VANAJA viemäristä vetovoimaksi

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "VANAJA viemäristä vetovoimaksi"

Marjatta Kivelä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 VANAJA viemäristä vetovoimaksi Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Hämeenlinna Lauri Arvola Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto (& MTT)

2 Vanajanselkä kerää yläpuolisen vesistöalueen vedet Vanajan reitti osa Kokemäenjoen vesistöaluetta

3 Vanajanselkä ja yläpuolinen vesistöalue 1% Kokemäenjoen vesistöalueesta Vanajanselkä pinta-alaltaan 45. suurin järvemme Alueella asuu 12 ihmistä Pelkästään Hämeenlinnassa noin 8 mökkiä Monimuotoinen ja rehevä elinympäristö, jota ihminen asuttanut pitkään

suurin järvemme Alueella asuu 12 ihmistä Pelkästään

4 8 5 vuotta sitten omaksi vesistöksi Vanhimmat merkit maanviljelystä ajanjaksolta 5 e.a.a.- 3 j.a.a. Maankohoaminen kallistanut Vanajanselkää - kaakkoisranta laskenut 8 m vedenpinnan alapuolelle Kuokkalan kosken perkaus 185 laski vedenpintaa 2 m (nyk. 79 m mpy) 195- ja 6-luvuilla kuormitus kasvoi nopeasti happiongelmia, kalakuolemia, levähaittoja, eliöstö- ja elinympäristömuutoksia Kalastus aiemmin merkittävä elinkeino - nykyään pääosin virkistyskalastusta Vanajanselkä kuuluisa lahna- ja kuhajärvi Muikku käytännössä hävinnyt, särkikalojen määrä suuri Monni ja valkokatka kuolleet sukupuuttoon

5 Vanajanselkä km 2 % m m 3 d Valuma-alue Lepaan yläpuolinen v-a Vanajanselän lähiv-a Vanajanselkä 12.9 Keskisyvyys 7.3 Maksimisyvyys 24 Tilavuus 753*1 6 Teoreettinen viipymä 45 Maankäyttö (Corine 2; Kaipainen ym. 29) % Metsät 6 Maatalousalueet 21 Vesialueet 9 Rakennetut alueet 8 Suot ja kosteikot 2

3 Maksimisyvyys 24 Tilavuus 753*1 6 Teoreettinen viipymä 45 Maankäyttö (Corine

6 Ravinnekuormitus pääosin maataloudesta Asutuksen aiheuttama kuormitus kg/d Vanajan ja Vanaja-Pyhäjärven reitit yhteensä BHK7 TN TP P:n kokonaiskuormitus (yläpuolinen VA mukana) Hulevesi Laskeuma Luonnonhuuhtouma Maatalous Metsätalous Pistekuormitus Turvetuotanto Tot P loading kg P month Dec Nov Oct Sep Aug Jul Jun May Apr Mar Feb Jan Kaipiainen et al. 29

(yläpuolinen VA mukana) Hulevesi Laskeuma Luonnonhuuhtouma Maatalous Metsätalous Pistekuormitus Turvetuotanto Tot P loading kg

7 Nitraatin ja kokonaisfosforin pitoisuus (mg m -3 ) maankäytön mukaan NO Sokerijuurikas Vehnä 1 8 Metsä Ojitettu suo Ojittamaton suo Juurikaspelto Sekapelto ha TP Metsä Ojitettu suo Ojittamaton suo Juurikaspelto Sekapelto

Ojittamaton suo Juurikaspelto Sekapelto ha 7 6 5 4 TP 8 7 6 5 4 3 2 1

8 Biologiset vuorovaikutukset monimutkaisia P, N Levät Eläinplankton ? Kalat Ekosysteemipalvelut

9 Fosforin kierto vesistössä Fosfori Levät Eläinplankton Kalat Bakteerit Vesikasvit Fosfori Bakteerit Happi Fosfori

10 Vanajanselkä = rehevä järvi Klorofyllin eli lehtivihreän määrä Chlorophyll a (-1 m) August Levien runsaus vaihtelee vuosien välillä suuresti Chl a ug/l Viime vuosina levien määrä on pikemminkin kasvanut kuin laskenut

välillä suuresti Chl a ug/l 3 25 2 15 1 5 1974 1979 1984 1989 1994

11 Vanajanselän sinilevälautat heinä-elokuussa 29

12 Matala järvi = lämmin alusvesi Temp oc Oxygen sat. % Vanajanselän alusvesi lämpenee voimakkaasti kesän aikana Erityisen lämmin se on tuulisina kesinä, jolloin lämpöä siirtyy alusveteen (yläkuva) Oxygen sat. % Vesimassojen tehokas sekoittuminen näkyy alueveden korkeina happipitoisuuksina (alakuva) Temp oc

