kivun tuntemuksesta jopa palovammoihin ja shokkireaktioihin. Yli 25 kv/m staattisten sähkökenttien on todettu aiheuttavan epämiellyttäviä tuntemuksia. Staattisen magneettikentän ja ihmiskehon väliset vuorovaikutukset ovat elektrodynaamisia tai magnetomekaanisia. Elektrodynaamiset vuorovaikutukset johtavien kudosten välillä (esim. supistuva sydänlihas) aiheuttavat sähkökenttiä ja sähkövirtoja kehon sisälle. Magnetomekaaniset vuorovaikutukset puolestaan aiheuttavat vääntövoimia magneettisessa materiassa. Voimakkaille magneettikentille altistuneet henkilöt ovat kokeneet pahoinvointia, päänsärkyä ja metallin makua suussa. Lyhytaikainen altistuminen alle 2 T magneettivuon tiheydelle ei ole osoittautunut terveydelle haitalliseksi, mutta yli 5 T magneettivuon tiheys voi aiheuttaa terveyshaittoja erityisesti henkilöille, joilla on sydänsairauksia tai muita verenkiertojärjestelmän ongelmia. Voimakkaat magneettikentät voivat aiheuttaa myös välillisiä vaaratilanteita, kuten toimintahäiriöitä sydäntahdistimiin ja muihin lääketieteellisiin implantteihin. Lisäksi magneettikenttä vetää puoleensa metalliesineitä suurella nopeudella, mikä aiheuttaa vaaratilanteita voimakkaiden magneettien lähellä. 10

11 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä 2.2 Ajallisesti muuttuvat sähkö- ja magneettikentät Pientaajuiset sm-kentät (1 Hz khz) Alle 100 khz sähkömagneettisia kenttiä nimitetään pientaajuisiksi kentiksi (ELF, Extremely Low Frequency). Pientaajuiset sähkökentät aiheuttavat pintavarauksen ihoon, mikä synnyttää (indusoi) heikkoja virtoja kehon sisään. Myös ELF- magneettikentät aiheuttavat sähkökenttiä ja pyörrevirtoja kehoon. Nämä kentät ja virrat voivat aiheuttaa hermo- ja lihaskudoksen ärsytystä (stimulaatiota) ilman kohteen merkittävää lämpenemistä. Sisäinen virrantiheys J riippuu ulkoisesta magneettivuon tiheydestä B seuraavan yhtälön mukaisesti J = 1 db Rσ 2 dt missä R on virtasilmukan säde (m), σ on väliaineen johtavuus (S/m) ja db/dt on magneettikentän vuontiheyden muutosnopeus eli aikaderivaatta (T/s). Kenttien ollessa sinimuotoisia virrantiheys on J = π Rσ f B Kehon sisään indusoituva virtatiheys kasvaa taajuuden funktiona, joten hermoston tai sydämen stimulaatio edellyttää voimakasta ulkoista kenttää pienillä ELF taajuuksilla. Indusoituneiden virtojen vuorovaikutus silmän verkkokalvon herkkien solujen kanssa voidaan aistia valovälähdyksinä, magnetofosfeeneina. Koehenkilöt ovat kokeneet magnetofosfeeneita altistuessaan 3-5 mt ylittäville magneettikentille. Magnetofosfeeni-ilmiön kynnysvirtatiheys 20 Hz taajuudella on noin 10 ma/m 2. Muilla taajuuksilla tarvitaan suurempi ulkoinen kenttä visuaalisten aistimusten tuottamiseksi. 11

12 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, Radiotaajuuskentät (100 khz GHz) Kiistattomasti osoitetut radiotaajuisten kenttien (RF-kenttien) biologiset vaikutukset liittyvät kudosten lämpötilan nousuun. Ihmisen kudokset absorboivat RF-energiaa, mistä voi olla seurauksena kehon tai tiettyjen elinten lämpötilan kohoaminen. Koko kehon tai kehon osan paikallinen altistuminen voimakkaalle RF-kentälle voi lisäksi aiheuttaa kehon sisäisiä RF-palovammoja. Ominaisabsorptionopeus (SAR) Ominaisabsorptionopeus eli SAR-arvo on viime aikoina vakiintunut suureeksi, jolla ilmaistaan kudoksiin absorboituvaa RF-säteilytehoa (SAR, Specific Absorption Rate). SAR ilmoitetaan watteina kilogrammaa kohti (W/kg) seuraavan yhtälön mukaisesti 2 σ E SAR = = ρ 2 J σ ρ missä σ on kudoksen johtavuus (S/m), ρ on kudoksen tiheys (kg/m 3 ), E on sähkökentän voimakkuus (V/m) ja J on virrantiheys (A/m 2 ). SAR-arvo riippuu ulkoisen sm-kentän voimakkuudesta ja taajuudesta sekä polarisaatiosta. Myös altistuvan henkilön muoto ja koko, samoin kuin sm-säteilyä heijastavat pinnat ja henkilön kontakti maahan vaikuttavat ominaisabsorptionopeuden suuruuteen. RF - energian tunkeutumissyvyys kehossa pienenee taajuuden kasvaessa siten, että yli 10 GHz taajuuksilla RF-energia absorboituu lähinnä ihoon. Koko kehon altistuminen noin 30 minuutin ajan SAR-arvolle 4 W/kg aiheuttaa noin 1 C nousun kehon lämpötilassa. Kehon lämpötilan ylittäessä 38 C pitkäaikainen altistuminen saattaa aiheuttaa lämpöuupumustilan. Kudosten paikallisen lämpötilan nouseminen yli 43 C voi aiheuttaa solukuolemia proteiinien denaturoimisen ja veden haihtumisen seurauksena. Silmän linssi (mykiö) ja muut elimet, joissa on huono verenkierto, ovat erityisen herkkiä lämmölle. 12

13 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä 3 ALTISTUMISMITTAUKSET 3.1 Peruskäsitteet Arvioitaessa työntekijöiden altistumista sähkömagneettisille kentille joudutaan yleensä tekemään mittauksia työpaikalla. Joissain tapauksissa on mahdollista mitata suoraan indusoitunut virta tai SAR-arvo. Käytännössä ulkoisten sähkö- ja magneettikenttien mittaaminen on kuitenkin tavallisin menettelytapa. Kaupallisesti on saatavissa eri tyyppisiä ja - hintaisia mittauslaitteistoja ja tietokoneohjelmia smkentänvoimakkuuksien määrittämiseen. Altistumistasojen mittaaminen on kuitenkin useissa tapauksissa vaikeaa. Sm-kentät sisältävät yleensä päätaajuuden monikertoja (yliaaltoja, harmonisia) tai useita toisistaan erillisiä taajuuksia. Monien mittareiden taajuusvaste on rajoittunut kapealle alueelle, joten smkentän taajuudet tulee selvittää ennen mittauksia mittausten luotettavuuden varmistamiseksi. Altistumista arvioidaan useimmiten kuuden minuutin keskiarvona, koska pienten elinten, kuten silmän, lämpösäätelyn tasapainotila saavutetaan tässä ajassa. Lähteen ja kohteen välinen etäisyys on tärkeä tekijä sm-säteilyn mittauksissa. Etäisyyden ollessa lyhyt verrattuna säteilyn aallonpituuteen ollaan lähikentässä. Esimerkiksi verkkotaajuisen kentän (50 Hz) aallonpituus on 6000 km, joten työntekijät ovat aina sen lähikentässä. Kaukokenttä on kauempana lähteestä. Lähteen pisimmän mitan (L) ollessa suurempi kuin aallonpituus (λ) on lähi- ja kaukokentän raja noin 2L 2 /λ etäisyydellä. Jos etäisyys L on pienempi kuin λ, kaukokenttä alkaa suunnilleen etäisyydellä λ/2π lähteestä. Kaukokentässä E- ja H- komponentit ovat kohtisuorassa toisiaan ja säteilyn etenemissuuntaa vastaan, ja kentän intensiteetti pienenee kääntäen verrannollisena etäisyyteen lähteestä. 13

14 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, 2005 Altistumisen määrittämiseksi kaukokentässä on tarpeen mitata joko kentän sähköinen tai magneettinen komponentti. Toinen komponentti saadaan kaavasta E H = = 377Ω Z 0 missä Z 0 on tyhjön aaltoimpedanssi. Tällöin altistumista voidaan arvioida määrittämällä tehotiheys (S) kaavasta 2 E 2 S = = H ( W / m 2 ) Lähikentässä sähkö- ja magneettikentät vaihtelevat voimakkaasti ja kentänvoimakkuudet pienenevät keskimäärin nopeammin kuin kääntäen verrannollisena etäisyyteen. Lähikentässä sekä sähkö- että magneettikenttä on mitattava erikseen. 3.2 ELF-kenttien mittaukset Pienillä taajuuksilla sähkökentän voimakkuuden mittauksiin käytetään yleensä dipoliantenneja, jotka mittaavat niihin indusoituvaa virtaa. Koska sähkökentät muuttuvat tai häiriintyvät johtavien kappaleiden vaikutuksesta, joten mittaajan tulee pysytellä mahdollisimman kaukana antennista. ELF-magneettikentän mittauksissa käytetään yleensä silmukkaantennia. Magneettivuon tiheys määritetään mittaamalla silmukkaan indusoitunut jännite. Useat mittausantennit sisältävät kolme toisiaan vastaan kohtisuorasti sijoitettua silmukkaa, jolloin mittari ilmaisee suoraan magneettikentän kokonaisvuontiheyden. Sähkökentän voimakkuus ja magneettivuon tiheys muuttuvat kääntäen verrannollisesti etäisyyteen (r) lähteestä. Kentät vaimenevat lähteen ominaisuuksista riippuen suhteessa 1/r, 1/r 2 tai 1/r 3, joten pienetkin etäisyyden muutokset voivat vaikuttaa suuresti mittaustuloksiin. 14

15 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä 3.3 RF-kenttien ja indusoituneen virran mittaukset RF-kenttien mittaamiseen käytetään yleensä laajakaistamittareita, jotka on varustettu termopari- tai diodi-ilmaisimella. Termoparin toiminta perustuu RF-kentän aiheuttamaan ilmaisimen lämpötilan nousuun. Termopari-ilmaisimia käytetään moduloitujen ja erilaisia taajuuskomponentteja sisältävien kenttien mittaamiseen. Diodiilmaisimet soveltuvat erityisesti pulssikenttien mittauksiin. Laajakaista-antenni sisältää tavallisesti kolme ilmaisinta, jolloin saadaan aikaan isotrooppinen (suuntariippumaton) vaste. Kehoon indusoituneiden virtojen ja kontaktivirtojen määrittäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin ulkoisten kenttien mittaaminen ja edellyttää syvällistä tietoa ja määritysmenetelmiin perehtymistä. 3.4 Ominaisabsorptionopeus (SAR) Ominaisabsorptionopeuden (SAR) määrittäminen on osoittautunut käyttökelpoiseksi menetelmäksi arvioitaessa RF-kenttien absorboitumista kehoon. SAR- määritykset tehdään mittaamalla sisäinen sähkökenttä ihmisen fysiologisia ominaisuuksia vastaavan jäljitelmän ("fantomin") sisällä. Erityisesti laitetestauksissa sovellettavia menetelmiä, joilla voidaan varmistaa SAR raja-arvojen noudattaminen, on esitetty eurooppalaisissa sähköteknillisissä standardeissa (liite B). 15

16 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, ALTISTUMISEN RAJA-ARVOT JA TOIMINTA-ARVOT Huhtikuussa 2004 vahvistetussa EU-direktiivissä (2004/40/EY) on esitetty vähimmäisvaatimukset työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisille kentille altistumisesta aiheutuvilta riskeiltä. Direktiivin mukaan työnantajan velvollisuutena on arvioida ja tarvittaessa mitata ja/tai laskea sähkömagneettisten kenttien tasot, joille työntekijät altistuvat. Mittausta tai arviointia ei tarvitse suorittaa yleisölle avoimilla työpaikoilla, joissa on jo suoritettu arviointi väestön sähkömagneettisille kentille altistumisesta Euroopan neuvoston suosituksen (1999/519/EY) mukaisesti. Mittaukset ja arvioinnit on suunniteltava ja suoritettava pätevien henkilöiden toimesta sopivin väliajoin. Näistä altistumistason arvioinneista, mittauksista ja/tai laskelmista saadut tiedot on säilytettävä, jotta niitä voidaan käyttää myöhemmin. Direktiivin edellyttämä kansallinen lainsäädäntö tulee olla vahvistettu mennessä. Direktiivissä annetut raja-arvot perustuvat kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn komission (ICNIRP, International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) suosituksiin. ICNIRP:n antamat ohjearvot työntekijöiden ja väestön altistumisen perusrajoiksi ja vertailuarvoiksi on julkaistu Health Physics -lehdessä vuonna 1998 (ICNIRP 1998). 4.1 Ajallisesti muuttuvat sähkömagneettiset kentät ( 300 GHz) Sm-direktiivi koskee työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia riskejä, jotka johtuvat indusoituneen virran, energian absorboitumisen ja kosketusvirtojen aiheuttamista lyhytaikaisista haittavaikutuksista ihmiskehossa. Direktiivin mukaan työntekijöiden altistumista tulee arvioida määrittämällä altistumisen raja-arvot ja toiminta-arvot. Raja-arvojen noudattaminen ei välttämättä varmista lääkinnällisten laitteiden häiriintymättömyyttä. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi metalliset proteesit, sydäntahdistimet ja kammiovärinänpoistajat. 16

17 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä Altistumisen raja-arvot Altistumisen raja-arvot perustuvat osoitettuihin terveysvaikutuksiin ja biologisiin tekijöihin. Niitä noudattamalla varmistetaan, että työntekijöitä suojellaan kaikilta sm-kenttien tunnetuilta haittavaikutuksilta. Altistumisen raja-arvot eivät saa ylittyä missään tilanteessa. Altistumisen raja-arvojen määrittämiseen käytetyt suureet ovat virrantiheys (J), ominaisabsorptionopeus (SAR) ja tehotiheys (S). Alle 10 MHz taajuuksilla altistumisen raja-arvot koskevat virrantiheyttä ja tavoitteena on estää sydän- ja verisuonijärjestelmään sekä keskushermostoon kohdistuvat vaikutukset. Alle 4 Hz ja yli 1 khz taajuuksilla indusoituvaan virtaan perustuva altistumisen raja-arvo riippuu hermoärsytyksen kynnysarvosta näillä taajuuksilla (Kuva 4.1). Kuva 4.1. Virrantiheyteen perustuvat altistumisen raja-arvot. Taajuusalueella 100 khz - 10 MHz raja-arvot koskevat sekä virrantiheyttä että SAR-arvoa. Alueella 10 MHz - 10 GHz raja-arvot määritetään SAR-arvoina, ja tavoitteena on estää sekä koko kehoon kohdistuvat lämpövaikutukset että kudosten paikallinen kuumeneminen. Yli 10 GHz alueella raja-arvo koskee tehotiheyttä, jolloin pyritään estämään kehon pintaa lähellä olevien kudosten kuumeneminen. 17

18 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, 2005 Koska haittavaikutusten kynnysarvot ovat huonosti tunnettuja, käytetään turvakertoimia antamaan lisävarmuutta. Esimerkiksi alle 1 khz taajuuksilla keskushermoston stimulaatiota aiheuttavan indusoituneen virrantiheyden kynnysarvo on 100 ma/m 2. Vastaava altistumisen raja-arvo on 10 ma/m 2, joten sovellettu turvallisuuskerroin on 10. Samoin koko kehon SAR-arvo 4 W/kg aiheuttaa noin 1 C kehon lämpötilan nousun, ja työntekijöiden altistumisen rajaarvoksi annettu SAR on 0.4 W/kg Toiminta-arvot Toiminta-arvot ilmaistaan suoraan mitattavissa olevien suureiden avulla ja niiden alittaminen varmistaa yleensä vastaavien altistumisen raja-arvojen noudattamisen. Toiminta-arvojen määrittämiseen käytettäviä suureita ovat sähkökentän voimakkuus (E), magneettikentän voimakkuus (H), magneettivuon tiheys (B) ja tehotiheys (S). Taajuuksilla 100 khz - 10 GHz toiminta-arvot mitataan 6 minuutin aikakeskiarvoina. Toiminta-arvot työntekijöiden altistumistilanteissa eri taajuusalueilla sähkö- ja magneettikentille on esitetty kuvissa 4.2 ja 4.3. Kuva 4.2. Sähkökentän voimakkuuteen perustuvat toiminta-arvot. 18

19 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä Kuva 4.3. Magneettivuon tiheyteen perustuvat toiminta-arvot. Vaikka mitattu altistumisen voimakkuus ylittää toiminta-arvon, se ei välttämättä ylitä vastaavaa altistumisen raja-arvoa. Toimintaarvon ylittyessä tulee arvioida ylittääkö altistumistaso myös rajaarvon. Aina kun altistumisen raja-arvo ylittyy, työnantajan on käynnistettävä torjuntatoimet Samanaikainen altistuminen eri taajuisille kentille Altistuttaessa pulssimuotoisille tai useille eri taajuisille sm-kentille tulee soveltaa sellaisia arviointi-, mittaus- tai laskentamenetelmiä, joiden avulla voidaan analysoida aaltomuotojen ominaisuuksia. Esimerkiksi ICNIRP:n ohjeissa (ICNIRP 1998) on esitetty menetelmä monitaajuisten kenttien aiheuttaman kokonaisaltistumisen laskentaan. 19

20 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, Staattiset magneettikentät Sm-direktiivin mukainen toiminta-arvo staattiselle magneettivuon tiheydelle on 200 mt. Lisäksi magneettivuon tiheyden ylittäessä 3 mt tulee ottaa huomioon magneettikentän metalliesineisiin kohdistaman voiman aiheuttamat vaaratilanteet. Sydäntahdistimiin tai muihin lääketieteellisiin elektronisiin laitteisiin mahdollisesti syntyvät häiriöt tulee ottaa huomioon näiden laitteiden käyttäjien työskennellessä staattisten magneettikenttien läheisyydessä. 4.3 Staattiset sähkökentät Staattisille sähkökentille ei ole annettu toiminta-arvoa sähkömagneettisia kenttiä koskevassa direktiivissä. Amerikan työhygieenikkojärjestön ACGIH:n (American Conference of Governmental Industrial Hygienists), raja-arvoa 25 kv/m käytetään yleisesti työntekijöiden altistumisen arvioinneissa. Lisäksi ACGIH:n mukaan tulisi käyttää suojavälineitä staattisen sähkökentän ylittäessä 15 kv/m. Sydäntahdistinta tai muita lääketieteellisiä elektronisia laitteita käyttävien työntekijöiden altistumisen tulisi olla alle 1 kv/m. 20

21 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä 5 SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN LÄHTEITÄ TYÖYMPÄRISTÖSSÄ 5.1 Staattisten sähkö- ja magneettikenttien lähteitä Staattiset sähkökentät Maapallon staattinen sähkökenttä lähellä maan pintaa on normaalisti noin 130 V/m. Ukkosmyrskyjen ja sateiden aikana esiintyy suuria vaihteluja alueella V/m. Voimakkaiden tasavirtalinjojen (DC, Direct Current) jännitteet voivat olla jopa 500 kv, jolloin sähkökentän voimakkuus johtojen alla voi olla 20 kv/m. Tasajännitettä käytetään julkisissa kulkuneuvoissa, kuten metrojunissa ja raitiovaunuissa. Liikennevälineiden käyttöjännite on yleensä 600 V, ja staattisen sähkökentän voimakkuus alle 30 V/m kuljettajan paikalla. Teollisuudessa työntekijät, jotka kävelevät johtamattomilla lattioilla tai käsittelevät muovimateriaaleja varautuvat sähköisesti, mikä voi aiheuttaa kv/m staattisia kenttiä. Altistumisen arviointi Sähkökenttien ylittäessä 25 kv/m, erityisesti muovituotteiden tuotannossa ja käsittelyssä syntyvät pintavaraukset voivat aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia työntekijöissä. Myös pienemmät kenttävoimakkuudet (5-10 kv/m) voivat aiheuttaa kipinäpurkauksia ja kosketusvirtoja maadoittamattomista johteista. 21

22 5.1.2 Staattiset magneettikentät Maapallon staattinen magneettikenttä on noin µt. Teollisuudessa staattisten magneettikenttien lähteitä ovat tasavirtamoottorit ja erityyppiset prosessit. Elektrolyyttisissä prosesseissa staattisen magneettikentän vuontiheys voi työntekijän kohdalla olla 8-15 mt. Kestomagneettien tuotantolaitoksissa staattiset magneettikentät vaihtelevat mt. Raitiovaunujen kuljettajien työalueella staattiset magneettikentät ovat alle 100 µt. Yleensä DC-virta tuotetaan tasasuuntaamalla vaihtovirtaa (AC, Alternating Current), jolloin myös vaihtovirran harmonisia komponentteja voi syntyä käyttötaajuuden (50 Hz) monikertoina Hz saakka. Altistumisen arviointi Staattisen magneettikentän toiminta-arvo (200 mt) ei yleensä ylity työpaikoilla. Ydinvoimaloissa ja hiukkaskiihdyttimien lähellä työskentelevät tutkijat ja huoltohenkilöt voivat satunnaisesti altistua noin 50 mt magneettikentille. Terveitä työntekijöitä koskevat altistumisrajat eivät välttämättä anna riittävää suojaa henkilöille, joilla on sydäntahdistin tai ferromagneettisia tai elektronisia implantteja kehossa. Työntekijöiden, joilla on sydäntahdistin tai defibrillaattori, tulisi välttää alueita, joissa staattinen magneettikenttä ylittää 0.5 mt. Myös muut elintärkeät sähköiset apuvälineet voivat häiriintyä jo muutaman mt:n magneettikentässä, erityisesti työntekijän joutuessa liikkumaan kyseisessä kentässä. 5.2 Toimistotilojen sähkölaitteet Toimistoissa käytetään erilaisia elektronisia laitteita, kuten tietokoneita, kopiokoneita, tulostimia ja fakseja. Vanhimmat vielä käytössä olevista tietokoneiden näytöistä ovat katodisädeputkia, joiden toiminta perustuu elektronisuihkun poikkeuttamiseen. Magneettikentät syntyvät ohjauskäämeissä ja sähkökentät lähinnä virtalähteissä. Näyttöpäätteet aiheuttavat sm-kenttiä pääasiassa kahdella taajuusalueella, Hz ja khz. Näyttöpäätteiden ympärillä voi esiintyä myös staattisia sähkökenttiä. Nykyisten ns. litteiden näyttöjen ja muiden toimistolaitteiden sähkömagneettiset kentät ovat pieniä ja aiheutuvat pääosin 50 Hz verkkovirrasta. Toimistolaitteiden lähellä tyypilliset sähkökentän voimakkuudet ovat V/m ja magneettivuon tiheydet µt.

23 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä Altistumisen arviointi Työntekijät eivät altistu toiminta-arvot ylittäville kentille (10 kv/m ja 500 µt) toimistotyössä. Verkkotaajuiset (50 Hz) taustakentät ovat yleensä toimistotiloissa pienempiä kuin 10 V/m (E) ja 1 µt (B). Näyttöpäätteiden sm-kenttiä koskevat raja-arvot on annettu eurooppalaisessa standardissa EN Sen mukaan sm-kenttien tulee taajuuksilla 5 Hz - 2 khz olla alle 200 nt (B) ja 25 V/m (E) mitattuna 50 cm etäisyydellä. Taajuuksilla khz vastaavat raja-arvot ovat 25 nt ja 2.5 V/m. Staattisen sähkökentän tulee olla alle 5 kv/m mitattuna 10 cm etäisyydellä kuvaruudusta. Lähes poikkeuksetta nykyiset näyttöpäätteet täyttävät edellä mainitut vaatimukset. 5.3 Sähkön tuotanto ja jakelu Sähkövoiman tuotannossa henkilökunta voi altistua sähkönsiirtojohtojen aiheuttamille verkkotaajuisille sähkö- ja magneettikentille. Suoraan 110 kv siirtolinjojen alapuolella magneettivuon tiheys on noin 5 µt. Vastaavasti 400 kv siirtolinjojen alla magneettikenttä voi olla 15 µt. Suurimmat sähkökentän voimakkuudet voimajohtojen alla ovat noin 2 kv/m (110 kv) - 12 kv/m (765 kv) (taulukko 5.1). Sähkö- ja magneettikentät vaimenevat taustakenttien tasolle m etäisyydellä voimalinjan tyypistä ja virrasta riippuen. Taulukko 5.1. Sähkö- ja magneettikenttien voimakkuudet sähkönsiirtolinjojen alapuolella. Siirtolinja Sähkökentän voimakkuus (kv/m) Magneettivuon tiheys (µt) 110 kv kv kv kv

24 Työympäristötutkimuksen raporttisarja 14 Työterveyslaitos, 2005 Sähkövoimalaitosten virtakiskoissa kulkee voimakkaita virtoja, jotka aiheuttavat kohtalaisen suuria magneettikenttiä ympäristöön. Esimerkkejä sähkö- ja magneettikentistä eri työskentelyalueilla sähköntuotantolaitoksessa on esitetty taulukossa 5.2. Taulukko 5.2. Tyypillisiä sähkö- ja magneettikenttien voimakkuuksia sähkövoimalaitoksessa. Sähkökentän voimakkuus (kv/m) Magneettivuon tiheys (µt) Ohjaushuone Voimalaitos Sähköasema Altistumisen arviointi Sähkökenttien toiminta-arvo (10 kv/m) voi ylittyä sähköasemilla ja voimajohtojen alla. Sähkönsiirrossa ja -jakelussa syntyvät magneettikentät ovat yleensä toiminta-arvoa (500 µt) pienempiä. 24

25 Sähkömagneettiset kentät työympäristössä 5.4 Induktiokuumentimet Induktiokuumentimia ja -uuneja käytetään metallien kuumentamiseen ja sulattamiseen teollisuuden eri prosesseissa. Laitteistot toimivat useilla eri taajuuksilla (50 Hz - 3 MHz) ja koostuvat generaattorista, siirtojohdosta ja induktiokelasta. Matalia taajuuksia käytetään tyypillisesti metallin kuumentamiseen ennen työstöä, kun taas korkeita taajuuksia käytetään pintojen kuumakäsittelyyn. Kuumentimien nimellistehot ovat kw. Induktiokuumentimet voivat olla toiminnaltaan automaattisia tai käsin täytettäviä. Vaikka käyttäjä yleensä voi kauko-ohjata prosessin kulkua, joissain tilanteissa työntekijä joutuu säätämään laitteistoa ja siten työskentelemään induktiokelan lähellä. Altistumisen arviointi Induktiouunien ja -kuumentimien käyttäjät altistuvat voimakkaimmille teollisuudessa esiintyville magneettikentän voimakkuuksille. Esimerkiksi 1 metrin etäisyydellä 10 khz kuumentimesta magneettivuon tiheys on tyypillisesti µt, ja 10 cm etäisyydellä se voi olla jopa 5 mt. Vastaavasti 50 Hz taajuudella toimivan laitteen magneettikenttä noin 20 cm etäisyydellä laitteesta voi ylittää 5 mt, ja se voi olla 100 µt vielä useiden metrien etäisyydellä. Toiminta-arvot, jotka ovat 30.7 µt taajuudella 10 khz ja 500 µt taajuudella 50 Hz, ylittyvät siten moninkertaisesti induktiouunien läheisyydessä. 25

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Teksti: Tommi Alanko ja Maila Hietanen Kuvat: Tommi Alanko ja Patrick von Nandelstadh TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Uudet teknologiat

Lisätiedot

SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat

SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Tommi Alanko Työterveyslaitos Työympäristön kehittäminen Uudet teknologiat ja riskit 11.10.2006 SM-direktiivi Euroopan

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo. N:o 94 641 Liite 1. Staattise mageettiketä (0 Hz) vuotiheyde suositusarvo. Altistumie Koko keho (jatkuva) Mageettivuo tiheys 40 mt Tauluko selityksiä Suositusarvoa pieemmätki mageettivuo tiheydet saattavat

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään työturvallisuuslain (738/2002) nojalla: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa

Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa / ELOKUU 2014 TR Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa Sami Kännälä Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / ELOKUU

Lisätiedot

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla. 11.10.2006, Teknologiakeskus Pripoli, Pori KENTTIEN MITTAUSPERIAATTEET JA -ONGELMAT

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla. 11.10.2006, Teknologiakeskus Pripoli, Pori KENTTIEN MITTAUSPERIAATTEET JA -ONGELMAT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10.2006, Teknologiakeskus Pripoli, Pori KENTTIEN MITTAUSPERIAATTEET JA -ONGELMAT Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus 1 Esityksen sisältö SM-direktiivin

Lisätiedot

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 1 2 Alustuksen aiheet Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin 2004/40/EY voimaansaattaminen Suomessa alustus perustuu valmisteltavana olevan asetuksen luonnokseen

Lisätiedot

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyterin kylpylähotelli 5.5.2015 Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus lauri.puranen@stuk.fi

Lisätiedot

Aumala O., Kalliomäki K. 1985. Mittaustekniikka I: Mittaustekniikan perusteet. Otakustantamo, 112 s.

