Kitkajärvien luonnontieteellinen tutkimus ennen ja nyt. Seppo Hellsten

Transkriptio

1 Kitkajärvien luonnontieteellinen tutkimus ennen ja nyt Seppo Hellsten

2 Sisältö Kitkajärvien ominaispiirteet ja synty Kitkajärvien tutkimuksen kulta-ajat Kitkajärvet nyt uusia uhkia ja mahdollisuuksia

3

4 Ominaispiirteitä Suomen 10. suurin järvi (290 km 2 ) Suurin säännöstelemätön järvi Ylänköjärvi - keskimäärin 240 mmpy Suomen suurjärvistä vain Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat sijaitsevat korkeammalla Pitkä jääpeitteinen aika 7 kk Kirkasvetisyys, näkösyvyys 3,5 metriä Pieni vedenpinnan vaihtelu (keskimäärin 80 cm) pienehkö valuma-alue

5 Lisää ominaispiirteitä Karu fosforia keskimäärin 8 ug/l Kalkkipitoinen ph 7,6 Matala (keskisyvyys 7 m) ja liuskainen Voimakkaat jääkauden jäljet näkyvissä Harvinaista kasvilajistoa Project Aqua vesistö ja Naturassa

6 Muinaista historiaa Kitkajärvet ovat meren koskematonta aluetta.

7

8 Kitka purkautui Livojärveen 8500 vuotta sitten Järven lasku ja ennen kaikkea maan kallistuminen on muuttanut tilanteen 1 cm/km/1000 vuotta

9 Ihminen ja Kitka Kuusamon pohjoinen Lapin kylä (Siita) sijaitsi Kitkan rannalla 1500-luvulla ensimmäiset kirjatut riidat eri etnisten ryhmien välillä Järvenlasku innostus levisi 1800-luvulla ja myös Kitka oli sen kohteena

10 Järvenlaskut Kiveskoski ja Käylänkoski perattiin mukana myös Ahvensalmi Posionjärven ja Yli-Kitkan välillä Lasku oli cm ja edelleen cm Yhteensä peräti 2,1 metriä Tulokset olivat kehnoja erityisesti Kitkan osalta Posiojärvelle syntyi paljon niittymaita

11 Muita ihmistoiminnan saavutuksia Kitkajärvet yritettiin laskea myös Livojärveen jo 1861 Luovuttiin, mutta uittokanava tehtiin 1862 höyrykoneilla toimiva uittolaitos ja kanava Lukuisat voimataloussuunnitelmat Kääntö Iijoen vesistöön Kääntö Oulankajokeen Kallunkijärven kautta Kiutakönkään alapuolelle Uittojokien perkaus... Ylikalastus... Jätevedet... Rakentaminen...

12 Kitkajärvien tutkimusprojekti Taustalla vesialan tutkimuksen suuri nousu 70- luvulla Lammin Pääjärven kuuluisat tuotantotasotutkimukset Perämeren ulappatutkimukset Oulun yliopiston ja Oulangan biologisen aseman aktiivisuus Kuusamolaisten kiinnostus Kitkajärviä kohtaan koskisodan jälkeen ja uiton loputtua

13

14 Kitkaprojekti mitä se oli? Keväällä 1979 Oulangan aseman Kitkaseminaari Rahoitusesityksiä Nesslingin säätiölle ja Tönningin säätiölle => pieniä stipendiluonteisia rahoja Myös Posion ja Kuusamon kunnat rahoittivat Kitka-projekti 1979? 1983? Suurta rahoitusta ei koskaan tullut Projekti jäi virka- ja opinnäytetyö tasolle

15 Mitä Kitkalla tehtiin? Valuma-alue tutkimuksia Helle, P Raportti Kitkajärvien valuma-alueesta ja tutkimustarpeesta. Oulun biol. aseman monisteita 2. Vedenlaatu, ainetase ja perustuotanto-tutkimuksia Kankaala, P. & Hellsten, S. & Alasaarela, E. (1984): Primary production of phytoplankton in the oligohumic Kitka lakes in northern Finland. - Aqua Fennica 14,1: Ilmavirta, V. & Alasaarela, E. & Eskonen, K. & Hellsten, S. & Kontiokari, R. & Muotka, T. & Sarkkinen, S. & Tertsunen, A. & Kankaala, P. (1983): Kasviplanktonin perustuotannon vuorokausirytmiikasta Kitkajärvessä. - Luonnon Tutkija 87: Kasviplankton tutkimuksia Eskonen, Kristiina (1985): Kasviplanktonin lajiston ja biomassan vuodenaikainen vaihtelu Kitkajärvissä Pro gradu tutkielma

16 Eläinplankton tutkimuksia Vasama, Arja (1986): Ala-Kitkan ulappa-alueen eläinplanktonin populaatiodynamiikasta ja tuotannosta - Pro gradu tutkielma Kankaala, P., Vasama, A., Eskonen, K. & Hyytinen, L. (1990): Zooplankton of lake Ala-Kitka (NE-Finland) in relation to phytoplankton and predation by vendace (Coregonus albula). Aqua Fennica 20: Vasama, A. & Kankaala, P. (1990): Carbon-length regressions of planktonic crustaceans in Lake Ala-Kitka (NE-Finland). Aqua Fennica 20: Vesikasvitutkimuksia Mäkirinta, U Lake Kitkajärvi and its vegetation. - Oulanka Reports 5: Hellsten, Seppo, Pro-gradu Ala-Kitkan vesikasvien ja kasvillisuuden ekologiasta Lampinen Jari, Luk työ, Posion jätevesien vaikutus kasvillisuuteen, Nykänen Markku Luk työ, Yli-Kitkan Tolvan kylän tulvaniittyjen kasvillisuus Lukuisia kesken jääneitä töitä: Kortteen ja ruo on perustuotanto, Pohjaeläimistö Kesken jäänyt Posion jätevesien vaikutus pohjaeläimistöön