% Vanajanselän alusvesi lämpenee voimakkaasti kesän aikana Erityisen lämmin se on tuulisina kesinä, jolloin

13 Ympäristön tilan seurannan uudet ratkaisut (YMLI/YMPANA) Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR-rahoitus) vuosille Hanketta ovat toteuttamassa Helsingin yliopisto (HY) Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslailtos (MTT) Laitetoimittajana ja yhteistyökumppanina toimii Luode Consulting Kohde: Vanajanselkä

ammattikorkeakoulu (HAMK) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Maa- ja elintarviketalouden

14 29: 6 mittauskampanjaa Automaattinen vedenasema (V/9 -) Jäätutkimuslautta (IX/9 -) Fysikaalisen 3D-järvimallin kehitystyö Ensimmäinen opinnäytetyö valmiiksi 21: 6 mittauskampanjaa 3 automaattista vedenasemaa (V/1 -) Jäätutkimuslautta (I/1 IV/1) Fysikaalisen 3D-järvimallin soveltaminen tutkimuksessa Opinnäytetöiden jatkaminen

6 mittauskampanjaa 3 automaattista vedenasemaa (V/1 -) Jäätutkimuslautta (I/1

15 Uudet tekniikat ja mittaustavat Löytty Agri DOC (mg/l) March-April Datan kerääminen Datan tallentaminen ja prosessointi Datan käsittely ja visualisointi

3 1 5 1 6 1 7 1 8 1 9 2 Datan kerääminen Datan

16 Vanajanselän fysikaalinen järvimalli Temperature cross-section ESIMERKKI: Vanajanselän pintalämpötila 2 viikon kuluttua siitä, kun on alkanut tuulla lännestä 5 m/s nopeudella. Ilman lämpötila +17 o C.

17 Yhteistyössä Fysikaalinen järvimalli, sinilevien kaukokartoitus ja leväkukintojen ennustaminen: SYKE Sedimenttien myrkkypitoisuudet: HY ympäristötieteen laitos Vedenlaadun pitkäaikaismuutokset: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys Talviolosuhteet, mm. jäänalaiset happiolot ja sekoittuminen: Hokkaidon yo, Japani ja Leibniz Instituutti, Saksa Virtavesien denitrifikaatio ja denitrifikaatiobakteerit, JY, Biotekniikan HY Instituutti Kalastotutkimus: HY ympäristötieteen laitos ja RKTL Vanajavesikeskus Hämeen Sanomat (7 artikkelia) + paikallinen väestö Uusia hankkeita vireillä: TEKES rahoitteinen MMEA hanke (Cleen; SHOK) Kaksi EU-hanke-esitystä, joissa Vanajan reitti mukana SA:n infrahakemus, jossa mm. Vanaja mukana yhtenä neljästä pilottialueesta Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Vanajanselän typpiretention mittaus

jäänalaiset happiolot ja sekoittuminen: Hokkaidon yo, Japani ja Leibniz Instituutti, Saksa Virtavesien denitrifikaatio ja denitrifikaatiobakteerit, JY, Biotekniikan HY Instituutti Kalastotutkimus: HY

18 Monia avoimia kysymyksiä Miten estetään lannotteiden pääsy vesistöön? Mikä sisäisen kuormituksen merkitys rehevöitymisessä? Mikä eri ravinteiden merkitys? Miten rantarakentamisessa turvataan luonnon monimuotoisuus? Onko typen poistoon puhdistamoilla syytä panostaa? Mikä kalaston merkitys rehevöitymisessä? Voidaanko kalakantoja hyödyntämällä parantaa vesistöjen tilaa?

Miten rantarakentamisessa turvataan luonnon monimuotoisuus?

19 Kiitokset EAKR ohjelma Kehittämiskeskus Häme Oy Hämeenlinnan kaupunki Hattulan kunta Janakkalan kunta Anniiina, Elina, Jussi, Matti, Anni, Pertit, Jarmo, Marika, Jorma ym. HY Lammin biologinen asema, ympäristötieteiden laitos, fysiikan laitos Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys Suomen ympäristökeskus (SYKE) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) Wahlsteinin suku ELY-keskus Vanajavesikeskus

HY Lammin biologinen asema, ympäristötieteiden laitos, fysiikan laitos Kokemäenjoen vesistön

Samankaltaiset tiedostot

Vanajavesi Hämeen helmi

Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi