SALON KAUPUNGIN VALMIUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA LUONNOS 7. versio

Transkriptio

1 1 SALON KAUPUNGIN VALMIUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA LUONNOS 7. versi Hyväksytty: Versinhallinta: Muutspäivä: Muuts: Muutksen tekijä:

2 2 SISÄLTÖ Sisällys I Jhdant...4 II Valmiussuunnittelun vastuut ja suunnitteluprsessi Strateginen valmiussuunnitelma, varautuminen häiriötilanteisiin Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuudenhallinta kuntaknsernissa Elintärkeät ja kriittiset timinnt sekä niihin khdistuvat uhkat Varautumisen ja valmiussuunnittelun tarkitus ja tavitteet Varautuminen ennaltaehkäisevänä timintana Elintärkeiden timintjen ja palveluiden turvaaminen: jatkuvuussuunnittelu Häiriötilanteen hallinnan ja jhtamisen edellytysten turvaaminen Lainsäädäntö ja hjeet Alueelliset ja kunnalliset uhka-arvit ja riskien arviinti Painpisteet varautumisen kehittämisessä ja timenpidehjelma Häiriötilanteisiin ja pikkeuslihin varautumiseen liittyvät kustannukset ja hankinnat Varautumiskulutus ja harjitukset Valmiussuunnittelun vastuut ja vastuuhenkilöt kuntaknsernissa Varautumisvelvitteiden humiiminen stpalveluissa ja spimusperusteisessa palvelututannssa Yhteistiminta varautumisessa ja suunnitelmien yhteensvittaminen Kuntaknsernin valmiussuunnitelmien yhteensvittaminen Pelastuslaitksen tuki valmiussuunnittelulle Operatiivinen valmiussuunnitelma, häiriötilanteen hallinta Häiriötilanteiden hallinnan tehtävät ja tavitteet Uhka-arviiden keskeiset tulkset Jhtamisjärjestelmä nrmaalilissa Kuntaknsernin jhdn ja avainhenkilöstön hälytys- ja infrmaatijärjestelyt Luttamushenkilöelinten infrminti Tehstetun jhtamisen ja tilanteen seurannan käynnistäminen häiriötilanteessa Jhtamispaikat Jhtaminen ja tilannetietisuus Viestinnän ja tiedttamisen peruslinjaukset Vastuut ja tehtävät häiriötilanteiden hallinnassa Pelastustiminta, väestön sujaaminen ja yhteistiminta pelastuslaitksen kanssa Timinnan yhteensvittaminen Pikkeusljen valmiussuunnitelmat, varautuminen pikkeuslihin...19

3 3 3.1 Pikkeusljen vaikutukset kunnan timintaan ja timintaedellytyksiin Kunnan hallint pikkeuslissa Valmiustiminta pikkeuslissa Varausjärjestelyt ja varaamisen vastuut Henkilöstön varaamisen vastuut kuntaknsernissa Vastuut rakennusvarauksista Väestösujelutehtävät ja väestönsujelurganisaati Suunnitelman liitteet...21

4 4 I Jhdant Saln kaupungin edellinen, nyt päivitettävänä leva turvallisuuden hallinnan ja varautumisen timenpidehjelma n vudelta 2010 ja se n tehty melk pian kuntaliitksen jälkeen. Kuluneiden vusien aikana valmiussuunnitteluun liittyvä keskeinen lainsäädäntö n muuttunut. Uusi pelastuslaki tuli vimaan Uusi valmiuslaki tuli vimaan Kuntalaki n uudistettu vunna Kuntien valmissuunnittelu n myös käsitelty Valtineuvn 2010 periaatepäätöksessä, yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa YTS Sumen kansallinen riskiarvi n tehty Myös timintaympäristö n muuttunut eri yhteistyörganisaatiiden muuttuessa ja vaihtuessa. Arjen häiriötilanteet vat myös lisääntyneet. Saln alueella n jkivesi tulvinut useamman kerran ja Tapaninpäivän myrskytuulet aiheuttivat pitkiä sähkökatkksia kaupungin alueella. Lisäksi glbaalin tellisen rakennemuutksen sekä kansainvälisen terrrismin seurauksena mm. ssiaaliseen eriarvisuuteen liittyvät turvallisuusuhat n tettava humin aiempaa vakavammin. Valmiuslain 12 :n mukaan kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja pikkeuslissa tapahtuvan timinnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla timenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdllisimman hyvä hitaminen myös pikkeuslissa. Kaupungin varautumisen ja valmiussuunnittelun tavite n aikaansaada ja ylläpitää Saln kaupungin kykyä reagida tehkkaasti timintaympäristön muuttuviin tilanteisiin ja kaupungin palvelututannn mahdllisiin häiriöihin kaikissa lsuhteissa. Häiriötilanteiden hallinta sekä niihin valmistautuminen n valmiussuunnittelun keskiössä. Saln kaupungin valmiussuunnitelma kstuu yleisestä sasta sekä sektrikhtaisista valmiuteen liittyvistä suunnitelmista. Yleinen sa n kuvaus Saln kaupungin elintärkeistä timinnista ja häiriötilanteiden jhtamisjärjestelmästä. Lisäksi se määrittää tiedttamisen ja tilannekuvan mudstamisen häiriötilanteissa sekä perusteet viranmaisyhteistyölle ja klmannen sektrin kanssa tehtävälle yhteistyölle. Kunnan rganisaatin jhtaminen perustuu kaikissa turvallisuustilanteissa ja niissä syntyvissä häiriötilanteissa nrmaaliljen rganisaatin. Valmiussuunnitelman yleinen sa n julkinen asiakirja. Osa liitteistä n julkisuuslain perusteella salaisia. Valmiussuunnitelman yleinen sa vi timia yleisenä infrmaativälineenä. Kaupunkikhtaisen valmiussuunnitelman yleisen san lisäksi palvelualueet, liikelaitkset ja muut yksiköt varautuvat häiriö- ja pikkeusljen jhtamiseen ja tehtäviin man alansa suunnitelmilla, kaupungin kiinteistöille tehdyillä turvallisuus- ja/tai pelastussuunnitelmilla, resurssinnilla ja harjittelemalla säännöllisesti suunnitelmien mukaista timintaa.

5 5 II Valmiussuunnittelun vastuut ja suunnitteluprsessi Varautuminen nrmaaliaikaisiin häiriöihin perustuu viranmaisten tehtäviä kskeviin säädöksiin, jiden mukaan keskeiset tehtävät n hidettava kaikissa lissa. Kuntalain (410/2015) mukaan kunnanjhtaja jhtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallinta, taludenhita sekä muuta timintaa. Sen vuksi kunnanjhtaja yhdessä kunnanhallituksen ja jhtryhmän kanssa vastaa myös kunnan varautumisesta ja siihen sisältyvänä valmiussuunnittelusta. Myös keskeiset knsernitimijat, kuten energiaan ja veden timitusvarmuuteen liittyvät timijat n sidttava kaupunginjhtajan valmiutta kskevaan suunnitteluprsessiin. Valmiussuunnitelmatyön valmistelua n hjannut kaupunginjhtajan jhdlla kaupunginjhtajan jhtryhmä. Suunnitelmasta n pyydetty lausunnt palvelualueilta, muilta kuntaknsernin timijilta sekä keskeisiltä yhteistyöviranmaisilta. Valmiussuunnitelman yleinen sa n käsitelty jhtryhmässä ja sen n hyväksynyt kaupunginhallitus xx.xx.xxxx ja se vie tarvittaessa suunnitelman tiedksi kaupunginvaltuustlle. Valmiussuunnitelma päivitetään vähintään kerran valtuustkaudessa tai js lainsäädännössä, viranmaishjeissa, rganisaatissa tai muissa lsuhteissa tapahtuu lennaisia muutksia. Suunnitelman hyväksymisen jälkeen kaikki avainhenkilöt, tarvittavat asiantuntijat ja keskeisten yhteistimintatahjen edustajat n perehdytettävä suunnitelman sisältöön ja timintamalleihin. Suunnitelman timeenpana tulee testata erilaisin harjituksin. Palvelualuekhtaiset ja timintkhtaiset suunnitelmat vahvistaa kaupunginjhtaja. Nämä suunnitelmat vat sa peratiivista suunnittelua. 1 Strateginen valmiussuunnitelma, varautuminen häiriötilanteisiin 1.1 Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuudenhallinta kuntaknsernissa Saln kaupungin turvallisuuskulttuurilla tarkitetaan niitä arvja ja asenteita, jilla ludaan turvallinen työja asuinpaikka Saln kaupungin asukkaille ja työntekijöille. Tämä edellyttää jhdn ja työntekijöiden situtumista, ajantasaista ammattitaita ja turvallisia timintatapja kk rganisaatissa. Saln kaupungin tavitteena n kyetä ylläpitämään turvallista ja timivaa timintaympäristöä kaikille kuntalaisille sekä kaupungissa timiville rganisaatiille vallitsevista lsuhteista riippumatta. Kaupungissa ei le laadittu erillistä tähän liittyvää turvallisuussuunnitelmaa. Organisaatin turvallisuustiminnan jhtaminen tähtää hyvän turvallisuuskulttuurin rakentamiseen ja turvallisuuden integrimiseen palvelualueilla tapahtuvaan perustimintaan. Timiva häiriötilannevalmius ja timinnan jatkuvuuden hallinta edellyttää, että turvallisuuden hallinnan mistajuus n rganisaatin kaikilla jäsenillä eli tisin sanen kaikkien tulee maksua hyvän turvallisuuskulttuurin periaatteet. Kaupunki edellyttää samaa turvallisuuskulttuurikäsitystä myös niiltä palveluntuttajilta, jiden timinta liittyy yhteiskunnan elintärkeisiin timintihin kaupungin timialueella. Kaupunginvaltuust ja kaupunginhallitus vat kehittäneet kknaisturvallisuutta siten, että turvallisuuden hallinta n sa kaupunkiknsernin nrmaalia timintaa. Kaupunginvaltuust n hyväksynyt riskienhallinnan tehtävät ja vastuut sana vimaan tullutta hallintsääntöä.

6 6 1.2 Elintärkeät ja kriittiset timinnt sekä niihin khdistuvat uhkat Saln kaupungin turvallisuuteen liittyvät strategiset linjaukset nudattavat Sisäministeriön julkaisemaa Sumen kansallista riskiarvita Kansalliseen riskinarvin n yli 60 tarkastellun riskin perusteella valittu 21 tapahtumaskenaarita, jtka vat Sumessa mahdllisia. Skenaarit n jaettu kahteen lukkaan: laajasti yhteiskuntaan vaikuttaviin tapahtumiin ja vakaviin alueellisiin tapahtumiin. Laajasti yhteiskuntaan vaikuttavia tapahtumaskenaariita n kuusi ja näiden tapahtuessa vaikutukset n arviitu niin laajiksi, että yhteiskunnan elintärkeille timinnille tai kriittiselle infrastruktuurille mahdllisesti aiheutuvat häiriöt vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnan timivuuteen. Vakavia alueellisia tapahtumaskenaariita n 15 ja niiden vaikutukset rajittuvat suhteellisen pienelle alueelle. Riskiarvin 2015 mukaisia riskejä vat 1. Energiansaannin vakavat häiriöt 2. Kybertimintaympäristön riskit 3. Tartuntataudit 4. Aurinkmyrskyn 100-vuden riskiskenaari 5. Ydinvimalaitsnnettmuus 6. Tulvat 7. Suuri merellinen nnettmuus 8. Vakava kemikaali- tai räjähdysnnettmuus vaarallisia aineita käsittelevässä tellisuuslaitksessa 9. Vakava lentliikenteen nnettmuus 10. Vakava raideliikenteen nnettmuus 11. Vakava maantieliikenteen nnettmuus 12. Useampi yhtäaikainen metsäpal 13. Suuri, laajasti yhteiskuntaan vaikuttava rakennuspal kriittisen infrastruktuurin khteessa 14. Laaja tai pitkäkestinen vedenjakeluhäiriö 15. Laajalle alueelle ulttuva talvimyrsky, jhn liittyy pitkä pakkasjaks 16. Ukksmyrsky (rajuilma) 17. Vakava henkilöjukkn khdennettu väkivallantek 18. Isjen väkijukkjen väkivaltainen liikehdintä 19. Sumeen khdistuva terrristinen tek tai terrrismi 20. Laajamittainen maahantul 21. Sumeen suraan tai välillisesti khdistuva turvallisuuspliittinen kriisi Sumen kansallista riskiarvita n hyödynnetty Saln kaupungin valmiussuunnittelussa ja varautumiseen liittyvässä yhteistiminnassa sekä kunnan kannalta elintärkeiden timintjen määrittelyssä. Erityisesti kestltaan pitkäaikaisissa ja/tai vakavuudeltaan syvissä häiriötilanteissa vi lla välttämätöntä keskittyä ensisijaisesti elintärkeiden ja kriittisiksi määriteltyjen timintjen tai palveluiden turvaamiseen Varautumisen ja valmiussuunnittelun tarkitus ja tavitteet Saln kaupungin turvallisuuden hallinnan ja varautumisen tavitteena n saada aikaan kaupungin keskushallinnlle ja palvelualille riittävä käytännön suriutumiskyky erilaisissa arjen häiriötilanteissa ja pikkeuslissa. Saln kaupungissa turvallisuuden hallintaan ja varautumiseen liittyvät tehtävät vat sa kaupungin nrmaalia timintaa ja jhtamista sekä timinnan ja taluden suunnittelua. Pääpain varautumisessa ja

7 7 valmiussuunnittelussa n selvittää rganisaatin timintakyky nrmaaliljen erityistilanteissa sekä siirtyä prtaattmasti käsittelemään mahdllisia erityistilanteita. Kaupungin kknaisvarautuminen mudstuu kaupungin valmiussuunnitelman yleisestä sasta, palvelualueiden valmiussuunnitelmista, eri yksiköiden turvallisuus- ja pelastussuunnitelmista sekä timintkhtaisista suunnitelmista Varautuminen ennaltaehkäisevänä timintana Saln kaupungin varautumisen tarkituksena n turvata kaupunkiknsernin rganisaatin timinta ja erityisesti sen perustehtävien hitaminen kaikissa lsuhteissa. Varautumisella tarkitetaan kaikkia niitä suunnittelu- ja jhtamistimenpiteitä, jiden avulla kunnan eri timinnt vidaan hitaa mahdllisimman hyvin erilaisissa nrmaaliljen häiriö- ja erityistilanteissa sekä pikkeuslissa. Äärimmäisissä kriisitilanteissa tämä tarkittaa sitä, että kansalaisten välttämättömistä tarpeista hulehtiminen n ensisijaista. Nämä tehtävät tulevat lisääntymään ja niiden hitaminen vaatii lisää vimavarja. Osa kaupungin timinnista ja palveluista, jita se tuttaa nrmaalilissa, vidaan jutua ääritapauksissa supistamaan tai lpettamaan kknaan. Vähenevistä tehtävistä vapautuu sekä henkilökuntaa että aineellisia vimavarja, jtka sveltuvin sin hjataan lisääntyvien tehtävien hitamiseen. Kaupungin eri palveluiden valmiussuunnitelmat päivitetään valtuustkausittain. Eri palveluiden valmiussuunnitelmat vat sittain salassa pidettäviä viranmaisten julkisuudesta annetun lain (621/ ) perusteella Elintärkeiden timintjen ja palveluiden turvaaminen: jatkuvuussuunnittelu Saln kaupungin tavitteena jatkuvuudenhallinnassa n häiriötilanteiden sietkyvyn kehittäminen ja timintakyvyn varmistaminen esim. erityismateriaalia hankkimalla ja materiaalin saatavuuden varmistamisella. Jatkuvuussuunnittelu n sa kknaisvaltaista varautumista. Jatkuvuussuunnittelu lu strategisen ja peratiivisen timintamallin, jta tteuttamalla rganisaati kehittää maa häiriönsietkykyään ja siten parantaa timintansa varmuutta. Palvelualueiden tulee laatia palvelualuekhtaiset valmiussuunnitelmat siten, että niissä n määritelty elintärkeät ja väistyvät timinnt sekä esitetty menetelmät jatkuvuudenhallintaan. Tämän perusteella määritellään väistyvistä timinnista vapautuvien henkilö- ja materiaalivimavarjen uudelleen suuntaaminen elintärkeiksi määriteltyjen timintjen tehstamiseen Häiriötilanteen hallinnan ja jhtamisen edellytysten turvaaminen Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhtenä keskeisenä tavitteena n varmistaa mahdllisimman hyvät edellytykset häiriötilanteen hallinnalle ja siihen liittyvään jhtamiseen eli kriisijhtamiseen. Viestinnän rli n keskeistä. Perusajatuksena n timinnan etupaintteisuus. Saln kaupungissa n svittu vastuuhenkilöiden hälyttämismenettelystä. Saln kaupungilla n käytössään tilat jhtamiseen sekä kaupungintallla että jhtkeskuksessa.

8 8 1.4 Lainsäädäntö ja hjeet Kuntien varautumista ja valmiussuunnittelua hjaavat mm. seuraavat lait ja säädökset: Kuntalaki 410/2015 Valmiuslaki 1552/2011 Pelastuslaki 379/2011 Valtineuvstn asetus pelastustimesta 407/2011 Laki hultvarmuuden turvaamisesta 1390/1992 Laki pulustusvimista 551/2007 Pulustustilalaki 1083/1991 Valtineuvstn päätös hultvarmuuden tavitteista VNp 539/2008 Vesihultlaki 119/2001 Ssiaalihultlaki 710/1982 Terveydensujelulaki 763/1994 Eurpan parlamentin ja neuvstn asetus (EU) 2016/679 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 Valtineuvstn periaatepäätös kknaisturvallisuudesta Sumen kansallinen riskiarvi 2015 Kansallinen varautumissuunnitelma influenssaepidemiaa varten Evakuintikeskuksen perustaminen. Ohje ssiaali- ja terveydenhulln timijille (Julkaisuja 2015:1) Ympäristöterveyden erityistilanteet. Opas ympäristöterveydenhulln työntekijöille ja yhteistyötahille (Julkaisuja 2014:21) Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas ssiaali- ja terveydenhulln jhdlle ja turvallisuusasiantuntijille (Julkaisuja 2011:15) Traumaattisten tilanteiden psykssiaalinen tuki ja palvelut. Opas kunnille ja kuntayhtymille. (Julkaisuja 2009:16) Terveydenhulln laitsturvallisuuden kehittäminen. Työryhmämuisti (Selvityksiä 2009:59) Ssiaalitimen valmiussuunnittelupas (Julkaisuja 2008:12) Terveydenhulln valmiussuunnittelupas (Oppaita 2002:5) Saln kaupungin hallintsääntö Varsinais-Sumen pelastuslaitksen palvelutaspäätös 1.5 Alueelliset ja kunnalliset uhka-arvit ja riskien arviinti Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (valtineuvstn periaatepäätös ) mudstaa varautumisen ja kriisijhtamisen yhteisen perustan yhteiskunnan kaikille timijille. Sitä täydentävät ja syventävät eri hallinnnaljen valmistelemat muut varautumiseen ja häiriötilanteiden hallintaan liittyvät strategiat sekä hjausasiakirjat. Valmiussuunnitelman yleisen san tehtävänä n strategisen uhka-arvin laatiminen elintärkeisiin ja kriittisiin timintihin khdistuvista, tdennäköisimmistä ja vaikeimmista häiriötilanteista, jtka edellyttävät timinnan yhteensvittamista sekä kuntataslla että muiden timijiden kanssa. Uhka-arvit perustuvat eri palvelualueiden tehtyihin uhka-arviihin. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian kuvaamat uhkamallit vat: vimahulln vakavat häiriöt tietliikenteen ja tietjärjestelmien vakavat häiriöt kyberuhkat kuljetuslgistiikan vakavat häiriöt

9 9 yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt elintarvikehulln vakavat häiriöt rahitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt julkisen taluden rahituksen saatavuuden häiriintyminen väestön terveyden ja hyvinvinnin vakavat häiriöt suurnnettmuudet, lunnn ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat terrrismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikllisuus rajaturvallisuuden vakavat häiriöt pliittinen, taludellinen ja stilaallinen painstus stilaallisen viman käyttö Uhka-arviintien laatimisen tavitteena n tunnistaa Saln kaupungin alueella esiintyvät uhat sekä tarkastella niiden esiintymisen tdennäköisyyttä ja vaikutuksia kaupungin asukkaiden ja muiden turvallisuuteen. Palvelualueen uhka-arvi tehdään palvelualueella. 1.6 Painpisteet varautumisen kehittämisessä ja timenpidehjelma Saln kaupungin painpisteenä varautumisen kehittämisessä n kaupungin rganisaatin eri tahjen valmiussuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen sekä niiden harjittelu ja yhteistiminta muiden viranmaisten kanssa. 1.7 Häiriötilanteisiin ja pikkeuslihin varautumiseen liittyvät kustannukset ja hankinnat Kuntalain mukaan valtuustn n vuden lppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivudeksi talusarvi ttaen humin kuntaknsernin taluden vastuut ja velvitteet. Talusarvin hyväksymisen yhteydessä valtuustn n hyväksyttävä myös talussuunnitelma klmeksi tai useammaksi vudeksi. Talusarvivusi n talussuunnitelman ensimmäinen vusi. Kunnan timinnassa n nudatettava talusarvita. Siihen tehtävistä muutksista päättää valtuust. Varautuminen n sa rganisaatiiden nrmaalia timintaa ja siitä aiheutuvat kustannukset tulee sisällyttää palvelualjen timinta- ja talussuunnitelmiin. Palvelualueet varaavat miin varautumistarpeisiin määrärahat. Kaupunginhallituksen kustannuspaikalta maksetaan yhteiset hankinnat. Häiriötilanteen sattuessa tehdään tarvittaessa lisämäärärahaesitys budjettiprsessin mukaisesti. Tärkeimpien timintjen ja väestösujelurganisaatin tehkkaan työskentelyn turvaamiseksi varja keskitetään ja vähemmän tärkeitä timintja supistetaan. 1.8 Varautumiskulutus ja harjitukset Varautumiskulutuksen tavitteena n luda kaupungin kk rganisaatille sellainen valmius, että jkainen henkilö pystyy hitamaan hänelle määrätyt tehtävät, saa käyttää tarvittavia laitteita ja pystyy yhteistimintaan. Henkilöstön valmius timintaan häiriö- ja pikkeuslissa varmistetaan riittävän kulutuksen ja harjittelun avulla. Palvelualjen timintaan liittyvästä valmiuskulutuksesta vastaa palvelualue.

10 10 Valmiuskulutusta tuttavat ja järjestävät mm. Lunais-Sumen aluehallintvirast, Pelastuspist, Varsinais-Sumen pelastuslaits, pulustusvimat, vapaaehtisen maanpulustusjärjestöt, Varsinais- Sumen Pelastusalan keskusliitt ja Sumen Punainen Risti. Kaupunki järjestää tarvittaessa maa sisäistä kulutusta. Saln kaupunki sallistuu valtakunnallisiin ja maakunnallisiin valmiusharjituksiin. Kaupungin palveluksessa levaa henkilöstöä n sallistunut valtakunnalliselle ja alueellisille maanpulustuskursseille. 1.9 Valmiussuunnittelun vastuut ja vastuuhenkilöt kuntaknsernissa Valmiussuunnitelman yleisestä sasta vastaa kaupunginhallitus. Luttamuselimet, erityisesti kaupunginhallitus ja -valtuust vat keskeisessä rlissa tehden merkittävät timintalinjaukset ja vimavarapäätökset strategian ja talusarvin yhteydessä sekä varautumiseen että häiriö- ja pikkeustilanteisiin. Lauta- ja jhtkunnat vastaavat man alueensa vimavarihin liittyvästä valmistelusta sekä päätöksentesta kaupunginvaltuustssa hyväksyttyjen linjaratkaisujen mukaisesti. Kaupunginjhtajan tehtävänä n jhtaa virkamiesvalmistelua ja päätösten timeenpana sekä kaupungin rganisaatin timintaa. Hän valv ja hjaa päätettyjen linjausten mukaisesti kaupungin keskushallinta sekä palvelualueiden jhta. Palvelualueiden jhtajien tehtävänä n varmistaa, että palvelualue säilyttää käytännön timintakykynsä kaikissa tilanteissa. Esimiehet vastaavat mien yksiköidensä timinnasta kaikissa tilanteissa. Kiinteistökhtaisten pelastussuunnitelmien testa vastaa timintayksikön esimies. Esimiesten tehtävänä n varmistaa, että kaupungin palveluksessa levat henkilöt vat tietisia vastuistaan ja velvllisuuksistaan mahdllisissa häiriötilanteissa. Jissakin tilanteissa vastuulliset n vitava tavittaa myös muina kuin virallisina työaikina. Vastuuhenkilöillä n myös itse velvllisuus ttaa yhteyttä, mikäli hän n saanut tiedn häiriötilanteesta. Tarvittaessa kaupungin palveluksessa levia vidaan määrätä häiriötilanteen edellyttämiin työtehtäviin tilanteen nrmalisimiseksi. Kaikilla vastuuvirkamiehillä tulee lla timivat sijaisuusjärjestelyt. Varautumisen hjausryhmänä timii kaupunginjhtajan jhtryhmä ja käytännön työryhmänä timii turvallisuustyöryhmä. Varautumisen ja valmiussuunnitelmien yhdyshenkilöksi n nimetty tistaiseksi työsujelupäällikkö Varautumisvelvitteiden humiiminen stpalveluissa ja spimusperusteisessa palvelututannssa Valmiuslain 12 :ssa säädetty varautumisvelvite kskee vain julkisen hallinnn tehtävien hitamista. Säännös kskee myös kunnan tai kuntayhtymän liikelaitsta, mutta se ei kske viranmaisten yksityisiltä palveluntarjajilta stamia palveluja. Kaupungin käyttäessä ulkpulisia timijita tehtävien surittamiseen timinnan vastuu pysyy kaupungilla. Pikkeusljen kannalta tärkeitä palveluja ulkistettaessa tulee spimuksissa sitvasti määrittää järjestelyt palvelun turvaamisesta myös pikkeuslissa ja tämän edellyttämästä varautumisesta. Palveluspimuksessa palvelun tarjaja esittää, miten kyseinen palvelu järjestetään myös nrmaaliajan erityistilanteissa ja pikkeuslissa. Ulkistettujen palveluiden timivuus ja käytettävyys tulee varmistaa

11 11 valvnnalla ja yhteisharjituksin, jtta palvelujen hankkija vi tdeta palvelun tarjajan varautumisen vastaavan sen mia velvitteita. Jissakin tavarahankinnissa n tarpeen erikseen spia, kuinka tavaran timittaminen järjestetään erilaisissa häiriö- tai pikkeustilanteissa. Uusia spimuksia tehtäessä kaupungin tulee tarpeen mukaan varmistaa, että palvelun tai tavaran timittaja n ttanut humin varautumiseen liittyvät asiat Yhteistiminta varautumisessa ja suunnitelmien yhteensvittaminen Turvallisuuden hallinnassa ja varautumisessa krstuu yhteistiminta muiden viranmaisten kanssa. Saln kaupungin keskeisten yhteistimintatahjen kanssa n käytössä säännölliset yhteistimintatapaamiset. Sal kuuluu seuraaviin timinta-alueisiin: Varsinais-Sumen pelastuslaits Lunais-Sumen pliisilaits Turun hätäkeskusalue Lunais-Sumen Aluehallintvirast Varsinais-Sumen Ely-keskus Länsi-Sumen Merivartistalue Lunais-Sumen Aluetimist Liikennevirastn Turun alue Metsäkeskuksen läntinen palvelualue Varsinais-Sumen Riistakeskuksen alue Varsinais-Sumen sairaanhitpiirin kuntayhtymä Saln seutukunta Saln seurakunta Sumen Punaisen Ristin Varsinais-Sumen piiri Saln alueen vapaaehtisen pelastuspalvelu Sumen mielenterveysseuran Saln kriisikeskus Etappi Länsi-Sumen Pelastusalan Liitt (VPK:t) Lunais-Sumen Maanpulustuspiiri (MPK) Pelastuslaitksen tehtävänä n hulehtia pelastustimelle kuuluvasta hjauksesta yhteensvittaa alueensa kuntien varautumisen suunnittelua häiriö- ja pikkeusljen varalta, valistuksesta ja neuvnnasta, jnka tavitteena n tulipaljen ja muiden nnettmuuksien ehkäiseminen ja varautuminen nnettmuuksien trjuntaan sekä asianmukainen timinta nnettmuus- ja vaaratilanteissa ja niiden seurausten rajittamisessa. Lisäksi pelastuslaits hulehtii pelastustimen valvntatehtävistä, väestön varittamisesta vaara- ja nnettmuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä ja pelastustimintaan kuuluvista tehtävistä. Pelastuslaits vi svittaessa surittaa myös ensihitpalveluun kuuluvia tehtäviä, tukea pelastustimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua sekä hulehtia öljyntrjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustimelle säädetyistä tehtävistä. Pliisin tehtävänä n ikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä riksten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Pliisi timii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranmaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja hulehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. Pliisi surittaa lisäksi lupahallintn liittyvät ja muut sille laissa erikseen säädetyt tehtävät sekä antaa jkaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua. Js n perusteltua syytä lettaa henkilön kadnneen tai jutuneen

12 12 nnettmuuden uhriksi, pliisin n ryhdyttävä tarpeellisiin timenpiteisiin henkilön löytämiseksi. Keskusrikspliisin alaisuudessa timii myös kyberturvallisuuden yksikkö. Saln kaupungin alueella kauklämpöä tuttaa Saln Kauklämpö Oy. Sähkönjakeluverkn verknhaltija Saln alueella n Caruna. Tietliikenneverksta vastaavia peraattreita alueella vat DNA, Snera, Saunalahti, Elisa, Telia, Glbetel ja Mi!. Hätäkeskus vastaanttaa kaikki pelastustimen, pliisin sekä ssiaali- ja terveystimen kiireellisten hätätilanteiden avunpyynnöt ja hälyttää tarvittavat viranmaiset sekä timii viranmaisten viestikeskuksena. Pulustusvimat surittavat aluevalvntaa, tukevat muiden viranmaisten tehtävää sekä sallistuvat kansainväliseen kriisinhallintaa ja rauhanturvaamistehtäviin. Pulustusvimat avustavat muita viranmaisia näiden pyynnöstä. Viestintävirast turvaa viestintäpalvelujen käyttäjien aseman ja ikeudet takaamalla yhteiskunnan, elinkeinelämän ja kansalaisten käyttöön mm. turvalliset tietliikenneyhteydet, timivat ja tehkkaat viestintämarkkinat, tehkkaassa käytössä levat taajuudet ja tunnukset, laadukkaat viestintäpalvelut, mnipuliset sähköiset mediapalvelut sekä bjektiivista tieta viestintämarkkiniden ja -palveluiden kehityksestä, hinnittelusta ja palvelutassta. Viestintävirast ylläpitää sähköisten viestintäverkkjen timivuuden ja tietturvan tilannekuvaa ja tiedttaa mahdllisista tietturvauhkista. Tavitteena n myös lisätä kansalaisten ja yritysten tietturvasaamista muun muassa hjeistuksen avulla. Viestintävirast varmistaa myös viestintäverkkjen ja -palveluiden yhteen timivuuden. Virastssa n raditaajuuksien keskitetty hallinninti. Lisäksi viestintävirastssa timii erillinen kyberturvallisuuskeskus. Rajavartilaits timii jhtavana viranmaisena meripelastustiminnassa. Kaupungin ssiaali- ja terveysviranmaiset vat tarvittaessa velvllisia sallistumaan meripelastuksen tehtäviin mien tehtäviensä puitteissa. Teiden, meriväylien ja rataverkstn kunnssapidsta vastaa Liikennevirast sekä varautumiseen liittyvistä tehtävistä myös Varsinais-Sumen elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). Metsäkeskus ja Riistakeskus vastaavat riistaeläimistä. Varsinais-Sumen sairaanhitpiiri vastaa ensihidsta ja sittain terveydenhulln varautumisesta Saln kaupungin alueella. Saln kaupunki kuuluu Saln seutukuntaan yhdessä Smern kaupungin kanssa. Tarvittaessa kaupungit tekevät yhteistyötä. Vakavissa nnettmuuksissa seurakunnat vivat antaa henkistä ja psykssiaalista tukea ja aineellista apua. Saln seurakunnalla n myös suuri kiinteistömassa, jka mahdllistaa esim. hätämajituspaikan perustamisen. Vapaaehtisjärjestöt tukevat viranmaisten ja kaupungin timintaa. Valmiuteen ja varautumiseen liittyvät vapaaehtisjärjestöt avustavat timintaa pyydettäessä ja ennaklta spien viranmaisen jhtaessa timintaa. Yritykset vat sa kaupungissa levia timijita kaupunkilaisten lisäksi. Lisäksi sa yrityksistä tuttaa kaupungin tekemin spimuksin palveluita kaupunkilaisille. Kaupungin tehtävänä n turvata myös elinkeinelämän timintaedellytykset.

13 13 Omatimiseen varautumiseen liittyy ktivara. Se tarkittaa, että ktiin hankitaan yllättäviä tilanteita (sairastuminen, lakk, häiriö liikenneyhteyksissä, sähkökatks yms.) varten rukaa ja muita päivittäin välttämättä tarvittavia tavarita vähän enemmän Kuntaknsernin valmiussuunnitelmien yhteensvittaminen Eri timijiden valmiussuunnitelmien yhteen svittaminen tteutetaan kunnan valmiussuunnitelman yleisessä sassa, jka timii timintaa linjaavana ja kkavana suunnitelmana. Tämä n tärkeää, jtta kk kuntaa tai useampaa kuin yhtä palvelualuetta kskevan häiriötilanteen aikana timinta sujuu justavasti eikä tule yllätyksiä muiden timijiden timintatavista, resursseista tai vastuista Pelastuslaitksen tuki valmiussuunnittelulle Varsinais-Sumen pelastuslaits tukee Saln kaupungin valmiussuunnittelua. Pelastustimen palvelutaspäätöksessä selvitetään alueella esiintyvät uhat, arviidaan niistä aiheutuvat riskit, määritellään timinnan tavitteet ja käytettävät vimavarat sekä palvelut ja niiden tas. Suunnitelmaan sisältyy myös suunnitelma palvelutasn kehittämisestä. Saln kaupunkia kskevan evakuinnin suunnittelu sisältyy Varsinais-Sumen pelastuslaitksen evakuintisuunnitelmaan. 2 Operatiivinen valmiussuunnitelma, häiriötilanteen hallinta 2.1 Häiriötilanteiden hallinnan tehtävät ja tavitteet Saln kaupungin rganisaatin keskeinen päämäärä n varmistaa asukkaiden, muiden alueella leskelevien sekä eri rganisaatiiden turvallisuus ja hyvinvinti eri erityistilanteissa timimalla päämäärätietisesti ja tehkkaasti hyödyntäen kaikkia kaupungin mia sekä yhteistyökumppaneiden resursseja ja vimavarja. Kaupungin rganisaatissa häiriötilanteiden hallinnan keinina n ylläpitää ajantasaiset tiedt yhteistyötimijiden timinnasta, rakenteesta, resursseista ja vimavarista sekä varmistaa man rganisaatin vastuuhenkilöt, muu henkilöstö ja muut resurssit, jtta erityistilanteiden jhtaminen, viestintä ja reaaliaikaisen tilannekuvan ylläpit nnistuu mahdllisimman hyvin, ajantasaisesti ja tehkkaasti. 2.2 Uhka-arviiden keskeiset tulkset Saln kaupunkiknsernin uhka-arvin n tehnyt yhteistyössä virkamiesjht. Liite 1-3: uhka-arvi (salainen, Laki viranmaisen timinnan julkisuudesta 24) 2.3 Jhtamisjärjestelmä nrmaalilissa Pääsääntö n, että varautumisjärjestelyt tteutetaan mahdllisimman kiinteästi nrmaaliljen timintihin perustuen. Pääperiaatteena n, että rganisaatiita muutetaan häiriö- ja kriisitilanteissa mahdllisimman vähän.

14 14 Arjen häiriötilanteissa Saln kaupungissa timitaan nrmaaliljen rganisaatin ja vastuujan mukaisesti. Virkamiesrganisaati hulehtii peratiivisesta timinnasta. Merkittävät vimavarapäätökset kuuluvat luttamuselimille. Nrmaalilissa esiintyvät häiriötilanteet hallitaan kaupungin jhtamisjärjestelmän mukaisesti tavanmaisin timivaltuuksin. Kaupunginhallitus jhtaa kaupungin timintaa, hallinta ja talutta. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin timinnan yhteensvittamisesta ja mistajahjauksesta sekä kaupungin henkilöstöplitiikasta ja hulehtii kaupungin sisäisestä valvnnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginjhtaja jhtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallinta, taludenhita ja muuta timintaa. Kaupunginjhtaja vastaa asiiden valmistelusta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginjhtaja päättää häiriötilanteiden jhtryhmän kllekutsumisesta tarpeenmukaisella kknpanlla. Kaupunginjhtajan llessa estynyt klle kutsumisesta päättää apulaiskaupunginjhtaja tai muu kaupunginjhtajan sijainen. Timeenpana hjaa kaupunginjhtajan jhdlla timiva kaupungin jhtryhmä. Se timii nrmaalilissa knsernin timintjen yhteen svittavana elimenä ja se käsittelee knsernihallinnn kannalta merkittäviä ajankhtaisia asiita. Nrmaali ajan jhtryhmän mudstavat kaupunginjhtaja, apulaiskaupunginjhtaja, hallintjhtaja, talusjhtaja, kaupunkikehitysjhtaja, viestintäpäällikkö ja henkilöstön edustaja. Liite 4: Saln kaupungin rganisaatikaavi 2.4 Kuntaknsernin jhdn ja avainhenkilöstön hälytys- ja infrmaatijärjestelyt Kuntaknsernin jht saa tiedt kaupungin rganisaatin sisältä tai ulkpulelta ja välittää sen edelleen tarvitseville. Saln kaupungin jht saa tarvittaessa infrmaatita pelastuslaitkselta ja pliisilta häiriötilanteista. Liite 5: Kaupungin jhtryhmän yhteystietlista (salainen, Laki viranmaisen timinnan julkisuudesta 24) 2.5 Luttamushenkilöelinten infrminti Operatiivista tilannetta jhtaa kaupunginjhtaja yhteistyössä muiden viranhaltijiden kanssa. Luttamushenkilöillä ei le peratiivista rlia häiriötilanteiden hitamisessa. Nrmaalilissa kaupunginjhtaja tai hänen varahenkilönsä tai heidän määräämänsä jhtryhmän jäsen tiedttaa riskien hallintaa ja valmiutta kskevista viranhaltijatimenpiteistä Saln kaupunginhallituksen ja valtuustn puheenjhtajia tai heidän llessaan estyneitä varapuheenjhtajia sekä niiden lauta- ja jhtkuntien puheenjhtajia, jiden palvelualuetta asia kskee. Luttamushenkilöelimiä infrmidaan jälkikäteen tehdyistä timenpiteistä siltä sin kuin ne liittyvät a. luttamushenkilöelimen timintaan. Infrminti luttamushenkilöille tehdään, mikäli nrmaaliljen erityistilanne uhkaa kunnan alueella leskelevien terveyttä tai turvallisuutta, sillä n merkittäviä taludellisia vaikutuksia tai arviidaan tapahtuman ylittävän valtakunnallisen uutiskynnyksen. 2.6 Tehstetun jhtamisen ja tilanteen seurannan käynnistäminen häiriötilanteessa Jhtamisen häiriötilanteissa perustuu timivaltaisen viranmaisen timintaan. Saln kaupungin rganisaatin reaginti- ja timintakyky perustuu kaikissa tilanteissa ajantasaiseen tilannekuvaan ja

15 15 tilannetietisuuteen tapahtumasta. Kaupungin palvelualueet vastaavat timialaansa kuuluvien tehtävien hitamisesta ja siihen liittyvästä jhtamistiminnasta. Tilannekuva mudstetaan yhteistyössä kaupungin sisäisen ja ulkisten yhteistyötahjen yhteistimintana. Tilannetietisuuden ylläpitäminen edellyttää tilannekeskusjärjestelyjä ja timivaltaista krdinaatita. Ennalta määritellyt viestiyhteydet ja välineet sekä testatut ja harjitellut yhteydenpittavat vat myös välttämättömiä. Nrmaaliajan häiriötilanteissa kaupunginjhtaja kutsuu klle häiriötilanteen jhtryhmän, jhn tarvittaessa kutsutaan eri aljen asiantuntijilla. Mudllinen päätöksentek tapahtuu häiriötilanteissa nrmaalien timivaltuuksin ja päätöksentekjärjestelmän puitteissa. Kukin häiriötilanteen jhtryhmän jäsen käyttää niitä timivaltuuksia, jita hänelle lain mukaan kuuluu tai hallintsäännössä n hänelle siirretty. Häiriötilanteen jhtryhmä tukee timivaltaisen viranmaisen timintaa yhteistyössä timinnan käynnistämisessä, kknaisuuden hallinnassa sekä päätöksentessa ja taludellisten resurssien varmistamisessa. Pelastuslaits vi tarvittaessa ttaa jhtvastuun häiriötilanteen laajentuessa ja useiden eri viranmaisten yhteistyöstä vaativissa timissa (yhteistimintatilanteen jhtaminen). 2.7 Jhtamispaikat Häiriötilanteen hallinnan ja tilanteen seurannan tehstamiseksi vidaan keskeiset siihen liittyvät timinnt keskittää yhteen jhtamispaikkaan. Nrmaaliljen häiriötilanteissa jhtamistyöskentely järjestetään kaupungin tilissa siten, että jhtryhmä ja tarvittavat asiantuntijat kkntuvat tilanteen mudstuttua ja sen jälkeen säännöllisesti jhtamispaikkaan. Jhtkeskuksen timinta käynnistetään kaupunginjhtajan päätöksellä. Kaupunginhallitus vahvistaa jhtkeskuksen työjärjestyksen, jssa määritellään jhtkeskuksen ja sen henkilöstön tehtävät, sekä tehdään tarvittavat muutkset hallintsääntöön. Jhtkeskus saatetaan timintaan sillin, kun tilanne edellyttää keskitettyä jhtamista tai kun tarvitaan sujattuja timitilja tai jhtamis- ja hälytysyhteyksiä. Kaupunginjhtaja päättää tilanteen jhtamispaikasta tilanteen mukaan. 2.8 Jhtaminen ja tilannetietisuus Häiriötilanteiden hallinnan tavitteena n, että häiriötilanteisiin tai merkkeihin tällaisen kehittymisestä reagidaan j alusta pitäen mieluummin etupaintteisesti ja riittävän vimakkaasti. Jhtaminen häiriötilanteissa perustuu timivaltaisen viranmaisen timintaan. Jhtamisella tarkitetaan päätöksentessa tarvittavien tietjen hankkimista, tilanteeseen vaikuttavien tekijöiden arviintia, päätösten tekemistä, niiden timeenpana ja tteutuksen valvntaa. Häiriötilanteen jhtryhmän kknpansta ja timinnasta vastaa kaupunginjhtaja. Kaupunginjhtajan vastuulla n timivaltaisen viranmaisen tuekseen tarvitseman yhteistiminnan järjestäminen ja muiden viranmaisten timinnan käynnistäminen, kknaisuuden hallinta sekä päätöksenten ja taludellisten resurssien varmistaminen.

16 16 Nrmaaliaikjen häiriö- ja erityistilanteissa kaupungin palvelualueet vastaavat timialaansa kuuluvien tehtävien hitamisesta ja siihen liittyvästä jhtamistiminnasta. Jhtaminen häiriötilanteissa palvelualueilla ja liikelaitksessa tapahtuu linjarganisaatin mukaisesti jhtsääntöjen mukaisin timivaltuuksin. Timinnan pririsinti tehdään vimassalevan valmiussuunnitelman mukaisesti. Häiriötilanteen jhtryhmä tukee tarvittaessa tilannekuvan mudstamista ja häiriötilanneviestintää. Oikean tiedn saatavuus ja lutettava tilannekuva luvat edellytykset päätöksentelle. Häiriötilanteiden laaja-alaisten vaikutusten ulttuminen useiden palvelujen alueelle edellyttää kykyä kta ja välittää pikkihallinnllista ja yhteen svitettua tilannekuvaa. Saln kaupungin tehtävänä n pitää malta saltaan yllä tilannekuvaa ja raprtida tilanteesta pelastusviranmaiselle ja aluehallintviranmaisille sekä tarvittaville muille valtin viranmaisille, paikallisille yhteistimintatahille sekä tehdä tärkeitä peruspalveluja kskevia päätöksiä sekä hulehtia tiedttamisesta ja muusta kuntalaisten hjaamisesta. Yhteistimintatilanteissa, jihin sallistuu useamman timialan viranmaisia, tilanteen yleisjhtajana timii pelastustiminnan jhtaja. Yleisjhtajan tehtävänä n vasta myös tilannekuvan ylläpitämisestä ja timinnan yhteensvittamisesta. Timialjen jht timii pelastustiminnan jhtajan alaisuudessa. Eri timialjen yksiköt timivat man jhtnsa alaisuudessa. 2.9 Viestinnän ja tiedttamisen peruslinjaukset Onnettmuus-, uhka- ja häiriötilanteissa sekä pikkeuslissa tiedn tarve kasvaa vimakkaasti. Näissä tilanteissa viestintää n tehstettava ja siihen n varattava riittävät timintaedellytykset. Mitä npeammin ja avimemmin tiedtetaan, sitä vähemmän väärät tiedt ja huhut leviävät. Häiriötilanneviestinnän päätehtävät vat varittaa tapahtuneesta antaa timintahjeet lisävahinkjen estämiseksi antaa ttuudenmukainen ja yhtenäinen kuva tilanteesta estää huhujen leviäminen tiedttaa palveluista auttaa rganisaatita palautumaan nrmaalitilaan Häiriötilanteen viestintä n tehstettua viestintää pikkeuksellisessa tilanteessa. Nrmaalista tilanteesta siirtymä khti häiriötilanneviestintää n usein liukuva. Tehstettua viestintää saatetaan tarvita muullinkin kuin varsinaisen varautumisen tilanteissa. Viestinnästä häiriötilanteissa vastaa timivaltainen jhtvastuussa leva viranmainen. Häiriötilanteesta aiheutuu pikkeava mediatilanne, jssa nrmaalit viestinnän keint eivät riitä. Tiedn tarpeen vimakkaan kasvun vuksi n varmistettava kaikkien tiedtustapjen tehkas käyttö ja tarvittavan henkilöstön varaaminen. Kaupungin tehtävänä n hyvässä yhteistyössä avustaa tiedttamisessa, jtta viranmaiset vivat keskittyä varsinaisen tilanteen hitamiseen. Kaupungin tiedttamisessa tulee humiida, että nnettmuustilanteissa tiedtuksen jhtvastuu n kullisellakin tilannetta jhtavalla viranmaisella.

17 17 Saln kaupungilla tulee lla jatkuva valmius tukea tiedtuksen keinin timintaa ja päätöksenteka erilaisissa arjen häiriötilanteissa ja pikkeuslissa. Keskeistä kriisitiedtuksessa n sähköisen median ja lehdistön infrminnin lisäksi kaupungin man rganisaatin pitäminen ajan tasalla. Hallintsäännön mukaan kaupunginhallitus jhtaa kaupungin viestintää ja tiedttamista kaupungin timinnasta. Kaupunginhallitus hyväksyy yleiset hjeet viestinnän ja tiedttamisen periaatteista sekä nimeää viestinnästä vastaavat viranhaltijat. Kaupungin jhdn tehtävänä n päättää kaupungin tiedttamisesta ja lla riittävästi tiedtusvälineiden käytettävissä. Saln kaupungilla n laadittu viestintähje, jka sisältää myös hjeet kriisiviestintään. Ohjeen päivittämisestä vastaa viestintäyksikkö ja se päivitetään vusittain. Kaupungin asukkaiden ja palvelunkäyttäjien tiedttamisesta päätetään tapauskhtaisesti. Pääsääntö n, että yleinen tiedtus hidetaan nrmaaliljen mukaisesti kaupungin verkksivujen, palvelupisteiden, käytössä levien muiden sähköisten tiedtuskanavien sekä tiedtusvälineiden kautta. Mikäli nrmaalit tiedtuskanavat eivät timi tai eivät le käytössä, pyritään tarvittavaa tieta jakamaan väliaikaisilla ilmitustauluilla esim. kaupungintaln, mnipalvelupisteiden ja terveysasemien päävien tai muiden erikseen tarpeen mukaan svittavien ja ilmitettavien paikkjen vissa. Kyberturvallisuuteen liittyvissä pikkeamatilanteissa, jissa n mukana myös henkilötietihin liittyviä uhkia, vi tiedttaminen khdistua myös yksittäiselle rekisteröidylle henkilökhtaisesti. Rekisteröidyille vidaan jutua tiedttamaan median kautta. Tapauskhtaisesti arviidaan mille mediille tiedte annetaan (paikallinen, maakunnallinen, valtakunnallinen, kansainvälinen). Tiedttamisessa tehdään tarvittaessa yhteystyötä tietsujavaltuutetun, Keskusrikspliisin kyberturvallisuusyksikön ja viestintävirastn kanssa. Häiriötilanteiden ja pikkeusljen viestinnässä vidaan käyttää tarvittaessa vaaratiedtetta. Vaaratiedtteet n timitettava pelastus- tai pliisi- tai muun timivaltaisen viranmaisen kautta. Kaupungilla ei le ikeutta itsenäisesti lähettää niitä. Viranmainen vi antaa vaaratiedtteen tilanteissa, jissa väestöä n varitettava hengen- tai terveysvaarasta tai kun ilmenee vaara merkittävälle maisuuden vauriitumiselle tai tuhutumiselle. Vaaratiedte annetaan myös, kun vaaratilanne n hi. Vaaratiedte vidaan antaa radissa tai televisissa. Kaupungilla n käytössä nettisivut ja facebk-sivut sekä tekstiviestipalvelu häiriötilanteiden hitamiseen ja tiedttamiseen. Puhelinpalvelun luminen kaupungille häiriötilanteiden tiedttamista varten n mahdllista. Liite 6: Saln kaupungin viestintähje 2.10 Vastuut ja tehtävät häiriötilanteiden hallinnassa Häiriötilanteiden hallintaan liittyvät vastuut ja tehtävät vaihtelevat erityyppisissä uhkatilanteissa. Häiriötilanteiden hallinnassa nudatetaan laillisuusperiaatetta ja säädettyä palvelualuejaka. Viranmaisten vastuujak ja yhteistyöelinten timintamallit säilytetään mahdllisimman pitkään nrmaaliljen mukaisina. Timivaltainen viranmainen jhtaa aina peratiivista timintaa ja pikkihallinnlliset yhteistyöelimet tukevat vastuuviranmaista. Timintaa jhtava tah vastaa myös viestinnässä. Muut viranmaiset, yritykset ja järjestöt sallistuvat timintaan tilanteen hallinnan edellyttämässä laajuudessa.

18 18 Saln kaupungin tuttamien ja järjestämien palveluiden ja viranmaistiminnan vaativat jhtamistimenpiteet n määritelty palvelualueiden, liikelaitsten ja muiden yksiköiden valmiussuunnitelmissa. Yksittäisissä khteissa häiriötilanteita hallitaan khteen turvallisuus- tai pelastussuunnitelman mukaisin timenpitein, kunnes timivaltainen viranmainen ttaa jhtvastuun. Kukin palvelualue määrittää keskeiset tehtävänsä sekä häiriötilanteiden vaikutuksen niihin missa suunnitelmissaan. Kuntaknsernin rganisaati timii kuten nrmaalilissa Pelastustiminta, väestön sujaaminen ja yhteistiminta pelastuslaitksen kanssa Pelastuslain (379/2011) mukaan js pelastustimintaan sallistuu useamman timialan viranmaisia, tilanteen yleisjhtajana timii pelastustiminnan jhtaja. Yleisjhtaja vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja timinnan yhteensvittamisesta. Tilanteen yleisjhtaja vi mudstaa avukseen viranmaisten, laitsten ja timintaa sallistuvien vapaaehtisten yksiköiden edustajista kstuvan jhtryhmän ja kutsua asiantuntijita avukseen. Pelastuslaits hulehtii ihmisten, maisuuden, eläimien ja ympäristön pelastamisesta ja sujaamisesta sekä nnettmuuksien ennaltaehkäisystä ja turvallisuuskulttuurin edistämisestä. Pelastuslaitksen tehtäviin kuuluu peratiivisen pelastustiminnan ja riskien hallinnan lisäksi saltaan myös väestönsujeluun kuuluvista tehtävistä ja ylläpitää niiden edellyttämää valmiutta yhdessä Saln kaupungin kanssa. Pelastuslain 46 :n mukaan kunnan viranmaiset, laitkset ja liikelaitkset vat velvllisia sallistumaan pelastuslaitksen jhdlla pelastustiminnan suunnitteluun sekä timimaan nnettmuus- ja vaaratilanteissa niin, että pelastustiminta vidaan tteuttaa tehkkaasti. Viranmaiset, laitkset ja liikelaitkset, jtka vat velvllisia antamaan pelastusviranmaisille virka-apua ja asiantuntija-apua tai jiden asiantuntemusta muutin tarvitaan pelastustiminnassa ja siihen varautumisessa, vat velvllisia laatimaan pelastuslaitksen jhdlla ja yhteistiminnassa keskenään tarpeelliset suunnitelmat tehtäviensä hitamisesta pelastustiminnan yhteydessä ja sallistumisesta pelastustimintaan. Pelastuslaitkselle n annettava selvitykset pelastustimintaan käytettävissä levista vimavarista. Häiriötilanteissa väestön sujaamisen yleinen tavite n, että väestö kyetään sujaamaan nrmaaliljen nnettmuus- ja vaaratilanteissa siten, ettei ihmishenkiä menetetä puutteellisten sujaamismahdllisuuksien vuksi. Keskeistä väestön sujaamisessa n sujautumista kskevien hjeiden antaminen väestölle. Nrmaaliljen nnettmuuksissa ja vaaratilanteissa ja häiriötilanteissa ensisijaiset sujautumiskeint vat sujautuminen sisätilihin ja evakuinti vaaralliselta alueelta. Lisäksi väestön sujaamiskeinna vat käytettävissä väestönsujat, jiden käyttööntttilanteina nähdään lähinnä pikkeusljen vakavimmat uhkat. Häiriötilanteessa sujautumisen keint ja pririsinti riippuvat uhkakuvasta. Väestön evakuinnista nrmaalilissa vastaa pelastuslaits ja evakuitujen hullsta Saln kaupunki. Pelastuslaitksen tulee hulehtia alueellaan väestön varittamisesta vaara- ja nnettmuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä. Varituksia vidaan antaa mm. väestöhälyttimillä, kaiutinautlla, radilla, televisilla, teksti-t:ssä, internetissä, ssiaalisessa mediassa ja painetussa mediassa. Pelastuslaits hulehtii myös öljyvahinkjen trjunnasta alueellaan. Kaupungin tulee sallistua tarvittaessa öljyntrjuntasuunnitelmien laatimiseen ja hulehtia tarvittaessa vahinkjen jälkitrjunnasta.

19 19 Saln kaupunki vi tarvittaessa esittää virka-apupyynnön pelastusviranmaiselle esimerkiksi vaaratiedtteen lähettämisessä. Vastuu väestösujien kunnn ylläpidsta n väestösujan mistajalla ja haltijalla. Pelastusviranmaiset valvvat väestösujien kunta paltarkastusten yhteydessä Timinnan yhteensvittaminen Kaupungin kannalta merkittävimmät yhteistimintataht häiriö- ja pikkeuslissa vat pelastusviranmaisten lisäksi mm. AVI- ja ELY-keskukset, TYKS, lähikunnat, Varsinais-Sumen Aluetimist, tie-, ratahallint- ja pliisiviranmaiset, Keskusrikspliisin kyberturvallisuuden yksikkö, Viestintävirastn kyberturvallisuuskeskus, Tietsujavaltuutetun timist, psykssiaalinen kriisityö, seurakunnat, SPR, Vapepa ja tiedtusvälineet. Pikkeuslissa yhteistiminta-alueen yritysten kanssa hultvarmuuden turvaamiseksi tulee lemaan välttämätöntä. 3 Pikkeusljen valmiussuunnitelmat, varautuminen pikkeuslihin 3.1 Pikkeusljen vaikutukset kunnan timintaan ja timintaedellytyksiin Pikkeuslihin varautuminen perustuu valmiuslakiin (1552/2011). Valmiuslain 4 :n mukaan viranmaiset vidaan ikeuttaa pikkeuslissa käyttämään vain sellaisia timivaltuuksia, jtka vat välttämättömiä ja ikeasuhtaisia väestön sujaamiseksi, väestön ja maan taluselämän timeentuln turvaamiseksi, ikeusjärjestyksen, perusikeuksien ja ihmisikeuksien ylläpitämiseksi sekä valtakunnan alueellisen kskemattmuuden ja itsenäisyyden turvaamiseksi. Väestönsujelun keskeiset suunnittelu- ja muut varautumisvelvitteet sisältyvät pelastustimilakiin (561/1999). Viranmaiset, yhteisöt ja yksityiset velvitetaan laatimaan suunnitelmat, jissa määritellään väestön ja maisuuden sekä virastjen ja laitsten sujaamiseksi ja timinnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarpeelliset timenpiteet. Keskeistä väestönsujeluvalmisteluissa n sujarakenteiden rakentaminen sekä jhtamis-, valvnta- ja hälytysjärjestelmien ja tietliikenneyhteyksien ylläpitäminen. Hultvarmuuden turvaamisesta annetun lain (1390/1992) mukaan hultvarmuuden turvaamiseksi kaikissa lissa n lutava ja ylläpidettävä riittävä valmius hyödykkeiden tuttamiseksi sekä tutannn, jakelun, kulutuksen ja ulkmaankaupan hjaamiseksi. Palvelualjen valmiussuunnitelmissa määritellään laajenevat ja väistyvät timinnt. Laajeneviksi n katsttava ensisijaisesti elintärkeä timinnt. Väistyviksi timinniksi katstaan sellaiset kaupungin timinnt, jiden keskeyttämisestä ei kaupunkilaisille eikä kaupungille vakavaa haittaa tai pysyviä menetyksiä. Timinnan keskeyttämisessä humiidaan vapautuvien tila- ja henkilöresurssien käyttömahdllisuudet laajeneviin tehtäviin. Tehdyt päätökset saatetaan välittömästi jhtryhmän ja edelleen luttamushenkilöiden tietn.

20 Kunnan hallint pikkeuslissa Kaupungin hallint saattaa pikkeuslissa edellyttää erityisjärjestelyjä. Valmiuslain 108 :ssä n säädetty kunnan hallinnsta. Pikkeuslissa kunnanvaltuust vidaan kutsua klle välittömästi. Valtuust n päätösvaltainen, kun pulet valtuutetuista n läsnä. Js valtuusta ei saada klle päätösvaltaisena ja edellytetään välitöntä päätöksenteka, n kunnanhallituksella ikeus päättää valtuustn päätettäväksi säädetyistä asiista. Tämä kskee kunnan hallinnn järjestämistä, jht- ja hallintsääntöä, timivallan siirtämistä, talusarvita ja verja sekä muita valtuustn päätettäviksi säädettyjä asiita. Nämä päätökset n saatettava mahdllisimman pian valtuustn päätettäväksi. Kunnanhallituksen päätös n vimassa, kunnes valtuust n päättänyt asiasta. Valmiuslain timivaltuuksilla pyritään npeuttamaan ja justavittamaan kaupungin päätöksenteka, sillä tilanteiden hallitseminen edellyttää usein npeaa reagintia. Myös timielinten klle kutsuminen saattaa lla vaikeaa tai mahdtnta. 3.3 Valmiustiminta pikkeuslissa Pikkeusljen siirtymisen perusteet ilmitetaan kunnille valtineuvstn antaessa asetuksen, jlla tdetaan maassa vallitsevan pikkeuslt. Menettelyä edeltää yleensä ennaklta havaittavissa leva uhka, jsta kunnat saavat ennakktiedn valtinhallinnsta. Ennakktiedn saatuaan uhkan arviidulla vaikutusalueella sijaitseva kunta ryhtyy timenpiteisiin siirtyäkseen tehstettuun valmiuteen. Tällöin tiedetään, mihin kunnan timintihin uhka khdistuu ja vidaan ennakida sen vaikutuksia kunnan timintaan ja asukkaisiin. Tehstetussa valmiudessa timitaan vielä hallinnnalakhtaisin sisäisin päätöksin. Timinta n yhteistimintatahjen ja kunnan mien timintjen jatkuvuuden varmistamista, pikkeusljen ja väestösujelusuunnitelmien tarkastamista, kriisijhtamisen timivuuden testaamista ja tarvittaessa parantamista. Tällöin suritetaan myös viimeiset kriittisten materiaalien ja laittein täydennyshankinnat. Asetuksen astuessa vimaan siirrytään täysvalmiuteen ja timitaan niitä timintavaltuuksia käyttäen, jtka valmiuslaissa säädetään. 3.4 Varausjärjestelyt ja varaamisen vastuut Henkilöstön varaamisen vastuut kuntaknsernissa Pikkeusljen henkilöstövaraukset, jlla myönnetään vapaus aseellisesta palvelusta, tehdään asevelvllisuuslain njalla Varsinais-Sumen aluetimistn Turkuun. Siviilipalveluskeskus päättää siviilipalvelusvelvllisia kskevat varaushakemukset Vastuut rakennusvarauksista Pikkeuslja varten n tarve varata yksityisiä timitilja pikkeusljen timintja varten. Etukäteen tehdyt varaukset ehkäisevät päällekkäisiä varauksia Vastuu ajneuv- ja työknevarauksista Pikkeusljen käyttöön varataan mttriajneuvja ja työkneita rganisaatiiden pysyvään käyttöön sekä tilataan kuljetuspalveluja. Varausmenettelyllä varmistetaan, että ajneuv tai työkne kuljettajineen n varaajan käytettävissä pikkeuslissa.