Aumala O., Kalliomäki K. 1985. Mittaustekniikka I: Mittaustekniikan perusteet. Otakustantamo, 112 s. Kirjallisuusviitteet Adato Energia Oy. 2001. Sähkö ja Kaukolämpö 2001. 64 s. Ahlbom A., Feychting M., Koskenvuo M., Olsen J.H., Pukkala E., Schulgen G., Verkasalo P. 1993. Electromagnetic fields and childhood

Lisätiedot

Työntekijöiden altistuminen tukiasemien radiotaajuisille kentille

Työntekijöiden altistuminen tukiasemien radiotaajuisille kentille Työntekijöiden altistuminen tukiasemien radiotaajuisille kentille Tutkimusraportti Tommi Alanko, Maila Hietanen, Patrick von Nandelstadh TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN RAPORTTISARJA 19 TYÖTERVEYSLAITOS 2006 Työympäristötutkimuksen

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen

Lisätiedot

Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä

Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä 1 Työterveyslaitos Turvalliset uudet teknologiat Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki www.ttl.fi Kirjoittajat: Maria Tiikkaja,

Lisätiedot

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus

Lisätiedot

Staattiset sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

Staattiset sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Staattiset sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Rauno Pääkkönen Työterveyslaitos, Tampere rauno.paakkonen@ttl.fi Staattinen sähkö ja terveys sairaudet ja sairastumiset pulssit staattiset sähkökentät

Lisätiedot

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan

Lisätiedot

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän 3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän

Lisätiedot

Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät. Terveysvaikutuksista keskustellaan

Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät. Terveysvaikutuksista keskustellaan Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät Terveysvaikutuksista keskustellaan Sähköjärjestelmä aiheuttaa ympärilleen sähkö- ja magneettikenttiä. Mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimustiedon

Lisätiedot

Matkapuhelinsäteily ja SAR-mittaukset

Matkapuhelinsäteily ja SAR-mittaukset Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö Matkapuhelinsäteily ja SAR-mittaukset Työn ohjaaja Tampere 12/2009 Yliopettaja Jorma Punju Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT

SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT Riskiviestinnän työpaja, SOTERKO 28.5.2013 SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT Kari Jokela, tutk. prof. Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus 27.5. 2013/KJo SISÄLTÖ Mitä sähköherkkyys on?. Sähkömagneettisten

Lisätiedot

VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT. Terveysvaikutuksista keskustellaan

VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT. Terveysvaikutuksista keskustellaan VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT Terveysvaikutuksista keskustellaan Sähköjärjestelmä aiheuttaa ympärilleen sähkö- ja magneettikenttiä. Mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimustiedon

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

A 2/2009 Sähkömagneettisten kenttien kartoitus Ratahallintokeskuksen hallinnoimalla rataverkolla

A 2/2009 Sähkömagneettisten kenttien kartoitus Ratahallintokeskuksen hallinnoimalla rataverkolla A 2/2009 Sähkömagneettisten kenttien kartoitus Ratahallintokeskuksen hallinnoimalla rataverkolla Tommi Alanko - Matti Leikas - Carita Aschan - Maila Hietanen Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 2/2009

Lisätiedot

Altistuminen kehon lähellä käytettävien radiolaitteiden sähkömagneettisille kentille työpaikoilla

Altistuminen kehon lähellä käytettävien radiolaitteiden sähkömagneettisille kentille työpaikoilla / HUHTIKUU 2016 TR Altistuminen kehon lähellä käytettävien radiolaitteiden sähkömagneettisille kentille työpaikoilla Lauri Puranen, Vesa Moilanen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and

Lisätiedot

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Suomi Sivulla AirSense 10 AirCurve 10 1-3 S9 Sarja 4-6 Stellar 7-9 S8 & S8 Sarja II VPAP Sarja III 10-12 AirSense 10 AirCurve 10

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle.

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle. TEKNILLINEN KORKEAKOULU HARJOITUSTEHTÄVÄT Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 31.10.2005 vaikutukset ja mittaukset 1(5) Kari Jokela Säteilyturvakeskus HARJOITUSTEHTÄVÄ 1 Laske relaksaatiotaajuus

Lisätiedot

Tampereen teknillinen yliopisto. Energia- ja prosessitekniikan laitos. Raportti 192

Tampereen teknillinen yliopisto. Energia- ja prosessitekniikan laitos. Raportti 192 Tampereen teknillinen yliopisto. Energia- ja prosessitekniikan laitos. Raportti 192 Tampere University of Technology. Department of Energy and Process Engineering. Report 192 Leena Korpinen Työntekijöiden

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

SÄTEILYLÄHTEET JA ALTISTUMINEN

SÄTEILYLÄHTEET JA ALTISTUMINEN 9 SÄTEILYLÄHTEET JA ALTISTUMINEN Kari Jokela, Leena Korpinen, Maila Hietanen, Lauri Puranen, Laura Huurto, Harri Pättikangas, Tim Toivo, Ari-Pekka Sihvonen, Heidi Nyberg SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Johdanto...

