Vesiruttotutkimuksista Kuusamossa. Anna Väisänen Kitka-Muha-hankkeen työryhmän kokous

Transkriptio

1 Vesiruttotutkimuksista Kuusamossa Anna Väisänen Kitka-Muha-hankkeen työryhmän kokous

2 Vesirutto? Kuusamon tutkimuksia ja tuloksia Ala-Kitka Partasenlahti Kitka-Muha Torjunnasta Sisältö 2

3 3

4 Pohjois-Amerikasta peräisin oleva uposkasvi Kanadanvesirutto (Elodea canadensis, Hydrocharitaceae) Kiinnittyy pohjaan juurien avulla, mutta voi myös kellua vapaana vedessä Pituus cm, lisääntyy kasvullisesti 4

5 Kanadanvesirutto Tuotiin Pohjois-Amerikasta 1836 Irlantiin, josta levisi koko Eurooppaan Helsingin yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan vuonna 1884 professori Fredrik Elfvingin toimesta Levisi nopeasti eteläisessä Suomessa Vuonna 1917 pohjoisin löytöpaikka Pieksämäellä lantid2/photopages/elodea.html 5

6 Levinneisyys Suomessa Yleinen Etelä-ja Keski- Suomen matalissa, mesoeutrofisissa järvissä Erillisesiintymiä Lapissa ja Kuusamon seudulla Kuusamossa havaittiin ensimmäisen kerran 1990-luvun alussa Ensimmäiset massakasvustot vuonna 1999 Tällä hetkellä erittäin runsaana kymmenissä järvissä Kuusamossa 6

7 7

8 Ongelmallinen vieraslaji Voi aiheuttaa muutoksia ekosysteemissä Vaikeuttaa umpeenkasvulla kaikkea veden käyttöä Leviää tehokkaasti, uusi kasvusto voi muodostua pienestäkin palasesta Viihtyy monenlaisissa vesissä, muttei muodosta massakasvustoja kaikkialla Toimivien torjunta ja poistomenetelmien puute 8

9 Esimerkkinä Kaarinan Littoistenjärvi Kannan vaihtelu ollut syklistä (5-7 v.) Vesirutto vaikutti voimakkaasti järven veden laatuun Uposkasvien runsastuminen loi noidankehän (->kirkas vesi- > enemmän uposkasveja- >kirkkaampi vesi->kannan romahdus->sinileväkukinnat Kohtuullinen uposkasvien määrä pitää veden laadun hyvänä! 9

10 Littoistenjärvellä laajamittainen mekaaninen poisto ei hyödyttänyt vaan pahensi tilannetta -> kasvoi entistä nopeammin, kunnes kanta romahti -> sinileväkukinnat Monen tekijän summana (kannan romahduttanut happikato ja keskivedenkorkeuden nousu, joka piti veden sameana) vesiruttokasvusto pysynyt niukkana Syklisyyden ja massaesiintymän kesto vaihtelee eri järvillä? 10

11 Kuusamon tutkimuksia Vesiruton vaikutus muihin vesikasveihin Ala-Kitkalla Vesiruton levinneisyyteen vaikuttavia tekijöitä (n. 35 järveä) Partasenlahden kasvunhillintäkoe 11

12 Ala-Kitka Vuonna 2010 tutkittiin uudestaan 33 vesikasvilinjaa vuosilta Tarkasteltiin vesiruton levinneisyyttä ja vaikutuksia muihin lajeihin Vesirutto kasvoi 21 % tutkituista paikoista Peittävyys 1-90 % tutkituilla ruuduilla 12

13 Tuloksia Lajimäärä oli kasvanut ja jossain määrin muuttunut 30 vuodessa, vesirutolla ei vaikutusta lajistoon 13

14 Tuloksia Ei myöskään selvää merkkiä rehevöitymiskehityksestä 14

15 Tuloksia Ala-Kitkalta Vesirutto ei välttämättä vaikuta negatiivisesti muihin vesikasveihin, vaan muut ympäristötekijät vaikuttavat enemmän Lyhyt aika invaasiosta tutkimuksen tekohetkenä Esim. Norjassa vesirutto vaikuttanut negatiivisesti uhanalaisen notkeanäkinruohon esiintymiseen (sedimentin ravinteet ja CO2) 15

16 ON VESIRUTTOA Kuontijärvi Pyhäjärvi Hangasjärvi Nissinjärvi Kesäjärvi Takajärvi-Kiitämä Porontima (Pieni ja Iso) Joukamojärvi Ala-Kitka Muojärvi-Kirpistö Kuusamonjärvi Yli-Kitka Vuotunki Ala-Vuotunki Oivanki Kaattarinlampi Ajakka Jauranen Kangerjärvi Rukajärvi Talvijärvi Säkkilänjärvi Purnujärvi Vuosselijärvi Elijärvi Saapunki Esiintyminen Erittäin runsas Runsas Vähän Erittäin runsas Erittäin runsas? Runsas Vähän Runsas Vähän? Runsas Runsas? Uusi EPÄVARMA esiintymä, vähän Erittäin runsas Erittäin runsas Vähän Ei tietoa runsaudesta Runsas Runsas Runsas Runsas Erittäin runsas Runsas Runsas Erittäin runsas Erittäin runsas Vähän EI VESIRUTTOA Suininki Toranki Kuntijärvi Ollilanjärvi Kalliojärvi Rintajärvi Ylä-Juuma 16

17 Kitka-Muha-hankkeen kartoitukset

18 Kuusamojärven Partasenlahti Selvitetään voidaanko vedestä ja sedimentistä fosfaattifosforia sitomalla vaikuttaa hillitsevästi vesiruton kasvuun Kartoitukset ennen (2011) ja jälkeen Phoslock-levityksen (2012,2013,2014) Lahti jaettu kahteen osaan Phoslock: myrkytön bentoniittilantaaniyhdiste, joka sieppaa fosforin Allaskokeita myös Ruutinlammella 18

19 Raivausnuottaus

20 20tonnia biomassaa poistettiin 20

21 Phoslockin levitys n. 0,8 ha 21

22 Phoslockin levitys n. 0,8 ha 22

23 80 Partasenlahden tuloksia Peittävyys % Ei-käsitelty Käsitelty

24 Tuloksia cm Keskimääräiset korkeudet/1m Ei-käsitelty Käsitelty

25 Tuloksia Vesiruton peittävyys väheni 44 % käsitellyllä alueella ja 48 % käsittelemättömällä alueella verrattuna lähtötilanteeseen (2011) Kasvustojen keskimääräiset korkeudet vähenivät 65 % käsittelemättömällä ja 69 % käsitellyllä alueella Syvimmillä alueilla erot olivat suuremmat peittävyyksien ja korkeuksien vähentyessä % Käsitellyn alueen kasvit kasvattivat juuriaan enemmän ravinteiden vähentyessä Vesiruton habitus muuttui etenkin matalassa häiriötilan jälkeen Mikä tilanne vuonna 2014? 25

26 Jos vesirutto kasvaa omassa rannassasi Pienimuotoinen poisto pohjasta repimällä ja keräämällä leikkuujäte pois ÄLÄ NIITÄ! Toisto useana vuotena peräkkäin Yhdistämällä erilaisia torjuntatoimia (poisto ja peitto) Jos poistat muualta kuin omalta tontilta, tarvitset vesialueen omistajan luvan 26

27 Leviämisen ennaltaehkäisy tärkeää! Veneiden, moottoreiden, verkkojen ja nuotan puhdistus Lisää tietoa muillekin ranta-asukkaille! Vähennä vesistöön tulevaa ravinnekuormitusta! Älä istuta pihalammikkoon tai heitä akvaariokasveja luontoon! 27

28 Laajamittaisempi poisto? Raivausnuottaus Leikkaava ja keräävä harvesteri Koneellisesta vesikasvien poistosta tulee ilmoittaa 30 vrk:ta ennen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELYkeskus) ja vesialueen omistajalle Laajaan vesikasvien poistoon saatetaan tarvita aluehallintoviraston lupa Ei muodosta massakasvustoja kaikkialla Vesiruton kanssa opittava elämään! 28

29 Lisätietoja Vieraslajiportaali Kiehkuravesirutto Elodea nuttallii? Uusimmat havainnot? VPD-vesikasvikartoitukset Kuusamossa 29

30 KIITOS! Havaintoja voi lähettää osoitteeseen 30