17 Järvien pintasedimentit Saarelainen, J Yli-Kitkan pintasedimentit. Vesihallituksen monistesarja 33. Hyvönen, P Ala-Kitkan pintasedimentit. Vesihallituksen monistesarja 172: 1-23 Kalat Kitkaan laskevien jokien kalatalous (Hyytinen Lasse) Lukuisia erillisiä raportteja aina 90-luvulle asti Fil.lis. työ luonnos? Hyytinen, L Kalastosta ja kalastuksesta Kitkajärvillä. - Luonnon Tutkija 87: Rahkonen, R. (1983): Yli-Kitkan siian, muikun ja ahvenen trematodit Pro Gradu tutkielma Rintamäki, P. (1984):Yli-Kitkan kalojen Proteocephalus-loisista Pro Gradu tutkielma

18 KITKA-järvien tila 80-luvulla oliko merkkejä rehevöitymisestä havaittavissa?

19 Valuma-alueen tila Valuma-alueen soisuus Ala-Kitkalla oli 1/3, joista ojitettu 23 % huonontunut vedenlaatu suojaisissa lahdissa viljelymaata suota ojitettua suota metsää hakkuualat maito ym. ha % ha ha % ha ha % taloudet loma-asunnot Hangasjoki Piiloperä Laurinjoki Särkijoki Latvaperä Rintajoki Myllylampi Airissuo Rosuvaara Kitka Kaukosaari Sompsanperä Runtisuo Virranniemi Kaappilampi Vallioniemi Sukerivaara Särkiniemi Patoniemi Yhteensä

20 Pinta-ala (ha) Metsää Suota Peltoa % 90% Pinta-ala (ha) 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Metsää Suota Peltoa Vertailu uuteen ns. Hertta-aineistoon ei osoita suurta muutosta

21 Vedenlaatu ja perustuotanto Vedenlaatu Ala-Kitkalla moitteetonta ei liukoisia ravinteita vapaana näkösyvyys 3,7 3,5 m Posion edustalle Yli-Kitkalla veden laatu huonontunut (kokonaisfosforin ja värin arvot lisääntyneet kolmanneksella)

22 Ala-Kitkan vedenlaatu kok. P ug/l Väri mg Pt/l KokP Väri Tuleva Ulappa Poistuva Patosalmi Särkilahti 0 Lahdista tuleva ainevirtaama toi ravinteita ja kiintoainesta vesistöön

23 Perustuotanto erittäin tehokasta ja siirtyy nopeasti eläinplanktonin kautta muikkuun ei kannan vaihtelua Perustuotannon perusteella Kitka-järvet ovat mesooligotrofisia kerrostumattomuus voi lisätä rehevöitymisriskiä

24 µg/l Klorofylli mg Pt/l Väri µg/l Kokonaisfosfori Yli-Kitkan syvänne

25 Vesikasvillisuus Tyypillistä upeat pohjalehtisyhteisöt Raanin (Littorella uniflora) pohjoisin kasvupaikka Myös uposlehtisten kasvustoissa harvinaisia lajeja Hentosätkin (Ranunculus trichophyllus var eradicatus) ja merivita (Potamogeton filiformis)

26

27 Paikallisia vaikutuksia havaittavissa maatalousvaikutteisilla paikoilla esim. Sparganium emersum metsä ja suo-ojitukset muuttaneet suojaisten lahtien tilaa esim. Potamogeton berchtoldii, vesisammalet yleistyneet, isoetidit hävinneet

28 Kitkajärvitutkimuksen uusi tuleminen Rehevöitymishaittoja ja leväkukintoja Oulun yliopiston panostukset Kitkajärviin Tutkimuksia erityisesti Rukan jätevesiä vastaanottavan Kesälahden ympäristössä Malm, Vesa Ravinnepitoisuuksien vaihtelu ja puhdistetun jäteveden leviäminen kesälahdessa. DI-työ Oulun yliopiston maantieteen laitoksen sedimenttitutkimukset samalla alueella

29 Uusi uhka Vesirutto (Elodea canadensis) Amerikan-tuliainen, Suomeen 1884 Leviää verson pätkistä jopa eläinten mukana Hyötyy ilmaston (talvien) lämpenemisestä Syrjäyttää muut vesikasvit Haittaa umpeenkasvulla kaikkea vesien käyttöä

30 Mistä se tuli Koillismaalle? Tavattu Taivalkoskella jo 1980-luvulla Esiintyy vain rehevissä vesissä runsaana Taivalkosken Siikalampi

31

32

33 Koejärjestelyt Light Aquarium No.3 Aquarium No.2 Aquarium No.1 : Positive control Aquarium No.4 Electrical outlet timer

34 Joutsen ei levitä vesiruttoa?

35 Onko jo nyt muutoksia havaittavissa? 100 Vesiruton ja muiden lajien löytymisen todennäköisyys average all aquatic plants Elodea Canadensis kitka 2009 kitka Muojärvi (70) 2009 Kuusamojärvi (80) 2009 Joukamojärvi (90) 2009 Torankijärvi 2009 All 2009

36 Yhteenveto Kitkajärvet ovat muuttuneet viime vuosikymmenten aikana Rannat nyhjääntyneet ja rantarakentaminen karannut käsistä Vesirutto on tullut jäädäkseen Suuri tarve yhteiselle työlle järven suojelemiseksi ja tilan ennallistamiseksi Kitkajärven elämänkenttä-arvo tulee säilyttää