Lisätiedot

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on

Lisätiedot

STUK OPASTAA / HUHTIKUU 2014. Tukiasema-antennien asentaminen. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

STUK OPASTAA / HUHTIKUU 2014. Tukiasema-antennien asentaminen. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK OPASTAA / HUHTIKUU 2014 Tukiasema-antennien asentaminen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Oppaan kirjoittajat: Tommi Toivonen Sami Kännälä Lauri Puranen

Lisätiedot

To i m i t t a j a t H e i d i N y b e r g j a K a r i J o k e l a

To i m i t t a j a t H e i d i N y b e r g j a K a r i J o k e l a S ä h k ö m a g n e e t t i s e t k e n t ä t To i m i t t a j a t H e i d i N y b e r g j a K a r i J o k e l a Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Heidi Nyberg, Kari Jokela, Sisko

Lisätiedot

aiheuttamat sydämentahdistimien ja

aiheuttamat sydämentahdistimien ja Kipinäpurkausten mahdollisesti aiheuttamat sydämentahdistimien ja rytmihäiriötahdistimien toimintahäiriöt Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Prof Leena Korpinen Ympäristöterveys Prof. Leena

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin TkT Mikko Kuisma LUT EMC Sähkömagneettinen yhteensopivuus (electromagnetic compatibility) tarkoittaa laitteen tai järjestelmän kykyä toimia sähkömagneettisessa ympäristössä

Lisätiedot

ALTISTUMISEN MITTAUS JA LASKENTAMALLIT

ALTISTUMISEN MITTAUS JA LASKENTAMALLIT 10 ALTISTUMISEN MITTAUS JA LASKENTAMALLIT Lauri Puranen SISÄLLYSLUETTELO 10.1 Johdanto... 456 10.2 Sähkökentän ja magneettikentän mittausperiaatteet... 456 10.3 Sähkömagneettisten kenttien mittalaitteet...

Lisätiedot

BIOSÄHKÖMAGNETIIKAN FYSIKAALISIA PERUSTEITA

BIOSÄHKÖMAGNETIIKAN FYSIKAALISIA PERUSTEITA 2 BIOSÄHKÖMAGNETIIKAN FYSIKAALISIA PERUSTEITA Kari Jokela SISÄLLYSLUETTELO 2.1 Staattiset ja kvasistaattiset kentät... 28 2.2 Sähkömagneettinen aalto... 44 2.3 Ominaisabsorptionopeus... 48 2.4 Maxwellin

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

SOSIAALI-JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO)

SOSIAALI-JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO) 1 Päivitetty 24.3.2014 SOSIAALI-JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO) SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET: KANSALLINEN TUTKIMUSSTRATEGIA VUOSILLE 2013-2016 Kari Jokela,

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Matkapuhelimet ja tukiasemat

Matkapuhelimet ja tukiasemat Matkapuhelimet ja tukiasemat Matkapuhelin on yhä useammalle ihmiselle henkilökohtainen viestintäväline, jota käytetään yhä enemmän. Uutta viestintätekniikkaa käyttävät niin vaarit ja mummot kuin lapsenlapsetkin.

Lisätiedot

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO 4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään vastaavalla tavalla kuin sähkövuo Ψ Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alan A pistetulo Φ= B A= BAcosθ

Lisätiedot

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

1.1 Magneettinen vuorovaikutus 1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä

Lisätiedot

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m 1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan

Lisätiedot

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Viestintävirasto LIITE () TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Tässä liitteessä esitetään yksityiskohtaisesti taajuusmaksun laskenta ja verrataan sitä nykyiseen lupa- tai taajuusmaksuun. Matkaviestinverkkojen

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin

Lisätiedot

Receiver. Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) ElectroMagnetic environment (Noise sources) Parametric coupling

Receiver. Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) ElectroMagnetic environment (Noise sources) Parametric coupling EMC Sähkömagneettinen kytkeytyminen EMC - Kytkeytymistavat ElectroMagnetic environment (Noise sources) Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) Conductors Capacitive Inductive Wave propagation

Lisätiedot

Ionisoimaton säteily ja ihminen

Ionisoimaton säteily ja ihminen Ionisoimaton säteily ja ihminen SÄTEILY JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ionisoimaton säteily on sähkömagneettisia kenttiä ja aaltoliikettä. Sähkömagneettisia kenttiä hyödynnetään esimerkiksi mikroaaltouuneissa,

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Häiriöt kaukokentässä

Häiriöt kaukokentässä Häiriöt kaukokentässä eli kun ollaan kaukana antennista Tavoitteet Tuntee keskeiset periaatteet radioteitse tapahtuvan häiriön kytkeytymiseen ja suojaukseen Tunnistaa kauko- ja lähikentän sähkömagneettisessa

Lisätiedot

Väestön altistuminen radiotaajuisille kentille Suomessa

Väestön altistuminen radiotaajuisille kentille Suomessa / MAALISKUU 2008 TR Väestön altistuminen radiotaajuisille kentille Suomessa Tommi Toivonen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority ISBN 978-952-478-323-1 (print,

Lisätiedot

Sähköverkkojen aiheuttamat sähkö- ja magneettikentät

Sähköverkkojen aiheuttamat sähkö- ja magneettikentät Sähköverkko 1(6) Esa Niemelä 27.8.2013 Sähköverkkojen aiheuttamat sähkö- ja magneettikentät Sähkön siirto ja jakelu Suomessa Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, sähkön siirto- ja jakeluverkoista

Lisätiedot

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/

Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/ 8 SÄHKÖMAGNETISMI 8.1 Yleistä Magneettisuus on eräs luonnon ilmiö, joka on tunnettu jo kauan, ja varmasti jokaisella on omia kokemuksia magneeteista ja magneettisuudesta. Uudempi havainto (1820, Christian

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt, sähköturvallisuus 13.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 18 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

Matkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa

Matkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa Matkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa Maks. lämmönnousu aivojen pinnalla on 0,3 astetta, kun SAR-arvo on 2 W/kg (STM:n enimmäisarvo). T ρ C = k 2 T wcbt + ρsar t jos veren lämmönkuljetus

Lisätiedot

LIITE I. Epäkoherentti optinen säteily. λ (H eff on merkityksellinen vain välillä 180 400 nm) (L B on merkityksellinen vain välillä 300 700 nm)

LIITE I. Epäkoherentti optinen säteily. λ (H eff on merkityksellinen vain välillä 180 400 nm) (L B on merkityksellinen vain välillä 300 700 nm) N:o 146 707 LIITE I Epäkoherentti optinen säteily Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisarvot voidaan määrittää alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin

Lisätiedot

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa Leena Korpinen TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikka ja terveys -laboratorio Tutkimus on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

ALTISTUMISEN RAJOITTAMINEN

ALTISTUMISEN RAJOITTAMINEN 8 ALTISTUMISEN RAJOITTAMINEN Kari Jokela, Antti Niittylä SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Yleistä turvallisuusnormeista... 320 8.2 ICNIRPin ohjearvot... 324 8.3 Euroopan unioni... 345 8.4 Valvonta Suomessa... 346

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2003. Rakennusten magneettikenttien mittaaminen

SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2003. Rakennusten magneettikenttien mittaaminen SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2003 Rakennusten magneettikenttien mittaaminen Sisältö Lukijalle... 1 1. Johdatus aiheeseen... 2 2. Magneettikentän lähteet rakennuksissa... 3 3. Pientaajuisten magneettikenttien

Lisätiedot

Toimintamalli RF-kenttien aiheuttamissa tapaturmaisissa ylialtistumistilanteissa. Tietoa työstä

Toimintamalli RF-kenttien aiheuttamissa tapaturmaisissa ylialtistumistilanteissa. Tietoa työstä Toimintamalli RF-kenttien aiheuttamissa tapaturmaisissa ylialtistumistilanteissa Tietoa työstä Toimintamalli RF-kenttien aiheuttamissa tapaturmaisissa ylialtistumistilanteissa Tommi Alanko Harri Lindholm

Lisätiedot

2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) 57 66 GHz:llä

2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) 57 66 GHz:llä 1 (4) TAAJUUSJAKOTAULUKKO 1. Induktiiviset laitteet Induktiivisten laitteiden toiminta ei perustu vapaasti eteneviin radioaaltoihin, vaan tiedonsiirtoon reaktiivisen magneettikentän tai sähkökentän välityksellä.

Lisätiedot

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa

Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:12 Leena Korpinen Yleisön altistuminen pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille Suomessa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 3 TIIVISTELMÄ Leena

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ

TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ SISÄLTÖ Tuulivoimalamelun synty ja ominaisuudet Tuulivoimalamelun mallinnuksen haasteet Olhavan tuulipuiston melumittaukset MELUN SYNTY JA OMINAISUUDET

Lisätiedot

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3. Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi

Lisätiedot

Väestön altistuminen laajakaistaisille sähkö- ja magneettikentille. Tuomas Sauramäki, Tommi Keikko, Leena Korpinen

Väestön altistuminen laajakaistaisille sähkö- ja magneettikentille. Tuomas Sauramäki, Tommi Keikko, Leena Korpinen Väestön altistuminen laajakaistaisille sähkö- ja magneettikentille Tuomas Sauramäki, Tommi Keikko, Leena Korpinen TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikka ja terveys -laboratorio Tampere 2002 Tutkimus

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

PULSSITUTKIEN SÄTEILYTURVALLISUUS

PULSSITUTKIEN SÄTEILYTURVALLISUUS PULSSITUTKIEN SÄTEILYTURVALLISUUS 1 YLEISTÄ 3 2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA VALVONTA 3 3 MIKROAALTOALTISTUMISEN RAJOITTAMINEN 4 3.1 Työssä tapahtuvan altistumisen enimmäisarvot 4 3.2 Väestön altistumisen enimmäisarvot

Lisätiedot

Sähkömagneettiset kentät

Sähkömagneettiset kentät Ohjeellinen opas hyvistä käytännöistä direktiivin 2013/35/EU täytäntöönpanon alalla Sähkömagneettiset kentät Osa 2: Tapausselostuksia Sosiaalinen Eurooppa Tämä julkaisu on saanut rahoitustukea työllisyyttä

Lisätiedot

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Määräys suuren häiriöriskin aiheuttavien radiolähettimien tarkastusmenettelystä

Määräys suuren häiriöriskin aiheuttavien radiolähettimien tarkastusmenettelystä 1 (5) Määräys suuren häiriöriskin aiheuttavien radiolähettimien tarkastusmenettelystä Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä joulukuuta 2014 annetun tietoyhteiskuntakaaren

Lisätiedot

Radioaallot ympäristössämme

Radioaallot ympäristössämme SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Radioaallot ympäristössämme Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Radioaallot ympäristössämme Radioaaltoja hyödyntäviä

Lisätiedot

erikoistutkija Viktor Sibakov VTT Automaatio, EMC-Laboratorio

erikoistutkija Viktor Sibakov VTT Automaatio, EMC-Laboratorio TERVEYDENHUOLLON 5. ATKPAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 3.5.6. 999 erikoistutkija Viktor Sibakov VTT Automaatio, EMCLaboratorio Radiolähettimiä ympärillämme. Kannyköiden ja langattomien tiedonsiirtolaitteiden

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

RF-tekniikan perusteet BL50A0300 RF-tekniikan perusteet BL50A0300 1. Luento 26.8.2013 Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto DI Juho Tyster Opetusjärjestelyt Luentoja 14h, laskuharjoituksia 14h, 1.periodi Luennot ja harjoitukset

Lisätiedot

Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ. Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013

Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ. Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013 1(5) Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013 Viestintävirasto on määrännyt 16. päivänä marraskuuta 2001 radiotaajuuksista

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Johdatus radiotekniikkaan Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Sisältö Johdanto radiotekniikkaan Epälineaarisuuden hyödyntäminen RFIDssä Esimerkkejä radiotekniikan tutkimuksesta Radiotieteen ja tekniikan

Lisätiedot

Tee ja älä tee - Langattomien hälytinlaitteiden asennus

Tee ja älä tee - Langattomien hälytinlaitteiden asennus Tee ja älä tee - Langattomien hälytinlaitteiden asennus 26.2.2008 FSM Group Oy:n yritysesittely FSM Group Oy Luottamuksellinen 1 Langaton teknologia - yleiskatsaus Minimoi RF-esteiden määrä kohteessa Este:

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

Keskustaajaman asemakaavan päivitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot